Munuaissairaudet ja raskaus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Munuaissairaudet ja raskaus"

Transkriptio

1 Katsaus Risto Kaaja ja Eero Honkanen Munuaiset ovat tärkeässä asemassa raskaudenaikaisen hypervolemian kehittymisen kannalta ja vaikuttavat keskeisesti raskauden onnistumiseen. Munuaissairaudet lisäävät liitännäispre eklampsian ja tätä kautta keskosuuden vaaraa. Ratkaiseva tekijä ei näytä olevan munuaissairauden laatu vaan munuaisten vajaatoiminnan ja proteinurian aste sekä kohonnut verenpaine. Munuaissairaus saattaa ilmaantua raskauden aikana, ja rajankäynti pre eklampsian suhteen voi olla vaikeaa. Proteinurian jatkuminen raskauden jälkeen on munuaisbiopsian aihe. Munuaisensiirto parantaa uremian heikentämää hedelmällisyyttä, ja raskaus on mahdollinen siirron jälkeen. Sitä ei suositella kuitenkaan ennen kuin on kulunut vähintään kaksi vuotta siirrosta eikä silloin, jos siirre ei toimi hyvin. Raskauden tarkka suunnittelu ja riskien arviointi on suositeltavaa, jos nainen sairastaa munuaisten kroonista vajaatoimintaa. Hoito ja seuranta kuuluvat keskussairaaloihin, ja niistä huolehtivat asiaan perehtyneet sisätautilääkärit, nefrologit ja synnytyslääkärit yhteistyössä. R askauden ja munuaissairauksien välinen yhteys on alkanut selkiytyä viime vuosien aikana. Raskauden onnistumisen ja äidin terveydentilan ennusteen kannalta ratkaisevia tekijöitä ovat munuaisten toiminta, proteinuria ja kohonnut verenpaine eikä niinkään munuaistaudin laatu (Stratta ym. 2006). Tietämys munuaistautiin käytettyjen lääkkeiden turvallisuudesta on myös kasvanut (Daikha-Dahmane ym. 2006), ja kokemukset munuaissiirteen saaneiden raskauksista ovat lisääntyneet (Stratta ym. 2006). Tässä katsauksessa keskitymme munuaisissa raskauden aikana tapahtuviin anatomisiin ja fysiologisiin muutoksiin, kroonisen ja akuutin munuaistaudin ja raskauden välisiin vuorovaikutuksiin sekä hoidon (munuaisensiirto mukaan luettuna) vaikutuksiin raskauden ennusteen kannalta. Raskaudenaikaiset fysiologiset munuaismuutokset Normaalin raskauden aikana veritilavuus kasvaa puolitoistakertaiseksi, perifeerinen verisuonivastus vähenee ja munuaisten verenkierto ja glomerulusfiltraatio lisääntyvät. Nämä tekijät pienentävät plasman kreatiniinipitoisuutta ja suurentavat kreatiniinin puhdistuman ohjearvoja (taulukko 1). Hemodynaamisten muutosten taustalla on reniini angiotensiinijärjestelmän aktivoituminen lisääntyneen reniininerityksen vaikutuksesta (Shah 2005). Progesteroni, typpioksidi ja prostasykliini vähentävät lisääntyneen angiotensiini II:n vaikutuksia verisuoniin, jolloin järjestelmän verisuonia laajentava vaikutus vallitsee. Raskauden lopussa angiotensiini II:n pitoisuus verenkierrossa pienenee, verisuonet alkavat jälleen reagoida angiotensiinin II:n vasokontrik- Duodecim 2007;123: R. Kaaja ja E. Honkanen

2 tiota aiheuttavalle vaikutukselle ja verenpaine nousee. Kierteen katkaisee synnytys. Raskauden lopussa munuaisissa tapahtuva suola ja vesiretentio suuntautuu erityisesti soluvälitilaan, mikä näkyy turvotuksena (Bekheirnia ja Schrier 2006). On esitetty, että tämä olisi äidin kannalta eduksikin, sillä näin äiti varastoi munuaisten ulottumattomiin nestettä synnytyksenjälkeisen nestehukan korvaamiseen (Kaaja 2005). Kohdun kiertymisen sekä muiden anatomisten ja hormonaalisten muutosten vuoksi erityisesti oikean munuaisen pikarit ja altaat sekä virtsanjohtimet laajenevat (taulukko 1) (Cunningham ym. 1997). Nämä muutokset altistavat virtsatieinfektioille (Lucas ja Cunningham 1993). Krooniset munuaistaudit Vaikka sekä äidin että sikiön ennuste on viime vuosina parantunut, krooniset munuaistaudit ovat edelleen itsenäisiä vaaratekijöitä raskauden aikana sekä sikiölle (1,7 kertainen vaara) että äidille (3,5 kertainen vaara) (Fischer ym. 2004). IgA nefropatia on glomerulonefriiteistä yleisin (Rauta ja Grönhagen-Riska 2006). Oireena saattaa olla infektioihin liittyvä hematuria, mutta tauti voi esiintyä piilevänäkin, jolloin ainoana löydöksenä on ajoittainen mikroskooppinen hematuria tai vähäinen proteinuria. Tauti voi manifestoitua raskauden aikanakin, jolloin erityisesti erotusdiagnostiikka pre eklampsian suhteen voi olla hankalaa. Glomerulonefriittiä sairastavan proteinuria lisääntyy usein raskauden aikana, mutta toistaiseksi raskauden ei ole todettu vaikuttavan IgA nefropatiapotilaan ennusteeseen. Asiaa ollaan kuitenkin selvittämässä prospektiivisella tutkimuksella (Pozzi ym. 2006). Aikuistyyppinen munuaisten monirakkulatauti periytyy autosomissa vallitsevasti. Sen ilmaantuvuudeksi on arvioitu 1/ /v (Lumiaho ja Laakso 2006). Taudin sikiödiagnostiikka on nykyään mahdollista. Potilailla esiintyy yleensä hyvin lievää proteinuriaa ja vaihtelevanasteista munuaisten vajaatoimintaa. Verenpaine on kohonnut %:lla potilaista. Tautiin voi liittyä myös maksan rakkuloita, joilla ei yleensä ole kliinistä merkitystä (O Sullivan ja Torres 2003). Taulukko 1. Raskauden aiheuttamat fysiologiset muutokset (Davison ja Baylis 1995, Stratta ym. 2006). Anatomiset 80 %:lla todetaan merkkejä hydronefroosista raskauden lopulla, erityisesti oikeassa munuaisessa Munuaisaltaat ja virtsanjohtimet laajenevat Munuaisten pituus kasvaa 1 cm:llä Toiminnalliset Munuaisten verenkierto lisääntyy %:lla Glomerulusfiltraatio lisääntyy % Plasman kreatiniinipitoisuus pienenee 30 % Kreatiniinin puhdistuma suurenee 45 % Sekundaarisista nefropatioista diabeteksen aiheuttama on merkittävimpiä. Vaikka uremian aktiivihoitoa tarvitsevista potilaista suurin osa sairastaa nykyään diabetesta (Suomen munuaistautirekisterin vuosiraportti 2004), munuaisten toiminta raskautta harkitsevilla diabeetikoilla on yleensä vielä normaalin rajoissa ja nefropatian merkkinä on lähinnä proteinuria. Raskauden ennusteeseen vaikuttavat paitsi munuaisten tilanne, myös diabeteksen tasapaino ja mahdollinen makroangiopatia (mm. sepelvaltimotauti). Systeemisen lupus erythematosuksen (SLE) tulisi olla rauhallisessa vaiheessa ainakin kuusi kuukautta ennen raskauden alkamista (Kaaja ja Julkunen 1989, Tandon ym. 2004). Lupusnefropatiassa munuaisten toiminta huononee raskauden aikana noin 20 %:lla, hypertensiota esiintyy 40 %:lla ja proteinuria lisääntyy 50 %:lla (Packham 1993). Pre eklampsian erottaminen aktivoituneesta lupusnefriitistä voi olla vaikeaa, koska proteinurian lisääntymistä, hypertensiota ja trombosytopeniaa tavataan molemmissa (Kaaja ja Julkunen 1989). Raskaus ei sinänsä näytä vaikuttavan SLE nefriitin kulkuun, sillä taudin aktivoituminen ei ole raskauden aikana yleisempää kuin muulloin (Tandon ym. 2004). Yksi tärkeä tekijä raskauden ennusteen kannalta SLE:ssä ovat munuaisvaurion lisäksi fosfolipidivasta aineet, jotka voivat lisätä istukkatukoksia ja sikiökuolemia (Hayslett 1991). Milloin munuaisbiopsia? Munuaisbiopsia voidaan tehdä turvallisesti raskaana olevalle potilaalle ennen 32. raskausviik- 1309

