IgA nefropatia: ennusteesta hoitoon
|
|
- Eveliina Honkanen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Nefrologia Virpi Rauta ja Carola Grönhagen-Riska IgA nefropatia: ennusteesta hoitoon IgA-nefropatia on yleisin primaari glomerulonefriitti. Kolmasosalla sitä potevista esiintyy ajoittain, varsinkin ylähengitystieinfektioiden yhteydessä, makroskooppista hematuriaa, mutta suurin osa potilaista on täysin oireettomia. On arvioitu, että yli kolmasosalle potilaista kehittyy dialyysihoitoon johtava munuaisten vajaatoiminta. Taudin eteneminen on yksilöllistä ja useimmiten hidasta, ja sitä on vaikea ennustaa. Proteinurian määrä, kohonnut verenpaine ja tietyt histopatologiset löydökset ovat osoittautuneet taudin etenemisen tärkeimmiksi riskitekijöiksi. Parantavaa hoitoa ei toistaiseksi ole tarjolla, mutta taudin etenemistä voidaan hidastaa. On tärkeää löytää ne potilaat, joilla IgA-nefropatia todennäköisesti tulee johtamaan munuaisten etenevään vajaatoimintaan, ja seurata heitä tavallista tarkemmin ja aloittaa heidän hoitonsa varhaisessa vaiheessa. I ga-nefropatia (IgAN) on glomerulonefriitti, joka diagnosoidaan munuaisbiopsian avulla. Se kuvattiin ensi kerran vuonna 1968 (Berger ja Hinglais). Munuaisbiopsiaan päädytään useimmiten rutiiniterveystarkastuksen (kouluterveydenhuolto, asevelvollisten tarkistukset, työterveystarkastukset, äitiysneuvolat ym.) yhteydessä poikkeavan virtsalöydöksen perusteella tai selviteltäessä jotakin muuta oiretta tai sairautta, kuten kohonnutta verenpainetta. IgAN etenee yleensä hyvin hitaasti, jopa vuosikymmenten kuluessa. Koska tauti on varsinkin alkuvaiheissaan oireeton, on yleensä mahdotonta arvioida, kuinka kauan potilas on sitä tietämättään sairastanut. IgAN:n taudinkuvaa tai kliinisiä ja histopatologisia löydöksiä tulkittaessa tämän muistaminen on tärkeää. Samasta syystä taudin ilmaantuvuutta ei tiedetä tarkasti. IgAN:n esiintyvyydeksi on arvioitu potilasta miljoonaa asukasta kohti. Useimmin taudin esiintyvyys ilmoitetaan osuutena kaikista tehdyistä munuaisbiopsioista, ja se vaihtelee maittain. Syytä tähän vaihteluun ei tiedetä, mutta luultavimmin syynä on seulontatutkimusten ja biopsian aiheiden erilaisuus (Pettersson 1995). Duodecim 2006;122: Esiintyvyys on suurin maissa, joissa munuaisbiopsiaan päädytään lievien virtsalöydösten perusteella ilman, että munuaisten vajaatoimintaa on kehittynyt. Näitä maita ovat useat Aasian maat, Australia ja monet Euroopan maat Suomi mukaan luettuna (20 40 % munuaisbiopsioista). Osuudet ovat pienimmät Brittein saarilla, Kanadassa ja Yhdysvalloissa (1 10 %). Näillä alueilla munuaisbiopsian aiheena on yleisesti runsas proteinuria tai munuaisten vajaatoiminta (Habib ym. 1994). IgAN:ää esiintyy kaikenikäisillä, mutta tavallisimmin se todetaan hieman yli 30 vuoden iässä. Kaksi kolmasosaa potilaista on miehiä, mutta sukupuolijakauma vaihtelee eri puolilla maailmaa. Esimerkiksi Pohjois-Amerikassa miesten ja naisten osuuksien suhde on jopa 6:1, kun taas Aasiassa tauti on miehillä ja naisilla yhtä yleinen, ja Hongkongissa suhde on päinvastainen 1:4 (To ym. 2000). Etiologia Taudin etiologia ja patogeneesi ovat edelleen laajoilta osin tuntemattomia. IgAN on immu- 215
2 nokompleksivälitteinen glomerulonefriitti, joka näyttää olevan yleissairaus, vaikka se primaarisessa muodossaan aiheuttaa ainoastaan munuaistaudin. Tähän viittaa mm. IgAN:n uusiutuminen siirteessä %:lla munuaisensiirron saaneista IgAN-potilaista (Floege 2004). Toisaalta jos IgAN-potilaan munuainen siirretään muusta syystä terminaaliuremiaan päätyneelle potilaalle, munuaiskerästen IgA-kertymät poistuvat nopeasti (Koselj ym. 1997). IgAN-potilailla IgA-molekyylin saranaosa (polymeerinen IgA1) on erilainen kuin terveillä. Siinä on normaalia vähemmän galaktoosia, joka ilmeisesti saa IgA1:n muodostamaan helpommin suurempia molekyylejä ja hakeutumaan glomerulusten mesangiumalueelle. Se myös poistuu huonommin elimistöstä maksan kautta (Feehally ja Allen 1999). Kliininen kuva Noin kolmasosalla IgAN-potilaista esiintyy makroskooppista hematuriaa. Tavallisin tämä oire on nuorilla, ja 40 ikävuoden jälkeen sitä esiintyy harvoin. Makroskooppisen hematurian jaksot kestävät useimmiten päivästä kahteen mutta voivat kestää viikonkin. Usein näihin jaksoihin liittyy ylähengitystieinfektio ja munuaisten toiminta voi hetkellisesti heikentyä (D Amico 2004). Näkyvästi punainen virtsa, johon usein vielä liittyy ohimenevää alaselän kipua, pelottaa potilasta. Nämä potilaat diagnosoidaan usein jo taudin varhaisessa vaiheessa. Suurin osa IgAN-potilaista on oireettomia, ja taudin kliinisenä löydöksenä on tällöin ainoastaan poikkeava virtsalöydös. Potilaalla voi esiintyä joko pelkästään mikroskooppista hematuriaa tai myös vaihtelevissa määrin siihen liittyvää proteinuriaa. Pelkkä proteinuria ilman hematuriaa on harvinaista, se todetaan vain 2 4 %:lla potilaista (Rauta ym. 2002a). Nefroottinen syndrooma ei myöskään ole IgAN:ssä tavallinen löydös, koska sitä esiintyy vain noin 10 %:lla potilaista. Osalla potilaista munuaisten toiminta on huonontunut jo taudin diagnosointivaiheessa. Heidän osuutensa kaikista IgAN-potilaista (2 59 %) riippuu jälleen munuaisbiopsian aiheista. Munuaisten akuutti vajaatoiminta tai nopeasti etenevä glomerulonefriitti ovat IgAN:ssä harvinaisia. Vaikka potilaat ovat nuoria, verenpaine on kohonnut jo %:lla taudin toteamisen aikaan. Toisinaan IgAN diagnosoidaan pahanlaatuisen hypertension perusteella (Rekola ym. 1990). Diagnostiikka IgAN-diagnoosi perustuu munuaisbiopsianäytteen immunofluoresenssitutkimukseen, jossa diagnostisena kriteerinä on IgA:n esiintyminen pääasiallisena kertymänä glomerulusten me- A B Kuva 1. A) IgA-nefropatialle tyypillisiä mesangiaalisia kertymiä immunofluoresenssikuvassa. B) IgA-nefropatian tavallinen valomikroskooppinen ilmentymä mesangiaalinen proliferatiivinen glomerulonefriitti, jossa näkyy mesangiaalista solulisää ja skleroosia sekä kapseliadherenssit/kiinnikkeet Bowmanin kapseliin (nuolenpäät). Massonin trikromivärjäys. (Kuvat: dosentti Tom Törnroth) 216 V. Rauta ja C. Grönhagen-Riska
