Mitä teen, kun kreatiniiniarvo on suurentunut? Munuaisten sairauden tai toimintahäiriön seulonnassa riittävät anamneesin ja kliinisen

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mitä teen, kun kreatiniiniarvo on suurentunut? Munuaisten sairauden tai toimintahäiriön seulonnassa riittävät anamneesin ja kliinisen"

Transkriptio

1 Näin tutkin HEIKKI SAHA Mitä teen, kun kreatiniiniarvo on suurentunut? Munuaisten sairauden tai toimintahäiriön seulonnassa riittävät anamneesin ja kliinisen tutkimuksen lisäksi hyvin yksinkertaiset ja halvat menetelmät. Useimmiten laboratoriotutkimuksista riittävät seerumin tai plasman kreatiniinipitoisuuden määritys ja virtsan perustutkimus. Pelkän kreatiniinipitoisuuden perusteella on vaikea arvioida munuaisten toimintaa, ellei samalla huomioida potilaan ikää, sukupuolta ja kokoa. Kliiniseen käyttöön erityisen helppo ja sovelias menetelmä munuaisten toiminnan arviointiin on ns. Cockcroft Gaultin kaava, jossa edellä mainitut tekijät otetaan huomioon. Tämän kirjoituksen tarkoituksena on antaa käytännön lääkärille työkalut, joiden avulla hän voi vastaanotolla tai poliklinikassa tehdä riittävät päätelmät potilaan munuaisten toiminnasta, mahdollisista sairauksista ja tarvittavista jatkotoimenpiteistä. Munuaisten toiminnan arvioiminen on yksi keskeisistä asioista, kun selvitellään akuutisti tai kroonisesti sairaan potilaan tilaa. Munuaisten sairauden tai toimintahäi riön seulonnassa riittävät anamneesin ja kliinisen tutkimuksen lisäksi hyvin yksinkertaiset ja halvat menetelmät. Useimmiten laboratoriotutkimuksista riittävät seerumin tai plasman kreatiniinipitoisuuden määritys ja virtsan perustutkimus. Näitä molempia tarvitaan, jotta kyettäisiin tekemään rationaalisia päätelmiä. Kreatiniini voidaan mitata joko plasmasta tai seerumista, ja sen pitoisuuden perusteella saadaan käsitys varsinaisesta munuaisten toiminnasta (glomerulussuodatuksesta). Virtsan perustutkimuksessa selvitellään, onko virtsassa poikkeavassa määrin proteiinia, punasoluja, valkosoluja tai glukoosia ja onko viitteitä bakteereista. Virtsan seulontaan riittää useimmiten ns. liuskakoe, joka antaa semikvantitatiivisen tiedon virtsaan erittyvistä soluista tai aineista. Duodecim 2004;120: Miten munuaisten toimintaa mitataan? Kun munuaisten toimintaa arvioidaan, pyritään määrittämään tai kliinisessä työssä ennemminkin arvioimaan glomerulusten suodatusnopeutta (glomerulusfiltraatio, GFR). Aikuisella munuaisten kautta virtaa neljäsosa sydämen pumppaamasta verimäärästä. Tästä glomerulusten kapillaarien läpi suodattuu primaarivirtsaksi 180 l/vrk (125 ml/min). Valtaosa tästä nestemäärästä reabsorboituu tubuluksissa ja kokoojaputkissa, ja aikuisella virtsaa erittyy noin puolitoista litraa vuorokaudessa (Jalanko 1998). Kummassakin munuaisessa on noin miljoona toiminnallista yksikköä, nefronia. Munuaistaudin ja myös vanhenemisen myötä nefroneja tuhoutuu ja glomerulusfiltraatio pienenee eli munuaisten toiminta heikkenee. Glomerulussuodosta määritettäessä ideaalinen tilanne olisi sellainen, että käytössä olisi jokin merkkiaine, joka 1) ilmaantuisi tasaisel- 2561