3 Taulukko 2. Sikiöön kohdistuvien haittojen esiintyvyys (%) munuaistautipotilailla. Mukailtu Strattan ym. (2006) artikkelista. Terveet Munuaistautipotilaat Haitta Normaalit munuaisfunktio ja verenpaine Munuaisten vajaatoiminta Sikiön kasvun hidastuma Ennenaikaisuus (synnytys ennen raskausviikkoa 37) Perinataalikuolema 0,6 4 7 koa, jos verenpaine on hyvällä hoitotasolla ja hyytymistekijäarvot ovat normaalit (Lindheimer ja Davison 1987). Biopsia on aiheellinen, jos munuaisten toiminta heikkenee äkillisesti ilman tiedossa olevaa syytä tai jos ilmaantuu nefroottinen oireyhtymä (Lindheimer ja Davison 1987, Davison ja Baylis 1995). Munuaisbiopsiaa on harkittava myös silloin, kun raskauden aikana todetaan hematuriaa ja proteinuriaa sekä munuaisten toiminnan heikkenemistä ilman aikaisempaa munuaistautia, koska löydösten aiheuttajana voi olla esimerkiksi vaskuliitti tai SLE. Jos proteinuria on vähäistä, nefrologi voi seurata ja arvioida tilannetta. Mikäli proteinuria jatkuu synnytyksen jälkeen vielä kuukausia, on syytä käynnistää nefrologiset tutkimukset (Brown ja Whitworth 1992). Ne ovat aiheellisia, vaikka proteinuria jatkuisi vähäisenäkin, jos siihen liittyy hematuriaa, munuaisten toiminnan heikkenemistä tai hypertensiota. Tutkimukset munuaisbiopsioineen voidaan tehdä muutaman kuukauden kuluttua synnytyksen jälkeen (Ala- Houhala ja Heinonen 1998). Raskauden ennusteeseen vaikuttavat tekijät kroonisessa munuaistaudissa Raskauden ennusteeseen (sikiön kasvun hidastuma, ennenaikainen synnytys, perinataalikuolleisuus) vaikuttavat lähinnä munuaisten toiminta, proteinurian määrä ja hypertensio (taulukko 2). Munuaisten merkittävää vajaatoimintaa (plasman kreatiniinipitoisuus yli 250 μmol/l) sairastavat naiset ovat useimmiten amenorreassa eivätkä tule raskaaksi (Davison ja Baylis 1995). Jos munuaisten toiminta on kroonista glomerulonefriittiä potevalla ennen raskautta normaali tai ainoastaan lievästi heikentynyt (plasman kreatiniinipitoisuus alle 125 μmol/l), verenpaine on normaali eikä runsasta proteinuriaa esiinny, on raskauden ennuste suotuisa eikä raskaus todennäköisesti pahenna äidin munuaistautia (Jungers ym. 1997). Munuaisten toiminta ennen raskautta ennakoi myös munuaistaudin etenemistä raskauden jälkeen. Munuaisten toiminta heikkenee useimmiten tilapäisesti keskimäärin 8 15 %, jos se ja verenpaine ovat raskauden alkaessa olleet normaaleja. Jos plasman kreatiniinipitoisuus on yli 177 μmol/l (2 mg/dl) munuaisten toiminta heikkenee raskauden aikana jopa kolmanneksella potilaista ja useimmiten pysyvästi (Stratta ym. 2006). Raskauden aikana proteinuria lisääntyy hyperfiltraation seurauksena noin 30 %:lla nefropatiapotilaista, joiden munuaisten toiminta on normaali (Jungers ym. 1995). Tämä voi johtaa kiertävän veritilavuuden vähentymiseen ja sikiön kasvun heikkenemiseen. Raskauden ennuste on kuitenkin yleensä hyvä, kunhan liitännäispre eklampsiaa ei kehity. Äkillinen massiivinen proteinuria voi viitata munuaislaskimotromboosiin ja trombofiliaan. Liitännäispre eklampsia on merkittävin sikiökomplikaatioita lisäävä tekijä (Stratta ym. 2006) ja nefroottisen oireyhtymän tavallisin syy raskauden aikana. Se kehittyy tavallisesti naisille, joilla on munuaistaudin lisäksi kohonnut verenpaine (Davison ja Baylis 1995). Raskauden alkupuoliskolla ilmenevä proteinuria voi viitata primaariin munuaistautiin. Pre eklampsian uusiutuminen erityisesti varhaisraskaudessa (ennen raskausviikkoa 32) viittaa äitiperäi R. Kaaja ja E. Honkanen

4 seen pre eklampsiaan, jolloin munuaistauti on yksi tärkeimmistä etiologisista vaihtoehdoista. Pre eklampsian diagnostiikka saattaa olla vaikeaa, jos potilaalla on krooninen verenpainetauti ja proteinuria, koska molemmat yleensä pahenevat muutenkin raskauden edetessä. Yli kolme kuukautta raskauden jälkeen jatkuva proteinuria viittaa nefropatiaan. Munuaistaudit lisäävät pre eklampsiavaaraa sen mukaan, millaiset munuaisten toiminta ja verenpaine ovat ennen raskautta (kuva). Runsaskin pre eklampsiaan liittyvä proteinuria voi hävitä synnytyksen jälkeen ilman, että kyseessä on nefropatia (Lampinen ym. 2006). % Terveet A B C D Virtsateiden tulehdukset Raskauden aikana esiintyvään bakteriuriaan on todettu liittyvän jonkin verran lisääntynyt pre eklampsian ja ennenaikaisuuden vaara (Packham 1993). Siksi suositellaan mikrobilääkettä. Refluksinefropatiaan liittyy raskauden aikana suurentunut kroonisen virtsatieinfektion ja jopa akuutin pyelonefriiitin kehittymisen riski. Suurentuneen pre eklampsia ja ennenaikaisuusvaaran taustalla on ilmeisesti infektion aiheuttama verisuonten endoteelivaurio (Rubin ym. 1998). Akuutin pyelonefriitin tehokkaalla hoidolla pyritään estämään vakavat komplikaatiot, kuten septinen sokki, munuaisten vajaatoiminta ja hematologiset häiriöt. Pyelonefriittiin liittyvät obstruktiota aiheuttavat komplikaatiot papillanekroosi ja munuaiskivet ovat nykyään harvinaisia (Davison ja Baylis 1995). Munuaisten akuutti vajaatoiminta Munuaisten akuutti vajaatoiminta on nykyään harvinainen raskaana olevilla. Tilaa luonnehtivat nopeasti kehittyvä oliguria ja atsotemia. Raskauden ensimmäisen kolmanneksen aikana esiintyvä voimakas oksentelu johtaa joskus kuivumiseen ja jopa anuriaan. Myös synnytykseen liittyvä runsas verenvuoto saattaa aiheuttaa hypovolemiaa ja akuuttia tubulusvauriota (Davison ja Baylis 1995). Joskus hypovoleeminen synnyttäjä ajautuu tilapäiseen uremiaan tulehduskipulääkkeiden käytön myötä. Kuva. A = potilaat, Pre eklampsian joilla primaarinen esiintyvyys munuaistauti, nefropatiapotilailla. ei proteinuriaa Mukailtu Strattan eikä ym. hypertensiota (2006) artikkelista. A) potilaat, joilla primaarinen munuaistauti, B = munuaisensiirtopotilaat ei proteinuriaa eikä hypertensiota, B) munuaisensiirtopotilaat, C = lupusnefriittipotilaat C) lupusnefriittipotilaat, D) munuaisten vajaatoimintaa D = munuaisten vajaatoimintaa (plasman kreatiniinipitoisuus yli (plasman 177 µmol/l), kreatiniinipitoisuus hypertensiota ja nefroottista yli 177 µmol/l), syndromaa hypertensiota ja sairastavat nefroottista syndroomaa sairastavat. Pre eklampsiaan liittyvä yleinen vasokonstriktiotaipumus voi vähentää glomerulusfiltraatiota ja johtaa akuuttiin tubulusvaurioon ja jopa kortikaaliseen nekroosiin (Williams 1997). Molemminpuolinen kortikaalinen nekroosi on nykyään onneksi harvinainen munuaisten akuutin vajaatoiminnan aiheuttaja. Yleensä sitä esiintyy vasta raskauden loppuvaiheessa tai synnytyksen jälkeen, ja se liittyy useimmiten istukan ennenaikaiseen irtoamiseen ja massiiviseen vuotoon (Ala-Houhala ja Heinonen 1998). Tromboottiseen mikroangiopatiaan liittyvä hemolyyttis ureeminen syndrooma (HUS) ilmaantuu heti synnytyksen jälkeen tai muutamia viikkoja myöhemmin (Davison 1992). Useimmiten todetaan samanaikaisesti myös merkkejä maksan vioittumisesta, jolloin oireyhtymää kutsutaan HELLP syndroomaksi (hemolysis, elevated liver enzymes, low platelet count) (Davison ja Baylis 1995). Tauti alkaa usein akuutilla ylävatsakivulla, ja potilaalle kehittyy hemolyysi ja trombosytopenia. Munuaisten vajaatoiminnan kehittyessä hemodialyysi ja plasmanvaihdot on aloitettava nopeasti (Lampinen ym. 2004). Vaikeimmissa maksan vajaatoimintatilanteissa voidaan joutua turvautumaan myös ns. albumiini- 1311

