sairauksien Munuaisennaltaehkäisy

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "sairauksien Munuaisennaltaehkäisy"

Transkriptio

1 sairauksien Munuaisennaltaehkäisy

2 2 Teksti: Seppo Ojanen, Nefrologian ylilääkäri Päijät-Hämeen keskussairaala, Tammikuu 2010

3 Sisällys Munuaissairauksien ennaltaehkäisy 4 Munuaissairauksien yleisyys Suomessa 4 Milloin on syytä epäillä munuaissairautta? 4 Synnynnäiset ja perinnölliset virtsatie- ja munuaissairaudet 5 Äkillisen munuaisten vajaatoiminnan estäminen 6 Munuaissairauksille altistavia tekijöitä ja sairauksia 7 Ikääntyminen 7 Tulehduskipulääkkeet 7 Virtsateiden tulehdukset 8 Verenpainetauti 8 Diabetes 9 Reuma- ja sidekudossairaudet 9 Kroonisen munuaissairauden etenemisen hidastaminen 10 Ohjaus ja seuranta 10 Ylipaino 10 Valkuaisrajoitus 10 Tupakointi 11 Veren korkeiden rasva-arvojen hoito 11 Verenpaineen hoito ja suolarajoitus 11 Virtsan valkuaiserityksen (proteinurian) vähentäminen 11 3

4 Munuaissairauksien ennaltaehkäisy Kroonista munuaisten vajaatoimintaa sairastavien ja aktiivihoidossa (dialyysihoito, munuaisensiirrot) olevien määrä kasvaa kaikkialla. Myös Suomessa aktiivihoidossa olevien potilaiden määrä on kasvanut vuosi vuodelta. Dialyysipotilaiden ilmaantuvuus eli uusien potilaiden määrä on Suomessa kasvanut erityisesti 75-vuotiaiden ikäryhmässä. Suomen munuaisrekisterin vuosiraportin 2008 mukaan aktiivihoidon ilmaantuvuus kasvoi tasaisesti vuoteen 1999 asti, ja sen jälkeen ilmaantuvuus on pysynyt tasolla 95 uutta potilasta miljoonaa asukasta kohti. Munuaissairauksien ilmaantuvuuden kääntämiseksi laskuun on tärkeää pyrkiä munuaissairauksien ennaltaehkäisyyn, varhaiseen diagnostiikkaan, tehokkaaseen hoitoon ja munuaissairautta vaikeuttavien tekijöiden poistamiseen. Milloin on syytä epäillä munuaissairautta? Munuais- ja virtsaelinsairauksia on syytä epäillä, mikäli virtsassa on todettavissa verta tai valkuaista, sairastuneella esiintyy virtsateiden tulehdusoireita tai hänellä on virtsan poikkeavaa vaahtoamista tai turvotuksia. Munuaisten kipu on suhteellisen harvinainen oire ja liittyy usein virtsakivitautiin tai munuaisten turpoamiseen tulehduksen seurauksena. Verenpainetauti liittyy hyvin useasti munuaissairauksiin. Kuitenkin yli 90 prosentilla verenpainetautia sairastavista on niin sanottu tavallinen suvussa kulkeva taipumus verenpainetautiin. Kroonista munuaissairautta on syytä epäillä verenpaineen nousun syyksi, jos suvussa esiintyy perinnöllisiä munuaissairauksia, todetaan verta tai valkuaista virtsassa, munuaisten toimintaa kuvastava kreatiniini on suurentunut, tai tutkittavalla todetaan krooninen virtsatieinfektio. Munuaisverenkierron häiriöstä johtuvaa verenpainetautia on syytä epäillä, mikäli nuoren ihmisen verenpaine on kohonnut, kun verenpaine kohoaa äkillisesti, tai kun vanhemman ihmisen pitkään tasapainossa pysynyt verenpaine kohoaa äkillisesti tai ei vastaa hoi- 4

5 toon. Munuaisten äkillinen vajaatoiminta ilmenee useimmiten voimakkain yleisoirein, virtsan tulon loppumisena tai sen huomattavana vähenemisenä. Synnynnäiset ja perinnölliset virtsatie- ja munuaissairaudet Perinnölliset tai synnynnäiset munuaissairaudet voivat ilmetä muun muassa vastasyntyneen vaikeana valkuaisvirtsaisuutena, verivirtsaisuutena, hitaasti etenevänä munuaisten vajaatoimintana, virtsateiden tulehduksina tai ne voivat olla liittyneinä muihin kehityshäiriöihin (mm. kuulo- tai näköhäiriö, hyvän- tai pahanlaatuiset kasvaimet). Perinnöllisiä munuaissairauksia on mahdollisuus todeta esimerkiksi sairauden kliinisen kuvan perusteella, ultraääni- tai muilla kuvantamistutkimuksilla, jossain tapauksissa lapsivesinäytteillä, geenitesteillä tai munuaiskoepalan avulla. Munuaisten ja virtsateiden kehityshäiriöitä esiintyy noin yhdellä tuhannesta vastasyntyneestä ja ne muodostavat prosenttia vastasyntyneiden kehityspoikkeamista. Häiriöiden syy voi olla perinnöllinen tai ulkoisen tekijän aiheuttama, esimerkiksi sopimaton lääke raskauden aikana. Virtsateiden synnynnäisiä rakenteellisia poikkeavuuksia on monenlaisia. Toinen munuainen voi puuttua tai olla kutistunut, munuaiset voivat olla kasvaneet yhteen hevosenkenkämunuaiseksi tai munuaisallas ja virtsajohdin voivat muodostaa kaksoissysteemin. Virtsan kulku voi olla tukoksen vuoksi estynyt, jolloin virtsajohtimet ja munuaisallas ovat poikkeavasti laajentuneita. Virtsaa voi myös päästä virtaamaan virtsarakosta virtsajohtimia pitkin takaisin munuaiseen (vesikoureteraalinen refluksi). Kongenitaalinefroosi on yleisin suomalaiseen tautiperintöön kuuluva vastasyntyneiden perinnöllinen munuaissairaus. Sai raus on peittyvästi periytyvä, jolloin sairauden ominaisuus periytyy, kun molemmilla vanhemmilla on sama geeni. Kongenitaalinefroosi aiheuttaa sikiölle jo raskauden aikana vaikean valkuaisvirtsaisuuden ja johtaa ilman hoitoa kuolemaan varsin pian syntymän jälkeen. Sairauden sikiöaikainen seulonta on mahdollista, koska se näkyy erittäin korkeina lapsiveden AFP-pitoisuuksina. Perinnöllisistä rakkulamunuaissairauksista tavallisin on vallitsevasti (dominantisti) periytyvä munuaisten monirakkulatauti (ADPKD). ADPKD-taudin diagnoosi on yleensä helppo, sillä tautia esiintyy potilaan suvussa ja munuaisissa todetaan rakkuloita. Noin 10 prosentilla potilaan vanhemmat ovat kuitenkin terveitä, jolloin tauti johtuu uudesta mutaatiosta. Rakkuloita todetaan molemmissa munuaisissa yleensä 30 vuoden ikään mennessä. ADPKD-tauti on erittäin epätodennäköinen, mikäli yli 30-vuotiaalla ei ultraäänitutkimuksessa todeta rakkuloita. Dialyysihoidossa ADPKD-potilaat menestyvät keskimääräistä paremmin. Yleisimmin käytetty hoito on hemodialyysi. Alportin oireyhtymä on perinnöllinen munuaissairaus, johon liittyy koulu- 5

