Proteinurian selvittely
|
|
- Ada Järvenpää
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Ilpo Ala-Houhala NÄIN TUTKIN Viime vuosina terveystarkastuksissa on luovuttu rutiinimaisista virtsatutkimuksista. Kohdennetut seulontatutkimukset riskiryhmille ovat hyödyllisiä. Mikroalbuminurian mittaus on vakiintunut diabeettisen nefropatian seulontaan ja seurantaan. Se ennustaa myös suurentunutta sydän- ja verisuonitautien riskiä. Jos oireettomalla henkilöllä on sattumalöydöksenä todettu liuskatestissä albuminuria, tutkitaan aamuvirtsan albumiini uudelleen. Jos liuskatestin tulos on toistuvasti positiivinen, proteinurian määrän selvittäminen on oleellista. Proteinuria voidaan jakaa syntymekanisminsa perusteella kolmeen pääryhmään: glomerulaariseen, tubulaariseen ja ylivuotoproteinuriaan. Jatkuva proteinuria on tärkeä kliininen havainto, jolla on merkittävä ennustearvo tutkittavan terveyden ja tulevaisuuden kannalta. Aikuisen virtsaan erittyy normaalisti proteiinia enintään mg vuorokaudessa. Albumiinia erittyy mg/vrk, seerumin pienimolekyylisiä proteiineja mg/vrk sekä tubulusten tuottamaa Tamm Horsfallin glykoproteiinia ja sekretorista immunoglobuliini A:ta mg/vrk (Feehally ja Johnson 2003). Terveystarkastuksissa pitäisi välttää turhia rutiinimaisia virtsatutkimuksia, koska hoidettavissa olevan oireettoman taudin löytyminen on epätodennäköistä (Boulware ym. 2003). Toisaalta tietyissä riskiryhmissä, esimerkiksi diabetesta sairastavilla, mikroalbuminurian mittaaminen on suositeltavaa (Diabeettinen nefropatia: Käypä hoito suositus 2007). On tärkeää erotella hyvänlaatuiset ja ohimenevät tilat (esimerkiksi ortostaattinen tai kuumeen aiheuttama proteinuria), jotka eivät vaadi jatkotutkimuksia, ja toisaalta tilat, jotka vaativat jatkotutkimuksia ja seurantaa (esimerkiksi diabeettinen nefropatia tai nefriittinen ja nefroottinen oireyhtymä). Nuorilla, muuten terveillä henkilöillä toiminnalliset syyt ovat melko tavallisia, ja iäkkäämmillä proteinurian taustalta löytyy joskus pahanlaatuinen tauti, myelooma. Usein henkilöt, joilla todetaan isoloitunut proteinuria, ovat oireettomia ja proteinuria on havaittu liuskatestillä. Merkittävä proteiinivuoto virtsaan on yleensä merkki munuaistaudista, ja se saattaa viitata munuaistaudin huonoon ennusteeseen. Pitkään jatkunut, runsas proteinuria saattaa vaurioittaa munuaistubuluksen epiteeliä. Myyräkuumeessa proteinuria voi olla alkuvaiheessa erittäin runsas, jopa 10 g/vrk, mutta muutaman päivän aikana se vähenee ja häviää lähes kokonaan (Ala-Houhala ym. 2002). Proteinurian puuttuminen ei sulje pois vakavaa munuaistautia. Esimerkiksi munuaisen monirakkulataudissa ja obstruktiivisessa tai iskeemisessä nefropatiassa todetaan harvoin merkittävää proteinuriaa. Proteinurian päätyypit ja syntymekanismit Jatkuva proteinuria. Proteinuria voidaan jakaa syntymekanisminsa perusteella kolmeen pääryhmään: glomerulaariseen, tubulaariseen ja ylivuotoproteinuriaan (taulukko 1) (Feehally ja Johnson 2003). Plasmassa olevien molekyylien suodattuminen virtsaan tapahtuu 2207 Duodecim 2009;125:
2 NÄIN TUTKIN 2208 TAULUKKO 1. Proteinurian tyypit. Jatkuva Glomerulaarinen Tubulaarinen Ylivuotoproteinuria Ohimenevä Toiminnallinen Ortostaattinen munuaisglomeruluksissa. Suodattimena toimii munuaiskapillaarin seinämä, joka koostuu kolmesta eri kerroksesta: reiällisestä endoteelistä, tyvikalvosta ja epiteelisolujen (podosyyttien) jalkalisäkkeistä, joita yhdistää ainutlaatuinen välihila. Tyvikalvon oleellisia rakenneosia ovat tietyt kollageenit, laminiini ja heparaanisulfaattiproteoglykaanit. Näiden negatiivisen varauksen on ajateltu estävän proteiinien pääsyä tyvikalvon läpi virtsaan. Tämän monimutkaisen suodatinjärjestelmän häiriöt johtavat glomerulaariseen proteinuriaan, jossa suurikokoiset, anioniset proteiinit, kuten albumiini (molekyylipaino daltonia) ja immunoglobuliini G ( daltonia) pääsevät virtsaan (Ala-Houhala 1992). Viime vuosina on proteinurian patogeneesista saatu paljon uutta tietoa, kun tyvikalvon lisäksi myös välihilalla on todettu olevan erittäin tärkeä merkitys molekyylien suodattajana. Välihilan yksi keskeinen rakenneproteiini on nefriini, jonka geenivirhe on suomalaistyyppisen nefroosin aiheuttaja ( Jalanko ym. 2001). Nefriinin lisäksi muiden tärkeiden podosyytteihin ja välihilaan liittyvien proteiinien häiriöt ovat merkittäviä proteinurian syntymekanismeissa (Tryggvason ja Pettersson 2003). Pienimolekyyliset proteiinit, esimerkiksi alfa 1 -mikroglobuliini ja beeta 2 -mikroglobuliini sekä aminohapot (molekyylipaino alle daltonia), suodattuvat vapaasti glomerulusten läpi. Normaalisti ne reabsorboituvat takaisin proksimaalisessa tubuluksessa eivätkä siis erity lopulliseen virtsaan. Tubulusten toimintahäiriöissä, tubulointerstitiaalisissa nefriiteissä ja toisinaan myös primaarisissa glomerulaarisissa taudeissa, näitä pienimolekyylisiä proteiineja vuotaa virtsaan merkkinä tubulaarisesta proteinuriasta. Jatkuva, merkittävä proteinuria (yli 0,5 1 gr/vrk) viittaa munuaistautiin. Jatkuvaa proteinuriaa voivat aiheuttaa esimerkiksi diabeettinen nefropatia, glomerulonefriitit, tubulointerstitiaalinefriitit, nefroskleroosi, amyloidoosi, eklampsia, refluksinefropatia, hydronefroosi ja toksiset munuaisvauriot. Ylivuotoproteinuriassa virtsaan vuotaa proteiinia, jota on erittäin runsaasti plasmassa, kuten kevytketjuja myeloomassa tai lysotsyymiä myelomonosyyttileukemiassa. Ohimenevä proteinuria voi olla toiminnallista tai ortostaattista. Toiminnallista proteinuriaa saattavat tilapäisesti aiheuttaa kuume, korkea verenpaine, ruumiillinen rasitus, äärimmäinen kylmyys, sydämen vajaatoiminta ja laajat palovammat muuttamalla munuaisten hemodynamiikkaa (Grönhagen-Riska 1991). Ortostaattiselle proteinurialle on tyypillistä, että sitä esiintyy ainoastaan pystyasennossa. Se on yleistä