sairauksien Munuaisennaltaehkäisy

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "sairauksien Munuaisennaltaehkäisy"

Transkriptio

1 sairauksien Munuaisennaltaehkäisy

2 2 Teksti: Seppo Ojanen, Nefrologian ylilääkäri Päijät-Hämeen keskussairaala, Tammikuu 2010

3 Sisällys Munuaissairauksien ennaltaehkäisy 4 Munuaissairauksien yleisyys Suomessa 4 Milloin on syytä epäillä munuaissairautta? 4 Synnynnäiset ja perinnölliset virtsatie- ja munuaissairaudet 5 Äkillisen munuaisten vajaatoiminnan estäminen 6 Munuaissairauksille altistavia tekijöitä ja sairauksia 7 Ikääntyminen 7 Tulehduskipulääkkeet 7 Virtsateiden tulehdukset 8 Verenpainetauti 8 Diabetes 9 Reuma- ja sidekudossairaudet 9 Kroonisen munuaissairauden etenemisen hidastaminen 10 Ohjaus ja seuranta 10 Ylipaino 10 Valkuaisrajoitus 10 Tupakointi 11 Veren korkeiden rasva-arvojen hoito 11 Verenpaineen hoito ja suolarajoitus 11 Virtsan valkuaiserityksen (proteinurian) vähentäminen 11 3

4 Munuaissairauksien ennaltaehkäisy Kroonista munuaisten vajaatoimintaa sairastavien ja aktiivihoidossa (dialyysihoito, munuaisensiirrot) olevien määrä kasvaa kaikkialla. Myös Suomessa aktiivihoidossa olevien potilaiden määrä on kasvanut vuosi vuodelta. Dialyysipotilaiden ilmaantuvuus eli uusien potilaiden määrä on Suomessa kasvanut erityisesti 75-vuotiaiden ikäryhmässä. Suomen munuaisrekisterin vuosiraportin 2008 mukaan aktiivihoidon ilmaantuvuus kasvoi tasaisesti vuoteen 1999 asti, ja sen jälkeen ilmaantuvuus on pysynyt tasolla 95 uutta potilasta miljoonaa asukasta kohti. Munuaissairauksien ilmaantuvuuden kääntämiseksi laskuun on tärkeää pyrkiä munuaissairauksien ennaltaehkäisyyn, varhaiseen diagnostiikkaan, tehokkaaseen hoitoon ja munuaissairautta vaikeuttavien tekijöiden poistamiseen. Milloin on syytä epäillä munuaissairautta? Munuais- ja virtsaelinsairauksia on syytä epäillä, mikäli virtsassa on todettavissa verta tai valkuaista, sairastuneella esiintyy virtsateiden tulehdusoireita tai hänellä on virtsan poikkeavaa vaahtoamista tai turvotuksia. Munuaisten kipu on suhteellisen harvinainen oire ja liittyy usein virtsakivitautiin tai munuaisten turpoamiseen tulehduksen seurauksena. Verenpainetauti liittyy hyvin useasti munuaissairauksiin. Kuitenkin yli 90 prosentilla verenpainetautia sairastavista on niin sanottu tavallinen suvussa kulkeva taipumus verenpainetautiin. Kroonista munuaissairautta on syytä epäillä verenpaineen nousun syyksi, jos suvussa esiintyy perinnöllisiä munuaissairauksia, todetaan verta tai valkuaista virtsassa, munuaisten toimintaa kuvastava kreatiniini on suurentunut, tai tutkittavalla todetaan krooninen virtsatieinfektio. Munuaisverenkierron häiriöstä johtuvaa verenpainetautia on syytä epäillä, mikäli nuoren ihmisen verenpaine on kohonnut, kun verenpaine kohoaa äkillisesti, tai kun vanhemman ihmisen pitkään tasapainossa pysynyt verenpaine kohoaa äkillisesti tai ei vastaa hoi- 4

5 toon. Munuaisten äkillinen vajaatoiminta ilmenee useimmiten voimakkain yleisoirein, virtsan tulon loppumisena tai sen huomattavana vähenemisenä. Synnynnäiset ja perinnölliset virtsatie- ja munuaissairaudet Perinnölliset tai synnynnäiset munuaissairaudet voivat ilmetä muun muassa vastasyntyneen vaikeana valkuaisvirtsaisuutena, verivirtsaisuutena, hitaasti etenevänä munuaisten vajaatoimintana, virtsateiden tulehduksina tai ne voivat olla liittyneinä muihin kehityshäiriöihin (mm. kuulo- tai näköhäiriö, hyvän- tai pahanlaatuiset kasvaimet). Perinnöllisiä munuaissairauksia on mahdollisuus todeta esimerkiksi sairauden kliinisen kuvan perusteella, ultraääni- tai muilla kuvantamistutkimuksilla, jossain tapauksissa lapsivesinäytteillä, geenitesteillä tai munuaiskoepalan avulla. Munuaisten ja virtsateiden kehityshäiriöitä esiintyy noin yhdellä tuhannesta vastasyntyneestä ja ne muodostavat prosenttia vastasyntyneiden kehityspoikkeamista. Häiriöiden syy voi olla perinnöllinen tai ulkoisen tekijän aiheuttama, esimerkiksi sopimaton lääke raskauden aikana. Virtsateiden synnynnäisiä rakenteellisia poikkeavuuksia on monenlaisia. Toinen munuainen voi puuttua tai olla kutistunut, munuaiset voivat olla kasvaneet yhteen hevosenkenkämunuaiseksi tai munuaisallas ja virtsajohdin voivat muodostaa kaksoissysteemin. Virtsan kulku voi olla tukoksen vuoksi estynyt, jolloin virtsajohtimet ja munuaisallas ovat poikkeavasti laajentuneita. Virtsaa voi myös päästä virtaamaan virtsarakosta virtsajohtimia pitkin takaisin munuaiseen (vesikoureteraalinen refluksi). Kongenitaalinefroosi on yleisin suomalaiseen tautiperintöön kuuluva vastasyntyneiden perinnöllinen munuaissairaus. Sai raus on peittyvästi periytyvä, jolloin sairauden ominaisuus periytyy, kun molemmilla vanhemmilla on sama geeni. Kongenitaalinefroosi aiheuttaa sikiölle jo raskauden aikana vaikean valkuaisvirtsaisuuden ja johtaa ilman hoitoa kuolemaan varsin pian syntymän jälkeen. Sairauden sikiöaikainen seulonta on mahdollista, koska se näkyy erittäin korkeina lapsiveden AFP-pitoisuuksina. Perinnöllisistä rakkulamunuaissairauksista tavallisin on vallitsevasti (dominantisti) periytyvä munuaisten monirakkulatauti (ADPKD). ADPKD-taudin diagnoosi on yleensä helppo, sillä tautia esiintyy potilaan suvussa ja munuaisissa todetaan rakkuloita. Noin 10 prosentilla potilaan vanhemmat ovat kuitenkin terveitä, jolloin tauti johtuu uudesta mutaatiosta. Rakkuloita todetaan molemmissa munuaisissa yleensä 30 vuoden ikään mennessä. ADPKD-tauti on erittäin epätodennäköinen, mikäli yli 30-vuotiaalla ei ultraäänitutkimuksessa todeta rakkuloita. Dialyysihoidossa ADPKD-potilaat menestyvät keskimääräistä paremmin. Yleisimmin käytetty hoito on hemodialyysi. Alportin oireyhtymä on perinnöllinen munuaissairaus, johon liittyy koulu- 5