6 iässä alkava kuulovamma ja usein poikkeavuuksia silmissä. Tauti periytyy tavallisimmin X-kromosomisesti vallitsevasti. Tästä syystä oireet ovat yleensä selvästi lievempiä naisilla kuin miehillä. Pojilla Alportin oireyhtymä havaitaan yleensä pikkulapsena. Taudin ensimmäinen oire on verivirtsaisuus. Usein virtsassa on myös valkuaista. Jos pojan suvussa tiedetään esiintyvän Alportin oireyhtymää, voi diagnoosia pitää melko varmana jo pelkän verivirtsaisuuden perusteella. Joskus diagnoosi halutaan varmistaa tutkimalla tautimuutoksia munuaiskoepalasta. Munuaisvaurion edetessä dialyysihoito ja munuaisensiirto tulevat harkittaviksi. Tytöillä ja naisillakin esiintyy verivirtsaisuutta pikkulapsesta alkaen, mutta heillä tauti harvoin etenee, ja munuaisen vajaatoiminnan kehittyminen on epätodennäköistä. Perinnöllisyysneuvontaa on harkittava, mikäli lapsella on harvinainen sairaus, kehitysvamma tai kehityshäiriö, jonka diagnoosi on epäselvä, ja vanhemmat haluaisivat sen selvittämistä. perheessä tai suvussa on perinnöllinen tauti, josta halutaan lisää tietoa. perinnöllisen taudin mahdollinen uusiutumisriski arveluttaa lapsenhankinnan yhteydessä. pohditaan sairauden tai kehityshäiriön sikiödiagnostisia mahdollisuuksia. suvun perinnöllisessä taudissa harkitaan kantajatutkimuksia tai ennakoivaa geenitestiä. Äkillisen munuaisten vajaatoiminnan estäminen Aikuisten akuutti munuaisvaurio on lisääntyvä ongelma väestön ikääntyessä. Akuutin munuaisvaurion riskiä lisäävät korkea ikä, diabetes, yleinen valtimoiden kovettuminen, useat lääkehoidot, sydämen vajaatoiminta, miessukupuoli ja munuaisten lieväkin krooninen vajaatoiminta. Altistavia tekijöistä tavallisimpia ovat myös elimistön kuivuminen ripulin tai oksentelun seurauksena. Myös myrkytykset, erityisesti sienimyrkytykset ja laaja lihasvaurio (rhabdomyolyysi) voivat aiheuttaa akuutin munuaisvaurion. Usein iäkkäillä on monta samanaikaista äkilliselle munuaisten vajaatoiminnalle altistavaa tekijää. Monet lääkkeet lisäävät äkillisen munuaisvaurion riskiä esimerkiksi infektion tai sydämen vajaatoiminnan vaikeutumisen, tai varjoainekuvausten yhteydessä. Tällaisia lääkeaineita ovat mm. tulehduskipulääkkeet, ACE:n estäjät, angiotensiinireseptorin salpaajat, metformiini, vankomysiini, aminoglykosidit ja spironolaktoni. Näiden lääkkeiden käyttö on usein syytä tauottaa ripulin, kuumeilun tai infektion yhteydessä. Lääkkeiden tauotuksesta on hyvä sopia hoitavan lääkärin kanssa. Varjoainetutkimusten yhteydessä on huolehdittava riittävästä nesteytyksestä ja vältettävä munuaisille haitallisia lääkkeitä. 6

7 Munuaissairauksille altistavia tekijöitä ja sairauksia Perinteiset sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijät, kuten korkea ikä, liikapaino, diabetes ja tupakointi lisäävät myös kroonisen munuaissairauden todennäköisyyttä. Munuaissairauksien ennaltaehkäisy on myös näihin riskitekijöihin vaikuttamista. Ikääntyminen Suurimmalla osalla ihmisistä munuaisten toiminta heikkenee 40 ikävuodesta alkaen noin 0,5-1 prosenttia vuodessa. Erityisesti kohonnut verenpaine nopeuttaa iänmukaista munuaistoiminnan heikkenemistä. Munuaisten toimintaa mittaavan veriplasman kreatiniinin pitoisuus ei kuitenkaan nouse samassa suhteessa, koska kreatiniinia tuottava lihasmassa laskee iän myötä. Ikääntymisen seurauksena munuaisten toiminnallinen kapasiteetti laskee, ja esimerkiksi joidenkin lääkkeiden annostusta joudutaan muuttamaan munuaisten toiminnan heikentyessä. Iän myötä munuaiset ovat myös entistä alttiimpia niitä vaurioittaville sairauksille ja tekijöille. Tämän vuoksi munuaisten toimintaa on tärkeää seurata esimerkiksi terveyskeskuskäyntien yhteydessä. Tulehduskipulääkkeet Kaikki tulehduskipulääkkeet voivat aiheuttaa munuaisten vajaatoimintaa. On mahdollista, että jopa pieniannoksinen ASA-lääkitys huonontaa lievästi munuaisten toimintaa iäkkäillä potilailla. Myös ns. COX-2 -selektiivisillä tulehduskipulääkkeillä on kuvattu olevan haittavaikutuksia munuaisten toimintaan, eivätkä ne ole tavallisia tulehduskipulääkkeitä turvallisempia. Tavallisin tulehduskipulääkkeiden aiheuttama haitta munuaisissa on akuutti vajaatoiminta tai olemassa olevan vajaatoiminnan vaikeutuminen. Riski lisääntyy noin nelinkertaiseksi tulehduskipulääkkeiden käyttäjillä. Vajaatoiminta voi ilmetä nopeasti lääkityksen aloittamisen jälkeen. Vältä tulehduskipulääkkeitä, jos sinulla on: kiertävän veren tilavuuden vajaus (kuivuminen, oksentelu, ripuli, kuume) muita sairauksia, kuten verenpainetauti, diabetes, sydämen vajaatoiminta, valtimoiden kovettuminen, maksakirroosi munuaissairaus muu lääkehoito, esimerkiksi diureetit, ACE:n estäjät, angiotensiinireseptorin salpaajat, aminoglykosidit korkea ikä. Akuutti munuaisten vajaatoiminta tai vajaatoiminnan eteneminen korjaantuvat yleensä, kun tulehduskipulääkkeen käyttö lopetetaan. Akuuteissa tilanteissa on 7

8 tärkeää riskiä lisäävien lääkkeiden käytön keskeyttäminen. Munuaisten keskivaikeaa tai vaikeaa kroonista vajaatoimintaa sairastavien hoidossa tulehduskipulääkkeitä on käytettävä varoen ja useimpien käyttöä on syytä välttää. Niiden tilalle voi harkita parasetamolia tai muita kipulääkkeitä. Virtsateiden tulehdukset Virtsatieinfektiot ovat hengitystieinfektioiden jälkeen yleisimpiä lääkärin hoitoon johtavia infektioita. Jopa puolet naisista sairastaa ainakin yhden virtsatieinfektion elämänsä aikana. Erityisen selvästi virtsatieinfektion riski lisääntyy vaihdevuosien jälkeen. Infektio toistuu prosentilla. Nuorilla ja miehillä virtsatieinfektio liittyy usein virtsarakon katetrointiin tai virtsateihin kohdistuviin toimenpiteisiin. Mikäli heillä ei todeta altistavaa syytä, niin virtsatieinfektion syy tulee selvittää. Lapsilla ensimmäinen virtsatieinfektio voi olla merkki virtsateiden rakenteen poikkeavuudesta. Virtsateiden rakennetutkimukset ultraäänellä tulisikin lapsille tehdä jo ensimmäisen infektion jälkeen. Rakkotasoinen virtsatieinfektio (kystiitti) ei altista munuaissairaudelle. Äkillinen virtsatieinfektio hoidetaan yleensä 3 5 päivän antibioottikuurilla. Jos infektiot uusiutuvat, antibioottivalmiste ja hoidon pituus valitaan bakteerilöydöksen ja antibioottien tehoa mittaavan bakteerien antibioottiherkkyystutkimuksen perusteella. Jos infektio toistuu usein, on harkittava kolmesta kuukaudesta vuoteen kestävää antibioottiestolääkitystä. Pyelonefriitillä tarkoitetaan virtsanjohtimen, munuaisaltaan tai munuaisen infektiota. Infektioon viittaavat yli 38 asteen kuume ja kylki- tai selkäkipu. Aikuisten kuumeisissa ja yleiskuntoon vaikuttavissa infektioissa myös C-reaktiivisen proteiinin (CRP) pitoisuus yli 40 mg/l viittaa munuaistason infektioon. Vanhuksilla pelkkä pahoinvointi, yleiskunnon äkillinen romahtaminen tai sekavuus voi olla merkki pyelonefriitistä. Hyväkuntoinen infektiopotilas soveltuu kotihoitoon, jolloin hoitoaika on noin kymmenen päivää. Jos potilaalla on korkea kuume tai hänen kuntonsa on huono, hoitopaikka on sairaala. Oireetonta bakteriuriaa eli bakteerien esiintymistä virtsassa esiintyy 5 10 prosentilla raskaana olevista naisista. Jos oireetonta bakteriuriaa ei hoideta, jopa 30 prosenttia odottavista äideistä saa akuutin pyelonefriitin. Bakteriuria lisää myös ennenaikaisen synnytyksen riskiä. Antibioottihoito vähentää bakteriuriaan liittyvää ennenaikaisen synnytyksen ja pyelonefriitin riskiä. Oireeton bakteriuria ja oireinen kystiitti hoidetaan samalla tavalla. Akuuttia pyelonefriittiä esiintyy 1 2 prosentilla raskauksista. Raskaudenaikaisen akuutin pyelonefriitin hoito aloitetaan sairaalassa. Ylempien virtsateiden krooninen infektio (krooninen pyelonefriitti) on nykyisin harvinainen syy krooniseen munuaisten vajaatoimintaan. Taustalla on tavallisesti jokin virtsateiden rakenteellinen poikkeavuus. Verenpainetauti Kohonnut verenpaine liittyy lähes vääjäämätta krooniseen munuaissairauteen. Aktiivihoitoon tulevista potilaista 85 prosentilla on verenpainelääkitys. Munuaissairaudet altistavat verenpainetaudin (hypertensio) kehittymiselle, ja toisaalta kohonnut verenpaine voi joh- 8

