Urologiset vammat. Hanna Vasarainen HUS Urologian klinikka

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Urologiset vammat. Hanna Vasarainen HUS Urologian klinikka 5.2.2010"

Aurora Amanda Elstelä
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Urologiset vammat Hanna Vasarainen HUS Urologian klinikka

2 Munuaisvammat Kaikista vammoista munuaisen osuus on 1 5 % Vatsavammojen yhteydessä munuaisvamma %:lla % virtsa- ja sukuelinvammoista on munuaisvammoja Miehet : naiset 3 : 1

munuaisvamma 10 20 %:lla 30 50 % virtsa- ja

3 Vammamekanismi Yli 90 %:lla on tylppä isku vatsaan, kylkeen tai selkään Putoaminen, liikenneonnettomuus, kamppailulaji Pieni osa puukotus- tai ampumavammoja Sairas munuainen vaurioituu herkemmin (kasvain, hydronefroosi)

kamppailulaji Pieni osa puukotus- tai ampumavammoja

4 Vammaluokitus American Ass.for the Surgery of Trauma Munuaiskontuusio tai subkapsulaarinen hematooma 2. Perirenaalinen hemat. tai < 1 cm munuais-korteksin laseraatio 3. > 1 cm munuaiskorteksin laseraatio 4. Munuaiskorteksin laseraatio ja virtsan ekstravasaatio. Segmentaalisen valtimon tai laskimon vaurio (infarkti). Munuaisvaltimon tai laskimon vaurio ja hematooma. 5. Munuaisen murskavamma. Pedikkelin avulsio. Munuaisvaltimon tromboosi. Moore et al. J Trauma 1989

Munuaiskorteksin laseraatio ja virtsan ekstravasaatio. Segmentaalisen valtimon tai laskimon vaurio (infarkti).

5 Gradus I Munuaiskontuusio Subkapsulaarinen hematooma Rajoittunut Ei laajene

6 Gradus II Perirenaalinen hematooma Ei laajene, rajoittunut Laseraatio < 1.0 cm Vain munuaiscortex Ei virtsan ekstravasaatiota

7 Gradus III Laseraatio > 1.0 cm Vain munuaiscortex Ei virtsan ekstravasaatiota Kollektiosysteemi ehjä

8 Gradus IV Laseraatio munuaiscortex munuaismedulla kollektiosysteemi Verisuonivamma munuaisvaltimo tai laskimo vaurioitunut hematooma

9 Gradus V Munuaisen murskavamma Munuaishiluksen avulsio

10 Oireet Oireet vaihtelevat vaurion vaikeus-asteen mukaan Verenvuotosokki Verivirtsaisuus tärkein oire Verivirtsaisuuden määrä ei korreloi vamman vaikeusasteeseen Lievissä mikroskooppinen (> 5 ps/nk) Kylkikipu Kasvava ja aristava resistenssi kyljessä

Verivirtsaisuuden määrä ei korreloi vamman vaikeusasteeseen

11 Diagnostiikka UÄ: rakenne, verenkierto, rajoitukset, seuranta TT: vammojen luokitus, fragmenttien vitaliteetti, anatomia, muut vammat kuvaus varjoainetehostuksella Kontrolli TT: verenvuodon jatkuminen, virtsan ekstravasaatio, komplikaatiot

anatomia, muut vammat kuvaus varjoainetehostuksella

12 Diagnostiikka Magneetti: yhtä hyvä vamma-luokituksessa kuin TT useammat leikesuunnat, jodiallergia, munuaisten vajaatoiminta Angiografia: preop. anatomian kartoitus, komplikaatioiden hoito (embolisaatiot) Urografia: munuaisten toiminta, ekstravasaatio

13 Munuaisvamman hoito Lieväasteisen munuaisvamman hoito on konservatiivinen Sairaalaseuranta kunnes hematuria loppuu Seuranta edellyttää tarkkaa luokittelua = kuvantaminen

14 Leikkausindikaatiot Absoluuttiset 1. Jatkuva henkeä uhkaava verenvuoto 2. Munuaispedikkelin avulsio 3. Pulsoiva, kasvava retroperitoneaalinen hematooma

15 Leikkaustekniikka Keskiviiltolaparotomia Munuaisvaltimo ja -laskimo paljastetaan aortan vierestä ja vesselloopit Munuainen ja hematooma paljastetaan Gerotan kapselin läpi koolonin lateraalipuolelta Jos vuoto jatkuu, valtimoon verisuonipihti Lämmin iskemia-aika < 30 min.

paljastetaan Gerotan kapselin läpi koolonin lateraalipuolelta Jos

16 Munuaissuonten hallinta

17 Munuaispoolin vamma

18 Munuaisen suturointi

20 Subkapsulaarinen hematooma (gr 1) 76-v mies, istunut henkilöauton takapenkillä kun bussi tullut kylkeen

21 ä ä Perirenaalinen hematooma (gr 2) 45-v nainen, kaatunut loukaten vas kylkensä. Makroskooppista hematuriaa.