lapsilla ja nuorilla aikuisilla, mutta sitä tavataan harvoin yli 30 vuoden iässä. Patogeneesi on avoin, ja ennustetta pidetään hyvänä. Proteinurian määrä on tavallisesti alle 1 g/vrk, eikä siihen liity hematuriaa, verenpaineen nousua tai munuaisten toiminnan heikkenemistä. Jos munuaistautiin viittaavaa anamneesia tai muita siihen viittaavia löydöksiä ei ole, tutkitaan ortostaattisen protei nurian mahdollisuus. Potilas kerää virtsan, jota on erittynyt levossa yöaikaan esimerkiksi klo 22 7, ja toinen keräys suoritetaan pystyasennon aikana klo Negatiivinen tulos levon aikana ja positiivinen pystyasennossa varmistavat diagnoosin. Kliininen taudinkuva Virtsan vaahtoamisen ja turvotusten (vesipöhön) on arveltu jo vuosisatojen ajan liittyvän proteinuriaan ja munuaistauteihin. Virtsan vaahtoaminen johtuu suuren proteiinipitoisuuden aiheuttamasta pintajännityksen pienenemisestä. Proteinuria voi esiintyä yksinään tai liittyä hematuriaan. Nefroottisella oireyhtymällä tarkoitetaan tilannetta, jossa runsas proteinuria (aikuisella virtsan proteiinimäärä 3,0 3,5 g/vrk) johtaa veren albumiinipitoisuuden pienenemiseen (alle 30 g/l) ja tur I. Ala-Houhala
3 votuksiin. Tilaan liittyy sekundaarisesti usein myös hyperlipidemia ja alttius tromboembolioihin (Honkanen 2000). Proteinuriapotilaan tutkiminen Anamneesi. Huolellinen anamneesi on tärkeä. Onko suvussa munuaissairauksia? Onko proteinuriaa havaittu aikaisemmin? Onko virtsa ollut veristä tai tummaa (makroskooppinen hematuria viittaa IgA-nefropatiaan tai virtsatiekiviin). Onko tutkittavalla diabetes, sydäntai munuaistauti, reumasairaus, munuaisten tai virtsateiden rakennepoikkeavuus? Esiintyykö virtsateiden oireita: kirvelyä virtsatessa, tihentynyttä virtsaamisen tarvetta, alavatsakipuja, koliikkimaisia selkäkipuja? Onko äskettäin ollut tulehdussairauksia tai voimakasta fyysistä rasitusta? Myyräkuumeeseen viittaavia oireita ovat kuume, vatsakivut ja näköhäiriöt. Vaskuliitteihin ja muihin systeemitauteihin saattaa liittyä kuumeilua sekä hengitystie-, iho-, nivel-, silmä- ja korvaoireita. Kliinisessä tutkimuksessa kiinnitetään huomiota mahdollisiin turvotuksiin ja painonnousuun. Verenpaineen mittaaminen on erittäin tärkeää, koska kohonnut verenpaine liittyy varsin usein munuaistauteihin. Akuuteissa nefriiteissä ja virtsatiekivitaudissa voi esiintyä koputusarkuutta munuaisten seudussa. Mikroalbuminurialla tarkoitetaan tilannetta, jossa albumiinin eritys virtsaan on pysyvästi lisääntynyt (ajastetussa yökeräyksessä yli 20 µg/min, vuorokausikeräyksessä yli 30 mg tai kertanäytteen albumiini-kreatiniinisuhde yli 2,5 miehillä ja yli 3,5 naisilla), vaikka kertanäytteen liuskatesti antaa negatiivisen tuloksen. Nämä mikroalbuminurian raja-arvot ovat tavallaan sovittuja, ja on järkevää hahmottaa albuminuria jatkuvaksi ja toisaalta vaihtelevaksi muuttujaksi suhteutettuna kliiniseen tilaan. Mikroalbuminurian ja proteinurian rajana pidetään albumiinieritystä 200 µg/min tai 300 mg/vrk taikka albumiini-kreatiinisuhdetta 25 miehillä ja 35 naisilla. YDINASIAT 88Jos oireettoman henkilön liuskatestin tulos on toistuvasti positiivinen, proteinurian määrän mittaaminen on tärkeää. 88Ohimenevä proteinuria voi olla toiminnallista, esimerkiksi kuumeen aiheuttamaa, tai ortostaattista eli pystyasennossa esiintyvää. 88Mikroalbuminuria on diabeettisen nefropatian varhaisin merkki. 88Vähäinenkin mikroalbuminuria ennustaa sekä diabeetikoilla että muilla suurentunutta kuolemanvaaraa sekä lisääntynyttä sydän- ja verenkiertosairauksien riskiä. 8 8 Potilas tulee lähettää jatkotutkimuksiin erikoissairaanhoitoon, jos proteinuria yli 1 g/vrk on jatkuvaa tai siihen liittyy hematuria, munuaisten vajaatoiminta tai kohonnut verenpaine. Mikroalbuminuria on nefropatian varhaisin merkki. Lisäksi sillä on tärkeä ennusteellinen merkitys. Vähäinenkin mikroalbuminuria ennustaa sekä diabeetikolla että muilla suurentunutta kuolemanvaaraa ja lisääntynyttä sydän- ja verisuonitautien riskiä (Weir 2007, Volpe 2008). Mikroalbuminurian mittaus on vakiintunut diabeettisen nefropatian seulontaan ja seurantaan. Mikroalbuminuriaa tulee seuloa vuosittain tyypin 1 diabeetikolta taudin kestettyä yli viisi vuotta ja tyypin 2 diabeetikolta heti taudin toteamisen jälkeen (Diabeettinen nefropatia: Käypä hoito suositus 2007). Diabetespotilailla pitää käyttää herkkää mikroalbuminurian määritystä, jotta tilan pahenemiseen voidaan puuttua ajoissa, ennen kuin proteinuria näkyy liuskatesteissä. Mikroalbuminurian mittaaminen saattaisi olla hyödyllinen ja varteenotettava tutkimus myös muiden riskipotilaiden seurannassa, esimerkiksi verenpainepotilailla ja mahdollisesti myös valtimotautipotilailla (Weir 2007). Albumiini-kreatiniinisuhteen määrittäminen kertavirtsasta vuosiseurannan yhteydessä on helppo tutkimus, joka antaa tärkeää tietoa. 2209
4 NÄIN TUTKIN 2210 TAULUKKO 2. Proteinurian mittaaminen Liuskatesti Kertavirtsanäytteen albumiini tai proteiini Ajastettu virtsan yökeräys (albumiinieritys) Kertavirtsanäytteen albumiini-kreatiniinisuhde Kertavirtsanäytteen proteiini-kreatiniinisuhde Vuorokausivirtsan proteiinieritys Liuskakoe on tavallisin kliinisessä työssä käytetty virtsan proteiinin puolikvantitatiivinen mittausmenetelmä. Sen herkkyys valkuaiselle on yli 0,15 g/l. Käytännön työssä kuitenkin toisinaan liuskakokeen tulos on negatiivinen, vaikka proteiinieritys on kvantifioituna jopa yli 1g/vrk. Menetelmä mittaa albumiinia eikä reagoi virtsassa oleviin mahdollisiin muihin proteiineihin (pienikokoiset tubulaariset proteiinit, immunoglobuliinien kevytketjut myeloomapotilailla). Vääriä positiivisia tuloksia voivat aiheuttaa kontaminaatio, virtsan vahva emäksisyys tai konsentroituminen. Tavallisimmin vääriä negatiivisia tuloksia aiheuttaa laimentunut virtsa. Proteinurian kvantifiointi. Jos liuskakokeen tulos on