Munuaispotilaan lääkehoidon tavallisia ongelmia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Munuaispotilaan lääkehoidon tavallisia ongelmia"

Transkriptio

1 Näin hoidan Antero Helanterä Munuaispotilaan lääkehoidon tavallisia ongelmia Useiden lääkkeiden vaikutus voimistuu ja pitkittyy munuaisten vajaatoiminnassa. Tämä voi tuottaa ongelmia lääkittäessä iäkkäitä ja kroonisesti sairaita, joilla lihaskudoksen määrä on vähäinen. Plasman kreatiniinipitoisuus antaa heillä valheellisen hyvän kuvan munuaisten toiminnasta. Lisäongelmia munuaispotilaiden lääkehoidossa tuottaa heidän tarvitsemansa suuri määrä erilaisia lääkkeitä. Ongelmia esiintyy etenkin joidenkin mikrobilääkkeiden ja diabeteslääkkeiden käytössä. Reniini-angiotensiinijärjestelmän estäjät ja diureetit ovat tärkeitä lääkkeitä munuaispotilaille mutta taitamattomasti käytettyinä haitallisia. Tulehduskipulääkkeet eivät ole suositeltavia munuaispotilaille. Erityisen vaarallista on yhteiskäyttö reniiniangiotensiinijärjestelmän estäjien kanssa. Munuaispotilaiden lääkitysongelmat ovat yleistymässä eliniän pidentyessä ja tyypin 2 diabeteksen yleistyessä. Oma erityisryhmänsä ovat munuaisensiirtopotilaat. M unuaisten vajaatoimintaa sairastavien määrä lisääntyy eliniän pidentyessä ja tyypin 2 diabeteksen yleistyessä. Pääkaupunkiseudulla v tehdyn kartoituksen mukaan lähes 5 000:lla eli 0,5 %:lla väestöstä oli todettu munuaisten krooninen vajaatoiminta. Suurin osa heistä oli iäkkäitä. Todellinen lukumäärä on ilmeisesti paljon suurempi (Eero Honkanen, henkilökohtainen tiedonanto). Näiden potilaiden haasteelliseen lääkehoitoon joutuu suuri osa lääkäreistä ottamaan kantaa. Kaikki vajaatoimintapotilaat eivät ole nefrologien tai sisätautilääkäreiden hoidossa, vaan suuri osa hoidetaan kokonaan tai osittain perusterveydenhuollossa, eikä vajaatoimintaa aina ole tunnistettu. Monet näistä potilaista kohdataan päivystysvastaanotolla. Kun glomerulusten suodatusnopeus (GFR) pienenee, monien lääkeaineiden ja niiden farmakologisesti aktiivisten metaboliittien eliminaatio hidastuu, jolloin luonnollisesti lääkkeen vaikutus voimistuu ja pitkittyy. Kliinisesti tämä voi olla merkityksellistä jo GFR:n ollessa pienentynyt alle nopeuden 50 ml/min (Olyaei ym. 2003). Lihasmassan vähentyminen iän ja sairauksien myötä heikentää plasman kreatiniinipitoisuuden käyttökelpoisuutta varsinkin vanhusten munuaistoiminnan mittarina. Siksi aloitettaessa munuaisten kautta eliminoituvaa lääkitystä iäkkäälle tai kroonisesti sairaalle on pyrittävä arvioimaan potilaan GFR. Suomessa käytetään yleensä potilaan ikään, sukupuoleen, painoon ja plasman kreatiniinipitoisuuteen perustuvaa Cockcroftin ja Gaultin kaavaa, joka antaa käytännössä riittävän käsityksen vajaatoiminnan asteesta (kuva). Miehet: GFR (ml/min) = Naiset: Tulos kerrotaan 0,85:llä 1,2 x (140 ikä (v) x paino (kg) P-krea (µmol/l) K u va. Glomerulusten suodatusnopeuden (GFR) arviointi Cockcroftin ja Gaultin kaavalla. Duodecim 2008;124:

2 Ellei oma laboratorio tulosta arvoa, se on helppo laskea omalla laskimella. Internetistä löytyy myös laskureita, esimerkiksi Terveysportista. Vajaatoiminnan luokittelussa on pyritty yhtenäiseen kansainväliseen käytäntöön (taulukko). Esimerkiksi plasman kreatiniinipitoisuus 90 µmol/l ei ole normaali, jos potilas on 80- vuotias 60 kg painava nainen. Hänen arvioitu GFR:nsä on vain 39 ml/min. Hän siis sairastaa kohtalaista eli vaiheen 3 vajaatoimintaa. Monilääkitys Taulukko. Munuaisten vajaatoiminnan luokitus (K/DOQI Clinical Practice Guidelines 2003). GFR = glomeruksen suodatusnopeus. Aste Vajaatoiminnan kuvaus GFR (ml/min) 1. Normaali > Lievä Kohtalainen Vaikea Loppuvaiheen vajaatoiminta <15 tai dialyysihoito Norjalaisessa tutkimuksessa kartoitettiin munuaisten kannalta riskin aiheuttavien lääkkeiden käytön yleisyyttä ja niihin liittyviä ongelmia 808 peräkkäisellä potilaalla, jotka oli otettu viiden sairaalan kardiologisille, geriatrisille, reumatologisille ja keuhkosairauksien osastoille (Blix ym. 2006). Potilaista 201:llä oli vaiheen 3 5 krooninen munuaistauti. Sairaalaan tullessaan heillä oli käytössään keskimäärin 6,2 lääkettä. Sairaalahoidon aikana heille aloitettiin keskimäärin 4,3 lääkkeen käyttö. Keskimäärin he altistuivat 6,1 riskilääkkeelle, eli lääkkeelle, jota piti käyttää munuaispotilailla varoen tai annosta pienentäen tai välttää kokonaan. Jonkinasteisia lääkitykseen liittyviä ongelmia, lievimmillään ei-optimaalista lääkitystä, todettiin keskimäärin 3,3 kertaa potilasta kohti. Olisi omahyväistä olettaa, että tilanne olisi Suomessa parempi. Munuaisten vajaatoimintaa sairastava joutuu käyttämään useita lääkkeitä, monesti useampia kuin opittujen lääkehoidon yleisperiaatteiden mukaan olisi suotavaa. Munuaisten vajaatoiminta aiheuttaa lähes aina vaikeahoitoisen verenpainetaudin. Verenpaineen hoito taas on tärkein tekijä, jolla voidaan hidastaa vajaatoiminnan pahenemista. Niinpä munuaispotilailla on yleensä käytössä reniini-angiotensiinijärjestelmän estäjä tai estäjiä, diureetti, kalsiumkanavan salpaaja ja beetasalpaaja ja ehkä vielä muitakin. Kalsiumin, fosfaatin, D-vitamiinin ja lisäkilpirauhashormonin yhteispeli häiriintyy jo munuaisten vajaatoiminnan varhaisvaiheessa. Jotta verisuonet välttyisivät ennenaikaiselta kalkkiutumiselta ja luusto pysyisi kunnossa, potilaat tarvitsevat kalsiumvalmisteita ravinnon fosfaatin sitomiseen ja hypokalsemian estämiseen sekä yleensä myös D-vitamiinia. Vajaatoiminnan edetessä pidemmälle tarvitaan usein aktiivista D- vitamiinijohdosta, koska munuaiset eivät enää pysty aktivoimaan tavallista D-vitamiinia. Suomessa käytetään yleensä alfakalsidolia. Vaikeassa vajaatoiminnassa kehittyy yleensä anemia, jota hoidetaan ihonalaisilla erytropoieesia stimuloivilla lääkkeillä. Näiden teho jää huonoksi, jos rautavarastot ovat vajaat, joten yleensä käytetään lisäksi rautaa. Diabeettinen nefropatia oli dialyysihoidon aloittamisen syynä 31 %:lla uusista suomalaisista dialyysipotilaista vuonna 2005 (Suomen munuaistautirekisteri 2005). Niinpä insuliinit tai oraaliset diabeteslääkkeet tai molemmat kuuluvat myös monen munuaispotilaan lääkitykseen. Sydän- ja verisuonisairauksilla ja munuaistaudeilla on läheinen yhteys. Lieväkin munuaistauti on vahva valtimotautien vaaratekijä. Toisaalta munuaisten vajaatoiminta on monilla valtimotaudista johtuva. Näin ollen heillä on yleensä käytössä kolesterolia vähentävä lääkitys ja asetyylisalisyylihappo, usein myös nitraatti edellä mainittujen verenpainelääkkeiden lisäksi. Edellä esitetystä voidaan laskea, että muuten terve munuaisten vajaatoimintaa sairastava käyttää helposti kuudesta kahdeksaan erilaista oraalista ja yhtä ruiskemuotoista lääkettä. Tyypillinen munuaispotilas eli diabeettista nefropatiaa ja valtimotautia sairastava taas käyttää 8 12:ta oraalista ja kahta tai kolmea ruiskemuotoista lääkettä. Näiden lisäksi potilaat saattavat tarvita ajoittain kipulääkkeitä, mikrobilääkkeitä, protonipumpun estäjiä ym. Mahdollisuuksia haitallisiin lääkeinteraktioihin on pelottavan paljon. 546 A. Helanterä