9 taa munuaisvaurioon. Lievästikin kohonnut verenpaine nopeuttaa munuaissairauksien etenemistä. Verenpaineen kohoamiseen vaikuttavat ylipaino, liiallinen suolan (natriumin) käyttö, runsas alkoholinkäyttö ja vähäinen liikunta. Diabetes Diabetes, ja erityisesti aikuistyypin diabetes, on nykyisin yleisin dialyysihoitoon johtava sairaus. Verenpaineen tavoitearvo on diabeettisessa nefropatiassa alle 130/80 mmhg. Jos proteinuria eli valkuaisvirtsaisuus ylittää määrän 1 g/vrk, tavoitearvo on alle 125/75 mmhg. Diabeettisessa nefropatiassa ACE:n estäjät tai angiotensiinireseptorin (ATR) salpaajat ovat ensisijaisia verenpainelääkkeitä, koska verenpaineen laskun ohella ne vähentävät proteinuriaa ja hidastavat munuaisten toiminnan heikkenemistä. ACE:n estäjistä ja ATR:n salpaajista on hyötyä vaikeassakin vajaatoiminnassa (GFR alle 30 ml/min), mutta tuolloin niiden käyttö on aloitettava pienellä annoksella ja vaikutusta on seurattava tiiviisti. Seerumin kreatiniini- ja kaliumpitoisuudet määritetään 1 2 viikon kuluttua hoidon aloituksesta, ja määritys tehdään myös annoksen nostamisen jälkeen. Hoitoa aloitettaessa seerumin kreatiniinipitoisuuden lievä suurentuminen on normaalia. Se ennustaa munuaisten toiminnan säilymistä pidemmällä aikavälillä. Hyvä glukoositasapaino eli sokeritasapaino ehkäisee nefropatian ilmaantumista. Glukoositasapainon paraneminen myös ehkäisee nefropatian etenemistä, ja tämä vaikutus kestää pitkään (metabolinen muisti) tyypin 1 diabeetikolla. Pitkäaikaisen verensokerin (HbA1C) tavoitetasona on pidetty arvoa 7 prosenttia. Alle 8 prosenttia oleva arvo näyttää suojaavan munuaissairauden kehittymiseltä altistamatta potilasta matalille verensokereille. Proteiinirajoitteinen ruokavalio ilmeisesti hidastaa diabeettisen nefropatian etenemistä munuaisten vajaatoimintaan ainakin tyypin 1 diabeetikoilla. Tupakoinnin lopettaminen saattaa hidastaa diabeettisen nefropatian etenemistä. Korkeiden veren rasva-arvojen (hyperlipidemia) hoito näyttää hidastavan diabeettisen nefropatian etenemistä. On painotettava, että pitkäkestoinen, eri riskitekijöihin kokonaisvaltaisesti kohdistuva intensiivinen hoito ehkäisee diabetekseen liittyvän munuaissairauden etenemistä. Reuma- ja sidekudossairaudet Myös sidekudostauteja kuten LED:tä ja nivelreumaa sairastavien munuaiset voivat vaurioitua. Näihin sairauksiin voi liittyä monenlaisia munuaismuutoksia, joiden diagnostiikka edellyttää yleensä sairaalatutkimuksia. Yleistaudin tehokas hoito on munuaisvaurioiden parasta ennaltaehkäisyä. Kun perustauti pidetään lääkehoidolla kurissa, myös munuaisvaurion riski vähenee. On myös huomattava, että sidekudostautien hoitoon käytettävät lääkkeet voivat aiheuttaa munuaisvaurioita. Esimerkiksi nivelreuman hoidossa käytettävät kultavalmisteet voivat aiheuttaa munuaiskerästulehduksen. Sairastuneiden hoidon seurannassa on virtsanäyte tutkittava määräajoin. 9

10 Kroonisen munuaissairauden etenemisen hidastaminen Krooninen munuaisten vajaatoiminta etenee itsestään, mikäli munuaistoimintaa mittaava munuaiskerässuodos (GFR) on laskenut yli 50 prosenttia. Tätä prosessia on kuitenkin mahdollisuus hidastaa. Ohjaus ja seuranta On tärkeää, että kroonista munuaisten vajaatoimintaa sairastavat ja heidän omaisensa saavat riittävästi tietoa sairaudesta, sen luonteesta ja hoidosta. Ohjauksen avulla on mahdollista hidastaa munuaissairauden etenemistä ja siirtää dialyysihoitojen aloittamista. Myös munuaissairauden säännöllinen seuranta ja hoito, joko sairaalassa tai terveyskeskuksessa, parantaa eloonjäämisen ennusteta. Säännöllisen hoitosuhteen ylläpitäminen on tärkeää munuaissairauden etenemisen hidastamisessa. Ylipaino Lihavuus (BMI > 30) nopeuttaa munuaissairauden etenemistä ja jopa aiheuttaa tiettyjä munuaiskerästulehduksia. Laihduttaminen parantaa ylipainoisen munuaispotilaan rasvatasapainoa, lisää insuliiniherkkyyttä, laskee verenpainetta ja vähentää valkuaisen erittymistä virtsaan. Tätä kautta on mahdollista hidastaa kroonisen munuaissairauden etenemistä. Valkuaisrajoitus Tutkimustulosten mukaan kohtuullisesti valkuaisrajoitteinen ruokavalio (proteiineja 0,75 1,0 g/kg/vrk) hidastaa kroonisen munuaissairauden etenemistä ja siirtää dialyysihoidon aloittamista. Ruokavalion suunnittelu vaatii lääketieteellistä ja ravit- 10