positiivinen, pitää proteinuria varmistaa jatkotutkimuksella (Redon 2006). Proteinurian kvantifiointi on oleellista (taulukko 2). Kultaisena standardina pidetään edelleen pro teiinin määrän mittaamista vuorokausivirtsasta. Voidaan myös määrittää albumiini ajastetusta yönäytteestä ja albumiinikreatiniinisuhde tai proteiini-kreatiniinisuhde kertavirtsanäytteestä. Proteinuriaa voidaan tyypittää määrittämällä merkkiaineita. Glomerulaariseen proteinuriaan viittaa lisääntynyt albumiinin ja immunoglobuliinien eritys. Tubulaarisen proteinu rian merkkiaineita ovat alfa 1 -mikroglobuliini ja beeta 2 -mikroglobuliiini. Koska beeta 2 -mikro globuliini hajoaa nopeasti happamassa virtsassa rakossa, on viime vuosina monissa sairaaloissa siirrytty alfa 1 -mikroglobuliinin määrityksiin. Lisäksi on mahdollista tutkia proteinurian selektiivisyyttä määrittämällä virtsan albumiinin ja immunoglobuliini G:n tai M:n suhteita. Immunoglobuliinien runsas eritys viittaa huonoon ennusteeseen glomerulaarisissa taudeissa (Bakoush ym. 2003). Muut virtsatutkimukset. Jatkuvan proteinurian tutkimuksiin kuuluvat virtsan perustutkimus ja bakteeriviljely sekä partikkelien laskenta (Kouri ja Pohjasvaara 2002). Virtsatieinfektio voi olla ohimenevän proteinurian aiheuttaja. Proteinuriaan liittyvä hematuria (toistuvasti yli kaksi punasolua näkökentässä) viittaa vahvasti munuaistautiin. Lisätutkimukset. Munuaisten toimintaa tutkitaan mittaamalla plasman tai seerumin kreatiniinipitoisuus. Näin saadaan arvio glomerulusten suodatusnopeudesta (GFR). Kliinisessä työssä päästään riittävään tarkkuuteen, kun lasketaan GFR Cockcroft Gaultin tai MDRD-kaavan avulla (Saha 2004). Nämä löytyvät esimerkiksi Terveysportista ja Pharmaca Fennicasta. Munuaisten vajaatoiminta jaetaan nykyään viiteen asteeseen (taulukko 3). Proteinuriaan liittyvä, merkittävästi pienentynyt GFR (alle 60 ml/min) viittaa munuaistautiin ja on aihe jatkotutkimuksiin. Laskon, verenkuvan, plasman elektrolyyttien ja verenglukoosin määritykset ovat alkuvaiheen tutkimuksia (taulukko 4). Yli 40-vuotiailla on muistettava paraproteinemian ja myelooman mahdollisuus, minkä vuoksi seerumin ja virtsan proteiinien fraktiointi elektroforeesilla sekä tarvittaessa immunofiksaation ja seerumin vapaiden kevytketjujen tutkiminen on aiheellista. Mikäli on aihetta epäillä vaskuliittia tai muuta systeemitautia, tutkitaan ANCA-, tuma- ja glomeruluksen tyvikalvovasta-aineet. TAULUKKO 3. Munuaisten vajaatoiminnan yhdysvaltalainen luokittelu (K/DOQI Guidelines 2003). GFR = glomerulusten suodatusnopeus. Aste Vajaatoiminnan kuvaus GFR (ml/min) 1. Normaali > Lievä Kohtalainen Vaikea Loppuvaiheen vajaatoiminta < 15 tai dialyysihoito I. Ala-Houhala
5 Munuaisten kuvantaminen suoritetaan nykyään ensisijaisesti kaikukuvauksella. Näin voidaan löytää rakennepoikkeamat tai mahdolliset virtsateiden esteet. Tutkimus antaa arvokasta tietoa parenkyymista. Käytettäessa dopplerlaitetta voidaan selvittää verenkiertoa ja sulkea pois valtimoahtauma. Jos proteinuria on huomattava (yli 1 g/ vrk) tai siihen liittyy hematuria, munuaisten vajaatoiminta tai hypertensio eivätkä alustavat tutkimukset ole osoittaneet mitään muuta tautia, potilaalla on todennäköisesti glomerulone friitti. Aktiivisella nefriittisellä sedimentillä tarkoitetaan sellaista proteinuriaan liittyvää virtsan mikroskopialöydöstä, jossa on dysmorfisia punasoluja, valkosoluja, tubulusepiteelin soluja ja erilaisia lieriöitä (Kouri ja Pohjasvaara 2002). Löydös viittaa vahvasti munuaisten parenkyymitautiin. Tällöin on syytä tehdä lähete nefrologiseen tutkimusyksikköön, jossa voidaan suorittaa munuaisbiopsia ja muita erikoistutkimuksia. Lopuksi Vähäinen proteinuria, johon ei liity hematuriaa tai munuaisten toiminnan heikkenemistä, on melko tavallinen lapsilla ja nuorilla aikuisillä. Useimmiten näissä ryhmissä syy on onneksi joko toiminnallinen tai ortostaattinen. Kohdennetut seulontatutkimukset tietyille potilasryhmille, esimerkiksi diabetesta tai verenpainetautia sairastaville, ovat tärkeitä. Mikroalbuminuria on nefropatian varhaisin merkki. Mikroalbuminurian määritys on edullinen TAULUKKO 4.. Anamneesi Kliininen tutkimus Laboratoriotutkimukset liuskatesti, testin uusiminen proteinurian kvantifiointi virtsan partikkelien laskenta ja bakteeriviljely plasman kreatiniini, elektrolyytit, verenglukoosi, lasko, verenkuva seerumin ja virtsan proteiinien fraktiointi (elektroforeesi) seroimmunologiset tutkimukset Munuaisten dopplerkaikukuvaus Munuaisbiopsia ja vaivaton tutkimus. Kun proteinuria havaitaan, sen määrän selvittäminen on oleellista. Jatkuva proteinuria on tärkeä kliininen havainto, jolla on merkittävä ennustearvo tutkittavan terveyden ja tulevaisuuden kannalta. Kroonisissa munuaistaudeissa proteinurian määrä korreloi ennusteeseen. Isojen proteiinien runsas vuoto virtsaan on yleensä huonon ennusteen merkki. ACE:n estäjät ja angiotensiinireseptorin salpaajat ovat erinomaisia verenpainetta alentavia lääkkeitä, jotka vähentävät proteinuriaa ja hidastavat munuaisten toiminnan heikkenemistä diabeettisessa nefropatiassa ja myös muissa kroonisissa munuaistaudeissa parantaen täten munuaispotilaan ennustetta (Tryggvason ja Pettersson 2003). ILPO ALA-HOUHALA, dosentti, apulaisylilääkäri TAYS:n sisätautien klinikka PL 2000, Tampere Summary Analysis of proteinuria Targeted urine screening surveys for risk groups are beneficial. The measurement of microalbuminuria has become an established method for the screening and monitoring of diabetic nephropathy. If strip testing has revealed albuminuria in a symptomless subject as an incidental finding, a first-voided morning urine specimen will be reassayed for albumin. If the strip test result is repeatedly positive, elucidation of the extent of proteinuria is essential. Proteinuria can be divided into glomerular, tubular and overflow proteinuria. Persistent proteinuria is an important clinical finding having significant predictive value for the health and future of a person being examined. 2211