3 Mikrobilääkkeet Munuaispotilaat sairastavat paljon infektioita. Avohoidon mikrobilääkkeistä muutamat aiheuttavat toistuvasti ongelmia. Nitrofurantoiinin toksinen metaboliitti pyrkii kumuloitumaan munuaisten vajaatoiminnassa. Lisäksi lääke tehoaa huonosti vajaatoiminnassa. Sitä on suositeltavaa välttää lievässäkin vajaatoiminnassa ja varsinkin, jos GFR on alle 50 ml/min (Munar ja Singh 2007). Sulfonamideja käytetään lähinnä vain trimetopriimin kanssa yhdistelmävalmisteina. Vaikka niiden käyttö annosta pienentäen on mahdollista muussa kuin munuaisten vaikeassa vajaatoiminnassa (taulukko), se on harvoin kuitenkaan aiheellista. Varsinkin virtsatieinfektion hoidossa päästään yleensä pelkällä trimetopriimilla yhtä hyvään tulokseen. Jos yhdistelmävalmistetta halutaan käyttää, sulfametoksatsolia sisältävät ovat turvallisempia kuin sulfadiatsiinia sisältävät, koska sulfadiatsiini metaboliitteineen saattaa kiteytyä munuaisiin. Trimetopriimia voidaan käyttää vajaatoiminnassakin annosta pienentäen. Se tosin saattaa aiheuttaa huolta suurentamalla kreatiniinipitoisuutta. Suurentuminen johtuu kuitenkin kreatiniinin tubulaarisen erityksen hidastumisesta eikä tarkoita munuaisten toiminnan huononemista. Tetrasykliineistä doksisykliiniä voivat munuaispotilaatkin käyttää turvallisesti, kun muistetaan, että heidän usein käyttämänsä rauta- ja kalsiumvalmisteet samanaikaisesti nautittuina huonontavat lääkkeen imeytymistä. Muilla tetrasykliineillä on antianabolinen vaikutus munuaisten vajaatoiminnassa, joten niitä on varminta välttää (Munar ja Singh 2007). Penisilliini- ja kefalosporiiniryhmän lääkkeet ovat turvallisia. Niillä on laaja terapeuttinen leveys. Makrolidit ovat munuaisten kannalta ongelmattomia, koska ne eliminoituvat maksan kautta. Fluorokinolonit sopivat myös munuaispotilaille, kunhan niitäkin käytettäessä muistetaan raudan ja kalsiumin imeytymistä heikentävä vaikutus. Munuaispotilaan lääkehoidon tavallisia ongelmia Diabeteslääkkeet Insuliineja käytetään munuaispotilailla samalla tavalla kuin muillakin. Pahenevassa vajaatoiminnassa on otettava huomioon, että merkittävä osa eksogeenisen insuliinin kataboliasta tapahtuu munuaisissa. Vaikeassa vajaatoiminnassa tämä hidastuu, jolloin seurauksena saattaa olla yllättävä hypoglykemiaherkkyys. Kun diabeettinen nefropatia on johtanut munuaisten vajaatoimintaan, myös tyypin 2 diabetes on yleensä siinä vaiheessa, että sitä hoidetaan insuliinilla. Tablettilääkityksen käyttö tulee kuitenkin usein eteen vajaatoiminnassa yhdistelmähoidon osana tai tyypin 2 diabeteksen alkuvaihetta sairastavalla. Metformiinia on totunnaisesti vältetty lievässäkin munuaisten vajaatoiminnassa maitohappoasidoosin vaaran vuoksi. Toisaalta siitä on vahvat näytöt diabeetikon kardiovaskulaaririskin pienentäjänä, ja se on halpa lääke. Metformiini eliminoituu munuaisten kautta, mutta sitä kumuloituu vasta vaikeassa vajaatoiminnassa. Tämän kumuloitumisen sinänsä ei katsota lisäävän maitohappoasidoosin vaaraa, ellei tilanteeseen liity kudoshypoksiaa. British Medical Journalin pääkirjoituksessa (Jones ym. 2003) ehdotetaan seuraavia ohjeita: Lopeta, jos seerumin kreatiniinipitoisuus ylittää arvon 150 µmol/l. Tauota epäillyn kudoshypoksian yhteydessä (esim. sydäninfarkti, sepsis). Tauota kolmeksi päiväksi röntgenvarjoaineen käytön jälkeen, ja aloita uudelleen, kun munuaisten toiminta on tarkistettu. Tauota kaksi päivää ennen yleisanestesiaa ja aloita uudelleen, kun munuaisten toiminta on vakaa. Näiden suosituksien mukaan metformiinilääkitystä ei siis tarvitse tauottaa ennen varjoainetutkimusta. Riski liittyy mahdollisen varjoainenefropatian aiheuttamaan munuaisten toiminnan äkilliseen huononemiseen. Suomalaisessa suosituksessa annetaan GFRraja 60 ml/min (Diabeteksen Käypä hoito suositus 2007). Sulfonyyliureoista glipitsidi on turvallisin, ja sitä voidaan käyttää normaaliannoksella vaikeassakin vajaatoiminnassa (Munar ja Singh 2007). Glimepiridiä voidaan käyttää vaikeassa 547

4 vajaatoiminnassa varoen. Glibenklamidin aktiivisia metaboliitteja kumuloituu vajaatoiminnassa ja se voi johtaa vaikeahoitoiseen pitkittyneeseen hypoglykemiaan. Glitatsonien farmakokinetiikkaan munuaisten vajaatoiminta ei vaikuta. Niitä on kuitenkin käytettävä munuaispotilailla hyvin varoen, koska niiden aiheuttama nesteretentio voi vaikeuttaa näiden potilaiden muutenkin ongelmallista hypertension hoitoa ja provosoida vajaatoiminnan munuaispotilaan usein sairaassa sydämessä. Diureetit Tiatsididiureetit ovat edelleen verenpainetaudin peruslääkkeitä. Ne menettävät kuitenkin tehonsa munuaisten vajaatoiminnassa. Siksi niitä ei kannata käyttää, jos GFR on alle 40 ml/min (Chatoth ja Andreoli 2003). Keski-ikäisellä normaalirakenteisella miehellä plasman kreatiniinipitoisuus on silloin noin 200 µmol/l mutta hennolla iäkkäällä naisella noin 100 µmol/l. Furosemidi tehoaa vaikeassakin munuaisten vajaatoiminnassa, ainakin jos annos on riittävän suuri. Yllättäen tiatsidikin tehoaa vajaatoiminnassa, jos sitä käytetään yhdessä furosemidin kanssa. Tämä yhteiskäyttö voi toteutua huomaamatta, jos ei olla tarkkana potilaan käyttämien tiatsidia sisältävien yhdistelmävalmisteiden kanssa. Liian tehokkaan diureettihoidon aiheuttama hypovolemia ei ole harvinainen syy munuaisten vajaatoiminnan vaikeutumiseen. Reniini-angiotensiinijärjestelmän estäjät Reniini-angiotensiinijärjestelmään vaikuttavista lääkkeistä ovat yleisessä käytössä angiotensiinikonvertaasin (ACE:n) estäjät ja angiotensiinireseptorin antagonistit (sartaanit). Niiden vaikutukset munuaisten ja verenkierron kannalta ovat käytännöllisesti katsoen samanlaiset, joten niitä käsittelen yhtenä ryhmänä. ACE:n estäjät ja sartaanit ovat ensisijaisia verenpainelääkkeitä tyypin 1 ja 2 diabeteksessa ja proteinuriassa sekä varhaisvaiheen kroonisessa munuaistaudissa (Chobanian ym. 2003). Toisaalta niiden varomaton käyttö saattaa pahentaa munuaisten vajaatoimintaa. Niiden voidaan sanoa olevan nefroprotektiivisia mutta potentiaalisesti nefrotoksisia. ACE:n estäjät ja sartaanit alentavat glomeruluksen perfuusiopainetta, mikä on yleensä hyödyllistä kroonisessa munuaistaudissa. Paine voi olla kuitenkin jo valmiiksi liian alhainen matalan systeemiverenpaineen, nestevajauksen (esim. liian tehokkaan diureettihoidon), sydämen vajaatoiminnan, munuaisvaltimon ahtauman, munuaisten diffuusin ateroskleroosin tai tulehduskipulääkityksen seurauksena. American College of Cardiology and American Heart Association Chronic Heart Failure Guidelines suosittelee, että ACE:n estäjää määrättäisiin kaikille, jotka potevat sydämen vajaatoimintaa ja vasemman kammion dysfunktiota, ellei ole erityisiä vasta-aiheita. Ongelmiin törmätään, koska sydänpotilailla esiintyy usein jonkinasteista munuaisten vajaatoimintaa tai ainakin sen kehittyminen on vaarana huonon munuaisperfuusion vuoksi. Näiden lääkkeiden käyttöä on totuttu karttamaan hyperkalemiassa ja munuaisten merkittävässä vajaatoiminnassa. Kuitenkin munuaisten vajaatoimintaa sairastava hyötyy usein näistä lääkkeistä (Ahmed ym. 2005). Keneltäkään hoidosta hyötyvältä ei pidä ilman huolellista harkintaa kieltää hoitoyritystä reniini-angiotensiinijärjestelmän estäjällä. Mitä vaikeampi munuaisten tai sydämen vajaatoiminta, mitä matalampi verenpaine ja mitä iäkkäämpi potilas on, sitä varovaisemmin hoito on aloitettava. Suuren riskin potilailta on tarkistettava kreatiniini- ja kaliumpitoisuudet viikon kuluessa. Hoidon alkuvaiheessa kreatiniinipitoisuus usein suurenee. Jopa 30 %:n suurenema on hyväksyttävä, kunhan arvo ei jatkoseurannassa kasva lisää. Myös kaliumarvo voi suurentua. 5,5 mmol/l on vielä hyväksyttävä (Munar ja Singh 2007). Suuren riskin potilailla aloitusannos on pieni, mutta sitä pyritään lisäämään asteittain täyteen tai suurimpaan siedettyyn määrään. Potilas sietää reniini-angiotensiinijärjestelmän estäjää paremmin, jos diureettiannosta vähennetään. Sitä voidaankin usein vähentää sydämen toiminnan parantuessa. Pyritään siis niin pieneen diureetti 548 A. Helanterä

