Transkriptio

1 Vuosiraportti 6 Suomen munuaistautirekisteri Koko maa 22 potilasta/1 milj. asukasta Ahvenanmaa 55 Ryhmä 1 < 6 potilasta/1 milj. as. Ryhmä 2 6 potilasta/1 milj. as. Ryhmä 3 > potilasta/1 milj. as. Vaasa 5 Satakunta 914 Varsinais- Suomi 6 Keski- Pohjanmaa 659 Etelä- Pohjanmaa 561 Pirkanmaa 4 Kanta- Häme 653 Helsinki- Uusimaa 692 Länsi- Pohja 3 Lappi 666 potilasta/1 milj. as. Pohjois- Pohjanmaa Keski-Suomi 56 Pohjois-Savo 66 Etelä-Savo 69 Päijät- Häme 9 Kymenlaakso 63 Kainuu 92 Etelä- Karjala 99 Itä-Savo 9 Pohjois-Karjala 2

2 Suomen munuaistautirekisteri Vuosiraportti 6 Sisällys Suomen munuaistautirekisteri 6... ii Suomen munuaistautirekisterin johtoryhmä...iii Väestö tuhansina henkilöinä sairaanhoitopiireittäin ja alueittain Aluejako sairaanhoitopiireittäin... 1 Väestö tuhansina henkilöinä alueittain, ikäryhmittäin ja sukupuolittain Uusien aktiivihoitopotilaiden määrä sairaanhoitopiireittäin ja alueittain Aktiivihoidon ilmaantuvuus ikäryhmittäin ja sukupuolittain Aktiivihoidon vakioitu ilmaantuvuus alueittain Aktiivihoidon vakioitu ilmaantuvuus alueittain 9 päivää hoidon aloituksesta Aktiivihoidon ilmaantuvuus diagnoosiryhmittäin Aktiivihoidon ilmaantuvuus alaryhmittäin, amyloidoosi Aktiivihoidon ilmaantuvuus diagnoosiryhmittäin, muut määritetyt diagnoosit Aktiivihoidon ilmaantuvuus diagnoosiryhmittäin, systeemisairaudet Aktiivihoidon ilmaantuvuus. Kansainvälinen vertailu 5... Aktiivihoidossa olevat potilaat sairaanhoitopiireittäin ja alueittain Aktiivihoidossa olevat potilaat ikäryhmittäin ja sukupuolittain Aktiivihoidon vakioitu esiintyvyys alueittain Aktiivihoidon esiintyvyys sairaanhoitopiireittäin Aktiivihoidon esiintyvyys vuoden lopussa hoitomuodoittain Aktiivihoidon esiintyvyys vuoden lopussa diagnoosiryhmittäin Aktiivihoidon esiintyvyys vuoden lopussa diagnoosiryhmittäin, muut määritetyt diagnoosit Aktiivihoidon esiintyvyys Kansainvälinen vertailu Aktiivihoitopotilaiden potilasvuosien määrä diagnoosin ja hoitomuodon mukaan Hoitomuodon muutokset vuoden 6 aikana...16 Aktiivihoitopotilaiden kuolleisuus alueittain Aktiivihoitopotilaiden vakioitu kuolleisuus alueittain Aktiivihoitopotilaiden vakioitu kuolleisuus alueittain (aktiivihoidon alusta 9 päivän kuluessa kuolleet on poistettu analyysistä) Peritoneaalidialyysipotilaat, joiden seerumin albumiinipitoisuus on tavoitetasolla, yli 35 g/l Hemodialyysipotilaat, joiden seerumin albumiinipitoisuus on tavoitetasolla, yli 35 g/l Dialyysipotilaat, joiden veren hemoglobiinipitoisuus on tavoitetasolla, g/l Dialyysipotilaiden hemoglobiiniarvo Dialyysipotilaat, joiden seerumin fosfaattipitoisuus on tavoitetasolla, alle 1, mmol/l Dialyysipotilaat, joiden plasman ionisoituneen kalsiumin pitoisuus on viitealueella Dialyysipotilaat, joiden seerumin kalsium fosfaattitulo on tavoitetasolla, alle 4,44 mmol 2 /l Dialyysipotilaat, joiden seerumin kolesterolipitoisuus on tavoitetasolla, alle 5 mmol/l Munuaisensiirtopotilaat, joiden seerumin kolesterolipitoisuus on tavoitetasolla, alle 5 mmol/l Dialyysipotilaat, joiden seerumin LDL-kolesterolipitoisuus on tavoitetasolla, alle 3 mmol/l Munuaisensiirtopotilaat, joiden seerumin LDL-kolesterolipitoisuus on tavoitetasolla, alle 3 mmol/l Dialyysipotilaat, joiden seerumin HDL-kolesterolipitoisuus on tavoitetasolla, yli 1 mmol/l Munuaisensiirtopotilaat, joiden seerumin HDL-kolesterolipitoisuus on tavoitetasolla, yli 1 mmol/l Dialyysipotilaat, joiden seerumin triglyseridipitoisuus on tavoitetasolla, alle 2 mmol/l Munuaisensiirtopotilaat, joiden seerumin triglyseridipitoisuus on tavoitetasolla, alle 2 mmol/l Diabetesta sairastavat dialyysipotilaat, joiden seerumin HbA 1c -pitoisuus on tavoitetasolla, alle % Diabetesta sairastavat munuaisensiirtopotilaat, joiden seerumin HbA 1c -pitoisuus on tavoitetasolla, alle % Dialyysipotilaat, joiden verenpaine on tavoitetasolla, alle 13/5 mmhg Munuaisensiirtopotilaat, joiden verenpaine on tavoitetasolla, alle 13/5 mmhg Dialyysipotilaat, jotka käyttävät verenpainelääkitystä Munuaisensiirtopotilaat, jotka käyttävät verenpainelääkitystä Hakemisto, joka kattaa vuosiraportit