2 la no peudella plasmaan, 2) ei eliminoituisi munuaisten ulkopuolella, 3) suodattuisi vapaasti glomerulusten läpi, ja 4) tämän jälkeen ei tapahtuisi reabsorptiota tai eritystä munuaistiehyissä. Tällaisina merkkiaineina käytetään kliinisessä työssä kreatiniinia ja ureaa, vaikka ne eivät kaikkia näitä kriteerejä täytäkään. Munuaisten toiminnan (filtraation) huonontuessa kreatiniinin eritys munuaistiehyisiin lisääntyy. Tämä tarkoittaa sitä, että virtsaan erittyy enemmän kreatiniinia kuin sitä erittyy glomerulusten kautta. Näin ollen plasman kreatiniinipitoisuus yliarvioi todellista glomerulussuodosta munuaisten vajaatoiminnassa. Vastaavasti ureaa reabsorboituu jonkin verran tubuluksissa. Käytettävissä on eksogeenisia, suoneen annettavia merkkiaineita (inuliini, radioaktiivisesti leimattu EDTA-molekyyli, joheksoli), jotka pitkälti täyttävät edellä mainitut kriteerit. Näiden aineiden avulla voidaan määrittää glomerulussuodos hyvin tarkkaan. Menetelmät ovat kuitenkin monimutkaisia ja kalliita, joten ne eivät tule kysymykseen kliinisessä rutiinityössä. Kystatiini C on uusi merkkiaine munuaisten vajaatoiminnan osoittamiseen. Se on pieni proteiini, jota elimistön tumalliset solut tuottavat tasaisella nopeudella. Se läpäisee helposti glomeruluksen ja se reabsorboituu munuaistiehyissä ja pilkkoutuu lähes täydellisesti. Kystatiini C: n pitoisuus plasmassa kuvaa tietyissä tilanteissa glomerulussuodosta paremmin kuin plasman kreatiniinipitoisuus (Harmoinen ym. 2002). Määritys on kuitenkin noin kymmenen kertaa kalliimpi kuin kreatiniinin määritys eikä ainakaan vielä ole vakiintunut kliiniseen rutiinikäyttöön. Näin ollen käytännön lääkärin työväline munuaisten toiminnan ar vioinnissa on plasman tai seerumin kreatiniinipitoisuuden mittaaminen. Plasman urean mittaamisella ei ole juuri merkitystä munuaistautien seulonnassa ja perusselvittelyissä. Urean tuotantoon vaikuttavat nautitun proteiinin määrä ja kudosten hajoamisnopeus. Plasman ureapitoisuutta suurentavat mm. kudosten kiihtynyt katabolia (infektio, vamma, munuaisten vajaatoiminta) ja kortikosteroidilääkitys. Plasman urealla on suuri merkitys kroonista munuaisten vajaatoimintaa sairastavan seurannassa uremian asteen kuvaajana. Dialyysipotilailla ureapitoisuuden määritys on keskeinen, kun arvioidaan hoidon tehoa. Miten munuaisten vajaatoiminta luokitellaan? Munuaisten vajaatoiminnan vaikeusasteen luokittelu on ollut jopa tieteellisissä julkaisuissa hyvin kirjavaa. Luokittelu plasman kreatiniiniarvon perusteella on hyvin harhaanjohtavaa. Viime vuonna yhdysvaltalainen asiantuntijaryhmä teki konsensuspäätöksen vajaatoiminnan luokittelusta, ja sitä voidaan soveltaa Suomessakin (taulukko 1). Kliinisessä työssä päästään riittävään tarkkuuteen, kun lasketaan GFR Cockcroft Gaultin kaavan avulla (Cockcroft ja Gault 1976). Kreatiniini munuaisten toiminnan kuvaajana Kreatiniini muodostuu lihaksissa kreatiinista. Kreatiini syntyy maksassa, mutta 98 % siitä on lihaksissa. Keitetyn lihan nauttiminen voi jonkin verran lisätä plasman kreatiniinipitoisuutta, mutta tällä ei kuitenkaan ole käytännän työssä merkitystä. Voidaankin sanoa, että kliinisessä työssä plasman kreatiniinipitoisuus kuvaa potilaan glomerulussuodosta (kuva 1) ja lihasmassaa. Tästä syystä lasten viitearvot ovat iästä ja koosta riippuvaisia ja aikuisten arvoja huomattavasti pienemmät. Aikuisten viitearvot vaihtelevat jonkin verran käytetyn mittausmenetelmän ja laboratorion mukaan, mutta useimmiten naisten viitealue on alle 100 µmol/l ja miesten alle 120 µmol/l. Kreatiniinin pitoisuutta arvioi- TAULUKKO 1. Munuaisten vajaatoiminnan yhdysvaltalainen luokitu (K/DOQI Guidelines 2003). GFR = glomerulusten suodatusnopeus. Aste Vajaatoiminnan kuvaus GFR (ml/min) 1. Normaali > Lievä Kohtalainen Vaikea Loppuvaiheen < 15 tai vajaatoiminta dialyysihoito 2562 H. Saha