11 semusterapeuttista osaamista, ja päätös valkuaisrajoitteisesta ruokavaliosta on tehtävä yksilöllisesti. Valkuaisrajoituksen yhteydessä on taattava riittävä energian saanti. Valkuaisrajoitteista ruokavaliota on harkittava erityisesti silloin, kun dialyysihoidot eivät ole mahdollisia. Tupakointi Tupakoinnin on todettu lisäävän valkuaisvirtsaisuutta ja nopeuttavan kroonisen munuaissairauden etenemistä. Diabeetikot ovat erityisen alttiitta tupakoinnin haitallisille vaikutuksille. Tupakoinnin lopettaminen myös todennäköisesti hidastaa kroonisen munuaissairauden etenemistä. Tupakoinnin lopettaminen on suositeltavaa kaikille munuaispotilaille. Tupakoinnin lopettaminen vähentää myös syöpä- ja sydänsairauksia. Veren korkeiden rasva-arvojen hoito Kroonista munuaisten vajaatoimintaa ja runsasta valkuaisvirtsaisuutta sairastavilla on rasva-aineenvaihdunnan häiriöitä. Rasva-aineenvaihdunnan häiriön hoito todennäköisesti hidastaa kroonisen munuaissairauden etenemistä. On muistettava, että munuaispotilailla on selkeästi suurentunut riski sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin. Tätä riskiä on mahdollisuus vähentää rasvatasapainoa parantavilla lääkkeillä. Verenpaineen hoito ja suolarajoitus Systolisen verenpaineen lasku hidastaa kroonisen munuaissairauden etenemistä erityisesti potilailla, joilla on valkuaisvirtsaisuutta. Kansainvälisten suositusten mukaisesti verenpaineen tulee olla alle 130/80 ja alle 125/75, mikäli virtsaan erittyy valkuaista yli 1g vuorokaudessa. Tietyt verenpainelääkkeet (ACEI, angiotensiinin reseptoreiden salpaajat) näyttävät estävän kroonisen munuaissairauden etenemistä muita tehokkaammin. Suolan liiallinen saanti nostaa herkästi munuaispotilaiden verenpainetta. Samalla se lisää virtsaan erittyvän valkuaisen määrää ja heikentää verenpainelääkityksen tehoa. Suomalaiset saavat ravinnostaan suolaa noin 8 g vuorokaudessa, kun suositusten mukainen tavoite on 3-5 g. Rutiininomaista tiukkaa suolarajoitusta on vältettävä, koska jotkut munuaispotilaat erittävät runsaasti natriumia virtsaan. Mikäli heidän suolan saantia rajoitetaan voimakkaasti, natriumin puute voi johtaa verenkierron vajaukseen ja munuaistoiminnan heikkenemiseen. Suolan käytöstä on sovittava hoitavan lääkärin kanssa. Virtsan valkuaiserityksen (proteinurian) vähentäminen Munuaissairauksien hoidossa pyritään vähentämään valkuaisen erittymistä virtsaan, koska valkuainen aktivoi munuaiskudoksen tulehdusreaktiota ja lisää side- ja arpikudoksen muodostumista. Hoidon tavoitteena on vähentää virtsaan vuorokaudessa erittyvän valkuaisen määrä alle 0,5 gramman tasolle. Tämän tavoitteen saavuttamista voidaan auttaa lääkevalinnoilla. Asiasta on syytä keskustella hoitavan lääkärin kanssa. 11

12 Kumpulantie 1 A, 6. kerros, Helsinki puh. (09) , faksi (09) Tue elintärkeää toimintaamme: Lahjoitustili Nordea Keräyslupa löytyy Painatusta on tukenut Novartis Finland Oy.

s upersankari M UN UAINEN TAISTELEE! Suojele sitä VASTUsTAJILTA www.supersankarimunuainen.fi

s upersankari M UN UAINEN TAISTELEE! Suojele sitä VASTUsTAJILTA www.supersankarimunuainen.fi s upersankari M UN UAINEN TAISTELEE! Suojele sitä VASTUsTAJILTA www.supersankarimunuainen.fi SISÄLL YS: 3 Supersankarimunuaisen supervoimat 4 Supersankarimunuainen 5 Vastustaja 1: YLIPAINO 6 Supersankarimunuainen

Lisätiedot

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto EMA/188850/2014 Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto Tämä on Jardiance-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla

Lisätiedot

Olmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Olmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Olmesartan medoxomil STADA 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Olmesartan medoxomil STADA 10 mg kalvopäällysteiset tabletit Olmesartan

Lisätiedot

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN Marianne Isopahkala Pre-eklampsiaan sairastuneelle MITÄ PRE-EKLAMPSIA ON? Pre-eklampsiasta on käytetty vanhastaan nimityksiä raskausmyrkytys ja toksemia.

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut

Lisätiedot

Diabetes (sokeritauti)

Diabetes (sokeritauti) Diabetes (sokeritauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Diabeteksessa eli sokeritaudissa veren sokerimäärä on liian korkea. Lääkäri tai hoitaja mittaa verensokerin verinäytteestä

Lisätiedot

Käypä hoito -indikaattorit, diabetes

Käypä hoito -indikaattorit, diabetes 1 Käypä hoito -indikaattorit, diabetes Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat useaan suositukseen: Diabetes (2013), Diabeettinen nefropatia (2007), Diabeettinen retinopatia (2014), Diabeetikon

Lisätiedot

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes Iäkkään diabetes 1 Perustieto Syventävä tieto Diabetes ja vanhenemismuutokset Yleistietoa Sokeriarvot Hoidon tavoitteet Mittaaminen Kirjaaminen Hoidon tavoitteet Lääkehoito Insuliinihoidon aloitus HBa1c

Lisätiedot

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Huomautus: Seuraavat muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen tiettyihin kohtiin tehdään sovittelumenettelyn

Lisätiedot

Kliinikon odotukset virtsatieinfektioiden laboratoriotutkimuksilta

Kliinikon odotukset virtsatieinfektioiden laboratoriotutkimuksilta SKKY ry:n ja Sairaalakemistit ry:n syyskoulutuspäivät Kliinikon odotukset virtsatieinfektioiden laboratoriotutkimuksilta Maarit Wuorela, LT, oyl Turun kaupungin hyvinvointitoimiala erikoissairaanhoito

Lisätiedot

Käypä hoito -suositus

Käypä hoito -suositus Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Nefrologiyhdistyksen asettama työryhmä Duodecim 2007;123(20):2510 4 Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti koottuun tutkimustietoon,

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO ORION OYJ

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO ORION OYJ RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO CANDESARTAN/HYDROCHLOROTHIAZIDE ORION 8 MG/12,5 MG, 16 MG/12,5 MG, 32 MG/12,5 MG, 32 MG/25 MG ORION OYJ PÄIVÄYS: 17.4.2015, versio 2 Sivu 1/6 VI.2 Julkisen

Lisätiedot

Virtsatieinfektiot. ivä 12.11.2012. Infektioyhdyshenkilöiden iden koulutuspäiv. Teija Puhto Infektiolää

Virtsatieinfektiot. ivä 12.11.2012. Infektioyhdyshenkilöiden iden koulutuspäiv. Teija Puhto Infektiolää Virtsatieinfektiot Infektioyhdyshenkilöiden iden koulutuspäiv ivä 12.11.2012 Teija Puhto Infektiolää ääkäri Yleistä Virtsatieinfektiot ovat toiseksi yleisin infektio yleislää ääkärin vastaanotolla Suomessa

Lisätiedot

Perinnöllinen välimerenkuume

Perinnöllinen välimerenkuume www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Perinnöllinen välimerenkuume 2. DIAGNOOSI JA HOITO 2.1 Miten tauti todetaan? Yleensä taudin määrittelyssä edetään seuraavasti: Kliininen epäily: Perinnöllistä

Lisätiedot

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, Sydän- ja verisuoni sairaudet Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, - Yli miljoona suomalaista sairastaa sydän-ja verisuoni sairauksia tai diabetesta. - Näissä sairauksissa on kyse rasva- tai sokeriaineenvaihdunnan

Lisätiedot

Lasten virtsatieinfektioiden diagnostiikan ja hoidon kulmakivet

Lasten virtsatieinfektioiden diagnostiikan ja hoidon kulmakivet 25.10.2007 Lasten virtsatieinfektioiden diagnostiikan ja hoidon kulmakivet Ville Peltola TYKS, lastenklinikka Insidenssi Suurin < 1-v: pojat = tytöt, n. 7/1000 1-v: tytöt > pojat 8% tytöistä sairastaa