3 Suomen munuaistautirekisteri 6 Vuosiraportti 6 esittää tuoreimmat tiedot uremian aktiivihoidon (dialyysihoito tai munuaisensiirto) ilmaantuvuudesta, esiintyvyydestä ja aktiivihoitopotilaiden kuolleisuudesta. Suomen munuaistautirekisteri kattaa arviolta 9 99 prosenttia kaikista aktiivihoitopotilaista vuodesta 1964 lähtien. Vuoden 6 lopussa rekisterissä oli tiedot 341 potilaasta, joista 39 oli elossa. Aktiivihoidon ilmaantuvuus kasvoi tasaisesti vuoteen 1999 asti, ja sen jälkeen ilmaantuvuus pysyi tasolla 95 uutta potilasta miljoonaa asukasta kohti. Vuonna 6 ilmaantuvuus pieneni 4 potilaaseen miljoonaa asukasta kohti. Ikäryhmittäin merkittävin ilmaantuvuuden vähentyminen vuodesta 5 on tapahtunut vuotiaiden ikäryhmässä ikäryhmässä ilmaantuvuus on pienentynyt hitaasti viiden viime vuoden aikana. Yli 5-vuotiaiden ryhmässä ilmaantuvuus kasvoi vuoteen 5 asti, mutta väheni vuonna 6. Alle 45-vuotiaiden joukossa ilmaantuvuus on pysynyt lähes muuttumattomana. Ilmaantuvuus on vähentynyt monessa diagnoosiryhmässä. Sekä tyypin 1 että tyypin 2 diabetes, pyelonefriitti ja monirakkulatauti ja erityisesti sekundaarinen amyloidoosi johtavat yhä harvemmin uremian aktiivihoitoon; tämä voi olla merkki nivelreuman hoidon kehittymisestä. Aktiivihoidon ilmaantuvuuden pieneneminen on viite siitä, että munuaistautien syntyä ja niiden etenemistä loppuvaiheen munuaisten vajaatoimintaan ehkäistään yhä tehokkaammin.aktiivihoidon ilmaantuvuuden väheneminen on muualla maailmassa harvinainen ilmiö, mutta myös Ruotsissa ja Tanskassa ilmaantuvuus on pienentynyt viime vuosina. Aktiivihoidon esiintyvyys eli aktiivihoitopotilaiden määrä miljoonaa asukasta kohti suurenee jatkuvasti. Vuoden 6 lopussa dialyysipotilaiden määrä oli kuitenkin pienempi kuin vuotta aiemmin. Tämä johtui vähäisestä ilmaantuvuudesta ja munuaisensiirtojen suuresta määrästa vuonna 6, jolloin siirtoja tehtiin 2; kun yleensä luku on noin 1 vuodessa. Elävien elinluovuttajien osuus on Suomessa vain noin 2 prosenttia eli huomattavasti pienempi kuin useimmissa Euroopan maissa. Jos elävien luovuttajien elimiä käytettäisiin useammin, munuaisensiirtojen määrää olisi mahdollista lisätä pysyvästi. Raportti sisältää erityisanalyysit hoidon laatuun mahdollisesti vaikuttavien laboratorioarvojen jakaumista sairaanhoitopiireittäin. Samantyyppinen analyysi esitettiin myös vuoden 4 raportissa, ja tänä vuonna on tehty vertailu vuoden 4 tilanteeseen. Useimmissa muuttujissa ei nähty paranemista kahden viime vuoden aikana. Ainoastaan kokonaiskolesteroli- ja LDL-kolesteroliarvot olivat merkitsevästi pienempiä vuonna 6 kuin vuonna 4. Monien muuttujien jakaumissa on tilastollisesti merkitseviä eroja sairaanhoitopiirien kesken. Sairaanhoitopiirien tunnistamisen estämiseksi käytetään kirjainkoodia, ja ainoastaan sairaanhoitopiirin vastaavalle nefrologille lähetetään tieto oman piirin kooodista. Suomen munuaistautirekisteri on valtakunnallinen terveydenhuollon erillisrekisteri, jonka toiminta rahoitetaan Raha-automaattiyhdistyksen avustuksella. Raportissa esitetyt tilastot on päivitetty HYKS:n munuaisensiirtoyksikön munuaisensiirtopotilaiden valtakunnallisen seurantarekisterin tiedoilla. Suomen munuaistautirekisterin johtoryhmä kiittää raportoivien sairaaloiden henkilökuntaa sujuvasta yhteistyöstä. Helsingissä 13. marraskuuta Patrik Finne Vastaava lääkäri Carola Grönhagen-Riska Johtoryhmän puheenjohtaja

4 Suomen munuaistautirekisterin johtoryhmä Sirpa Aalto, THM, Munuais- ja maksaliiton toiminnanjohtaja Ilpo Ala-Houhala, dosentti, apulaisylilääkäri TAYS Carola Grönhagen-Riska, professori, sisätautien toimialajohtaja HUS, HYKS, puheenjohtaja Eero Honkanen, dosentti, ylilääkäri HYKS Risto Ikäheimo, dosentti, osastonylilääkäri OYS, Suomen nefrologiyhdistyksen puheenjohtaja Pauli Karhapää, LT, apulaisylilääkäri KYS Kaj Metsärinne, dosentti, osastonylilääkäri TYKS Maija Piitulainen, Munuais- ja maksaliiton puheenjohtaja Kai Rönnholm, dosentti, erikoislääkäri HYKS, Lasten ja nuorten sairauksien toimiala Kaija Salmela, dosentti, osastonylilääkäri HYKS, Kirurgian toimiala Patrik Finne, dosentti, Suomen munuaistautirekisterin vastaava lääkäri Rauni Jukkara, TH, Suomen munuaistautirekisterin toimistosihteeri

5 Taulukko 1. Väestö tuhansina henkilöinä sairaanhoitopiireittäin ja alueittain Suomen munuaistautirekisteri Sairaanhoitopiiri Vuosi Muutos (%) Helsinki-Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Itä-Savo Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Vaasa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Länsi-Pohja Lappi Ahvenanmaa ,4 4,5 4,2 3,3 1,9 3, 2,3 5,5 11,4 5,1 3,5 3,1 3 3, 5,, Alue Eteläinen Lounainen Läntinen Itäinen Pohjoinen ,9 1,6 3 2,, Koko maa , Vuoden 6 lopussa Suomessa oli 5,2 miljoonaa asukasta (Taulukko 1). Kymmenen viime vuoden aikana väestömäärä on kasvanut voimakkaasti eteläisellä alueella. Itäisellä ja pohjoisella alueella väestömäärä on vähentynyt. Vuodesta 1996 väestömäärä on kasvanut sairaanhoitopiirissä ja vähentynyt 13 sairaanhoitopiirissä. Kuvion numerot viittaavat taulukossa 1 mainittuihin sairaanhoitopiireihin. Raportissa alue tarkoittaa yliopistosairaala-aluetta. Kuvio 1. Aluejako sairaanhoitopiireittäin Suomen munuaistautirekisteri 6 Pohjoinen alue 21 Läntinen alue Lounainen alue Itäinen 6 11 alue Eteläinen alue Suomen munuaistautirekisteri. Vuosiraportti 6 1

6 Taulukko 2. Väestö tuhansina henkilöinä alueittain, ikäryhmittäin ja sukupuolittain Suomen munuaistautirekisteri Alue v (%) 64 v (%) 65 > 5 v (%) Koko 4 v (%) väestö 19 v (%) 64 v (%) 65 > 5 v (%) Koko 4 v (%) väestö Eteläinen Miehet Naiset Yhteensä 5 (26) 196 (23) 4 (24) 5 (65) 525 (62) 35 (63) 49 (6) () 119 () 25 (3) 62 () 6 (5) () () () (24) 2 (22) 4 (23) 55 (64) 562 (62) 1112 (63) () () () (4) () (6) () () () Lounainen Miehet Naiset Yhteensä 6 (25) 3 (23) 169 (24) 213 (62) 9 (5) 422 (6) 2 () 3 () 65 (9) 15 (4) 34 (9) 49 () () () () 1 (23) (21) 15 (22) 215 (62) 213 (5) 42 (6) (9) () (9) (6) (11) (9) () () () Läntinen Miehet Naiset Yhteensä 15 (26) 143 (24) 293 (25) 353 (62) 343 (5) 696 (59) 46 () 63 () 9 (9) 24 (4) 56 (9) () () () () 143 (24) 13 (22) 2 (23) 365 (61) 352 (5) 1 (59) (9) () (9) (6) (11) (9) () () () Itäinen Miehet Naiset Yhteensä 113 (26) (24) 2 (25) 266 (62) 251 (56) 51 (59) 36 () 4 (11) 4 () 1 (4) 39 (9) 56 (6) () () () 9 (23) 94 (22) 191 (22) 25 (61) 244 (56) 51 (59) (9) (11) () (6) (11) (9) () () () Pohjoinen Miehet Naiset Yhteensä (29) 3 (2) 211 (29) 221 (6) 5 (56) 426 (5) 26 () 33 (9) 59 () 12 (3) 25 () 3 (5) () () () 96 (26) 91 (25) 1 (26) 2 (6) 4 (56) 424 (5) 3 () 34 (9) 64 (9) 19 (5) 33 (9) 52 () () () () Koko maa Miehet Naiset Yhteensä (26) (24) (25) 1562 (62) 1533 (5) 395 (6) 15 () 251 () 436 () 93 (4) 214 () 3 (6) () () () 626 (24) 6 (22) 122 (23) 166 (62) 155 (5) 312 (6) () (9) (9) (5) () () () () () Taulukko 2 esittää väestön ikä- ja sukupuolijakauman alueittain vuoden 1996 ja vuoden 6 lopussa. Yli 65- vuotiaiden osuus koko Suomen väestöstä on kasvanut 14 prosentista 16 prosenttiin. Eteläisellä alueella eläkeikäisten osuus on koko maan pienin, 14 prosenttia, ja työikäisten ( 64 v) osuus on suurin, 63 prosenttia. Pohjoisella alueella alle -vuotiaiden osuus on maan suurin, 26 prosenttia. Suomen väestö on vanhentunut huomattavasti kymmenessä vuodessa. Alle -vuotiaiden asukkaiden määrä on vähentynyt 5 prosenttia ja yli 5-vuotiaiden määrä on kasvanut 31 prosenttia. 2 Suomen munuaistautirekisteri. Vuosiraportti 6