5 Yli kolme kuukautta raskauden jälkeen jatkuva proteinuria viittaa nefropatiaan dialyysihoitoon (MARS) (Vakkuri ym. 2002). Puumala viruksen aiheuttamaan myyräkuumeeseen liittyy munuaisten äkillistä vajaatoimintaa myös raskauden aikana (Tiilikainen ja Jouppila 1989). Taudille tyypillisiä oireita ovat kuume, näön heikkeneminen ja virtsamäärien väheneminen. Yleisinä tutkimuslöydöksinä on todettu myopiaa, oliguriaa, proteinuriaa, atsotemiaa ja trombosytopeniaa (Mäkelä 2003). Raskauden ennuste on myyräkuumepotilailla hyvä, eikä vastasyntyneillä ole todettu epämuodostumia (Tiilikainen ja Jouppila 1989). Munuaisten äkillinen vajaatoiminta hoidetaan raskaana olevilla samalla tavoin kuin muillakin. On tärkeää huolehtia sekä hypertension että neste ja elektrolyyttihäiriöiden hoidosta. Tulehduskipulääkkeiden ja nefrotoksisten antibioottien käyttöä on syytä välttää. Dialyysihoito on aloitettava riittävän ajoissa. Alkuraskauden aikana voidaan joutua harkitsemaan raskauden keskeytystä (Pertuiset ja Grunfeld 1994). Virtsatiekivitauti Virtsatiekivitaudin ilmaantuminen raskauden aikana on harvinaista (alle 0,5 %:lla) (Maikrantz ym. 1994). Yleisimpiä ovat kalsiumoksalaattikivet. Tavallisia oireita ovat selkään tai nivustaipeeseen säteilevä kylkikipu, dysuria, pollakisuria ja pahoinvointi. Hematuria voi myös johtaa diagnoosiin, ja se varmistetaan kaikukuvauksella. Tällä voidaan sulkea pois merkittävä hydronefroosi. Hoidon kulmakiviä ovat lepo, nesteytys ja riittävä kipulääkitys. Virtsatieinfektio hoidetaan mikrobilääkkeellä. Jos potilaalla on todettu täydellinen virtauseste, hänelle voidaan tarvittaessa asentaa kaikuohjauksessa tilapäinen nefrostooma ja stentti (Davison ja Baylis 1995). Dialyysipotilaan raskaus Suomessa on raportoitu vain joitakin yksittäisiä dialyysipotilaiden raskauksia (Ala-Houhala ja Heinonen 1998). Tällaisissa tapauksissa on vältettävä toisaalta hypertensiota ja toisaalta hypovolemiaa ja hypotensiota. Dialyysikertojen lisäämistä ja dialyysihoidon tehostamista raskauden loppupuolella on suositeltu sikiön tuottaman urean vuoksi (Davison 1991). Tavoitteena on pitää plasman ureapitoisuus alle 15 mmol/l. Raskaana olevia on hoidettu sekä jatkuvalla peritoneaalidialyysillä että hemodialyysillä (Hou 1994). Peritoneaalidialyysissä tulee käyttää pieniä dialyysinestemääriä mutta samalla lisätä nesteenvaihtokertojen määrää tehokkaan hoidon turvaamiseksi. Hemodialyysissä suositellaan päivittäisiä hoitoja (5 7 kertaa viikossa). Äidin vaikeaan munuaisperäiseen anemiaan on käytetty erytropoietiinia (Jungers ym. 1997). Munuaisensiirron jälkeinen raskaus Munuaisensiirron jälkeisiä raskauksia on kuvattu maailmassa jo (Stratta ym. 2006). Siirteen toiminta huononee pysyvästi noin 15 %:lla potilaista raskauden seurauksena. Potilaat ovat lisäksi alttiita tulehdussairauksille. Kohonnutta verenpainetta, pre eklampsiaa tai molempia esiintyy 30 %:lla potilaista. Keskenmenoja ei esiinny tavallista enempää, mutta synnytys on ennenaikainen noin puolessa tapauksista (Davison 1994). Lantiossa sijaitseva siirre ei ole esteenä normaalille synnytykselle, joskin 25 %:ssa on päädytty keisarileikkaukseen. Vastasyntyneillä ei ole todettu tavallista enempää synnynnäisiä kehityshäiriöitä, mutta heillä on taipumusta leukopeniaan ja trombosytopeniaan (Davison 1994). On esitetty, että raskauden alkamista tulisi välttää kahden vuoden ajan munuaisensiirron jälkeen (Davison ja Baylis 1995). Tässä vaiheessa immunosuppressiota on voitu vähentää merkittävästi ja munuaisten toiminta on mahdollisimman vakaa. Jos plasman kreatiniinipitoisuus on yli 180 μmol/l tai potilaalla on runsas proteinuria (yli 3 g/vrk), siirteen menettämisen riski lisääntyy ja raskautta pidetään vasta aiheisena (Jungers ym. 1991). Verenpaine on myös tärkeä ennustetekijä. Raskautta suunnittelevan munuaisensiirtopotilaan verenpaineen pitäisi olla normaali tai hyvällä hoitotasolla (Ala-Houhala ja Heinonen 1998) R. Kaaja ja E. Honkanen

6 Munuaispotilaan raskaudenaikainen lääkitys Virtsatietulehduslääkkeistä foolihappoantagonistit (trimetopriimi) ovat vasta aiheisia. Suositeltavimpia ovat nitrofurantoiini (myös estolääkkeenä) ja penisilliinijohdokset. Munuaispotilaan verenpainetaudin lääkitys on raskauden aikana samanlainen kuin muulloinkin, mutta reniini angiotensiinijärjestelmään vaikuttavat lääkkeet (ACE:n estäjät ja angiotensiinireseptorin salpaajat) ovat vasta aiheisia (Daikha-Dahmane ym. 2006). Näiden nefroprotektiivisten verenpainelääkkeiden käyttöä ei kuitenkaan kannata lopettaa tai lääkettä vaihtaa ennen kuin raskaus on todettu, mieluiten ennen kuudetta raskausviikkoa. ACE:n estäjistä enalapriilin käyttöä voidaan jatkaa heti synnytyksen jälkeen, ja imetys on käytön aikana sallittu. Paras vaihtoehto ACE:n estäjälle verenpainelääkkeenä lienee kalsiuminsalpaaja (esim. isradipiini). Immunosuppressiivinen lääkitys voi jatkua raskauden ajan entiseen tapaan, mutta raskautta ei suositella mykofenolaattimofetiilin eikä sirolimuusin käytön aikana. Takrolimuusin käytöstä on kertynyt kohtalaisen paljon kokemusta (parisataa raskautta erillisistä rekistereistä ja tapausselostuksista sekä tapaussarjoista), eikä viitettä epämuodostumariskistä ole tullut esiin. Takrolimuusin käyttöä ei pidetä vasta aiheisena, jos lääke on äidin hoidon kannalta tärkeä eikä alkuraskauden aikainen altistuminen anna aihetta erityistason sikiödiagnostiikkaan (Kainz ym. 2000). On hyvä muistaa, että lääkkeen vaihtoon liittyy aina hylkimisriski, varsinkin jos mykofenolaatti vaihdetaan atsatiopriiniin. Veren syklosporiinipitoisuus pyrkii pienenemään raskauden aikana, ja sitä onkin seurattava tarkoin. Synnytyksen jälkeen annoksen vähentäminen on usein paikallaan. Syklosporiinihoidon on todettu meta analyysin perusteella lisäävän epämuodostumavaaran kolminkertaiseksi (Bar Oz ym. 2001). Lopuksi Raskauden ennusteeseen vaikuttavat erityisesti munuaisten toiminta, proteinuria ja hypertensio. Haitalliset sikiövaikutukset liittyvät useimmiten varhaisen liitännäispre eklampsian kehittymiseen. Raskautta suunnittelevien ja raskaana olevien munuaispotilaiden hoito on syytä keskittää yliopisto ja keskussairaaloihin, joissa on riittävä nefrologinen, obstetrinen ja pediatrinen asiantuntemus. y d i n a s i a t Munuaissairaudet lisäävät liitännäispre eklampsian ja tätä kautta keskosuuden vaaraa. Munuaisten vajaatoiminnan ja proteinurian aste sekä kohonnut verenpaine vaikuttavat raskauden ennusteeseen enemmän kuin munuaistaudin laatu. Munuaissairaus voi ilmaantua raskauden aikana ja muistuttaa pre eklampsiaa. Proteinurian jatkuminen raskauden jälkeen on munuaisbiopsian aihe. Munuaisensiirron jälkeen raskauden ennuste on yleensä hyvä. 1313