6 KIRJALLISUUTTA Ala-Houhala I. Glomerular permability in proteinuric patients with chronic glomerulonephritis and diabetic nephropathy. Väitöskirja. Tampereen yliopisto Ala-Houhala I, Koskinen M, Ahola T, ym. Increased glomerular permeability in patients with nephropathia epidemica caused by Puumala Hanta virus. Nephrol Dial Transplant 2002;17: Bakoush O, Torffvit O, Rippe B, Tencer J. Renal function in proteinuric glomerular diseases correlates to the changes in urine IgM excretion but not to the changes in the degree of albuminuria. Clin Nephrol 2003;59: Boulware L, Jaar B, Tarver-Carr M, Brancati F, Powe N. Screening for proteinuria in US adults: a cost-effectiveness analysis. JAMA 2003;290: Diabeettinen nefropatia [verkkoversio]. Käypä hoito suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Nefrologiyhdistyksen asettama työryhmä 2007 [päivitetty ]. Feehally J, Johnson RJ. Asymptomatic urine abnormalities. Kirjassa: Johnson RJ, Freehally J, toim. Comprehensive clinical nephrology. 2. painos. Edinburgh, New York: Mosby 2003, s Grönhagen-Riska C. Sattumalöydöksenä todettu proteinuria. Duodecim 1991;107: Honkanen E. Nefroottisen oireyhtymän hoito aikuisilla. Duodecim 2000;116: Jalanko H, Patrakka J, Tryggvason K, Holmberg C. Genetic kidney diseases disclose the pathogenesis of proteinuria. Ann Med 2001;33: K/DOQI clinical practice guidelines for chronic kidney disease: Evaluation, classification, and stratification. Am J Kidney Dis 2003;42 Suppl 3:S10-1. Kouri T, Pohjasvaara S. Virtsan mikroskopialöydösten kliininen merkitys. Duodecim 2002;118: Redon J. Measurement of microalbuminuria what the nephrologist should know. Nephrol Dial Transplant 2006;21: Saha H. Mitä teen, kun kreatiniiniarvo on suurentunut? Duodecim 2004;120: Tryggvason, Pettersson E. Causes and consequences of proteinuria: the kidney filtration barrier and progressive renal failure. J Int Med 2003;254: Weir M. Microalbuminuria and cardiovascular disease. C J Am Soc Nephrol 2007;2: Volpe M. Microalbuminuria screening in patients with hypertension: recommendations for clinical practice. Int J Clin Pract 2008;62: Sidonnaisuudet 2212 Toiminut asiantuntijana seuraaville yrityksille: Baltian Sairaalapalvelu Oy ja Roche Oy. Osallistunut ulkomaisiin kongresseihin Abbott Oy:n, Baltian Sairaalapalvelu Oy:n, Fresenius Medical Care Suomi Oy:n, Gambro Oy:n ja LEO:n rahoittamana.
Käypä hoito -suositus
Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Nefrologiyhdistyksen asettama työryhmä Duodecim 2007;123(20):2510 4 Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti koottuun tutkimustietoon,
LisätiedotK&V kasvattajaseminaari 16.10.2005 Marjukka Sarkanen
An update on the diagnosis of proteinuria in dogs Oct 1, 2003 By: Johanna Frank, DVM, Dipl. ACVIM PLN: Vioittuneet munuaiskeräset (glomerulus) laskevat veren proteiinin (albumiini) virtsaan. Syitä: glomerulonefriitti
LisätiedotMitä teen, kun kreatiniiniarvo on suurentunut? Munuaisten sairauden tai toimintahäiriön seulonnassa riittävät anamneesin ja kliinisen
Näin tutkin HEIKKI SAHA Mitä teen, kun kreatiniiniarvo on suurentunut? Munuaisten sairauden tai toimintahäiriön seulonnassa riittävät anamneesin ja kliinisen tutkimuksen lisäksi hyvin yksinkertaiset ja
LisätiedotDiabeettinen nefropatia Pia Paalosmaa Sisätautien ja nefrologian El.
Diabeettinen nefropatia 28.3.2019 Pia Paalosmaa Sisätautien ja nefrologian El. Taulukko 1. Raja-arvot mikroalbuminurian ja proteinurian diagnostiikassa käytetyille menetelmille. Albuminuria Taulukko 1.
LisätiedotPotilas 1. YLEISLÄÄ NEFROLOGIAN ABC Laboratoriosta käytk hoitoon. Hb+++: miten edetään???? Hb+++: miten edetään???? Hematuria: diagnoosi?
YLEISLÄÄ ÄÄKÄRIN NEFROLOGIAN ABC Laboratoriosta käytk ytännön hoitoon Eero Honkanen HUS Medisiininen tulosyksikkö Nefrologian klinikka 5.12.2012 Potilas 1 36-vuotias nainen hakeutuu terveyskeskukseen tutkimuksiin
LisätiedotNefropatian diagnostiikka ja seuranta PTH:ssa. Kaj Metsärinne Nefrol yl, TYKS
Nefropatian diagnostiikka ja seuranta PTH:ssa Kaj Metsärinne Nefrol yl, TYKS 30.11.2018 Kroonisen munuaistaudin (KMT) diagnostiikka ja seuranta PTH:ssa Kaj Metsärinne Nefrol yl, TYKS 30.11.2018 Sidonnaisuudet
LisätiedotMunuaispotilaan kohonneen verenpaineen hoito. Suomen verenpaineyhdistyksen syyskokous 5.9.2015 Karri Helin
Munuaispotilaan kohonneen verenpaineen hoito Suomen verenpaineyhdistyksen syyskokous 5.9.2015 Karri Helin LT, tutkimustyö hypertensiosta ja nefrologiasta sisätautien ja nefrologian erikoislääkäri European
LisätiedotMunuaisten toiminnallinen perusyksikkö on
KUVAT KERTOVAT Munuaisen toiminta 1: Glomerulus Hannu Jalanko Munuaisten toiminnallinen perusyksikkö on nefroni (kuva 1). Niitä on yhdessä munuaisessa vajaa miljoona. Nefronit kehittyvät ennen syntymää,
LisätiedotELINPATOLOGIAN RYHMÄOPETUS MUNUAINEN
ELINPATOLOGIAN RYHMÄOPETUS MUNUAINEN KYSYMYKSET: 1. Glomeruluksen rakenne. Mihin seikkoihin perustuu valikoiva läpäiseväisyys veri- ja virtsatilan välillä? 2. Glomerulusvaurion mekanismit A. Immunologiset
LisätiedotTYYPIN 2 DIABETES Mikä on tyypin 2 diabetes?
TYYPIN 2 DIABETES Mikä on tyypin 2 diabetes? Sisällys Mitä tarkoittaa tyypin 2 diabetes (T2D)? Mihin T2D vaikuttaa? Miten T2D hoidetaan? T2D hoidon seuranta Mitä nämä kokeet ja tutkimukset kertovat? Muistiinpanot
LisätiedotTYYPIN 2 DIABETES Lisäsairaudet - hoito ja seuranta
TYYPIN 2 DIABETES Lisäsairaudet - hoito ja seuranta Sisällys T2D lisäsairaudet Sydän ja verisuonet Munuaiset Hermosto Jalat Silmät Suu 4 7 10 11 12 13 14 Sydän ja verisuonet Diabeetikoiden yleisin kuolinsyy
LisätiedotKreatiniiniarvo suurentunut mitä muuta tutkin?
