Munuaissairaudet ja raskaus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Munuaissairaudet ja raskaus"

Transkriptio

1 Katsaus Risto Kaaja ja Eero Honkanen Munuaiset ovat tärkeässä asemassa raskaudenaikaisen hypervolemian kehittymisen kannalta ja vaikuttavat keskeisesti raskauden onnistumiseen. Munuaissairaudet lisäävät liitännäispre eklampsian ja tätä kautta keskosuuden vaaraa. Ratkaiseva tekijä ei näytä olevan munuaissairauden laatu vaan munuaisten vajaatoiminnan ja proteinurian aste sekä kohonnut verenpaine. Munuaissairaus saattaa ilmaantua raskauden aikana, ja rajankäynti pre eklampsian suhteen voi olla vaikeaa. Proteinurian jatkuminen raskauden jälkeen on munuaisbiopsian aihe. Munuaisensiirto parantaa uremian heikentämää hedelmällisyyttä, ja raskaus on mahdollinen siirron jälkeen. Sitä ei suositella kuitenkaan ennen kuin on kulunut vähintään kaksi vuotta siirrosta eikä silloin, jos siirre ei toimi hyvin. Raskauden tarkka suunnittelu ja riskien arviointi on suositeltavaa, jos nainen sairastaa munuaisten kroonista vajaatoimintaa. Hoito ja seuranta kuuluvat keskussairaaloihin, ja niistä huolehtivat asiaan perehtyneet sisätautilääkärit, nefrologit ja synnytyslääkärit yhteistyössä. R askauden ja munuaissairauksien välinen yhteys on alkanut selkiytyä viime vuosien aikana. Raskauden onnistumisen ja äidin terveydentilan ennusteen kannalta ratkaisevia tekijöitä ovat munuaisten toiminta, proteinuria ja kohonnut verenpaine eikä niinkään munuaistaudin laatu (Stratta ym. 2006). Tietämys munuaistautiin käytettyjen lääkkeiden turvallisuudesta on myös kasvanut (Daikha-Dahmane ym. 2006), ja kokemukset munuaissiirteen saaneiden raskauksista ovat lisääntyneet (Stratta ym. 2006). Tässä katsauksessa keskitymme munuaisissa raskauden aikana tapahtuviin anatomisiin ja fysiologisiin muutoksiin, kroonisen ja akuutin munuaistaudin ja raskauden välisiin vuorovaikutuksiin sekä hoidon (munuaisensiirto mukaan luettuna) vaikutuksiin raskauden ennusteen kannalta. Raskaudenaikaiset fysiologiset munuaismuutokset Normaalin raskauden aikana veritilavuus kasvaa puolitoistakertaiseksi, perifeerinen verisuonivastus vähenee ja munuaisten verenkierto ja glomerulusfiltraatio lisääntyvät. Nämä tekijät pienentävät plasman kreatiniinipitoisuutta ja suurentavat kreatiniinin puhdistuman ohjearvoja (taulukko 1). Hemodynaamisten muutosten taustalla on reniini angiotensiinijärjestelmän aktivoituminen lisääntyneen reniininerityksen vaikutuksesta (Shah 2005). Progesteroni, typpioksidi ja prostasykliini vähentävät lisääntyneen angiotensiini II:n vaikutuksia verisuoniin, jolloin järjestelmän verisuonia laajentava vaikutus vallitsee. Raskauden lopussa angiotensiini II:n pitoisuus verenkierrossa pienenee, verisuonet alkavat jälleen reagoida angiotensiinin II:n vasokontrik- Duodecim 2007;123: R. Kaaja ja E. Honkanen

2 tiota aiheuttavalle vaikutukselle ja verenpaine nousee. Kierteen katkaisee synnytys. Raskauden lopussa munuaisissa tapahtuva suola ja vesiretentio suuntautuu erityisesti soluvälitilaan, mikä näkyy turvotuksena (Bekheirnia ja Schrier 2006). On esitetty, että tämä olisi äidin kannalta eduksikin, sillä näin äiti varastoi munuaisten ulottumattomiin nestettä synnytyksenjälkeisen nestehukan korvaamiseen (Kaaja 2005). Kohdun kiertymisen sekä muiden anatomisten ja hormonaalisten muutosten vuoksi erityisesti oikean munuaisen pikarit ja altaat sekä virtsanjohtimet laajenevat (taulukko 1) (Cunningham ym. 1997). Nämä muutokset altistavat virtsatieinfektioille (Lucas ja Cunningham 1993). Krooniset munuaistaudit Vaikka sekä äidin että sikiön ennuste on viime vuosina parantunut, krooniset munuaistaudit ovat edelleen itsenäisiä vaaratekijöitä raskauden aikana sekä sikiölle (1,7 kertainen vaara) että äidille (3,5 kertainen vaara) (Fischer ym. 2004). IgA nefropatia on glomerulonefriiteistä yleisin (Rauta ja Grönhagen-Riska 2006). Oireena saattaa olla infektioihin liittyvä hematuria, mutta tauti voi esiintyä piilevänäkin, jolloin ainoana löydöksenä on ajoittainen mikroskooppinen hematuria tai vähäinen proteinuria. Tauti voi manifestoitua raskauden aikanakin, jolloin erityisesti erotusdiagnostiikka pre eklampsian suhteen voi olla hankalaa. Glomerulonefriittiä sairastavan proteinuria lisääntyy usein raskauden aikana, mutta toistaiseksi raskauden ei ole todettu vaikuttavan IgA nefropatiapotilaan ennusteeseen. Asiaa ollaan kuitenkin selvittämässä prospektiivisella tutkimuksella (Pozzi ym. 2006). Aikuistyyppinen munuaisten monirakkulatauti periytyy autosomissa vallitsevasti. Sen ilmaantuvuudeksi on arvioitu 1/ /v (Lumiaho ja Laakso 2006). Taudin sikiödiagnostiikka on nykyään mahdollista. Potilailla esiintyy yleensä hyvin lievää proteinuriaa ja vaihtelevanasteista munuaisten vajaatoimintaa. Verenpaine on kohonnut %:lla potilaista. Tautiin voi liittyä myös maksan rakkuloita, joilla ei yleensä ole kliinistä merkitystä (O Sullivan ja Torres 2003). Taulukko 1. Raskauden aiheuttamat fysiologiset muutokset (Davison ja Baylis 1995, Stratta ym. 2006). Anatomiset 80 %:lla todetaan merkkejä hydronefroosista raskauden lopulla, erityisesti oikeassa munuaisessa Munuaisaltaat ja virtsanjohtimet laajenevat Munuaisten pituus kasvaa 1 cm:llä Toiminnalliset Munuaisten verenkierto lisääntyy %:lla Glomerulusfiltraatio lisääntyy % Plasman kreatiniinipitoisuus pienenee 30 % Kreatiniinin puhdistuma suurenee 45 % Sekundaarisista nefropatioista diabeteksen aiheuttama on merkittävimpiä. Vaikka uremian aktiivihoitoa tarvitsevista potilaista suurin osa sairastaa nykyään diabetesta (Suomen munuaistautirekisterin vuosiraportti 2004), munuaisten toiminta raskautta harkitsevilla diabeetikoilla on yleensä vielä normaalin rajoissa ja nefropatian merkkinä on lähinnä proteinuria. Raskauden ennusteeseen vaikuttavat paitsi munuaisten tilanne, myös diabeteksen tasapaino ja mahdollinen makroangiopatia (mm. sepelvaltimotauti). Systeemisen lupus erythematosuksen (SLE) tulisi olla rauhallisessa vaiheessa ainakin kuusi kuukautta ennen raskauden alkamista (Kaaja ja Julkunen 1989, Tandon ym. 2004). Lupusnefropatiassa munuaisten toiminta huononee raskauden aikana noin 20 %:lla, hypertensiota esiintyy 40 %:lla ja proteinuria lisääntyy 50 %:lla (Packham 1993). Pre eklampsian erottaminen aktivoituneesta lupusnefriitistä voi olla vaikeaa, koska proteinurian lisääntymistä, hypertensiota ja trombosytopeniaa tavataan molemmissa (Kaaja ja Julkunen 1989). Raskaus ei sinänsä näytä vaikuttavan SLE nefriitin kulkuun, sillä taudin aktivoituminen ei ole raskauden aikana yleisempää kuin muulloin (Tandon ym. 2004). Yksi tärkeä tekijä raskauden ennusteen kannalta SLE:ssä ovat munuaisvaurion lisäksi fosfolipidivasta aineet, jotka voivat lisätä istukkatukoksia ja sikiökuolemia (Hayslett 1991). Milloin munuaisbiopsia? Munuaisbiopsia voidaan tehdä turvallisesti raskaana olevalle potilaalle ennen 32. raskausviik- 1309

