Munuaissairauksien kirjo on muuttunut viime
|
|
- Jere Järvinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 KATSAUS Munuaistaudit ja raskaus Ilpo Ala-Houhala ja Pentti K. Heinonen Munuaissairauksien merkitys korostuu raskauden aikana, koska ne saattavat huonontaa sekä äidin että sikiön ennustetta. Ratkaisevia tekijöitä ovat munuaisten toiminta, proteinurian määrä ja verenpainetauti. Kasvun hidastuma ja keskosuus ovat vastasyntyneen keskeiset ongelmat. Myös munuaistaudin ilmeneminen raskauden aikana on muistettava, mikäli proteinuria ilmenee varhain tai jatkuu raskauden jälkeenkin. Munuaisensiirtopotilailla raskaus on mahdollinen, mikäli siirre on hyvin toimiva, tila on vakaa ja siirrosta on kulunut vähintään kaksi vuotta. Kun nainen sairastaa munuaisten kroonista vajaatoimintaa, raskauden suunnittelu ja riskien arviointi ennen raskautta on suositeltavaa. Hoito ja seuranta kuuluvat keskussairaaloihin, ja niistä huolehtivat nefrologit ja synnytyslääkärit yhteistyössä. Munuaissairauksien kirjo on muuttunut viime vuosikymmenien aikana ja diagnostiikka sekä hoito ovat edistyneet merkittävästi. Aikaisemmin septisiin abortteihin liittynyt munuaisten akuutin vajaatoiminnan suuri riski on käytännöllisesti katsoen hävinnyt kokonaan ja särkylääkenefropatia on muuttunut harvinaisuudeksi, mutta diabeettista nefropatiaa sairastavien osuus on lisääntynyt 1970-luvulta lähtien suoraviivaisesti (Varis ym. 1989, Stenman ja Grönhagen-Riska 1995). Munuaisbiopsialla on jo parin viime vuosikymmenen ajan diagnosoitu luotettavasti krooniset glomerulonefriitit. Aikakauskirja Duodecimissa on munuaistauteja ja raskautta käsitellyt viimeksi Haapanen v Viime vuosina julkaistujen laajojen ja pitkäaikaisten seurantatutkimusten perusteella on aika arvioida uudelleen kroonista munuaissairautta potevien naisten mahdollisuuksia hankkia lapsia (Packham 1993, Holley ym. 1996, Jungers ym. 1997). Raskauden onnistumisen ja äidin terveydentilan ennusteen kannalta ratkaisevia tekijöitä ovat munuaisten toiminta, proteinuria ja kohonnut verenpaine (Jungers ym. 1991, Davison ja Baylis 1992). Oman erityisryhmänsä muodostavat ne nuoret naiset, joilla on toimiva munuaissiirre. Munuaisen siirtopotilaiden onnistuneita raskauksia on raportoitu yli (Davison 1991). Tässä katsauksessa käsittelemme munuaisissa raskauden aikana tapahtuvia anatomisia ja fysiologisia muutoksia, munuaisten akuuttia vajaatoimintaa sekä primaarisia munuaistauteja ja munuaisensiirron jälkitilaa. Tulehdussairauksista käsittelemme pyelonefriittiä ja sekundaarisista munuaistaudeista lyhyesti diabeettista nefropatiaa ja lupusnefropatiaa. Rakenteelliset ja fysiologiset muutokset raskauden aikana Normaalin raskauden aikana munuaisissa tapahtuu huomattavia fysiologisia muutoksia (taulukko 1). Munuaisten tehollinen plasmavirtaus raskauden alkukolmanneksen jälkeen on keskimäärin 60 % suurempi kuin ennen raskauden alkua. Se palautuu lähtötasolle 6 8 viikon kuluessa synnytyksestä. Glomerulusfiltraatio kasvaa raskau- Duodecim 114: ,
2 T a u l u k k o 1. Munuaisten ja virtsateiden toiminnalliset ja rakenteelliset muutokset raskauden aikana. Munuaisten koko kasvaa Glomerulusfiltraatio kasvaa Munuaisten plasmavirtaus lisääntyy Seerumin kreatiniinipitoisuus pienenee Seerumin virtsahappopitoisuus pienenee Virtsan proteiinieritys kasvaa Virtsatiet laajenevat Peristaltiikka vähenee Polyuria Raskaudenajan glukosuria den loppuvaiheeseen asti. Sellaisillakin äideillä, joilla munuaisten toiminta on huonontunut kroonisen munuaistaudin takia, todetaan komplisoitumattoman raskauden aikana samanlaista plasmavirtauksen ja glomerulusfiltraation kasvua kuin normaalin raskauden aikana (Hayslett 1991, Sturgiss ym. 1994). Munuaisperfuusion ja filtraation lisääntymisen on katsottu johtuvan typpioksidin tuoton kasvusta (Hayslett 1991, Baylis 1994). Edellä mainittujen muutosten vuoksi seerumin kreatiniini- ja virtsahappopitoisuudet pienenevät (Davison ja Baylis 1992, Sturgiss ym. 1994). Elektrolyyttitasapainossa elimistön natriumin määrän on suurennuttava, jotta tarvittava fysiologinen sopeutuminen olisi mahdollista. Raskauden aikana plasman reniiniaktiivisuus ja eteispeptidin (atrial natriuretic peptide, ANP) pitoisuus sekä antidiureettisen hormonin metabolia lisääntyvät ja polyuria on tavallista (Pasternack 1982, Packham 1993). Kohdun kasvu aiheuttaa painetta virtsateihin. Toisaalta sileän lihaksen tonus heikkenee myös virtsateissä ja peristaltiikka vähenee. Kohdun kiertymisen ja muiden anatomisten muutosten vuoksi munuaispikarit ja -altaat sekä virtsanjohtimet laajenevat erityisesti oikealla puolella (Cunningham ym.1997). Nämä muutokset altistavat virtsatieinfektioille (Lucas ja Cunningham 1993). Pyelonefriitti Munuaistason akuuttia tulehdusta pyelonefriittiä esiintyy noin 1 2 %:ssa kaikista raskauksista (Lucas ja Cunningham 1993, Williams 1997). Se on yleisin vakava infektiosairaus raskauden aikana, ja se saattaa pahimmillaan aiheuttaa sepsiksen ja munuaisten akuutin vajaatoiminnan. Useilla sitä potevista on ollut aikaisempia toistuvia virtsatietulehduksia. Oireetonta bakteriuriaa esiintyy 2 7 %:lla raskaana olevista naisista ja oireista kystiittiä noin 1 2 %:lla (Cunningham ja Lucas 1994). Valtaosalla pyelonefriittiin sairastuneista kliinistä infektiota on edeltänyt bakteriuria, minkä vuoksi raskauden aikana todettu oireetonkin bakteriuria pitää hoitaa (Packham 1993). Akuutin pyelonefriitin oireita ovat äkillisesti noussut korkea kuume, selkäkipu, vilunpuistatukset, päänsärky, pahoinvointi ja virtsaamisvaivat. Yli 80 %:ssa aiheuttajana on E. coli. Muita aiheuttajia ovat, kuten muissakin virtsatietulehduksissa, enterobakteerit, klebsiella ja Proteus mirabilis (Lucas ja Cunningham 1993). Hoito aloitetaan sairaalassa parenteraalisesti laajakirjoisella mikrobilääkkeellä, esimerkiksi kefalosporiinilla tai ampisilliinilla. Tehokkaan mikrobilääkityksen lisäksi on tärkeää huolehtia riittävästä nesteytyksestä. Loppuraskauden ajaksi suositellaan estolääkitystä, koska munuaistason tulehduksilla on taipumus uusiutua (Cunningham ja Lucas 1993). Raskauden aikana esiintyvään bakteriuriaan on todettu liittyvän keskenmenotaipumus, anemian ja pre-eklampsian lisääntynyt vaara sekä nelinkertainen riski siitä, että lapsen syntymäpaino on pieni (Davison 1992, Packham 1993). Sairastettuun pyelonefriittiin liittyy ennenaikainen synnytys noin 10 %:lla potilaista. Tämän on katsottu johtuvan infektioon liittyvien endotoksiinien ja prostaglandiinien suorasta vaikutuksesta kohtulihaksen supisteluaktiivisuuteen. Supistelun estohoitoon käytettyjä beetasympatomimeetteja pitää antaa varoen, koska ne voivat lisätä endotoksiinien indusoimia kardiovaskulaarisia haittavaikutuksia, esimerkiksi keuhkopöhöä (Lucas ja Cunningham 1993). Akuutin pyelonefriitin hoidolla pyritään estämään tähän tautiin liittyvät vakavat komplikaatiot, kuten septinen sokki, munuaisten vajaatoiminta ja hematologiset häiriöt. Pyelonefriittiin liittyvät obstruktiota aiheuttavat komplikaatiot papillanekroosi ja munuaiskivet ovat nykyään harvinaisia (Davison ja Baylis 1992, Cunningham ja Lucas 1994). 746 I. Ala-Houhala ja P. K. Heinonen