6 iässä alkava kuulovamma ja usein poikkeavuuksia silmissä. Tauti periytyy tavallisimmin X-kromosomisesti vallitsevasti. Tästä syystä oireet ovat yleensä selvästi lievempiä naisilla kuin miehillä. Pojilla Alportin oireyhtymä havaitaan yleensä pikkulapsena. Taudin ensimmäinen oire on verivirtsaisuus. Usein virtsassa on myös valkuaista. Jos pojan suvussa tiedetään esiintyvän Alportin oireyhtymää, voi diagnoosia pitää melko varmana jo pelkän verivirtsaisuuden perusteella. Joskus diagnoosi halutaan varmistaa tutkimalla tautimuutoksia munuaiskoepalasta. Munuaisvaurion edetessä dialyysihoito ja munuaisensiirto tulevat harkittaviksi. Tytöillä ja naisillakin esiintyy verivirtsaisuutta pikkulapsesta alkaen, mutta heillä tauti harvoin etenee, ja munuaisen vajaatoiminnan kehittyminen on epätodennäköistä. Perinnöllisyysneuvontaa on harkittava, mikäli lapsella on harvinainen sairaus, kehitysvamma tai kehityshäiriö, jonka diagnoosi on epäselvä, ja vanhemmat haluaisivat sen selvittämistä. perheessä tai suvussa on perinnöllinen tauti, josta halutaan lisää tietoa. perinnöllisen taudin mahdollinen uusiutumisriski arveluttaa lapsenhankinnan yhteydessä. pohditaan sairauden tai kehityshäiriön sikiödiagnostisia mahdollisuuksia. suvun perinnöllisessä taudissa harkitaan kantajatutkimuksia tai ennakoivaa geenitestiä. Äkillisen munuaisten vajaatoiminnan estäminen Aikuisten akuutti munuaisvaurio on lisääntyvä ongelma väestön ikääntyessä. Akuutin munuaisvaurion riskiä lisäävät korkea ikä, diabetes, yleinen valtimoiden kovettuminen, useat lääkehoidot, sydämen vajaatoiminta, miessukupuoli ja munuaisten lieväkin krooninen vajaatoiminta. Altistavia tekijöistä tavallisimpia ovat myös elimistön kuivuminen ripulin tai oksentelun seurauksena. Myös myrkytykset, erityisesti sienimyrkytykset ja laaja lihasvaurio (rhabdomyolyysi) voivat aiheuttaa akuutin munuaisvaurion. Usein iäkkäillä on monta samanaikaista äkilliselle munuaisten vajaatoiminnalle altistavaa tekijää. Monet lääkkeet lisäävät äkillisen munuaisvaurion riskiä esimerkiksi infektion tai sydämen vajaatoiminnan vaikeutumisen, tai varjoainekuvausten yhteydessä. Tällaisia lääkeaineita ovat mm. tulehduskipulääkkeet, ACE:n estäjät, angiotensiinireseptorin salpaajat, metformiini, vankomysiini, aminoglykosidit ja spironolaktoni. Näiden lääkkeiden käyttö on usein syytä tauottaa ripulin, kuumeilun tai infektion yhteydessä. Lääkkeiden tauotuksesta on hyvä sopia hoitavan lääkärin kanssa. Varjoainetutkimusten yhteydessä on huolehdittava riittävästä nesteytyksestä ja vältettävä munuaisille haitallisia lääkkeitä. 6

7 Munuaissairauksille altistavia tekijöitä ja sairauksia Perinteiset sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijät, kuten korkea ikä, liikapaino, diabetes ja tupakointi lisäävät myös kroonisen munuaissairauden todennäköisyyttä. Munuaissairauksien ennaltaehkäisy on myös näihin riskitekijöihin vaikuttamista. Ikääntyminen Suurimmalla osalla ihmisistä munuaisten toiminta heikkenee 40 ikävuodesta alkaen noin 0,5-1 prosenttia vuodessa. Erityisesti kohonnut verenpaine nopeuttaa iänmukaista munuaistoiminnan heikkenemistä. Munuaisten toimintaa mittaavan veriplasman kreatiniinin pitoisuus ei kuitenkaan nouse samassa suhteessa, koska kreatiniinia tuottava lihasmassa laskee iän myötä. Ikääntymisen seurauksena munuaisten toiminnallinen kapasiteetti laskee, ja esimerkiksi joidenkin lääkkeiden annostusta joudutaan muuttamaan munuaisten toiminnan heikentyessä. Iän myötä munuaiset ovat myös entistä alttiimpia niitä vaurioittaville sairauksille ja tekijöille. Tämän vuoksi munuaisten toimintaa on tärkeää seurata esimerkiksi terveyskeskuskäyntien yhteydessä. Tulehduskipulääkkeet Kaikki tulehduskipulääkkeet voivat aiheuttaa munuaisten vajaatoimintaa. On mahdollista, että jopa pieniannoksinen ASA-lääkitys huonontaa lievästi munuaisten toimintaa iäkkäillä potilailla. Myös ns. COX-2 -selektiivisillä tulehduskipulääkkeillä on kuvattu olevan haittavaikutuksia munuaisten toimintaan, eivätkä ne ole tavallisia tulehduskipulääkkeitä turvallisempia. Tavallisin tulehduskipulääkkeiden aiheuttama haitta munuaisissa on akuutti vajaatoiminta tai olemassa olevan vajaatoiminnan vaikeutuminen. Riski lisääntyy noin nelinkertaiseksi tulehduskipulääkkeiden käyttäjillä. Vajaatoiminta voi ilmetä nopeasti lääkityksen aloittamisen jälkeen. Vältä tulehduskipulääkkeitä, jos sinulla on: kiertävän veren tilavuuden vajaus (kuivuminen, oksentelu, ripuli, kuume) muita sairauksia, kuten verenpainetauti, diabetes, sydämen vajaatoiminta, valtimoiden kovettuminen, maksakirroosi munuaissairaus muu lääkehoito, esimerkiksi diureetit, ACE:n estäjät, angiotensiinireseptorin salpaajat, aminoglykosidit korkea ikä. Akuutti munuaisten vajaatoiminta tai vajaatoiminnan eteneminen korjaantuvat yleensä, kun tulehduskipulääkkeen käyttö lopetetaan. Akuuteissa tilanteissa on 7