7 Taulukko 3. Uusien aktiivihoitopotilaiden määrä sairaanhoitopiireittäin ja alueittain Suomen munuaistautirekisteri Sairaanhoitopiiri Uusien potilaiden määrä Ilmaantuvuus/1 miljoona asukasta keskimäärin keskimäärin Helsinki-Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Itä-Savo Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Vaasa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Länsi-Pohja Lappi Ahvenanmaa Alue Eteläinen Lounainen Läntinen Itäinen Pohjoinen Koko maa Lapset < 15 v Taulukossa 3 esitetään sairaanhoitopiireittäin ja alueittain uusien aktiivihoitopotilaiden määrä ja aktiivihoidon ilmaantuvuus. Vuonna 6 ilmaantuvuus oli 13 prosenttia pienempi kuin edellisenä vuonna ja 9 prosenttia suurempi kuin kymmenen vuotta aiemmin. Vuosina 2 6 keskimääräinen ilmaantuvuus oli suurin läntisellä alueella ja pienin eteläisellä alueella. Kaikilla alueilla ilmaantuvuus oli vuodesta 1 pienentynyt 2 22 prosenttia. Sairaanhoitopiireissä viiden vuoden keskimääräinen ilmaantuvuus oli uutta aktiivihoitopotilasta vuodessa miljoonaa asukasta kohti. Suomen munuaistautirekisteri. Vuosiraportti 6 3

8 Taulukko 4. Aktiivihoidon ilmaantuvuus ikäryhmittäin ja sukupuolittain Suomen munuaistautirekisteri Vuosi Uusien potialaiden määrä Ilmaantuvuus/1 miljoona asukasta 19 v 44 v v 65 4 v > 5 v Kaikki 19 v 44 v v 65 4 v > 5 v Kaikki 1996 Miehet Naiset Yhteensä Miehet Naiset Yhteensä Miehet Naiset Yhteensä Miehet Naiset Yhteensä Miehet Naiset Yhteensä Taulukko 4 esittää uusien aktiivihoitopotilaiden määrän ja aktiivihoidon ilmaantuvuuden ikäryhmittäin ja sukupuolittain vuosina Vuonna 6 ilmaantuvuus oli 9 prosenttia suurempi kuin vuonna 1996 ja prosenttia pienempi kuin vuonna 1. Yli 5-vuotiaiden ikäryhmässä ilmaantuvuus oli vuonna 6 melkein kaksi kertaa niin suuri kuin vuonna 1996 ja 1 prosenttia suurempi kuin vuonna 1. Alle 45-vuotiaiden ikäryhmissä ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia vuodesta 1, mutta vuotiaiden ikäryhmässä ilmaantuvuus on pienentynyt prosenttia ja 65 4-vuoitiaden ikäryhmässä 16 prosenttia. 4 Suomen munuaistautirekisteri. Vuosiraportti 6

9 Kuvio 2. Aktiivihoidon vakioitu ilmaantuvuus alueittain Suomen munuaistautirekisteri Vakioitu ilmaantuvuus/1 miljoona asukasta Pohjoinen Läntinen Lounainen Koko maa Eteläinen Itäinen Kuvio 3. Aktiivihoidon vakioitu ilmaantuvuus alueittain 9 päivän kuluttua hoidon aloittamisesta Suomen munuaistautirekisteri Vakioitu ilmaantuvuus/1 miljoona asukasta Vuosi Vuosi Pohjoinen Läntinen Lounainen Koko maa Itäinen Eteläinen Kuviossa 2 esitetään kroonisen uremian aktiivihoidon (dialyysi tai munuaisensiirto) ilmaantuvuus alueittain vuosina tasoitettuina keskiarvoina. Ilmaantuvuusluvut on vakioitu iän ja sukupuolen suhteen käyttäen Suomen väestöä vakioväestönä. Väestön muutokset vuosina on otettu huomioon. Vakiointi poistaa väestön ikä- ja sukupuolijakauman vaikutuksen alueellisten ilmaantuvuuslukujen eroihin. Koko maassa ilmaantuvuus pysyi lähes muuttumattomana vuosina Vuonna 6 ilmaantuvuus oli pienentynyt kaikilla alueilla paitsi lounaisella alueella. Kuviossa 3 on esitetty tasoitettuina keskiarvoina aktiivihoidon vakioitu ilmaantuvuus 9 päivän kuluttua hoidon aloittamisesta alueittain. Suomen munuaistautirekisteri ei tallenna tietoja potilaista, joiden munuaistoiminta on palautunut 9 päivän kuluessa aktiivihoidon alusta. Kuviosta 3 on lisäksi poistettu ne potilaat, jotka ovat kuolleet tai muuttaneet ulkomaille 9 päivän kuluessa hoidon aloittamisesta. Suomen munuaistautirekisteri. Vuosiraportti 6 5

10 Ilmaantuvuus/1 miljoona asukasta 25 Kuvio 4. Aktiivihoidon ilmaantuvuus diagnoosiryhmittäin Suomen munuaistautirekisteri Muu määritetty diagnoosi Tyypin 2 diabetes 15 Tyypin 1 diabetes Glomerulonefriitti Tarkemmin määrittämätön Monirakkulatauti 5 Pyelonefriitti Amyloidoosi Vuosi 5 Ilmaantuvuus/1 miljoona asukasta 5 Kuvio 5. Aktiivihoidon ilmaantuvuus alaryhmittäin, amyloidoosi Suomen munuaistautirekisteri Määrittämätön 1 Sekundaarinen, nivelreuma Primaarinen Sekundaarinen, muu määritetty Sekundaarinen, määrittämätön Vuosi Kuvio 4 esittää aktiivihoidon ilmaantuvuuden tasoitettuina keskiarvoina diagnooseittain. Tyypin 1 ja 2 diabetes sekä glomerulonefriitti ovat yleisimmät krooniseen uremiaan johtavat sairaudet. Tarkemmin määrittämättömien diagnoosien ryhmä kasvoi voimakkaasti vuoteen 5 asti, mutta vuonna 6 kehityssuunta kääntyi. Dialyysihoitoon tulevien amyloidoosipotilaiden määrä on vähentynyt selvästi vuodesta lähtien. Kuviossa 5 on esitetty erikseen kuviossa 4 oleva amyloidoosi -ryhmä alaryhmittäin. Nivelreuman aiheuttama sekundaarinen amyloidoosi johtaa yhä harvemmin dialyysihoitoa vaativaan munuaissairauteen. 6 Suomen munuaistautirekisteri. Vuosiraportti 6

11 Kuvio 6. Aktiivihoidon ilmaantuvuus diagnoosiryhmittäin, muut määritetyt diagnoosit Suomen munuaistautirekisteri Ilmaantuvuus/1 miljoona asukasta 6 Verenpaine, nefroskleroosi Kongenitaalinen nefroosi 1 Synnynnäiset sairaudet Metaboliset sairaudet Vuosi Kuvio. Aktiivihoidon ilmaantuvuus diagnoosiryhmittäin, systeemisairaudet Suomen munuaistautirekisteri Ilmaantuvuus/1 miljoona asukasta 1,6 Systeemisairaudet Virtsateiden obstruktiot Syöpätaudit Tubulointerstitiaalinen nefriitti Muut diagnoosit 1,4 1,2 1,,6 Wegenerin granulomatoosi Muu diagnoosi SLE Muu systeemivaskuliitti,4, Vuosi Kuviossa 6 on esitetty erikseen kuviossa 4 oleva muu määritetty diagnoosi -ryhmä diagnooseittain tasoitettuina keskiarvoina. Nefroskleroosi yleistyi 199-luvulla, ja sen aiheuttama aktiivihoidon ilmaantuvuus on ollut noin 6 uutta tapausta miljoonaa asukasta kohti vuodessa. Taudin ilmaantuvuus on Suomessa pienempi kuin useimmissa muissa Euroopan maissa (ERA-EDTA Registry 5 Annual Report, Systeemisairauksien ryhmä on kasvanut -luvulla. Kuviossa on esitetty ylesimpien systeemisairauksien aiheuttama aktiivihoidon ilmaantuvuus. Wegenerin granulomatoosi on tavallisin yksittäinen diagnoosi ja toiseksi tavallisin on systeeminen lupus erythematosus (SLE). Ryhmän muu diagnoosi kolme tavallisinta diagnoosia ovat Goodpasturen oireyhtymä, Henoch Schönleinin purppura ja hemolyyttis-ureeminen oireyhtymä, ja näiden tautien osuus ryhmän aiheuttamasta aktiivihoidon ilmaantuvuudesta on 6 prosenttia. Suomen munuaistautirekisteri. Vuosiraportti 6