3 Munuaisten akuutti vajaatoiminta Munuaisten akuutti vajaatoiminta on nykyään raskaana olevilla harvinainen. Tilaa luonnehtivat nopeasti kehittyvä atsotemia ja oliguria. Aikaisemmin septisiin abortteihin liittynyt akuutti munuaisvaurio oli pelätty, vakava komplikaatio (Haapanen 1980). Tärkeimmät syyt, jotka aiheuttavat raskauden aikana akuuttia munuaisten vajaatoimintaa, on lueteltu taulukossa 2. Raskauden alkuvaiheessa esiintyvä oksentelu voi vaikeimmissa muodoissaan johtaa kuivumiseen ja jopa anuriaan. Myös synnytykseen liittyvä runsas verenvuoto saattaa aiheuttaa hypovolemiaa ja akuuttia tubulusvauriota (Davison 1992). Pre-eklampsia, johon liittyy yleinen vasokonstriktiotaipumus, on edelleen merkittävä munuaisten vajaatoiminnan aiheuttaja. Glomerulusfiltraation väheneminen on yleensä pre-eklampsiassa lievää, mutta tilanne saattaa pahentua yllättävästi ja edetä koagulopatiaan, akuuttiin tubulusvaurioon ja jopa kortikaaliseen nekroosiin (Davison 1992, Davison ja Baylis 1992, Williams 1997). Molemminpuolinen kortikaalinen nekroosi on nykyään onneksi harvinainen munuaisten akuutin vajaatoiminnan aiheuttaja. Yleensä se esiintyy vasta raskauden loppuvaiheessa tai synnytyksen jälkeen. On edelleen epäselvää, miksi raskaana olevat naiset ovat alttiita kortikaaliselle nekroosille, mutta on todettu viitteitä sen liittymisestä suonensisäiseen koagulatioon ja iskemiaan (Pertuiset ja Grunfeld 1994). Tromboottinen mikroangiopatia on myrskyisästi alkava, erotusdiagnostisesti tärkeä munuaisten akuutin vajaatoiminnan aiheuttaja, johon liittyy munuaistaudin lisäksi mikroangiopaattinen hemolyyttinen anemia, trombosytopenia ja neurologisia oireita. Kirjallisuudessa on kuvattu erilaisia tautimuotoja. Tromboottinen trombosytopeeninen purppura alkaa yleensä ennen 24. raskausviikkoa (Egerman ym. 1996). Hemolyyttis-ureeminen syndrooma ilmaantuu heti synnytyksen jälkeen tai muutamia viikkoja myöhemmin (Davison 1992). Näiden sekä pre-eklampsiassa tavattavan HELLPsyndrooman (hemolysis, elevated liver enzymes, low platelet count) kliiniset taudinkuvat ja munuaisten histologiset muutokset saattavat muistuttaa paljon toisiaan (Martin ym. 1991, Davison 1992). T a u l u k k o 2. Raskauden ajan keskeiset munuaistaudit. Munuaisten akuutti vajaatoiminta akuutti pyelonefriitti akuutti tubulusnekroosi molemminpuolinen kortikaalinen nekroosi tromboottinen trombosytopeeninen purppura hemolyyttis-ureeminen syndrooma myyräkuume Virtsakivitauti Krooniset munuaistaudit krooniset glomerulonefriitit polykystinen munuaistauti sekundaariset nefropatiat Munuaisensiirron jälkitila Puumala-viruksen aiheuttamaan myyräkuumeeseen liittyy munuaisten äkillistä vajaatoimintaa myös raskauden aikana (Tiilikainen ja Jouppila 1989). Taudille tyypillisiä oireita ovat kuume, näön heikkeneminen ja virtsamäärien väheneminen. Yleisinä tutkimuslöydöksinä on todettu myopiaa, oliguriaa, proteinuriaa, atsotemiaa ja trombosytopeniaa (Mustonen ym. 1995). Raskauden ennuste on myyräkuumepotilailla hyvä, eikä vastasyntyneillä ole todettu epämuodostumia (Tiilikainen ja Jouppila 1989). Munuaisten äkillinen vajaatoiminta hoidetaan raskaana olevilla samalla tavoin kuin muillakin. On tärkeää huolehtia hypertension sekä neste- ja elektrolyyttihäiriöiden hoidosta. Steroideihin kuulumattomien tulehduskipulääkkeiden ja sekä nefrotoksisten antibioottien käyttöä on syytä välttää. Tarvittaessa on aloitettava dialyysihoito riittävän ajoissa. Alkuraskauden aikana voidaan joutua harkitsemaan raskauden keskeytystä. Loppuraskaudessa on raportoitu esiintyneen istukan ennenaikaista irtoamista näillä potilailla (Pertuiset ja Grunfeld 1994). Virtsatiekivitauti Virtsatiekivitaudin esiintyvyys on raskaana olevilla % (Davison ja Baylis 1992, Maikrantz ym. 1994). Yleisimpiä ovat kalsiumoksalaattikivet. Tavallisia oireita ovat selkään tai nivustaipeeseen säteilevä kylkikipu, dysuria, pollakisuria ja pahoinvointi. Diagnostiikassa kaikukuvaus on hyvä ja turvallinen tutkimus, koska se ei altis- Munuaistaudit ja raskaus 747
4 ta sikiötä ionisoivalle säteilylle. Sillä voidaan sulkea pois hydronefroosi. Hoidon kulmakiviä ovat lepo, nesteytys ja riittävä kipulääkitys. Virtsatieinfektio hoidetaan mikrobilääkityksellä. Mikäli potilaalla on todettu täydellinen virtauseste, hänelle voidaan tarvittaessa tehdä kaikuohjauksessa tilapäinen punktionefrostooma ja asentaa stentti (Davison ja Baylis 1992). Litotripsiaa tulee välttää raskauden aikana. Yleensä virtsatiekivitauti ei muuta raskauden kulkua tai ennustetta oleellisesti. Jos kivet uusiutuvat, on synnytyksen jälkeen syytä tehdä kivitaudin etiologisia selvittelyjä. Krooniset munuaistaudit Krooniset glomerulonefriitit. Kroonista munaissairautta potevan naisen raskauteen suhtauduttiin aikaisemmin epäilevästi, mutta viimeisten parinkymmenen vuoden aikana on kertynyt runsaasti hyvin dokumentoitua tietoa sellaisten potilaiden raskauksista, joilla on munuaisbiopsiassa varmistettu krooninen glomerulonefriitti. Packham ym. (1989) ovat esittäneet laajan aineiston, jossa tutkittiin 395 raskautta kroonista glomerulonefriittiä sairastaneilla vuosina Raskauden aikana esiintyi hypertensiota 50 %:lla, proteinuriaa 60 %:lla ja 18 %:lla munuaisten toiminta heikkeni. Tässä aineistossa paras ennuste oli niillä potilailla, joilla oli todettu mesangiaalinen glomerulonefriitti (ei-iga-nefropatia), ja huonoin niillä, joilla oli fokaalinen segmentaalinen glomeruloskleroosi. Sikiökuolleisuus oli 26 % koko aineistossa. IgA-nefropatia on yleisin glomerulonefriitti. Oireena saattaa esiintyä ajoittaista, infektioihin tai rasitukseen liittyvää makroskooppista hematuriaa, mutta tauti voi esiintyä piilevänäkin siten, että ainoana löydöksenä on ajoittainen mikroskooppinen hematuria tai vähäinen proteinuria. IgA-nefropatia voi manifestoitua raskauden aikanakin. Packhamin ym. (1988) australialaisessa retrospektiivisessä tutkimuksessa analysoitiin 70 IgA-nefropatiaa sairastaneen naisen raskautta. Tauti oli varmistettu biopsialla. Sikiöistä 30 % syntyi kuolleena ja 22 % ennenaikaisesti. Hypertensio kehittyi raskauden aikana 52 %:lle potilaista, ja se jäi pysyvästi 13 %:lle. Munuaisten toiminta heikkeni tilapäisesti 26 %:lla ja pysyvästi 2 %:lla. Mikäli munuaisten toiminta on kroonista glomerulonefriittiä potevalla ennen raskautta normaali tai ainoastaan lievästi heikentynyt (plasman kreatiniinipitoisuus <125 µmol/l), verenpaine on normaali eikä runsasta proteinuriaa esiinny, on raskauden ennuste suotuisa eikä raskaus todennäköisesti pahenna äidin munuaistautia (Davison ja Baylis 1992, Jones ja Hayslett 1996, Jungers ym. 1997). Äskettäin on esitetty 360:n kroonista glomerulonefriittiä sairastaneen potilaan aineisto, jossa potilaiden munuaisten toiminta oli normaali. Tutkituista 171 oli ollut raskaana. Synnyttäneitä verrattiin 30 vuoden seuranta-ajan jälkeen synnyttämättömiin, eikä ryhmien välillä todettu eroa munuaisten toiminnassa (Jungers ym. 1995). Kuitenkin mielipiteet kroonista glomerulonefriittiä sairastavan naisen raskauden