8 tärkeää riskiä lisäävien lääkkeiden käytön keskeyttäminen. Munuaisten keskivaikeaa tai vaikeaa kroonista vajaatoimintaa sairastavien hoidossa tulehduskipulääkkeitä on käytettävä varoen ja useimpien käyttöä on syytä välttää. Niiden tilalle voi harkita parasetamolia tai muita kipulääkkeitä. Virtsateiden tulehdukset Virtsatieinfektiot ovat hengitystieinfektioiden jälkeen yleisimpiä lääkärin hoitoon johtavia infektioita. Jopa puolet naisista sairastaa ainakin yhden virtsatieinfektion elämänsä aikana. Erityisen selvästi virtsatieinfektion riski lisääntyy vaihdevuosien jälkeen. Infektio toistuu prosentilla. Nuorilla ja miehillä virtsatieinfektio liittyy usein virtsarakon katetrointiin tai virtsateihin kohdistuviin toimenpiteisiin. Mikäli heillä ei todeta altistavaa syytä, niin virtsatieinfektion syy tulee selvittää. Lapsilla ensimmäinen virtsatieinfektio voi olla merkki virtsateiden rakenteen poikkeavuudesta. Virtsateiden rakennetutkimukset ultraäänellä tulisikin lapsille tehdä jo ensimmäisen infektion jälkeen. Rakkotasoinen virtsatieinfektio (kystiitti) ei altista munuaissairaudelle. Äkillinen virtsatieinfektio hoidetaan yleensä 3 5 päivän antibioottikuurilla. Jos infektiot uusiutuvat, antibioottivalmiste ja hoidon pituus valitaan bakteerilöydöksen ja antibioottien tehoa mittaavan bakteerien antibioottiherkkyystutkimuksen perusteella. Jos infektio toistuu usein, on harkittava kolmesta kuukaudesta vuoteen kestävää antibioottiestolääkitystä. Pyelonefriitillä tarkoitetaan virtsanjohtimen, munuaisaltaan tai munuaisen infektiota. Infektioon viittaavat yli 38 asteen kuume ja kylki- tai selkäkipu. Aikuisten kuumeisissa ja yleiskuntoon vaikuttavissa infektioissa myös C-reaktiivisen proteiinin (CRP) pitoisuus yli 40 mg/l viittaa munuaistason infektioon. Vanhuksilla pelkkä pahoinvointi, yleiskunnon äkillinen romahtaminen tai sekavuus voi olla merkki pyelonefriitistä. Hyväkuntoinen infektiopotilas soveltuu kotihoitoon, jolloin hoitoaika on noin kymmenen päivää. Jos potilaalla on korkea kuume tai hänen kuntonsa on huono, hoitopaikka on sairaala. Oireetonta bakteriuriaa eli bakteerien esiintymistä virtsassa esiintyy 5 10 prosentilla raskaana olevista naisista. Jos oireetonta bakteriuriaa ei hoideta, jopa 30 prosenttia odottavista äideistä saa akuutin pyelonefriitin. Bakteriuria lisää myös ennenaikaisen synnytyksen riskiä. Antibioottihoito vähentää bakteriuriaan liittyvää ennenaikaisen synnytyksen ja pyelonefriitin riskiä. Oireeton bakteriuria ja oireinen kystiitti hoidetaan samalla tavalla. Akuuttia pyelonefriittiä esiintyy 1 2 prosentilla raskauksista. Raskaudenaikaisen akuutin pyelonefriitin hoito aloitetaan sairaalassa. Ylempien virtsateiden krooninen infektio (krooninen pyelonefriitti) on nykyisin harvinainen syy krooniseen munuaisten vajaatoimintaan. Taustalla on tavallisesti jokin virtsateiden rakenteellinen poikkeavuus. Verenpainetauti Kohonnut verenpaine liittyy lähes vääjäämätta krooniseen munuaissairauteen. Aktiivihoitoon tulevista potilaista 85 prosentilla on verenpainelääkitys. Munuaissairaudet altistavat verenpainetaudin (hypertensio) kehittymiselle, ja toisaalta kohonnut verenpaine voi joh- 8

9 taa munuaisvaurioon. Lievästikin kohonnut verenpaine nopeuttaa munuaissairauksien etenemistä. Verenpaineen kohoamiseen vaikuttavat ylipaino, liiallinen suolan (natriumin) käyttö, runsas alkoholinkäyttö ja vähäinen liikunta. Diabetes Diabetes, ja erityisesti aikuistyypin diabetes, on nykyisin yleisin dialyysihoitoon johtava sairaus. Verenpaineen tavoitearvo on diabeettisessa nefropatiassa alle 130/80 mmhg. Jos proteinuria eli valkuaisvirtsaisuus ylittää määrän 1 g/vrk, tavoitearvo on alle 125/75 mmhg. Diabeettisessa nefropatiassa ACE:n estäjät tai angiotensiinireseptorin (ATR) salpaajat ovat ensisijaisia verenpainelääkkeitä, koska verenpaineen laskun ohella ne vähentävät proteinuriaa ja hidastavat munuaisten toiminnan heikkenemistä. ACE:n estäjistä ja ATR:n salpaajista on hyötyä vaikeassakin vajaatoiminnassa (GFR alle 30 ml/min), mutta tuolloin niiden käyttö on aloitettava pienellä annoksella ja vaikutusta on seurattava tiiviisti. Seerumin kreatiniini- ja kaliumpitoisuudet määritetään 1 2 viikon kuluttua hoidon aloituksesta, ja määritys tehdään myös annoksen nostamisen jälkeen. Hoitoa aloitettaessa seerumin kreatiniinipitoisuuden lievä suurentuminen on normaalia. Se ennustaa munuaisten toiminnan säilymistä pidemmällä aikavälillä. Hyvä glukoositasapaino eli sokeritasapaino ehkäisee nefropatian ilmaantumista. Glukoositasapainon paraneminen myös ehkäisee nefropatian etenemistä, ja tämä vaikutus kestää pitkään (metabolinen muisti) tyypin 1 diabeetikolla. Pitkäaikaisen verensokerin (HbA1C) tavoitetasona on pidetty arvoa 7 prosenttia. Alle 8 prosenttia oleva arvo näyttää suojaavan munuaissairauden kehittymiseltä altistamatta potilasta matalille verensokereille. Proteiinirajoitteinen ruokavalio ilmeisesti hidastaa diabeettisen nefropatian etenemistä munuaisten vajaatoimintaan ainakin tyypin 1 diabeetikoilla. Tupakoinnin lopettaminen saattaa hidastaa diabeettisen nefropatian etenemistä. Korkeiden veren rasva-arvojen (hyperlipidemia) hoito näyttää hidastavan diabeettisen nefropatian etenemistä. On painotettava, että pitkäkestoinen, eri riskitekijöihin kokonaisvaltaisesti kohdistuva intensiivinen hoito ehkäisee diabetekseen liittyvän munuaissairauden etenemistä. Reuma- ja sidekudossairaudet Myös sidekudostauteja kuten LED:tä ja nivelreumaa sairastavien munuaiset voivat vaurioitua. Näihin sairauksiin voi liittyä monenlaisia munuaismuutoksia, joiden diagnostiikka edellyttää yleensä sairaalatutkimuksia. Yleistaudin tehokas hoito on munuaisvaurioiden parasta ennaltaehkäisyä. Kun perustauti pidetään lääkehoidolla kurissa, myös munuaisvaurion riski vähenee. On myös huomattava, että sidekudostautien hoitoon käytettävät lääkkeet voivat aiheuttaa munuaisvaurioita. Esimerkiksi nivelreuman hoidossa käytettävät kultavalmisteet voivat aiheuttaa munuaiskerästulehduksen. Sairastuneiden hoidon seurannassa on virtsanäyte tutkittava määräajoin. 9

10 Kroonisen munuaissairauden etenemisen hidastaminen Krooninen munuaisten vajaatoiminta etenee itsestään, mikäli munuaistoimintaa mittaava munuaiskerässuodos (GFR) on laskenut yli 50 prosenttia. Tätä prosessia on kuitenkin mahdollisuus hidastaa. Ohjaus ja seuranta On tärkeää, että kroonista munuaisten vajaatoimintaa sairastavat ja heidän omaisensa saavat riittävästi tietoa sairaudesta, sen luonteesta ja hoidosta. Ohjauksen avulla on mahdollista hidastaa munuaissairauden etenemistä ja siirtää dialyysihoitojen aloittamista. Myös munuaissairauden säännöllinen seuranta ja hoito, joko sairaalassa tai terveyskeskuksessa, parantaa eloonjäämisen ennusteta. Säännöllisen hoitosuhteen ylläpitäminen on tärkeää munuaissairauden etenemisen hidastamisessa. Ylipaino Lihavuus (BMI > 30) nopeuttaa munuaissairauden etenemistä ja jopa aiheuttaa tiettyjä munuaiskerästulehduksia. Laihduttaminen parantaa ylipainoisen munuaispotilaan rasvatasapainoa, lisää insuliiniherkkyyttä, laskee verenpainetta ja vähentää valkuaisen erittymistä virtsaan. Tätä kautta on mahdollista hidastaa kroonisen munuaissairauden etenemistä. Valkuaisrajoitus Tutkimustulosten mukaan kohtuullisesti valkuaisrajoitteinen ruokavalio (proteiineja 0,75 1,0 g/kg/vrk) hidastaa kroonisen munuaissairauden etenemistä ja siirtää dialyysihoidon aloittamista. Ruokavalion suunnittelu vaatii lääketieteellistä ja ravit- 10