3 S-krea (µmol/l) Naiset Miehet taessa pitää muistaa, että potilaan lihasmassalla on keskeinen merkitys eikä munuaisten toiminta välttämättä ole normaalia, vaikka kreatiniiniarvo olisi viitealueella. Toisaalta esimerkiksi kookkaalla nuorella miehellä kreatiniinipitoisuus voi olla selvästikin viitealueen yläpuolella, vaikka munuaisten toiminta olisi normaali. Iän mukana munuaisten toimiviä yksiköitä, nefroneja, tuhoutuu ja glomerulussuodos pienenee. Kreatiniinin pitoisuus pysyy kuitenkin useimmiten vakaana, koska samanaikaisesti myös lihasmassa vähenee iän mukana. Munuaisten toiminnan kuvaajana on varsin yleisesti käytetty ns. kreatiniinipuhdistumaa, joka lasketaan 24 tunnin keräysvirtsan ja plasman kreatiniinipitoisuuden perusteella. Tutkimuksen ongelmana ovat virtsan keräykseen liittyvät käytännön hankaluudet ja virhelähteet. Nykyään on yhä enemmän suositettu glomerulussuodoksen arviointia erilaisten laskentakaavojen avulla (Harmoinen ym. 2003). Kliiniseen käyttöön erityisen helppo ja sovelias menetelmä on arvioida munuaisten toimintaa ns. Cockcroft Gaultin kaavalla, jossa huomioidaan plasman kreatiniinin lisäksi potilaan sukupuoli, ikä ja paino. Tällä menetelmällä kliinikko saa riittävän tarkan arvion glomerulussuodatuksesta ja munuaisten vajaatoiminnan asteesta. Mitään virtsankeräyksiä ei tarvita. Lisäksi tulos on kliinikon käytettävissä heti, tarvitaan vain yksinkertainen taskulaskin. Cockcroft Gaultin kaava on seuraava: 400 GFR = (140 ikä) x paino (kg) / a x P-krea (µmol/l), jossa a = miehillä 0,8 ja naisilla 0, GFR (ml/min/1.73 m 2 ) KUVA. Glomerulussuodatuksen (GFR) ja seerumin kreatiniinin välinen suhde. Kreatiniinipitoisuus suurenee vasta, kun GFR on pienentynyt alle puoleen normaalista (Jalanko 1988 mukaan). Mitä teen, kun kreatiniiniarvo on suurentunut? Kaavasta on kirjallisuudessa jonkin verran toisistaan poikkeavia versioita, joissa sukupuoleen liittyvä kerroin vaihtelee. Käytännön työssä näillä eroilla ei kuitenkaan ole oleellista merkitystä. Vaikeassa vajaatoiminnassa kaava saattaa yliarvioida munuaisten toimintaa. Tämä johtuu kreatiniinin lisääntyneestä tubulaarisesta erityksestä. Samoin vaikeassa ylipainossa kaava yliarvioi glomerulussuodosta. Painon lukuarvoa voidaan korjata kaavassa normaalin suuntaan, koska painolla on tässä tarkoitus arvioida lihasmassaa, ei rasvan määrää. Potilasesimerkkejä: P o t i l a s 1 on 30-vuotias mies, joka harrastaa urheilua. Työpaikan terveystarkastuksessa todettiin plasman kreatiniinipitoisuus suurentuneeksi (135 µmol/l), ja potilas lähetettiin erikoislääkärin arvioon. Virtsan perustutkimuksen tulos oli normaali. Myös kystatiini C:n pitoisuus oli viitealueella. Potilaan paino on 95 kg. GFR = (140 30) x 95 / 0,8 x 135 = 110 x 95 / 0,8 x 135 = 97 ml/min eli normaali. P o t i l a s 2 on 75-vuotias nainen. Verenpainetaudin vuoksi suoritetussa vuositarkastuksessa plasman kreatiniinipitoisuus oli 100 µmol/l eli viitealueella. Kymmenen vuotta aiemmin kreatiniiniarvo oli ollut 70 µmol/l. Virtsassa ei todettu proteiinia tai punasoluja. Potilaan paino on 65 kg. GFR = (140 75) x 65 / 0,95 x 100 = 70 x 55 / 0,95 x 100 = 48 ml/min, eli potilaalla on kohtalainen munuaisten vajaatoiminta. P o t i l a s 3 on 38-vuotias mies, jolla on todettu IgAglomerulonifriitti ja kohonnut verenpaine. Kreatiniiniarvo on ollut vakaasti tasolla 200 µmol/l jo vuosia. Puolivuotisseurannassa plasman kreatiniinipitoisuus oli edelleen 200 µmol/l. Virtsassa todettiin punasoluja (U-eryt ++) ja 2563