suositeltavuudesta vaihtelevat edelleen. Varoittaviakin kannanottoja on esitetty, ja selvää on, että riskit on huolellisesti selvitettävä tapauskohtaisesti potilaan kanssa (Holley ym. 1996, Jungers ym. 1997). Polykystinen munuaistauti. Aikuistyyppinen munuaisten monirakkulatauti (ADPKD) periytyy autosomissa vallitsevasti. Sen ilmaantuvuudeksi on arvioitu 1: (Kääriäinen ja Tryggvason 1995). Taudin sikiödiagnostiikka on nykyään mahdollista. Potilailla on yleensä hyvin lievä proteinuria. Verenpaine on kohonnut %:lla. Tautiin voi liittyä myös maksan rakkuloita, millä ei yleensä ole kliinistä merkitystä (Pasternack 1982). Suurista rakkulamunuaisista saattaa olla mekaanista haittaa. Jos verenpaine on kohonnut jo raskauden alkuvaiheessa, on preeklampsian ja ennenaikaisen synnytyksen riski lisääntynyt (Williams 1997). Vastasyntyneiden ennuste on kuitenkin hyvä. Chapman ym. (1994) tutkivat 468 ADPKD-potilaan raskautta, ja lapsilla ei todettu enempää komplikaatioita kuin samojen sukujen terveiden naisten lapsilla. On tärkeää huolehtia perinnöllisyysneuvonnasta, koska jälkeläisillä on 50 %:n riski saada tauti. Sekundaariset nefropatiat. Uremian aktiivihoitoa tarvitsevista potilaista suurin osa on nykyään diabeetikkoja (Stenman ja Grönhagen-Riska 1995). Raskaus saattaa lisätä diabeettiseen nefropatiaan liittyvää glomerulaarista hyperfiltraatiota ja proteinuriaa, mutta lievä nefropatia ei ole 748 I. Ala-Houhala ja P. K. Heinonen
5 yleensä esteenä raskaudelle (Williams 1997). Mikäli nefropatia on keskivaikea tai vaikea tai kyseessä on munuaisen siirron jälkitila, on raskautta pidettävä vasta-aiheisena. Viittaamme suomalaisen asiantuntijatyöryhmän suositukseen diabeetikon raskaudesta (Suomen Diabetesliiton työryhmän suositus 1994). Systeemisen lupus erythematosuksen (LED) tulisi olla rauhallisessa vaiheessa ainakin kuusi kuukautta ennen raskauden alkamista (Kaaja ja Julkunen 1989). Lupusnefropatiassa munuaisten toiminta huononee raskauden aikana noin 20 %:lla, hypertensiota esiintyy 40 %:lla ja proteinuria lisääntyy 50 %:lla (Packham 1993). Raskaustoksemian erottaminen aktivoituneesta lupusnefriitistä voi olla vaikeaa, koska proteinurian lisääntymistä, hypertensiota ja trombosytopeniaa tavataan molemmissa (Kaaja ja Julkunen 1989). Sikiön menetyksiä esiintyy jopa 40 %:lla potilaista (Hayslett 1991). Kolmanneksella lapsista esiintyy sydämen eteiskammiokatkosta (Davison ja Baylis 1992). Immunosuppressiivista lääkitystä on usein syytä tehostaa heti synnytyksen jälkeen, koska taudin aktiivisuus yleensä lisääntyy raskauden loputtua (Hayslett 1991). Proteinuria ja nefroottinen oireyhtymä Pre-eklampsia on tavallisin nefroottisen oireyhtymän syy raskauden aikana. Se kehittyy helposti naisille, joilla on munuaistauti, ja erityisesti, jos heillä on krooninen verenpainetauti (Davison ja Baylis 1992). Toisaalta 2 5 %:lla potilaista, joille kehittyy pre-eklampsia, taustalla on munuaistauti, tavallisimmin IgA-nefropatia (Reiter ym. 1994). Raskauden alkupuoliskolla ilmenevä proteinuria voi viitata primaariin munuaistautiin. Uudelleensynnyttäjän pre-eklampsiassa munuaisperäinen syy on todennäköisempi kuin ensisynnyttäjällä. Pre-eklampsian diagnostiikka saattaa olla vaikeaa, mikäli potilaalla on krooninen verenpainetauti ja proteinuria, koska molemmat yleensä pahenevat muutenkin raskauden edetessä. Pre-eklampsialle tyypillinen muutos on uraattihapon pienentynyt puhdistuma huolimatta normaalista glomerulusfiltraationopeudesta (Davison ja Baylis 1992). Plasman virtsahappopitoisuuden kasvaessa kreatiniini- ja ureapitoisuudet pysyvät tasaisina ja kasvavat myöhemmin hitaasti proteinurian lisääntyessä. Syynä tähän on munuaiskerästen kapillaarien endoteelivaurio (Brown ja Whitworth 1992). Pre-eklampsian ohella nefroottisen oireyhtymän syynä saattaa olla»minimal change»-tyyppinen tai muu glomerulonefriitti, diabeettinen nefropatia, munuaislaskimotromboosi tai amyloidoosi (Davison ja Baylis 1992). Toinen tärkeä kliininen ongelma on proteinurian ja hypertension ilmaantuminen kolmannen trimesterin aikana. Useimmiten taustalla on joko pre-eklampsia tai essentiaalinen hypertensio, mutta syynä saattaa olla myös piilevä munuaistauti (Stettler ja Cunningham 1992). Munuaisbiopsia voidaan tarvittaessa tehdä turvallisesti raskaana olevalle potilaalle ennen 32. raskausviikkoa, mikäli verenpaine on hyvällä hoitotasolla ja hyytymistekijäarvot ovat normaalit (Lindheimer ja Davison 1987). Raskauden aikana munuaisbiopsia on aiheellista suorittaa, jos munuaisten toiminta heikkenee äkillisesti ennen raskausviikkoa ilman tiedossa olevaa syytä tai jos ilmaantuu nefroottinen oireyhtymä ennen raskausviikkoa (Lindheimer ja Davison 1987, Davison ja Baylis 1992). Mikäli raskauden aikana todetaan virtsan sedimentissä hematuria ja proteinuria sekä munuaisten toiminnan heikkeneminen eikä tiedossa ole munuaistautia, on harkittava munuaisbiopsiaa, koska löydösten aiheuttajana voi olla esimerkiksi vaskuliitti tai LED. Jos proteinuria on vähäistä, nefrologi voi seurata ja arvioida tilannetta. Mikäli proteinuria jatkuu synnytyksen jälkeen vielä viikkoja, on syytä käynnistää nefrologiset tutkimukset (Brown ja Whitworth 1992). Lisätutkimukset ovat aiheellisia, vaikka proteinuria jatkuisi vähäisenäkin, jos siihen liittyy hematuriaa, munuaisten toiminnan heikkenemistä tai hypertensiota. Tarvittavat tutkimukset munuaisbiopsioineen voidaan tehdä muutaman kuukauden kuluttua synnytyksen jälkeen. Dialyysipotilaan raskaus Yleensä dialyysipotilaiden hedelmällisyys on heikentynyt ja kuukautiset puuttuvat, ja raskaus on heillä erittäin harvinainen (Davison 1991). Munuaistaudit ja raskaus 749
6 Dialyysipotilaan onnistuneen raskauden kuvasivat ensimmäisinä Confortini ym. (1971). Sen jälkeen tapauksia on raportoitu noin kuusikymmentä (Hou 1994). Hemodialyysihoidossa ollut 43- vuotias nainen synnytti vuonna 1988 TAYS:ssa 30. raskausviikolla grammaa painaneen lapsen. Muita tapauksia ei Suomessa tiettävästi ole ollut. Dialyysipotilaan raskauden aikana on varottava hypotensiota. Runsaasti proteiineja sisältävä ruokavalio on tärkeä ravitsemustilan parantamiseksi. Koska sikiö tuottaa ureaa raskauden loppupuolella, on suositeltu dialyysikertojen lisäämistä ja dialyysihoidon tehostamista, jotta äidin veren ureapitoisuus pysyisi riittävän pienenä (Davison 1991). Raskaana olevia on hoidettu sekä jatkuvalla peritoneaalidialyysillä (CAPD) että hemodialyysillä (Hou 1994). Hemodialyysiä on kirjallisuuden mukaan käytetty enemmän, vaikka siihen liittyy antikoagulaatiosta johtuva vuotokomplikaatioiden uhka (Davison ja Baylis 1992). Useimmiten dialyysipotilaan raskaus päättyy ennenaikaisesti ja lapset syntyvät sikiöikään nähden pienikokoisina. CAPD-potilaiden lapsia on jäänyt eloon hieman enemmän kuin hemodialyysipotilaiden lapsia. Tosin raportoitujen tapausten määrä on pieni (Williams 1997). Äidin vaikea anemia huonontaa sikiön ennustetta, mutta erytropoietiinia on käytetty vaikean renaalisen anemian hoidossa raskaudenkin aikana (Hou 1994, Jungers ym. 1997). Munuaisensiirron jälkeinen raskaus Ensimmäinen