3 Taulukko 2. Sikiöön kohdistuvien haittojen esiintyvyys (%) munuaistautipotilailla. Mukailtu Strattan ym. (2006) artikkelista. Terveet Munuaistautipotilaat Haitta Normaalit munuaisfunktio ja verenpaine Munuaisten vajaatoiminta Sikiön kasvun hidastuma Ennenaikaisuus (synnytys ennen raskausviikkoa 37) Perinataalikuolema 0,6 4 7 koa, jos verenpaine on hyvällä hoitotasolla ja hyytymistekijäarvot ovat normaalit (Lindheimer ja Davison 1987). Biopsia on aiheellinen, jos munuaisten toiminta heikkenee äkillisesti ilman tiedossa olevaa syytä tai jos ilmaantuu nefroottinen oireyhtymä (Lindheimer ja Davison 1987, Davison ja Baylis 1995). Munuaisbiopsiaa on harkittava myös silloin, kun raskauden aikana todetaan hematuriaa ja proteinuriaa sekä munuaisten toiminnan heikkenemistä ilman aikaisempaa munuaistautia, koska löydösten aiheuttajana voi olla esimerkiksi vaskuliitti tai SLE. Jos proteinuria on vähäistä, nefrologi voi seurata ja arvioida tilannetta. Mikäli proteinuria jatkuu synnytyksen jälkeen vielä kuukausia, on syytä käynnistää nefrologiset tutkimukset (Brown ja Whitworth 1992). Ne ovat aiheellisia, vaikka proteinuria jatkuisi vähäisenäkin, jos siihen liittyy hematuriaa, munuaisten toiminnan heikkenemistä tai hypertensiota. Tutkimukset munuaisbiopsioineen voidaan tehdä muutaman kuukauden kuluttua synnytyksen jälkeen (Ala- Houhala ja Heinonen 1998). Raskauden ennusteeseen vaikuttavat tekijät kroonisessa munuaistaudissa Raskauden ennusteeseen (sikiön kasvun hidastuma, ennenaikainen synnytys, perinataalikuolleisuus) vaikuttavat lähinnä munuaisten toiminta, proteinurian määrä ja hypertensio (taulukko 2). Munuaisten merkittävää vajaatoimintaa (plasman kreatiniinipitoisuus yli 250 μmol/l) sairastavat naiset ovat useimmiten amenorreassa eivätkä tule raskaaksi (Davison ja Baylis 1995). Jos munuaisten toiminta on kroonista glomerulonefriittiä potevalla ennen raskautta normaali tai ainoastaan lievästi heikentynyt (plasman kreatiniinipitoisuus alle 125 μmol/l), verenpaine on normaali eikä runsasta proteinuriaa esiinny, on raskauden ennuste suotuisa eikä raskaus todennäköisesti pahenna äidin munuaistautia (Jungers ym. 1997). Munuaisten toiminta ennen raskautta ennakoi myös munuaistaudin etenemistä raskauden jälkeen. Munuaisten toiminta heikkenee useimmiten tilapäisesti keskimäärin 8 15 %, jos se ja verenpaine ovat raskauden alkaessa olleet normaaleja. Jos plasman kreatiniinipitoisuus on yli 177 μmol/l (2 mg/dl) munuaisten toiminta heikkenee raskauden aikana jopa kolmanneksella potilaista ja useimmiten pysyvästi (Stratta ym. 2006). Raskauden aikana proteinuria lisääntyy hyperfiltraation seurauksena noin 30 %:lla nefropatiapotilaista, joiden munuaisten toiminta on normaali (Jungers ym. 1995). Tämä voi johtaa kiertävän veritilavuuden vähentymiseen ja sikiön kasvun heikkenemiseen. Raskauden ennuste on kuitenkin yleensä hyvä, kunhan liitännäispre eklampsiaa ei kehity. Äkillinen massiivinen proteinuria voi viitata munuaislaskimotromboosiin ja trombofiliaan. Liitännäispre eklampsia on merkittävin sikiökomplikaatioita lisäävä tekijä (Stratta ym. 2006) ja nefroottisen oireyhtymän tavallisin syy raskauden aikana. Se kehittyy tavallisesti naisille, joilla on munuaistaudin lisäksi kohonnut verenpaine (Davison ja Baylis 1995). Raskauden alkupuoliskolla ilmenevä proteinuria voi viitata primaariin munuaistautiin. Pre eklampsian uusiutuminen erityisesti varhaisraskaudessa (ennen raskausviikkoa 32) viittaa äitiperäi R. Kaaja ja E. Honkanen

4 seen pre eklampsiaan, jolloin munuaistauti on yksi tärkeimmistä etiologisista vaihtoehdoista. Pre eklampsian diagnostiikka saattaa olla vaikeaa, jos potilaalla on krooninen verenpainetauti ja proteinuria, koska molemmat yleensä pahenevat muutenkin raskauden edetessä. Yli kolme kuukautta raskauden jälkeen jatkuva proteinuria viittaa nefropatiaan. Munuaistaudit lisäävät pre eklampsiavaaraa sen mukaan, millaiset munuaisten toiminta ja verenpaine ovat ennen raskautta (kuva). Runsaskin pre eklampsiaan liittyvä proteinuria voi hävitä synnytyksen jälkeen ilman, että kyseessä on nefropatia (Lampinen ym. 2006). % Terveet A B C D Virtsateiden tulehdukset Raskauden aikana esiintyvään bakteriuriaan on todettu liittyvän jonkin verran lisääntynyt pre eklampsian ja ennenaikaisuuden vaara (Packham 1993). Siksi suositellaan mikrobilääkettä. Refluksinefropatiaan liittyy raskauden aikana suurentunut kroonisen virtsatieinfektion ja jopa akuutin pyelonefriiitin kehittymisen riski. Suurentuneen pre eklampsia ja ennenaikaisuusvaaran taustalla on ilmeisesti infektion aiheuttama verisuonten endoteelivaurio (Rubin ym. 1998). Akuutin pyelonefriitin tehokkaalla hoidolla pyritään estämään vakavat komplikaatiot, kuten septinen sokki, munuaisten vajaatoiminta ja hematologiset häiriöt. Pyelonefriittiin liittyvät obstruktiota aiheuttavat komplikaatiot papillanekroosi ja munuaiskivet ovat nykyään harvinaisia (Davison ja Baylis 1995). Munuaisten akuutti vajaatoiminta Munuaisten akuutti vajaatoiminta on nykyään harvinainen raskaana olevilla. Tilaa luonnehtivat nopeasti kehittyvä oliguria ja atsotemia. Raskauden ensimmäisen kolmanneksen aikana esiintyvä voimakas oksentelu johtaa joskus kuivumiseen ja jopa anuriaan. Myös synnytykseen liittyvä runsas verenvuoto saattaa aiheuttaa hypovolemiaa ja akuuttia tubulusvauriota (Davison ja Baylis 1995). Joskus hypovoleeminen synnyttäjä ajautuu tilapäiseen uremiaan tulehduskipulääkkeiden käytön myötä. Kuva. A = potilaat, Pre eklampsian joilla primaarinen esiintyvyys munuaistauti, nefropatiapotilailla. ei proteinuriaa Mukailtu Strattan eikä ym. hypertensiota (2006) artikkelista. A) potilaat, joilla primaarinen munuaistauti, B = munuaisensiirtopotilaat ei proteinuriaa eikä hypertensiota, B) munuaisensiirtopotilaat, C = lupusnefriittipotilaat C) lupusnefriittipotilaat, D) munuaisten vajaatoimintaa D = munuaisten vajaatoimintaa (plasman kreatiniinipitoisuus yli (plasman 177 µmol/l), kreatiniinipitoisuus hypertensiota ja nefroottista yli 177 µmol/l), syndromaa hypertensiota ja sairastavat nefroottista syndroomaa sairastavat. Pre eklampsiaan liittyvä yleinen vasokonstriktiotaipumus voi vähentää glomerulusfiltraatiota ja johtaa akuuttiin tubulusvaurioon ja jopa kortikaaliseen nekroosiin (Williams 1997). Molemminpuolinen kortikaalinen nekroosi on nykyään onneksi harvinainen munuaisten akuutin vajaatoiminnan aiheuttaja. Yleensä sitä esiintyy vasta raskauden loppuvaiheessa tai synnytyksen jälkeen, ja se liittyy useimmiten istukan ennenaikaiseen irtoamiseen ja massiiviseen vuotoon (Ala-Houhala ja Heinonen 1998). Tromboottiseen mikroangiopatiaan liittyvä hemolyyttis ureeminen syndrooma (HUS) ilmaantuu heti synnytyksen jälkeen tai muutamia viikkoja myöhemmin (Davison 1992). Useimmiten todetaan samanaikaisesti myös merkkejä maksan vioittumisesta, jolloin oireyhtymää kutsutaan HELLP syndroomaksi (hemolysis, elevated liver enzymes, low platelet count) (Davison ja Baylis 1995). Tauti alkaa usein akuutilla ylävatsakivulla, ja potilaalle kehittyy hemolyysi ja trombosytopenia. Munuaisten vajaatoiminnan kehittyessä hemodialyysi ja plasmanvaihdot on aloitettava nopeasti (Lampinen ym. 2004). Vaikeimmissa maksan vajaatoimintatilanteissa voidaan joutua turvautumaan myös ns. albumiini- 1311