3 sangiumalueella (kuva). Tavallisimmin esiintyy myös komplementti 3:n (C3) ja IgG:n kertymiä, harvemmin IgM:n tai komplementti 1q (C1q) -kertymiä (Jennette 1998). IgA:n kertymistä mesangiumalueille esiintyy myös muissa sairauksissa, mm. systeemisessä lupus erythematosuksessa (SLE), joka on useimmiten kuitenkin helppo erottaa IgAN:stä kliinisen taudinkuvan ja serologisten testien perusteella. Lisäksi C1q-kertymät ovat tavanomaisempia SLE:ssä. Erotusdiagnostisena vaihtoehtona tulee tavallisimmin kyseeseen Henoch Schönleinin nefriitti (HSN), jossa munuaisbiopsialöydös on samanlainen kuin IgAN:ssä. HSN:ä pidetään IgAN:n systeemisenä muotona, jossa munuaisoireiden lisäksi esiintyy iho-, nivel- ja vatsaoireita (Rauta ym. 2002b). Myös joihinkin maksasairauksiin, kuten alkoholikirroosiin, voi liittyä IgAN, jota pidetään IgAN:n sekundaarisena muotona. Ennusteen alueellinen vaihtelu Potilaista %:lla munuaistauti etenee siten, että tilanne vaatii dialyysihoitoa 20 vuoden kuluttua diagnoosista. Nopeasti etenevä tautimuoto (rapidly progressive glomerulonephritis) on IgAN-potilailla hyvin harvinainen, sen osuus on vain noin 1 %. On myös arvioitu, että 4 23 %:lla potilaista virtsalöydökset voivat parantua ja taudissa saateaan päästä ainakin väliaikaiseen kliiniseen remissioon (D Amico 2004). Jo aikaisemmin mainittujen maantieteellisten erojen vuoksi selvitimme IgAN:n ennustetta neljässä maassa (Suomi, Australia, Skotlanti, Kanada) aineistoissa (Geddes ym. 2003). Aineistot olivat peräisin Helsingistä, Sydneystä, Glasgowista ja Torontosta. Ennuste munuaisten säilymisestä toimivina kymmenen vuoden ajan vaihteli välillä % (taulukko 1). Ennusteen erot johtuivat suurimmalta osin munuaisbiopsian erilaisista aiheista, eli siitä, missä taudin vaiheessa diagnoosiin päästään. Helsingissä munuaisten toiminta oli suurimmalla osalla potilaista diagnoosin aikaan normaalia ja keskimääräinen proteinuria vähäisempää. Eniten samanlainen taudinkuva oli Sydneyn potilailla, joilla munuaisbiopsian aiheet olivat hyvin samankaltaiset kuin Helsingissä. Niiden potilaiden määrä, joilla ainoana löydöksenä oli mikroskooppinen hematuria, oli kuitenkin Helsingissä suurempi, sillä Sydneyssä näillä potilailla biopsiaan päädyttiin vain, jos diagnoosi oli tärkeä saada esimerkiksi vakuutussyistä. Glasgow ssa ja Torontossa biopsiaan päädytään useimmiten silloin, kun potilaalla esiintyy merkittävää proteinuriaa tai munuaisten vajaatoimintaa. On todennäköistä, että ennuste-eroihin vaikuttaa paitsi taudin vaihe diagnoosiin päästäessä myös se, että osa lievinä pysyvistä sairauksista saattaa jäädä näissä keskuksissa kokonaan toteamatta. Geneettisten ja ympäristötekijöiden osuutta ei voida kuitenkaan kokonaan jättää huomiotta ennusteeseen vaikuttavina tekijöitä. Jos munuaisten vajaatoiminta on jo kehittynyt, tauti tulee etenemään. Osalla näistäkin potilaista munuaisten toiminta voi kuitenkin pysyä Taulukko 1. IgA-nefropatiapotilaiden kliininen taudinkuva munuaisbiopsian aikaan ja ennuste sen jälkeen neljässä keskuksessa (Geddes ym. 2003). Helsinki Sydney Glasgow Toronto Potilaita Ikä biopsian aikaan (v) keskiarvo keskihajonta Miesten ja naisten määrien suhde 1,7 1,5 4,6 1,8 Seerumin kreatiniini, mediaani (µmol/l) Proteinuria, (g/vrk) mediaani 0,64 1,28 1,72 1,75 Potilaita, joilla proteinuriaa < 0,5 g/vrk (%) 46,4 26,2 22,9 5,7 Ennuste 10 v:n kuluttua (%) ,9 12,5 33,9 12,1 37,3 14,3 37,0 12,3 IgA nefropatia: ennusteesta hoitoon 217
4 pitkään, vuosienkin ajan, suhteellisen vakaana (D Amico 2004). Toisaalta kun kreatiniinipitoisuus on yli 250 µmol/l, tauti etenee vääjäämättä uremiaan, ilmeisesti hoitoyrityksistä huolimatta (Scholl ym. 1999). Kliiniset ja histopatologiset riskitekijät Taudinkulku vaihtelee myös yksilöittäin, ja sitä on vaikea ennustaa. Lukuisissa tutkimuksissa on pyritty löytämään sellaisia kliinisiä ja histopatologisia tekijöitä, että niiden perusteella voitaisiin löytää ne potilaat, joilla on suurin riski saada munuaisten etenevä vajaatoiminta. Tulokset ovat olleet ristiriitaisia. Esimerkiksi makroskooppisen hematurian esiintyminen on joidenkin tutkimusten mukaan munuaisten vajaatoiminnalta suojaava tekijä ja toisten mukaan sille altistava. Tutkimustuloksia on ollut vaikea verrata keskenään, koska potilasaineistot ovat olleet hyvin erilaisia. Monissa aineistoissa on ollut mukana sekä aikuisia että lapsia, ja jälkimmäisillä taudin ennusteen katsotaan olevan suotuisampi (Hogg ym. 1994). Muita sekoittavia tekijöitä ovat esimerkiksi diagnoosiin pääsy taudin hyvin erilaisissa vaiheissa, munuaisten toiminnan ja etenkin taudin etenemisen määritelmien ja tilastotieteellisten menetelmien vaihtelu. D Amico julkaisi 2004 katsauksen, johon koottiin satojen julkaistujen ennustetutkimusten joukosta 23:n keskenään vertailukelpoisimman tulokset. Näissä kaikissa tutkimuksissa oli kohtalaisen suuri potilasaineisto (suurimmassa osassa yli 200 potilasta) ja vähintään viiden vuoden seuranta-aika ja kaikissa oli tehty riskitekijöiden monimuuttuja-analyysi. Tämän katsauksen perusteella luotettavimmiksi huonon ennusteen mittareiksi diagnoosin aikaan osoittautuivat suurentunut kreatiniinipitoisuus, runsas proteinuria ja kohonnut verenpaine. Myös mikroskooppisen hematurian suuremmalla määrällä ja makroskooppisen hematurian puuttumisella sekä histopatologisilla muuttujilla oli vaikutusta ennusteeseen. Merkittäviä histopatologisia muutoksia ennusteen kannalta olivat munuaiskerästen sklerosoituminen, nekroosit ja puolikuumuodostelmat, tubulusten ja interstitiumin muutokset sekä arteriolien sklerosoituminen. Muita, satunnaisemmin raportoituja riskitekijöitä olivat mm. miessukupuoli, korkeampi ikä, tupakointi, ylipaino sekä veren suuremmat uraatti-, kolesteroli- ja triglyseridipitoisuudet. IgAN:ssa munuaisten toiminnan huomioiminen riskitekijöitä etsittäessä on erityisen oleellista taudin hitaan etenemisen vuoksi. Olisi tärkeää välttää tulkitsemasta riskitekijöiksi sellaisia uremiasta johtuvia tekijöitä, jotka ovat munuaisten vajaatoiminnan seuraus eikä syy. Osassa ennustetekijätutkimuksista onkin otettu tämä huomioon siten, että riskitekijöitä on kartoitettu erikseen potilailta, joilla munuaisten toiminta on ollut taudin diagnoosivaiheessa normaali. Tämä on mielekäs menettely siinäkin mielessä, että tärkeintä olisi löytää ne potilaat, joilla tauti on vielä varhaisessa vaiheessa mutta taudin etenemisen riski on suuri. Näin voitaisiin hoito ja seuranta kohdistaa juuri niitä tarvitseviin ja mahdollinen hoito aloittaa varhaisessa vaiheessa munuaisten pysyvien skleroottisten ja fibroottisten muutosten pysäyttämiseksi tai hidastamiseksi. Toisaalta tulisi olla altistamatta lääkehoidolle niitä potilaita, jotka eivät lääkityksestä hyödy. Taulukossa 2 on esitetty tulokset kolmesta tutkimuksesta, joiden aineistoon on kuulunut ainoastaan aikuispotilaita ja potilaiden munuaisten toiminta on ollut tautia diagnosoitaessa normaali. Näissä tutkimuksissa on tehty myös monimuuttuja-analyysi taudin kliinisistä ja histopatologisista löydöksistä riskitekijöiden löytämiseksi. Kaikissa näissä tutkimuksissa histopatologisten löydösten merkitys on tullut esiin vahvana ennusteeseen vaikuttavana tekijänä, vaikka kliininen taudinkuva onkin ollut hyvin lievä. Monimuuttuja-analyysien käyttäminen antaa mahdollisuuden arvioida yksittäisen potilaan taudin etenemisen riskiä. Tällaiset riskiluvut ovat kuitenkin aina aineistokohtaisia, ja niiden tulkinnassa tulee olla varovainen (Bartosik ym. 2001, Rauta ym. 2002a). Hoito IgAN:n etiologiaa ja patogeneesiä ei edelleenkään tunneta tarkasti, eikä parantavaa hoitoa ole. Toistaiseksi ei ole olemassa myöskään yh- 218 V. Rauta ja C. Grönhagen-Riska