4 proteiinia (U-alb+, du-prot 0,85 g/vrk). Potilaan paino on 88 kg. GFR = (140 38) x 88 / 0,8 x 200 = 102 x 88 / 0,8 x 200 = 56 ml/min, eli potilaalla on kohtalainen munuaisten vajaatoiminta. P o t i l a s 4 on 72-vuotias nainen, joka on pitkään käyttänyt särkylääkkeitä nivelreuman vuoksi. Hän on ollut viime aikoina kovin väsynyt. Laboratoriotutkimuksissa hemoglobiinipitoisuus oli 92 g/l ja plasman kreatiniinipitoisuus 200 µmol/l, ja liuskakokeessa virtsan albumiinilöydös oli +. Potilaan paino on 54 kg. GFR = (140 72) x 54 / 0,95 x 200 = 68 x 54 / 0,95 x 200 = 19 ml/min, eli potilaalla on vaikea munuaisten vajaatoiminta. Edellä mainituista esimerkeistä voidaan todeta, että pelkän kreatiniinipitoisuuden perusteella on vaikea arvioida munuaisten toimintaa, ellei samalla huomioida potilaan ikää, sukupuolta ja kokoa. Munuaisten toiminta voi olla täysin normaalia, vaikka kreatiniiniarvo on viite alueen yläpuolella (potilas 1). Toisaalta varsinkin iäkkäällä potilaalla munuaisten toiminta saattaa olla merkittävästi heikentynyt, vaikka plasman kreatiniinipitoisuus on vielä viitealueella (potilas 2). Potilaalla 2 on tapahtunut selvä muutos kreatiniinipitoisuudessa kymmenen vuoden aikana, joskin arvo on edelleen viitealueella. Potilaalla 3 on selvä munuaisten vajaatoiminta, mutta tilanne on vakaa: muutamaan vuoteen ei ole tapahtunut etenemistä. Munuaisten vajaatoimintaa saatetaan pitää lievänä, jos kreatiniiniarvo on alle 200 µmol/l. Kuitenkin jo tällä arvolla potilas voi olla lähellä loppuvaiheen vajaatoimintaa ja dialyysihoitoja (potilas 4). Mitä teen, kun kreatiniiniarvo on suurentunut? TAULUKKO 2. Keskeisimmät asiat, joihin kiinnitetään huomiota potilasta haastateltaessa ja kliinisesti tutkittaessa. Taulukossa mainitut tutkimukset yleensä riittävät, kun munuaisten vajaatoiminnan syytä selvitellään avohoidossa. Anamneesi Aiempi munuaissairaus (kreatiniinipitoisuus, proteinuria, hematuria) Kohonnut verenpaine (syy tai seuraus) Muu selittävä tauti diabetes, ateroskleroosi, reumasairaus vaskuliitti, myelooma, eturauhasen liikakasvu Lääkkeen tai muun toksisen tekijän vaikutus tulehduskipulääkkeet ACE:n estäjä, angiotensiini II:n salpaaja trimetopriimi, diureetit, aminoglykosidit varjoaineet korvikealkoholit Kliininen tutkimus Yleistila (dehydraatio, kuume) Verenpaine Valtimoiden tunnustelu ja kuuntelu (ateroskleroosi) Vatsan palpaatio (rakkulamunuaiset, retentiorakko) Tuseeraus (suurentunut eturauhanen) Turvotukset Muut tutkimukset Virtsan perustutkimus ja seulonta Vuorokausivirtsan valkuaisen määrä Perusverenkuva (anemia, trombosytopenia) Lasko (myelooma, nefroosi) Seerumin albumiini Elektrolyytit (hyperkalemia, hypo- tai hyperkalsemia, hyperfosfatemia) Munuaisten kaikututkimus Jos kreatiniinipitoisuus on suurentunut, pitää miettiä, onko potilaan munuaisten toiminta heikentynyt ja missä määrin. Tässä vaiheessa olisi hyvä olla käytettävissä myös tulos virtsan perustutkimuksesta. Jos suurentuneen kreatiniiniarvon lisäksi potilaalla todetaan myös proteinu riaa tai hematuriaa, tämä vahvistaa munaistaudin todennäköisyyttä. Myös tieto potilaan aiemmista kreatiniiniarvoista on tärkeä. Taulukossa 2 on lueteltu diagnostiikkaan liittyviä näkökohtia. Anamneesia on syytä tarkentaa. Onko aiemmin havaittu viitettä munuaissairaudesta (aiempi kreatiniiniarvo tai sen muutos, todettu proteinuria, hematuria tai infektio)? Myös kohonnut verenpaine voi olla viite munuaissairaudesta, sen syy tai seuraus. Hyvin usein lieväoireiseenkin munuaistautiin (esim. IgA-glomerulonefriittiin) liittyy kohonnut verenpaine. Munuaistaudin muuna ilmentymänä saattaa olla vain lievä proteinuria tai hematuria. Munuaissairauden taustalla on varsin usein jokin yleistauti. Tavallisin munuaistaudin syy niin meillä kuin muuallakin länsimaissa on nykyään diabetes, ja yhä useammin tyypin 2 diabetes. Väestön ikääntyessä esiintyy yhä enemmän ateroskleroosin pohjalta syntyvää munuaistautia eli iskeemistä nefropatiaa. Reumasairauksiin saattaa liittyä munuaisten vajaatoimintaa joko runsaan särkylääkkeiden käytön takia tai reumataudin pohjalta syntyneen amyloidoosin 2564 H. Saha