5 annokseen kuin potilas sietää ilman nesteretentiota. ACE:n estäjien annoksen määrittämisessä on oltava varovainen munuaispotilailla senkin vuoksi, että kaikki Suomessa käytettävät valmisteet eliminoituvat munuaisten kautta. Sartaanien käyttäytymisessä on tässä suhteessa valmistekohtaisia eroja. Hypovolemia esimerkiksi infektiotaudin yhteydessä voi romahduttaa munuaisten toiminnan potilaalla, joka vakaissa oloissa sietää hyvin ACE:n estäjää tai sartaania. Hankaluuksilta säästytään, jos lääkkeen käyttö huomataan tauottaa ajoissa. On hyvä neuvoa potilasta itse lopettamaan lääkkeen otto nestehukan, esimerkiksi oksentelun tai ripulin yhteydessä. Jos vahinko on päässyt tapahtumaan, nopea keittosuolainfuusio korjaa usein tilanteen. Reniini-angiotensiinijärjestelmän estäjien ja tulehduskipulääkkeiden yhteisvaikutus Glomeruluksen verenvirtaus pysyy itsesäätelyn ansiosta samana verenpaineen suurista vaihteluista huolimatta. Sitä säätelee pääasiassa afferentin arteriolin vastus, johon vaikuttavat verisuonia laajentavat prostaglandiinit. Paineen laskiessa tulee mukaan myös angiotensiinin säätelemä efferentin arteriolin supistus. Jos tätä häiritään estävällä lääkkeellä ja samalla tulehduskipulääke estää afferentin arteriolin laajenemisen, seuraa munuaisten vaikea akuutti vajaatoiminta. Toisiaan täydentävien vaikutuksien vuoksi vaara on erityisen suuri yhteiskäytössä. Usein mukana on kolmantena lääkkeenä tilannetta pahentamassa diureetti. Tulehduskipulääkkeet Munuaisensiirtopotilaat Prostaglandiinien synteesiä estävien tulehduskipulääkkeiden lyhytaikainen käyttö on yleensä turvallista terveelle ihmiselle. Tilanteissa, joissa munuaisten perfuusiopaineen ylläpito on riippuvainen verisuonia laajentavista prostaglandiineista, tulehduskipulääkitys voi provosoida munuaisten akuutin vajaatoiminnan. Vaara kohdistuu kroonisesti sairaisiin munuaisiin sekä terveisiin munuaisiin nestehukka- ja hypotensiotilanteissa. Vaaraa lisäävät sydämen vajaatoiminta, diabetes, verenpainetauti ja reniini-angiotensiinijärjestelmän estäjä. Munuaispotilaille haitallisia tulehduskipulääkkeiden vaikutuksia ovat myös seerumin kaliumpitoisuuden kasvu ja nesteretentio, joka vaikeuttaa verenpaineen ja sydämen vajaatoiminnan hoitoa. COX-2-selektiiviset tulehduskipulääkkeet eivät ole näissä suhteissa parempia kuin tavanomaiset valmisteet (Helanterä 2006, Munar ja Singh 2007). Suomessa elää vähän yli potilasta munuaissiirteen varassa ( heitä oli 2 194) (Suomen munuaistautirekisteri 2005). He ovat erikoissairaanhoidon säännöllisessä seurannassa mutta saattavat tarvita päivystystilanteissa myös perusterveydenhuollon ja muiden erikoisalojen palveluita. He kaikki käyttävät vieraan kudok y d i n a s i a t Aloittaessasi lääkehoitoa selvitä, eliminoituuko lääke munuaisten kautta ja onko munuaisten toiminta normaali. Iäkkään ja monisairaan potilaan tapauksessa älä tyydy kreatiniinin määritykseen vaan arvioi glomerulusten suodatusnopeus. Reniini-angiotensiinijärjestelmän estäjät ovat munuaissairaillekin yleensä hyviä lääkkeitä. Munuaispotilailla on vältettävä tulehduskipulääkkeitä. Yhteiskäyttö reniini-angiotensiinijärjestelmän estäjän kanssa voi olla vaarallista. Munuaispotilaan lääkehoidon tavallisia ongelmia 549