5 Taulukko 2. IgA-nefropatian kliininen kuva ja ennusteeseen vaikuttavat tekijät kolmen tutkimuksen perusteella aikuispotilailla, joilla munuaisten toiminta on ollut normaali. Rauta ym. 2002a Nieuwhof ym To ym Potilasmäärä Miehiä / naisia 121 / / 7 37 / 63 Ikä (v) Kohonnut verenpaine (> 140/90 mmhg, % potilaista) Makroskooppisen hematurian esiintyvyys (% potilaista) 33 % 0 % 19 % Seuranta-aika (v) Munuaisten normaalin toiminnan raja GFR 85 ml/min 1 seerumin kreatiniini < 120 µmol/l seerumin kreatiniini < 130 µmol/l Taudin etenemisen määritelmä Potilaita, joilla tauti eteni seurantaaikana / ei edennyt 20 %:n huononema munuaisten toiminnassa (GFR:ssä) proteinurian kaksinkertaistuminen tai hypertension kehittyminen tai seerumin kreatiniini > 140 µmol/l 41 / / 13 9 / 91 Ennusteeseen vaikuttavat tekijät 2 mikroskooppisen hematurian suurempi määrä, kohonnut verenpaine, vaikeammat glomerulusmuutokset munuaisbiopsiassa, arterioloskleroosin esiintyminen munuaisbiopsiassa vaikeammat histopatologiset löydökset munuaisbiopsiassa, mikroskooppisen hematurian esiintyminen makroskooppisen sijasta 1 Cockcroft Gaultin kaavalla laskettuna 2 Tekijät, jotka huonontavat taudin ennustetta monimuuttuja-analyysin perusteella terminaalinen uremia glomerulusten sklerosoituminen pidemmälle tenäistä, vankkaan näyttöön perustuvaa hoitokäytäntöä. Riittävän suurella potilasaineistolla tehtyjä satunnaistettuja, lumekontrolloituja prospektiivisia lääketutkimuksia ei juuri ole julkaistu. Osaan IgAN:n riskitekijöistä voidaan vaikuttaa elämäntapamuutoksin tai lääkehoidolla. Näitä ovat mm. tupakointi, ylipaino ja suolan liiallinen käyttö. Elämäntapamuutokset ovat tärkeitä myös sen vuoksi, että munuaispotilailla tiedetään olevan huomattavasti lisääntynyt kardiovaskulaarisairauksien riski (Koivuviita ym. tässä numerossa). ACE:n estäjät ja angiotensiinireseptorin salpaajat (sartaanit). Verenpaineen hoito on yksi IgAN:n hoidon kulmakivistä. Verenpaineen tavoitetaso on 130/80 mmhg. ACE:n estäjät ovat IgA nefropatia: ennusteesta hoitoon osoittautuneet tehokkaiksi paitsi verenpaineen hoidossa myös proteinurian määrän vähentäjinä. Proteinuria näyttää vähenevän tehokkaammin ACE:n estäjillä kuin muilla verenpainelääkkeillä (Praga ym. 2003). ACE:n estäjät vähentävat proteinuriaa myös normotensiivisillä IgANpotilailla (Maschio ym. 1994). On saatu viitteitä myös siitä, että ne hidastaisivat munuaisten vajaatoiminnan kehittymistä (Cattran ym. 1994). Sartaanit vaikuttavat yhtä tehokkailta sekä hypertension että proteinurian hoidossa IgAN-potilailla, mutta vertailevia tutkimuksia tästä aiheesta ei ole tehty. Lisäksi sartaanien ja ACE: n estäjien yhteiskäytöllä on pienessä aineistossa todettu olevan tehokkaampi antiproteinurinen teho kuin kummallakaan lääkkeellä yksinään (Russo ym. 2001). 219
6 Kortikosteroideja on käytetty jo 1980-luvun alkupuolelta lähtien IgAN-potilaiden hoidossa. Niiden ajatellaan vähentävän mesangiaalista proliferaatiota ja estävän fibrotisoitumista taudin alku- ja aktiivivaiheessa. Ensimmäinen, vain 17 potilaalla tehty satunnaistettu tutkimus julkaistiin vuonna 1986 (Lai ym.). Kortikosteroideista ei siinä havaittu olevan hyötyä munuaisten toiminnan säilymisen kannalta. Vuonna 1999 julkaistiin kaksi vuotta kestänyt satunnaistettu prospektiivinen tutkimus (Pozzi ym.), jossa todettiin proteinurian merkitsevä nopea vähentyminen kortikosteroidiryhmän potilailla verrokkeihin nähden. Jatkotutkimuksessa (Pozzi ym. 2004) osoitettiin, että vielä viisi vuotta alkuperäistutkimuksen jälkeen munuaisten toiminta oli säilynyt kortikosteroidiryhmässä paremmin kuin verrokeilla. Useimmissa tutkimuksissa kortikosteroidien teho proteinuriaan on pystytty osoittamaan, mutta vaikutus munuaisten toimintaan on jäänyt saavuttamatta. Syynä saattaa olla se, että Pozzin tutkimusta lukuun ottamatta seuranta-ajat ovat olleet lyhyitä. Selkeää yhtenäistä käytäntöä ei ole muodostunut siitä, missä vaiheessa kortikosteroideja tulisi käyttää, minkälaisin annoksin ja kuinka pitkään. Selkeimmin kortikosteroidien katsotaan y d i n a s i a t IgA-nefropatia on yleisin primaari glomerulonefriitti. Se johtaa yli kolmasosalla potilaista munuaisten etenevään vajaatoimintaan ja lopulta dialyysihoitoon. Taudin etenemiseen vaikuttavat tekijät riippuvat siitä, missä taudin vaiheessa se diagnosoidaan. Potilaan ennustetta tulisi pyrkiä arvioimaan yksilöllisemmin munuaisten toiminnan mukaan. Kaikille IgAN-potilaille, joilla on proteinuriaa tai kohonnut verenpaine, tulee aloittaa lääkitys ACE:n estäjällä tai sartaanilla. Potilaille, joilla on runsas proteinuria tai munuaisten etenevä vajaatoiminta, on aiheellista aloittaa kortikosteroidihoito. tehoavan niissä harvoissa tapauksissa, joissa potilaalla on nefroottinen syndrooma, munuaisten toiminta on lähes normaalia ja munuaisbiopsian valomikroskooppilöydös on normaali (Lai ym. 1986). Tuoreessa japanilaisessa satunnaistetussa tutkimuksessa osoitettiin kortikosteroidihoidon vähentävän proteinuriaa ja stabiloivan munuaisten toimintaa myös potilailla, joiden kreatiniinipuhdistuma oli keskimäärin vain 58 ml/min. Ne potilaat, joilla kreatiniinipuhdistuma oli alle 50 ml/min ja joiden proteinuria ylitti määrän 4 g/vrk, eivät hoidosta hyötyneet (Moriyama ym. 2004). Muut immunosuppressiiviset lääkkeet. Atsatiopriinia on käytetty satunnaisesti IgAN:n hoidossa. Goumenosin ym. (1995) retrospektiivisessa tutkimuksessa atsatiopriinista yhdistettynä pieniannoksiseen kortikosteroidiin näytti olevan hyötyä munuaisten toiminnan huononemisen estossa. Proteinurian määrää atsatiopriini ei sen sijaan vähentynyt. Kymmenen vuoden kuluttua hyöty oli kuitenkin hävinnyt. Atsatiopriinin ja kortikosteroidin yhdistelmästä näyttää olevan eniten hyötyä potilaille, joilla on runsas proteinuria, munaisten keskivaikea vajaatoiminta ja keskivaikeita histologisia muutoksia munuaisbiopsiassa. Atsatiopriinia on käytetty lähinnä yhdessä kortikosteroidien kanssa, ja sen itsenäisen vaikutuksen merkitystä on vaikea arvioida. Sama koskee syklofosfamidia. Sen yhteiskäytöstä kortikosteroidin kanssa on saatu lupaavia tuloksia potilailla, joilla on runsaasti puolikuumuutoksia munuaiskeräsissä (Tumlin ja Hennigar 2004). Syklosporiinin tehosta IgAN:n hoidossa tiedetään vähän. Sillä on todettu olevan tehoa proteinuriaan, mutta sen käytön yhteydessä on todettu munuaisten toiminnan huononemista. Mykofenolaattimofetiili vaikutti ensimmäisten potilastapausten perusteella lupaavalta lääkkeeltä IgAN:ssä, mutta 34 potilaan kolmivuotisessa satunnaistetussa lumekontrollidussa tutkimuksessa, ei 220 V. Rauta ja C. Grönhagen-Riska