5 Yli kolme kuukautta raskauden jälkeen jatkuva proteinuria viittaa nefropatiaan dialyysihoitoon (MARS) (Vakkuri ym. 2002). Puumala viruksen aiheuttamaan myyräkuumeeseen liittyy munuaisten äkillistä vajaatoimintaa myös raskauden aikana (Tiilikainen ja Jouppila 1989). Taudille tyypillisiä oireita ovat kuume, näön heikkeneminen ja virtsamäärien väheneminen. Yleisinä tutkimuslöydöksinä on todettu myopiaa, oliguriaa, proteinuriaa, atsotemiaa ja trombosytopeniaa (Mäkelä 2003). Raskauden ennuste on myyräkuumepotilailla hyvä, eikä vastasyntyneillä ole todettu epämuodostumia (Tiilikainen ja Jouppila 1989). Munuaisten äkillinen vajaatoiminta hoidetaan raskaana olevilla samalla tavoin kuin muillakin. On tärkeää huolehtia sekä hypertension että neste ja elektrolyyttihäiriöiden hoidosta. Tulehduskipulääkkeiden ja nefrotoksisten antibioottien käyttöä on syytä välttää. Dialyysihoito on aloitettava riittävän ajoissa. Alkuraskauden aikana voidaan joutua harkitsemaan raskauden keskeytystä (Pertuiset ja Grunfeld 1994). Virtsatiekivitauti Virtsatiekivitaudin ilmaantuminen raskauden aikana on harvinaista (alle 0,5 %:lla) (Maikrantz ym. 1994). Yleisimpiä ovat kalsiumoksalaattikivet. Tavallisia oireita ovat selkään tai nivustaipeeseen säteilevä kylkikipu, dysuria, pollakisuria ja pahoinvointi. Hematuria voi myös johtaa diagnoosiin, ja se varmistetaan kaikukuvauksella. Tällä voidaan sulkea pois merkittävä hydronefroosi. Hoidon kulmakiviä ovat lepo, nesteytys ja riittävä kipulääkitys. Virtsatieinfektio hoidetaan mikrobilääkkeellä. Jos potilaalla on todettu täydellinen virtauseste, hänelle voidaan tarvittaessa asentaa kaikuohjauksessa tilapäinen nefrostooma ja stentti (Davison ja Baylis 1995). Dialyysipotilaan raskaus Suomessa on raportoitu vain joitakin yksittäisiä dialyysipotilaiden raskauksia (Ala-Houhala ja Heinonen 1998). Tällaisissa tapauksissa on vältettävä toisaalta hypertensiota ja toisaalta hypovolemiaa ja hypotensiota. Dialyysikertojen lisäämistä ja dialyysihoidon tehostamista raskauden loppupuolella on suositeltu sikiön tuottaman urean vuoksi (Davison 1991). Tavoitteena on pitää plasman ureapitoisuus alle 15 mmol/l. Raskaana olevia on hoidettu sekä jatkuvalla peritoneaalidialyysillä että hemodialyysillä (Hou 1994). Peritoneaalidialyysissä tulee käyttää pieniä dialyysinestemääriä mutta samalla lisätä nesteenvaihtokertojen määrää tehokkaan hoidon turvaamiseksi. Hemodialyysissä suositellaan päivittäisiä hoitoja (5 7 kertaa viikossa). Äidin vaikeaan munuaisperäiseen anemiaan on käytetty erytropoietiinia (Jungers ym. 1997). Munuaisensiirron jälkeinen raskaus Munuaisensiirron jälkeisiä raskauksia on kuvattu maailmassa jo (Stratta ym. 2006). Siirteen toiminta huononee pysyvästi noin 15 %:lla potilaista raskauden seurauksena. Potilaat ovat lisäksi alttiita tulehdussairauksille. Kohonnutta verenpainetta, pre eklampsiaa tai molempia esiintyy 30 %:lla potilaista. Keskenmenoja ei esiinny tavallista enempää, mutta synnytys on ennenaikainen noin puolessa tapauksista (Davison 1994). Lantiossa sijaitseva siirre ei ole esteenä normaalille synnytykselle, joskin 25 %:ssa on päädytty keisarileikkaukseen. Vastasyntyneillä ei ole todettu tavallista enempää synnynnäisiä kehityshäiriöitä, mutta heillä on taipumusta leukopeniaan ja trombosytopeniaan (Davison 1994). On esitetty, että raskauden alkamista tulisi välttää kahden vuoden ajan munuaisensiirron jälkeen (Davison ja Baylis 1995). Tässä vaiheessa immunosuppressiota on voitu vähentää merkittävästi ja munuaisten toiminta on mahdollisimman vakaa. Jos plasman kreatiniinipitoisuus on yli 180 μmol/l tai potilaalla on runsas proteinuria (yli 3 g/vrk), siirteen menettämisen riski lisääntyy ja raskautta pidetään vasta aiheisena (Jungers ym. 1991). Verenpaine on myös tärkeä ennustetekijä. Raskautta suunnittelevan munuaisensiirtopotilaan verenpaineen pitäisi olla normaali tai hyvällä hoitotasolla (Ala-Houhala ja Heinonen 1998) R. Kaaja ja E. Honkanen

6 Munuaispotilaan raskaudenaikainen lääkitys Virtsatietulehduslääkkeistä foolihappoantagonistit (trimetopriimi) ovat vasta aiheisia. Suositeltavimpia ovat nitrofurantoiini (myös estolääkkeenä) ja penisilliinijohdokset. Munuaispotilaan verenpainetaudin lääkitys on raskauden aikana samanlainen kuin muulloinkin, mutta reniini angiotensiinijärjestelmään vaikuttavat lääkkeet (ACE:n estäjät ja angiotensiinireseptorin salpaajat) ovat vasta aiheisia (Daikha-Dahmane ym. 2006). Näiden nefroprotektiivisten verenpainelääkkeiden käyttöä ei kuitenkaan kannata lopettaa tai lääkettä vaihtaa ennen kuin raskaus on todettu, mieluiten ennen kuudetta raskausviikkoa. ACE:n estäjistä enalapriilin käyttöä voidaan jatkaa heti synnytyksen jälkeen, ja imetys on käytön aikana sallittu. Paras vaihtoehto ACE:n estäjälle verenpainelääkkeenä lienee kalsiuminsalpaaja (esim. isradipiini). Immunosuppressiivinen lääkitys voi jatkua raskauden ajan entiseen tapaan, mutta raskautta ei suositella mykofenolaattimofetiilin eikä sirolimuusin käytön aikana. Takrolimuusin käytöstä on kertynyt kohtalaisen paljon kokemusta (parisataa raskautta erillisistä rekistereistä ja tapausselostuksista sekä tapaussarjoista), eikä viitettä epämuodostumariskistä ole tullut esiin. Takrolimuusin käyttöä ei pidetä vasta aiheisena, jos lääke on äidin hoidon kannalta tärkeä eikä alkuraskauden aikainen altistuminen anna aihetta erityistason sikiödiagnostiikkaan (Kainz ym. 2000). On hyvä muistaa, että lääkkeen vaihtoon liittyy aina hylkimisriski, varsinkin jos mykofenolaatti vaihdetaan atsatiopriiniin. Veren syklosporiinipitoisuus pyrkii pienenemään raskauden aikana, ja sitä onkin seurattava tarkoin. Synnytyksen jälkeen annoksen vähentäminen on usein paikallaan. Syklosporiinihoidon on todettu meta analyysin perusteella lisäävän epämuodostumavaaran kolminkertaiseksi (Bar Oz ym. 2001). Lopuksi Raskauden ennusteeseen vaikuttavat erityisesti munuaisten toiminta, proteinuria ja hypertensio. Haitalliset sikiövaikutukset liittyvät useimmiten varhaisen liitännäispre eklampsian kehittymiseen. Raskautta suunnittelevien ja raskaana olevien munuaispotilaiden hoito on syytä keskittää yliopisto ja keskussairaaloihin, joissa on riittävä nefrologinen, obstetrinen ja pediatrinen asiantuntemus. y d i n a s i a t Munuaissairaudet lisäävät liitännäispre eklampsian ja tätä kautta keskosuuden vaaraa. Munuaisten vajaatoiminnan ja proteinurian aste sekä kohonnut verenpaine vaikuttavat raskauden ennusteeseen enemmän kuin munuaistaudin laatu. Munuaissairaus voi ilmaantua raskauden aikana ja muistuttaa pre eklampsiaa. Proteinurian jatkuminen raskauden jälkeen on munuaisbiopsian aihe. Munuaisensiirron jälkeen raskauden ennuste on yleensä hyvä. 1313