6 sen hylkimistä estävää immunosuppressiivista lääkitystä. Lähes aina käytössä ovat syklosporiini tai takrolimuusi ja mykofenolaatti tai atsatiopriini sekä usein kolmantena vielä kortikosteroidi. Lääkitys altistaa infektioille, myös mikrobeille, jotka eivät ole terveelle ongelmallisia. Tärkeää on myös, että immunosuppressiivinen lääkitys ei saa keskeytyä. Hylkimisreaktion vaara vaanii etenkin, jos syklosporiinin tai takrolimuusin pitoisuus pääsee pienenemään lyhyeksikin ajaksi. Valitettavasti syklosporiinin ja takrolimuusin terapeuttiset alueet ovat kapeat. Liian suuri pitoisuus aiheuttaa mm. munuaisen toiminnan huononemista ja pieni pitoisuus taas altistaa hyljinnälle. Kaiken lisäksi nämä lääkkeet ovat maksametaboliansa vuoksi erityisen herkkiä interaktioille. Jos potilaalle aloitetaan maksaentsyymejä indusoiva pitkäaikaislääkitys esimerkiksi tuberkuloosiin tai epilepsiaan, on tärkeää, että järjestetään lääkepitoisuuden tiheä seuranta ja varaudutaan muuttamaan annosta nopeastikin. Lopuksi Aina lääkehoitoa aloitettaessa on mietittävä, onko potilaalla sairaus, joka muuttaa lääkkeen vaikutusta. Munuaisten vajaatoiminta usein diagnosoimaton on yleinen iäkkäillä, ja monet lääkkeet eliminoituvat munuaisten kautta. Tässäkin suhteessa on hyödyksi vanha periaate: käytä suppeata valikoimaa, niin opit tuntemaan määräämäsi lääkkeet. Muistin varassa ei tarvitse olla. Ohjeet lähes kaikkien lääkkeiden käytöstä löytyvät Pharmaca Fennicasta. Monilääkityksen ongelmissa auttaa SFINX-lääkeinteraktiotietokanta. Nämä molemmat, samoin kuin GFR-laskuri, löytyvät Terveysportista ( Aina voi myös konsultoida puhelimitse nefrologia. Kirjallisuutta Ahmed A, Centor RM, Weaver MT, Perry GJ. A propensity score analysis of the impact of angiotensin-converting enzyme inhibitors on long-term survival of older adults with heart failure and perceived contraindications. Am Heart J 2005;149: Blix HS, Viktil KK, Moger TA, Reikvam A. Use of renal risk drugs in hospitalized patients with impaired renal function an underestimated problem? Nephrol Dial Transplant 2006;21: Chatoth DK, Andreoli TE. Disorders of extracellular volume. Kirjassa: Johnson RRJ, Feehally J, toim. Comprehensive clinical nephrology. 2. painos. Edinburgh, London, New York, Oxford, Philadelphia, St. Louis, Sydney, Toronto: Mosby 2003, s Chobanian AV, Bakris GL, Black HR, ym. The seventh report of the Joint National Committee on Prevention, Detection, Evaluation, and Treatment of High Blood Pressure: thee JNC 7 report. JAMA 2003;289: Diabeteksen Käypä hoito -suositus [verkkoversio]. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Diabetesliiton lääkärineuvoston ja Suomen Sisätautilääkärien Yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim 2007 [päivitetty ]. Helanterä A. Reniini-angiotensiinijärjestelmän estäjät, tulehduskipulääkkeet ja munuaiset. Tabu 2006;14:6 7. Jones GC, Macklin JP, Alexander WD. Contraindications to the use of metformin. Evidence suggests that it is time to amend the list. BMJ 2003;326:4 5. K/DOQI Clinical Practice Guidelines for Chronic Kidney Disease: Evaluation, classification, and stratification. Am J Kidney Dis 2003;42 Suppl 3: Munar MY, Singh H. Drug dosing adjustments in patients with chronic kidney disease. Am Fam Physician 2007;75: Olyaei AJ, de Mattos AM, Bennett WM. Principles of drug dosing and prescribing in renal failure. Kirjassa: Johnson RJ, Feehally J, toim. Comprehensive clinical nephrology. 2. pianos. Edinburgh, London, New York, Oxford, Philadelphia, St Louis, Sydney, Toronto: Mosby 2003, s Suomen munuaistautirekisteri Vuosiraportti munuaistautirekisteri Fennica ANTERO HELANTERÄ, LL Päijät-Hämeen keskussairaala Keskussairaalankatu Lahti 550

Yleislääkäripäivät Munuaispotilaan lääkehoito. Risto Tertti Sisät. ja nefrol. el, dos. UTU/Vaasan keskussairaala, sisätaudit

Yleislääkäripäivät Munuaispotilaan lääkehoito. Risto Tertti Sisät. ja nefrol. el, dos. UTU/Vaasan keskussairaala, sisätaudit Yleislääkäripäivät 2018 Munuaispotilaan lääkehoito Risto Tertti Sisät. ja nefrol. el, dos. UTU/Vaasan keskussairaala, sisätaudit Munuaispotilaan lääkehoito? Miten määrätä lääkkeitä potilaille, joilla on

Lisätiedot

Diabeettinen nefropatia Pia Paalosmaa Sisätautien ja nefrologian El.

Diabeettinen nefropatia Pia Paalosmaa Sisätautien ja nefrologian El. Diabeettinen nefropatia 28.3.2019 Pia Paalosmaa Sisätautien ja nefrologian El. Taulukko 1. Raja-arvot mikroalbuminurian ja proteinurian diagnostiikassa käytetyille menetelmille. Albuminuria Taulukko 1.

Lisätiedot

Munuaispotilaan kohonneen verenpaineen hoito. Suomen verenpaineyhdistyksen syyskokous 5.9.2015 Karri Helin

Munuaispotilaan kohonneen verenpaineen hoito. Suomen verenpaineyhdistyksen syyskokous 5.9.2015 Karri Helin Munuaispotilaan kohonneen verenpaineen hoito Suomen verenpaineyhdistyksen syyskokous 5.9.2015 Karri Helin LT, tutkimustyö hypertensiosta ja nefrologiasta sisätautien ja nefrologian erikoislääkäri European

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut

Lisätiedot

Diabetes (sokeritauti)

Diabetes (sokeritauti) Diabetes (sokeritauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Diabeteksessa eli sokeritaudissa veren sokerimäärä on liian korkea. Lääkäri tai hoitaja mittaa verensokerin verinäytteestä

Lisätiedot

Tunne munuaisten toiminnan arvioinnin työkalut aikuisilla - Sic!

Tunne munuaisten toiminnan arvioinnin työkalut aikuisilla - Sic! Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 1/2018 TEEMAT Tunne munuaisten toiminnan arvioinnin työkalut aikuisilla Mika Kastarinen / Kirjoitettu 25.1.2018 / Julkaistu 9.4.2018 Lääkehoidon suunnittelussa munuaistoiminnan

Lisätiedot

Käypä hoito -suositus

Käypä hoito -suositus Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Nefrologiyhdistyksen asettama työryhmä Duodecim 2007;123(20):2510 4 Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti koottuun tutkimustietoon,

Lisätiedot

Mitä teen, kun kreatiniiniarvo on suurentunut? Munuaisten sairauden tai toimintahäiriön seulonnassa riittävät anamneesin ja kliinisen

Mitä teen, kun kreatiniiniarvo on suurentunut? Munuaisten sairauden tai toimintahäiriön seulonnassa riittävät anamneesin ja kliinisen Näin tutkin HEIKKI SAHA Mitä teen, kun kreatiniiniarvo on suurentunut? Munuaisten sairauden tai toimintahäiriön seulonnassa riittävät anamneesin ja kliinisen tutkimuksen lisäksi hyvin yksinkertaiset ja

Lisätiedot

Olmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Olmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Olmesartan medoxomil STADA 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Olmesartan medoxomil STADA 10 mg kalvopäällysteiset tabletit Olmesartan

Lisätiedot

TYYPIN 2 DIABETES Mikä on tyypin 2 diabetes?

TYYPIN 2 DIABETES Mikä on tyypin 2 diabetes? TYYPIN 2 DIABETES Mikä on tyypin 2 diabetes? Sisällys Mitä tarkoittaa tyypin 2 diabetes (T2D)? Mihin T2D vaikuttaa? Miten T2D hoidetaan? T2D hoidon seuranta Mitä nämä kokeet ja tutkimukset kertovat? Muistiinpanot

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO ORION OYJ

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO ORION OYJ RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO CANDESARTAN/HYDROCHLOROTHIAZIDE ORION 8 MG/12,5 MG, 16 MG/12,5 MG, 32 MG/12,5 MG, 32 MG/25 MG ORION OYJ PÄIVÄYS: 17.4.2015, versio 2 Sivu 1/6 VI.2 Julkisen

Lisätiedot

Pioglitazone Actavis

Pioglitazone Actavis Tutustu Pioglitazone Actavis -valmisteyhteenvetoon ennen lääkkeen määräämistä Hoidollisten riskien minimointiohje Pioglitazone Actavis 15 mg ja 30 mg tabletit Päivitetty viimeksi 10/2018 Pioglitazone minimointiohje

Lisätiedot

Diabetes ja verenpaine - uudet suositukset

Diabetes ja verenpaine - uudet suositukset Diabetes ja verenpaine - uudet suositukset Ilkka Tikkanen Professori, osastonylilääkäri Sisätautien ja nefrologian erikoislääkäri HYKS, Vatsakeskus, nefrologia, ja Lääketieteellinen tutkimuslaitos Minerva

Lisätiedot

Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle. Anne Levaste, Clinical Nurse Educator

Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle. Anne Levaste, Clinical Nurse Educator Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle Anne Levaste, Clinical Nurse Educator 860703.0118/15FI 1 I24.0 Sydäninfarktiin johtamaton äkillinen sepelvaltimotukos

Lisätiedot

Angitensiiniä konvertoivan entsyymin (ACE:n) estäjät ja angiotensiini II -reseptorin salpaajat: Käyttö raskauden ja imetyksen aikana

Angitensiiniä konvertoivan entsyymin (ACE:n) estäjät ja angiotensiini II -reseptorin salpaajat: Käyttö raskauden ja imetyksen aikana Angitensiiniä konvertoivan entsyymin (ACE:n) estäjät ja angiotensiini II -reseptorin salpaajat: Käyttö raskauden ja imetyksen aikana Valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen hyväksytyt sanoitukset, PhVWP