11 semusterapeuttista osaamista, ja päätös valkuaisrajoitteisesta ruokavaliosta on tehtävä yksilöllisesti. Valkuaisrajoituksen yhteydessä on taattava riittävä energian saanti. Valkuaisrajoitteista ruokavaliota on harkittava erityisesti silloin, kun dialyysihoidot eivät ole mahdollisia. Tupakointi Tupakoinnin on todettu lisäävän valkuaisvirtsaisuutta ja nopeuttavan kroonisen munuaissairauden etenemistä. Diabeetikot ovat erityisen alttiitta tupakoinnin haitallisille vaikutuksille. Tupakoinnin lopettaminen myös todennäköisesti hidastaa kroonisen munuaissairauden etenemistä. Tupakoinnin lopettaminen on suositeltavaa kaikille munuaispotilaille. Tupakoinnin lopettaminen vähentää myös syöpä- ja sydänsairauksia. Veren korkeiden rasva-arvojen hoito Kroonista munuaisten vajaatoimintaa ja runsasta valkuaisvirtsaisuutta sairastavilla on rasva-aineenvaihdunnan häiriöitä. Rasva-aineenvaihdunnan häiriön hoito todennäköisesti hidastaa kroonisen munuaissairauden etenemistä. On muistettava, että munuaispotilailla on selkeästi suurentunut riski sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin. Tätä riskiä on mahdollisuus vähentää rasvatasapainoa parantavilla lääkkeillä. Verenpaineen hoito ja suolarajoitus Systolisen verenpaineen lasku hidastaa kroonisen munuaissairauden etenemistä erityisesti potilailla, joilla on valkuaisvirtsaisuutta. Kansainvälisten suositusten mukaisesti verenpaineen tulee olla alle 130/80 ja alle 125/75, mikäli virtsaan erittyy valkuaista yli 1g vuorokaudessa. Tietyt verenpainelääkkeet (ACEI, angiotensiinin reseptoreiden salpaajat) näyttävät estävän kroonisen munuaissairauden etenemistä muita tehokkaammin. Suolan liiallinen saanti nostaa herkästi munuaispotilaiden verenpainetta. Samalla se lisää virtsaan erittyvän valkuaisen määrää ja heikentää verenpainelääkityksen tehoa. Suomalaiset saavat ravinnostaan suolaa noin 8 g vuorokaudessa, kun suositusten mukainen tavoite on 3-5 g. Rutiininomaista tiukkaa suolarajoitusta on vältettävä, koska jotkut munuaispotilaat erittävät runsaasti natriumia virtsaan. Mikäli heidän suolan saantia rajoitetaan voimakkaasti, natriumin puute voi johtaa verenkierron vajaukseen ja munuaistoiminnan heikkenemiseen. Suolan käytöstä on sovittava hoitavan lääkärin kanssa. Virtsan valkuaiserityksen (proteinurian) vähentäminen Munuaissairauksien hoidossa pyritään vähentämään valkuaisen erittymistä virtsaan, koska valkuainen aktivoi munuaiskudoksen tulehdusreaktiota ja lisää side- ja arpikudoksen muodostumista. Hoidon tavoitteena on vähentää virtsaan vuorokaudessa erittyvän valkuaisen määrä alle 0,5 gramman tasolle. Tämän tavoitteen saavuttamista voidaan auttaa lääkevalinnoilla. Asiasta on syytä keskustella hoitavan lääkärin kanssa. 11

12 Kumpulantie 1 A, 6. kerros, Helsinki puh. (09) , faksi (09) Tue elintärkeää toimintaamme: Lahjoitustili Nordea Keräyslupa löytyy Painatusta on tukenut Novartis Finland Oy.

Olmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Olmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Olmesartan medoxomil STADA 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Olmesartan medoxomil STADA 10 mg kalvopäällysteiset tabletit Olmesartan

Lisätiedot

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto EMA/188850/2014 Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto Tämä on Jardiance-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla

Lisätiedot

Vanhusten virtsatieinfektio. TPA Tampere: Vanhuksen virtsatieinfektio

Vanhusten virtsatieinfektio. TPA Tampere: Vanhuksen virtsatieinfektio Vanhusten virtsatieinfektio 1 Perustieto Termit Oireeton bakteriuria Vti pitkäaikaishoidossa Oireet ja määritelmä Diagnoosi Haasteet Syventävä tieto Hoito TPA: virtsatieinfektio 2 Bakteriuria eli bakteerikasvu

Lisätiedot

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes Iäkkään diabetes 1 Perustieto Syventävä tieto Diabetes ja vanhenemismuutokset Yleistietoa Sokeriarvot Hoidon tavoitteet Mittaaminen Kirjaaminen Hoidon tavoitteet Lääkehoito Insuliinihoidon aloitus HBa1c

Lisätiedot

Käypä hoito -indikaattorit, diabetes

Käypä hoito -indikaattorit, diabetes 1 Käypä hoito -indikaattorit, diabetes Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat useaan suositukseen: Diabetes (2013), Diabeettinen nefropatia (2007), Diabeettinen retinopatia (2014), Diabeetikon

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO ORION OYJ

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO ORION OYJ RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO CANDESARTAN/HYDROCHLOROTHIAZIDE ORION 8 MG/12,5 MG, 16 MG/12,5 MG, 32 MG/12,5 MG, 32 MG/25 MG ORION OYJ PÄIVÄYS: 17.4.2015, versio 2 Sivu 1/6 VI.2 Julkisen

Lisätiedot

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse?

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Kenelle kehittyy tyypin 2 diabetes? Perimällä on iso osuus: jos lähisukulaisella on tyypin 2 diabetes, sairastumisriski on 50-70% Perinnöllinen taipumus vaikuttaa

Lisätiedot

Perinnöllinen välimerenkuume

Perinnöllinen välimerenkuume www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Perinnöllinen välimerenkuume 2. DIAGNOOSI JA HOITO 2.1 Miten tauti todetaan? Yleensä taudin määrittelyssä edetään seuraavasti: Kliininen epäily: Perinnöllistä

Lisätiedot

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on

Lisätiedot

OMAISLUOVUTUS OHJE MUNUAISLUOVUTTAJALLE.

OMAISLUOVUTUS OHJE MUNUAISLUOVUTTAJALLE. OMAISLUOVUTUS OHJE MUNUAISLUOVUTTAJALLE. Terve ihminen voi luovuttaa toisen munuaisensa omaiselleen ja läheiselle henkilölle. Luovutus perustuu aina vapaaehtoisuuteen ja voimakkaaseen haluun auttaa munuaissairasta

Lisätiedot

Mevalonaattikinaasin vajaatoiminta (MKD) ja Hyperimmunoglobulinemia D-oireyhtymä (HIDS)

Mevalonaattikinaasin vajaatoiminta (MKD) ja Hyperimmunoglobulinemia D-oireyhtymä (HIDS) Mevalonaattikinaasin vajaatoiminta (MKD) ja Hyperimmunoglobulinemia D-oireyhtymä (HIDS) Mikä on Mevalonaattikinaasin vajaatoiminta? Mevalonaattikinaasin vajaatoiminta on perinnöllinen sairaus. Se on elimistön

Lisätiedot

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Tanja Laitinen, LL Wiitaunioni, Viitasaaren terveyskeskus 27.10.2016 Sidonnaisuudet Tampereen lääketiedepäivien osallistumismaksu,

Lisätiedot

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 VI.2 VI.2.1 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT Tietoa sairauden esiintyvyydestä PLENADREN-valmistetta käytetään lisämunuaisten vajaatoiminnan

Lisätiedot

REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS

REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS Sisältö Sydän ja nivelreuma Sydän- ja verisuonitaudit - ateroskleroosi - riskitekijät Nivelreuma ja sydän- ja verisuonitaudit - reumalääkitys ja sydän Kuinka

Lisätiedot

NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume

NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume 1. MIKÄ ON NLRP12-GEENIIN LIITTYVÄ TOISTUVA KUUME? 1.1 Mikä se on? NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume on perinnöllinen

Lisätiedot

PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti

PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti Munuaiset ovat pavunmuotoiset elimet ja ne sijaitsevat selkärankasi kummallakin puolella keskimäärin puolessa välissä selkääsi. Munuaiset toimivat suodattimena.