12 Kuvio. Aktiivihoidon ilmaantuvuus 5. Kansainvälinen vertailu. Suomen munuaistautirekisteri 5 Yhdysvallat Saksa Kreikka Belgia, hollanninkielinen Belgia, ranskankielinen Italia (1/ aluetta) Kanada Itävalta Ranska (13/24 aluetta) Espanja (16/19 aluetta) Tanska Ruotsi Australia Iso-Britannia Alankomaat Norja Suomi Islanti Viro Venäjä Ilmaantuvuus/1 miljoona asukasta Kuviossa on esitetty aktiivihoidon ilmaantuvuus vuonna 5 ERA-EDTA-rekisteriin ( raportoineissa maissa sekä Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Australiassa (The USRDS Annual Data Report Atlas, Aktiivihoidon ilmaantuvuus Suomessa oli vertailun neljänneksi pienin. Ruotsissa ilmaantuvuusluku oli 2 prosenttia, Norjassa 5 prosenttia ja Tanskassa 2 prosenttia suurempi kuin Suomessa. Vuoden 1 lukuihin verrattuna ilmaantuvuus oli Suomessa ja Norjassa pysynyt lähes muuttumattomana, Ruotsissa ilmaantuvuus oli vähentynyt 6 prosenttia ja Tanskassa 14 prosenttia. Suomen munuaistautirekisteri. Vuosiraportti 6

13 Taulukko 5. Aktiivihoidossa olevat potilaat sairaanhoitopiireittäin ja alueittain Suomen munuaistautirekisteri Sairaanhoitopiiri Potilaiden määrä Esiintyvyys/1 miljoona asukasta Helsinki-Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Itä-Savo Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Vaasa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Länsi-Pohja Lappi Ahvenanmaa Alue Eteläinen Lounainen Läntinen Itäinen Pohjoinen Koko maa Taulukossa 5 on esitetty vuoden lopussa aktiivihoidossa olleiden potilaiden määrä ja aktiivihoidon esiintyvyys Koko maassa esiintyvyys kasvoi 55 prosenttia vuodesta 1996 ja 1 prosenttia vuodesta 1. Vuoden 6 lopussa esiintyvyys oli suurempi lounaisella alueella kuin muilla alueilla. Vuodesta 1996 esiintyvyys oli kasvanut eniten pohjoisella alueella ( prosenttia) ja vähiten itäisellä alueella (46 prosenttia). Kahdessakymmenessä sairaanhoitopiirissä esiintyvyys oli kasvanut prosenttia kymmenessä vuodessa. Yhdessä sairaanhoitopiirissä esiintyvyys oli pysynyt muuttumattomana. Suomen munuaistautirekisteri. Vuosiraportti 6 9

14 Taulukko 6. Aktiivihoidossa olevat potilaat ikäryhmittäin ja sukupuolittain Suomen munuaistautirekisteri Vuosi Potilaiden määrä Esiintyvyys/1 miljoona asukasta 19 v 44 v v 65 4 v > 5 v Kaikki 19 v 44 v v 65 4 v > 5 v Kaikki 1996 Miehet Naiset Yhteensä Miehet Naiset Yhteensä Miehet Naiset Yhteensä Miehet Naiset Yhteensä Miehet Naiset Yhteensä Kuvio 9. Aktiivihoidon vakioitu esiintyvyys alueittain Suomen munuaistautirekisteri Vakioitu esiintyvyys/1 miljoona asukasta Lounainen Eteläinen Pohjoinen Koko maa Itäinen Läntinen Taulukossa 6 esitetään aktiivihoitopotilaiden määrä ja aktiivihoidon esiintyvyys vuosina ikäryhmittäin ja sukupuolittain. Yli 5-vuotiaiden ikäryhmässä esiintyvyys on kasvanut lähes 25 prosenttia kymmenessä vuodessa ja prosenttia viidessä vuodessa. Nuoremmissa ikäryhmissä esiintyvyys on kasvanut 61 prosenttia kymmenessä vuodessa ja 4 14 prosenttia viidessä vuodessa. Vuodesta 1996 miesten aktiivihoidon esiintyvyys on kasvanut nopeammin (63 prosenttia) kuin naisten (44 prosenttia). Kuviossa 9 alueiden esiintyvyysluvut on vakioitu iän ja sukupuolen suhteen käyttäen Suomen väestöä vakioväestönä. Väestön muutokset vuosina on otettu huomioon. Vakiointi poistaa väestön ikä- ja sukupuolijakauman vaikutuksen alueellisten esiintyvyyslukujen eroihin. Vuonna 6 esiintyvyyden kasvu oli pienempi kuin aikaisempina vuosina Vuosi Suomen munuaistautirekisteri. Vuosiraportti 6

15 Kuvio. Aktiivihoidon esiintyvyys sairaanhoitopiireittäin Suomen munuaistautirekisteri 6 Lappi 666 potilasta/1 milj. as. Koko maa 22 potilasta/1 milj. asukasta Ryhmä 1 < 6 potilasta/1 milj. as. Ryhmä 2 6 potilasta/1 milj. as. Ryhmä 3 > potilasta/1 milj. as. Länsi- Pohja 3 Pohjois- Pohjanmaa Kainuu 92 Keski- Pohjanmaa 659 Vaasa 5 Etelä- Pohjanmaa 561 Keski-Suomi 56 Pohjois-Savo 66 Pohjois-Karjala 2 Ahvenanmaa 55 Satakunta 914 Varsinais- Suomi 6 Pirkanmaa 4 Kanta- Häme 653 Helsinki- Uusimaa 692 Päijät- Häme 9 Etelä-Savo 69 Kymenlaakso 63 Etelä- Karjala 99 Itä-Savo 9 Kuviossa sairaanhoitopiirit on jaettu kolmeen ryhmään. Aktiivihoidon esiintyvyys oli seitsemässä sairaanhoitopiirissä alle 6, seitsemässä 6 ja seitsemässä yli potilasta miljoonaa asukasta kohti. Yliopistosairaalaalueiden rajat on piirretty paksulla viivalla. Suomen munuaistautirekisteri. Vuosiraportti 6 11

16 Kuvio 11. Aktiivihoidon esiintyvyys vuoden lopussa hoitomuodoittain Suomen munuaistautirekisteri Esiintyvyys/1 miljoona asukasta 6 5 Peritoneaalidialyysi Hemodialyysi 4 3 Munuaisensiirto Vuosi 5 Kuviossa 11 on esitetty aktiivihoidon esiintyvyys hoitomuodon mukaan. Kymmenessä vuodessa peritoneaalidialyysin esiintyvyys on kasvanut 13 prosenttia, hemodialyysin esiintyvyys 3 prosenttia ja munuaisensiirtojen esiintyvyys 51 prosenttia. Hemodialyysipotilaiden osuus kaikista potilaista oli 2 prosenttia vuonna 1996 ja 31 prosenttia vuonna 6. Peritoneaalidialyysipotilaiden osuus on vastaavassa ajassa pienentynyt 12 prosentista prosenttiin. Munuaisensiirtopotilaiden osuus kaikista aktiivihoitopotililaista on pysynyt lähes muuttumattomana kymmenen viime vuoden aikana, prosenttia. 12 Suomen munuaistautirekisteri. Vuosiraportti 6