Lisätiedot

Kuuluuko asiakkaan ääni laadun kehittämisessä? Case sydänsairaudet

Kuuluuko asiakkaan ääni laadun kehittämisessä? Case sydänsairaudet Kuuluuko asiakkaan ääni laadun kehittämisessä? Case sydänsairaudet Anna-Mari Hekkala LT, kardiologi Ylilääkäri, Suomen sydänliitto ry 1 Suomen Sydänliitto ry Sydän- ja verisuonisairaudet ovat suomalaisten

Lisätiedot

Sydämen vajaatoiminta. VEDOS TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta

Sydämen vajaatoiminta. VEDOS TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta Sydämen vajaatoiminta Perustieto Määritelmä Ennuste Iäkkäiden vajaatoiminta Seuranta Palliatiivisen hoidon kriteerit vajaatoiminnassa Syventävä tieto Diagnostiikka Akuuttien oireiden hoito Lääkehoidon

Lisätiedot

SÄRKYLÄÄKKEET JA NIIDEN KÄYTTÖ SANNA SAMMALLAHTI-KAITALA PROVIISORI SALON VANHA APTEEKKI

SÄRKYLÄÄKKEET JA NIIDEN KÄYTTÖ SANNA SAMMALLAHTI-KAITALA PROVIISORI SALON VANHA APTEEKKI SÄRKYLÄÄKKEET JA NIIDEN KÄYTTÖ SANNA SAMMALLAHTI-KAITALA PROVIISORI SALON VANHA APTEEKKI ITSELÄÄKITYKSEN KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS KIPU KESKEINEN SISÄLTÖ Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Apteekkariliiton

Lisätiedot

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa?

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Dosentti, kardiologi Erkki Ilveskoski Yleislääkäripäivät 27.11.2015 1 Sidonnaisuudet Luennoitsija ja/tai muut asiantuntijatehtävät St. Jude Medical, Novartis,

Lisätiedot

Poikkeavan lääkevasteen riskitekijät

Poikkeavan lääkevasteen riskitekijät Vanhusten lääkehoidon ongelmakohtia Pekka Rauhala 2012 Poikkeavan lääkevasteen riskitekijät Perimä Potilaan ikä Munuaisten ja maksan toimintahäiriöt Tupakointi Alkoholin käyttö Lääkeinteraktiot Elimistön

Lisätiedot

MIGREENIN UUSI KÄYPÄ HOITO SUOSITUS 4.9.2015

MIGREENIN UUSI KÄYPÄ HOITO SUOSITUS 4.9.2015 MIGREENIN UUSI KÄYPÄ HOITO SUOSITUS 4.9.2015 Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Neurologinen yhdistys ry:n asettama työryhmä Puheenjohtaja: Markus Färkkilä, LKT, professori Jäsenet: Hannele

Lisätiedot

HIV-tartuntaan liittyvien munuaisongelmien koulutusesite, joka sisältää myös kreatiniinin poistuman mittatikun

HIV-tartuntaan liittyvien munuaisongelmien koulutusesite, joka sisältää myös kreatiniinin poistuman mittatikun HIV-tartuntaan liittyvien munuaisongelmien koulutusesite, joka sisältää myös kreatiniinin poistuman mittatikun HIV-positivisilla potilailla on suurentunut munuaisten vajaatoiminnan riski, joka edellyttää

Lisätiedot

TYYPIN 2 DIABETES Lisäsairaudet - hoito ja seuranta

TYYPIN 2 DIABETES Lisäsairaudet - hoito ja seuranta TYYPIN 2 DIABETES Lisäsairaudet - hoito ja seuranta Sisällys T2D lisäsairaudet Sydän ja verisuonet Munuaiset Hermosto Jalat Silmät Suu 4 7 10 11 12 13 14 Sydän ja verisuonet Diabeetikoiden yleisin kuolinsyy

Lisätiedot

Liite II. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin

Liite II. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin Liite II Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin 6 Angiotensiinikonvertaasin estäjiä (ACE:n estäjiä) benatsepriilia, kaptopriilia, silatsapriilia, delapriilia, enalapriilia,

Lisätiedot

Minkä valitsen ensimmäiseksi verenpainelääkkeeksi?

Minkä valitsen ensimmäiseksi verenpainelääkkeeksi? Ilkka Tikkanen NÄIN HOIDAN Minkä valitsen ensimmäiseksi verenpainelääkkeeksi? Kaikki keskeiset verenpainelääkeryhmät parantavat hypertensiopotilaiden ennustetta. Reniini-angiotensiinijärjestelmän estäjien

Lisätiedot

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse?

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Kenelle kehittyy tyypin 2 diabetes? Perimällä on iso osuus: jos lähisukulaisella on tyypin 2 diabetes, sairastumisriski on 50-70% Perinnöllinen taipumus vaikuttaa

Lisätiedot

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes Iäkkään diabetes 1 Perustieto Syventävä tieto Diabetes ja vanhenemismuutokset Yleistietoa Sokeriarvot Hoidon tavoitteet Mittaaminen Kirjaaminen Hoidon tavoitteet Lääkehoito Insuliinihoidon aloitus HBa1c

Lisätiedot

Muutoksia valmisteyhteenvedon merkittäviin kohtiin ja pakkausselosteisiin

Muutoksia valmisteyhteenvedon merkittäviin kohtiin ja pakkausselosteisiin Liite III Muutoksia valmisteyhteenvedon merkittäviin kohtiin ja pakkausselosteisiin Huom.: Nämä muutokset valmisteyhteenvetoon, pakkausmerkintöihin ja pakkausselosteeseen saatetaan päivittää myöhemmin

Lisätiedot

Osteoporoosi (luukato)

Osteoporoosi (luukato) Osteoporoosi (luukato) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Osteoporoosi tarkoittaa, että luun kalkkimäärä on vähentynyt ja luun rakenne muuttunut. Silloin luu voi murtua

Lisätiedot

HBV-tartuntaan liittyvien munuaisongelmien koulutusesite, joka sisältää myös kreatiniinin poistuman mittatikun

HBV-tartuntaan liittyvien munuaisongelmien koulutusesite, joka sisältää myös kreatiniinin poistuman mittatikun HBV-tartuntaan liittyvien munuaisongelmien koulutusesite, joka sisältää myös kreatiniinin poistuman mittatikun Tärkeitä seikkoja huomioitavaksi: Tarkasta kaikkien potilaiden kreatiniinipuhdistuma ennen

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO LOSATRIX 12,5 MG KALVOPÄÄLLYSTEISET TABLETIT Päivämäärä: 8.9.2015, Versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Hypertensiosta,

Lisätiedot

Yksityiskohtaiset mittaustulokset

Yksityiskohtaiset mittaustulokset Yksityiskohtaiset mittaustulokset Jyrki Ahokas ahokasjyrki@gmail.com Näyttenottopäivä: 28.03.2019 Oma arvosi Väestöjakauma Hoitosuositusten tavoitearvo Matalampi riski Korkeampi riski Tässä ovat verinäytteesi

Lisätiedot

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Huomautus: Seuraavat muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen tiettyihin kohtiin tehdään sovittelumenettelyn

Lisätiedot

Lääkehoidon tavoitteet. Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä. Lääkehoidon aloitusrajat. Verenpaineen hoidon tavoitetasot

Lääkehoidon tavoitteet. Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä. Lääkehoidon aloitusrajat. Verenpaineen hoidon tavoitetasot Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä Ilkka Tikkanen Dosentti, osastonylilääkäri sisätautien ja nefrologian erikoislääkäri HYKS, Vatsakeskus, Nefrologia, ja Helsinki Hypertension Centre

Lisätiedot

Lääkehoidon kokonaisuuden hallinta iäkkäällä Lääkehoidon hallinta iäkkäillä

Lääkehoidon kokonaisuuden hallinta iäkkäällä Lääkehoidon hallinta iäkkäillä Lääkehoidon kokonaisuuden hallinta iäkkäällä 6.11.2018 Lääkehoidon hallinta iäkkäillä Kimmo Määttä Geriatri Rovaniemen Ikäosaamiskeskus Iäkäs on aikuinen, jonka hoidossa on huomioitava ikääntyminen ja

Lisätiedot

Sydämen vajaatoiminta. TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta

Sydämen vajaatoiminta. TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta Sydämen vajaatoiminta Perustieto Määritelmä Ennuste Iäkkäiden vajaatoiminta Seuranta Palliatiivisen hoidon kriteerit vajaatoiminnassa Syventävä tieto Diagnostiikka Akuuttien oireiden hoito Lääkehoidon