5 vuoksi. Yllättäen todetun munuaisten vajaatoiminnan taustalla saattaa myös olla vaskuliitti (kuumeilua, hengitystieoireita, särkyjä), myelooma tai eturauhasen liikakasvun pohjalta syntynyt virtsaumpi. Tärkeää on selvittää, onko potilaalla joitain uusia vaivoja tai akuutin sairauden oireita. On myös syytä anamneesin ja kliinisen tutkimuksen perusteella selvittää, voisiko kreatiniinipitoisuuden kasvun taustalla olla kuivuminen (kuumeilu, oksentelu, ripulointi). Potilaan käyttämien lääkkeiden selvittäminen on tärkeää, koska munuaisten vajaatoiminta voi johtua lääkkeistä. Toisaalta jos glomerulussuodos on pienentynyt, monien lääkkeiden annosta pitää muuttaa. Ohjeet annoksen muuttamisesta löytyvät esimerkiksi Pharmaca Fennicassa olevasta taulukosta. ACE:n estäjät ja angiotensiini II:n salpaajat voivat suurentaa krea tiniinipitoisuutta. Jos näiden lääkkeiden käytön aloittamiseen liittyy kreatiniiniarvon huomattava suurentuminen, tämä voi viitata munuaisvaltimoiden ahtaumaan. Tulehduskipulääkkeet vaikuttavat myös glomerulusten hemodynamiikkaan ja saattavat huonontaa munuaisten toimintaa niin lyhytaikaisessa kuin kroonisessakin käytössä. Diureettien ja laksatiivien käyttöön saattaa liittyä hypovolemiaa ja munuaisten toiminnan huononemista. Jotkin lääkkeet (trimetopriimi, amiloridi, spironolaktoni, triamtereeni) vaikuttavat kreatiniinin eritykseen munuaistiehyissä ja lisäävät näin plasman kreatiniinipitoisuutta ilman, että munuaisten toiminta muuttuu. Päivystävän lääkärin on hyvä muistaa, että munuaisten vaikean akuutin vajaatoiminnan taustalla voi joskus olla korvikealkoholin (etyleeniglykolin) käyttö, jolloin potilaalla on usein myös vaikea asidoosi. Kliinisessä tutkimuksessa kiinnitetään huomioita yleistilaan; onko esimerkiksi viitettä kuivumisesta tai onko potilas kuumeinen? Verenpaineen mittaus on tärkeä, koska moniin kroonisiin munuaistauteihin liitty verenpaineen nousu ja toisaalta hypovolemiassa ja dehydraatiossa verenpaine laskee. Sydämen lisäksi suonet (reisi-, kaula- ja munuaisvaltimot) kannattaa auskultoida. Ylimääräiset suhaukset voivat olla merkki yleisestä ateroskleroosista. Samasta syystä perifeeristen sykkeiden palpointi on tärkeätä. Vatsan palpaatiossa saattaa löytyä suuret rakkulamunuaiset tai jopa napaan saakka ulottuva retentiorakko. Virtsaumpitilanteessa tusee rauksessa löytyy usein suurentunut eturauhanen. Potilaalla saattaa olla munuaistaudista johtuvia turvotuksia, jos proteinuria on nefroositasoinen (yli 3 g/vrk). Päinvastoin kuin luullaan munuaistautiin ei liity selkäkipuja tai koputusarkuutta, ellei kysymyksessä ole akuutti nefriitti (esimerkiksi pyelonefriitti tai myyräkuumeeseen liittyvä nefriitti). Muut tutkimukset. Kreatiniinin määrityksen lisäksi tarvitaan tietoa virtsalöydöksestä: onko havaittavissa proteinuriaa, hematuriaa tai infektiota? Primaarivaiheessa perustutkimukseksi riittävät ns. liuskakokeet. Jos todetaan proteinuriaa, hematuriaa tai pyuriaa, voidaan jatkoselvityksenä tehdä ns. virtsan seulontatutkimus (sedimentti), jossa saadaan tarkempi tieto solujen määrästä. Todetun proteinurian määrä kannattaa varmistaa vuorokausikeräyksellä. Virtsatutkimusten lisäksi on syytä määrittää perusverenkuva. Jo kohtalaiseen munuaisten vajaatoimintaan (GFR alle 35 ml/min) voi liittyä renaalista anemiaa. Trombosytopenia Y D I N A S I A T Munuaissairauden seulontaan riittää hyvän anamneesin ja kliinisen tutkimuksen lisäksi seerumin kreatiniinin määritys ja virtsan perustutkimus. Jos kreatiniini on koholla, pitää miettiä, onko potilaan munuaisfunktio alentunut ja missä määrin. Glomerulussuodos (GFR) voidaan laskea kaavasta: GFR = (140 ikä) x paino (kg) / a x P-krea (µmol/l), jossa a = miehillä 0,8 ja naisilla 0,95 Sattumaltakin todetun munuaisten vajaatoiminnan syy pitää selvittää. Mitä teen, kun kreatiniiniarvo on suurentunut? 2565