17 Esiintyvyys/1 miljoona asukasta Kuvio 12. Aktiivihoidon esiintyvyys vuoden lopussa diagnoosiryhmittäin Suomen munuaistautirekisteri Glomerulonefriitti Muu määritetty diagnoosi Tyypin 1 diabetes Monirakkulatauti 6 Tyypin 2 diabetes Pyelonefriitti Tarkemmin määrittämätön 4 Amyloidoosi Vuosi Kuvio 13. Aktiivihoidon esiintyvyys vuoden lopussa diagnoosiryhmittäin, muut määritetyt diagnoosit Suomen munuaistautirekisteri Esiintyvyys/1 miljoona asukasta Verenpaine, nefroskleroosi Systeemisairaudet Virtsateiden obstruktiot Synnynnäiset sairaudet 15 5 Kongenitaalinen nefroosi Tubulointerstitiaalinen nefriitti Muut diagnoosit Syöpätaudit Metaboliset sairaudet Vuosi Aktiivihoidon esiintyvyys diagnoosiryhmittäin on esitetty tasoitettuina keskiarvoina kuviossa 12. Vuoden 6 lopussa glomerulonefriitti oli aktiivihoitopotilaiden tavallisin munuaistautidiagnoosi (esiintyvyysluku 165/1 miljoona asukasta); 23 prosentilla aktiivihoitopotilaista oli glomerulonefriitti. Tyypin 1 diabetes oli toiseksi tavallisin diagnoosi (esiintyvyysluku 123/1 miljoona asukasta) ja monirakkulatauti oli kolmanneksi Suomen munuaistautirekisteri. Vuosiraportti 6 tavallisin (esiintyvyysluku 92/1 miljoona asukasta). Kuviossa 13 on esitetty erikseen kuviossa 12 oleva muu määritetty diagnoosi -ryhmä diagnooseittain tasoitettuina keskiarvoina. Tässä ryhmässä nefroskleroosi, systeemisairaudet, virtsateiden obstruktiot ja synnynnäiset sairaudet ovat yleisimmät krooniseen uremiaan johtaneet sairaudet. 13

18 Kuvio 14. Aktiivihoidon esiintyvyys Kansainvälinen vertailu Suomen munuaistautirekisteri 5 Yhdysvallat Saksa Italia (1/ aluetta) Belgia, ranskankielinen Kanada Belgia, hollanninkielinen Kreikka Ranska (13/24 aluetta) Espanja (16/19 aluetta) Itävalta Ruotsi Tanska Australia Alankomaat Norja Suomi Iso-Britannia Islanti Viro Venäjä Esiintyvyys/1 miljoona asukasta Kuviossa 14 on esitetty aktiivihoidon esiintyvyys ERA-EDTA-rekisteriin ( raportoineissa maissa sekä Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Australiassa (The USRDS Annual Data Report Atlas, Suomen esiintyvyysluku oli vertailussa viidenneksi pienin. Ruotsissa esiintyvyys oli prosenttia, Norjassa 3 prosenttia ja Tanskassa 15 prosenttia suurempi kuin Suomessa. Vuodesta 1 esiintyvyys oli kasvanut 16 prosenttia Suomessa, 11 prosenttia Ruotsissa, prosenttia Norjassa ja 14 prosenttia Tanskassa. Esiintyvyysluvuissa oli Pohjoismaiden kesken pienemmät erot kuin ilmaantuvuusluvuissa. Kansainväliset ilmaantuvuusluvut on esitetty kuviossa. 14 Suomen munuaistautirekisteri. Vuosiraportti 6

19 Taulukko. Aktiivihoitopotilaiden potilasvuosien määrä diagnoosin ja hoitomuodon mukaan Suomen munuaistautirekisteri Diagnoosiryhmä Potilasvuosien määrä 1996 (%) Potilasvuosien määrä 6 (%) Yhteensä Hemodialyysi Peritoneaalidialyysi Munuaisensiirto Hemodialyysi Peritoneaalidialyysi Munuaisensiirto Yhteensä Glomerulonefriitti Tyypin 1 diabetes Monirakkulatauti Tyypin 2 diabetes Tarkemmin määrittämätön Pyelonefriitti Verenpaine, nefroskleroosi Muut systeemisairaudet Virtsateiden obstruktiot Synnynnäiset sairaudet Amyloidoosi Synnynnäinen nefroosi Tubulointerstitiaalinen nefriitti Muut munuaissairaudet Tuumorisairaudet Metaboliset sairaudet (23,9) (2,2) (6,) (,6) (4,4) (,3) (3,) (2,) (1,) (2,9) (3,) (2,4) (1,9) (,6) (,9) (,) 144 (23,6) (11,4) 4 (12,1) 64 (,5) 3 (6,) 49 (,) 36 (5,9) 2 (4,4) 13 (2,2) (1,3) 61 () (,) 13 (2,2) 6 (,9) (1,2) 2 (,4) 4 (33,1) 2 (19,4) 16 (11,6) (,5) 2 (1,9) 15 (12,2) 29 (2,) 43 (3,) 5 (4,) 61 (4,3) 3 (2,6) 36 (2,5) 31 (2,1) 5 (,3) 1 (,1) 6 (,4) 69 (29,5) 43 (1,4) 26 (11,1) 9 (4,1) (3,3) 245 (,5) 6 (3,2) (3,3) 6 (3,2) (3,3) 1 (4,) 44 (1,9) 5 (2,1) 12 (,5) 11 (,5) (,3) 51 (15,2) 91 (2,4) 16 (4,9) 4 (14,2) 35 (,6) 21 (6,2) 23 (6,9) 1 (5,3) 9 (2,) 2 (,) 4 (1,1) 6 (1,) (,) 3 (,) 4 (1,1) 4 (1,1) 194 (16,3) 115 (9,) 112 (9,4) 234 (19,) 16 (14,) 61 (5,1) (6,5) 4 (3,9) 36 (3,) 11 (,9) 53 (4,4) 3 (,3) (1,) 19 (1,6) 2 (2,3) 5 (,4) 619 (2,6) 43 (19,5) 35 (15,9) 51 (2,2) 6 (3,) 19 (,) 5 (2,6) 2 (3,2) 6 (3,) 92 (4,1) 4 (1,) 5 (2,5) 4 (1,) 36 (1,6) 6 (,3) (,5) 64 (22,9) 645 (1,1) 45 (12,9) 332 (,) 29 (,9) 2 (,4) 159 (4,2) 13 (3,6) 131 (3,5) 5 (2,) 9 (2,6) 65 (1,) 6 (1,6) 5 (1,5) 3 (1,) 19 (,5) Kaikki 24 () 612 () 1442 () 2339 () 333 () 119 () 224 () 33 () Taulukko esittää potilasvuosien määrän munuaistautidiagnoosin ja hoitomuodon mukaan vuosina 1996 ja 6. Potilasvuosien määrä lasketaan sen ajan perusteella, jonka potilas on ollut aktiivihoidossa vuoden aikana. Potilasvuosien määrä on kasvanut 61 prosenttia vuodesta Hemodialyysiin liittyvien potilasvuosien määrä on kasvanut eniten, 94 prosenttia. Glomerulonefriitti oli sekä 1996 että 6 kaikkien aktiivihoitopotilaiden ja munuaisensiirtopotilaiden tavallisin diagnoosi. Glomerulonefriittiä sairastaville kertynyt osuus kaikista potilasvuosista on kuitenkin pienentynyt ja vuonna 6 se oli 23 prosenttia. Tyypin 1 diabeteksen osuus on pysynyt lähes muuttumattomana ja se on peritoneaalidialyysipotilaiden tavallisin diagnoosi. Tyypin 2 diabeteksen osuus on kasvanut huomattavasti (244 prosenttia) ja vuonna 6 se oli hemodialyysipotilaiden tavallisin diagnoosi. Tarkemmin määrittämättömien diagnoosien osuus on myös kasvanut voimakkaasti. Amyloidoosi on ainoa diagnoosi, jota sairastavien potilaiden potilasvuosien määrä on pienentynyt (11 prosenttia) vuodesta Suomen munuaistautirekisteri. Vuosiraportti 6 15