munuaisensiirron jälkeinen raskaus kuvattiin jo vuonna 1963 (Murray ym. 1963). Sen jälkeen tällaisia raskauksia on raportoitu yli 2 300, ja useita onnistuneita raskauksia on kuvattu esiintyneen sekä tavanomaista hyljinnänestolääkitystä (kortisoni ja atsatiopriini) että syklosporiinia käytettäessä (Davison 1991). Parantuneen dialyysihoidon ansiosta siirtoleikkaukseen tulevien potilaiden ravitsemustila ja yleiskunto on nykyään paljon parempi kuin vielä 1970-luvulla. Potilaiden eloonjäämisennuste on parantunut ja siirteiden toiminta-aika pidentynyt (Stenman ja Grönhagen-Riska 1995). Salmela ym. (1993) tutkivat 29 suomalaisen munuaisensiirtopotilaan raskautta ja seurasivat syntyneitä lapsia keskimäärin 7.5 vuotta. Munuaisensiirrosta oli kulunut synnytykseen mennessä keskimäärin 4.8 vuotta, ja raskauden alkaessa äitien seerumin kreatiniinipitoisuuden keskiarvo oli 109 µmol/l (vaihteluväli µmol/l). Preeklampsia oli todettu kahdella potilaalla. Kaikki äidit ja lapset olivat elossa seurannan päättyessä, mutta synnyttäneillä munuaisensiirtopotilailla siirteen toiminta huonontui vuoden seurantaaikana merkitsevästi enemmän kuin verrokeilla (seerumin kreatiniinipitoisuuden kasvu 61.2 vs 5.4 µmol/l). Siirteen toiminta huononee pysyvästi noin 15 %:lla munuaisensiirtopotilaista raskauden seurauksena. He ovat lisäksi alttiita tulehdussairauksille. Kohonnutta verenpainetta, pre-eklampsiaa tai molempia esiintyy 30 %:lla potilaista. Keskenmenoja ei näillä potilailla ole tavallista enempää, mutta synnytys on ennenaikainen noin puolessa tapauksista (Davison 1994). Lantiossa sijaitseva siirre ei ole esteenä normaalille synnytykselle, joskin 25 %:ssa on päädytty keisarileikkaukseeen. Vastasyntyneillä ei ole todettu tavallista enempää synnynnäisiä kehityshäiriöitä, mutta heillä on taipumusta leukopeniaan ja trombosytopeniaan (Davison 1994). Immunosuppressiivinen lääkitys voi jatkua raskauden ajan entiseen tapaan. Veren syklosporiinipitoisuuksia on syytä seurata. Syklosporiini- ja atsatiopriinihoidon aikana ei suositella imetystä, koska nämä lääkkeet kulkeutuvat äidinmaitoon (Williams 1997). Siirteen toiminta on tutkittava raskautta suunnittelevilla munuaisensiirtopotilailla tarkoin ja selvitettävä mahdolliset riskitekijät, esimerkiksi oireeton tai vähäoireinen sepelvaltimotauti. Glomerulusfiltraationopeus ja proteinuria on aiheellista mitata ja sulkea pois hydronefroosi kaikututkimuksella. Suotuisan ennusteen merkkejä on lueteltu taulukossa 3. Useiden asiantuntijoiden mukaan raskauden alkamista on viisasta välttää kaksi vuotta munuaisensiirron jälkeen, jotta immunosuppressiivisten lääkkeiden annokset on voitu vähentää mahdollisimman pieniksi, ja tilanteen pitäisi olla kaikissa suhteissa vakaa (Davison ja Baylis 1992). Hyvä ja luotettava hoitosuhde sekä potilaan hoitomyön- 750 I. Ala-Houhala ja P. K. Heinonen
7 T a u l u k k o 3. Suotuisan ennusteen merkkejä munuaisensiirtopotilaan raskauden suunnitteluvaiheessa. Hyvä hoitomyöntyvyys Hyvä yleistila ja vakaa tilanne Munuaisensiirrosta kulunut vähintään kaksi vuotta Siirteen toiminta normaali tai vain lievästi heikentynyt Ei merkkejä hylkimisestä Verenpaine normaali tai lievä verenpainetauti hyvällä hoitotasolla Vähäinen proteinuria (<1 g/vrk) tyvyys ovat keskeisiä seikkoja. Tärkeää on, että proteinuriaa joko ei ole lainkaan tai sitä on ainoastaan vähän (alle 1g/vrk). Glomerulusfiltraationopeuden tulisi olla normaali tai korkeintaan lievästi pienentynyt ennen raskauden alkua. Mikäli plasman kreatiniinipitoisuus on yli 180 µmol/l, on raskaus vasta-aiheinen. Samoin runsas proteinuria (yli 3 g/vrk) ja nefroottinen oireyhtymä huonontavat ennustetta ja lisäävät siirteen menettämisen riskiä (Jungers ym. 1991). Verenpaine on myös tärkeä ennustetekijä. Raskautta suunnittelevan munuaisensiirtopotilaan verenpaineen pitäisi olla normaali tai hyvällä hoitotasolla (Davison ja Baylis 1992, Salmela ym. 1993). Lopuksi Raskaus voi merkittävästi huonontaa munuaistautia sairastavan naisen ennustetta, ja tauti on vaaraksi myös sikiölle. Tämän vuoksi riskien arviointi jo raskauden suunnitteluvaiheessa on erityisen tärkeää. Raskautta suunnittelevien ja raskaana olevien munuaispotilaiden hoito on syytä keskittää yliopisto- ja keskussairaaloihin, joissa on riittävä nefrologinen, obstetrinen ja pediatrinen asiantuntemus. Kroonista munuaistautia sairastavan raskaus vaatii niin äidin kuin sikiön tavallista tiiviimpää seurantaa. Munuaisten toiminnan heikkenemiseen kuten myös raskauden ennenaikaiseen päättämiseeen on varauduttava. Kirjallisuutta Baylis C. Glomerular filtration and volume regulation in gravid animal models. Bailliere s Clin Obstet Gynaecol 1994; 8: Brown M A, Whitworth J A. The kidney in hypertensive pregnancy victim and villain. Am J Kidney Dis 1992; 20: Chapman A B, Johnson A M, Gabow P A. Pregnancy outcome and its relationship to progression of renal failure in autosomal polycystic kidney disease. J Am Soc Nephrol 1994; 5: Confortini P, Galanti G, Acncoua G, ym. Full term pregnancy and successful delivery in a patient on chronic hemodialysis. Proc Eur Dial Transplant Assoc 1971; 8: Cunningham F G, Lucas M J. Urinary tract infections complicating pregnancy. Bailliere s Clin Obstet Gynaecol 1994; 8: Cunningham F G, MacDonald P C, Gant N F, ym. Maternal adaptations to pregnancy. Kirjassa: Cunningham F G, MacDonald P C, Gant N F, ym., toim. Williams obstetrics. Stamford: Appleton & Lange, 1997, s Davison J M. Dialysis, transplantation, and pregnancy. Am J Kidney Dis 1991; 17: Davison J M. Renal complications which can occur in pregnancy. Kirjassa: Cameron S, Davison A M, Grunefeld J P, Kerr D, Ritz E, toim. Oxford textbook of clinical nephrology. Oxford: Oxford University Press, 1992, s Davison J M. Pregnancy in renal allograft recipients: problems, prognosis and practicalities. Bailliere s Clin Obstet Gynaecol 1994; 8: Davison J M, Baylis C. Pregnancy in patients with underlying renal disease. Kirjassa: Cameron S, Davison A M, Grunefeld J P, Kerr D, Ritz E, toim. Oxford textbook of clinical nephrology. Oxford: Oxford University Press, 1992, s Egerman R S, Witlin A G, Friedman S A, Sibai B M. Thrombotic thrombocytopenic purpura and hemolytic syndrome in pregnancy. Review of 11 cases. Am J Obstet Gynecol 1996; 175: Haapanen E. Munuaissairaudet ja raskaus. Duodecim 1980; 96: Hayslett J P. Maternal and fetal complications in pregnant women with systemic lupus erythematosus. Am J Kidney Dis 1991; 17: Holley J L, Bernardini J, Quadri K H M, ym. Pregnancy outcomes in a prospective matched control study of pregnancy and renal disease. Clin Nephrol 1996; 45: Hou S H. Frequency and outcome of pregnancy in women on dialysis. Am J Kidney Dis 1994; 23: Jones D C, Hayslett J P. Outcome of pregnancy in women with moderate or severe renal insufficiency. N Engl J Med 1996; 335: Jungers P, Houillier P, Forget D, Henry-Amar M. Spesific controversies concerning the natural history of renal disease in pregnancy. Am J Kidney Dis 1991; 17: Jungers P, Houillier P, Forget D, ym. Influence of pregnancy on the course of primary chronic glomerulonephritis. Lancet 1995; 346: Jungers P, Chauveau D, Choukroun G, ym. Pregnancy in women with impaired renal function. Clin Nephrol 1997; 47: Kaaja R, Julkunen H. LED ja raskaus. Duodecim 1989; 105: Kääriäinen H, Tryggvason K. Perinnölliset munuaistaudit ja niiden geenidiagnostiikka. Duodecim 1995; 111: Lindheimer M D, Davison J M. Renal biopsy in pregnancy.»to b. or not to b.?» Br J Obstet Gynaecol 1989; 94: Munuaistaudit ja raskaus 751