Lisätiedot

Potilaan päiväkirja. Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi

Potilaan päiväkirja. Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi Potilaan päiväkirja Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi POTILAAN TIEDOT Nimi: Osoite: Puh.: Erikoislääkäri: Erikoislääkärin puh.: Parkinsonhoitaja: Parkinsonhoitajan

Lisätiedot

Julkisen yhteenvedon osiot

Julkisen yhteenvedon osiot Olmestad Comp 20 mg/12,5 mg kalvopäällysteinen tabletti Olmestad Comp 20 mg/25 mg kalvopäällysteinen tabletti 17.12.2015, versio V1.3 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon

Lisätiedot

Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä?

Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä? Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä? Yleislääkäreiden kevätkokous, 13.05.2016 Veikko Salomaa, tutkimusprofessori Sidonnaisuudet: ei ole 14.5.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Korkea riski Sydäninfarktin

Lisätiedot

Ibandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit. 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Ibandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit. 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Ibandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1b Tietoa sairauden esiintyvyydestä Vuonna

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

Trulicity-valmisteen (dulaglutidi) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto

Trulicity-valmisteen (dulaglutidi) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto EMA/601943/2014 Trulicity-valmisteen (dulaglutidi) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto Tämä on Trulicity-valmisteen riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet,

Lisätiedot

Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto

Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto EMA/775515/2014 Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Cosentyx-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla varmistetaan,

Lisätiedot

Perusseikkoja julkista yhteenvetoa varten

Perusseikkoja julkista yhteenvetoa varten Perusseikkoja julkista yhteenvetoa varten Yleiskatsaus taudin epidemiologiaan Elinajanodotteen kasvamisen ja väestön ikääntymisen oletetaan tekevän nivelrikosta neljänneksi suurimman työkyvyttömyyden syyn

Lisätiedot

IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ. Enonekiö

IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ. Enonekiö IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ ENONTEKIÖLLÄ Taina Korhonen tkl, Hetan ta, Enonekiö Sajos,Inari 23.5.2012 2012 IKÄIHMINEN? 30-35 v keuhkojen tilavuus suurimmillaan, 65 vuotiaana pienentynyt y 10%

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Telmisartan/ ratiopharm 4.12.2014, Versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Telmisartan/ ratiopharm on angiotensiini

Lisätiedot

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle 2 3 Lukijalle Tämän oppaan tarkoituksena on helpottaa sinua sairautesi seurannassa ja antaa lisäksi tietoa sinua hoitavalle hoitohenkilökunnalle hoitotasapainostasi.

Lisätiedot

Tärkeää tietoa GILENYA -hoidosta

Tärkeää tietoa GILENYA -hoidosta Tärkeää tietoa GILENYA -hoidosta Ensimmäisen GILENYA-annoksen jälkeen lääkärisi pyytää sinua jäämään vastaanotolle vähintään kuuden tunnin ajaksi, jotta tarvittaviin toimenpiteisiin voidaan ryhtyä, jos

Lisätiedot

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 41 KABERGOLIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON 4.2 Annostus ja antotapa: Seuraava tieto tulee lisätä sopivalla tavalla:

Lisätiedot

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 1 (8) S ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 2 (8) SISÄLLYSLUETTELO Mitä kehityshäiriöiden seulonta tarkoittaa? 3 Ultraääniseulontatutkimukset 4 Varhainen ultraääniseulonta Toisen

Lisätiedot

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN Marianne Isopahkala Pre-eklampsiapotilasta ohjaavalle OHJAUS JA VUOROVAIKUTUS Ohjaus on potilaan tilanteesta keskustelua kaksisuuntaisessa vuorovaikutuksessa.

Lisätiedot

Lääkehoidon tavoitteet. Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä. Lääkehoidon aloitusrajat. Verenpaineen hoidon tavoitetasot

Lääkehoidon tavoitteet. Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä. Lääkehoidon aloitusrajat. Verenpaineen hoidon tavoitetasot Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä Ilkka Tikkanen Dosentti, osastonylilääkäri sisätautien ja nefrologian erikoislääkäri HYKS, Vatsakeskus, Nefrologia, ja Helsinki Hypertension Centre

Lisätiedot

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Haavainen paksusuolentulehdus (UC)

Lisätiedot

Perinnöllisyys harvinaisten lihastautien aiheuttajana. Helena Kääriäinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tampere

Perinnöllisyys harvinaisten lihastautien aiheuttajana. Helena Kääriäinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tampere Perinnöllisyys harvinaisten lihastautien aiheuttajana Helena Kääriäinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tampere 17.11.2011 Mistä lihastauti aiheutuu? Suurin osa on perinnöllisiä Osassa perimä altistaa

Lisätiedot

www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro PAPA-oireyhtymä Versio 2016 1. MIKÄ ON PAPA-OIREYHTYMÄ? 1.1 Mikä se on? PAPA on lyhenne englannin sanoista "Pyogenic Arthritis, Pyoderma gangrenosum and Acne",

Lisätiedot

Julkisen yhteenvedon osiot. Lerkanidipiinin käyttöä ei suositella alle 18-vuotiaille lapsille, koska tiedot turvallisuudesta ja tehosta puuttuvat.

Julkisen yhteenvedon osiot. Lerkanidipiinin käyttöä ei suositella alle 18-vuotiaille lapsille, koska tiedot turvallisuudesta ja tehosta puuttuvat. RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO ORIDIP 10 MG KALVOPÄÄLLYSTEISET TABLETIT ORIDIP 20 MG KALVOPÄÄLLYSTEISET TABLETIT ORION CORPORATION PÄIVÄMÄÄRÄ: 22.3.2016, VERSIO 1.1 VI.2 Julkisen yhteenvedon

Lisätiedot

mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä

mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä Laatimispäivä: Huhtikuu 2016 Sisällysluettelo Johdanto... 3 Mitkä hoidon riskit ovat?... 3 Ketä riski koskee?...

Lisätiedot

Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO EMA/198014/2014 Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Tämä on Sylvant-valmistetta koskevan riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joiden

Lisätiedot

Traps Eli Tuumorinekroositekijän Reseptoriin Liittyvä Jaksoittainen Oireyhtymä (Periytyvä Irlanninkuume)

Traps Eli Tuumorinekroositekijän Reseptoriin Liittyvä Jaksoittainen Oireyhtymä (Periytyvä Irlanninkuume) www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Traps Eli Tuumorinekroositekijän Reseptoriin Liittyvä Jaksoittainen Oireyhtymä (Periytyvä Irlanninkuume) 1. MIKÄ ON TRAPS? 1.1 Mikä se on? Tuumorinekroositekijän

Lisätiedot

INFLECTRA SEULONTAKORTTI

INFLECTRA SEULONTAKORTTI Demyelinoiva sairaus Jos potilaalla on aiempi tai äskettäin puhjennut demyelinioiva sairaus, anti-tnf-hoidon hyödyt ja haitat on arvioitava huolellisesti ennen INFLECTRA -hoidon aloitusta. INFLECTRA -hoidon

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 117 LAUSUNTO KORVATULEHDUSTEN HOITOA KOSKEVASTA VALTUUSTOALOITTEESTA Terke 2010-575 Esityslistan asia TJA/8 TJA Terveyslautakunta päätti antaa aloitteesta seuraavan,

Lisätiedot

Vuosiraportti 2013. Suomen munuaistautirekisteri. Lappi 710 potilasta/1 milj. as. Länsi- Pohja 872. Koko maa 822 potilasta/1 milj.