20 Kuvio 15. Hoitomuodon muutokset vuoden 6 aikana Suomen munuaistautirekisteri 6 Kaikki uudet potilaat 441 Hoito alkanut Peritoneaalidialyysipotilaat 119 Uudestaan hoitoon Ulkomailta Hemodialyysipotilaat Uudestaan hoitoon Hoidossa olevat potilaat Peritoneaalidialyysi Potilaita vuoden alussa 333 Potilaita vuoden lopussa 323 Hoito keskeytetty Toimiva siirtomunuainen Potilaita vuoden alussa 2194 Potilaita vuoden lopussa 229 Hemodialyysi Potilaita vuoden alussa 1222 Potilaita vuoden lopussa Hoito keskeytetty Seuranta lopetettu Vuoden aikana kuolleet Palautunut toiminta 4 Palautunut toiminta 13 potilaat 361 Ulkomaille muuttaneet Ulkomaille muuttaneet 1 Vuoden 6 aikana aktiivihoitoon tuli 441 uutta potilasta (Kuvio 15). Kaksi potilasta tuli uudestaan hoitoon. Vuoden alussa aktiivihoidossa oli 3 49 potilasta. Vuoden aikana kuoli 361 potilasta ja 1 potilaan hoito lopetettiin, koska oma munuaistoiminta palautui. Vuoden aikana kuolleista 1:lla oli toimiva siirtomunuainen, 42 oli ollut peritoneaalidialyysissä ja 221 hemodialyysissä. 29 potilaan hoito keskeytettiin, ja heistä kaksi eli vielä vuoden 6 lopussa. Vuoden aikana tehtiin 2 munuaisensiirtoa, joista 6 oli yhdistettyjä maksanja munuaisensiirtoja (HYKS:n munuaisensiirtoyksikön antama tieto). Kolme munuaisensiirtopotilasta muutti ulkomaille (ei näytetty kuviossa). 16 Suomen munuaistautirekisteri. Vuosiraportti 6

21 Taulukko. Aktiivihoitopotilaiden kuolleisuus alueittain Suomen munuaistautirekisteri Alue Kuolemantapauksia/ potilasvuotta Kuolemantapauksia/ potilasvuotta 1) Eteläinen Lounainen Läntinen Itäinen Pohjoinen Koko maa ) Potilaat, jotka ovat kuolleet 9 päivän kuluessa aktiivihoidon aloittamisesta, on poistettu analyysistä. Kuvio 16. Aktiivihoitopotilaiden vakioitu kuolleisuus alueittain Suomen munuaistautirekisteri Kuolleisuus/ potilasvuotta 1 16 Kuvio 1. Aktiivihoitopotilaiden vakioitu kuolleisuus alueittain (aktiivihoidon alusta 9 päivän kuluessa kuolleet on poistettu analyysistä) Suomen munuaistautirekisteri Kuolleisuus/ potilasvuotta Läntinen Itäinen Pohjoinen Koko maa Lounainen Eteläinen Läntinen Itäinen Pohjoinen Koko maa Lounainen Eteläinen Vuosi Vuosi Taulukossa on esitetty aktiivihoitopotilaiden kuolleisuus alueittain vuosina Taulukossa on esitetty erikseen niiden potilaiden kuolleisuus, jotka ovat olleet vähintään 9 päivää aktiivihoidossa. Vuosina 2 6 kuolleisuus oli keskimäärin suurin läntisellä alueella ja pienin eteläisellä alueella. Kuvioissa 16 ja 1 kuolleisuus on esitetty alueittain tasoitettuina keskiarvoina. Alueiden kuolleisuusluvut on vakioitu iän ja sukupuolen suhteen käyttäen vakioväestönä kaikkien aktiivihoitopotilaiden vuonna 6 tuottamia potilasvuosia. Potilasvuosien ikä- ja sukupuolijakauman muutokset vuosina on otettu huomioon. Potilaat, jotka ovat kuolleet 9 päivän kuluessa aktiivihoidon aloittamisesta, eivät ole mukana kuviossa 1. Koko maassa vakioitu kuolleisuus on vähentynyt kymmenen viime vuoden aikana. Suomen munuaistautirekisteri. Vuosiraportti 6 1

22 Kuvio 1. Peritoneaalidialyysipotilaat, joiden seerumin albumiinipitoisuus on tavoitetasolla, yli 35 g/l Suomen munuaistautirekisteri 4 6 Potilaat, joiden seerumin albumiinipitoisuus on suurempi kuin 35 g/l, % dialyysipotilaista Sairaanhoitopiiri: Puuttuvat arvot (%): C E T R O D U S FIN L V H G M J K F A P B N Kuvio 19. Hemodialyysipotilaat, joiden seerumin albumiinipitoisuus on tavoitetasolla, yli 35 g/l Suomen munuaistautirekisteri 4 6 Potilaat, joiden seerumin albumiinipitoisuus on suurempi kuin 35 g/l, % dialyysipotilaista Sairaanhoitopiiri: Puuttuvat arvot (%): 4 6 Q U B T R O V C M FIN D E P G A K J S LF N H Seuraavilla sivuilla esitetään hoidon laatuun mahdollisesti liittyvien kliinisten muuttujien ja laboratoriotulosmuuttujien jakaumat sairaanhoitopiireittäin vuosina 4 ja 6. Kuvioissa on esitetty, miten suuri osuus dialyysi- ja munuaisensiirtopotilaista on muuttujien viitealueella tai on saavuttanut muuttujien tavoitetasot. Osuuksien luottamusvälit (vuonna 6) on laskettu käyttäen binomiaalijakaumaa. Sairaanhoitopiireille on annettu satunnaistetusti ja sokkoutetusti kirjainkoodit; koodi FIN tarkoittaa koko maata. Jokaisen sairaanhoitopiirin kohdalla on mainittu puuttuvien arvojen osuus, eli kuinka suuresta osasta potilaista laboratorioarvoa ei ole ilmoitettu. Seerumin albumiinin tavoitetasona on pidetty 35 g/l. Kuvioissa 1 ja 19 on esitetty, kuinka suurella osalla peritonaali- ja hemodialyysipotilaista albumiinipitoisuus ylittää 35 g/l eri sairaanhoitopiireissä vuoden 4 ja 6 lopussa. Peritoneaalidialyysipotilaista tämä osuus oli prosenttia vuonna 6 ja 2 prosenttia vuonna 4 (p =,15). Hemodialyysipotilaista osuus oli vastaavasti 52 prosenttia ja 56 prosenttia (p =,65). Vuonna 6 osuus vaihteli merkitsevästi sairaanhoitopiireittäin (p <,1). Albumiinipitoisuus oli vuonna 6 ilmoitettu prosentista munuaisensiirtopotilaista, ja heistä 4 prosentilla albumiinipitoisuus oli yli 35 g/l. Vuonna 4 vastaava osuus oli 2 prosenttia (p =,16). 1 Suomen munuaistautirekisteri. Vuosiraportti 6