8 Lucas M J, Cunningham F G. Urinary infection in pregnancy. Clin Obstet Gynecol 1993; 36: Maikranz P, Lindheimer M, Coe F. Nephrolithiasis in pregnancy. Bailliere s Clin Obstet Gynaecol 1994; 8: Martin J N Jr, Blake P G, Perry K G, ym. The natural history of HELLP syndrome: patterns of disease progression and regression. Am J Obstet Gynecol 1991; 164: Murray J E, Reid D E, Harrison J E, Merrill J P. Successful pregnancies after human renal transplantation. N Engl J Med 1963; 269: Mustonen J, Brummer-Korvenkontio M, Vaheri A. Myyräkuumeen kliininen kuva ja diagnostiikka. Duodecim 1995; 111: Packham D K. Aspects of renal disease and pregnancy. Kidney Int 1993; 44: Packham D K, North R A, Fairley K F, ym. IgA-glomerulonephritis and pregnancy. Clin Nephrol 1988; 30: Packham D K, North R A, Fairley K F, ym. Primary glomerulonephritis and pregnancy. Q J Med 1989; 71: Pasternack A. Munuaiset ja raskaus. Kirjassa: Pasternack A, toim. Munuaistaudit. Helsinki: Munuaistautiliitto, 1982, s Pertuiset N, Grunfeld J P. Acute renal failure in pregnancy. Bailliere s Clin Obstet Gynaecol 1994; 8: Reiter L, Brown M A, Whitworth J A. Hypertension in pregnancy; the incidence of underlying renal disease and essential hypertension. Am J Kidney Dis 1994; 24: Salmela K T, Kyllönen L E J, Holmberg C, Grönhagen-Riska C. Impaired renal function after pregnancy in renal transplant patients. Transplantation 1993; 56: Stenman S, Grönhagen-Riska C. Munuaistautien aktiivihoito Suomessa. Duodecim 1995; 111: Stettler R W, Cunningham F G. Natural history of chronic proteinuria complicating pregnancy. Am J Obstet Gynecol 1992; 167: Sturgiss S N, Dunlop W, Davison J M. Renal haemodynamics and tubular function in human pregnancy. Bailliere s Clin Obstet Gynaecol 1994; 8: Suomen Diabetesliiton työryhmän suositus. Insuliinipuutosdiabetes ja raskaus. Suom Lääkäril 1993; 25: Tiilikainen T, Jouppila P. Myyräkuume raskauden aikana. Duodecim 1989; 105: Varis J, Oksa H, Pasternack A. Hospitalization for renal diseases in Finland Scand J Urol Nephrol 1988; 22: Williams D J. Renal disease in pregnancy. Curr Obstet Gynaecol 1997; 7: ILPO ALA-HOUHALA, LT, erikoislääkäri TAYS:n sisätautien klinikka PL 2000, Tampere Jätetty toimitukselle Hyväksytty julkaistavaksi PENTTI K. HEINONEN, apulaisprofessori Tampereen yliopiston lääketieteen laitos ja TAYS:n naistenklinikka PL Tampere 752
Munuaissairaudet ja raskaus
Katsaus Risto Kaaja ja Eero Honkanen Munuaiset ovat tärkeässä asemassa raskaudenaikaisen hypervolemian kehittymisen kannalta ja vaikuttavat keskeisesti raskauden onnistumiseen. Munuaissairaudet lisäävät
LisätiedotPRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN
PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN Marianne Isopahkala Pre-eklampsiaan sairastuneelle MITÄ PRE-EKLAMPSIA ON? Pre-eklampsiasta on käytetty vanhastaan nimityksiä raskausmyrkytys ja toksemia.
Lisätiedotsairauksien Munuaisennaltaehkäisy
sairauksien Munuaisennaltaehkäisy 2 Teksti: Seppo Ojanen, Nefrologian ylilääkäri Päijät-Hämeen keskussairaala, Tammikuu 2010 Sisällys Munuaissairauksien ennaltaehkäisy 4 Munuaissairauksien yleisyys Suomessa
LisätiedotRMP section VI.2 Elements for Public Summary
RMP section VI.2 Elements for Public Summary Product: RMP: Atosiban Stragen, 6,75mg/0,9ml solution for injection Atosiban Stragen, 37,5mg/5ml concentrate for solution for infusion RMP-PID-ATO-v03 DLP:
LisätiedotOlmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Olmesartan medoxomil STADA 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Olmesartan medoxomil STADA 10 mg kalvopäällysteiset tabletit Olmesartan
LisätiedotVoidaanko ennenaikaisuutta ehkäistä?
Voidaanko ennenaikaisuutta ehkäistä? Ryhmä F: Kokkonen T, Luukkonen J, Mikkonen H, Mäentausta M, Mäkelä M, Nauha M, Niinimäki P, Peltokangas T, Poteri H. Määritelmiä WHO:n mukaan yli kolme viikkoa ennen
LisätiedotHaastava synnyttäjä: Mitä ovat HELLP, ja HUS/TTP? Christoffer Wiklund Anest eval SASH
Haastava synnyttäjä: Mitä ovat HELLP, ja HUS/TTP? Christoffer Wiklund Anest eval SASH 29.3.2019 Sidonnaisuudet Ei sidonnaisuuksia HELLP Jatkumoa pre-eklampsialle Hemolysis Elevated Liver enzymes Low Platelets
LisätiedotVanhusten virtsatieinfektio. TPA Tampere: Vanhuksen virtsatieinfektio
Vanhusten virtsatieinfektio 1 Perustieto Termit Oireeton bakteriuria Vti pitkäaikaishoidossa Oireet ja määritelmä Diagnoosi Haasteet Syventävä tieto Hoito TPA: virtsatieinfektio 2 Bakteriuria eli bakteerikasvu
LisätiedotLasten virtsatieinfektioiden diagnostiikan ja hoidon kulmakivet
25.10.2007 Lasten virtsatieinfektioiden diagnostiikan ja hoidon kulmakivet Ville Peltola TYKS, lastenklinikka Insidenssi Suurin < 1-v: pojat = tytöt, n. 7/1000 1-v: tytöt > pojat 8% tytöistä sairastaa
LisätiedotTYYPIN 2 DIABETES Lisäsairaudet - hoito ja seuranta
TYYPIN 2 DIABETES Lisäsairaudet - hoito ja seuranta Sisällys T2D lisäsairaudet Sydän ja verisuonet Munuaiset Hermosto Jalat Silmät Suu 4 7 10 11 12 13 14 Sydän ja verisuonet Diabeetikoiden yleisin kuolinsyy
LisätiedotPRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN
PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN Marianne Isopahkala Pre-eklampsiapotilasta ohjaavalle OHJAUS JA VUOROVAIKUTUS Ohjaus on potilaan tilanteesta keskustelua kaksisuuntaisessa vuorovaikutuksessa.
LisätiedotNaproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on
LisätiedotReumataudit ja raskaus
Reumataudit ja raskaus Perhesuunnitteluun liittyvät asiat ovat monelle reumasairautta potevalle naiselle tärkeitä, arkoja ja usein myös ongelmallisia. Reumalääkkeiden käytöstä ennen raskauden alkua ja
LisätiedotMunuaisen parenkyymisairaudet
Verenkierron suunta 13.11.2012 Luennon sisältö Munuaisen parenkyymisairaudet Anne Räisänen-Sokolowski dosentti, erikoislääkäri HUSLAB, Transplantaatiopatologian laboratorio Munuaisen rakenteen ja toiminnan
LisätiedotVirtsatieinfektiot. ivä 12.11.2012. Infektioyhdyshenkilöiden iden koulutuspäiv. Teija Puhto Infektiolää
Virtsatieinfektiot Infektioyhdyshenkilöiden iden koulutuspäiv ivä 12.11.2012 Teija Puhto Infektiolää ääkäri Yleistä Virtsatieinfektiot ovat toiseksi yleisin infektio yleislää ääkärin vastaanotolla Suomessa
LisätiedotAngitensiiniä konvertoivan entsyymin (ACE:n) estäjät ja angiotensiini II -reseptorin salpaajat: Käyttö raskauden ja imetyksen aikana
Angitensiiniä konvertoivan entsyymin (ACE:n) estäjät ja angiotensiini II -reseptorin salpaajat: Käyttö raskauden ja imetyksen aikana Valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen hyväksytyt sanoitukset, PhVWP
LisätiedotKreatiniiniarvo suurentunut mitä muuta tutkin?