7 Kirjallisuutta Ala-Houhala I, Heinonen P. Munuaistaudit ja raskaus. Duodecim 1998; 114: Bar Oz B, Hackman R, Einarson T, Koren G. Pregnancy outcome after cyclosporine therapy during pregnancy: a meta-analysis. Transplantation 2001;71: Bekheirnia MR, Schrier RW. Pathophysiology of water and sodium retention. Edematous states with normal kidney function. Curr Opin Pharmacol 2006;6: Brown MA, Whitworth JA. The kidney in hypertensive pregnancy victim and villain. Am J Kidney Dis 1992;20: Cunningham FG, MacDonald PC, Gant NF, ym. Maternal adaptations to pregnancy. Kirjassa: Cunningham FG, MacDonald PC, Gant NF, ym., toim. Williams obstetrics. Stamford: Appleton & Lange, 1997, s Daikha-Dahmane F, Levy-Beff E, Jugie M, Lencien R. Foetal kidney maldevelopment in maternal use of angiotensin II type 1 receptor antagonist. Pediatr Nephrol 2006;21: Davison J, Baylis C. Renal disease. Kirjassa: De Swiet M, toim. Medical disorders in obstetric practice. 3. painos. Lontoo: Blackwell Science, 1995, s Davison JM. Dialysis, transplantation, and pregnancy. Am J Kidney Dis 1991;17: Davison JM. Pregnancy in renal allograft recipients: problems, prognosis and practicalities. Baillieres Clin Obstet Gynaecol 1994;8: Davison JM. Renal complications which can occur in pregnancy. Kirjassa: Cameron S, Davison AM, Grunefeld JP, Kerr D, Ritz E, toim. Oxford textbook of clinical nephrology. Oxford: Oxford University Press, 1992, s Fischer MJ, Lehnerz SD, Hebert JR, Parikh CR. Kidney disease is an independent risk factor for adverse fetal and maternal outcomes in pregnancy. Am J Kidney Dis 2004;43: Hayslett JP. Maternal and fetal complications in pregnant women with systemic lupus erythematosus. Am J Kidney Dis 1991;17: Hou SH. Frequency and outcome of pregnancy in women on dialysis. Am J Kidney Dis 1994;23:60 3. Jungers P, Houillier P, Forget D, ym. Influence of pregnancy on the course of primary chronic glomerulonephritis. Lancet 1995;346: Jungers P, Houillier P, Forget D, Henry-Amar M. Specific controversies concerning the natural history of renal disease in pregnancy. Am J Kidney Dis 1991;17: Jungers P, Chauveau D, Choukroun G, ym. Pregnancy in women with impaired renal function. Clin Nephrol 1997;47: Kaaja R. Raskaus ikkuna naisen terveyteen. Duodecim 2005;121: Kaaja R, Julkunen H. LED ja raskaus. Duodecim 1989;105: Kainz A, Harabacz I, Cowlrick IS, Gadgil S, Hagiwara D. Analysis of 100 pregnancy outcomes in women treated systemically with tacrolimus. Transpl Int 2000;13 Suppl 1:S Lampinen K, Peltonen S, Pettilä V, Kaaja R. Treatment of postpartum thrombotic microangiopathy with plasma exchange using cryosupernatant as replacement. Acta Obstet Gynecol Scand 2004; 83: Lampinen K, Rönnback M, Groop P, Kaaja R. Renal and vascular function in women with previous preeclampsia: A comparison of low- and high-degree proteinuria. Kidney Int 2006;70: Lindheimer MD, Davison JM. Renal biopsy in pregnancy: to b or not to b? Br J Obstet Gynaecol 1987;94: Lumiaho A, Laakso M. Autosomissa vallitsevasti periytyvä munuaisten monirakkulatauti. Duodecim 2006;122: Lucas MJ, Cunningham FG. Urinary infection in pregnancy. Clin Obstet Gynecol 1993;36: Maikranz P, Lindheimer M, Coe F. Nephrolithiasis in pregnancy. Baillieres Clin Obstet Gynaecol 1994;8: Mäkelä S. Determinants of clinical course and outcome of Puumala Hantavirus-induced nephropathia epidemica. Väitöskirja. Tampereen yliopisto, O Sullivan D, Torres VE. Autosomal dominant polycystic kidney disease. Kirjassa: Johnson RJ, Feehally J, toim. Comprehensive clinical nephrology. Edinburgh: Mosby, 2003, s Packham DK. Aspects of renal disease and pregnancy. Kidney Int 1993;44:64 7. Pertuiset N, Grunfeld JP. Acute renal failure in pregnancy. Baillieres Clin Obstet Gynaecol 1994;8: Pozzi C, Limardo M; Kidney and Pregnancy Study Group and the Renal Immunopathology Study Group of the Italian Society of Nephrology. Does pregnancy influence the course of IgA nephropathy? Proposal for an observational study. J Nephrol 2006;19: Rauta V, Grönhagen-Riska C. IgA nefropatia: ennusteesta hoitoon. Duodecim 2006;122: Rubin RH, Cotran RS, Tolkoff-Rubin NF. Urinary tract infection, pyelonephritis and reflux nephropathy. Kirjassa: Brenner BM, Rector FC Jr, toim. The kidney. 5. painos. Philadelphia: WB Saunders Co, 1998, s Shah DM. Role of the renin-angiotensin system in the pathogenesis of preeclampsia. Am J Physiol Renal Physiol 2005;288:F Stratta P, Canavese C, Quaglia M. Pregnancy with kidney disease. J Nephrol 2006;19: Tandon A, Ibanez D, Gladman DD, Urowitz MB. The effect of pregnancy on lupus nephritis. Arthritis Rheum 2004;50: Tiilikainen T, Jouppila P. Myyräkuume raskauden aikana. Duodecim 1989; 105: Vakkuri A, Koivusalo A-M, Lindgren L, Isoniemi H. MARS matkaan! Duodecim 2002;118: Williams DJ. Renal disease in pregnancy. Curr Obstet Gynaecol 1997; 7: Risto Kaaja, dosentti, erikoislääkäri HUS:n naistenklinikka PL 140, Helsinki Eero Honkanen, dosentti, ylilääkäri HUS/HYKS, sisätaudit, nefrologian klinikka Kasarmikatu Helsinki 1314

Munuaissairauksien kirjo on muuttunut viime

Munuaissairauksien kirjo on muuttunut viime KATSAUS Munuaistaudit ja raskaus Ilpo Ala-Houhala ja Pentti K. Heinonen Munuaissairauksien merkitys korostuu raskauden aikana, koska ne saattavat huonontaa sekä äidin että sikiön ennustetta. Ratkaisevia

Lisätiedot

Olmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Olmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Olmesartan medoxomil STADA 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Olmesartan medoxomil STADA 10 mg kalvopäällysteiset tabletit Olmesartan

Lisätiedot

Munuaispotilaan kohonneen verenpaineen hoito. Suomen verenpaineyhdistyksen syyskokous 5.9.2015 Karri Helin

Munuaispotilaan kohonneen verenpaineen hoito. Suomen verenpaineyhdistyksen syyskokous 5.9.2015 Karri Helin Munuaispotilaan kohonneen verenpaineen hoito Suomen verenpaineyhdistyksen syyskokous 5.9.2015 Karri Helin LT, tutkimustyö hypertensiosta ja nefrologiasta sisätautien ja nefrologian erikoislääkäri European

Lisätiedot

sairauksien Munuaisennaltaehkäisy

sairauksien Munuaisennaltaehkäisy sairauksien Munuaisennaltaehkäisy 2 Teksti: Seppo Ojanen, Nefrologian ylilääkäri Päijät-Hämeen keskussairaala, Tammikuu 2010 Sisällys Munuaissairauksien ennaltaehkäisy 4 Munuaissairauksien yleisyys Suomessa

Lisätiedot

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN Marianne Isopahkala Pre-eklampsiaan sairastuneelle MITÄ PRE-EKLAMPSIA ON? Pre-eklampsiasta on käytetty vanhastaan nimityksiä raskausmyrkytys ja toksemia.

Lisätiedot

Angitensiiniä konvertoivan entsyymin (ACE:n) estäjät ja angiotensiini II -reseptorin salpaajat: Käyttö raskauden ja imetyksen aikana

Angitensiiniä konvertoivan entsyymin (ACE:n) estäjät ja angiotensiini II -reseptorin salpaajat: Käyttö raskauden ja imetyksen aikana Angitensiiniä konvertoivan entsyymin (ACE:n) estäjät ja angiotensiini II -reseptorin salpaajat: Käyttö raskauden ja imetyksen aikana Valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen hyväksytyt sanoitukset, PhVWP

Lisätiedot

Voidaanko ennenaikaisuutta ehkäistä?

Voidaanko ennenaikaisuutta ehkäistä? Voidaanko ennenaikaisuutta ehkäistä? Ryhmä F: Kokkonen T, Luukkonen J, Mikkonen H, Mäentausta M, Mäkelä M, Nauha M, Niinimäki P, Peltokangas T, Poteri H. Määritelmiä WHO:n mukaan yli kolme viikkoa ennen

Lisätiedot

Käypä hoito -suositus

Käypä hoito -suositus Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Nefrologiyhdistyksen asettama työryhmä Duodecim 2007;123(20):2510 4 Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti koottuun tutkimustietoon,

Lisätiedot

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN Marianne Isopahkala Pre-eklampsiapotilasta ohjaavalle OHJAUS JA VUOROVAIKUTUS Ohjaus on potilaan tilanteesta keskustelua kaksisuuntaisessa vuorovaikutuksessa.