Lisätiedot

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO LIITE I VALMISTEYHTEENVETO 1 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Telmisartan Teva 20 mg tabletit 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi tabletti sisältää 20 mg telmisartaania. Apuaineet, joiden vaikutus tunnetaan:

Lisätiedot

Iäkkäiden lääkehoidon ongelmakohdat

Iäkkäiden lääkehoidon ongelmakohdat Iäkkäiden lääkehoidon ongelmakohdat Pori 18.5.2015 Alli Puirava, Lääkehuollon lehtori www.proedu.fi Iäkkäillä paljon lääkkeitä ja suuret vaihtelut Vain n. 1% 75-vuotta täyttäneistä ei käytä mitään lääkettä

Lisätiedot

Lähes kaikki iäkkäät käyttävät jotain lääkettä, joko resepti- ja/tai itsehoitolääkkeitä Lähes 40% yli 74 vuotiaista käyttää yli viittä

Lähes kaikki iäkkäät käyttävät jotain lääkettä, joko resepti- ja/tai itsehoitolääkkeitä Lähes 40% yli 74 vuotiaista käyttää yli viittä LT Marja Aira Helsinki 19.9.2013 Lähes kaikki iäkkäät käyttävät jotain lääkettä, joko resepti- ja/tai itsehoitolääkkeitä Lähes 40% yli 74 vuotiaista käyttää yli viittä reseptilääkettä Vuonna 2011 65 84-vuotiaista

Lisätiedot

Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä?

Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä? Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä? Yleislääkäreiden kevätkokous, 13.05.2016 Veikko Salomaa, tutkimusprofessori Sidonnaisuudet: ei ole 14.5.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Korkea riski Sydäninfarktin

Lisätiedot

Sisätautien hoito tänään Lapin keskussairaalassa

Sisätautien hoito tänään Lapin keskussairaalassa Sisätautien hoito tänään Lapin keskussairaalassa 26.4.2016 Potilas- ja omaisneuvostonkokous Auditorio Sisätautien ylil., medisiinisen tulosalueen johtaja Susanna Halonen Sisätautien ja ihotautien tulosyksikkö

Lisätiedot

Iäkkäiden turvallinen itsehoitolääkitys

Iäkkäiden turvallinen itsehoitolääkitys Iäkkäiden turvallinen itsehoitolääkitys Paula Timonen Proviisori LHKA Toimitusjohtaja Pro dosis Oy paula.timonen@prodosis.fi Käsiteltävät aiheet Miksi iäkkäät ovat erityisryhmä? Miten ikä tulee ottaa huomioon

Lisätiedot

Isotretinoin riskinhallintaohjelma. Isotretinoin Orion (isotretinoiini) Potilaan opas. Raskauden ja sikiöaltistuksen ehkäisy

Isotretinoin riskinhallintaohjelma. Isotretinoin Orion (isotretinoiini) Potilaan opas. Raskauden ja sikiöaltistuksen ehkäisy Isotretinoin riskinhallintaohjelma Isotretinoin Orion (isotretinoiini) Potilaan opas Raskauden ja sikiöaltistuksen ehkäisy TÄMÄN ESITTEEN TARKOITUS Tämä esite sisältää tärkeitä tietoja etenkin hedelmällisessä

Lisätiedot

Verenpainelääkkeet lääkeyhdistelmien käytön perusteet. Heikki Ruskoaho

Verenpainelääkkeet lääkeyhdistelmien käytön perusteet. Heikki Ruskoaho Lääkehoito Verenpainelääkkeet lääkeyhdistelmien käytön perusteet Heikki Ruskoaho Kohonnutta verenpainetta alentavan lääkehoidon tavoitteena on sekä systolisen että diastolisen verenpaineen mahdollisimman

Lisätiedot

Lääkäreille ja apteekkihenkilökunnalle lähetettävät tiedot Bupropion Sandoz 150 mg ja 300 mg säädellysti vapauttavista tableteista

Lääkäreille ja apteekkihenkilökunnalle lähetettävät tiedot Bupropion Sandoz 150 mg ja 300 mg säädellysti vapauttavista tableteista Lääkäreille ja apteekkihenkilökunnalle lähetettävät tiedot Bupropion Sandoz 150 mg ja 300 mg säädellysti vapauttavista tableteista Valmisteyhteenveto on luettava huolellisesti ennen Bupropion Sandoz -valmisteen

Lisätiedot

Toctino (alitretinoiini)

Toctino (alitretinoiini) POTILASESITE Toctino (alitretinoiini) Raskaudenehkäisyohjelma TOC-FI-004-051208-D Tästä esitteestä Tässä esitteessä on tärkeää tietoa Toctino-hoidostanne ja lääkkeen käyttöön liittyvästä mahdollisesta

Lisätiedot

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto EMA/188850/2014 Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto Tämä on Jardiance-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. Yksi kalvopäällysteinen tabletti sisältää 12,5 mg, 25 mg, 50 mg tai 100 mg losartaanikaliumia.

VALMISTEYHTEENVETO. Yksi kalvopäällysteinen tabletti sisältää 12,5 mg, 25 mg, 50 mg tai 100 mg losartaanikaliumia. VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Losartan Actavis 12,5 mg kalvopäällysteiset tabletit Losartan Actavis 25 mg kalvopäällysteiset tabletit Losartan Actavis 50 mg kalvopäällysteiset tabletit Losartan

Lisätiedot

Hoito: Yksilöllinen annos, joka säädetään seerumin kaliumarvojen mukaan.

Hoito: Yksilöllinen annos, joka säädetään seerumin kaliumarvojen mukaan. 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Kaliumklorid Orifarm 750 mg depottabletti 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi depottabletti sisältää 750 mg kaliumkloridia. Täydellinen apuaineluettelo, ks. kohta 6.1. 3.

Lisätiedot

sairauksien Munuaisennaltaehkäisy

sairauksien Munuaisennaltaehkäisy sairauksien Munuaisennaltaehkäisy 2 Teksti: Seppo Ojanen, Nefrologian ylilääkäri Päijät-Hämeen keskussairaala, Tammikuu 2010 Sisällys Munuaissairauksien ennaltaehkäisy 4 Munuaissairauksien yleisyys Suomessa

Lisätiedot

Munuaisten vajaatoiminta huomaamatta jäävä lääkehoidon ongelma?

Munuaisten vajaatoiminta huomaamatta jäävä lääkehoidon ongelma? Munuaisten vajaatoiminta huomaamatta jäävä lääkehoidon ongelma? Pirkko Paakkari* LKT, asiantuntijalääkäri Kustannus Oy Duodecim pirkko.paakkari@duodecim.fi Marja Forsell FM, toimituspäällikkö Kustannus

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. Rehydron Optim jauhe oraaliliuosta varten 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. Rehydron Optim jauhe oraaliliuosta varten 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Rehydron Optim jauhe oraaliliuosta varten 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi annospussi sisältää: Glukoosi, vedetön 6,75 g Natriumkloridi 1,30 g Natriumsitraatti

Lisätiedot

DIABEETIKON SYDÄN MIKKO PUHAKKA KARDIOLOGI JA SISÄTAUTILÄÄKÄRI JYVÄSKYLÄ MPU UEF

DIABEETIKON SYDÄN MIKKO PUHAKKA KARDIOLOGI JA SISÄTAUTILÄÄKÄRI JYVÄSKYLÄ MPU UEF DIABEETIKON SYDÄN MIKKO PUHAKKA KARDIOLOGI JA SISÄTAUTILÄÄKÄRI JYVÄSKYLÄ 11.5.2017 MPU UEF 1 SIDONNAISUUDET UEF kardiologian kliininen opettaja KYS konsultoiva kardiologi, Medisiininen keskus Osallistunut

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Telmisartan/ ratiopharm 4.12.2014, Versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Telmisartan/ ratiopharm on angiotensiini

Lisätiedot

Lääkehoidon toteuttaminen. TPA Tampere: Lääkehoidon toteuttaminen

Lääkehoidon toteuttaminen. TPA Tampere: Lääkehoidon toteuttaminen Lääkehoidon toteuttaminen 1 Perustieto Lääkehoito sosiaalialan yksiköissä Lääkehoidon vastuut Lääkkeiden jako Lääkehoidon kirjaaminen Erityistilanteet Syventävä tieto Lääkehoidon suunnitelma ja perehdyttäminen

Lisätiedot

Cozaar 12,5 mg -tabletti Sininen, soikea kalvopäällysteinen tabletti, jonka toinen puoli on tasainen ja toisella puolella on merkintä 11.