DIAGNOSTISIA ONGELMIA Kreatiniiniarvo suurentunut mitä muuta tutkin? Jukka Mustonen ja Ole Wirta Plasman kreatiniinin määritystä käytetään yleisesti munuaistoiminnan mittarina. Sen avulla tutkitaan glomerulusfiltraatiota,
LisätiedotMunuaispotilaan kohonneen verenpaineen hoito. Suomen verenpaineyhdistyksen syyskokous 5.9.2015 Karri Helin
Munuaispotilaan kohonneen verenpaineen hoito Suomen verenpaineyhdistyksen syyskokous 5.9.2015 Karri Helin LT, tutkimustyö hypertensiosta ja nefrologiasta sisätautien ja nefrologian erikoislääkäri European
LisätiedotTaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen
TaLO-tapaukset Virusoppi Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaus 1 Uusi uhkaava respiratorinen virusinfektio Tapaus
LisätiedotPRE-EKLAMPSIAN KLIININEN KUVA
PRE-EKLAMPSIAN KLIININEN KUVA Katri Kivimäki Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Ohjaaja: Jukka Uotila Tammikuu 2012 2 Tampereen yksikkö Lääketieteen laitos KATRI
LisätiedotGravidan elvytys. Arvi Yli-Hankala 29.8.2008
Gravidan elvytys Arvi Yli-Hankala 29.8.2008 Taustaa Kaikki tässä esitetty perustuu yksittäisiin tapausselostuksiin ja tieteelliseen järkeilyyn Kuolleisuus suurinta köyhissä maissa, raportit valtaosin kehittyneistä
LisätiedotJardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto
EMA/188850/2014 Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto Tämä on Jardiance-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla
LisätiedotKliinikon odotukset virtsatieinfektioiden laboratoriotutkimuksilta
SKKY ry:n ja Sairaalakemistit ry:n syyskoulutuspäivät Kliinikon odotukset virtsatieinfektioiden laboratoriotutkimuksilta Maarit Wuorela, LT, oyl Turun kaupungin hyvinvointitoimiala erikoissairaanhoito
LisätiedotHBV-tartuntaan liittyvien munuaisongelmien koulutusesite, joka sisältää myös kreatiniinin poistuman mittatikun
HBV-tartuntaan liittyvien munuaisongelmien koulutusesite, joka sisältää myös kreatiniinin poistuman mittatikun Tärkeitä seikkoja huomioitavaksi: Tarkasta kaikkien potilaiden kreatiniinipuhdistuma ennen
LisätiedotPLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0
PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 VI.2 VI.2.1 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT Tietoa sairauden esiintyvyydestä PLENADREN-valmistetta käytetään lisämunuaisten vajaatoiminnan
LisätiedotVuosiraportti 6 Suomen munuaistautirekisteri Koko maa 22 potilasta/1 milj. asukasta Ahvenanmaa 55 Ryhmä 1 < 6 potilasta/1 milj. as. Ryhmä 2 6 potilasta/1 milj. as. Ryhmä 3 > potilasta/1 milj. as. Vaasa
LisätiedotIAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP
IAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP Esitiedot Yli 70 v. mies. PSA normaali 1.4. Nopeasti alkaneet virtsavaivat ja kystoskopiassa koko prostaattinen uretra ahtautunut tuumorinomaisesti.
LisätiedotHIV-tartuntaan liittyvien munuaisongelmien koulutusesite, joka sisältää myös kreatiniinin poistuman mittatikun
HIV-tartuntaan liittyvien munuaisongelmien koulutusesite, joka sisältää myös kreatiniinin poistuman mittatikun HIV-positivisilla potilailla on suurentunut munuaisten vajaatoiminnan riski, joka edellyttää
LisätiedotNuoren naisen VIRTSATIETULEHDUS
Nuoren naisen VIRTSATIETULEHDUS Terveyden edistämisen keskus ry:n arvioima. Julkaisija:Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö Töölönkatu 37 A 00260 Helsinki Tilaukset: julkaisutilaukset@yths.fi Kirjoittanut:
LisätiedotPOTILAAN OPAS MAVENCLAD. Potilaan opas. Kladribiini (MAVENCLAD) RMP, versio 1.0 Fimean hyväksymä
MAVENCLAD Potilaan opas POTILAAN OPAS RISKIENHALLINNAN KOULUTUSMATERIAALI FI/CLA/1117/0050 Tärkeää tietoa MAVENCLAD-hoidon aloittaville potilaille Sisällys MAVENCLAD-valmisteen esittely Kuinka MAVENCLAD-hoito
LisätiedotDiabeettinen nefropatia Pia Paalosmaa Sisätautien ja nefrologian El.
Diabeettinen nefropatia 28.3.2019 Pia Paalosmaa Sisätautien ja nefrologian El. Taulukko 1. Raja-arvot mikroalbuminurian ja proteinurian diagnostiikassa käytetyille menetelmille. Albuminuria Taulukko 1.
LisätiedotK&V kasvattajaseminaari 16.10.2005 Marjukka Sarkanen
An update on the diagnosis of proteinuria in dogs Oct 1, 2003 By: Johanna Frank, DVM, Dipl. ACVIM PLN: Vioittuneet munuaiskeräset (glomerulus) laskevat veren proteiinin (albumiini) virtsaan. Syitä: glomerulonefriitti
LisätiedotINFLECTRA SEULONTAKORTTI
Demyelinoiva sairaus Jos potilaalla on aiempi tai äskettäin puhjennut demyelinioiva sairaus, anti-tnf-hoidon hyödyt ja haitat on arvioitava huolellisesti ennen INFLECTRA -hoidon aloitusta. INFLECTRA -hoidon
LisätiedotAutoimmuunitaudit: osa 1
Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,
LisätiedotEklampsia eli pre-eklampsiaan liittyvä kouristus
Alkuperäistutkimus Minna-Marja Salmi, Eeva Ekholm, Olli Polo ja Risto Erkkola Selvitimme eklampsian esiintymistä Suomessa vuosina 1990 94. Tapauksia löytyi 77, joten tilan esiintyvyys oli 2.4 kymmentätuhatta
LisätiedotNefropatian diagnostiikka ja seuranta PTH:ssa. Kaj Metsärinne Nefrol yl, TYKS
Nefropatian diagnostiikka ja seuranta PTH:ssa Kaj Metsärinne Nefrol yl, TYKS 30.11.2018 Kroonisen munuaistaudin (KMT) diagnostiikka ja seuranta PTH:ssa Kaj Metsärinne Nefrol yl, TYKS 30.11.2018 Sidonnaisuudet
LisätiedotEmättimen luontaisen bakteerikannan tasapainottamiseen ja ylläpitoon.
Emättimen luontaisen bakteerikannan tasapainottamiseen ja ylläpitoon. C-vitamiini 250 mg, 6 emätinpuikkoa. Apteekista ilman reseptiä. Emättimen bakteeritasapainon häiriö Emättimen bakteeritasapainon häiriö
LisätiedotSairastettu virtsatieinfektio
Sairastettu virtsatieinfektio Mikä on ennuste? Milloin ja miksi annan lähetteen jatkotutkimuksiin? Suomen koulu- ja nuorisolääketieteen yhdistyksen koulutustilaisuus Turku 25.10.2007 Timo Jahnukainen TYKS,
Lisätiedotalaan kuuluvien diagnostisten toimenpiteiden ja muiden tutkimusten indikaatiot ja tulkinnan
1 2009-2011 NEFROLOGIA Vastuuhenkilö: Professori Per-Henrik Groop HUS/HYKS Medisiininen tulosyksikkö, Nefrologian klinikka PL 263, 00029 HUS, Puh. (09) 471 88204, per-henrik.groop@helsinki.fi Tavoitteet
LisätiedotResiduan diagnostiikka ja hoito. GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen
Residuan diagnostiikka ja hoito GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen Aiheita O Synnytyksen jälkeinen O Mitä jos istukasta puuttuu pala? O Keskeytyksen ja keskenmenon lääkkeellisen hoidon jälkeinen residua
LisätiedotMitä teen, kun kreatiniiniarvo on suurentunut? Munuaisten sairauden tai toimintahäiriön seulonnassa riittävät anamneesin ja kliinisen
Näin tutkin HEIKKI SAHA Mitä teen, kun kreatiniiniarvo on suurentunut? Munuaisten sairauden tai toimintahäiriön seulonnassa riittävät anamneesin ja kliinisen tutkimuksen lisäksi hyvin yksinkertaiset ja
LisätiedotTyypin 1 diabetes - ennen raskautta, sen aikana ja raskauden jälkeen
Tyypin 1 diabetes - ennen raskautta, sen aikana ja raskauden jälkeen Diabetespäivä Helsinki 23.11.2016 Marja Vääräsmäki, perinatologi OYS Naistentaudit ja synnytykset, OYS Raskauden suunnittelu Raskauden
LisätiedotLiite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin
Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin Huom: Tämä valmisteyhteenveto, myyntipäällysmerkinnät ja pakkausseloste on laadittu referral-menettelyn tuloksena. Jäsenvaltion
LisätiedotKilpirauhasvasta-aineet: milloin määritys on tarpeen? Dosentti, oyl Anna-Maija Haapala 7.2.2014
Kilpirauhasvasta-aineet: milloin määritys on tarpeen? Dosentti, oyl Anna-Maija Haapala 7.2.2014 Kilpirauhasvasta-aineet - Tyreoideaperoksidaasi (TPO), vasta-aineet - Tyreoglobuliini (Tygl), vasta-aineet
LisätiedotKohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset. Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri
Kohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri Uusimisriski Esiasteriippuvainen 6 v aikana uuden CIN 2/3:n ilmaantuvuus:
LisätiedotVALMISTEYHTEENVETO. Vaaleankeltainen, kalvopäällysteinen, neliönmuotoinen tabletti, jossa on pallomainen kohouma molemmilla puolilla.