Lisätiedot

Vuosiraportti 6 Suomen munuaistautirekisteri Koko maa 22 potilasta/1 milj. asukasta Ahvenanmaa 55 Ryhmä 1 < 6 potilasta/1 milj. as. Ryhmä 2 6 potilasta/1 milj. as. Ryhmä 3 > potilasta/1 milj. as. Vaasa

Lisätiedot

Diabetes (sokeritauti)

Diabetes (sokeritauti) Diabetes (sokeritauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Diabeteksessa eli sokeritaudissa veren sokerimäärä on liian korkea. Lääkäri tai hoitaja mittaa verensokerin verinäytteestä

Lisätiedot

Munuaisen parenkyymisairaudet

Munuaisen parenkyymisairaudet Verenkierron suunta 13.11.2012 Luennon sisältö Munuaisen parenkyymisairaudet Anne Räisänen-Sokolowski dosentti, erikoislääkäri HUSLAB, Transplantaatiopatologian laboratorio Munuaisen rakenteen ja toiminnan

Lisätiedot

Vuosiraportti 2013. Suomen munuaistautirekisteri. Lappi 710 potilasta/1 milj. as. Länsi- Pohja 872. Koko maa 822 potilasta/1 milj.

Vuosiraportti 2013. Suomen munuaistautirekisteri. Lappi 710 potilasta/1 milj. as. Länsi- Pohja 872. Koko maa 822 potilasta/1 milj. Suomen munuaistautirekisteri Koko maa 822 potilasta/1 milj. asukasta Ahvenanmaa 977 < 785 potilasta/1 milj. as. 785 880 potilasta/1 milj. as. > 880 potilasta/1 milj. as. Vaasa 788 Etelä- Pohjanmaa 639

Lisätiedot

Mitä teen, kun kreatiniiniarvo on suurentunut? Munuaisten sairauden tai toimintahäiriön seulonnassa riittävät anamneesin ja kliinisen

Mitä teen, kun kreatiniiniarvo on suurentunut? Munuaisten sairauden tai toimintahäiriön seulonnassa riittävät anamneesin ja kliinisen Näin tutkin HEIKKI SAHA Mitä teen, kun kreatiniiniarvo on suurentunut? Munuaisten sairauden tai toimintahäiriön seulonnassa riittävät anamneesin ja kliinisen tutkimuksen lisäksi hyvin yksinkertaiset ja

Lisätiedot

Residuan diagnostiikka ja hoito. GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen

Residuan diagnostiikka ja hoito. GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen Residuan diagnostiikka ja hoito GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen Aiheita O Synnytyksen jälkeinen O Mitä jos istukasta puuttuu pala? O Keskeytyksen ja keskenmenon lääkkeellisen hoidon jälkeinen residua

Lisätiedot

Eklampsia eli pre-eklampsiaan liittyvä kouristus

Eklampsia eli pre-eklampsiaan liittyvä kouristus Alkuperäistutkimus Minna-Marja Salmi, Eeva Ekholm, Olli Polo ja Risto Erkkola Selvitimme eklampsian esiintymistä Suomessa vuosina 1990 94. Tapauksia löytyi 77, joten tilan esiintyvyys oli 2.4 kymmentätuhatta

Lisätiedot

Gravidan elvytys. Arvi Yli-Hankala 29.8.2008

Gravidan elvytys. Arvi Yli-Hankala 29.8.2008 Gravidan elvytys Arvi Yli-Hankala 29.8.2008 Taustaa Kaikki tässä esitetty perustuu yksittäisiin tapausselostuksiin ja tieteelliseen järkeilyyn Kuolleisuus suurinta köyhissä maissa, raportit valtaosin kehittyneistä

Lisätiedot

PRE-EKLAMPSIAN KLIININEN KUVA

PRE-EKLAMPSIAN KLIININEN KUVA PRE-EKLAMPSIAN KLIININEN KUVA Katri Kivimäki Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Ohjaaja: Jukka Uotila Tammikuu 2012 2 Tampereen yksikkö Lääketieteen laitos KATRI

Lisätiedot

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on

Lisätiedot

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 VI.2 VI.2.1 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT Tietoa sairauden esiintyvyydestä PLENADREN-valmistetta käytetään lisämunuaisten vajaatoiminnan

Lisätiedot

Julkisen yhteenvedon osiot

Julkisen yhteenvedon osiot Olmestad Comp 20 mg/12,5 mg kalvopäällysteinen tabletti Olmestad Comp 20 mg/25 mg kalvopäällysteinen tabletti 17.12.2015, versio V1.3 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon

Lisätiedot

Vuosiraportti 2014. Suomen munuaistautirekisteri. 2000 Dialyysipotilaiden määrä. 1500 > 75 v. 1000 65 74 v. 500 45 64 v

Vuosiraportti 2014. Suomen munuaistautirekisteri. 2000 Dialyysipotilaiden määrä. 1500 > 75 v. 1000 65 74 v. 500 45 64 v Suomen munuaistautirekisteri 2000 Dialyysipotilaiden määrä 1500 > 75 v 1000 65 74 v 500 45 64 v 0 20 44 v 1990 2000 2010 2020 2030 Suomen munuaistautirekisteri Sisällys Suomen munuaistautirekisteri 2014...

Lisätiedot

INFLECTRA SEULONTAKORTTI

INFLECTRA SEULONTAKORTTI Demyelinoiva sairaus Jos potilaalla on aiempi tai äskettäin puhjennut demyelinioiva sairaus, anti-tnf-hoidon hyödyt ja haitat on arvioitava huolellisesti ennen INFLECTRA -hoidon aloitusta. INFLECTRA -hoidon

Lisätiedot

Kreatiniiniarvo suurentunut mitä muuta tutkin?

Kreatiniiniarvo suurentunut mitä muuta tutkin? DIAGNOSTISIA ONGELMIA Kreatiniiniarvo suurentunut mitä muuta tutkin? Jukka Mustonen ja Ole Wirta Plasman kreatiniinin määritystä käytetään yleisesti munuaistoiminnan mittarina. Sen avulla tutkitaan glomerulusfiltraatiota,

Lisätiedot

Munuaispotilaan lääkehoidon tavallisia ongelmia

Munuaispotilaan lääkehoidon tavallisia ongelmia Näin hoidan Antero Helanterä Munuaispotilaan lääkehoidon tavallisia ongelmia Useiden lääkkeiden vaikutus voimistuu ja pitkittyy munuaisten vajaatoiminnassa. Tämä voi tuottaa ongelmia lääkittäessä iäkkäitä

Lisätiedot

IgA nefropatia: ennusteesta hoitoon

IgA nefropatia: ennusteesta hoitoon Nefrologia Virpi Rauta ja Carola Grönhagen-Riska IgA nefropatia: ennusteesta hoitoon IgA-nefropatia on yleisin primaari glomerulonefriitti. Kolmasosalla sitä potevista esiintyy ajoittain, varsinkin ylähengitystieinfektioiden

Lisätiedot

HIV-potilaan raskauden seuranta. Elina Korhonen, kätilö HYKS, Naistenklinikka

HIV-potilaan raskauden seuranta. Elina Korhonen, kätilö HYKS, Naistenklinikka HIV-potilaan raskauden seuranta Elina Korhonen, kätilö HYKS, Naistenklinikka Naistenklinikan HIVpoliklinikka raskauden seuranta tapahtuu keskitetysti NKL:n äitiyspoliklinikalla erikoislääkäri Marja Kaijomaa

Lisätiedot

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin Huom: Tämä valmisteyhteenveto, myyntipäällysmerkinnät ja pakkausseloste on laadittu referral-menettelyn tuloksena. Jäsenvaltion

Lisätiedot

Riskienhallintasuunnitelman julkinen yhteenveto Kyprolis (karfiltsomibi)

Riskienhallintasuunnitelman julkinen yhteenveto Kyprolis (karfiltsomibi) EMA/639793/2015 Riskienhallintasuunnitelman julkinen yhteenveto Kyprolis (karfiltsomibi) Tämä on Kyprolis-valmistetta koskevan riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joiden

Lisätiedot

Akuutti maksan vajaatoiminta. Määritelmä Aiemmin terveen henkilön maksan pettäminen johtaa enkefalopatiaan kahdeksassa viikossa

Akuutti maksan vajaatoiminta. Määritelmä Aiemmin terveen henkilön maksan pettäminen johtaa enkefalopatiaan kahdeksassa viikossa Vatsa 4: maksa 1. Akuutti maksan vajaatoiminta 2. Hepatiitti B ja C: tartunta, taudinkulku ja näiden vertailu 3. Kroonisen hepatiitin syyt 4. Maksakirroosin syyt, oireet ja hoito 5. Maksabiopsian aiheet