6 munuaisten akuutissa vajaatoiminnassa viittaa myyräkuumeeseen. Suurentunut lasko voi johtua myeloomasta. Pitää kuitenkin muistaa, että nefroosissa sinänsä lasko suurenee, olipa nefroosin syy mikä tahansa. Runsaan proteinurian (yli 3 g/vrk) yhteydessä kannattaa myös seerumin albumiinin pitoisuus määrittää. Elektrolyyteistä tärkeimmät ovat kalium, kalsium ja fosfori. Munuaisten akuuttiin vajaatoimintaan voi liittyä hyperkalemiaa. Munuaisten kohtalaisessa ja vaikeassa kroonisessa vajaatoiminnassa kehittyy hyperfosfatemia ja myöhemmin hypokalsemia. Hyperkalsemia (tai jo viitealueen ylärajoilla oleva kalsiumarvo) munuaisten vajaatoiminnassa voi viitata sarkoidoosiin tai myeloomaan. Muut munuaistaudin laboratoriotutkimukset (Mustonen ja Wirta 1998) ovat jo sairaalatutkimuksia ja kuuluvat erikoissairaanhoitoon. Munuaisten kuvantamistutkimuksista kaikukuvaus on riittävä perustutkimus. Sen avulla voidaan selvittää munuaisten lukumäärä ja sijainti, koko, parenkyymin rakenne (mahdolliset arvet) ja virtsateiden tila (hydronefroosi) ja todeta mahdolliset kystat. Jos munuaiset ovat normaalia pienemmät, se viittaa usein jo krooniseen tilaan. Kaikukuvaukseen liittyvällä dopplertutkimuksella voi kokenut radiologi antaa jo hyvinkin tarkan arvion munuaisvaltimoiden tilasta. Kaikukuvauksen lisäksi primaarivaiheessa ei tarvita röntgen- tai esimerkiksi isotooppitutkimuksia. Milloin lähetän potilaan jatkotutkimuksiin? Sattumaltakin todetun munuaisten vajaatoiminnan syy pitää selvittää. Usein tässä tarvitaan erikoislääkärin konsultaatiota. Yleensä jatkotutkimuksilla ei ole kiire. Potilas pitää kuitenkin lähettää päivystysluonteisesti sairaalaan, jos munuaisten vajaatoiminnan lisäksi todetaan akuutin sairauden oireita tai löydöksiä (esimerkiksi kuume, ylä- tai alahengitysteiden oireita, niveloireita). Tälloin saattaa kysymyksessä olla nopeasti etenevä vajaatoiminta, jossa pikainen diagnoosiin pääsy ja hoitojen aloittaminen on ennusteen kannalta ratkaisevan tärkeää. Myös kliinisesti vakaassa ja lievässä tapauksessa kannattaa mielestäni konsultoida nefrologia varsin herkästi. Potilaan ikä ei tässä suhteessa ole ainakaan pois sulkeva tekijä. Erikoislääkärin konsultaation tavoitteena on paitsi diagnoosin tekeminen myös munuaistaudin etenemistä estävän tai ainakin hidastavan hoidon optimoiminen. Näiden toimenpiteiden jälkeen potilas voi palata oman lääkärinsä seurantaan. Kirjallisuutta Cockcroft D, Gault MK. Prediction of creatinine clearance from serum creatinine. Nephron 1976;16: Harmoinen A, Ylinen E, Ala-Houhala M, Kouri T. Kystatiini C uusi merkkiaine munuaisten lievän vajaatoiminnan osoittamiseen. Duodecim 2002;118: Harmoinen A, Lehtimäki T, Korpela M, Turjanmaa V, Saha H. Diagnostic accuracies of plasma creatinine, cystatin C, and glomerular filtration rate calculated by the Cockcroft Gault and Levey (MRDR) formulas. Clin Chemistry 2003;49: Jalanko H. Munuaisten toiminta I. Glomerulus. Duodecim 1998;114: K/DOQI Clinical Practice Guidelines for Chronic Kidney Disease: Evaluation, classification, and stratification. Am J Kidney Dis 2003;42(Suppl 3): S10 S11. Mustonen J, Wirta O. Kreatiniiniarvo suurentunut mitä muuta tutkin? Duodecim 1997;113: HEIKKI SAHA, dosentti, osastonylilääkäri TAYS PL 2000, Tampere 2566