Lisätiedot

Mevalonaattikinaasin Vajaatoiminta (Mkd) Ja Hyperimmunoglobulinemia D Oireyhtymä (Hids)

Mevalonaattikinaasin Vajaatoiminta (Mkd) Ja Hyperimmunoglobulinemia D Oireyhtymä (Hids) www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Mevalonaattikinaasin Vajaatoiminta (Mkd) Ja Hyperimmunoglobulinemia D Oireyhtymä (Hids) 1. MIKÄ ON MEVALONAATTIKINAASIN VAJAATOIMINTA? 1.1 Mikä se on? Mevalonaattikinaasin

Lisätiedot

Maksa, ruuansulatuskanava ja alkoholi. Helena Tunturi-Hihnala 7.9.2009

Maksa, ruuansulatuskanava ja alkoholi. Helena Tunturi-Hihnala 7.9.2009 Maksa, ruuansulatuskanava ja alkoholi Helena Tunturi-Hihnala 7.9.2009 Alkoholi ja maksa Alkoholin vaikutukset elimistössä näkyvät herkästi maksan transaminaasiarvojen lievänä kohoamisena (n.10%:lla väestöstä)

Lisätiedot

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on

Lisätiedot

Mevalonaattikinaasin vajaatoiminta (MKD) ja Hyperimmunoglobulinemia D-oireyhtymä (HIDS)

Mevalonaattikinaasin vajaatoiminta (MKD) ja Hyperimmunoglobulinemia D-oireyhtymä (HIDS) Mevalonaattikinaasin vajaatoiminta (MKD) ja Hyperimmunoglobulinemia D-oireyhtymä (HIDS) Mikä on Mevalonaattikinaasin vajaatoiminta? Mevalonaattikinaasin vajaatoiminta on perinnöllinen sairaus. Se on elimistön

Lisätiedot

Mevalonaattikinaasin vajaatoiminta (MKD) ja Hyperimmunoglobulinemia D-oireyhtymä (HIDS) MIKÄ ON MEVALONAATTIKINAASIN VAJAATOIMINTA?

Mevalonaattikinaasin vajaatoiminta (MKD) ja Hyperimmunoglobulinemia D-oireyhtymä (HIDS) MIKÄ ON MEVALONAATTIKINAASIN VAJAATOIMINTA? Mevalonaattikinaasin vajaatoiminta (MKD) ja Hyperimmunoglobulinemia D-oireyhtymä (HIDS) MIKÄ ON MEVALONAATTIKINAASIN VAJAATOIMINTA? Mikä se on? Mevalonaattikinaasin vajaatoiminta on perinnöllinen sairaus.

Lisätiedot

Nuoren naisen VIRTSATIETULEHDUS

Nuoren naisen VIRTSATIETULEHDUS Nuoren naisen VIRTSATIETULEHDUS Terveyden edistämisen keskus ry:n arvioima. Julkaisija:Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö Töölönkatu 37 A 00260 Helsinki Tilaukset: julkaisutilaukset@yths.fi Kirjoittanut:

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes - mitä se on?

Tyypin 2 diabetes - mitä se on? - mitä se on? sokeriaineenvaihdunnan häiriö usein osa metabolista oireyhtymää vahvasti perinnöllinen kehittyy hitaasti ja vähin oirein keski-ikäisten ja sitä vanhempien sairaus? elintavoilla hoidettava

Lisätiedot

OMAISLUOVUTUS OHJE MUNUAISLUOVUTTAJALLE.

OMAISLUOVUTUS OHJE MUNUAISLUOVUTTAJALLE. OMAISLUOVUTUS OHJE MUNUAISLUOVUTTAJALLE. Terve ihminen voi luovuttaa toisen munuaisensa omaiselleen ja läheiselle henkilölle. Luovutus perustuu aina vapaaehtoisuuteen ja voimakkaaseen haluun auttaa munuaissairasta

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes sairautena

Tyypin 2 diabetes sairautena Tyypin 2 diabetes sairautena Liisa Hiltunen / PPSHP Diabetes Sokeriaineenvaihduntahäiriö, jossa häiriö insuliinihormonin erityksessä ja/tai toiminnassa, mistä johtuen verensokeri kohoaa usein häiriöitä

Lisätiedot

PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti

PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti Munuaiset ovat pavunmuotoiset elimet ja ne sijaitsevat selkärankasi kummallakin puolella keskimäärin puolessa välissä selkääsi. Munuaiset toimivat suodattimena.

Lisätiedot

REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS

REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS Sisältö Sydän ja nivelreuma Sydän- ja verisuonitaudit - ateroskleroosi - riskitekijät Nivelreuma ja sydän- ja verisuonitaudit - reumalääkitys ja sydän Kuinka

Lisätiedot

Julkisen yhteenvedon osiot

Julkisen yhteenvedon osiot Olmestad Comp 20 mg/12,5 mg kalvopäällysteinen tabletti Olmestad Comp 20 mg/25 mg kalvopäällysteinen tabletti 17.12.2015, versio V1.3 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon

Lisätiedot

Vesikouretraalinen refluksi (VUR) lapsilla. Esite potilaiden vanhemmille

Vesikouretraalinen refluksi (VUR) lapsilla. Esite potilaiden vanhemmille Vesikouretraalinen refluksi (VUR) lapsilla Esite potilaiden vanhemmille TM VUR:in ymmärtäminen Lapsellasionvesikouretraaliseksirefluksiksi (VUR:iksi)kutsuttusairaus.Sairauteenon olemassahoitoja.tässäesitteessäontietoa

Lisätiedot

NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume

NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume 1. MIKÄ ON NLRP12-GEENIIN LIITTYVÄ TOISTUVA KUUME? 1.1 Mikä se on? NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume on perinnöllinen

Lisätiedot

Hemodialyysihoitoon tulevalle

Hemodialyysihoitoon tulevalle Hemodialyysihoitoon tulevalle Potilasohje Olet aloittamassa hemodialyysihoidon eli keinomunuaishoidon. Tästä ohjeesta saat lisää tietoa hoidosta. Satakunnan sairaanhoitopiiri Dialyysi Päivitys 01/2016

Lisätiedot

Pramipexol Stada. 18.10.2013, Versio V01 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Pramipexol Stada. 18.10.2013, Versio V01 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Pramipexol Stada 18.10.2013, Versio V01 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Pramipexol STADA 0,088 mg tabletti Pramipexol STADA 0,18 mg tabletti Pramipexol STADA

Lisätiedot

Sikiöseulonnat OPAS LASTA ODOTTAVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista

Sikiöseulonnat OPAS LASTA ODOTTAVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista Tämä esite on tarkoitettu kaikille lasta odottaville vanhemmille. Vanhempien toivotaan tutustuvan esitteeseen yhdessä. Sikiö seulontoihin osallistuminen on vapaaehtoista. Sikiöseulonnat OAS LASTA ODOTTAVILLE

Lisätiedot

Trulicity-valmisteen (dulaglutidi) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto

Trulicity-valmisteen (dulaglutidi) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto EMA/601943/2014 Trulicity-valmisteen (dulaglutidi) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto Tämä on Trulicity-valmisteen riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet,

Lisätiedot

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 VI.2 VI.2.1 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT Tietoa sairauden esiintyvyydestä PLENADREN-valmistetta käytetään lisämunuaisten vajaatoiminnan

Lisätiedot

Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto

Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto EMA/775515/2014 Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Cosentyx-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla varmistetaan,

Lisätiedot

Tupakointi, liiallinen alkoholinkäyttö, huumeet.

Tupakointi, liiallinen alkoholinkäyttö, huumeet. Yleinen luulo on, että syy erektiohäiriöön löytyisi korvien välistä. Tosiasiassa suurin osa erektiohäiriöistä liittyy sairauksiin tai lääkitykseen. Jatkuessaan erektiohäiriö voi toki vaikuttaa mielialaankin.