Cozaar 12,5 mg -tabletti Sininen, soikea kalvopäällysteinen tabletti, jonka toinen puoli on tasainen ja toisella puolella on merkintä 11. 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Cozaar 12,5 mg kalvopäällysteiset tabletit Cozaar 50 mg kalvopäällysteiset tabletit Cozaar 100 mg kalvopäällysteiset tabletit 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi Cozaar

Lisätiedot

Hyötyosuus. ANNOS ja sen merkitys lääkehoidossa? Farmakokinetiikan perusteita. Solukalvon läpäisy. Alkureitin metabolia

Hyötyosuus. ANNOS ja sen merkitys lääkehoidossa? Farmakokinetiikan perusteita. Solukalvon läpäisy. Alkureitin metabolia Neurofarmakologia Farmakologian perusteiden kertausta Pekka Rauhala Syksy 2012 Koulu, Mervaala & Tuomisto, 8. painos, 2012 Kappaleet 11-30 (pois kappale 18) tai vastaavat asiat muista oppikirjoista n.

Lisätiedot

Lääkityksen arvioinnit ja niiden kriteerit. Risto Huupponen Farmakologia, lääkekehitys ja lääkehoito

Lääkityksen arvioinnit ja niiden kriteerit. Risto Huupponen Farmakologia, lääkekehitys ja lääkehoito Lääkityksen arvioinnit ja niiden kriteerit Risto Huupponen Farmakologia, lääkekehitys ja lääkehoito Lääkehoidon haasteet - väestön ikääntyminen - (lääke)hoidon mahdollisuuksien laajeneminen uusiin sairauksiin

Lisätiedot

Plasman kreatiniini. Vajaa-toiminnan vaihe. GFR ml/s /1.73 m² (ml/min/) Kroonisen munuaisten vajaatoiminnan kuvaus

Plasman kreatiniini. Vajaa-toiminnan vaihe. GFR ml/s /1.73 m² (ml/min/) Kroonisen munuaisten vajaatoiminnan kuvaus Liite. Munuais- ja maksaliitto ry copyright Hoitokaavio. KROONISEN MUNUAISTEN VAJAATOIMINNAN VAIHEET; HOITO JA KLIININEN RAVITSEMUSHOITO 008 (K/DOQI) National Kidney Foundation, Clinical Practice Guidelines

Lisätiedot

Terveysportti ammattilaisen apuna

Terveysportti ammattilaisen apuna Terveysportti ammattilaisen apuna Tietokannat päivittäisen työsi tueksi Terveysportti-verkkopalvelu helpottaa ja nopeuttaa tervey - denhuollon ammattilaisten päivittäistä työtä tarjoamalla työssä tarvittavan

Lisätiedot

Ohjeita terveydenhuollon ammattilaisille munuaistoiminnan hallintaan ja annoksen säätämiseen aikuisten tenofoviiridisoproksiilifumaraattihoidon aikana

Ohjeita terveydenhuollon ammattilaisille munuaistoiminnan hallintaan ja annoksen säätämiseen aikuisten tenofoviiridisoproksiilifumaraattihoidon aikana Ohjeita terveydenhuollon ammattilaisille munuaistoiminnan hallintaan ja annoksen säätämiseen aikuisten fumaraattihoidon aikana HIV-positiivisilla potilailla on suurentunut heikentyneen munuaistoiminnan

Lisätiedot

Diabeettinen nefropatia. Kaj Metsärinne

Diabeettinen nefropatia. Kaj Metsärinne Katsaus Diabeettinen nefropatia Kaj Metsärinne Diabeettinen nefropatia kehittyy ajan myötä vajaalle puolelle tyyppien 1 ja 2 diabeetikoista, ja munuaissairauden merkitys on sekä potilaan että yhteiskunnan

Lisätiedot

Lääkehoidon kokonaisarviointi iäkkäillä

Lääkehoidon kokonaisarviointi iäkkäillä Lääkehoidon kokonaisarviointi iäkkäillä Paula Timonen Proviisori LHKA paula.timonen@prodosis.fi Turvallinen lääkehoito Vaatii tietoa, ammattitaitoa, asennetta, suunnitelmallisuutta, sitoutumista ja seurantaa

Lisätiedot

ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90

ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90 1 Yli 65-vuotias ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90 85 80 Mittari alkoholin käytön itsearviointiin 75 70 65 2 Tämän mittarin tarkoituksena on auttaa Sinua arvioimaan alkoholin käyttöäsi. Alkoholin käyttöä olisi

Lisätiedot

Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon

Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon Mikko Syvänne Ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon 1 Yleiset tavoitteet 2 Prospective Studies Collaboration, Lancet 2007 3 Prospective Studies Collaboration,

Lisätiedot

Iäkkään verenpaineen hoito. Antti Jula Geriatripäivät 2012, 26.1.2012 Turku

Iäkkään verenpaineen hoito. Antti Jula Geriatripäivät 2012, 26.1.2012 Turku Iäkkään verenpaineen hoito Antti Jula Geriatripäivät 2012, 26.1.2012 Turku Verenpaine ja aivohalvauskuolleisuus Prospective Studies Collaboration, Lancet 2002;360:1903-13 Verenpaine ja sepelvaltimotautikuolleisuus

Lisätiedot

Uutta lääkkeistä: Ferumoksitoli

Uutta lääkkeistä: Ferumoksitoli Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2012 UUTTA LÄÄKKEISTÄ Uutta lääkkeistä: Ferumoksitoli Mika Kastarinen / Kirjoitettu 8.11.2012 / Julkaistu 13.11.2012 Rienso 30 mg/ml injektioneste, liuos Takeda Global

Lisätiedot

Lower is better miten alas LDL-kolesterolin voi painaa? Mikko Syvänne Professori, kardiologi, sisätautiopin dosentti Yleislääkäripäivät

Lower is better miten alas LDL-kolesterolin voi painaa? Mikko Syvänne Professori, kardiologi, sisätautiopin dosentti Yleislääkäripäivät Lower is better miten alas LDL-kolesterolin voi painaa? Mikko Syvänne Professori, kardiologi, sisätautiopin dosentti Sidonnaisudet Entinen työnantaja: Suomen Sydänliitto ry. Osakeomistus: RemoteA Oy, PlusTerveys

Lisätiedot

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, Sydän- ja verisuoni sairaudet Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, - Yli miljoona suomalaista sairastaa sydän-ja verisuoni sairauksia tai diabetesta. - Näissä sairauksissa on kyse rasva- tai sokeriaineenvaihdunnan

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Tieteelliset johtopäätökset

Tieteelliset johtopäätökset LIITE II EUROOPAN LÄÄKEVIRASTON TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET JA PERUSTEET VALMISTEYHTEENVEDON, MYYNTIPÄÄLLYSMERKINTÖJEN JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTTAMISELLE 13 Tieteelliset johtopäätökset Tiivistelmä tieteellisestä

Lisätiedot

Julkisen yhteenvedon osiot

Julkisen yhteenvedon osiot Olmestad Comp 20 mg/12,5 mg kalvopäällysteinen tabletti Olmestad Comp 20 mg/25 mg kalvopäällysteinen tabletti 17.12.2015, versio V1.3 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon

Lisätiedot

Lääkehoidon kokonaisarviointi iäkkäillä

Lääkehoidon kokonaisarviointi iäkkäillä Lääkehoidon kokonaisarviointi iäkkäillä Paula Timonen Proviisori LHKA paula.timonen@prodosis.fi Turvallinen lääkehoito Vaatii tietoa, ammattitaitoa, asennetta, suunnitelmallisuutta, sitoutumista ja seurantaa

Lisätiedot

Käypä hoito -indikaattorit, diabetes

Käypä hoito -indikaattorit, diabetes 1 Käypä hoito -indikaattorit, diabetes Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat useaan suositukseen: Diabetes (2013), Diabeettinen nefropatia (2007), Diabeettinen retinopatia (2014), Diabeetikon

Lisätiedot

LIITE II VALMISTEYHTEENVETO

LIITE II VALMISTEYHTEENVETO LIITE II VALMISTEYHTEENVETO 1 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Prandin 0,5 mg tabletit 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Jokainen tabletti sisältää: repaglinidi 0,5 mg Apuaineet, ks. 6.1. 3. LÄÄKEMUOTO Tabletti

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. Tabletti. Beige tai vaaleanruskea, soikea tabletti, jossa molemmilla puolilla jakouurre, 11 x 5,5 mm. Tabletti voidaan puolittaa.