DIAGNOSTISIA ONGELMIA Kreatiniiniarvo suurentunut mitä muuta tutkin? Jukka Mustonen ja Ole Wirta Plasman kreatiniinin määritystä käytetään yleisesti munuaistoiminnan mittarina. Sen avulla tutkitaan glomerulusfiltraatiota,
LisätiedotSTONE tutkimus ja tyypin 2 diabeetikon nefropatia
STONE STages Of NEphropathy STONE tutkimus ja tyypin 2 diabeetikon nefropatia Kaj Metsärinne TYKS nefrologia, ylilääkäri Sidonnaisuudet (disclosures), viimeiset 3 vuotta Luentojen pitämisiä, kouluttautumistukea:
LisätiedotMunuaisen parenkyymisairaudet
Verenkierron suunta 13.11.2012 Luennon sisältö Munuaisen parenkyymisairaudet Anne Räisänen-Sokolowski dosentti, erikoislääkäri HUSLAB, Transplantaatiopatologian laboratorio Munuaisen rakenteen ja toiminnan
LisätiedotKäypä hoito -indikaattorit, diabetes
1 Käypä hoito -indikaattorit, diabetes Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat useaan suositukseen: Diabetes (2013), Diabeettinen nefropatia (2007), Diabeettinen retinopatia (2014), Diabeetikon
LisätiedotKertausta virtsan liuskatestin tekemiseen
Kertausta virtsan liuskatestin tekemiseen Näytteenotto luotettavan tuloksen saaminen edellyttää asianmukaista valmistautumista ja huolellista näytteenottoa ja näytteen oikeaa säilytystä aamuvirtsa soveltuu
LisätiedotMunuaissairauksien ja virtsateiden laboratoriotutkimukset
Munuaissairauksien ja virtsateiden laboratoriotutkimukset Timo Kouri LKT, dosentti, vastuuyksikön päällikkö Meilahden sairaalan laboratorio Kliinisen kemian ja hematologian vastuualue HUSLAB HY, Lääket
LisätiedotYleislääkäripäivät Munuaispotilaan lääkehoito. Risto Tertti Sisät. ja nefrol. el, dos. UTU/Vaasan keskussairaala, sisätaudit
Yleislääkäripäivät 2018 Munuaispotilaan lääkehoito Risto Tertti Sisät. ja nefrol. el, dos. UTU/Vaasan keskussairaala, sisätaudit Munuaispotilaan lääkehoito? Miten määrätä lääkkeitä potilaille, joilla on
LisätiedotTunne munuaisten toiminnan arvioinnin työkalut aikuisilla - Sic!
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 1/2018 TEEMAT Tunne munuaisten toiminnan arvioinnin työkalut aikuisilla Mika Kastarinen / Kirjoitettu 25.1.2018 / Julkaistu 9.4.2018 Lääkehoidon suunnittelussa munuaistoiminnan
LisätiedotVIRTSATEIDEN JA MUNUAISTEN SAIRAUKSIEN LABORATORIODIAGNOSTIIKKA
VIRTSATEIDEN JA MUNUAISTEN SAIRAUKSIEN LABORATORIODIAGNOSTIIKKA Päivi Lakkisto, LT, EL Vs. kliininen opettaja Kliinisen kemian yksikkö Helsingin yliopisto ja HUSLAB Syksy 2013 MUNUAISET Munuaisen tehtävät
Lisätiedot12 (25) KUVA 8B. Levyepiteelisoluja 400-kertaisella suurennoksella
12 (25) Epiteelisolut voivat olla peräisin munuaisista, virtsateistä tai ulkoisista sukupuolielimistä. Epiteelisolut jaetaan levyepiteelisoluihin, tubulusepiteelisoluihin ja välimuotoisiin epiteelisoluihin.
LisätiedotKliinikon odotukset virtsatieinfektioiden laboratoriotutkimuksilta
SKKY ry:n ja Sairaalakemistit ry:n syyskoulutuspäivät Kliinikon odotukset virtsatieinfektioiden laboratoriotutkimuksilta Maarit Wuorela, LT, oyl Turun kaupungin hyvinvointitoimiala erikoissairaanhoito
LisätiedotVeri- ja valkuaisvirtsaisuus lapsella
Tieteessä katsaus Timo Jahnukainen dosentti, lastentautien erikoislääkäri, lastennefrologi HYKS, Lastenklinikka Kai Rönnholm dosentti, lastentautien ja lastennefrologian erikoislääkäri HYKS, Lastenklinikka
LisätiedotVerenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa
Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Tanja Laitinen, LL Wiitaunioni, Viitasaaren terveyskeskus 27.10.2016 Sidonnaisuudet Tampereen lääketiedepäivien osallistumismaksu,
LisätiedotSairastettu virtsatieinfektio
Sairastettu virtsatieinfektio Mikä on ennuste? Milloin ja miksi annan lähetteen jatkotutkimuksiin? Suomen koulu- ja nuorisolääketieteen yhdistyksen koulutustilaisuus Turku 25.10.2007 Timo Jahnukainen TYKS,
LisätiedotPlasmasolukasvaimet (hematologin näkökulmasta) Eeva-Riitta Savolainen LKT, dos Os.ylilääkäri
Plasmasolukasvaimet (hematologin näkökulmasta) Eeva-Riitta Savolainen LKT, dos Os.ylilääkäri Monoklonaaliset gammapatiat (plasmasolutaudit) Plasmasolumyelooma Merkitykseltään epäselvä monoklonaalinen gammapatia
LisätiedotIgA nefropatia: ennusteesta hoitoon
Nefrologia Virpi Rauta ja Carola Grönhagen-Riska IgA nefropatia: ennusteesta hoitoon IgA-nefropatia on yleisin primaari glomerulonefriitti. Kolmasosalla sitä potevista esiintyy ajoittain, varsinkin ylähengitystieinfektioiden
LisätiedotDiabeettinen nefropatia. Kaj Metsärinne
Katsaus Diabeettinen nefropatia Kaj Metsärinne Diabeettinen nefropatia kehittyy ajan myötä vajaalle puolelle tyyppien 1 ja 2 diabeetikoista, ja munuaissairauden merkitys on sekä potilaan että yhteiskunnan
LisätiedotVirtsan kemiallisen seulonnan kliininen käyttö. Dosentti Martti L.T. Lalla Osastonylilääkäri HUSLAB Kirurginen sairaala 4.2.2009
Virtsan kemiallisen seulonnan kliininen käyttö Dosentti Martti L.T. Lalla Osastonylilääkäri HUSLAB Kirurginen sairaala Virtsa elimistön tietolähteenä Virtsa - ensimmäinen kehon aine, jonka tutkiminen yhdistettiin
LisätiedotKohonnut verenpaine (verenpainetauti)
Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut
LisätiedotVanhusten virtsatieinfektio. TPA Tampere: Vanhuksen virtsatieinfektio
Vanhusten virtsatieinfektio 1 Perustieto Termit Oireeton bakteriuria Vti pitkäaikaishoidossa Oireet ja määritelmä Diagnoosi Haasteet Syventävä tieto Hoito TPA: virtsatieinfektio 2 Bakteriuria eli bakteerikasvu
LisätiedotYksityiskohtaiset mittaustulokset
Yksityiskohtaiset mittaustulokset Jyrki Ahokas ahokasjyrki@gmail.com Näyttenottopäivä: 28.03.2019 Oma arvosi Väestöjakauma Hoitosuositusten tavoitearvo Matalampi riski Korkeampi riski Tässä ovat verinäytteesi
LisätiedotLiite II. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin
Liite II Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin 6 Angiotensiinikonvertaasin estäjiä (ACE:n estäjiä) benatsepriilia, kaptopriilia, silatsapriilia, delapriilia, enalapriilia,
LisätiedotMunuaissairauksien kirjo on muuttunut viime
KATSAUS Munuaistaudit ja raskaus Ilpo Ala-Houhala ja Pentti K. Heinonen Munuaissairauksien merkitys korostuu raskauden aikana, koska ne saattavat huonontaa sekä äidin että sikiön ennustetta. Ratkaisevia
LisätiedotDiabetes (sokeritauti)
Diabetes (sokeritauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Diabeteksessa eli sokeritaudissa veren sokerimäärä on liian korkea. Lääkäri tai hoitaja mittaa verensokerin verinäytteestä
LisätiedotMiten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa?
Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Dosentti, kardiologi Erkki Ilveskoski Yleislääkäripäivät 27.11.2015 1 Sidonnaisuudet Luennoitsija ja/tai muut asiantuntijatehtävät St. Jude Medical, Novartis,
LisätiedotLiite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin
Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Huomautus: Seuraavat muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen tiettyihin kohtiin tehdään sovittelumenettelyn
LisätiedotOlmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Olmesartan medoxomil STADA 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Olmesartan medoxomil STADA 10 mg kalvopäällysteiset tabletit Olmesartan
LisätiedotDiabetes ja verenpaine - uudet suositukset
Diabetes ja verenpaine - uudet suositukset Ilkka Tikkanen Professori, osastonylilääkäri Sisätautien ja nefrologian erikoislääkäri HYKS, Vatsakeskus, nefrologia, ja Lääketieteellinen tutkimuslaitos Minerva
Lisätiedot(S-Ferrit) Kertoo elimistön rautavarastoista tarkemmin kuin pelkkä hemoglobiiniarvo.
TUTKIMUSPAKETIT Tutkimuspaketti aktiiviliikkujalle 80,00 Aktiivisesti treenaavan on hyvä tietää, mitä elimistölle kuuluu. Aktiiviliikkujan tutkimuspaketissa on yhteensä 16 laboratoriotutkimusta. Tutkimukset
LisätiedotITÄ-SUOMEN LABORATORIOKESKUKSEN ISLAB Laboratoriotiedote 17/2008 LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ. Kliininen mikrobiologia (5)
Kliininen mikrobiologia 20.10.2008 1(5) MUUTOKSIA PUUMALAVIRUSVASTA-AINETUTKIMUKSISSA JA KÄYTTÖÖN OTETAAN UUSI RIPULIEPIDEMIATUTKIMUS NOROVIRUSANTIGEENIN OSOITTAMISEKSI Puumalapikatesti käyttöön Kuopion
LisätiedotIAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP
IAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP Esitiedot Yli 70 v. mies. PSA normaali 1.4. Nopeasti alkaneet virtsavaivat ja kystoskopiassa koko prostaattinen uretra ahtautunut tuumorinomaisesti.
LisätiedotKohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016
Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito Mikä on verenpaine? Ellei painetta, ei virtausta Sydän supistuu sykkivä paineaalto Paineaallon kohdalla systolinen (yläpaine) Lepovaiheen aikana diastolinen (alapaine)
LisätiedotMunuaispotilaan lääkehoidon tavallisia ongelmia
Näin hoidan Antero Helanterä Munuaispotilaan lääkehoidon tavallisia ongelmia Useiden lääkkeiden vaikutus voimistuu ja pitkittyy munuaisten vajaatoiminnassa. Tämä voi tuottaa ongelmia lääkittäessä iäkkäitä
LisätiedotStabiili sepelvaltimotauti: diagnostiikka ja hoito
Stabiili sepelvaltimotauti: diagnostiikka ja hoito Kai Kiilavuori, kardiologi HYKS Sydän- ja keuhkokeskus Jorvin sairaala Labquality Days 8.2.2018 Stabiili sepelvaltimotauti Patogeneesi Stabiilit anatomiset
Lisätiedotsairauksien Munuaisennaltaehkäisy
sairauksien Munuaisennaltaehkäisy 2 Teksti: Seppo Ojanen, Nefrologian ylilääkäri Päijät-Hämeen keskussairaala, Tammikuu 2010 Sisällys Munuaissairauksien ennaltaehkäisy 4 Munuaissairauksien yleisyys Suomessa
Lisätiedotikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset
POTILASOHJE 1 (8) S ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 2 (8) SISÄLLYSLUETTELO Mitä kehityshäiriöiden seulonta tarkoittaa? 3 Ultraääniseulontatutkimukset 4 Varhainen ultraääniseulonta Toisen
LisätiedotJardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto
EMA/188850/2014 Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto Tämä on Jardiance-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla
LisätiedotMetabolinen oireyhtymä tyypin 1 diabeteksessa
Metabolinen oireyhtymä tyypin 1 diabeteksessa Lena Thorn HYKS, sisätaudit, nefrologian klinikka, Biomedicum Helsinki Sipoon terveyskeskus VIII Valtakunnallinen diabetespäivä 12.11.2009, Dipoli, Espoo Väitöskirjan
LisätiedotNivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus
Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus Sisältö 1. Nivelreuma: etiologia, esiintyvyys, diagnostiikka 2. Nivelreuman serologiset
LisätiedotSeulontatutkimusten perusperiaatteet
Seulontatutkimusten perusperiaatteet Ilona Autti-Rämö, dos Finohta / Sikiöseulontojen yhtenäistäminen / Ilona Autti-Rämö 1 Seulontatutkimuksen yleiset periaatteet Tutkitaan sovittu ryhmä oireettomia henkilöitä,
LisätiedotSydämen vajaatoiminta. VEDOS TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta
Sydämen vajaatoiminta Perustieto Määritelmä Ennuste Iäkkäiden vajaatoiminta Seuranta Palliatiivisen hoidon kriteerit vajaatoiminnassa Syventävä tieto Diagnostiikka Akuuttien oireiden hoito Lääkehoidon
LisätiedotDiabetes. Iida, Sofia ja Vilma
Diabetes Iida, Sofia ja Vilma Diabetes Monia aineenvaihduntasairauksia, joissa veren sokeripitoisuus kohoaa liian korkeaksi Useimmiten syynä on haiman erittämän insuliinihormonin vähäisyys tai sen puuttuminen
LisätiedotAnemian diagnostiikka mitä saan selville mikroskoopilla? Pirkko Lammi Kl. kem. erikoislääkäri ISLAB
Anemian diagnostiikka mitä saan selville mikroskoopilla? Pirkko Lammi Kl. kem. erikoislääkäri ISLAB ANEMIA Anemia = Hb laskee alle iän ja sukupuolen mukaisen viitearvon Anemian syntymekanismit Punasolujen
LisätiedotSidonnaisuudet. 1. Sidekudossairaudet - limittymien. Tumavasta-aineet apoptoosissa. Tuma ja tumavasta-aineet 18/04/15
18/04/15 l Sidonnaisuudet Vuosina 2009-2012 olen Vasta-ainemääritykset reumasairauksien diagnostiikassa l l osallistunut ulkomaisiin tieteellisiin kongresseihin 2008-2012 seuraavien lääketehtaiden kustantamana:
LisätiedotVirtsan mikroskopointi vs partikkelilaskimet. Outi Malminiemi Labquality-päivät 8.2.2008
Virtsan mikroskopointi vs partikkelilaskimet Outi Malminiemi Labquality-päivät 8.2.2008 Menetelmät: mikroskopia Kammiolaskenta / peitinlasimenetelmä; vaaleakenttä- / faasikontrastioptiikka; ei värjäystä
LisätiedotNefroottisen oireyhtymän hoito aikuisilla. Eero Honkanen
Näin hoidan Nefroottisen oireyhtymän hoito aikuisilla Eero Honkanen Nefroottinen oireyhtymä tarkoittaa tilaa, jossa virtsaan erittyy proteiinia yli 3 3.5 g vuorokaudessa ja seerumin albumiinipitoisuus
LisätiedotKliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen keinot leikkausriskin arvioinnissa
Kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen keinot leikkausriskin arvioinnissa Kirsi Timonen, dos. kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede Keski-Suomen shp kirsi.timonen@ksshp.fi, Sidonnaisuudet
LisätiedotLääkehoidon tavoitteet. Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä. Lääkehoidon aloitusrajat. Verenpaineen hoidon tavoitetasot
Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä Ilkka Tikkanen Dosentti, osastonylilääkäri sisätautien ja nefrologian erikoislääkäri HYKS, Vatsakeskus, Nefrologia, ja Helsinki Hypertension Centre
LisätiedotPREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti
PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti Munuaiset ovat pavunmuotoiset elimet ja ne sijaitsevat selkärankasi kummallakin puolella keskimäärin puolessa välissä selkääsi. Munuaiset toimivat suodattimena.
LisätiedotPREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti
Sisäinen ohje 1 (5) PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti Munuaiset ovat pavunmuotoiset elimet ja ne sijaitsevat selkärankasi kummallakin puolella keskimäärin puolessa välissä selkääsi.
LisätiedotMunuaissairaudet ja raskaus
Katsaus Risto Kaaja ja Eero Honkanen Munuaiset ovat tärkeässä asemassa raskaudenaikaisen hypervolemian kehittymisen kannalta ja vaikuttavat keskeisesti raskauden onnistumiseen. Munuaissairaudet lisäävät
LisätiedotVarjoaineet ja munuaisfunktio. Lastenradiologian kurssi , Kuopio Laura Martelius
Varjoaineet ja munuaisfunktio Lastenradiologian kurssi 6.-7.5.2015, Kuopio Laura Martelius S-Krea CIN AKI Contrast Induced Nephropathy Acute Kidney Injury Useimmiten munuaisfunktion huononeminen on lievää
LisätiedotNuoren niska-hartiakipu
Nuoren niska-hartiakipu Jari Arokoski, prof. fysiatrian erikoislääkäri HYKS fysiatrian klinikka / Helsingin yliopisto Esityksen sisältö Epidemiologiaa Niskahartiakäsite Etiologia Nuoren niska-hartiakipuun
LisätiedotHIV-tartuntaan liittyvien munuaisongelmien koulutusesite, joka sisältää myös kreatiniinin poistuman mittatikun
HIV-tartuntaan liittyvien munuaisongelmien koulutusesite, joka sisältää myös kreatiniinin poistuman mittatikun HIV-positivisilla potilailla on suurentunut munuaisten vajaatoiminnan riski, joka edellyttää
LisätiedotVirtsan kliininen mikroskopointi alkoi Euroopassa
Katsaus Virtsan mikroskopialöydösten kliininen merkitys Timo Kouri ja Simo Pohjavaara Virtsan sakan mikroskopia on kliinisen laboratorion vanhimpia ja edelleen pyydetyimpiä tutkimuksia. Se tarjoaa nopean
LisätiedotLYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN. Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus
LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus Lymfosytoosin määritelmä veren lymfosyyttien määrä >3.5 x 10 9 /l lymfosyyttien kohonnut %-osuus erittelyjakaumassa voi johtua joko
Lisätiedotalaan kuuluvien diagnostisten toimenpiteiden ja muiden tutkimusten indikaatiot ja tulkinnan
1 2009-2011 NEFROLOGIA Vastuuhenkilö: Professori Per-Henrik Groop HUS/HYKS Medisiininen tulosyksikkö, Nefrologian klinikka PL 263, 00029 HUS, Puh. (09) 471 88204, per-henrik.groop@helsinki.fi Tavoitteet
LisätiedotLiite I. Tieteelliset johtopäätökset ja perusteet myyntilupien ehtojen muuttamiselle
Liite I Tieteelliset johtopäätökset ja perusteet myyntilupien ehtojen muuttamiselle Tieteelliset johtopäätökset Kun otetaan huomioon lääketurvallisuuden riskinarviointikomitean (PRACin) arviointiraportti
LisätiedotMitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto
Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto Taustaa q Metabolinen oireyhtymä (MBO, MetS) on etenkin
LisätiedotPerinnöllinen välimerenkuume
www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Perinnöllinen välimerenkuume 2. DIAGNOOSI JA HOITO 2.1 Miten tauti todetaan? Yleensä taudin määrittelyssä edetään seuraavasti: Kliininen epäily: Perinnöllistä
Lisätiedot18 (25) KUVA 17A. Hiivaa 400-kertaisella suurennoksella vaaleakentällä. KUVA 17B. Hiivaa 400-kertaisella suurennoksella faasikontrastilla.
18 (25) KUVA 17A. Hiivaa 400-kertaisella suurennoksella KUVA 17B. Hiivaa 400-kertaisella suurennoksella KUVA 18A. Hiivaa 400-kertaisella suurennoksella KUVA 18B. Hiivaa 400-kertaisella suurennoksella 4.4
LisätiedotKliinikko ja S-korsol/dU-korsol. 4.2.2009 Anna-Mari Koski Keski-Suomen keskussairaala
Kliinikko ja S-korsol/dU-korsol 4.2.2009 Anna-Mari Koski Keski-Suomen keskussairaala Lisämunuaisen toiminnan tutkimiseen käytettävät t hormonitutkimukset Tutkimusaihe Perustutkimus Rasituskokeet Hyperkortisolismi
LisätiedotTÄRKEÄÄ MUNUAISTURVALLISUUSTIETOA VIREADIN KÄYTÖSTÄ
TÄRKEÄÄ MUNUAISTURVALLISUUSTIETOA VIREADIN KÄYTÖSTÄ 30. huhtikuuta 2008 Arvoisa lääkäri, Viread (tenofoviiridisoproksiilifumaraatti, tenofoviiri DF) Koska Vireadin käyttö on hyväksytty HIV:in hoidon lisäksi
LisätiedotRASITUSKOKEEN TULKINTA Kliinikon näkökulma. Kai Kiilavuori LKT, kardiologi HYKS, Jorvin sairaala
RASITUSKOKEEN TULKINTA Kliinikon näkökulma Kai Kiilavuori LKT, kardiologi HYKS, Jorvin sairaala Sidonnaisuudet Ei aiheeseen liittyviä sidonnaisuuksia Tutkimusrahoitus Novartis Luennoitsija Sanofi-Aventis,
LisätiedotPäätöksentuki asiakkaalle
Päätöksentuki asiakkaalle Mitä lisäarvoa hankkeesta on hämeenlinnalaisille? Ilona Rönkkö Jari Numminen Älykäs hoidontarpeen arviointi Omien terveystietojen sähköinen tallennus Hämeenlinnalaisille tulevat
LisätiedotSydämen vajaatoiminta. TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta
Sydämen vajaatoiminta Perustieto Määritelmä Ennuste Iäkkäiden vajaatoiminta Seuranta Palliatiivisen hoidon kriteerit vajaatoiminnassa Syventävä tieto Diagnostiikka Akuuttien oireiden hoito Lääkehoidon
LisätiedotVirtsatiekomplikaatiot. Päivi Härkki GKS päivät 14.10.2011
Virtsatiekomplikaatiot Päivi Härkki GKS päivät 14.10.2011 diagnostisissa laparoskopioissa riski olematon LH:ssa 0.3% dg peroperatiivisesti vain 10% poltto suurin syyllinen Uretervaurio LH:n uretervauriot
LisätiedotAsiakastiedote 26/2014
Arvoisa asiakas, Asiakastiedote Sivu 1/5 Muutoksia reniini- ja aldosteronimäärityksiin sekä uusi tutkimus Aldosteroni-reniini, suhde fp-reniini, konsentraatio fp-reninm ATK 22100 P -Reniini, konsentraatio
LisätiedotMilloin ja miten virtsanäyte otetaan aikuisella
Milloin ja miten virtsanäyte otetaan aikuisella poistettu kuvat, potilastapaus infektiolääkäri Kirsi Skogberg 18-65v naiset, näytteenotto? Tyypilliset rakkotason infektion oireet perusterveellä: ei näytteitä
LisätiedotHEMODIALYYSIASIAKKAIDEN INTERNET- SIVUSTO. Hämeenkyrön dialyysiyksikkö