Kreatiniiniarvo suurentunut mitä muuta tutkin?

Kreatiniiniarvo suurentunut mitä muuta tutkin? DIAGNOSTISIA ONGELMIA Kreatiniiniarvo suurentunut mitä muuta tutkin? Jukka Mustonen ja Ole Wirta Plasman kreatiniinin määritystä käytetään yleisesti munuaistoiminnan mittarina. Sen avulla tutkitaan glomerulusfiltraatiota,

Lisätiedot

Käypä hoito -suositus

Käypä hoito -suositus Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Nefrologiyhdistyksen asettama työryhmä Duodecim 2007;123(20):2510 4 Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti koottuun tutkimustietoon,

Lisätiedot

K&V kasvattajaseminaari 16.10.2005 Marjukka Sarkanen

K&V kasvattajaseminaari 16.10.2005 Marjukka Sarkanen An update on the diagnosis of proteinuria in dogs Oct 1, 2003 By: Johanna Frank, DVM, Dipl. ACVIM PLN: Vioittuneet munuaiskeräset (glomerulus) laskevat veren proteiinin (albumiini) virtsaan. Syitä: glomerulonefriitti

Lisätiedot

Munuaisten toiminnallinen perusyksikkö on

Munuaisten toiminnallinen perusyksikkö on KUVAT KERTOVAT Munuaisen toiminta 1: Glomerulus Hannu Jalanko Munuaisten toiminnallinen perusyksikkö on nefroni (kuva 1). Niitä on yhdessä munuaisessa vajaa miljoona. Nefronit kehittyvät ennen syntymää,

Lisätiedot

Munuaispotilaan kohonneen verenpaineen hoito. Suomen verenpaineyhdistyksen syyskokous 5.9.2015 Karri Helin

Munuaispotilaan kohonneen verenpaineen hoito. Suomen verenpaineyhdistyksen syyskokous 5.9.2015 Karri Helin Munuaispotilaan kohonneen verenpaineen hoito Suomen verenpaineyhdistyksen syyskokous 5.9.2015 Karri Helin LT, tutkimustyö hypertensiosta ja nefrologiasta sisätautien ja nefrologian erikoislääkäri European

Lisätiedot

Olmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Olmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Olmesartan medoxomil STADA 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Olmesartan medoxomil STADA 10 mg kalvopäällysteiset tabletit Olmesartan

Lisätiedot

Potilas 1. YLEISLÄÄ NEFROLOGIAN ABC Laboratoriosta käytk hoitoon. Hb+++: miten edetään???? Hb+++: miten edetään???? Hematuria: diagnoosi?

Potilas 1. YLEISLÄÄ NEFROLOGIAN ABC Laboratoriosta käytk hoitoon. Hb+++: miten edetään???? Hb+++: miten edetään???? Hematuria: diagnoosi? YLEISLÄÄ ÄÄKÄRIN NEFROLOGIAN ABC Laboratoriosta käytk ytännön hoitoon Eero Honkanen HUS Medisiininen tulosyksikkö Nefrologian klinikka 5.12.2012 Potilas 1 36-vuotias nainen hakeutuu terveyskeskukseen tutkimuksiin

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. Tabletti. Beige tai vaaleanruskea, soikea tabletti, jossa molemmilla puolilla jakouurre, 11 x 5,5 mm. Tabletti voidaan puolittaa.