Lisätiedot

Raskaudenaikaiset veriryhmäimmunisaatiot: Raskaudenaikainen seuranta ja hoito:

Raskaudenaikaiset veriryhmäimmunisaatiot: Raskaudenaikainen seuranta ja hoito: Raskaudenaikaiset veriryhmäimmunisaatiot: Raskaudenaikainen seuranta ja hoito: SPR-VERIPALVELU 140416 Ansa Aitokallio-Tallberg, erikoislääkäri HYKS Naistenklinikka YHTEISTYÖ: NEUVOLA-VERIPALVELU- ERIKOISSAIRAANHOITO

Lisätiedot

Bakteerien aiheuttamat virtsatieinfektiot ovat

Bakteerien aiheuttamat virtsatieinfektiot ovat KATSAUS Lasten vakavat munuaissairaudet Hannu Jalanko, Kai Rönnholm ja Christer Holmberg Lasten vakavat munuaissairaudet ovat harvinaisia. Munuaisten ja virtsateiden kehitys- ja rakennehäiriöitä todetaan

Lisätiedot

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto EMA/188850/2014 Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto Tämä on Jardiance-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla

Lisätiedot

Kliinikon odotukset virtsatieinfektioiden laboratoriotutkimuksilta

Kliinikon odotukset virtsatieinfektioiden laboratoriotutkimuksilta SKKY ry:n ja Sairaalakemistit ry:n syyskoulutuspäivät Kliinikon odotukset virtsatieinfektioiden laboratoriotutkimuksilta Maarit Wuorela, LT, oyl Turun kaupungin hyvinvointitoimiala erikoissairaanhoito

Lisätiedot

Tuberkuloosi ja raskaus. Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 16.4.2015

Tuberkuloosi ja raskaus. Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 16.4.2015 Tuberkuloosi ja raskaus Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 16.4.2015 Tuberkuloosi Suomessa 500 450 400 350 Tapauksia 300 250 200 Keuhkotbc Muu tbc 150 100 50

Lisätiedot

Veriryhmäimmunisaatiot ja raskaus

Veriryhmäimmunisaatiot ja raskaus Veriryhmäimmunisaatiot ja raskaus Kaarin Mäkikallio Lennart Nilsson Veriryhmät Veriryhmät Phenotype A B AB O Phenotype Rh+ Rh- Genotype AA or AO BB or BO AB OO Genotype Rh+Rh+, Rh+Rh- Rh-Rh- Karl Landsteiner

Lisätiedot

Kohtukirurgia ja synnytys. Jukka Uotila TAYS naistenklinikka 26.9.2003

Kohtukirurgia ja synnytys. Jukka Uotila TAYS naistenklinikka 26.9.2003 Kohtukirurgia ja synnytys Jukka Uotila TAYS naistenklinikka 26.9.2003 Arpi kohdussa Istukan muodostuminen? verenkierto istukan toiminnanvajaus placenta accreta Kohdun repeämän riski? raskauden seuranta,

Lisätiedot

Plasman kreatiniini. Vajaa-toiminnan vaihe. GFR ml/s /1.73 m² (ml/min/) Kroonisen munuaisten vajaatoiminnan kuvaus

Plasman kreatiniini. Vajaa-toiminnan vaihe. GFR ml/s /1.73 m² (ml/min/) Kroonisen munuaisten vajaatoiminnan kuvaus Liite. Munuais- ja maksaliitto ry copyright Hoitokaavio. KROONISEN MUNUAISTEN VAJAATOIMINNAN VAIHEET; HOITO JA KLIININEN RAVITSEMUSHOITO 008 (K/DOQI) National Kidney Foundation, Clinical Practice Guidelines

Lisätiedot

Sairastettu virtsatieinfektio

Sairastettu virtsatieinfektio Sairastettu virtsatieinfektio Mikä on ennuste? Milloin ja miksi annan lähetteen jatkotutkimuksiin? Suomen koulu- ja nuorisolääketieteen yhdistyksen koulutustilaisuus Turku 25.10.2007 Timo Jahnukainen TYKS,

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA LISÄKOULUTUS PERINATOLOGIA

TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA LISÄKOULUTUS PERINATOLOGIA TURUN YLIOPISTO Synnytys- ja naistentautioppi TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA LISÄKOULUTUS PERINATOLOGIA TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA

Lisätiedot

Ajankohtaista fertiliteetti- ja graviditeetti-kysymyksistä. Inka Aho Infektiolääkäri 13.2.2013

Ajankohtaista fertiliteetti- ja graviditeetti-kysymyksistä. Inka Aho Infektiolääkäri 13.2.2013 Ajankohtaista fertiliteetti- ja graviditeetti-kysymyksistä Inka Aho Infektiolääkäri 13.2.2013 n Mitä uutta raskauden hoidon rintamalla n Mitä uutta raskauden alkuun saattamiseksi Raskauden aikana diagnosoitu

Lisätiedot

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Haavainen paksusuolentulehdus (UC)

Lisätiedot

Suomen munuaistautirekisteri Ilmaantuvuus/ miljoona asukasta 9 8 7 5 4 3 2-97 -98-99 - - -2-3 -4-5 - -7-8 -9 Vuosi GFR (ml/min/,73 m 2 ) > 2 8 9 7 < Suomen munuaistautirekisteri Sisällys Suomen munuaistautirekisteri

Lisätiedot

K&V kasvattajaseminaari 16.10.2005 Marjukka Sarkanen

K&V kasvattajaseminaari 16.10.2005 Marjukka Sarkanen An update on the diagnosis of proteinuria in dogs Oct 1, 2003 By: Johanna Frank, DVM, Dipl. ACVIM PLN: Vioittuneet munuaiskeräset (glomerulus) laskevat veren proteiinin (albumiini) virtsaan. Syitä: glomerulonefriitti

Lisätiedot

Emättimen luontaisen bakteerikannan tasapainottamiseen ja ylläpitoon.

Emättimen luontaisen bakteerikannan tasapainottamiseen ja ylläpitoon. Emättimen luontaisen bakteerikannan tasapainottamiseen ja ylläpitoon. C-vitamiini 250 mg, 6 emätinpuikkoa. Apteekista ilman reseptiä. Emättimen bakteeritasapainon häiriö Emättimen bakteeritasapainon häiriö

Lisätiedot

Metabolinen oireyhtymä tyypin 1 diabeteksessa

Metabolinen oireyhtymä tyypin 1 diabeteksessa Metabolinen oireyhtymä tyypin 1 diabeteksessa Lena Thorn HYKS, sisätaudit, nefrologian klinikka, Biomedicum Helsinki Sipoon terveyskeskus VIII Valtakunnallinen diabetespäivä 12.11.2009, Dipoli, Espoo Väitöskirjan

Lisätiedot

Kohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset. Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri

Kohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset. Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri Kohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri Uusimisriski Esiasteriippuvainen 6 v aikana uuden CIN 2/3:n ilmaantuvuus:

Lisätiedot

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, Sydän- ja verisuoni sairaudet Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, - Yli miljoona suomalaista sairastaa sydän-ja verisuoni sairauksia tai diabetesta. - Näissä sairauksissa on kyse rasva- tai sokeriaineenvaihdunnan

Lisätiedot

Lääkevalmisteella ei enää myyntilupaa

Lääkevalmisteella ei enää myyntilupaa PAKKAUSSELOSTE Nespo 15 mikrogrammaa, injektioneste, liuos injektiopullossa Nespo 25 mikrogrammaa, injektioneste, liuos injektiopullossa Nespo 40 mikrogrammaa, injektioneste, liuos injektiopullossa Nespo

Lisätiedot

Ylipaino ja obesiteetti Lisääntynyt ongelma raskaana olevilla

Ylipaino ja obesiteetti Lisääntynyt ongelma raskaana olevilla Ylipaino ja obesiteetti Lisääntynyt ongelma raskaana olevilla Kari Teramo HYKS:n Naistenklinikka Suomen Kätilöliitto, Tampere 3.4.2014 Alipainon, normaalipainon, ylipainon ja lihavuuden rajat --------------------------------------------------------------------------

Lisätiedot

TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI

TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Jokaisen naisen on syytä pitää huolta rintojensa terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn

Lisätiedot

HAIMA- JA MUNUAISENSIIRTO

HAIMA- JA MUNUAISENSIIRTO HAIMA- JA MUNUAISENSIIRTO Marko Lempinen osastonylilääkäri, dosentti HYKS Vatsakeskus Elinsiirto- ja Maksakirurgia Diabetespäivä 17.11.2015 Haimansiirto Ensimmäinen siirto 1966 Minnesota USA Eurooppa 1972

Lisätiedot

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 1 (8) S ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 2 (8) SISÄLLYSLUETTELO Mitä kehityshäiriöiden seulonta tarkoittaa? 3 Ultraääniseulontatutkimukset 4 Varhainen ultraääniseulonta Toisen

Lisätiedot

Lääkehoidon tavoitteet. Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä. Lääkehoidon aloitusrajat. Verenpaineen hoidon tavoitetasot