Vuosiraportti 2013. Suomen munuaistautirekisteri. Lappi 710 potilasta/1 milj. as. Länsi- Pohja 872. Koko maa 822 potilasta/1 milj. Suomen munuaistautirekisteri Koko maa 822 potilasta/1 milj. asukasta Ahvenanmaa 977 < 785 potilasta/1 milj. as. 785 880 potilasta/1 milj. as. > 880 potilasta/1 milj. as. Vaasa 788 Etelä- Pohjanmaa 639

Lisätiedot

Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle. Anne Levaste, Clinical Nurse Educator

Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle. Anne Levaste, Clinical Nurse Educator Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle Anne Levaste, Clinical Nurse Educator 860703.0118/15FI 1 I24.0 Sydäninfarktiin johtamaton äkillinen sepelvaltimotukos

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016 Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito Mikä on verenpaine? Ellei painetta, ei virtausta Sydän supistuu sykkivä paineaalto Paineaallon kohdalla systolinen (yläpaine) Lepovaiheen aikana diastolinen (alapaine)

Lisätiedot

Kaaoksen hallinta (perus)terveydenhuollossa. 17.4.2013 Klas Winell

Kaaoksen hallinta (perus)terveydenhuollossa. 17.4.2013 Klas Winell Kaaoksen hallinta (perus)terveydenhuollossa 17.4.2013 Klas Winell Rakennuspalikat Omien resurssien analyysi Kohdeväestön analyysi Nykyisen toiminnan määrä, laatu, vaikuttavuus ja terveyshyöty analyysi

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. Tabletti. Beige tai vaaleanruskea, soikea tabletti, jossa molemmilla puolilla jakouurre, 11 x 5,5 mm. Tabletti voidaan puolittaa.

VALMISTEYHTEENVETO. Tabletti. Beige tai vaaleanruskea, soikea tabletti, jossa molemmilla puolilla jakouurre, 11 x 5,5 mm. Tabletti voidaan puolittaa. 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Fortekor vet. 5 mg, tabletti kissoille ja koirille VALMISTEYHTEENVETO 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Vaikuttava aine: benatsepriilihydrokloridi 5 mg Täydellinen apuaineluettelo,

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine Vaitelias vaaratekijä. Kimmo Kontula Sisätautiopin professori, ylilääkäri HY ja HYKS Labquality Days 11.02.

Kohonnut verenpaine Vaitelias vaaratekijä. Kimmo Kontula Sisätautiopin professori, ylilääkäri HY ja HYKS Labquality Days 11.02. Kohonnut verenpaine Vaitelias vaaratekijä Kimmo Kontula Sisätautiopin professori, ylilääkäri HY ja HYKS Labquality Days 11.02.2016 Ihmiskunnan kriittisen tärkeät sairaudet ja riskitekijät Global Burden

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO LOSATRIX 12,5 MG KALVOPÄÄLLYSTEISET TABLETIT Päivämäärä: 8.9.2015, Versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Hypertensiosta,

Lisätiedot

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 25 BROMOKRIPTIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON MERKITYKSELLISIIN KOHTIIN TEHTÄVÄT MUUTOKSET 4.2 Annostus ja antotapa

Lisätiedot

Sinulle, jolle on määrätty VELCADE -lääkettä. Tietoa VELCADEsta potilaille ja omaisille

Sinulle, jolle on määrätty VELCADE -lääkettä. Tietoa VELCADEsta potilaille ja omaisille Sinulle, jolle on määrätty VELCADE -lääkettä Tietoa VELCADEsta potilaille ja omaisille Tietoa VELCADEsta potilaille ja omaisille Lääkärisi on suositellut sinulle VELCADE (bortetsomibi) -hoitoa. VELCADE

Lisätiedot

TÄRKEÄÄ MUNUAISTURVALLISUUSTIETOA VIREADIN KÄYTÖSTÄ

TÄRKEÄÄ MUNUAISTURVALLISUUSTIETOA VIREADIN KÄYTÖSTÄ TÄRKEÄÄ MUNUAISTURVALLISUUSTIETOA VIREADIN KÄYTÖSTÄ 30. huhtikuuta 2008 Arvoisa lääkäri, Viread (tenofoviiridisoproksiilifumaraatti, tenofoviiri DF) Koska Vireadin käyttö on hyväksytty HIV:in hoidon lisäksi

Lisätiedot

Riskienhallintasuunnitelman julkinen yhteenveto Kyprolis (karfiltsomibi)

Riskienhallintasuunnitelman julkinen yhteenveto Kyprolis (karfiltsomibi) EMA/639793/2015 Riskienhallintasuunnitelman julkinen yhteenveto Kyprolis (karfiltsomibi) Tämä on Kyprolis-valmistetta koskevan riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joiden

Lisätiedot

Olysio (simepreviiri) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Olysio (simepreviiri) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Olysio (simepreviiri) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Tämä on yhteenveto Olysio-valmisteen riskienhallintasuunnitelmasta (risk management plan, RMP), jossa esitetään yksityiskohtaisesti

Lisätiedot

Kissa: Leikkauksen jälkeisen kivun lievitys kohdun ja munasarjojen poistoleikkauksen sekä pienten pehmytkudoskirurgisten toimenpiteiden jälkeen.

Kissa: Leikkauksen jälkeisen kivun lievitys kohdun ja munasarjojen poistoleikkauksen sekä pienten pehmytkudoskirurgisten toimenpiteiden jälkeen. 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Acticam 5 mg/ml injektioneste, liuos koirille ja kissoille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Yksi ml Acticam 5 mg/ml injektionesteliuosta sisältää: Vaikuttavat aineet Meloksikaami

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula 1 Johdanto Arviolta 500 000 suomalaista sairastaa diabetesta ja määrä kasvaa koko

Lisätiedot

Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad

Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad 1.1.2009 31.12.2012 Tehostetun hoitomallin vaikuttavuuden arviointi diabeteksen

Lisätiedot

Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto

Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto EMA/775985/2014 Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) enhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Viekirax-valmisteen enhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet,

Lisätiedot

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Vaasan kaupunki Vähänkyrön terveysasema Vähänkyröntie 11, 66500 Vähäkyrö puh. 06 325 8500 KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Sinulle on varattu seuraavat ajat ajokorttitodistukseen

Lisätiedot

Lipin-2 osallistuu mahdollisesti myös tulehdusten säätelyyn ja solunjakautumiseen.