23 Kuvio. Dialyysipotilaat, joiden veren hemoglobiinipitoisuus on tavoitetasolla, g/l Suomen munuaistautirekisteri 4 6 Potilaat, joiden Hb on g/l, % dialyysipotilaista Sairaanhoitopiiri: Puuttuvat arvot (%): 4 6 N Q D A L F C M O V FIN E H J K B U R S G P T % dialyysipotilaista Kuvio 21. Dialyysipotilaiden hemoglobiiniarvo Suomen munuaistautirekisteri 4 6 Hemoglobiinipitoisuus > 13 g/l g/l g/l 9 g/l Sairaanhoitopiiri: Puuttuvat arvot (%): N Q D A LF C M O V FIN E H J K B U R S G P T < g/l Munuaispotilaiden veren hemoglobiinipitoisuuden yleiseksi tavoitteeksi on suositettu vähintään 1 g/l (Nephrol Dial Transplant 4;19 (Suppl 2):ii6 ii15). Toisaalta tuoreen tutkimuksen mukaan liian suureen hemoglobiinipitoisuuteen liittyy lisääntynyt kuoleman riski (Singh AK et al. New Engl J Med 6;355:5 9). Tämän takia hemoglobiinin tavoitetasoksi on tässä katsottu g/l, ja kuviossa on esitetty, kuinka suurella osalla dialyysipotilaista oli suosituksen mukainen veren hemoglobiinipitoisuus eri sairaanhoitopiireissä vuoden 6 ja 4 lopussa. Koko maassa osuus oli 26 prosenttia vuoden 6 lopussa ja 2 prosenttia vuoden 4 lopussa (p =,39). Vuonna 6 potilaiden veren hemoglobiinipitoisuus ei vaihdellut merkitsevästi sairaanhoitopiirien kesken (p =,146). Kuviossa 21 on dialyysipotilaiden jakauma veren hemoglobiinipitoisuuden mukaan; vasemmanpuoleiset pylväät esittävät jakaumaa vuoden 4 lopussa ja oikeanpuoleiset vuoden 6 lopussa. Koko maassa 5 prosentilla potilaista veren hemoglobiinipitoisuus ylitti 1 g/l ja 21 prosentilla 13 g/l vuoden 6 lopussa, ja 24 prosentilla pitoisuus alitti 1 g/l ja 9 prosentilla g/l. Sekä g/l alittavien hemoglobiiniarvojen osuus että 13 g/l ylittävien arvojen osuus vaihtelivat merkitsevästi sairaanhoitopiireittäin (p <,1). Suomen munuaistautirekisteri. Vuosiraportti 6 19

24 Kuvio 22. Dialyysipotilaat, joiden seerumin fosfaattipitoisuus on tavoitetasolla, alle 1, mmol/l Suomen munuaistautirekisteri 4 6 Potilaat, joiden seerumin fosfaattipitoisuus on alle 1, mmol/l, % dialyysipotilaista Sairaanhoitopiiri: Puuttuvat arvot (%): 4 6 A N P S B O K G LR FIN C H M J T Q E V F U D Dialyysipotilaiden seerumin fosfaattipitoisuuden tavoitetasoksi on yleisesti määritelty alle 1, mmol/l (EBPG for hemodialysis, NDT 2;1 (Suppl. ):95 96). Kuviossa 22 on esitetty, kuinka suurella osalla dialyysipotilaista fosfaattipitoisuus alitti raja-arvon eri sairaanhoitopiireissä vuosien 4 ja 6 lopussa. Koko maassa osuus oli 65 prosenttia vuonna 6 ja 6 prosenttia vuonna 4 (p =,). Vuonna 6 osuus vaihteli sairaanhoitopiireittäin (p =,23). Fosfaattipitoisuus oli ilmoitettu 91 prosentista munuaisensiirtopotilaista. Munuaisensiirtopotilaista 99 prosentilla seerumin fosfaattipitoisuus oli alle 1, mmol/l vuonna 6, eikä osuus vaihdellut merkitsevästi sairaanhoitopiirien kesken (p =,22). Suomen munuaistautirekisteri. Vuosiraportti 6

25 Kuvio 23. Dialyysipotilaat, joiden plasman ionisoituneen kalsiumin pitoisuus on viitealueella Suomen munuaistautirekisteri 4 6 Potilaat, joiden plasman ionisoituneen kalsiumin pitoisuus on viitealueella, % dialyysipotilaista Sairaanhoitopiiri: Puuttuvat arvot (%): 4 6 Q A V N R P S F J M G C T FIN O B H E K U L D Plasman ionisoituneen kalsiumin pitoisuuden viitealue on 1,16 1,3 mmol/l (Huslabin tutkimusohjekirja, Kuviossa 23 on esitetty, kuinka suurella osalla dialyysipotilaista ionisoituneen kalsiumin pitoisuus oli viitealueella vuosien 4 ja 6 lopussa. Koko maassa tämä osuus oli 5 prosenttia sekä vuonna 4 että 6. Dialyysipotilaiden arvoista 34 prosenttia oli viitealueen alapuolella ja prosenttia yläpuolella. Vuoden 6 lopussa viitealueella olevien dialyysipotilaiden osuus vaihteli merkitsevästi sairaanhoitopiireittäin (p <,1). Vuonna 6 ionisoiteneen kalsiumin pitoisuus oli ilmoitettu prosentista munuaisensiirtopotilaista ja heidän arvoista 6 prosenttia oli viitealueen alapuolella ja 26 prosenttia yläpuolella. Suomen munuaistautirekisteri. Vuosiraportti 6 21

26 Kuvio 24. Dialyysipotilaat, joiden seerumin kalsium fosfaattitulo on tavoitetasolla, alle 4,44 mmol 2 /l 2 Suomen munuaistautirekisteri 4 6 Potilaat, joiden seerumin kalsium fosfaattitulo on alle 4,44 mmol 2 /l 2, % dialyysipotilaista Sairaanhoitopiiri: Puuttuvat arvot (%): 4 6 Q N A P G LE K O B S C FIN J R M T U H F V D Dialyysipotilaiden seerumin kalsium fosfaattitulon tavoitetasoksi on määritelty alle 4,44 mmol 2 /l 2 (alle 55 mg 2 /dl 2, Nephrol Dial Transplant 2;1 (Suppl. ):95 96). Kuviossa 24 on esitetty, kuinka suurella osalla dialyysipotilaista kalsium fosfaattitulo alitti raja-arvon eri sairaanhoitopiireissä vuosien 4 ja 6 lopussa. Koko maassa osuus oli 6 prosenttia vuonna 6 ja prosenttia vuonna 4 (p =,3). Vuonna 6 osuus vaihteli merkitsevästi sairaanhoitopiireittäin (p =,41). 22 Suomen munuaistautirekisteri. Vuosiraportti 6

27 Kuvio 25. Dialyysipotilaat, joiden seerumin kolesterolipitoisuus on tavoitetasolla, alle 5 mmol/l Suomen munuaistautirekisteri 4 6 Potilaat, joiden seerumin kolesterolipitoisuus on alle 5 mmol/l, % dialyysipotilaista Sairaanhoitopiiri: Puuttuvat arvot (%): 4 6 G R A O H J N M P FIN T LE C S K D F B V Q U Kuvio 26. Munuaisensiirtopotilaat, joiden seerumin kolesterolipitoisuus on tavoitetasolla, alle 5 mmol/l Suomen munuaistautirekisteri 4 6 Potilaat, joiden seerumin kolesterolipitoisuus on alle 5 mmol/l, % munuaisensiirtopotilaista Sairaanhoitopiiri: Puuttuvat arvot (%): 4 6 Q D H A E F J G R T M N O FIN S P C LV K U B Munuaispotilaiden dyslipidemian hoitotavoitteet eivät eroa koko väestön hoitotavoitteista (Nephrol Dial Transplant 2;1 (Suppl. ):95 96)). Hemodialyysipotilailla matalien kolesteroliarvojen on osoitettu olevan yhteydessä lisääntyneeseen kuolleisuuteen; tämä liittyy liitännäistauteihin ja huonoon ravitsemustilaan. Tämän vuoksi on sivulla olevista analyyseistä poistettu potilaat, joiden painoindeksi alittaa kg/m2. Lipidiarvojen tavoitetasot tulevat Käypä hoitosuosituksesta (Duodecim 4;1: ). Seerumin kolesterolipitoisuuden tavoitetasona on yleisesti alle 5 mmol/l. Kuvioissa 25 ja 26 on esitetty, kuinka suurella osalla dialyysipotilaista ja munuaisensiirtopotilaista kolesterolitaso alittaa raja-arvon. Dialyysipotilaista prosentilla ja munuaisensiirtopotilaista 11 prosentilla painoindeksi alitti kg/m2 vuonna 6. Dialyysipotilaista 5 prosentilla oli rajaarvon alittava kolesterolipitoisuus vuonna 6 ja 1 prosentilla vuonna 4 (p =,1), munuaisensiirtopotilaista vastaavat osuudet olivat 64 ja 5 prosenttia (p <,1). Munuaisensiirtopotilailla osuus vaihteli vuoden 6 lopussa merkitsevästi sairaanhoitopiireittäin (p <,1), mutta dialyysipotilailla ei (p =,126). Suomen munuaistautirekisteri. Vuosiraportti 6 23