7 Kirjallisuutta Ala-Houhala I, Heinonen P. Munuaistaudit ja raskaus. Duodecim 1998; 114: Bar Oz B, Hackman R, Einarson T, Koren G. Pregnancy outcome after cyclosporine therapy during pregnancy: a meta-analysis. Transplantation 2001;71: Bekheirnia MR, Schrier RW. Pathophysiology of water and sodium retention. Edematous states with normal kidney function. Curr Opin Pharmacol 2006;6: Brown MA, Whitworth JA. The kidney in hypertensive pregnancy victim and villain. Am J Kidney Dis 1992;20: Cunningham FG, MacDonald PC, Gant NF, ym. Maternal adaptations to pregnancy. Kirjassa: Cunningham FG, MacDonald PC, Gant NF, ym., toim. Williams obstetrics. Stamford: Appleton & Lange, 1997, s Daikha-Dahmane F, Levy-Beff E, Jugie M, Lencien R. Foetal kidney maldevelopment in maternal use of angiotensin II type 1 receptor antagonist. Pediatr Nephrol 2006;21: Davison J, Baylis C. Renal disease. Kirjassa: De Swiet M, toim. Medical disorders in obstetric practice. 3. painos. Lontoo: Blackwell Science, 1995, s Davison JM. Dialysis, transplantation, and pregnancy. Am J Kidney Dis 1991;17: Davison JM. Pregnancy in renal allograft recipients: problems, prognosis and practicalities. Baillieres Clin Obstet Gynaecol 1994;8: Davison JM. Renal complications which can occur in pregnancy. Kirjassa: Cameron S, Davison AM, Grunefeld JP, Kerr D, Ritz E, toim. Oxford textbook of clinical nephrology. Oxford: Oxford University Press, 1992, s Fischer MJ, Lehnerz SD, Hebert JR, Parikh CR. Kidney disease is an independent risk factor for adverse fetal and maternal outcomes in pregnancy. Am J Kidney Dis 2004;43: Hayslett JP. Maternal and fetal complications in pregnant women with systemic lupus erythematosus. Am J Kidney Dis 1991;17: Hou SH. Frequency and outcome of pregnancy in women on dialysis. Am J Kidney Dis 1994;23:60 3. Jungers P, Houillier P, Forget D, ym. Influence of pregnancy on the course of primary chronic glomerulonephritis. Lancet 1995;346: Jungers P, Houillier P, Forget D, Henry-Amar M. Specific controversies concerning the natural history of renal disease in pregnancy. Am J Kidney Dis 1991;17: Jungers P, Chauveau D, Choukroun G, ym. Pregnancy in women with impaired renal function. Clin Nephrol 1997;47: Kaaja R. Raskaus ikkuna naisen terveyteen. Duodecim 2005;121: Kaaja R, Julkunen H. LED ja raskaus. Duodecim 1989;105: Kainz A, Harabacz I, Cowlrick IS, Gadgil S, Hagiwara D. Analysis of 100 pregnancy outcomes in women treated systemically with tacrolimus. Transpl Int 2000;13 Suppl 1:S Lampinen K, Peltonen S, Pettilä V, Kaaja R. Treatment of postpartum thrombotic microangiopathy with plasma exchange using cryosupernatant as replacement. Acta Obstet Gynecol Scand 2004; 83: Lampinen K, Rönnback M, Groop P, Kaaja R. Renal and vascular function in women with previous preeclampsia: A comparison of low- and high-degree proteinuria. Kidney Int 2006;70: Lindheimer MD, Davison JM. Renal biopsy in pregnancy: to b or not to b? Br J Obstet Gynaecol 1987;94: Lumiaho A, Laakso M. Autosomissa vallitsevasti periytyvä munuaisten monirakkulatauti. Duodecim 2006;122: Lucas MJ, Cunningham FG. Urinary infection in pregnancy. Clin Obstet Gynecol 1993;36: Maikranz P, Lindheimer M, Coe F. Nephrolithiasis in pregnancy. Baillieres Clin Obstet Gynaecol 1994;8: Mäkelä S. Determinants of clinical course and outcome of Puumala Hantavirus-induced nephropathia epidemica. Väitöskirja. Tampereen yliopisto, O Sullivan D, Torres VE. Autosomal dominant polycystic kidney disease. Kirjassa: Johnson RJ, Feehally J, toim. Comprehensive clinical nephrology. Edinburgh: Mosby, 2003, s Packham DK. Aspects of renal disease and pregnancy. Kidney Int 1993;44:64 7. Pertuiset N, Grunfeld JP. Acute renal failure in pregnancy. Baillieres Clin Obstet Gynaecol 1994;8: Pozzi C, Limardo M; Kidney and Pregnancy Study Group and the Renal Immunopathology Study Group of the Italian Society of Nephrology. Does pregnancy influence the course of IgA nephropathy? Proposal for an observational study. J Nephrol 2006;19: Rauta V, Grönhagen-Riska C. IgA nefropatia: ennusteesta hoitoon. Duodecim 2006;122: Rubin RH, Cotran RS, Tolkoff-Rubin NF. Urinary tract infection, pyelonephritis and reflux nephropathy. Kirjassa: Brenner BM, Rector FC Jr, toim. The kidney. 5. painos. Philadelphia: WB Saunders Co, 1998, s Shah DM. Role of the renin-angiotensin system in the pathogenesis of preeclampsia. Am J Physiol Renal Physiol 2005;288:F Stratta P, Canavese C, Quaglia M. Pregnancy with kidney disease. J Nephrol 2006;19: Tandon A, Ibanez D, Gladman DD, Urowitz MB. The effect of pregnancy on lupus nephritis. Arthritis Rheum 2004;50: Tiilikainen T, Jouppila P. Myyräkuume raskauden aikana. Duodecim 1989; 105: Vakkuri A, Koivusalo A-M, Lindgren L, Isoniemi H. MARS matkaan! Duodecim 2002;118: Williams DJ. Renal disease in pregnancy. Curr Obstet Gynaecol 1997; 7: Risto Kaaja, dosentti, erikoislääkäri HUS:n naistenklinikka PL 140, Helsinki Eero Honkanen, dosentti, ylilääkäri HUS/HYKS, sisätaudit, nefrologian klinikka Kasarmikatu Helsinki 1314

Olmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Olmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Olmesartan medoxomil STADA 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Olmesartan medoxomil STADA 10 mg kalvopäällysteiset tabletit Olmesartan

Lisätiedot

Reumataudit ja raskaus

Reumataudit ja raskaus Reumataudit ja raskaus Perhesuunnitteluun liittyvät asiat ovat monelle reumasairautta potevalle naiselle tärkeitä, arkoja ja usein myös ongelmallisia. Reumalääkkeiden käytöstä ennen raskauden alkua ja

Lisätiedot

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN Marianne Isopahkala Pre-eklampsiapotilasta ohjaavalle OHJAUS JA VUOROVAIKUTUS Ohjaus on potilaan tilanteesta keskustelua kaksisuuntaisessa vuorovaikutuksessa.

Lisätiedot

Tyypin 1 diabetes - ennen raskautta, sen aikana ja raskauden jälkeen

Tyypin 1 diabetes - ennen raskautta, sen aikana ja raskauden jälkeen Tyypin 1 diabetes - ennen raskautta, sen aikana ja raskauden jälkeen Diabetespäivä Helsinki 23.11.2016 Marja Vääräsmäki, perinatologi OYS Naistentaudit ja synnytykset, OYS Raskauden suunnittelu Raskauden

Lisätiedot

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on

Lisätiedot

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 VI.2 VI.2.1 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT Tietoa sairauden esiintyvyydestä PLENADREN-valmistetta käytetään lisämunuaisten vajaatoiminnan

Lisätiedot

Vuosiraportti 6 Suomen munuaistautirekisteri Koko maa 22 potilasta/1 milj. asukasta Ahvenanmaa 55 Ryhmä 1 < 6 potilasta/1 milj. as. Ryhmä 2 6 potilasta/1 milj. as. Ryhmä 3 > potilasta/1 milj. as. Vaasa

Lisätiedot

INFLECTRA SEULONTAKORTTI

INFLECTRA SEULONTAKORTTI Demyelinoiva sairaus Jos potilaalla on aiempi tai äskettäin puhjennut demyelinioiva sairaus, anti-tnf-hoidon hyödyt ja haitat on arvioitava huolellisesti ennen INFLECTRA -hoidon aloitusta. INFLECTRA -hoidon

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO ORION OYJ

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO ORION OYJ RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO CANDESARTAN/HYDROCHLOROTHIAZIDE ORION 8 MG/12,5 MG, 16 MG/12,5 MG, 32 MG/12,5 MG, 32 MG/25 MG ORION OYJ PÄIVÄYS: 17.4.2015, versio 2 Sivu 1/6 VI.2 Julkisen

Lisätiedot

Varjoaineet ja munuaisfunktio. Lastenradiologian kurssi , Kuopio Laura Martelius

Varjoaineet ja munuaisfunktio. Lastenradiologian kurssi , Kuopio Laura Martelius Varjoaineet ja munuaisfunktio Lastenradiologian kurssi 6.-7.5.2015, Kuopio Laura Martelius S-Krea CIN AKI Contrast Induced Nephropathy Acute Kidney Injury Useimmiten munuaisfunktion huononeminen on lievää

Lisätiedot

Munuaisen parenkyymisairaudet

Munuaisen parenkyymisairaudet Verenkierron suunta 13.11.2012 Luennon sisältö Munuaisen parenkyymisairaudet Anne Räisänen-Sokolowski dosentti, erikoislääkäri HUSLAB, Transplantaatiopatologian laboratorio Munuaisen rakenteen ja toiminnan

Lisätiedot

Vuosiraportti 2013. Suomen munuaistautirekisteri. Lappi 710 potilasta/1 milj. as. Länsi- Pohja 872. Koko maa 822 potilasta/1 milj.