7 tullut esiin eroa mykofenolaatilla ja lumelääkkeellä hoidettujen välillä proteinuriassa tai munuaisten toiminnassa (Maes ym. 2004). Kalaöljyjä on IgAN:n hoidossa tutkittu paljon. Niissä on runsaasti omega-3-rasvahappoja, eikosapentaeenihappoa ja dokosaheksaeenihappoa. Nämä kilpailevat arakidonihapon kanssa ja muodostavat prostaglandiineja ja leukotrieeneja, joiden toivotaan hidastavan munuaisvauriota vähentämällä tulehdusta, verihiutaleiden aggregaatiota ja verisuonten supistumista. Tulokset ovat olleet ristiriitaisia, eivätkä kalaöljyt toistaiseksi ole laajassa käytössä IgAN:n hoidossa. Atoksisina näitä voisi harkita käytettäväksi potilailla, joilla kortikosteroideista ei ole hyötyä tai niitä ei voida käyttää. Parhaat tulokset kalaöljyjen käytössä on saatu IgAN-potilailla, joilla on munuaisten keskivaikea vajaatoiminta (Donadio ym. 2001). Muut hoidot. Myös useita muita lääkkeitä on käytetty IgAN:n hoidossa. Veren hyytymistä estäviä lääkkeitä, kuten dipyridamolia, varfariinia ja urokinaasia, käytetään joissakin maissa yleisesti IgAN-potilaiden hoitoon. Vakuuttavaa näyttöä niiden tehosta ei kuitenkaan ole. Muita satunnaisesti käytettyjä lääkkeitä ovat mm. mitsoribiini, danatsoli, fenytoiini, natriumkromoglikaatti, 5-aminosalisyylihappo ja doksisykliini. Myöskään tonsillektomian hyödystä IgAN:n hoidossa ei ole olemassa ristiriidatonta näyttöä. Nielurisojen poiston on havaittu vähentävän IgA:n tuotantoa, makroskooppisen hematurian jaksoja ja proteinuriaa. Statiinien tehosta IgAN:ssä on vain vähän tutkimustietoa. Fluvastatiinin on osoitettu vähentävän IgAN-potilaan proteinuriaa (Buemi ym. 2000), ja statiinien käyttöä voidaan harkita tässä potilasryhmässä tavallista herkemmin. Koska IgAN:ään ei ole spesifistä parantavaa hoitoa ja taudinkulku on yksilöllistä, huolellinen seuranta on tärkeää. Taudin vaikeusasteen mukaan eteneminen on tarkistettava 3 12 kuukauden välein. Mittareina käytetään munuaisten toimintaa ja proteinurian määrää, jotka ovat tärkeimpiä kliinisiä taudin asteen mittareita hypertension kehittymisen lisäksi. Lopuksi IgAN:n lääkehoidon tulee perustua arvioon potilaan ennusteesta. Kaikille potilaille, joilla esiintyy proteinuriaa, on aiheellista aloittaa lääkitys ACE:n estäjällä tai sartaanilla riippumatta siitä, onko verenpaine kohonnut. Ellei vastetta saada tai munuaisten vajaatoiminta etenee tai proteinuria lisääntyy, kokeillaan kortikosteroidilääkitystä vastetta seuraten. Erityisesti potilaat, joilla on nefroottinen syndrooma ja lähes normaali munuaisbiopsian valomikroskooppinen löydös, hyötyvät kortikosteroidihoidosta. Sen sijaan näiden lääkkeiden käyttäminen munuaisten kroonisessa vajaatoiminnassa on kyseenalaista. Vaarattomien kalaöljyjen käyttöä voidaan harkita, vaikka selkeää näyttöä niiden hyödyllisyydestä ei toistaiseksi ole. Sytotoksisia lääkkeitä kuten syklofosfamidia tai atsatiopriinia, voidaan harkita niille potilaille, joilla on runsaasti nekroottisia tai puolikuumuutoksia munuaiskeräsissä etenkin, jos munuaisten toiminta vaikuttaa huononevan nopeasti. Kirjallisuutta Bartosik L, Lajoie G, Sugar L. Predicting progression in IgA nephropathy. Am J Kidney Dis 2001;38: Berger J, Hinglais N. Les dépots intracapillaires d IgA-IgG. J Urol Nephrol 1968;74: Buemi M, Allegra A, Corica F. Effect of fluvastatin on proteinuria in patients with immunoglobulin A nephropathy. Clin Parmacol Ther 2000;76: Cattran D, Greenwood C, Ritchie S. Long-term benefits of angiotensinconverting enzyme inhibitor therapy in patients with severe immunoglobulin A nephropathy: a comparison to patients receiving treatment with other antihypertensive agents and to patients receiving no therapy. Am J Kidney Dis 1994;23: D Amico G. Natural history of idiopathic IgA nephropathy and factors predictive of disease outcome. Semin Nephrol 2004;24: Donadio J, Larson T, Bergstralh E. A randomized trial of high-dose compared with low-dose omega-3 fatty acids in severe IgA nephropathy. J Am Soc Nephrol 2001;12: Feehally J, Allen Ac. Structural features of IgA molecules which contribute to IgA nephropathy. J Nephrol 1999;12: Floege J. Recurrent IgA nephropathy after renal transplantation. Semin Nephrol 2004;24: Geddes C, Rauta V, Grönhagen-Riska C. A tricontinental view of IgA nephropathy. Nephrol Dial Transplant 2003;18: Goumenos D, Ahuja M, Shotland J. Can immunosuppressive drugs slow the progression of IgA nephropathy? Nephrol Dial Transplant 1995;10: Habib R, Niaudet P, Levy M. Schoenlein-Henoch purpura nephritis and IgA nephropathy. Kirjassa: Tisher C, Brenner B, toim. Renal Pathology. IgA nefropatia: ennusteesta hoitoon 221
8 Philadelphia: J. B. Lippincott, 1994, s Hogg R, Silva F, Wyatt R. Prognostic indicators in children with IgA nephropathy-report of the Southwest Pediatric Nephrology Study Group. Pediatr Nephrol 1994;8: Jennette J. The immunohistology of IgA nephropathy. Am J Kidney Dis 1988;12: Koselj M, Rott T, Kandus A. Donor-transmitted IgA nephropathy: longterm follow-up of kidney donors and recipients. Transplant Proc 1997;29: Lai K, Lai F, Ho C. Corticosteroid therapy in IgA nephropathy with nephrotic syndrome: a long-term controlled trial. Clin Nephrol 1986;26: Maes B, Uyen R, Claes K. Mycophenolate mofetil in IgA nephropthy: results of a 3-year prospective placebo-controlled randomized study. Kidney Int 2004;65: Maschio G, Cagnoli L, Claroni F. ACE inhibition reduces proteinuria in normotensive patients with IgA nephropathy: a multicentre, randomized, placebo-controlled study. Nephrol Dial Transplant 1994;9: Moriyama T, Honda K, Kosaku N. The effectiveness of steroid therapy for patients with advanced IgA nephropathy and impaired renal function. Clin Exp Nephrol 2004;8: Nieuwhof C, Kruytzer M, Frederiks P. Chronicity index and mesangial IgG deposition are risk factors for hypertension and renal failure in early IgA nephropathy. Am J Kidney Dis 1998;31: Pettersson E. IgA nefropatia yleisin glomerulonefriitti. Duodecim 1995; 111: Pozzi C, Bolasco P, Fogazzi G. Corticosteroids in IgA nephropathy: a randomised controlled trial. Lancet 