1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Ridaura 3 mg tabletti VALMISTEYHTEENVETO 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Auranofiini 3 mg Täydellinen apuaineluettelo, ks. kohta 6.1. 3. LÄÄKEMUOTO Tabletti, kalvopäällysteinen.
LisätiedotDiabetes (sokeritauti)
Diabetes (sokeritauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Diabeteksessa eli sokeritaudissa veren sokerimäärä on liian korkea. Lääkäri tai hoitaja mittaa verensokerin verinäytteestä
LisätiedotKäypä hoito -suositus
Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Nefrologiyhdistyksen asettama työryhmä Duodecim 2007;123(20):2510 4 Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti koottuun tutkimustietoon,
LisätiedotBakteerien aiheuttamat virtsatieinfektiot ovat
KATSAUS Lasten vakavat munuaissairaudet Hannu Jalanko, Kai Rönnholm ja Christer Holmberg Lasten vakavat munuaissairaudet ovat harvinaisia. Munuaisten ja virtsateiden kehitys- ja rakennehäiriöitä todetaan
LisätiedotToctino (alitretinoiini)
POTILASESITE Toctino (alitretinoiini) Raskaudenehkäisyohjelma TOC-FI-004-051208-D Tästä esitteestä Tässä esitteessä on tärkeää tietoa Toctino-hoidostanne ja lääkkeen käyttöön liittyvästä mahdollisesta
LisätiedotJulkisen yhteenvedon osiot
Olmestad Comp 20 mg/12,5 mg kalvopäällysteinen tabletti Olmestad Comp 20 mg/25 mg kalvopäällysteinen tabletti 17.12.2015, versio V1.3 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon
LisätiedotBimatoprosti. 6.6.2014, versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Bimatoprosti 6.6.2014, versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Kohonneen silmänpaineen alentaminen kroonista avokulmaglaukoomaa
LisätiedotTÄRKEÄÄ MUNUAISTURVALLISUUSTIETOA VIREADIN KÄYTÖSTÄ
TÄRKEÄÄ MUNUAISTURVALLISUUSTIETOA VIREADIN KÄYTÖSTÄ 30. huhtikuuta 2008 Arvoisa lääkäri, Viread (tenofoviiridisoproksiilifumaraatti, tenofoviiri DF) Koska Vireadin käyttö on hyväksytty HIV:in hoidon lisäksi
LisätiedotRiskienhallintasuunnitelman julkinen yhteenveto Kyprolis (karfiltsomibi)
EMA/639793/2015 Riskienhallintasuunnitelman julkinen yhteenveto Kyprolis (karfiltsomibi) Tämä on Kyprolis-valmistetta koskevan riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joiden
LisätiedotYleislääkäripäivät Munuaispotilaan lääkehoito. Risto Tertti Sisät. ja nefrol. el, dos. UTU/Vaasan keskussairaala, sisätaudit
Yleislääkäripäivät 2018 Munuaispotilaan lääkehoito Risto Tertti Sisät. ja nefrol. el, dos. UTU/Vaasan keskussairaala, sisätaudit Munuaispotilaan lääkehoito? Miten määrätä lääkkeitä potilaille, joilla on
LisätiedotAjankohtaista fertiliteetti- ja graviditeetti-kysymyksistä. Inka Aho Infektiolääkäri 13.2.2013
Ajankohtaista fertiliteetti- ja graviditeetti-kysymyksistä Inka Aho Infektiolääkäri 13.2.2013 n Mitä uutta raskauden hoidon rintamalla n Mitä uutta raskauden alkuun saattamiseksi Raskauden aikana diagnosoitu
LisätiedotPfapa Eli Jaksoittainen Kuume, Johon Liittyy Aftainen Nielu- Ja Imusolmuketulehdus
https://www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Pfapa Eli Jaksoittainen Kuume, Johon Liittyy Aftainen Nielu- Ja Imusolmuketulehdus Versio 2016 1. MIKÄ ON PFAPA? 1.1 Mikä se on? PFAPA on lyhenne englannin
LisätiedotPramipexol Stada. 18.10.2013, Versio V01 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Pramipexol Stada 18.10.2013, Versio V01 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Pramipexol STADA 0,088 mg tabletti Pramipexol STADA 0,18 mg tabletti Pramipexol STADA
LisätiedotKohtuval)moembolisaa)on myöhäisvaikutukset. Ka) Tihtonen, LT TAYS
Kohtuval)moembolisaa)on myöhäisvaikutukset Ka) Tihtonen, LT TAYS embolisaa)oita PPH:n hoidossa 1979 alkaen Brown et al. 1979 pitkäaikaistutkimuksia julkaistu 2000- luvulta alkaen tutkimuskohor)t 1995-2006
LisätiedotPREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti
PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti Munuaiset ovat pavunmuotoiset elimet ja ne sijaitsevat selkärankasi kummallakin puolella keskimäärin puolessa välissä selkääsi. Munuaiset toimivat suodattimena.
LisätiedotPREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti
Sisäinen ohje 1 (5) PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti Munuaiset ovat pavunmuotoiset elimet ja ne sijaitsevat selkärankasi kummallakin puolella keskimäärin puolessa välissä selkääsi.
LisätiedotCORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Haavainen paksusuolentulehdus (UC)
Lisätiedotikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset
POTILASOHJE 1 (8) S ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 2 (8) SISÄLLYSLUETTELO Mitä kehityshäiriöiden seulonta tarkoittaa? 3 Ultraääniseulontatutkimukset 4 Varhainen ultraääniseulonta Toisen
LisätiedotVuosiraportti 2013. Suomen munuaistautirekisteri. Lappi 710 potilasta/1 milj. as. Länsi- Pohja 872. Koko maa 822 potilasta/1 milj.
Suomen munuaistautirekisteri Koko maa 822 potilasta/1 milj. asukasta Ahvenanmaa 977 < 785 potilasta/1 milj. as. 785 880 potilasta/1 milj. as. > 880 potilasta/1 milj. as. Vaasa 788 Etelä- Pohjanmaa 639
LisätiedotRISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Atosiban EVER Pharma 6,75 mg/0,9 ml injektioneste, liuos Atosiban EVER Pharma 37,5 mg/5 ml infuusiokonsentraatti, liuosta varten Atosiban EVER Pharma 75 mg/10 ml infuusiokonsentraatti, liuosta varten 30.12.2015,
Lisätiedot12 (25) KUVA 8B. Levyepiteelisoluja 400-kertaisella suurennoksella
12 (25) Epiteelisolut voivat olla peräisin munuaisista, virtsateistä tai ulkoisista sukupuolielimistä. Epiteelisolut jaetaan levyepiteelisoluihin, tubulusepiteelisoluihin ja välimuotoisiin epiteelisoluihin.