Vuosiraportti 2013. Suomen munuaistautirekisteri. Lappi 710 potilasta/1 milj. as. Länsi- Pohja 872. Koko maa 822 potilasta/1 milj. Suomen munuaistautirekisteri Koko maa 822 potilasta/1 milj. asukasta Ahvenanmaa 977 < 785 potilasta/1 milj. as. 785 880 potilasta/1 milj. as. > 880 potilasta/1 milj. as. Vaasa 788 Etelä- Pohjanmaa 639

Lisätiedot

Eklampsia eli pre-eklampsiaan liittyvä kouristus

Eklampsia eli pre-eklampsiaan liittyvä kouristus Alkuperäistutkimus Minna-Marja Salmi, Eeva Ekholm, Olli Polo ja Risto Erkkola Selvitimme eklampsian esiintymistä Suomessa vuosina 1990 94. Tapauksia löytyi 77, joten tilan esiintyvyys oli 2.4 kymmentätuhatta

Lisätiedot

Julkisen yhteenvedon osiot

Julkisen yhteenvedon osiot Olmestad Comp 20 mg/12,5 mg kalvopäällysteinen tabletti Olmestad Comp 20 mg/25 mg kalvopäällysteinen tabletti 17.12.2015, versio V1.3 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO LOSATRIX 12,5 MG KALVOPÄÄLLYSTEISET TABLETIT Päivämäärä: 8.9.2015, Versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Hypertensiosta,

Lisätiedot

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin Huom: Tämä valmisteyhteenveto, myyntipäällysmerkinnät ja pakkausseloste on laadittu referral-menettelyn tuloksena. Jäsenvaltion

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Telmisartan/ ratiopharm 4.12.2014, Versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Telmisartan/ ratiopharm on angiotensiini

Lisätiedot

Riskienhallintasuunnitelman julkinen yhteenveto Kyprolis (karfiltsomibi)

Riskienhallintasuunnitelman julkinen yhteenveto Kyprolis (karfiltsomibi) EMA/639793/2015 Riskienhallintasuunnitelman julkinen yhteenveto Kyprolis (karfiltsomibi) Tämä on Kyprolis-valmistetta koskevan riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joiden

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

Mitä teen, kun kreatiniiniarvo on suurentunut? Munuaisten sairauden tai toimintahäiriön seulonnassa riittävät anamneesin ja kliinisen

Mitä teen, kun kreatiniiniarvo on suurentunut? Munuaisten sairauden tai toimintahäiriön seulonnassa riittävät anamneesin ja kliinisen Näin tutkin HEIKKI SAHA Mitä teen, kun kreatiniiniarvo on suurentunut? Munuaisten sairauden tai toimintahäiriön seulonnassa riittävät anamneesin ja kliinisen tutkimuksen lisäksi hyvin yksinkertaiset ja

Lisätiedot

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto EMA/188850/2014 Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto Tämä on Jardiance-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla

Lisätiedot

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Haavainen paksusuolentulehdus (UC)

Lisätiedot

Vanhusten virtsatieinfektio. TPA Tampere: Vanhuksen virtsatieinfektio

Vanhusten virtsatieinfektio. TPA Tampere: Vanhuksen virtsatieinfektio Vanhusten virtsatieinfektio 1 Perustieto Termit Oireeton bakteriuria Vti pitkäaikaishoidossa Oireet ja määritelmä Diagnoosi Haasteet Syventävä tieto Hoito TPA: virtsatieinfektio 2 Bakteriuria eli bakteerikasvu

Lisätiedot

Raskaudenaikaiset veriryhmäimmunisaatiot: Raskaudenaikainen seuranta ja hoito:

Raskaudenaikaiset veriryhmäimmunisaatiot: Raskaudenaikainen seuranta ja hoito: Raskaudenaikaiset veriryhmäimmunisaatiot: Raskaudenaikainen seuranta ja hoito: SPR-VERIPALVELU 140416 Ansa Aitokallio-Tallberg, erikoislääkäri HYKS Naistenklinikka YHTEISTYÖ: NEUVOLA-VERIPALVELU- ERIKOISSAIRAANHOITO

Lisätiedot

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 1 (8) S ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 2 (8) SISÄLLYSLUETTELO Mitä kehityshäiriöiden seulonta tarkoittaa? 3 Ultraääniseulontatutkimukset 4 Varhainen ultraääniseulonta Toisen

Lisätiedot

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Proscar 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Eturauhanen on ainoastaan miehillä oleva rauhanen. Eturauhanen

Lisätiedot

Potilaan päiväkirja. Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi

Potilaan päiväkirja. Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi Potilaan päiväkirja Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi POTILAAN TIEDOT Nimi: Osoite: Puh.: Erikoislääkäri: Erikoislääkärin puh.: Parkinsonhoitaja: Parkinsonhoitajan

Lisätiedot

Lääkevalmisteella ei enää myyntilupaa

Lääkevalmisteella ei enää myyntilupaa PAKKAUSSELOSTE Nespo 15 mikrogrammaa, injektioneste, liuos injektiopullossa Nespo 25 mikrogrammaa, injektioneste, liuos injektiopullossa Nespo 40 mikrogrammaa, injektioneste, liuos injektiopullossa Nespo

Lisätiedot

Vuosiraportti 2014. Suomen munuaistautirekisteri. 2000 Dialyysipotilaiden määrä. 1500 > 75 v. 1000 65 74 v. 500 45 64 v

Vuosiraportti 2014. Suomen munuaistautirekisteri. 2000 Dialyysipotilaiden määrä. 1500 > 75 v. 1000 65 74 v. 500 45 64 v Suomen munuaistautirekisteri 2000 Dialyysipotilaiden määrä 1500 > 75 v 1000 65 74 v 500 45 64 v 0 20 44 v 1990 2000 2010 2020 2030 Suomen munuaistautirekisteri Sisällys Suomen munuaistautirekisteri 2014...

Lisätiedot

K&V kasvattajaseminaari 16.10.2005 Marjukka Sarkanen

K&V kasvattajaseminaari 16.10.2005 Marjukka Sarkanen An update on the diagnosis of proteinuria in dogs Oct 1, 2003 By: Johanna Frank, DVM, Dipl. ACVIM PLN: Vioittuneet munuaiskeräset (glomerulus) laskevat veren proteiinin (albumiini) virtsaan. Syitä: glomerulonefriitti

Lisätiedot

Olysio (simepreviiri) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Olysio (simepreviiri) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Olysio (simepreviiri) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Tämä on yhteenveto Olysio-valmisteen riskienhallintasuunnitelmasta (risk management plan, RMP), jossa esitetään yksityiskohtaisesti

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä

Lisätiedot

Ofev-valmisteen (nintedanibi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto

Ofev-valmisteen (nintedanibi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto EMA/738120/2014 Ofev-valmisteen (nintedanibi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Ofev-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla varmistetaan, että

Lisätiedot

Vuosiraportti Suomen munuaistautirekisteri. Potilaiden määrä vuoden lopussa v v. 5 9 v. 0 4 v

Vuosiraportti Suomen munuaistautirekisteri. Potilaiden määrä vuoden lopussa v v. 5 9 v. 0 4 v Suomen munuaistautirekisteri Potilaiden määrä vuoden lopussa 14 13 12 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1-9 -95 - -5-1 15 19 v 1 14 v 5 9 v 4 v Suomen munuaistautirekisteri Sisällys Suomen munuaistautirekisteri 211...