1999;353: Pozzi C, Andrulli S, del Vecchio L, Melis P, Fogazzi GB, Altieri P, Ponticelli C, Locatelli F. Corticosteroid effectiveness in IgA nephropathy; long-term results of a randomized, controlled trial. J Am Soc Nephrol 2004;15: Praga M, Gutierez E, Gonzales E. Treatment of IgA nephropathy with ACE inhibitors: a randomized, and controlled study. J Am Soc Nephrol 2003;14: Rauta V, Finne P, Fagerudd J. Factors associated with progression of IgA nephropathy are related to renal function A model for estimating risk of progression in mild disease. Clin Nephrol 2002(a);58: Rauta V, Törnroth T, Grönhagen-Riska C. Henoch-Schoenlein nephritis in adults clinical features and outcomes in Finnish patients. Clin Nephrol 2002(b);58:1 8. Rekola S, Bergstrand A, Bucht H. Development of hypertension in IgA nephropathy as a marker of a poor prognosis. Am J Nephrol 1990; 10: Russo D, Minutolo R, Pisani A. Coadministration of losartan and enalapril exerts additive antiproteinuric effect in IgA nephropathy. Am J Kidney Dis 2001;38: Scholl U, Wastl U, Risler T. The point of no return and the rate of progression in the natural history of IgA nephropathy. Clin Nephrol 1999;52: To K, Choi P, Szeto C. Outcome of IgA nephropathy in adults graded by chronic histological lesions. Am J Kidney Dis 2000;35: Tumlin J, Hennigar R. Clinical presentation, natural history and treatment of crescentic proliferative IgA nephropathy. Semin Nephrol 2004;24: Virpi Rauta, erikoislääkäri HYKS:n nefrologian klinikka Kasarmikatu HUS Carola Grönhagen-Riska, professori, toimialajohtaja HYKS:n sisätautien klinikka Haartmaninkatu HUS 222
Yleislääkäripäivät Munuaispotilaan lääkehoito. Risto Tertti Sisät. ja nefrol. el, dos. UTU/Vaasan keskussairaala, sisätaudit
Yleislääkäripäivät 2018 Munuaispotilaan lääkehoito Risto Tertti Sisät. ja nefrol. el, dos. UTU/Vaasan keskussairaala, sisätaudit Munuaispotilaan lääkehoito? Miten määrätä lääkkeitä potilaille, joilla on
LisätiedotKäypä hoito -suositus
Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Nefrologiyhdistyksen asettama työryhmä Duodecim 2007;123(20):2510 4 Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti koottuun tutkimustietoon,
LisätiedotMunuaispotilaan kohonneen verenpaineen hoito. Suomen verenpaineyhdistyksen syyskokous 5.9.2015 Karri Helin
Munuaispotilaan kohonneen verenpaineen hoito Suomen verenpaineyhdistyksen syyskokous 5.9.2015 Karri Helin LT, tutkimustyö hypertensiosta ja nefrologiasta sisätautien ja nefrologian erikoislääkäri European
LisätiedotDiabeettinen nefropatia Pia Paalosmaa Sisätautien ja nefrologian El.
Diabeettinen nefropatia 28.3.2019 Pia Paalosmaa Sisätautien ja nefrologian El. Taulukko 1. Raja-arvot mikroalbuminurian ja proteinurian diagnostiikassa käytetyille menetelmille. Albuminuria Taulukko 1.
LisätiedotK&V kasvattajaseminaari 16.10.2005 Marjukka Sarkanen
An update on the diagnosis of proteinuria in dogs Oct 1, 2003 By: Johanna Frank, DVM, Dipl. ACVIM PLN: Vioittuneet munuaiskeräset (glomerulus) laskevat veren proteiinin (albumiini) virtsaan. Syitä: glomerulonefriitti
LisätiedotHenoch Schönleinin purppura lapsilla
Näin hoidan Jaana Ronkainen, Olli Koskimies, Marja Ala-Houhala, Marjatta Antikainen, Pekka Arikoski, Timo Jahnukainen, Outi Jauhola, Jussi Merenmies, Jukka Rajantie, Timo Örmälä ja Matti Nuutinen Henoch
LisätiedotNefropatian diagnostiikka ja seuranta PTH:ssa. Kaj Metsärinne Nefrol yl, TYKS
Nefropatian diagnostiikka ja seuranta PTH:ssa Kaj Metsärinne Nefrol yl, TYKS 30.11.2018 Kroonisen munuaistaudin (KMT) diagnostiikka ja seuranta PTH:ssa Kaj Metsärinne Nefrol yl, TYKS 30.11.2018 Sidonnaisuudet
LisätiedotPotilas 1. YLEISLÄÄ NEFROLOGIAN ABC Laboratoriosta käytk hoitoon. Hb+++: miten edetään???? Hb+++: miten edetään???? Hematuria: diagnoosi?
YLEISLÄÄ ÄÄKÄRIN NEFROLOGIAN ABC Laboratoriosta käytk ytännön hoitoon Eero Honkanen HUS Medisiininen tulosyksikkö Nefrologian klinikka 5.12.2012 Potilas 1 36-vuotias nainen hakeutuu terveyskeskukseen tutkimuksiin
LisätiedotHarvinainen Lapsuusiän Primaarinen Systeeminen Vaskuliitti,
www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Harvinainen Lapsuusiän Primaarinen Systeeminen Vaskuliitti, Versio 2016 2. DIAGNOOSI JA HOITO 2.1 Mitä vaskuliittityyppejä tunnetaan? Miten vaskuliitit luokitellaan?
LisätiedotLiite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin
Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Huomautus: Seuraavat muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen tiettyihin kohtiin tehdään sovittelumenettelyn
LisätiedotTYYPIN 2 DIABETES Lisäsairaudet - hoito ja seuranta
TYYPIN 2 DIABETES Lisäsairaudet - hoito ja seuranta Sisällys T2D lisäsairaudet Sydän ja verisuonet Munuaiset Hermosto Jalat Silmät Suu 4 7 10 11 12 13 14 Sydän ja verisuonet Diabeetikoiden yleisin kuolinsyy
LisätiedotSydämen vajaatoiminta. VEDOS TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta
Sydämen vajaatoiminta Perustieto Määritelmä Ennuste Iäkkäiden vajaatoiminta Seuranta Palliatiivisen hoidon kriteerit vajaatoiminnassa Syventävä tieto Diagnostiikka Akuuttien oireiden hoito Lääkehoidon
LisätiedotLapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala
Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala 22.1.2015 Mikä on lapseni astman ennuste? Mikä on lapsen astman ennuste
LisätiedotAutoimmuunitaudit: osa 1
Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,
LisätiedotTunne munuaisten toiminnan arvioinnin työkalut aikuisilla - Sic!
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 1/2018 TEEMAT Tunne munuaisten toiminnan arvioinnin työkalut aikuisilla Mika Kastarinen / Kirjoitettu 25.1.2018 / Julkaistu 9.4.2018 Lääkehoidon suunnittelussa munuaistoiminnan
LisätiedotKeuhkoahtaumataudin monet kasvot
Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä
LisätiedotLiite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen tehtävät muutokset
Liite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen Huomautus: Nämä valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muutokset ovat voimassa komission päätöksen ajankohtana. Komission päätöksen jälkeen jäsenvaltioiden
LisätiedotLäpimurto ms-taudin hoidossa?
Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin
LisätiedotAikuisiällä alkavan astman ennuste. Astma- ja allergiapäivät 22.1.2015 LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala
Aikuisiällä alkavan astman ennuste Astma- ja allergiapäivät 22.1.2015 LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala Astman ennusteen mittareita Paraneeko astma kehittyykö remissio? Tarvitaanko jatkuvaa lääkehoitoa?
LisätiedotRavitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia
Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia Erkki Vartiainen, LKT, professori, ylijohtaja 7.10.2013 1 Jyrkkä lasku sepelvaltimotautikuolleisuudessa Pohjois-Karjala ja koko Suomi 35 64-vuotiaat
LisätiedotTutkimusasetelmat. - Oikea asetelma oikeaan paikkaan - Vaikeakin tutkimusongelma voi olla ratkaistavissa oikealla tutkimusasetelmalla
Tutkimusasetelmat - Oikea asetelma oikeaan paikkaan - Vaikeakin tutkimusongelma voi olla ratkaistavissa oikealla tutkimusasetelmalla Jotta kokonaisuus ei unohdu Tulisi osata Tutkimusasetelmat Otoskoko,
LisätiedotVerenpaine valtimotautien riskitekijänä-mihin hoidossa tulee kiinnittää huomiota
Verenpaine valtimotautien riskitekijänä-mihin hoidossa tulee kiinnittää huomiota Ilkka Kantola Hoyl, dosentti. Sisätautien el TYKS sisätautien klinikka Hypertension and Target-Organ Sequelae Eyes Retinopathy
LisätiedotHIV-tartuntaan liittyvien munuaisongelmien koulutusesite, joka sisältää myös kreatiniinin poistuman mittatikun
HIV-tartuntaan liittyvien munuaisongelmien koulutusesite, joka sisältää myös kreatiniinin poistuman mittatikun HIV-positivisilla potilailla on suurentunut munuaisten vajaatoiminnan riski, joka edellyttää
Lisätiedothttps://www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Behçetin tauti Versio 2016 2. DIAGNOOSI JA HOITO 2.1 Miten tauti todetaan? Tauti todetaan pääsääntöisesti lääkärintarkastuksen ja taudin oireiden perusteella.
LisätiedotNivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus
Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus Sisältö 1. Nivelreuma: etiologia, esiintyvyys, diagnostiikka 2. Nivelreuman serologiset
LisätiedotSairastettu virtsatieinfektio
Sairastettu virtsatieinfektio Mikä on ennuste? Milloin ja miksi annan lähetteen jatkotutkimuksiin? Suomen koulu- ja nuorisolääketieteen yhdistyksen koulutustilaisuus Turku 25.10.2007 Timo Jahnukainen TYKS,
LisätiedotDiabetes ja verenpaine - uudet suositukset
Diabetes ja verenpaine - uudet suositukset Ilkka Tikkanen Professori, osastonylilääkäri Sisätautien ja nefrologian erikoislääkäri HYKS, Vatsakeskus, nefrologia, ja Lääketieteellinen tutkimuslaitos Minerva
LisätiedotHenoch Schönleinin purppura lasten yleisin vaskuliitti
katsaus tieteessä Outi Jauhola LT, lastentautien erikoislääkäri HUS, Hyvinkään sairaala Matti Nuutinen dosentti, lastennefrologi OYS, Lasten ja nuorten klinikka matti.nuutinen@ppshp.fi Henoch Schönleinin
LisätiedotStabiili sepelvaltimotauti: diagnostiikka ja hoito
Stabiili sepelvaltimotauti: diagnostiikka ja hoito Kai Kiilavuori, kardiologi HYKS Sydän- ja keuhkokeskus Jorvin sairaala Labquality Days 8.2.2018 Stabiili sepelvaltimotauti Patogeneesi Stabiilit anatomiset
LisätiedotYleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus
Yleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus 12.11.2015 IAP Tampere Airi Jartti Elisa Lappi-Blanco Sidonnaisuudet Luentopalkkioita Oy
LisätiedotVarjoaineet ja munuaisfunktio. Lastenradiologian kurssi , Kuopio Laura Martelius
Varjoaineet ja munuaisfunktio Lastenradiologian kurssi 6.-7.5.2015, Kuopio Laura Martelius S-Krea CIN AKI Contrast Induced Nephropathy Acute Kidney Injury Useimmiten munuaisfunktion huononeminen on lievää
LisätiedotPredictAD-hanke Kohti tehokkaampaa diagnostiikkaa Alzheimerin taudissa. Jyrki Lötjönen, johtava tutkija VTT
PredictAD-hanke Kohti tehokkaampaa diagnostiikkaa Alzheimerin taudissa Jyrki Lötjönen, johtava tutkija VTT 2 Alzheimerin taudin diagnostiikka Alzheimerin tauti on etenevä muistisairaus. Alzheimerin tauti
LisätiedotMunuaissairaudet ja raskaus
Katsaus Risto Kaaja ja Eero Honkanen Munuaiset ovat tärkeässä asemassa raskaudenaikaisen hypervolemian kehittymisen kannalta ja vaikuttavat keskeisesti raskauden onnistumiseen. Munuaissairaudet lisäävät
LisätiedotKohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016
Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito Mikä on verenpaine? Ellei painetta, ei virtausta Sydän supistuu sykkivä paineaalto Paineaallon kohdalla systolinen (yläpaine) Lepovaiheen aikana diastolinen (alapaine)
LisätiedotC. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.
C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio
LisätiedotPLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0
PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 VI.2 VI.2.1 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT Tietoa sairauden esiintyvyydestä PLENADREN-valmistetta käytetään lisämunuaisten vajaatoiminnan
LisätiedotFarmakogeneettiset testit apuna lääkehoidon arvioinnissa
Farmakogeneettiset testit apuna lääkehoidon arvioinnissa Farmakogeneettiset testit Farmakogenetiikalla tarkoitetaan geneettisiä variaatioita, jotka vaikuttavat lääkeainevasteeseen. Geneettisen tiedon hyödyntäminen
LisätiedotSydämen vajaatoiminta. TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta
Sydämen vajaatoiminta Perustieto Määritelmä Ennuste Iäkkäiden vajaatoiminta Seuranta Palliatiivisen hoidon kriteerit vajaatoiminnassa Syventävä tieto Diagnostiikka Akuuttien oireiden hoito Lääkehoidon
LisätiedotCORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Haavainen paksusuolentulehdus (UC)
LisätiedotYksityiskohtaiset mittaustulokset
Yksityiskohtaiset mittaustulokset Jyrki Ahokas ahokasjyrki@gmail.com Näyttenottopäivä: 28.03.2019 Oma arvosi Väestöjakauma Hoitosuositusten tavoitearvo Matalampi riski Korkeampi riski Tässä ovat verinäytteesi
LisätiedotPYLL-seminaari 30.3.2011
PYLL-seminaari 30.3.2011 Sairaalajohtaja Jari Välimäki syöpätautien osuus ennenaikaisten elinvuosien menetysten aiheuttajina etenkin ESshp:n naisten keskuudessa kiinnittää huomiota ne ovat PYLL-tilastossa
LisätiedotKäypä hoito -indikaattorit, diabetes
1 Käypä hoito -indikaattorit, diabetes Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat useaan suositukseen: Diabetes (2013), Diabeettinen nefropatia (2007), Diabeettinen retinopatia (2014), Diabeetikon
LisätiedotOnko eturauhassyövän PSAseulonta miehelle siunaus vai. Harri Juusela Urologian erikoislääkäri 28.3.2012 Luokite-esitelmä Kluuvin rotaryklubissa
Onko eturauhassyövän PSAseulonta miehelle siunaus vai kirous? Harri Juusela Urologian erikoislääkäri 28.3.2012 Luokite-esitelmä Kluuvin rotaryklubissa Miten minusta tuli urologian erikoislääkäri Eturauhassyöpäseulonta
Lisätiedot203 Krooninen keuhkoastma ja sitä läheisesti muistuttavat krooniset obstruktiiviset keuhkosairaudet
1 / 5 27.11.2015 13:07 Yhteistyökumppanit / Lääkärit ja terveydenhuolto / Lääkkeet ja lääkekorvaukset / Lääkkeiden korvausoikeudet / Erityiskorvaus / 203 Krooninen keuhkoastma ja sitä läheisesti muistuttavat
LisätiedotMiten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä?
Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä? Yleislääkäreiden kevätkokous, 13.05.2016 Veikko Salomaa, tutkimusprofessori Sidonnaisuudet: ei ole 14.5.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Korkea riski Sydäninfarktin
LisätiedotVerenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa
Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Tanja Laitinen, LL Wiitaunioni, Viitasaaren terveyskeskus 27.10.2016 Sidonnaisuudet Tampereen lääketiedepäivien osallistumismaksu,
LisätiedotLiite I. Tieteelliset johtopäätökset ja perusteet myyntilupien ehtojen muuttamiselle
Liite I Tieteelliset johtopäätökset ja perusteet myyntilupien ehtojen muuttamiselle Tieteelliset johtopäätökset Kun otetaan huomioon lääketurvallisuuden riskinarviointikomitean (PRACin) arviointiraportti
LisätiedotNefroottisen oireyhtymän hoito aikuisilla. Eero Honkanen
Näin hoidan Nefroottisen oireyhtymän hoito aikuisilla Eero Honkanen Nefroottinen oireyhtymä tarkoittaa tilaa, jossa virtsaan erittyy proteiinia yli 3 3.5 g vuorokaudessa ja seerumin albumiinipitoisuus
LisätiedotPerinnöllinen välimerenkuume
www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Perinnöllinen välimerenkuume 2. DIAGNOOSI JA HOITO 2.1 Miten tauti todetaan? Yleensä taudin määrittelyssä edetään seuraavasti: Kliininen epäily: Perinnöllistä
LisätiedotLiite II. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin
Liite II Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin 6 Angiotensiinikonvertaasin estäjiä (ACE:n estäjiä) benatsepriilia, kaptopriilia, silatsapriilia, delapriilia, enalapriilia,
LisätiedotSelkäkipupotilaan diagnostinen selvittely. Jaro Karppinen, professori, OY
Selkäkipupotilaan diagnostinen selvittely Jaro Karppinen, professori, OY Mistä selkäkipu johtuu? Vakava tai spesifi Vakava tauti Spesifinen tauti välilevytyrä spondylartropatiat traumat ym. Epäspesifi
LisätiedotELINPATOLOGIAN RYHMÄOPETUS MUNUAINEN
ELINPATOLOGIAN RYHMÄOPETUS MUNUAINEN KYSYMYKSET: 1. Glomeruluksen rakenne. Mihin seikkoihin perustuu valikoiva läpäiseväisyys veri- ja virtsatilan välillä? 2. Glomerulusvaurion mekanismit A. Immunologiset
LisätiedotKohonnut verenpaine (verenpainetauti)
Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut
LisätiedotSeminoman hoito ja seuranta. S. Jyrkkiö
Seminoman hoito ja seuranta S. Jyrkkiö 17.4.2015 Kivessyöpä yleistyy Pohjoismaissa Seminoman ja non-seminoomien yleisyys Pohjoismaissa Kuolleisuus kivessyöpään Pohjoismaissa Kivessyöpä 5 v OSS Kivestuumoreiden
LisätiedotUutta lääkkeistä: Ulipristaali
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2012 UUTTA LÄÄKKEISTÄ Uutta lääkkeistä: Ulipristaali Annikka Kalliokoski Esmya, 5 mg tabletti, PregLem France SAS. Ulipristaaliasetaattia voidaan käyttää kohdun myoomien
LisätiedotMunuaissairauksien kirjo on muuttunut viime
KATSAUS Munuaistaudit ja raskaus Ilpo Ala-Houhala ja Pentti K. Heinonen Munuaissairauksien merkitys korostuu raskauden aikana, koska ne saattavat huonontaa sekä äidin että sikiön ennustetta. Ratkaisevia
LisätiedotNaproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on
LisätiedotRISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
LOSATRIX 12,5 MG KALVOPÄÄLLYSTEISET TABLETIT Päivämäärä: 8.9.2015, Versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Hypertensiosta,
LisätiedotMiten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa?
Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Dosentti, kardiologi Erkki Ilveskoski Yleislääkäripäivät 27.11.2015 1 Sidonnaisuudet Luennoitsija ja/tai muut asiantuntijatehtävät St. Jude Medical, Novartis,
LisätiedotHBV-tartuntaan liittyvien munuaisongelmien koulutusesite, joka sisältää myös kreatiniinin poistuman mittatikun
HBV-tartuntaan liittyvien munuaisongelmien koulutusesite, joka sisältää myös kreatiniinin poistuman mittatikun Tärkeitä seikkoja huomioitavaksi: Tarkasta kaikkien potilaiden kreatiniinipuhdistuma ennen
LisätiedotLääkehoidon tavoitteet. Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä. Lääkehoidon aloitusrajat. Verenpaineen hoidon tavoitetasot
Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä Ilkka Tikkanen Dosentti, osastonylilääkäri sisätautien ja nefrologian erikoislääkäri HYKS, Vatsakeskus, Nefrologia, ja Helsinki Hypertension Centre
LisätiedotMunuaispotilaan lääkehoidon tavallisia ongelmia
Näin hoidan Antero Helanterä Munuaispotilaan lääkehoidon tavallisia ongelmia Useiden lääkkeiden vaikutus voimistuu ja pitkittyy munuaisten vajaatoiminnassa. Tämä voi tuottaa ongelmia lääkittäessä iäkkäitä
LisätiedotTervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa
Tervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa Onkologiapäivät 30.8.2013 Sairaalafyysikko Sami Suilamo Tyks, Syöpäklinikka Esityksen sisältöä Tervekudoshaittojen todennäköisyyksiä Tervekudosten annostoleransseja
LisätiedotHPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi?
HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? Tuija Leino THL Kerron tässä alkavasta rokotusohjelmasta rokotteesta Miksi otettu ohjelmaan? Miltä taudilta suojaudutaan? Miksi otettu ohjelmaan
LisätiedotMitä teen, kun kreatiniiniarvo on suurentunut? Munuaisten sairauden tai toimintahäiriön seulonnassa riittävät anamneesin ja kliinisen
Näin tutkin HEIKKI SAHA Mitä teen, kun kreatiniiniarvo on suurentunut? Munuaisten sairauden tai toimintahäiriön seulonnassa riittävät anamneesin ja kliinisen tutkimuksen lisäksi hyvin yksinkertaiset ja
LisätiedotTietoa eteisvärinästä
Tietoa eteisvärinästä Mikä eteisvärinä eli flimmeri on? Eteisvärinä on tavallisin pitkäkestoinen sydämen rytmihäiriö, joka yleistyy 60 ikävuoden jälkeen. Yli 75-vuotiaista noin 10 % sairastaa eteisvärinää
LisätiedotBenepali on ensimmäinen etanerseptin biosimilaari - Sic!