Lisätiedot

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Tanja Laitinen, LL Wiitaunioni, Viitasaaren terveyskeskus 27.10.2016 Sidonnaisuudet Tampereen lääketiedepäivien osallistumismaksu,

Lisätiedot

Opas. munuaisen luovuttajalle

Opas. munuaisen luovuttajalle Opas munuaisen luovuttajalle Suomessa on vuodesta 1964 alkaen tehty yli 5500 munuaisensiirtoa. Vuosittain niitä tehdään 150 210. Valtaosa siirrettävistä munuaisista saadaan aivokuolleilta luovuttajilta.

Lisätiedot

Sikiöseulonnat OPAS RASKAANA OLEVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista

Sikiöseulonnat OPAS RASKAANA OLEVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista Tämä esite on tarkoitettu kaikille raskaana oleville. Vanhempien toivotaan tutustuvan esitteeseen yhdessä. Sikiö seulontoihin osallistuminen on vapaaehtoista. Sikiöseulonnat OPAS RASKAANA OLEVILLE Tietoa

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

Diabeetikon ruokavalio. FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen

Diabeetikon ruokavalio. FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen Diabeetikon ruokavalio FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen Lähde: Diabeetikon ruokavaliosuositus 2008 Diabetesliitto Työryhmä: Professori, LT,ETM Suvi Virtanen MMM, ravitsemusterapeutti Eliina

Lisätiedot

Sikiöseulonnat. Opas raskaana oleville. www.eksote.fi

Sikiöseulonnat. Opas raskaana oleville. www.eksote.fi Sikiöseulonnat Opas raskaana oleville www.eksote.fi Raskauden seuranta ja sikiötutkimukset ovat osa suomalaista äitiyshuoltoa. Niiden tarkoitus on todeta, onko raskaus edennyt normaalisti, sekä saada tietoja

Lisätiedot

Terveelliset elämäntavat

Terveelliset elämäntavat Terveelliset elämäntavat (lyhyt ohje/ Duodecim Terveyskirjasto) Ravinto Kasviksien, hedelmien ja marjojen runsas käyttö Viljatuotteet kuitupitoisia täysjyvävalmisteita Maito- ja lihatuotteet rasvattomina

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Telmisartan/ ratiopharm 4.12.2014, Versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Telmisartan/ ratiopharm on angiotensiini

Lisätiedot

Ibandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit. 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Ibandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit. 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Ibandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1b Tietoa sairauden esiintyvyydestä Vuonna

Lisätiedot

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle 2 3 Lukijalle Tämän oppaan tarkoituksena on helpottaa sinua sairautesi seurannassa ja antaa lisäksi tietoa sinua hoitavalle hoitohenkilökunnalle hoitotasapainostasi.

Lisätiedot

NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA

NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Nainen huolehdi rintojesi terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn seulontatutkimuksen

Lisätiedot

Angitensiiniä konvertoivan entsyymin (ACE:n) estäjät ja angiotensiini II -reseptorin salpaajat: Käyttö raskauden ja imetyksen aikana

Angitensiiniä konvertoivan entsyymin (ACE:n) estäjät ja angiotensiini II -reseptorin salpaajat: Käyttö raskauden ja imetyksen aikana Angitensiiniä konvertoivan entsyymin (ACE:n) estäjät ja angiotensiini II -reseptorin salpaajat: Käyttö raskauden ja imetyksen aikana Valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen hyväksytyt sanoitukset, PhVWP

Lisätiedot

IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ. Enonekiö

IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ. Enonekiö IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ ENONTEKIÖLLÄ Taina Korhonen tkl, Hetan ta, Enonekiö Sajos,Inari 23.5.2012 2012 IKÄIHMINEN? 30-35 v keuhkojen tilavuus suurimmillaan, 65 vuotiaana pienentynyt y 10%

Lisätiedot

Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon

Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon Mikko Syvänne Ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon 1 Yleiset tavoitteet 2 Prospective Studies Collaboration, Lancet 2007 3 Prospective Studies Collaboration,

Lisätiedot

Lääkehoidon tavoitteet. Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä. Lääkehoidon aloitusrajat. Verenpaineen hoidon tavoitetasot

Lääkehoidon tavoitteet. Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä. Lääkehoidon aloitusrajat. Verenpaineen hoidon tavoitetasot Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä Ilkka Tikkanen Dosentti, osastonylilääkäri sisätautien ja nefrologian erikoislääkäri HYKS, Vatsakeskus, Nefrologia, ja Helsinki Hypertension Centre

Lisätiedot

Potilaan päiväkirja. Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi

Potilaan päiväkirja. Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi Potilaan päiväkirja Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi POTILAAN TIEDOT Nimi: Osoite: Puh.: Erikoislääkäri: Erikoislääkärin puh.: Parkinsonhoitaja: Parkinsonhoitajan

Lisätiedot

Munuaisen luovuttajan opas

Munuaisen luovuttajan opas Munuaisen luovuttajan opas Terve ihminen voi luovuttaa toisen munuaisensa omaiselleen tai läheiselle henkilölle. Munuaissiirtoon elävältä luovuttajalta liittyy useita etuja. Munuaisen luovutus on turvallinen

Lisätiedot

TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI

TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Jokaisen naisen on syytä pitää huolta rintojensa terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn

Lisätiedot

Mikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.

Mikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10. Mikko Syvänne Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.2010 1 Klassiset valtimotaudin riskitekijät Kohonnut veren kolesteroli Kohonnut

Lisätiedot

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN Marianne Isopahkala Pre-eklampsiapotilasta ohjaavalle OHJAUS JA VUOROVAIKUTUS Ohjaus on potilaan tilanteesta keskustelua kaksisuuntaisessa vuorovaikutuksessa.

Lisätiedot

Perusseikkoja julkista yhteenvetoa varten

Perusseikkoja julkista yhteenvetoa varten Perusseikkoja julkista yhteenvetoa varten Yleiskatsaus taudin epidemiologiaan Elinajanodotteen kasvamisen ja väestön ikääntymisen oletetaan tekevän nivelrikosta neljänneksi suurimman työkyvyttömyyden syyn

Lisätiedot

Osteoporoosi (luukato)

Osteoporoosi (luukato) Osteoporoosi (luukato) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Osteoporoosi tarkoittaa, että luun kalkkimäärä on vähentynyt ja luun rakenne muuttunut. Silloin luu voi murtua

Lisätiedot

Vuosiraportti 2013. Suomen munuaistautirekisteri. Lappi 710 potilasta/1 milj. as. Länsi- Pohja 872. Koko maa 822 potilasta/1 milj.

Vuosiraportti 2013. Suomen munuaistautirekisteri. Lappi 710 potilasta/1 milj. as. Länsi- Pohja 872. Koko maa 822 potilasta/1 milj. Suomen munuaistautirekisteri Koko maa 822 potilasta/1 milj. asukasta Ahvenanmaa 977 < 785 potilasta/1 milj. as. 785 880 potilasta/1 milj. as. > 880 potilasta/1 milj. as. Vaasa 788 Etelä- Pohjanmaa 639

Lisätiedot

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Haavainen paksusuolentulehdus (UC)

Lisätiedot

HYVÄ RUOKA, PAREMPI MUISTI RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, TTK SAARA LEINO 20.5.2014

HYVÄ RUOKA, PAREMPI MUISTI RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, TTK SAARA LEINO 20.5.2014 HYVÄ RUOKA, PAREMPI MUISTI RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, TTK SAARA LEINO 20.5.2014 TÄNÄÄN KESKUSTELLAAN: Muistisairauksien ehkäisyn merkitys Yleisimmät muistisairauden Suomessa ja niiden riskitekijät Mitkä ravitsemukselliset

Lisätiedot

Munuaispotilaan kohonneen verenpaineen hoito. Suomen verenpaineyhdistyksen syyskokous 5.9.2015 Karri Helin

Munuaispotilaan kohonneen verenpaineen hoito. Suomen verenpaineyhdistyksen syyskokous 5.9.2015 Karri Helin Munuaispotilaan kohonneen verenpaineen hoito Suomen verenpaineyhdistyksen syyskokous 5.9.2015 Karri Helin LT, tutkimustyö hypertensiosta ja nefrologiasta sisätautien ja nefrologian erikoislääkäri European

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. Tabletti. Beige tai vaaleanruskea, soikea tabletti, jossa molemmilla puolilla jakouurre, 11 x 5,5 mm. Tabletti voidaan puolittaa.