Lääkehoidon tavoitteet. Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä. Lääkehoidon aloitusrajat. Verenpaineen hoidon tavoitetasot Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä Ilkka Tikkanen Dosentti, osastonylilääkäri sisätautien ja nefrologian erikoislääkäri HYKS, Vatsakeskus, Nefrologia, ja Helsinki Hypertension Centre

Lisätiedot

TRISOMIASEULONTA. Veli Isomaa / 5.2.2015

TRISOMIASEULONTA. Veli Isomaa / 5.2.2015 TRISOMIASEULONTA Veli Isomaa / 5.2.2015 TRISOMIASEULONTA Trisomia Kromosomipoikkeavuus, jossa yhdessä kromosomiparissa on ylimääräinen kromosomi. Kromosomiluku on tällöin 47 Seulonta Seulonnalla tarkoitetaan

Lisätiedot

Sikiöseulonnat. Opas raskaana oleville. www.eksote.fi

Sikiöseulonnat. Opas raskaana oleville. www.eksote.fi Sikiöseulonnat Opas raskaana oleville www.eksote.fi Raskauden seuranta ja sikiötutkimukset ovat osa suomalaista äitiyshuoltoa. Niiden tarkoitus on todeta, onko raskaus edennyt normaalisti, sekä saada tietoja

Lisätiedot

Seulontavaihtoehdot ja riskit

Seulontavaihtoehdot ja riskit Seulontavaihtoehdot ja riskit Hannele Laivuori HUSLAB Perinnöllisyyslääketieteen yksikkö Jaakko Ignatius TYKS, Perinnöllisyyslääketiede Finohta / Sikiöseulontojen yhtenäistäminen / Hannele Laivuori ja

Lisätiedot

Potilasohje Sevelamer Sandoz 800 mg-valmisteen käyttäjille. Koulutusmateriaali peritoniitin riskitekijöistä ja estosta peritoneaalidialyysipotilailla

Potilasohje Sevelamer Sandoz 800 mg-valmisteen käyttäjille. Koulutusmateriaali peritoniitin riskitekijöistä ja estosta peritoneaalidialyysipotilailla Potilasohje Sevelamer Sandoz 800 mg-valmisteen käyttäjille Potilaille Koulutusmateriaali peritoniitin riskitekijöistä ja estosta peritoneaalidialyysipotilailla Tämä koulutusmateriaali sisältää hyödyllistä

Lisätiedot

Liite III. Valmisteyhteenvetojen ja pakkausselosteiden tiettyihin kohtiin tehtävät korjaukset

Liite III. Valmisteyhteenvetojen ja pakkausselosteiden tiettyihin kohtiin tehtävät korjaukset Liite III Valmisteyhteenvetojen ja pakkausselosteiden tiettyihin kohtiin tehtävät korjaukset 55 Monovalenttisten tuhkarokkorokotteiden valmisteyhteenvetojen tiettyihin kohtiin tehtävät korjaukset Kohta

Lisätiedot

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa?

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Dosentti, kardiologi Erkki Ilveskoski Yleislääkäripäivät 27.11.2015 1 Sidonnaisuudet Luennoitsija ja/tai muut asiantuntijatehtävät St. Jude Medical, Novartis,

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä

Lisätiedot

Suomen munuaistautirekisteri Ilmaantuvuus/1 miljoona asukasta > v 6 v 6 6 v v v 16 1 1 1 1 1 1 Suomen munuaistautirekisteri Sisällys Suomen munuaistautirekisteri... Suomen munuaistautirekisterin johtoryhmä...

Lisätiedot

Lasten virtsatieinfektioiden diagnostiikan ja hoidon kulmakivet

Lasten virtsatieinfektioiden diagnostiikan ja hoidon kulmakivet 25.10.2007 Lasten virtsatieinfektioiden diagnostiikan ja hoidon kulmakivet Ville Peltola TYKS, lastenklinikka Insidenssi Suurin < 1-v: pojat = tytöt, n. 7/1000 1-v: tytöt > pojat 8% tytöistä sairastaa

Lisätiedot

Käypä hoito -indikaattorit, diabetes

Käypä hoito -indikaattorit, diabetes 1 Käypä hoito -indikaattorit, diabetes Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat useaan suositukseen: Diabetes (2013), Diabeettinen nefropatia (2007), Diabeettinen retinopatia (2014), Diabeetikon

Lisätiedot

Ofev-valmisteen (nintedanibi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto

Ofev-valmisteen (nintedanibi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto EMA/738120/2014 Ofev-valmisteen (nintedanibi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Ofev-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla varmistetaan, että

Lisätiedot

Vuosiraportti 2001. Suomen munuaistautirekisteri. Esiintyvyys/1 miljoona asukasta 650. Peritoneaalidialyysi. Hemodialyysi. Munuaisensiirto.

Vuosiraportti 2001. Suomen munuaistautirekisteri. Esiintyvyys/1 miljoona asukasta 650. Peritoneaalidialyysi. Hemodialyysi. Munuaisensiirto. Vuosiraportti 01 Suomen munuaistautirekisteri Esiintyvyys/1 miljoona asukasta 650 0 550 500 450 0 350 300 250 0 150 0 50 0 165 10 15 1 15 Vuosi 10 15 00 Hemodialyysi Peritoneaalidialyysi Munuaisensiirto

Lisätiedot

Olysio (simepreviiri) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Olysio (simepreviiri) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Olysio (simepreviiri) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Tämä on yhteenveto Olysio-valmisteen riskienhallintasuunnitelmasta (risk management plan, RMP), jossa esitetään yksityiskohtaisesti

Lisätiedot

Plasentaatiohäiriöt. 26.11.2015 SGY-päivät Minna Tikkanen

Plasentaatiohäiriöt. 26.11.2015 SGY-päivät Minna Tikkanen Plasentaatiohäiriöt 26.11.2015 SGY-päivät Minna Tikkanen Naistentautien, synnytysten ja perinatologian erikoislääkäri, LKT, Dosentti HYKS Naistenklinikka Esityksen sisältö q Yleistä q Ilmaantuvuus q Riskitekijät

Lisätiedot

23.9.2010 GKS 2010 Reita Nyberg

23.9.2010 GKS 2010 Reita Nyberg Laparoskopia raskauden aikana el Reita Nyberg Naistentautien ja synnytysten vastuualue, TAYS Taustaa 1 odottaja / 500-635 tarvitsee vatsan alueen kirurgiaa muusta kuin obstetrisesta syystä appendisiitti,

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine Vaitelias vaaratekijä. Kimmo Kontula Sisätautiopin professori, ylilääkäri HY ja HYKS Labquality Days 11.02.

Kohonnut verenpaine Vaitelias vaaratekijä. Kimmo Kontula Sisätautiopin professori, ylilääkäri HY ja HYKS Labquality Days 11.02. Kohonnut verenpaine Vaitelias vaaratekijä Kimmo Kontula Sisätautiopin professori, ylilääkäri HY ja HYKS Labquality Days 11.02.2016 Ihmiskunnan kriittisen tärkeät sairaudet ja riskitekijät Global Burden

Lisätiedot

Muutoksia valmisteyhteenvedon merkittäviin kohtiin ja pakkausselosteisiin

Muutoksia valmisteyhteenvedon merkittäviin kohtiin ja pakkausselosteisiin Liite III Muutoksia valmisteyhteenvedon merkittäviin kohtiin ja pakkausselosteisiin Huom.: Nämä muutokset valmisteyhteenvetoon, pakkausmerkintöihin ja pakkausselosteeseen saatetaan päivittää myöhemmin

Lisätiedot

NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA

NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Nainen huolehdi rintojesi terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn seulontatutkimuksen

Lisätiedot

Kilpirauhasvasta-aineet: milloin määritys on tarpeen? Dosentti, oyl Anna-Maija Haapala 7.2.2014

Kilpirauhasvasta-aineet: milloin määritys on tarpeen? Dosentti, oyl Anna-Maija Haapala 7.2.2014 Kilpirauhasvasta-aineet: milloin määritys on tarpeen? Dosentti, oyl Anna-Maija Haapala 7.2.2014 Kilpirauhasvasta-aineet - Tyreoideaperoksidaasi (TPO), vasta-aineet - Tyreoglobuliini (Tygl), vasta-aineet

Lisätiedot

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Proscar 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Eturauhanen on ainoastaan miehillä oleva rauhanen. Eturauhanen

Lisätiedot

Koulutusohjelman vastuuhenkilö ja kuulustelija: dosentti Jukka Uotila Valtakunnallinen koordinaattori: dosentti Jukka Uotila

Koulutusohjelman vastuuhenkilö ja kuulustelija: dosentti Jukka Uotila Valtakunnallinen koordinaattori: dosentti Jukka Uotila TAMPEREEN YLIOPISTO - LÄÄKETIETEEN YKSIKKÖ NAISTENTAUDIT JA SYNNYTYKSET PERINATOLOGIA Koulutusohjelman vastuuhenkilö ja kuulustelija: dosentti Jukka Uotila Valtakunnallinen koordinaattori: dosentti Jukka