Lisätiedot

Lääkehoidon tavoitteet. Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä. Lääkehoidon aloitusrajat. Verenpaineen hoidon tavoitetasot

Lääkehoidon tavoitteet. Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä. Lääkehoidon aloitusrajat. Verenpaineen hoidon tavoitetasot Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä Ilkka Tikkanen Dosentti, osastonylilääkäri sisätautien ja nefrologian erikoislääkäri HYKS, Vatsakeskus, Nefrologia, ja Helsinki Hypertension Centre

Lisätiedot

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes Iäkkään diabetes 1 Perustieto Syventävä tieto Diabetes ja vanhenemismuutokset Yleistietoa Sokeriarvot Hoidon tavoitteet Mittaaminen Kirjaaminen Hoidon tavoitteet Lääkehoito Insuliinihoidon aloitus HBa1c

Lisätiedot

TÄRKEÄÄ MUNUAISTURVALLISUUSTIETOA VIREADIN KÄYTÖSTÄ

TÄRKEÄÄ MUNUAISTURVALLISUUSTIETOA VIREADIN KÄYTÖSTÄ TÄRKEÄÄ MUNUAISTURVALLISUUSTIETOA VIREADIN KÄYTÖSTÄ 30. huhtikuuta 2008 Arvoisa lääkäri, Viread (tenofoviiridisoproksiilifumaraatti, tenofoviiri DF) Koska Vireadin käyttö on hyväksytty HIV:in hoidon lisäksi

Lisätiedot

Bimatoprosti. 6.6.2014, versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Bimatoprosti. 6.6.2014, versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Bimatoprosti 6.6.2014, versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Kohonneen silmänpaineen alentaminen kroonista avokulmaglaukoomaa

Lisätiedot

Myoomien embolisaatiohoito. Valmistautumis- ja kotihoito-ohje myoomaembolisaatioon tulevalle naiselle

Myoomien embolisaatiohoito. Valmistautumis- ja kotihoito-ohje myoomaembolisaatioon tulevalle naiselle Myoomien embolisaatiohoito Valmistautumis- ja kotihoito-ohje myoomaembolisaatioon tulevalle naiselle 1 Opas toteutettu kätilötyön opinnäytetyönä Nella Tiihonen & Tanja Toivari Savonia ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti

PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti Munuaiset ovat pavunmuotoiset elimet ja ne sijaitsevat selkärankasi kummallakin puolella keskimäärin puolessa välissä selkääsi. Munuaiset toimivat suodattimena.

Lisätiedot

Molat ja istukkasyöpä. Mikko Loukovaara EGO-päivät 29.-30.10.2015 Helsinki

Molat ja istukkasyöpä. Mikko Loukovaara EGO-päivät 29.-30.10.2015 Helsinki Molat ja istukkasyöpä Mikko Loukovaara EGO-päivät 29.-30.10.2015 Helsinki Trofoblastitautien luokittelu 1. Rypäleraskaus (mola hydatidosa) täydellinen (mola hydatidosa completa) osittainen (mola hydatidosa

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine Vaitelias vaaratekijä. Kimmo Kontula Sisätautiopin professori, ylilääkäri HY ja HYKS Labquality Days 11.02.

Kohonnut verenpaine Vaitelias vaaratekijä. Kimmo Kontula Sisätautiopin professori, ylilääkäri HY ja HYKS Labquality Days 11.02. Kohonnut verenpaine Vaitelias vaaratekijä Kimmo Kontula Sisätautiopin professori, ylilääkäri HY ja HYKS Labquality Days 11.02.2016 Ihmiskunnan kriittisen tärkeät sairaudet ja riskitekijät Global Burden

Lisätiedot

Käypä hoito -indikaattorit, diabetes

Käypä hoito -indikaattorit, diabetes 1 Käypä hoito -indikaattorit, diabetes Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat useaan suositukseen: Diabetes (2013), Diabeettinen nefropatia (2007), Diabeettinen retinopatia (2014), Diabeetikon

Lisätiedot

Koulutusohjelman vastuuhenkilö ja kuulustelija: dosentti Jukka Uotila Valtakunnallinen koordinaattori: dosentti Jukka Uotila

Koulutusohjelman vastuuhenkilö ja kuulustelija: dosentti Jukka Uotila Valtakunnallinen koordinaattori: dosentti Jukka Uotila TAMPEREEN YLIOPISTO - LÄÄKETIETEEN YKSIKKÖ NAISTENTAUDIT JA SYNNYTYKSET PERINATOLOGIA Koulutusohjelman vastuuhenkilö ja kuulustelija: dosentti Jukka Uotila Valtakunnallinen koordinaattori: dosentti Jukka

Lisätiedot

RASKAUDEN EHKÄISY SYNNYTYKSEN JÄLKEEN

RASKAUDEN EHKÄISY SYNNYTYKSEN JÄLKEEN RASKAUDEN EHKÄISY SYNNYTYKSEN JÄLKEEN Anneli Kivijärvi LKT, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, vastaava lääkäri Turun Hyvinvointitoimiala 11.05.2016 Turku, Yleislääkäripäivät Mitkä asiat otetaan

Lisätiedot

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 41 KABERGOLIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON 4.2 Annostus ja antotapa: Seuraava tieto tulee lisätä sopivalla tavalla:

Lisätiedot

Vuosiraportti Suomen munuaistautirekisteri. Nefrologisen seurannan kesto. Osuus potilaista (%) 100. > 5 vuotta. 2 5 vuotta.

Vuosiraportti Suomen munuaistautirekisteri. Nefrologisen seurannan kesto. Osuus potilaista (%) 100. > 5 vuotta. 2 5 vuotta. Suomen munuaistautirekisteri 1 8 6 4 2 211 212 213 214 215 Nefrologisen seurannan kesto > 5 vuotta 2 5 vuotta 1 2 vuotta 91 365 päivää 7 9 päivää < 7 päivää Suomen munuaistautirekisteri Sisällys Suomen

Lisätiedot

Plasentaatiohäiriöt. 26.11.2015 SGY-päivät Minna Tikkanen

Plasentaatiohäiriöt. 26.11.2015 SGY-päivät Minna Tikkanen Plasentaatiohäiriöt 26.11.2015 SGY-päivät Minna Tikkanen Naistentautien, synnytysten ja perinatologian erikoislääkäri, LKT, Dosentti HYKS Naistenklinikka Esityksen sisältö q Yleistä q Ilmaantuvuus q Riskitekijät

Lisätiedot

Potilasohje Sevelamer Sandoz 800 mg-valmisteen käyttäjille. Koulutusmateriaali peritoniitin riskitekijöistä ja estosta peritoneaalidialyysipotilailla

Potilasohje Sevelamer Sandoz 800 mg-valmisteen käyttäjille. Koulutusmateriaali peritoniitin riskitekijöistä ja estosta peritoneaalidialyysipotilailla Potilasohje Sevelamer Sandoz 800 mg-valmisteen käyttäjille Potilaille Koulutusmateriaali peritoniitin riskitekijöistä ja estosta peritoneaalidialyysipotilailla Tämä koulutusmateriaali sisältää hyödyllistä

Lisätiedot

Suomen munuaistautirekisteri Ilmaantuvuus/ miljoona asukasta 9 8 7 5 4 3 2-97 -98-99 - - -2-3 -4-5 - -7-8 -9 Vuosi GFR (ml/min/,73 m 2 ) > 2 8 9 7 < Suomen munuaistautirekisteri Sisällys Suomen munuaistautirekisteri

Lisätiedot

mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä

mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä Laatimispäivä: Huhtikuu 2016 Sisällysluettelo Johdanto... 3 Mitkä hoidon riskit ovat?... 3 Ketä riski koskee?...

Lisätiedot

PAKKAUSSELOSTE. Ifirmasta 300 mg tabletti, kalvopäällysteinen Irbesartaani

PAKKAUSSELOSTE. Ifirmasta 300 mg tabletti, kalvopäällysteinen Irbesartaani PAKKAUSSELOSTE Ifirmasta 300 mg tabletti, kalvopäällysteinen Irbesartaani Lue tämä seloste huolellisesti, ennen kuin aloitat lääkkeen ottamisen. - Säilytä tämä seloste. Voit tarvita sitä myöhemmin. - Jos

Lisätiedot

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Tanja Laitinen, LL Wiitaunioni, Viitasaaren terveyskeskus 27.10.2016 Sidonnaisuudet Tampereen lääketiedepäivien osallistumismaksu,

Lisätiedot

mykofenolaattimefotiili Opas terveydenhuoltoalan ammattilaisille Teratogeenisyysriski

mykofenolaattimefotiili Opas terveydenhuoltoalan ammattilaisille Teratogeenisyysriski mykofenolaattimefotiili Opas terveydenhuoltoalan ammattilaisille Teratogeenisyysriski Laatimispäivä: Huhtikuu 2016 Johdanto Tämä esite, Myfenax (mykofenolaattimofetiili) Opas terveydenhuoltoalan ammattilaisille,

Lisätiedot

Läpimurto ms-taudin hoidossa?

Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin

Lisätiedot

Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto

Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto EMA/775515/2014 Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Cosentyx-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla varmistetaan,

Lisätiedot

Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO EMA/198014/2014 Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Tämä on Sylvant-valmistetta koskevan riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joiden

Lisätiedot

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 25 BROMOKRIPTIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON MERKITYKSELLISIIN KOHTIIN TEHTÄVÄT MUUTOKSET 4.2 Annostus ja antotapa

Lisätiedot

Toctino (alitretinoiini)

Toctino (alitretinoiini) POTILASESITE Toctino (alitretinoiini) Raskaudenehkäisyohjelma Tästä esitteestä Tässä esitteessä on tärkeää tietoa Toctino-hoidostanne ja lääkkeen käyttöön liittyvästä mahdollisesta sikiöepämuodostumien

Lisätiedot

Vuosiraportti 2001. Suomen munuaistautirekisteri. Esiintyvyys/1 miljoona asukasta 650. Peritoneaalidialyysi. Hemodialyysi. Munuaisensiirto.

Vuosiraportti 2001. Suomen munuaistautirekisteri. Esiintyvyys/1 miljoona asukasta 650. Peritoneaalidialyysi. Hemodialyysi. Munuaisensiirto. Vuosiraportti 01 Suomen munuaistautirekisteri Esiintyvyys/1 miljoona asukasta 650 0 550 500 450 0 350 300 250 0 150 0 50 0 165 10 15 1 15 Vuosi 10 15 00 Hemodialyysi Peritoneaalidialyysi Munuaisensiirto

Lisätiedot

Käytetyistä lääkkeistä vain harvojen tiedetään olevan

Käytetyistä lääkkeistä vain harvojen tiedetään olevan ANNA-MARIA LAHESMAA-KORPINEN FT Projektipäällikkö, THL LÄÄKEHOITO JA RASKAUS -HANKE RASKAUDENAIKAINEN lääkkeiden käyttö Suomessa Raskaudenaikainen lääkkeiden käyttö on Suomessa yleistä. Vuosina Suomessa

Lisätiedot

Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus

Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Markku Vuorinen, Kaisa Huotari, Ville Remes Lääketieteellinen tiedekunta,

Lisätiedot

Suomen munuaistautirekisteri Vuosiraportti 0 Sisällys Suomen munuaistautirekisteri 0...ii Suomen munuaistautirekisterin johtoryhmä...iii Väestö tuhans

Suomen munuaistautirekisteri Vuosiraportti 0 Sisällys Suomen munuaistautirekisteri 0...ii Suomen munuaistautirekisterin johtoryhmä...iii Väestö tuhans Vuosiraportti 0 Suomen munuaistautirekisteri Ilmaantuvuus/1 miljoona asukasta 5 0 25 15 5 0-5 -0-5 -80-85 -0-5 -00 Vuosi Tyypin 1 ja 2 diabetes yhteensä Tyypin 2 diabetes Muu määritetty diagnoosi Tyypin

Lisätiedot

Kuka on näkövammainen?

Kuka on näkövammainen? Näkövammat 1 Sisältö Kuka on näkövammainen? 3 Millaisia näkövammat ovat? 4 Näöntarkkuus 4 Näkökenttä 4 Kontrastien erotuskyky 6 Värinäkö 6 Silmien mukautuminen eri etäisyyksille 6 Silmien sopeutuminen

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Ei oleellinen. Tämä on geneerinen hakemus. Valmisteyhteenveto noudattaa alkuperäisvalmisteen

Lisätiedot

Blaun oireyhtymä / Lapsuusiän sarkoidoosi

Blaun oireyhtymä / Lapsuusiän sarkoidoosi Blaun oireyhtymä / Lapsuusiän sarkoidoosi Mikä on Blaun oireyhtymä / Lapsuusiän sarkoidoosi? Blaun oireyhtymä on perinnöllinen sairaus. Sen oireita ovat ihottuma, niveltulehdus (artriitti) ja silmän suonikalvoston

Lisätiedot

Tärkeää tietoa GILENYA -hoidosta

Tärkeää tietoa GILENYA -hoidosta Tärkeää tietoa GILENYA -hoidosta Ensimmäisen GILENYA-annoksen jälkeen lääkärisi pyytää sinua jäämään vastaanotolle vähintään kuuden tunnin ajaksi, jotta tarvittaviin toimenpiteisiin voidaan ryhtyä, jos

Lisätiedot

POTILAAN OPAS. EYLEA likitaitteisuuden aiheuttaman suonikalvon uudissuonittumisen hoidossa

POTILAAN OPAS. EYLEA likitaitteisuuden aiheuttaman suonikalvon uudissuonittumisen hoidossa POTILAAN OPAS EYLEA likitaitteisuuden aiheuttaman suonikalvon uudissuonittumisen hoidossa EYLEA Potilaan opas Lääkäri on määrännyt sinulle EYLEA -hoidon, koska sinulla on todettu likitaitteisuuden aiheuttama

Lisätiedot

Perinnöllinen välimerenkuume

Perinnöllinen välimerenkuume www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Perinnöllinen välimerenkuume 2. DIAGNOOSI JA HOITO 2.1 Miten tauti todetaan? Yleensä taudin määrittelyssä edetään seuraavasti: Kliininen epäily: Perinnöllistä

Lisätiedot

Henoch-Schönleinin purppura (HSP)

Henoch-Schönleinin purppura (HSP) Henoch-Schönleinin purppura (HSP) Mikä on Henoch-Schönleinin purppura (HSP)? Henoch-Schönleinin purppura (HSP) on hiussuonien eli kapillaarien tulehdustauti eli vaskuliitti, joka aiheuttaa tavallisimmin

Lisätiedot

Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä?

Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä? Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä? Yleislääkäreiden kevätkokous, 13.05.2016 Veikko Salomaa, tutkimusprofessori Sidonnaisuudet: ei ole 14.5.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Korkea riski Sydäninfarktin

Lisätiedot

Pohjois-Suomen syntymäkohortti v seurantatutkimus Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit

Pohjois-Suomen syntymäkohortti v seurantatutkimus Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1966 46v seurantatutkimus Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi, professori,

Lisätiedot

OMAISLUOVUTUS OHJE MUNUAISLUOVUTTAJALLE.

OMAISLUOVUTUS OHJE MUNUAISLUOVUTTAJALLE. OMAISLUOVUTUS OHJE MUNUAISLUOVUTTAJALLE. Terve ihminen voi luovuttaa toisen munuaisensa omaiselleen ja läheiselle henkilölle. Luovutus perustuu aina vapaaehtoisuuteen ja voimakkaaseen haluun auttaa munuaissairasta

Lisätiedot

Ajankohtaista hematologiasta: Anemian laboratoriotutkimukset. Eeva-Riitta Savolainen Osastonylilääkäri Nordlab Oulu/OYS

Ajankohtaista hematologiasta: Anemian laboratoriotutkimukset. Eeva-Riitta Savolainen Osastonylilääkäri Nordlab Oulu/OYS Ajankohtaista hematologiasta: Anemian laboratoriotutkimukset Eeva-Riitta Savolainen Osastonylilääkäri Nordlab Oulu/OYS Anemia mitä tarkoitetaan? Veren hemoglobiini tai punasoluarvot ovat pienemmät kuin

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016 Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito Mikä on verenpaine? Ellei painetta, ei virtausta Sydän supistuu sykkivä paineaalto Paineaallon kohdalla systolinen (yläpaine) Lepovaiheen aikana diastolinen (alapaine)

Lisätiedot

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP ADHD:n Käypä hoito -suositus Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP Sidonnaisuudet kolmen viimeisen vuoden ajalta LL, lastenpsykiatrian erikoislääkäri, lastenpsykoterapian erityispätevyys

Lisätiedot

ZOELY -käyttäjäopas. nomegestroliasetaatti estradioli 2,5 mg/1,5 mg kalvopäällysteisiä tabletteja

ZOELY -käyttäjäopas. nomegestroliasetaatti estradioli 2,5 mg/1,5 mg kalvopäällysteisiä tabletteja ZOELY -käyttäjäopas nomegestroliasetaatti estradioli 2,5 mg/1,5 mg kalvopäällysteisiä tabletteja SISÄLLYS Tietoja ZOELY-valmisteesta... 2 Miten ZOELY toimii?... 3 ZOELY on tehty sinua varten... 4 5 Lisätietoja

Lisätiedot

FINRISKI terveystutkimuksen mukaan

FINRISKI terveystutkimuksen mukaan Lihavuus ja raskaus Tammikuun kihlaus 27.01.2017 el Jenni Metsälä Taulukko 1. Lihavuuden luokitus painoindeksin (BMI, kg/m 2) perusteella. Normaalipaino Liikapaino (ylipaino) Lihavuus Vaikea lihavuus Sairaalloinen