VALMISTEYHTEENVETO. Tabletti. Beige tai vaaleanruskea, soikea tabletti, jossa molemmilla puolilla jakouurre, 11 x 5,5 mm. Tabletti voidaan puolittaa. 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Fortekor vet. 5 mg, tabletti kissoille ja koirille VALMISTEYHTEENVETO 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Vaikuttava aine: benatsepriilihydrokloridi 5 mg Täydellinen apuaineluettelo,

Lisätiedot

ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90

ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90 1 Yli 65-vuotias ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90 85 80 Mittari alkoholin käytön itsearviointiin 75 70 65 2 Tämän mittarin tarkoituksena on auttaa Sinua arvioimaan alkoholin käyttöäsi. Alkoholin käyttöä olisi

Lisätiedot

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 41 KABERGOLIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON 4.2 Annostus ja antotapa: Seuraava tieto tulee lisätä sopivalla tavalla:

Lisätiedot

Traps Eli Tuumorinekroositekijän Reseptoriin Liittyvä Jaksoittainen Oireyhtymä (Periytyvä Irlanninkuume)

Traps Eli Tuumorinekroositekijän Reseptoriin Liittyvä Jaksoittainen Oireyhtymä (Periytyvä Irlanninkuume) www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Traps Eli Tuumorinekroositekijän Reseptoriin Liittyvä Jaksoittainen Oireyhtymä (Periytyvä Irlanninkuume) 1. MIKÄ ON TRAPS? 1.1 Mikä se on? Tuumorinekroositekijän

Lisätiedot

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 1 (8) S ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 2 (8) SISÄLLYSLUETTELO Mitä kehityshäiriöiden seulonta tarkoittaa? 3 Ultraääniseulontatutkimukset 4 Varhainen ultraääniseulonta Toisen

Lisätiedot

Propyyliheksedriini. Eventin. Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany. Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen

Propyyliheksedriini. Eventin. Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany. Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen Liite I 3 Aine: Propyyliheksedriini Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen ottamista kauppanimi Saksa Knoll AG Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany Eventin 4 Aine Fenbutratsaatti

Lisätiedot

Julkisen yhteenvedon osiot. Lerkanidipiinin käyttöä ei suositella alle 18-vuotiaille lapsille, koska tiedot turvallisuudesta ja tehosta puuttuvat.

Julkisen yhteenvedon osiot. Lerkanidipiinin käyttöä ei suositella alle 18-vuotiaille lapsille, koska tiedot turvallisuudesta ja tehosta puuttuvat. RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO ORIDIP 10 MG KALVOPÄÄLLYSTEISET TABLETIT ORIDIP 20 MG KALVOPÄÄLLYSTEISET TABLETIT ORION CORPORATION PÄIVÄMÄÄRÄ: 22.3.2016, VERSIO 1.1 VI.2 Julkisen yhteenvedon

Lisätiedot

Valmistaudu vaihdevuosiin. 24.3.2011 Teija Alanko Gynekologi

Valmistaudu vaihdevuosiin. 24.3.2011 Teija Alanko Gynekologi Valmistaudu vaihdevuosiin 24.3.2011 Teija Alanko Gynekologi Menopaussi keskimäärin 45-58 v, keski-ikä 51v. aiemmin jos munasarjat poistettu, säde- tai solusalpaajahoidon jälkeen tupakointi varhentaa 1-2

Lisätiedot

Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO EMA/198014/2014 Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Tämä on Sylvant-valmistetta koskevan riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joiden

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016 Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito Mikä on verenpaine? Ellei painetta, ei virtausta Sydän supistuu sykkivä paineaalto Paineaallon kohdalla systolinen (yläpaine) Lepovaiheen aikana diastolinen (alapaine)

Lisätiedot

Opiskelijoiden virtsatieinfektioiden diagnostiikka ja hoitolinjat. 25.10.2007 Kristina Kunttu, LT, yhteisöterveyden ylilääkäri

Opiskelijoiden virtsatieinfektioiden diagnostiikka ja hoitolinjat. 25.10.2007 Kristina Kunttu, LT, yhteisöterveyden ylilääkäri Opiskelijoiden virtsatieinfektioiden diagnostiikka ja hoitolinjat 25.10.2007 Kristina Kunttu, LT, yhteisöterveyden ylilääkäri VIRTSATIEINFEKTIOT NUORILLA NAISILLA Yleisyys Jopa puolet naisista sairastaa

Lisätiedot

Suomen munuaistautirekisteri Ilmaantuvuus/1 miljoona asukasta > v 6 v 6 6 v v v 16 1 1 1 1 1 1 Suomen munuaistautirekisteri Sisällys Suomen munuaistautirekisteri... Suomen munuaistautirekisterin johtoryhmä...

Lisätiedot

Vuosiraportti 6 Suomen munuaistautirekisteri Koko maa 22 potilasta/1 milj. asukasta Ahvenanmaa 55 Ryhmä 1 < 6 potilasta/1 milj. as. Ryhmä 2 6 potilasta/1 milj. as. Ryhmä 3 > potilasta/1 milj. as. Vaasa

Lisätiedot

Additions appear in italics and underlined deletions in italics and strikethrough

Additions appear in italics and underlined deletions in italics and strikethrough LIITE III 1 AMENDMENTS TO BE INCLUDED IN THE RELEVANT SECTIONS OF THE SUMMARY OF PRODUCT CHARACTERISTICS OF NIMESULIDE CONTAINING MEDICINAL PRODUCTS (SYSTEMIC FORMULATIONS) Additions appear in italics

Lisätiedot

Kaaoksen hallinta (perus)terveydenhuollossa. 17.4.2013 Klas Winell

Kaaoksen hallinta (perus)terveydenhuollossa. 17.4.2013 Klas Winell Kaaoksen hallinta (perus)terveydenhuollossa 17.4.2013 Klas Winell Rakennuspalikat Omien resurssien analyysi Kohdeväestön analyysi Nykyisen toiminnan määrä, laatu, vaikuttavuus ja terveyshyöty analyysi

Lisätiedot

Lääkehoito ja lähihoitaja 10 1.1 Lääkkeet ja yhteiskunta 10 1.2 Lääkkeet ja yksilö 13 1.3 Lähihoitajan rooli lääkehoidon toteuttajana 14

Lääkehoito ja lähihoitaja 10 1.1 Lääkkeet ja yhteiskunta 10 1.2 Lääkkeet ja yksilö 13 1.3 Lähihoitajan rooli lääkehoidon toteuttajana 14 Sisällys Esipuhe 3 Lääkehoito ja lähihoitaja 10 1.1 Lääkkeet ja yhteiskunta 10 1.2 Lääkkeet ja yksilö 13 1.3 Lähihoitajan rooli lääkehoidon toteuttajana 14 Lääke, APTEEKKI JA LÄÄKETIETO 16 2.1 Lääke ja

Lisätiedot

X-kromosominen periytyminen. Potilasopas. TYKS Perinnöllisyyspoliklinikka PL 52, 20521 Turku puh (02) 3131 390 faksi (02) 3131 395

X-kromosominen periytyminen. Potilasopas. TYKS Perinnöllisyyspoliklinikka PL 52, 20521 Turku puh (02) 3131 390 faksi (02) 3131 395 12 X-kromosominen periytyminen TYKS Perinnöllisyyspoliklinikka PL 52, 20521 Turku puh (02) 3131 390 faksi (02) 3131 395 FOLKHÄLSANS GENETISKA KLINIK PB 211, (Topeliusgatan 20) 00251 Helsingfors tel (09)

Lisätiedot

Tekonivelinfektiot. 5.10.2012 Teija Puhto Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö, OYS