LisätiedotUutta lääkkeistä: Ulipristaali
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2012 UUTTA LÄÄKKEISTÄ Uutta lääkkeistä: Ulipristaali Annikka Kalliokoski Esmya, 5 mg tabletti, PregLem France SAS. Ulipristaaliasetaattia voidaan käyttää kohdun myoomien
LisätiedotOhjeita terveydenhuollon ammattilaisille munuaistoiminnan hallintaan ja annoksen säätämiseen aikuisten tenofoviiridisoproksiilifumaraattihoidon aikana
Ohjeita terveydenhuollon ammattilaisille munuaistoiminnan hallintaan ja annoksen säätämiseen aikuisten fumaraattihoidon aikana HIV-positiivisilla potilailla on suurentunut heikentyneen munuaistoiminnan
LisätiedotÄidin ja sikiön ongelmia
Raskausdiabetes Poikkeava sokeriaineenvaihdunta, joka todetaan 1. kerran raskausaikana Taustalla insuliiniresistenssi / insuliinierityksen puutteellisuus Äidin ja sikiön ongelmia Raskaushypertension ja
LisätiedotProscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Proscar 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Eturauhanen on ainoastaan miehillä oleva rauhanen. Eturauhanen
LisätiedotRISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO ORION OYJ
RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO CANDESARTAN/HYDROCHLOROTHIAZIDE ORION 8 MG/12,5 MG, 16 MG/12,5 MG, 32 MG/12,5 MG, 32 MG/25 MG ORION OYJ PÄIVÄYS: 17.4.2015, versio 2 Sivu 1/6 VI.2 Julkisen
LisätiedotOma koti kullan kallis DIALYYSIHOITO KOTONA TIETOA POTILAALLE, JOLLA ON TODETTU MUNUAISTEN VAJAATOIMINTA
Oma koti kullan kallis DIALYYSIHOITO KOTONA TIETOA POTILAALLE, JOLLA ON TODETTU MUNUAISTEN VAJAATOIMINTA Tieto lisää elämänlaatua Tämä esite on tarkoitettu kroonista munuaisen vajaatoimintaa sairastaville
LisätiedotDiabetes. Iida, Sofia ja Vilma
Diabetes Iida, Sofia ja Vilma Diabetes Monia aineenvaihduntasairauksia, joissa veren sokeripitoisuus kohoaa liian korkeaksi Useimmiten syynä on haiman erittämän insuliinihormonin vähäisyys tai sen puuttuminen
LisätiedotIgA nefropatia: ennusteesta hoitoon
Nefrologia Virpi Rauta ja Carola Grönhagen-Riska IgA nefropatia: ennusteesta hoitoon IgA-nefropatia on yleisin primaari glomerulonefriitti. Kolmasosalla sitä potevista esiintyy ajoittain, varsinkin ylähengitystieinfektioiden
LisätiedotKohtukirurgia ja synnytys. Jukka Uotila TAYS naistenklinikka 26.9.2003
Kohtukirurgia ja synnytys Jukka Uotila TAYS naistenklinikka 26.9.2003 Arpi kohdussa Istukan muodostuminen? verenkierto istukan toiminnanvajaus placenta accreta Kohdun repeämän riski? raskauden seuranta,
LisätiedotMuutoksia valmisteyhteenvedon merkittäviin kohtiin ja pakkausselosteisiin
Liite III Muutoksia valmisteyhteenvedon merkittäviin kohtiin ja pakkausselosteisiin Huom.: Nämä muutokset valmisteyhteenvetoon, pakkausmerkintöihin ja pakkausselosteeseen saatetaan päivittää myöhemmin
LisätiedotRaskaus & päihteet OPAS PÄIHDEPERHEILLE
Raskaus & päihteet OPAS PÄIHDEPERHEILLE Haluamme auttaa Sinua löytämään oikean avun itsellesi sekä tulevalle lapsellesi Tästä oppaasta saat: tietoa päihteiden vaikutuksesta sikiöön vaihtoehtoja mistä saada
LisätiedotLIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN
LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 41 KABERGOLIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON 4.2 Annostus ja antotapa: Seuraava tieto tulee lisätä sopivalla tavalla:
LisätiedotVirtsan kemiallisen seulonnan kliininen käyttö. Dosentti Martti L.T. Lalla Osastonylilääkäri HUSLAB Kirurginen sairaala 4.2.2009
Virtsan kemiallisen seulonnan kliininen käyttö Dosentti Martti L.T. Lalla Osastonylilääkäri HUSLAB Kirurginen sairaala Virtsa elimistön tietolähteenä Virtsa - ensimmäinen kehon aine, jonka tutkiminen yhdistettiin
Lisätiedotsinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita?
sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita? Ahdistaako henkeä? Tärkeää tietoa keuhkoahtaumataudista Keuhkoahtaumatauti kehittyy useimmiten tupakoiville ihmisille. Jos kuulut riskiryhmään tai sairastat
LisätiedotHIV-potilaan raskauden seuranta. Elina Korhonen, kätilö HYKS, Naistenklinikka
HIV-potilaan raskauden seuranta Elina Korhonen, kätilö HYKS, Naistenklinikka Naistenklinikan HIVpoliklinikka raskauden seuranta tapahtuu keskitetysti NKL:n äitiyspoliklinikalla erikoislääkäri Marja Kaijomaa
LisätiedotNLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume
www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume 1. MIKÄ ON NLRP12-GEENIIN LIITTYVÄ TOISTUVA KUUME? 1.1 Mikä se on? NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume on perinnöllinen
LisätiedotTYYPIN 2 DIABETES Mikä on tyypin 2 diabetes?
TYYPIN 2 DIABETES Mikä on tyypin 2 diabetes? Sisällys Mitä tarkoittaa tyypin 2 diabetes (T2D)? Mihin T2D vaikuttaa? Miten T2D hoidetaan? T2D hoidon seuranta Mitä nämä kokeet ja tutkimukset kertovat? Muistiinpanot
LisätiedotELINPATOLOGIAN RYHMÄOPETUS MUNUAINEN
ELINPATOLOGIAN RYHMÄOPETUS MUNUAINEN KYSYMYKSET: 1. Glomeruluksen rakenne. Mihin seikkoihin perustuu valikoiva läpäiseväisyys veri- ja virtsatilan välillä? 2. Glomerulusvaurion mekanismit A. Immunologiset
LisätiedotRaskaudenaikaiset veriryhmäimmunisaatiot: Raskaudenaikainen seuranta ja hoito:
Raskaudenaikaiset veriryhmäimmunisaatiot: Raskaudenaikainen seuranta ja hoito: SPR-VERIPALVELU 140416 Ansa Aitokallio-Tallberg, erikoislääkäri HYKS Naistenklinikka YHTEISTYÖ: NEUVOLA-VERIPALVELU- ERIKOISSAIRAANHOITO
LisätiedotKeuhkoahtaumataudin monet kasvot
Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä
LisätiedotLIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN
LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 1 MUUTOKSET, JOTKA ON TOTEUTETTAVA ASIAAN KUULUVIIN KOHTIIN VALMISTEYHTEENVETOON MOKSIFLOKSASIINIA SISÄLTÄVILLE LÄÄKEVALMISTEILLE Korjausmerkityssä
LisätiedotHYPO- JA HYPERTYREOOSIN DIAGNOSTIIKKA KLIINIKON KANNALTA. Pasi Nevalainen, ayl LT, sisätautien ja endokrinologian el TAYS
HYPO- JA HYPERTYREOOSIN DIAGNOSTIIKKA KLIINIKON KANNALTA Pasi Nevalainen, ayl LT, sisätautien ja endokrinologian el TAYS TULKINTAAN VAIKUTTAA Kliininen tila: eu-, hypo- vai hypertyreoottinen Kilpirauhasen
LisätiedotPerinnöllinen välimerenkuume
www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Perinnöllinen välimerenkuume 2. DIAGNOOSI JA HOITO 2.1 Miten tauti todetaan? Yleensä taudin määrittelyssä edetään seuraavasti: Kliininen epäily: Perinnöllistä
LisätiedotTRISOMIASEULONTA. Veli Isomaa / 5.2.2015
TRISOMIASEULONTA Veli Isomaa / 5.2.2015 TRISOMIASEULONTA Trisomia Kromosomipoikkeavuus, jossa yhdessä kromosomiparissa on ylimääräinen kromosomi. Kromosomiluku on tällöin 47 Seulonta Seulonnalla tarkoitetaan
LisätiedotOpiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta. Syntyneet lapset. Yliopisto opiskelijoiden lapset
Opiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta Aira Virtala Vanhempainilta 091109 Tampereen yliopisto Perhesuunnittelu Haluttu määrä lapsia sopivin välein vanhempien iän huomioiden Ei haluttujen raskauksien
LisätiedotÄitiyskuolleisuus Suomessa tilastojen valossa. Veli-Matti Ulander, LT va. osastonylilääkäri Kätilöopiston sairaala HUS
Äitiyskuolleisuus Suomessa tilastojen valossa Veli-Matti Ulander, LT va. osastonylilääkäri Kätilöopiston sairaala HUS Sidonnaisuudet Päätoimi: HUS Sivutoiminen yksityislääkäri (Diacor, Aava) koulutusmatka
LisätiedotKohonnut verenpaine (verenpainetauti)
Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut
LisätiedotSuolan terveyshaitat ja kustannukset
Suolan terveyshaitat ja kustannukset Antti Jula, ylilääkäri, sisätautiopin dosentti, THL Seminaari Suola Näkymätön vaara 8.2.2011 Verenpaine ja aivohalvauskuolleisuus Prospective Studies Collaboration,
LisätiedotKohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016
Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito Mikä on verenpaine? Ellei painetta, ei virtausta Sydän supistuu sykkivä paineaalto Paineaallon kohdalla systolinen (yläpaine) Lepovaiheen aikana diastolinen (alapaine)
LisätiedotSeulontavaihtoehdot ja riskit
Seulontavaihtoehdot ja riskit Hannele Laivuori HUSLAB Perinnöllisyyslääketieteen yksikkö Jaakko Ignatius TYKS, Perinnöllisyyslääketiede Finohta / Sikiöseulontojen yhtenäistäminen / Hannele Laivuori ja
LisätiedotEläimiä koskevat erityiset varotoimet Jos haittavaikutuksia ilmenee, tulee hoito keskeyttää ja ottaa yhteys eläinlääkäriin.
1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Meloxoral 0,5 mg/ml oraalisuspensio kissoille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Yksi ml sisältää: Vaikuttava aine: Meloksikaami 0,5 mg Apuaine: Natriumbentsoaatti 1,75 mg Täydellinen
LisätiedotViekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto
EMA/775985/2014 Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) enhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Viekirax-valmisteen enhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet,
Lisätiedot