Lisätiedot

SISÄTAUTEIHIN ERIKOISTUVAN LÄÄKÄRIN LOKIKIRJA

SISÄTAUTEIHIN ERIKOISTUVAN LÄÄKÄRIN LOKIKIRJA 1 Lääketieteen yksikkö, Tampereen yliopisto SISÄTAUTEIHIN ERIKOISTUVAN LÄÄKÄRIN LOKIKIRJA Erikoistujan nimi: Itsearvioinnin pvm ja koulutusvaihe: Sisätautien 6 vuoden koulutusohjelman tavoitteena on tuottaa

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. Yli 33 kg painavat lapset (noin 11-vuotiaat), alle 50 kg painavat nuoret ja aikuiset:

VALMISTEYHTEENVETO. Yli 33 kg painavat lapset (noin 11-vuotiaat), alle 50 kg painavat nuoret ja aikuiset: VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI PERFALGAN 10 mg/ml, infuusioneste, liuos. 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT 1 ml sisältää 10 mg parasetamolia 1 infuusiopullo sisältää 50 ml vastaten 500

Lisätiedot

Tärkeää tietoa uudesta lääkkeestäsi

Tärkeää tietoa uudesta lääkkeestäsi Tärkeää tietoa uudesta lääkkeestäsi Tärkeää tietoa lääkehoidosta PRILIGY-valmistetta käytetään 18 64-vuotiaiden miesten ennenaikaisen siemensyöksyn hoitoon. Ota PRILIGY-tabletti 1 3 tuntia ennen seksuaalista

Lisätiedot

HIV ja hepatiitit HIV

HIV ja hepatiitit HIV HIV ja hepatiitit Alueellinen tartuntatautipäivä 3.5.16 Keski Suomen keskussairaala Infektiolääk. Jaana Leppäaho Lakka HIV 1 HIV maailmalla HIV Suomessa Suomessa 2014 loppuun mennessä todettu 3396 tartuntaa,

Lisätiedot

Liite I. Tieteelliset päätelmät ja perusteet myyntiluvan (-lupien) ehtojen muuttamiselle

Liite I. Tieteelliset päätelmät ja perusteet myyntiluvan (-lupien) ehtojen muuttamiselle Liite I Tieteelliset päätelmät ja perusteet myyntiluvan (-lupien) ehtojen muuttamiselle 1 Tieteelliset päätelmät Ottaen huomioon arviointiraportin, jonka lääketurvallisuuden riskinarviointikomitea (PRAC)

Lisätiedot

MORBIDIOBEESIN POTILAAN ANESTESIA. Seppo Alahuhta Anestesiologian klinikka Oulun yliopisto

MORBIDIOBEESIN POTILAAN ANESTESIA. Seppo Alahuhta Anestesiologian klinikka Oulun yliopisto MORBIDIOBEESIN POTILAAN ANESTESIA Seppo Alahuhta Anestesiologian klinikka Oulun yliopisto Tavoitteena on, että kuulijalla on esityksen jälkeen tiedossa Lihavuuden esiintyvyys Lihavuuden aiheuttamat patofysiologiset

Lisätiedot

Rokkotaudit ja raskaus. Tammikuun kihlaus 29.1.2016 Minttu Lahtinen Erikoistuva lääkäri, K-SKS Naistentaudit ja synnytykset

Rokkotaudit ja raskaus. Tammikuun kihlaus 29.1.2016 Minttu Lahtinen Erikoistuva lääkäri, K-SKS Naistentaudit ja synnytykset Rkktaudit ja raskaus Tammikuun kihlaus 29.1.2016 Minttu Lahtinen Erikistuva lääkäri, K-SKS Naistentaudit ja synnytykset Vesirkk Vihurirkk Parvrkk Tuhkarkk Vauvarkk Enterrkk Rkktaudit Rkktaudit Tarttuvia

Lisätiedot

Erityisturvallisuustiedote

Erityisturvallisuustiedote Erityisturvallisuustiedote Arava (leflunomidi) on tautiprosessia hidastava antireumaattinen lääke (DMARD), joka on tarkoitettu aikuisten aktiivista nivelreumaa tai aktiivista nivelpsoriaasia sairastavien

Lisätiedot

EUROOPAN LÄÄKEVIRASTON TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET JA PERUSTEET VALMISTEYHTEENVEDON, MYYNTIPÄÄLLYSMERKINTÖJEN JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTTAMISELLE

EUROOPAN LÄÄKEVIRASTON TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET JA PERUSTEET VALMISTEYHTEENVEDON, MYYNTIPÄÄLLYSMERKINTÖJEN JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTTAMISELLE LIITE II EUROOPAN LÄÄKEVIRASTON TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET JA PERUSTEET VALMISTEYHTEENVEDON, MYYNTIPÄÄLLYSMERKINTÖJEN JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTTAMISELLE Tieteelliset johtopäätökset Tiivistelmä tieteellisestä

Lisätiedot

19.2.2014, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

19.2.2014, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Femoston 1/10 tabletti, kalvopäällysteinen Femoston 2/10 tabletti, kalvopäällysteinen Femoston Conti 1/5 tabletti, kalvopäällysteinen Femoston Conti 0,5/2,5 tabletti, kalvopäällysteinen 19.2.2014, versio

Lisätiedot

NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume

NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume 1. MIKÄ ON NLRP12-GEENIIN LIITTYVÄ TOISTUVA KUUME? 1.1 Mikä se on? NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume on perinnöllinen

Lisätiedot

Kandesartaani/hydroklooritiatsidi

Kandesartaani/hydroklooritiatsidi 18. helmikuuta 2016 Kandesartaani/hydroklooritiatsidi Versio: 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Vl.2 Julkisen yhteenvedon osiot V/.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä 1 2 ' Tämä tauti

Lisätiedot

Sinulle, jolle on määrätty VELCADE -lääkettä. Tietoa VELCADEsta potilaille ja omaisille

Sinulle, jolle on määrätty VELCADE -lääkettä. Tietoa VELCADEsta potilaille ja omaisille Sinulle, jolle on määrätty VELCADE -lääkettä Tietoa VELCADEsta potilaille ja omaisille Tietoa VELCADEsta potilaille ja omaisille Lääkärisi on suositellut sinulle VELCADE (bortetsomibi) -hoitoa. VELCADE

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 10 maaliskuuta 2016 Mometasoni Versio 1.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Nuha Allerginen nuha on ylähengitysteiden

Lisätiedot

Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle. Anne Levaste, Clinical Nurse Educator

Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle. Anne Levaste, Clinical Nurse Educator Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle Anne Levaste, Clinical Nurse Educator 860703.0118/15FI 1 I24.0 Sydäninfarktiin johtamaton äkillinen sepelvaltimotukos

Lisätiedot

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS Nämä muutokset valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen ovat voimassa Komission päätöksestä. Jäsenvaltioiden viranomaiset päivittävät valmistetiedot

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. Rehydron Optim jauhe oraaliliuosta varten 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. Rehydron Optim jauhe oraaliliuosta varten 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Rehydron Optim jauhe oraaliliuosta varten 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi annospussi sisältää: Glukoosi, vedetön 6,75 g Natriumkloridi 1,30 g Natriumsitraatti

Lisätiedot

Pronaxen 250 mg tabletti OTC , Versio 1.3 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Pronaxen 250 mg tabletti OTC , Versio 1.3 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Pronaxen 250 mg tabletti OTC 25.9.2015, Versio 1.3 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Pronaxen 250 mg on tarkoitettu

Lisätiedot

PAKKAUSSELOSTE. VPRIV 200 yksikköä infuusiokuiva-aine, liuosta varten VPRIV 400 yksikköä infuusiokuiva-aine, liuosta varten velagluseraasi alfa

PAKKAUSSELOSTE. VPRIV 200 yksikköä infuusiokuiva-aine, liuosta varten VPRIV 400 yksikköä infuusiokuiva-aine, liuosta varten velagluseraasi alfa PAKKAUSSELOSTE VPRIV 200 yksikköä infuusiokuiva-aine, liuosta varten VPRIV 400 yksikköä infuusiokuiva-aine, liuosta varten velagluseraasi alfa Lue tämä pakkausseloste huolellisesti, ennen kuin aloitat

Lisätiedot

Nuorten raskauden ehkäisy. Miila Halonen asiantuntijalääkäri Väestöliitto

Nuorten raskauden ehkäisy. Miila Halonen asiantuntijalääkäri Väestöliitto Nuorten raskauden ehkäisy Miila Halonen asiantuntijalääkäri Väestöliitto Tässä puheenvuorossa Ehkäisytarve nuoruusiässä UKMEC kriteeristö (kategoriat ja tulkinta) Ehkäisyn aloittamiskäytännöistä Nuoruusikä,

Lisätiedot

Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic!

Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic! Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 2/2016 TEEMAT Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista Hannu Koponen / Kirjoitettu 8.4.2016 / Julkaistu 3.6.2016 Psykoosipotilaiden

Lisätiedot