Lisätiedot

PAKKAUSSELOSTE. Ifirmasta 300 mg tabletti, kalvopäällysteinen Irbesartaani

PAKKAUSSELOSTE. Ifirmasta 300 mg tabletti, kalvopäällysteinen Irbesartaani PAKKAUSSELOSTE Ifirmasta 300 mg tabletti, kalvopäällysteinen Irbesartaani Lue tämä seloste huolellisesti, ennen kuin aloitat lääkkeen ottamisen. - Säilytä tämä seloste. Voit tarvita sitä myöhemmin. - Jos

Lisätiedot

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 1 MUUTOKSET, JOTKA ON TOTEUTETTAVA ASIAAN KUULUVIIN KOHTIIN VALMISTEYHTEENVETOON MOKSIFLOKSASIINIA SISÄLTÄVILLE LÄÄKEVALMISTEILLE Korjausmerkityssä

Lisätiedot

Bimatoprosti. 6.6.2014, versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Bimatoprosti. 6.6.2014, versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Bimatoprosti 6.6.2014, versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Kohonneen silmänpaineen alentaminen kroonista avokulmaglaukoomaa

Lisätiedot

ELINPATOLOGIAN RYHMÄOPETUS MUNUAINEN

ELINPATOLOGIAN RYHMÄOPETUS MUNUAINEN ELINPATOLOGIAN RYHMÄOPETUS MUNUAINEN KYSYMYKSET: 1. Glomeruluksen rakenne. Mihin seikkoihin perustuu valikoiva läpäiseväisyys veri- ja virtsatilan välillä? 2. Glomerulusvaurion mekanismit A. Immunologiset

Lisätiedot

Äitiyskuolleisuus Suomessa tilastojen valossa. Veli-Matti Ulander, LT va. osastonylilääkäri Kätilöopiston sairaala HUS

Äitiyskuolleisuus Suomessa tilastojen valossa. Veli-Matti Ulander, LT va. osastonylilääkäri Kätilöopiston sairaala HUS Äitiyskuolleisuus Suomessa tilastojen valossa Veli-Matti Ulander, LT va. osastonylilääkäri Kätilöopiston sairaala HUS Sidonnaisuudet Päätoimi: HUS Sivutoiminen yksityislääkäri (Diacor, Aava) koulutusmatka

Lisätiedot

Molat ja istukkasyöpä. Mikko Loukovaara EGO-päivät 29.-30.10.2015 Helsinki

Molat ja istukkasyöpä. Mikko Loukovaara EGO-päivät 29.-30.10.2015 Helsinki Molat ja istukkasyöpä Mikko Loukovaara EGO-päivät 29.-30.10.2015 Helsinki Trofoblastitautien luokittelu 1. Rypäleraskaus (mola hydatidosa) täydellinen (mola hydatidosa completa) osittainen (mola hydatidosa

Lisätiedot

Vuosiraportti 2002 Eloonjäämistodennäköisyys

Vuosiraportti 2002 Eloonjäämistodennäköisyys Vuosiraportti 22 Suomen munuaistautirekisteri Eloonjäämistodennäköisyys,9,8,,6,5,4,3,2, p

Lisätiedot

Suolan terveyshaitat ja kustannukset

Suolan terveyshaitat ja kustannukset Suolan terveyshaitat ja kustannukset Antti Jula, ylilääkäri, sisätautiopin dosentti, THL Seminaari Suola Näkymätön vaara 8.2.2011 Verenpaine ja aivohalvauskuolleisuus Prospective Studies Collaboration,

Lisätiedot

Julkisen yhteenvedon osiot

Julkisen yhteenvedon osiot Leflunomide STADA Versio V1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Leflunomide STADA 10 mg tabletti, kalvopäällysteinen Leflunomide STADA 20 mg tabletti, kalvopäällysteinen

Lisätiedot

s upersankari M UN UAINEN TAISTELEE! Suojele sitä VASTUsTAJILTA www.supersankarimunuainen.fi

s upersankari M UN UAINEN TAISTELEE! Suojele sitä VASTUsTAJILTA www.supersankarimunuainen.fi s upersankari M UN UAINEN TAISTELEE! Suojele sitä VASTUsTAJILTA www.supersankarimunuainen.fi SISÄLL YS: 3 Supersankarimunuaisen supervoimat 4 Supersankarimunuainen 5 Vastustaja 1: YLIPAINO 6 Supersankarimunuainen

Lisätiedot

Sikiöseulonnat OPAS LASTA ODOTTAVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista

Sikiöseulonnat OPAS LASTA ODOTTAVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista Tämä esite on tarkoitettu kaikille lasta odottaville vanhemmille. Vanhempien toivotaan tutustuvan esitteeseen yhdessä. Sikiö seulontoihin osallistuminen on vapaaehtoista. Sikiöseulonnat OAS LASTA ODOTTAVILLE

Lisätiedot

TaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen

TaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaukset Virusoppi Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaus 1 Uusi uhkaava respiratorinen virusinfektio Tapaus

Lisätiedot

Diabeettinen nefropatia. Kaj Metsärinne

Diabeettinen nefropatia. Kaj Metsärinne Katsaus Diabeettinen nefropatia Kaj Metsärinne Diabeettinen nefropatia kehittyy ajan myötä vajaalle puolelle tyyppien 1 ja 2 diabeetikoista, ja munuaissairauden merkitys on sekä potilaan että yhteiskunnan

Lisätiedot

Potilaan päiväkirja. Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi

Potilaan päiväkirja. Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi Potilaan päiväkirja Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi POTILAAN TIEDOT Nimi: Osoite: Puh.: Erikoislääkäri: Erikoislääkärin puh.: Parkinsonhoitaja: Parkinsonhoitajan

Lisätiedot

Tietoa kohdunulkoisesta raskaudesta

Tietoa kohdunulkoisesta raskaudesta Tietoa kohdunulkoisesta raskaudesta Tarkoitus Tämä tiedote kattaa seuraavat aiheet: Jaydess -valmisteen teho raskauden ehkäisyssä kohdunulkoisen raskauden absoluuttinen ja suhteellinen riski Jaydess -valmistetta

Lisätiedot

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 41 KABERGOLIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON 4.2 Annostus ja antotapa: Seuraava tieto tulee lisätä sopivalla tavalla:

Lisätiedot

RhD-negatiivisten äitien suojaus raskauden aikana

RhD-negatiivisten äitien suojaus raskauden aikana RhD-negatiivisten äitien suojaus raskauden aikana Valtakunnalliset Neuvolapäivät 9.10.2013 Susanna Sainio SPR Veripalvelu 1 1 1 1 1 Raskausimmunisaation syntymekanismi fetomaternaalivuoto FMH: 1. trim.

Lisätiedot

mykofenolaattimefotiili Opas terveydenhuoltoalan ammattilaisille Teratogeenisyysriski

mykofenolaattimefotiili Opas terveydenhuoltoalan ammattilaisille Teratogeenisyysriski mykofenolaattimefotiili Opas terveydenhuoltoalan ammattilaisille Teratogeenisyysriski Laatimispäivä: Huhtikuu 2016 Johdanto Tämä esite, Myfenax (mykofenolaattimofetiili) Opas terveydenhuoltoalan ammattilaisille,

Lisätiedot

Sikiön kehityshäiriöiden. Mahdollinen alaotsikko (Calibri 28) www.eksote.fi

Sikiön kehityshäiriöiden. Mahdollinen alaotsikko (Calibri 28) www.eksote.fi Sikiön kehityshäiriöiden seulonta Mahdollinen alaotsikko (Calibri 28) www.eksote.fi Raskauksien seuranta ja sikiötutkimukset ovat osa suomalaista äitiyshuoltoa. Äidit voivat osallistua vapaaehtoiseen sikiön

Lisätiedot

Synnytysvuotojen embolisaatiohoidot. Hannu Manninen KYS Kliininen radiologia

Synnytysvuotojen embolisaatiohoidot. Hannu Manninen KYS Kliininen radiologia Synnytysvuotojen embolisaatiohoidot Hannu Manninen KYS Kliininen radiologia Obsteriset embolisaatiot Tekniikka: potilasesimerkkejä Tulokset, komplikaatiot Säderasitus Embolisaatiot ja myöhemmät raskaudet

Lisätiedot

Vuosiraportti 2012. Suomen munuaistautirekisteri. Hoitotavoitteen saavuttaneiden potilaiden osuus (%) 100. Sairaanhoitopiirit

Vuosiraportti 2012. Suomen munuaistautirekisteri. Hoitotavoitteen saavuttaneiden potilaiden osuus (%) 100. Sairaanhoitopiirit Suomen munuaistautirekisteri Hoitotavoitteen saavuttaneiden potilaiden osuus (%) 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Sairaanhoitopiirit Alueet Suomen munuaistautirekisteri Sisällys Suomen munuaistautirekisteri

Lisätiedot