28 Kuvio 2. Dialyysipotilaat, joiden seerumin LDL-kolesterolipitoisuus on tavoitetasolla, alle 3 mmol/l Suomen munuaistautirekisteri 4 6 Potilaat, joiden seerumin LDL-kolesterolipitoisuus on alle 3 mmol/l, % dialyysipotilaista Sairaanhoitopiiri: Puuttuvat arvot (%): 4 6 Q A O M K H R E N FIN J G LP S C F B V U T D Kuvio 2. Munuaisensiirtopotilaat, joiden seerumin LDL-kolesterolipitoisuus on tavoitetasolla, alle 3 mmol/l Suomen munuaistautirekisteri 4 6 Potilaat, joiden seerumin LDL-kolesterolipitoisuus on alle 3 mmol/l, % munuaisensiirtopotilaista Sairaanhoitopiiri: Q E A D H M T S FIN O P J LC F G R U N V K B Puuttuvat arvot (%): Seerumin LDL-kolesterolipitoisuuden tavoitetasona on yleisesti alle 3 mmol/l. Kuvioissa 2 ja 2 on esitetty, kuinka suurella osalla dialyysipotilaista ja munuaisensiirtopotilaista LDL-kolesterolitaso alitti raja-arvon vuosien 4 ja 6 lopussa. Dialyysipotilaista tämä osuus oli 6 prosenttia vuonna 4 ja 9 prosenttia vuonna 6 (p =,14) ja munuaisensiirtopotilaista vastaavasti 6 ja 2 prosenttia (p <,1). Vuonna 6 osuus vaihteli munuaisensiirtopotilailla tilastollisesti merkitsevästi sairaanhoitopiireittäin (p <,1), mutta dialyysipotilailla ei (p =,). 24 Suomen munuaistautirekisteri. Vuosiraportti 6

29 Kuvio 29. Dialyysipotilaat, joiden seerumin HDL-kolesterolipitoisuus on tavoitetasolla, yli 1 mmol/l Suomen munuaistautirekisteri 4 6 Potilaat, joiden seerumin HDL-kolesterolipitoisuus on yli 1 mmol/l, % dialyysipotilaista Sairaanhoitopiiri: Puuttuvat arvot (%): 4 6 Q T M LA J O B E P FIN K V G C U S R N H F D Kuvio 3. Munuaisensiirtopotilaat, joiden seerumin HDL-kolesterolipitoisuus on tavoitetasolla, yli 1 mmol/l Suomen munuaistautirekisteri 4 6 Potilaat, joiden seerumin HDL-kolesterolipitoisuus on yli 1 mmol/l, % munuaisensiirtopotilaista Sairaanhoitopiiri: U Q A M LO B P D T FIN K S C E R V J G N H F Puuttuvat arvot (%): Seerumin HDL-kolesterolipitoisuuden tavoitetasona on yleisesti yli 1 mmol/l. Kuvioissa 29 ja 3 on esitetty, kuinka suurella osalla dialyysipotilaista ja munuaisensiirtopotilaista HDL-kolesterolitaso ylitti raja-arvon vuosien 4 ja 6 lopussa. Dialyysipotilaista tämä osuus oli 1 prosenttia vuonna 4 ja 2 prosenttia vuonna 6. Munuaisensiirtopotilaista osuus oli 91 prosenttia molempina vuosina. Vuonna 6 HDL-kolesterolitasot vaihtelivat merkitsevästi sairaanhoitopiireittäin sekä dialyysipotilailla (p <,1) että munuaisensiirtopotilailla (p <,1). Suomen munuaistautirekisteri. Vuosiraportti 6 25

30 Kuvio 31. Dialyysipotilaat, joiden seerumin triglyseridipitoisuus on tavoitetasolla, alle 2 mmol/l Suomen munuaistautirekisteri 4 6 Potilaat, joiden seerumin triglyseridipitoisuus on alle 2 mmol/l, % dialyysipotilaista Sairaanhoitopiiri: Puuttuvat arvot (%): 4 6 J N T R B A H E O S G K FIN D V P LM C F U Q Kuvio 32. Munuaisensiirtopotilaat, joiden seerumin triglyseridipitoisuus on tavoitetasolla, alle 2 mmol/l Suomen munuaistautirekisteri 4 6 Potilaat, joiden seerumin triglyseridipitoisuus on alle 2 mmol/l, % munuaisensiirtopotilaista Sairaanhoitopiiri: Q D P A N G U C R M H O T E FIN K J B V S LF Puuttuvat arvot (%): Seerumin triglyseridiarvon tavoitetaso on yleisesti alle 2 mmol/l. Kuvioissa 31 ja 32 on esitetty kuinka suurella osuudella dialyysipotilaista ja munuaisensiirtopotilaista triglyseridipitoisuus alitti raja-arvon vuosien 4 ja 6 lopussa. Dialyysipotilailla tämä osuus oli 1 prosenttia vuonna 4 ja 2 prosenttia vuonna 6 (p =,543). Munuaisensiirtopotilaista osuus oli 4 prosenttia molempina vuosina. Vuonna 6 sekä dialyysipotilaiden (p =,44) että munuaisensiirtopotilaiden (p =,9) seerumin triglyseridipitoisuus vaihteli merkitsevästi sairaanhoitopiireittäin. 26 Suomen munuaistautirekisteri. Vuosiraportti 6

31 Kuvio 33. Diabetesta sairastavat dialyysipotilaat, joiden seerumin HbA 1c -pitoisuus on tavoitetasolla, alle % Suomen munuaistautirekisteri 4 6 Potilaat, joiden seerumin HbA 1c -pitoisuus on alle %, % diabetesta sairastavista dialyysipotilaista Sairaanhoitopiiri: Puuttuvat arvot (%): 4 6 N T G LR B S F O H A FIN C K P J E M U D V Q Kuvio 34. Diabetesta sairastavat munuaisensiirtopotilaat, joiden seerumin HbA 1c -pitoisuus on tavoitetasolla, alle % Suomen munuaistautirekisteri 4 6 Potilaat, joiden seerumin HbA 1c -pitoisuus on alle %, % diabetesta sairastavista munuaisensiirtopotilaista Sairaanhoitopiiri: Puuttuvat arvot (%): R N F G Q V T H FIN A M LK S O E J C D P B U Seerumin glykosyloituneen hemoglobiinin A 1c pitoisuuden (HbA 1c ) tavoitetaso on yleisesti alle %. Kuvioissa 33 ja 34 on esitetty, kuinka suurella osalla diabetesta sairastavista dialyysipotilaista ja munuaisensiirtopotilaista HbA 1c -pitoisuus alitti raja-arvon vuosien 4 ja 6 lopussa. Dialyysipotilaista tämä osuus oli 34 prosenttia vuonna 4 ja 35 prosenttia vuonna 6 (p =,96). Munuaisensiirtopotilaista osuus oli vastaavasti 14 prosenttia ja 15 prosenttia (p =,64). Vuoden 6 lopussa HbA 1c -pitoisuus vaihteli merkitsevästi sairaanhoitopiireittäin munuaisensiirtopotilailla (p =,4) mutta ei dialyysipotilailla (p =,9). Suomen munuaistautirekisteri. Vuosiraportti 6 2