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 1/2016 BIOLOGISET LÄÄKKEET Benepali on ensimmäinen etanerseptin biosimilaari Taina Methuen, Niklas Ekman, Pekka Kurki / Kirjoitettu 22.4.2016 / Julkaistu 10.5.2016 Benepali
LisätiedotRISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Telmisartan/ ratiopharm 4.12.2014, Versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Telmisartan/ ratiopharm on angiotensiini
Lisätiedotbukkaalinen fentanyylitabletti Effentora_ohjeet annostitrausta varten opas 6.indd :04:58
10 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Yksilöllisesti sopiva annos jokaiselle syövän läpilyöntikivuista kärsivälle potilaalle: Viisi Effentora - vahvuutta mahdollistavat yksilöllisen läpilyöntikipujen hoidon Ohjeet
LisätiedotAkuutti maksan vajaatoiminta. Määritelmä Aiemmin terveen henkilön maksan pettäminen johtaa enkefalopatiaan kahdeksassa viikossa
Vatsa 4: maksa 1. Akuutti maksan vajaatoiminta 2. Hepatiitti B ja C: tartunta, taudinkulku ja näiden vertailu 3. Kroonisen hepatiitin syyt 4. Maksakirroosin syyt, oireet ja hoito 5. Maksabiopsian aiheet
LisätiedotHYVÄ RUOKA, PAREMPI MUISTI RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, TTK SAARA LEINO 20.5.2014
HYVÄ RUOKA, PAREMPI MUISTI RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, TTK SAARA LEINO 20.5.2014 TÄNÄÄN KESKUSTELLAAN: Muistisairauksien ehkäisyn merkitys Yleisimmät muistisairauden Suomessa ja niiden riskitekijät Mitkä ravitsemukselliset
LisätiedotSydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa
Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa FINRISKI-terveystutkimuksen tuloksia Pekka Jousilahti Tutkimusprofessori, THL 25.10.2014 Kansallinen FINRISKI 2012 -terveystutkimus - Viisi aluetta Suomessa
LisätiedotJardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto
EMA/188850/2014 Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto Tämä on Jardiance-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla
LisätiedotPohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu
Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN SAIRAUDET (TULES) Professori Jaro Karppinen TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖ Tuki- ja liikuntaelimistöön kuuluvat
LisätiedotValkotakkiverenpaine ja piilevä hypertensio totta vai tarua? Antti Jula Tutkimusprofessori, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Valkotakkiverenpaine ja piilevä hypertensio totta vai tarua? Antti Jula Tutkimusprofessori, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 135/85 Ambulatory awake or Home BP Antti Jula 2 Valkotakkihypertensio ja piilevä
LisätiedotHengenahdistus palliatiivisessa ja saattohoitovaiheessa
Hengenahdistus palliatiivisessa ja saattohoitovaiheessa Hengenahdistus on yleistä monien sairauksien loppuvaiheessa (kuva 1 ja 2). Hengenahdistuksen syyt ovat moninaisia (taulukko 1) ja ne on tärkeä selvittää,
LisätiedotKeuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria. Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri
Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri Epidemiologia N. 10%:lla suomalaisista on keuhkoahtaumatauti Keuhkoahtaumatauti
LisätiedotTÄRKEÄÄ MUNUAISTURVALLISUUSTIETOA VIREADIN KÄYTÖSTÄ
TÄRKEÄÄ MUNUAISTURVALLISUUSTIETOA VIREADIN KÄYTÖSTÄ 30. huhtikuuta 2008 Arvoisa lääkäri, Viread (tenofoviiridisoproksiilifumaraatti, tenofoviiri DF) Koska Vireadin käyttö on hyväksytty HIV:in hoidon lisäksi
LisätiedotMitä on näyttö vaikuttavuudesta. Matti Rautalahti Suomalainen Lääkäriseura Duodecim
Mitä on näyttö vaikuttavuudesta Matti Rautalahti Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sidonnaisuudet Päätoimi Suomalaisessa Lääkäriseurassa Duodecimissa Suomen ASH ry hallitus Tieteellinen näyttö Perustana
LisätiedotTERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI
TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Jokaisen naisen on syytä pitää huolta rintojensa terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn
LisätiedotNeuroendokriinisten syöpien lääkehoito
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2015 TEEMAT Neuroendokriinisten syöpien lääkehoito Maija Tarkkanen / Kirjoitettu 16.6.2015 / Julkaistu 13.11.2015 Neuroendokriinisten (NE) syöpien ilmaantuvuus lisääntyy,
LisätiedotLasten immuunipuutokset. Merja Helminen Lasten infektiolääkäri TaYS lastenklinikka 2004
Lasten immuunipuutokset Merja Helminen Lasten infektiolääkäri TaYS lastenklinikka 2004 Mikä on poikkeava infektioherkkyys lapsella? Sairausjaksot ikäryhmittäin päiväkotilapsilla Pönkä ym. 1994 Ikä (v)
LisätiedotMaksa, ruuansulatuskanava ja alkoholi. Helena Tunturi-Hihnala 7.9.2009
Maksa, ruuansulatuskanava ja alkoholi Helena Tunturi-Hihnala 7.9.2009 Alkoholi ja maksa Alkoholin vaikutukset elimistössä näkyvät herkästi maksan transaminaasiarvojen lievänä kohoamisena (n.10%:lla väestöstä)
LisätiedotLääkäreille ja apteekkihenkilökunnalle lähetettävät tiedot Bupropion Sandoz 150 mg ja 300 mg säädellysti vapauttavista tableteista
Lääkäreille ja apteekkihenkilökunnalle lähetettävät tiedot Bupropion Sandoz 150 mg ja 300 mg säädellysti vapauttavista tableteista Valmisteyhteenveto on luettava huolellisesti ennen Bupropion Sandoz -valmisteen
LisätiedotPositiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri
Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä
LisätiedotNLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume
www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume 1. MIKÄ ON NLRP12-GEENIIN LIITTYVÄ TOISTUVA KUUME? 1.1 Mikä se on? NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume on perinnöllinen
LisätiedotKohonnut verenpaine Vaitelias vaaratekijä. Kimmo Kontula Sisätautiopin professori, ylilääkäri HY ja HYKS Labquality Days 11.02.
Kohonnut verenpaine Vaitelias vaaratekijä Kimmo Kontula Sisätautiopin professori, ylilääkäri HY ja HYKS Labquality Days 11.02.2016 Ihmiskunnan kriittisen tärkeät sairaudet ja riskitekijät Global Burden
LisätiedotIAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP
IAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP Esitiedot Yli 70 v. mies. PSA normaali 1.4. Nopeasti alkaneet virtsavaivat ja kystoskopiassa koko prostaattinen uretra ahtautunut tuumorinomaisesti.
LisätiedotNAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA
NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Nainen huolehdi rintojesi terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn seulontatutkimuksen
LisätiedotÄlä anna polven nivelrikon haitata arkeasi.
Älä anna polven nivelrikon haitata arkeasi. NIVELRIKKO tunnista ajoissa! Nivelrikko eli artroosi on hyvin yleinen tuki- ja liikuntaelinsairaus, joka aiheuttaa kipua ja vaikeuttaa liikkumista. Polven nivelrikko
LisätiedotMitä lääkehoitojen kokonaisarviointien vaikuttavuudesta tiedetään? - Sic!
Page 1 of 6 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2012 TEEMAT Mitä lääkehoitojen kokonaisarviointien vaikuttavuudesta tiedetään? Saija Leikola / Kirjoitettu 29.6.2012 / Julkaistu 7.9.2012 Lääkehoidon kokonaisarvioinnin
LisätiedotPREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti
PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti Munuaiset ovat pavunmuotoiset elimet ja ne sijaitsevat selkärankasi kummallakin puolella keskimäärin puolessa välissä selkääsi. Munuaiset toimivat suodattimena.
LisätiedotPREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti
Sisäinen ohje 1 (5) PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti Munuaiset ovat pavunmuotoiset elimet ja ne sijaitsevat selkärankasi kummallakin puolella keskimäärin puolessa välissä selkääsi.
LisätiedotMitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto
Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto Taustaa q Metabolinen oireyhtymä (MBO, MetS) on etenkin
LisätiedotESTO Eturauhassyövältä Suojaavien lääkkeellisten Tekijöiden Osoittaminen
ESTO Eturauhassyövältä Suojaavien lääkkeellisten Tekijöiden Osoittaminen LT Teemu Murtola Tampereen yliopisto, lääketieteen yksikkö TAYS, urologian vastuualue Lääke-epidemiologia Suomessa-seminaari Huhtikuu
LisätiedotOlmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Olmesartan medoxomil STADA 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Olmesartan medoxomil STADA 10 mg kalvopäällysteiset tabletit Olmesartan
LisätiedotJohdanto omega-3-rasvahappoihin. Mitä eroa on kala-omegoilla ja kasvi-omegoilla?
Johdanto omega-3-rasvahappoihin Mitä eroa on kala-omegoilla ja kasvi-omegoilla? Rasvat ja öljyt koostuvat rasvahapoista Erityyppisiä rasvahappoja: 1. Tyydyttyneet rasvahapot, yleisimmät: palmitiini- (C16:0)
LisätiedotReumataudit ja raskaus
Reumataudit ja raskaus Perhesuunnitteluun liittyvät asiat ovat monelle reumasairautta potevalle naiselle tärkeitä, arkoja ja usein myös ongelmallisia. Reumalääkkeiden käytöstä ennen raskauden alkua ja
LisätiedotIgM-nefropatia. Juhani Myllymäki, Heikki Saha, Heikki Helin, Amos Pasternack ja Jukka Mustonen
Katsaus IgM-nefropatia Juhani Myllymäki, Heikki Saha, Heikki Helin, Amos Pasternack ja Jukka Mustonen IgM-nefropatia (IgMN) on munuaiskerästulehdus eli glomerulonefriitti, jossa tulehdusreaktio saa aikaan
LisätiedotHIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset. Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka
HIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka Tuberkuloosi HIV-potilaiden kuolinsyynä Afrikassa: obduktiotutkimus Obduktio 108 HIV-potilaasta Botswanassa
Lisätiedot