HEMODIALYYSIASIAKKAIDEN INTERNET- SIVUSTO Hämeenkyrön dialyysiyksikkö Milla Niininen Rosa-Maria Paloniemi Outi Teinilä Opinnäytetyö Marraskuu 2017 Sairaanhoitajakoulutus TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu
LisätiedotFabryn taudin neurologiset oireet ja löydökset. Aki Hietaharju Neurologipäivät Helsinki
Fabryn taudin neurologiset oireet ja löydökset Aki Hietaharju Neurologipäivät Helsinki 31.10.2018 Fabryn tauti Lysosomaalinen kertymäsairaus Glykosfingolipidisubstraattien kertyminen plasmaan, virtsaan
LisätiedotImmuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008
Immuunipuutokset Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunijärjestelm rjestelmän n toiminta Synnynnäinen immuniteetti (innate) Välitön n vaste (tunneissa)
LisätiedotPioglitazone Actavis
Tutustu Pioglitazone Actavis -valmisteyhteenvetoon ennen lääkkeen määräämistä Hoidollisten riskien minimointiohje Pioglitazone Actavis 15 mg ja 30 mg tabletit Päivitetty viimeksi 10/2018 Pioglitazone minimointiohje
LisätiedotTyypin 2 diabetes sairautena
Tyypin 2 diabetes sairautena Liisa Hiltunen / PPSHP Diabetes Sokeriaineenvaihduntahäiriö, jossa häiriö insuliinihormonin erityksessä ja/tai toiminnassa, mistä johtuen verensokeri kohoaa usein häiriöitä
LisätiedotHypertension endokriiniset syyt. Leena Moilanen Sisätautien klinikka KYS Lääkärien kertausharjoitukset: Endokrinologia 5.12.2008
Hypertension endokriiniset syyt Leena Moilanen Sisätautien klinikka KYS Lääkärien kertausharjoitukset: Endokrinologia 5.12.2008 Sidonnaisuudet Leena Moilanen En omista lääke-, terveysteknologia- tai instrumenttiteollisuuden
LisätiedotPORFYRIATUTKIMUSKESKUS HELSINGIN YLIOPISTOLLINEN KESKUSSAIRAALA
PORFYRIATUTKIMUSKESKUS HELSINGIN YLIOPISTOLLINEN KESKUSSAIRAALA Johtaja Dos. Raili Kauppinen, sisätautien erikoislääkäri Sähköposti: raili.kauppinen@hus.fi Puh. (09) 471 71910 Laboratorio tarjoaa analytiikka-
LisätiedotTÄRKEIMMÄT AUTOVASTA-AINEET JA NIIDEN MÄÄRITTÄMINEN
TÄRKEIMMÄT AUTOVASTA-AINEET JA NIIDEN MÄÄRITTÄMINEN LABORATORIOLÄÄKETIEDE 2014 AARO MIETTINEN BAKTERIOLOGIAN JA IMMUNOLOGIAN OSASTO, HAARTMAN-INSTITUUTTI, HY Mikä tutkimus on tärkeä? - Tärkeä diagnostiikassa,
LisätiedotLabquality Days Jaana Leiviskä
Labquality Days 8.2.2018 1 LIPIDIMÄÄRITYKSET TARVITAANKO PAASTOA? JAANA LEIVISKÄ DOSENTTI, SAIRAALAKEMISTI HUSLAB 2 LIPIDIT JA LIPOPROTEIINIT Pääosa rasvoista saadaan ravinnosta Elimistö valmistaa erilaisia
LisätiedotRISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO ORION OYJ
RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO CANDESARTAN/HYDROCHLOROTHIAZIDE ORION 8 MG/12,5 MG, 16 MG/12,5 MG, 32 MG/12,5 MG, 32 MG/25 MG ORION OYJ PÄIVÄYS: 17.4.2015, versio 2 Sivu 1/6 VI.2 Julkisen
LisätiedotHMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism
HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism Final SmPC and PL wording agreed by PhVWP December 2011 SUMMARY OF PRODUCT CHARACTERISTICS New Class Warnings
LisätiedotRISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
LOSATRIX 12,5 MG KALVOPÄÄLLYSTEISET TABLETIT Päivämäärä: 8.9.2015, Versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Hypertensiosta,
LisätiedotTERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI
TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Jokaisen naisen on syytä pitää huolta rintojensa terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn
LisätiedotOnko eturauhassyövän PSAseulonta miehelle siunaus vai. Harri Juusela Urologian erikoislääkäri 28.3.2012 Luokite-esitelmä Kluuvin rotaryklubissa
Onko eturauhassyövän PSAseulonta miehelle siunaus vai kirous? Harri Juusela Urologian erikoislääkäri 28.3.2012 Luokite-esitelmä Kluuvin rotaryklubissa Miten minusta tuli urologian erikoislääkäri Eturauhassyöpäseulonta
LisätiedotMunuaistaudin hoito aikuistyypin diabetesta sairastavilla hypertensiivisillä potilailla muun verenpainelääkityksen osana (ks. kohta 5.1).
1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Irbesartan Teva 300 mg kalvopäällysteiset tabletit 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi kalvopäällysteinen tabletti sisältää 300 mg irbesartaania Täydellinen apuaineluettelo,
LisätiedotPohjois-Suomen syntymäkohortti v seurantatutkimus Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit
Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1966 46v seurantatutkimus Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi, professori,
LisätiedotLasten immuunipuutokset. Merja Helminen Lasten infektiolääkäri TaYS lastenklinikka 2004
Lasten immuunipuutokset Merja Helminen Lasten infektiolääkäri TaYS lastenklinikka 2004 Mikä on poikkeava infektioherkkyys lapsella? Sairausjaksot ikäryhmittäin päiväkotilapsilla Pönkä ym. 1994 Ikä (v)
LisätiedotPlasmasolutaudit. Myelooma ja muut plasmasolutaudit. Plasmasolut - immunoglobuliinit. Seerumin proteiinien elektroforeesi
Myelooma ja muut plasmasolutaudit Plasmasolutaudit Monoklonaalinen gammapatia (MGUS) monoclonal gammopathy of undetermined significance Multippeli myelooma 4/100 000/vuosi Plasmasytooma (luussa, pehmytkudoksessa)
LisätiedotHuomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle. Anne Levaste, Clinical Nurse Educator
Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle Anne Levaste, Clinical Nurse Educator 860703.0118/15FI 1 I24.0 Sydäninfarktiin johtamaton äkillinen sepelvaltimotukos
LisätiedotPlasman kreatiniini. Vajaa-toiminnan vaihe. GFR ml/s /1.73 m² (ml/min/) Kroonisen munuaisten vajaatoiminnan kuvaus
Liite. Munuais- ja maksaliitto ry copyright Hoitokaavio. KROONISEN MUNUAISTEN VAJAATOIMINNAN VAIHEET; HOITO JA KLIININEN RAVITSEMUSHOITO 008 (K/DOQI) National Kidney Foundation, Clinical Practice Guidelines
Lisätiedot