Lipin-2 osallistuu mahdollisesti myös tulehdusten säätelyyn ja solunjakautumiseen. Majeedin oireyhtymä Mikä on Majeedin oireyhtymä? Majeedin oireyhtymä on harvinainen perinnöllinen sairaus. Oireyhtymää sairastavilla lapsilla esiintyy toistuvaa pitkäaikaista monipesäkkeistä osteomyeliittiä

Lisätiedot

LÄÄKETTÄ MÄÄRÄÄVÄN LÄÄKÄRIN OPAS JA TARKISTUSLISTA

LÄÄKETTÄ MÄÄRÄÄVÄN LÄÄKÄRIN OPAS JA TARKISTUSLISTA PROTELOS OSSEOR LÄÄKETTÄ MÄÄRÄÄVÄN LÄÄKÄRIN OPAS JA TARKISTUSLISTA (strontiumranelaatti) Tämä opas on osa Protelos -valmisteen riskinhallintasuunnitelmaa. Oppaan on tarkoitus antaa tietoa Protelos -valmisteen

Lisätiedot

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Proscar 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Eturauhanen on ainoastaan miehillä oleva rauhanen. Eturauhanen

Lisätiedot

Bimatoprosti. 6.6.2014, versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Bimatoprosti. 6.6.2014, versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Bimatoprosti 6.6.2014, versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Kohonneen silmänpaineen alentaminen kroonista avokulmaglaukoomaa

Lisätiedot

Influenssa A(H1N1) -toimintaohjeita

Influenssa A(H1N1) -toimintaohjeita 1 (5) Influenssa A(H1N1) -toimintaohjeita 1. KUINKA TOIMIT, JOS EPÄILET SAIRASTUNEESI H1N1-INFLUENSSAAN? Jos epäilet sairastuneesi A(H1N1)-influenssaan, ÄLÄ MENE SAIRAANA TYÖHÖN, älä mene suoraan työterveyshuollon/

Lisätiedot

Sydän- ja verisuonitaudit. Linda, Olga, Heikki ja Juho

Sydän- ja verisuonitaudit. Linda, Olga, Heikki ja Juho Sydän- ja verisuonitaudit Linda, Olga, Heikki ja Juho Yleistä Sydän- ja verisuonitaudit ovat yleisimpiä kansantauteja ympäri maailmaa. Vaarallisia ja lyhyetkin häiriöt voivat aiheuttaa työ- ja toimintakyvyn

Lisätiedot

Vuosiraportti 6 Suomen munuaistautirekisteri Koko maa 22 potilasta/1 milj. asukasta Ahvenanmaa 55 Ryhmä 1 < 6 potilasta/1 milj. as. Ryhmä 2 6 potilasta/1 milj. as. Ryhmä 3 > potilasta/1 milj. as. Vaasa

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO TicoVac ja TicoVac Junior 29.12.2015, Versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Puutiaisaivotulehdus (TBE) on keskushermostoon

Lisätiedot

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3. C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio

Lisätiedot

POTILAAN OPAS. EYLEA likitaitteisuuden aiheuttaman suonikalvon uudissuonittumisen hoidossa

POTILAAN OPAS. EYLEA likitaitteisuuden aiheuttaman suonikalvon uudissuonittumisen hoidossa POTILAAN OPAS EYLEA likitaitteisuuden aiheuttaman suonikalvon uudissuonittumisen hoidossa EYLEA Potilaan opas Lääkäri on määrännyt sinulle EYLEA -hoidon, koska sinulla on todettu likitaitteisuuden aiheuttama

Lisätiedot

K&V kasvattajaseminaari 16.10.2005 Marjukka Sarkanen

K&V kasvattajaseminaari 16.10.2005 Marjukka Sarkanen An update on the diagnosis of proteinuria in dogs Oct 1, 2003 By: Johanna Frank, DVM, Dipl. ACVIM PLN: Vioittuneet munuaiskeräset (glomerulus) laskevat veren proteiinin (albumiini) virtsaan. Syitä: glomerulonefriitti

Lisätiedot

Pronaxen 250 mg tabletti OTC , Versio 1.3 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Pronaxen 250 mg tabletti OTC , Versio 1.3 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Pronaxen 250 mg tabletti OTC 25.9.2015, Versio 1.3 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Pronaxen 250 mg on tarkoitettu

Lisätiedot

Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa?

Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa? Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa? Ravitsemusterapeutti Nea Kurvinen Ravitsemusterapia Balans nea.kurvinen@ravitsemusbalans.fi Ravitsemuksen merkitys reuman hoidossa Monipuolinen

Lisätiedot

LIITE VALMISTEYHTEENVETO

LIITE VALMISTEYHTEENVETO LIITE VALMISTEYHTEENVETO 4 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Mizollen 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Mitsolastiini (INN) 10 mg 3. LÄÄKEMUOTO Depottabletti. 4. KLIINISET TIEDOT 4.1. Terapeuttiset indikaatiot

Lisätiedot

Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco

Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco tiedottaa 20/2015 17.8.2015 Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco hyväksyjä: Roberto Blanco pvm: 17.8.2015 Ohje tilaajille ja kuvausyksiköille Selkärangan

Lisätiedot

OMAHOITOLOMAKE Liite 3

OMAHOITOLOMAKE Liite 3 OMAHOITOLOMAKE Liite 3 Sinulle on varattu seuraava aika: Sairaanhoitajan vastaanotolle: Aika lääkärille ilmoitetaan myöhemmin Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytä tämä omahoitolomake

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

Eläimiä koskevat erityiset varotoimet Jos haittavaikutuksia ilmenee, tulee hoito keskeyttää ja ottaa yhteys eläinlääkäriin.

Eläimiä koskevat erityiset varotoimet Jos haittavaikutuksia ilmenee, tulee hoito keskeyttää ja ottaa yhteys eläinlääkäriin. 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Meloxoral 0,5 mg/ml oraalisuspensio kissoille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Yksi ml sisältää: Vaikuttava aine: Meloksikaami 0,5 mg Apuaine: Natriumbentsoaatti 1,75 mg Täydellinen

Lisätiedot

Pohjois-Suomen syntymäkohortti v seurantatutkimus Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit

Pohjois-Suomen syntymäkohortti v seurantatutkimus Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1966 46v seurantatutkimus Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi, professori,

Lisätiedot

HIV ja hepatiitit HIV

HIV ja hepatiitit HIV HIV ja hepatiitit Alueellinen tartuntatautipäivä 3.5.16 Keski Suomen keskussairaala Infektiolääk. Jaana Leppäaho Lakka HIV 1 HIV maailmalla HIV Suomessa Suomessa 2014 loppuun mennessä todettu 3396 tartuntaa,

Lisätiedot

Reumataudit ja raskaus

Reumataudit ja raskaus Reumataudit ja raskaus Perhesuunnitteluun liittyvät asiat ovat monelle reumasairautta potevalle naiselle tärkeitä, arkoja ja usein myös ongelmallisia. Reumalääkkeiden käytöstä ennen raskauden alkua ja

Lisätiedot

Tyypin 1 diabetes - ennen raskautta, sen aikana ja raskauden jälkeen

Tyypin 1 diabetes - ennen raskautta, sen aikana ja raskauden jälkeen Tyypin 1 diabetes - ennen raskautta, sen aikana ja raskauden jälkeen Diabetespäivä Helsinki 23.11.2016 Marja Vääräsmäki, perinatologi OYS Naistentaudit ja synnytykset, OYS Raskauden suunnittelu Raskauden

Lisätiedot

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä?