22 Laseraatio, perirenaalinen hematooma (gr 3) 26-v mies, kaatunut amer. jalkapallopelissä

23 Munuaisruptuura (gr 4) Kaatunut juovuksissa polkupyörällä, oik kylkeen sattunut. Kylkikipua ja hematuriaa. Epästabiilin hemodynamiikan ja suuren hematooman vuoksi päädyttiin nefrektomiaan.

24 Seuranta Sairaalapotilaat: kuvantaminen 2-4 vrk Nefrografia hyödyllinen ennen kotiutusta 3 kk vammasta Kliin tila Virtsakoe Kuvantaminen RR seuranta S-krea Tarvittaessa pidempi seuranta

25 Virtsarakon vammat Isku alavatsalle täyteen rakkoon > intraperitoneaalinen ruptuura Lantionmurtuma > ekstraperiton. ruptuura rakon etuseinämään Oireet: kipu, hematuria, retentio Intraperitoneaalisessa rakkoruptuurassa vähitellen kehittyvä virtsaperitoniitti

27 Päivystyskystografia rakkoruptuuraepäilyssä Yleensä alatiekatetri jo paikoillaan Ruiskutetaan katetriin vesiliukoista varjoainetta 100 ml kerrallaan, jokaisen annoksen jälkeen otetaan rtg-kuva, kunnes ruptuura tulee näkyviin ml yleensä riittävä kokonaisannos

28 Intraperitoneaalinen rakkoruptuura 35-v nainen, potkaistu ravintolassa alavatsalle

29 Iatrogeeninen rakkoruptuura (ekstraperitoneaalinen) 75-vuotias nainen, inkontinenssin vuoksi TVT (tensionfree vaginal tape) leikkaus. Alavatsa turvonnut, virtsaa tulee alavatsan leikkaushaavasta.

30 Rakon tyhjennyksen jälkeen

31 Rakkovamman hoito Kaikki penetroivat rakkovammat ja intraperitoneaaliset repeämät t hoidetaan leikkauksella Hoitamattomana voi syntyä Peritoniitti Virtsaflegmoni Absessi

32 Rakkoruptuuran hoito Ekstraperitoneaalinen ruptuura Katetri 14 vrk Kystografiakontrolli Intraperitoneaalinen ruptuura Revisio ja suturaatio kahdessa kerroksessa liukenevalla ommelaineella Kestokatetri ja/tai kystostomiakatetri + dreeni Laajakirjoinen antibiootti

33 Virtsaputken vammat Tyypillisesti miesten vammoja Naisilla leikkauksen, synnytyksen tai lantion murskavamman yhteydessä Virtsaputken eri osien vammojen oireet, löydökset ja hoito poikkeavat huomattavasti toisistaan Vammaa epäiltäessä katetrointi on tehtävä hyvin varovasti

34 Virtsaputken vammat Etu-uretran uretran vaurio Tylppä isku Hajareisin kovalle alustalle Takauretran vaurio Lantionmurtuma

35 Etuvirtsaputken vamma Oireet Vauriokohdan voimakas kipu Virtsaaminen on vaikeaa tai se ei onnistu Veri tai verinen virtsa virtsaputkesta Diagnoosi Virtsaputken ulkopuolelle kertyy verta ja virtsaa Kasvava resistenssi Hematooma kivespussin alueelle ja perhoskuvio Uretrografia vesiliukoisella varjoaineella

38 Etuvirtsaputken vamma Katetrointi Ensiapuna varovainen katetrointi Lievissä katetri 5 7 vrk Jos vamma on täydellinen t katetrointi ei onnistu alateitse Suprapubinen kystostomia Jos alakautta katetrointi ei onnistu Kontrolliuretrografia 2-3 viikon kuluttua Virtsaaminen sallitaan kun varjoainevuotoa ei enää ole

39 Etu-uretran vamma: totaaliruptuura 47-v mies, pudonnut hajareisin traktorin vetoaisan päälle. Virtsa menee skrotumiin. Suprapubisen katetrin kautta rakon täyttö. Kuvat miktiossa.

40 Testisruptuura Kipu, turvotus ja hematooma scrotumissa UÄ-tutkimus: Onko tunica albuginea ehjä? Päivystysleikkaus

41 Testisruptuura

42 Penisfraktuura

Samankaltaiset tiedostot

Virtsatiekomplikaatiot. Päivi Härkki GKS päivät 14.10.2011

Virtsatiekomplikaatiot. Päivi Härkki GKS päivät 14.10.2011 Virtsatiekomplikaatiot Päivi Härkki GKS päivät 14.10.2011 diagnostisissa laparoskopioissa riski olematon LH:ssa 0.3% dg peroperatiivisesti vain 10% poltto suurin syyllinen Uretervaurio LH:n uretervauriot