Tekonivelinfektiot. 5.10.2012 Teija Puhto Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö, OYS Tekonivelinfektiot 5.10.2012 Teija Puhto Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö, OYS Lääkelaitos: Endoproteesirekisteri Lääkelaitos: Endoproteesirekisteri Tekonivelinfektio Lonkan ja polven primaaritekonivelistä

Lisätiedot

AJATTELE ITSEÄSI, TOIMI. POSITIIVISIN KEINOIN diabeteksen hallintaan

AJATTELE ITSEÄSI, TOIMI. POSITIIVISIN KEINOIN diabeteksen hallintaan AJATTELE ITSEÄSI, TOIMI POSITIIVISIN KEINOIN diabeteksen hallintaan Mikä on diabetes? Diabetes on tila, jossa elimistön on vaikea muuttaa nautittua ravintoa energiaksi Diabeteksessa veressä on liikaa glukoosia

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Luuston viholliset: Luuston haurastuminen. Laihduttaminen ja syömishäiriöt Tupakka Alkoholi Huumeet Kofeiini Lääkkeet

SISÄLTÖ. Luuston viholliset: Luuston haurastuminen. Laihduttaminen ja syömishäiriöt Tupakka Alkoholi Huumeet Kofeiini Lääkkeet LUUSTO 17.11.2015 SISÄLTÖ Luuston viholliset: Laihduttaminen ja syömishäiriöt Tupakka Alkoholi Huumeet Kofeiini Lääkkeet Luuston haurastuminen 2 LUUSTON VIHOLLISET Nau+ntoaineista erityises+ alkoholilla,

Lisätiedot

Vokanamet (kanagliflotsiini/metformiini) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Vokanamet (kanagliflotsiini/metformiini) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO EMA/137565/2014 Vokanamet (kanagliflotsiini/metformiini) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Tämä on Vokanamet-valmistetta koskevan riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet,

Lisätiedot

Suolan terveyshaitat ja kustannukset

Suolan terveyshaitat ja kustannukset Suolan terveyshaitat ja kustannukset Antti Jula, ylilääkäri, sisätautiopin dosentti, THL Seminaari Suola Näkymätön vaara 8.2.2011 Verenpaine ja aivohalvauskuolleisuus Prospective Studies Collaboration,

Lisätiedot

Perinnöllisyys harvinaisten lihastautien aiheuttajana. Helena Kääriäinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tampere

Perinnöllisyys harvinaisten lihastautien aiheuttajana. Helena Kääriäinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tampere Perinnöllisyys harvinaisten lihastautien aiheuttajana Helena Kääriäinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tampere 17.11.2011 Mistä lihastauti aiheutuu? Suurin osa on perinnöllisiä Osassa perimä altistaa

Lisätiedot

Riskienhallintasuunnitelman julkinen yhteenveto Kyprolis (karfiltsomibi)

Riskienhallintasuunnitelman julkinen yhteenveto Kyprolis (karfiltsomibi) EMA/639793/2015 Riskienhallintasuunnitelman julkinen yhteenveto Kyprolis (karfiltsomibi) Tämä on Kyprolis-valmistetta koskevan riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joiden

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine Vaitelias vaaratekijä. Kimmo Kontula Sisätautiopin professori, ylilääkäri HY ja HYKS Labquality Days 11.02.

Kohonnut verenpaine Vaitelias vaaratekijä. Kimmo Kontula Sisätautiopin professori, ylilääkäri HY ja HYKS Labquality Days 11.02. Kohonnut verenpaine Vaitelias vaaratekijä Kimmo Kontula Sisätautiopin professori, ylilääkäri HY ja HYKS Labquality Days 11.02.2016 Ihmiskunnan kriittisen tärkeät sairaudet ja riskitekijät Global Burden

Lisätiedot

Olysio (simepreviiri) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Olysio (simepreviiri) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Olysio (simepreviiri) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Tämä on yhteenveto Olysio-valmisteen riskienhallintasuunnitelmasta (risk management plan, RMP), jossa esitetään yksityiskohtaisesti

Lisätiedot

Sairauksien ehkäisyn strategiat

Sairauksien ehkäisyn strategiat VALTIMOTERVEYDEKSI! Miten arvioidaan diabeteksen ja valtimotautien riski ja tunnistetaan oikeat henkilöt riskinhallinnan piiriin? Mikko Syvänne, dosentti, ylilääkäri, Suomen Sydänliitto ry Sairauksien

Lisätiedot

Seulontavaihtoehdot ja riskit

Seulontavaihtoehdot ja riskit Seulontavaihtoehdot ja riskit Hannele Laivuori HUSLAB Perinnöllisyyslääketieteen yksikkö Jaakko Ignatius TYKS, Perinnöllisyyslääketiede Finohta / Sikiöseulontojen yhtenäistäminen / Hannele Laivuori ja

Lisätiedot

Mitä syöpäpotilaan pitää tietää hoitojen pitkäaikaishaitoista?

Mitä syöpäpotilaan pitää tietää hoitojen pitkäaikaishaitoista? Mitä syöpäpotilaan pitää tietää hoitojen pitkäaikaishaitoista? Teksti Marika Javanainen Kuva Bosse Österberg Tiivistelmä esityksestä, jonka Syöpätautien klinikan (TAYS) erikoistuva lääkäri Leena Tiainen

Lisätiedot

Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad

Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad 1.1.2009 31.12.2012 Tehostetun hoitomallin vaikuttavuuden arviointi diabeteksen

Lisätiedot

Lipin-2 osallistuu mahdollisesti myös tulehdusten säätelyyn ja solunjakautumiseen.

Lipin-2 osallistuu mahdollisesti myös tulehdusten säätelyyn ja solunjakautumiseen. Majeedin oireyhtymä Mikä on Majeedin oireyhtymä? Majeedin oireyhtymä on harvinainen perinnöllinen sairaus. Oireyhtymää sairastavilla lapsilla esiintyy toistuvaa pitkäaikaista monipesäkkeistä osteomyeliittiä

Lisätiedot

Liite III Muutokset valmistetietojen asianmukaisiin kohtiin

Liite III Muutokset valmistetietojen asianmukaisiin kohtiin Liite III Muutokset valmistetietojen asianmukaisiin kohtiin Huom: Nämä muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin on laadittu lausuntopyyntömenettelyssä. Direktiivin 2001/83/EY

Lisätiedot

Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle. Anne Levaste, Clinical Nurse Educator

Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle. Anne Levaste, Clinical Nurse Educator Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle Anne Levaste, Clinical Nurse Educator 860703.0118/15FI 1 I24.0 Sydäninfarktiin johtamaton äkillinen sepelvaltimotukos

Lisätiedot

Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan

Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan Tiina Laatikainen, LT, tutkimusprofessori 24.11.2012 1 Kohonnut verenpaine Lisää riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin Sepelvaltimotaudin

Lisätiedot

Ruoka- ja ravintoaineet 12

Ruoka- ja ravintoaineet 12 Sisällys Johdanto (Anna-Maija Tiainen) 9 1 Ruoka- ja ravintoaineet 12 Energia ja energiaravintoaineet (Senja Arffman) 13 Hiilihydraatit 14 Proteiinit 16 Rasvat 17 omega-3 ja -6 -rasvahapot 19 Alkoholi

Lisätiedot

Sikiön kehityshäiriöiden. Mahdollinen alaotsikko (Calibri 28) www.eksote.fi

Sikiön kehityshäiriöiden. Mahdollinen alaotsikko (Calibri 28) www.eksote.fi Sikiön kehityshäiriöiden seulonta Mahdollinen alaotsikko (Calibri 28) www.eksote.fi Raskauksien seuranta ja sikiötutkimukset ovat osa suomalaista äitiyshuoltoa. Äidit voivat osallistua vapaaehtoiseen sikiön

Lisätiedot

mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä

mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä Laatimispäivä: Huhtikuu 2016 Sisällysluettelo Johdanto... 3 Mitkä hoidon riskit ovat?... 3 Ketä riski koskee?...

Lisätiedot