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Tiedosta hyvinvointia 1 Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Erikoissuunnittelija Satu Vihersaari-Virtanen 13.3.2008 Tiedosta hyvinvointia 2 Vanhuksen sekavuusoireyhtymä Sekavuuden

Lisätiedot

MUNASOLUJEN LUOVUTTAJAN HAASTATTELU HENKILÖTIEDOT. Sukunimi: Henkilötunnus: Ikä: Etunimet: Osoite: Tilinumero kulujen korvaamiseksi: Puhelin: Ammatti:

MUNASOLUJEN LUOVUTTAJAN HAASTATTELU HENKILÖTIEDOT. Sukunimi: Henkilötunnus: Ikä: Etunimet: Osoite: Tilinumero kulujen korvaamiseksi: Puhelin: Ammatti: MUNASOLUJEN LUOVUTTAJAN HAASTATTELU HENKILÖTIEDOT Sukunimi: Etunimet: Henkilötunnus: Ikä: Osoite: Puhelin: Tilinumero kulujen korvaamiseksi: Ammatti: Elätkö vakituisessa parisuhteessa: Parisuhde vuodesta:

Lisätiedot

Mitä teen, kun kreatiniiniarvo on suurentunut? Munuaisten sairauden tai toimintahäiriön seulonnassa riittävät anamneesin ja kliinisen

Mitä teen, kun kreatiniiniarvo on suurentunut? Munuaisten sairauden tai toimintahäiriön seulonnassa riittävät anamneesin ja kliinisen Näin tutkin HEIKKI SAHA Mitä teen, kun kreatiniiniarvo on suurentunut? Munuaisten sairauden tai toimintahäiriön seulonnassa riittävät anamneesin ja kliinisen tutkimuksen lisäksi hyvin yksinkertaiset ja

Lisätiedot

Soluista elämää. Tietopaketti Kantasolurekisteriin liittyjälle

Soluista elämää. Tietopaketti Kantasolurekisteriin liittyjälle Soluista elämää Tietopaketti Kantasolurekisteriin liittyjälle Perehdy huolella tietopakettiin ennen liittymistäsi Kantasolurekisteriin. Rekisteriin liitytään osoitteessa www.soluistaelämää.fi kantasolujen

Lisätiedot

Imatinib STADA 100 mg tabletti, kalvopäällysteinen. 26.5.2015, Versio V1.3 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Imatinib STADA 100 mg tabletti, kalvopäällysteinen. 26.5.2015, Versio V1.3 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Imatinib STADA 100 mg tabletti, kalvopäällysteinen 26.5.2015, Versio V1.3 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Imatinib STADA 100 mg tabletti, kalvopäällysteinen

Lisätiedot

Vaikuttava ja yksilöllinen liikuntahoito työterveydenhuollossa

Vaikuttava ja yksilöllinen liikuntahoito työterveydenhuollossa Vaikuttava ja yksilöllinen liikuntahoito työterveydenhuollossa LL Sergei Iljukov Liikuntalääketieteeseen erikoistuva lääkäri Kuopion liikuntalääketieteen tutkimuslaitos Terveys on täydellinen fyysisen,

Lisätiedot

Hoito: Yksilöllinen annos, joka säädetään seerumin kaliumarvojen mukaan.

Hoito: Yksilöllinen annos, joka säädetään seerumin kaliumarvojen mukaan. 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Kaliumklorid Orifarm 750 mg depottabletti 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi depottabletti sisältää 750 mg kaliumkloridia. Täydellinen apuaineluettelo, ks. kohta 6.1. 3.

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 10 maaliskuuta 2016 Mometasoni Versio 1.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Nuha Allerginen nuha on ylähengitysteiden

Lisätiedot

Lääkevalmisteella ei enää myyntilupaa

Lääkevalmisteella ei enää myyntilupaa PAKKAUSSELOSTE Nespo 15 mikrogrammaa, injektioneste, liuos injektiopullossa Nespo 25 mikrogrammaa, injektioneste, liuos injektiopullossa Nespo 40 mikrogrammaa, injektioneste, liuos injektiopullossa Nespo

Lisätiedot

u Millaista on turvallinen lääkehoito u Turvallisen lääkehoidon erityiskysymyksiä/kohtia u Mitä jokainen voi tehdä

u Millaista on turvallinen lääkehoito u Turvallisen lääkehoidon erityiskysymyksiä/kohtia u Mitä jokainen voi tehdä Esityksen sisältö TURVALLINEN LÄÄKEHOITO -yhteinen tavoite Keravan Vammaisneuvosto ja Vanhusneuvosto 8.9.2016 u Millaista on turvallinen lääkehoito u Turvallisen lääkehoidon erityiskysymyksiä/kohtia u

Lisätiedot

Syöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä

Syöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä Syöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä Janne Pitkäniemi 1,2 1 Suomen Syöpärekisteri ja 2 Helsingin yliopisto Suomen Syöpärekisteri,Finnish Cancer Registry Institute for Statistical and Epidemiological

Lisätiedot

Lääkehoidon kokonaisarviointi iäkkäillä

Lääkehoidon kokonaisarviointi iäkkäillä Lääkehoidon kokonaisarviointi iäkkäillä Paula Timonen Proviisori LHKA paula.timonen@prodosis.fi Turvallinen lääkehoito Vaatii tietoa, ammattitaitoa, asennetta, suunnitelmallisuutta, sitoutumista ja seurantaa

Lisätiedot

Vuosiraportti 2001. Suomen munuaistautirekisteri. Esiintyvyys/1 miljoona asukasta 650. Peritoneaalidialyysi. Hemodialyysi. Munuaisensiirto.

Vuosiraportti 2001. Suomen munuaistautirekisteri. Esiintyvyys/1 miljoona asukasta 650. Peritoneaalidialyysi. Hemodialyysi. Munuaisensiirto. Vuosiraportti 01 Suomen munuaistautirekisteri Esiintyvyys/1 miljoona asukasta 650 0 550 500 450 0 350 300 250 0 150 0 50 0 165 10 15 1 15 Vuosi 10 15 00 Hemodialyysi Peritoneaalidialyysi Munuaisensiirto

Lisätiedot

Suositukset maksan haittavaikutusten välttämiseksi. Valdoxan voi aiheuttaa haittavaikutuksena mm. muutoksia maksan toimintaan.

Suositukset maksan haittavaikutusten välttämiseksi. Valdoxan voi aiheuttaa haittavaikutuksena mm. muutoksia maksan toimintaan. Potilaan opas VALDOXAN Suositukset maksan haittavaikutusten välttämiseksi Valdoxan voi aiheuttaa haittavaikutuksena mm. muutoksia maksan toimintaan. Tässä oppaassa kerrotaan suosituksista maksan haittavaikutusten

Lisätiedot

Ofev-valmisteen (nintedanibi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto

Ofev-valmisteen (nintedanibi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto EMA/738120/2014 Ofev-valmisteen (nintedanibi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Ofev-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla varmistetaan, että

Lisätiedot

Toctino (alitretinoiini)

Toctino (alitretinoiini) POTILASESITE Toctino (alitretinoiini) Raskaudenehkäisyohjelma Tästä esitteestä Tässä esitteessä on tärkeää tietoa Toctino-hoidostanne ja lääkkeen käyttöön liittyvästä mahdollisesta sikiöepämuodostumien

Lisätiedot

Rintasyöpäpotilaan ohjaus

Rintasyöpäpotilaan ohjaus Rintasyöpäpotilaan ohjaus Lähete rintarauhaskirurgian yksikköön - mammografia,uä ja PNB oltava tehty - kuvat ja patologin vastaukset lähetteen mukaan! - potilaalle ilmoitettu diagnoosi - potilaalle rintasyöpähoitajan

Lisätiedot

Suomen munuaistautirekisteri Ilmaantuvuus/ miljoona asukasta 9 8 7 5 4 3 2-97 -98-99 - - -2-3 -4-5 - -7-8 -9 Vuosi GFR (ml/min/,73 m 2 ) > 2 8 9 7 < Suomen munuaistautirekisteri Sisällys Suomen munuaistautirekisteri

Lisätiedot

Keinomunuaisyksikkö/Dialyysi /

Keinomunuaisyksikkö/Dialyysi / RUOKAVALIO PERITONEAALI-DIALYYSIN AIKANA Ruokavalio on osa hoitoa Ruokavalio on osa hoitoa peritoneaali - dialyysihoidon aikana ja siihen osaan Sinä voit vaikuttaa eniten. Ruokavalion tavoitteena on ylläpitää

Lisätiedot