VALMISTEYHTEENVETO. Tabletti. Beige tai vaaleanruskea, soikea tabletti, jossa molemmilla puolilla jakouurre, 11 x 5,5 mm. Tabletti voidaan puolittaa. 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Fortekor vet. 5 mg, tabletti kissoille ja koirille VALMISTEYHTEENVETO 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Vaikuttava aine: benatsepriilihydrokloridi 5 mg Täydellinen apuaineluettelo,

Lisätiedot

Yksi tabletti sisältää 8 mg perindopriilin tertiääristä butyyliamiinisuolaa, mikä vastaa 6,68 mg:aa perindopriilia.

Yksi tabletti sisältää 8 mg perindopriilin tertiääristä butyyliamiinisuolaa, mikä vastaa 6,68 mg:aa perindopriilia. 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Perindopril Krka 8 mg tabletit 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi tabletti sisältää 8 mg perindopriilin tertiääristä butyyliamiinisuolaa, mikä vastaa 6,68 mg:aa perindopriilia.

Lisätiedot

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO LIITE I VALMISTEYHTEENVETO 1 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Micardis 20 mg tabletit 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi tabletti sisältää vaikuttavana aineena 20 mg telmisartaania. Apuaineet, joiden vaikutus

Lisätiedot

Hemodialyysihoitoon tulevalle

Hemodialyysihoitoon tulevalle Hemodialyysihoitoon tulevalle Potilasohje Olet aloittamassa hemodialyysihoidon eli keinomunuaishoidon. Tästä ohjeesta saat lisää tietoa hoidosta. Satakunnan sairaanhoitopiiri Dialyysi Päivitys 01/2016

Lisätiedot

LÄÄKITYSTURVALLISUUS. VINKKI I: Varmista, että tiedät miten potilaasi käyttää lääkkeitä!

LÄÄKITYSTURVALLISUUS. VINKKI I: Varmista, että tiedät miten potilaasi käyttää lääkkeitä! VINKKI I: Varmista, että tiedät miten potilaasi käyttää lääkkeitä! Turvallisen lääkehoidon perusta on, että häntä hoitava henkilöstö tietää mitä lääkkeitä potilas käyttää ja miten hän niitä käyttää. Myös

Lisätiedot

Stabiili sepelvaltimotauti: diagnostiikka ja hoito

Stabiili sepelvaltimotauti: diagnostiikka ja hoito Stabiili sepelvaltimotauti: diagnostiikka ja hoito Kai Kiilavuori, kardiologi HYKS Sydän- ja keuhkokeskus Jorvin sairaala Labquality Days 8.2.2018 Stabiili sepelvaltimotauti Patogeneesi Stabiilit anatomiset

Lisätiedot

Liite III Muutokset valmistetietojen asianmukaisiin kohtiin

Liite III Muutokset valmistetietojen asianmukaisiin kohtiin Liite III Muutokset valmistetietojen asianmukaisiin kohtiin Huom: Nämä muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin on laadittu lausuntopyyntömenettelyssä. Direktiivin 2001/83/EY

Lisätiedot

Valtimotaudin ABC 2016

Valtimotaudin ABC 2016 Valtimotaudin ABC 2016 Sisältö Mikä on valtimotauti? Valtimotaudin taustatekijät Valtimon ahtautuminen Valtimotauti kehittyy vähitellen Missä ahtaumia esiintyy? Valtimotauti voi yllättää äkillisesti Diabeteksen

Lisätiedot

Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto

Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto EMA/775985/2014 Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) enhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Viekirax-valmisteen enhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet,

Lisätiedot

Poikkeavan lääkevasteen riskitekijät

Poikkeavan lääkevasteen riskitekijät Sylvi 96 v Vanhusten lääkehoidon ongelmakohtia Pekka Rauhala 2013 Glaukooma: timololi 1 tippa x 2 RR-tauti: hydroklooritiatsidi 25mg x2, (diureetista virtsan karkailua, minkä vuoksi Sylvi otti lääkettä

Lisätiedot

Rajattu lääkkeenmäärääminen

Rajattu lääkkeenmäärääminen Rajattu lääkkeenmäärääminen 1. Vastaajan taustaorganisaatio - Suomen Farmasialiitto ry 2. Arvioikaa ehdotusta terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 23 b :n muutoksiksi. Muutokset on merkitty

Lisätiedot

Merja Karjalainen Miia Tiihonen Sisä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymä, Suonenjoki

Merja Karjalainen Miia Tiihonen Sisä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymä, Suonenjoki Merja Karjalainen Miia Tiihonen Sisä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymä, Suonenjoki Valmistelut: Alueen omahoitaja: Terveyskeskuksen lääkelista, tekstit, laboratoriotulokset Hoivakodin hoitaja: Talon lääkelista,

Lisätiedot

Feokromosytoomapotilaan anestesia

Feokromosytoomapotilaan anestesia Feokromosytoomapotilaan anestesia Leila Niemi-Murola dosentti, MME, lääkärikouluttajan erityispätevyys, AFAMEE kliininen opettaja Clinicum, HY ja TutKA, HYKS Feokromosytooma Insidenssi 1/400 000 - verenpainetautia

Lisätiedot

Lääkkeet ja kuntoutuminen

Lääkkeet ja kuntoutuminen Lääkkeet ja kuntoutuminen Riitta Aejmelaeus Ylilääkäri Helsingin Sosiaalivirasto Toimeksianto; Lääkkeiden vaikutus Laskevat verenpainetta niin, että vanhus pyörtyy Jäykistävät Vievät tasapainon Sekoittavat

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula 1 Johdanto Arviolta 500 000 suomalaista sairastaa diabetesta ja määrä kasvaa koko

Lisätiedot

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO LIITE I VALMISTEYHTEENVETO 1 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Telmisartan Teva 20 mg tabletit 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi tabletti sisältää 20 mg telmisartaania. Apuaine: Yksi tabletti sisältää

Lisätiedot

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO LIITE I VALMISTEYHTEENVETO 1 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Telmisartan Actavis 20 mg tabletit 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi tabletti sisältää vaikuttavana aineena 20 mg telmisartaania. Täydellinen

Lisätiedot

Klaudikaatio eli katkokävely. Potilasohje.

Klaudikaatio eli katkokävely. Potilasohje. Klaudikaatio eli katkokävely Potilasohje Katkokävely eli klaudikaatio Yksi valtimotaudin mielipaikoista ovat alaraajoihin johtavat valtimot. Aortta haarautuu lantion korkeudella kahdeksi lonkkavaltimoksi,

Lisätiedot

RESISTENTTI HYPERTENSIO ILKKA KANTOLA

RESISTENTTI HYPERTENSIO ILKKA KANTOLA RESISTENTTI HYPERTENSIO ILKKA KANTOLA Dosentti, sisätautien el Toimialuejohtaja Tyks, Turku SIDONNAISUUDET Advisor/Consultant/Speaker s Bureau Bayer, Boehringer-Ingelheim, Genzyme-Sanofi, Medtronic, Menarini,

Lisätiedot

STONE tutkimus ja tyypin 2 diabeetikon nefropatia

STONE tutkimus ja tyypin 2 diabeetikon nefropatia STONE STages Of NEphropathy STONE tutkimus ja tyypin 2 diabeetikon nefropatia Kaj Metsärinne TYKS nefrologia, ylilääkäri Sidonnaisuudet (disclosures), viimeiset 3 vuotta Luentojen pitämisiä, kouluttautumistukea:

Lisätiedot

TÄRKEÄÄ MUNUAISTURVALLISUUSTIETOA VIREADIN KÄYTÖSTÄ

TÄRKEÄÄ MUNUAISTURVALLISUUSTIETOA VIREADIN KÄYTÖSTÄ TÄRKEÄÄ MUNUAISTURVALLISUUSTIETOA VIREADIN KÄYTÖSTÄ 30. huhtikuuta 2008 Arvoisa lääkäri, Viread (tenofoviiridisoproksiilifumaraatti, tenofoviiri DF) Koska Vireadin käyttö on hyväksytty HIV:in hoidon lisäksi

Lisätiedot

Oma koti kullan kallis DIALYYSIHOITO KOTONA TIETOA POTILAALLE, JOLLA ON TODETTU MUNUAISTEN VAJAATOIMINTA

Oma koti kullan kallis DIALYYSIHOITO KOTONA TIETOA POTILAALLE, JOLLA ON TODETTU MUNUAISTEN VAJAATOIMINTA Oma koti kullan kallis DIALYYSIHOITO KOTONA TIETOA POTILAALLE, JOLLA ON TODETTU MUNUAISTEN VAJAATOIMINTA Tieto lisää elämänlaatua Tämä esite on tarkoitettu kroonista munuaisen vajaatoimintaa sairastaville

Lisätiedot