VALMISTEYHTEENVETO. Tabletti. Beige tai vaaleanruskea, soikea tabletti, jossa molemmilla puolilla jakouurre, 11 x 5,5 mm. Tabletti voidaan puolittaa. 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Fortekor vet. 5 mg, tabletti kissoille ja koirille VALMISTEYHTEENVETO 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Vaikuttava aine: benatsepriilihydrokloridi 5 mg Täydellinen apuaineluettelo,

Lisätiedot

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Proscar 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Eturauhanen on ainoastaan miehillä oleva rauhanen. Eturauhanen

Lisätiedot

Ajankohtaista hematologiasta: Anemian laboratoriotutkimukset. Eeva-Riitta Savolainen Osastonylilääkäri Nordlab Oulu/OYS

Ajankohtaista hematologiasta: Anemian laboratoriotutkimukset. Eeva-Riitta Savolainen Osastonylilääkäri Nordlab Oulu/OYS Ajankohtaista hematologiasta: Anemian laboratoriotutkimukset Eeva-Riitta Savolainen Osastonylilääkäri Nordlab Oulu/OYS Anemia mitä tarkoitetaan? Veren hemoglobiini tai punasoluarvot ovat pienemmät kuin

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. Rehydron Optim jauhe oraaliliuosta varten 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. Rehydron Optim jauhe oraaliliuosta varten 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Rehydron Optim jauhe oraaliliuosta varten 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi annospussi sisältää: Glukoosi, vedetön 6,75 g Natriumkloridi 1,30 g Natriumsitraatti

Lisätiedot

Kliinikko ja S-korsol/dU-korsol. 4.2.2009 Anna-Mari Koski Keski-Suomen keskussairaala

Kliinikko ja S-korsol/dU-korsol. 4.2.2009 Anna-Mari Koski Keski-Suomen keskussairaala Kliinikko ja S-korsol/dU-korsol 4.2.2009 Anna-Mari Koski Keski-Suomen keskussairaala Lisämunuaisen toiminnan tutkimiseen käytettävät t hormonitutkimukset Tutkimusaihe Perustutkimus Rasituskokeet Hyperkortisolismi

Lisätiedot

PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti

PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti Munuaiset ovat pavunmuotoiset elimet ja ne sijaitsevat selkärankasi kummallakin puolella keskimäärin puolessa välissä selkääsi. Munuaiset toimivat suodattimena.

Lisätiedot

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto EMA/188850/2014 Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto Tämä on Jardiance-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla

Lisätiedot

Munuaissairauksien ja virtsateiden laboratoriotutkimukset

Munuaissairauksien ja virtsateiden laboratoriotutkimukset Munuaissairauksien ja virtsateiden laboratoriotutkimukset Timo Kouri LKT, dosentti, vastuuyksikön päällikkö Meilahden sairaalan laboratorio Kliinisen kemian ja hematologian vastuualue HUSLAB HY, Lääket

Lisätiedot

Hoito: Yksilöllinen annos, joka säädetään seerumin kaliumarvojen mukaan.

Hoito: Yksilöllinen annos, joka säädetään seerumin kaliumarvojen mukaan. 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Kaliumklorid Orifarm 750 mg depottabletti 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi depottabletti sisältää 750 mg kaliumkloridia. Täydellinen apuaineluettelo, ks. kohta 6.1. 3.

Lisätiedot

TÄRKEÄÄ MUNUAISTURVALLISUUSTIETOA VIREADIN KÄYTÖSTÄ

TÄRKEÄÄ MUNUAISTURVALLISUUSTIETOA VIREADIN KÄYTÖSTÄ TÄRKEÄÄ MUNUAISTURVALLISUUSTIETOA VIREADIN KÄYTÖSTÄ 30. huhtikuuta 2008 Arvoisa lääkäri, Viread (tenofoviiridisoproksiilifumaraatti, tenofoviiri DF) Koska Vireadin käyttö on hyväksytty HIV:in hoidon lisäksi

Lisätiedot

sairauksien Munuaisennaltaehkäisy

sairauksien Munuaisennaltaehkäisy sairauksien Munuaisennaltaehkäisy 2 Teksti: Seppo Ojanen, Nefrologian ylilääkäri Päijät-Hämeen keskussairaala, Tammikuu 2010 Sisällys Munuaissairauksien ennaltaehkäisy 4 Munuaissairauksien yleisyys Suomessa

Lisätiedot

ALENTUNEEN MUNUAISTOIMINNAN, KREATINIININ, INSULIININ JA HOMOKYSTEIININ YHTEYS AIVOHALVAUSRISKIIN

ALENTUNEEN MUNUAISTOIMINNAN, KREATINIININ, INSULIININ JA HOMOKYSTEIININ YHTEYS AIVOHALVAUSRISKIIN ALENTUNEEN MUNUAISTOIMINNAN, KREATINIININ, INSULIININ JA HOMOKYSTEIININ YHTEYS AIVOHALVAUSRISKIIN Antton Valtteri Kokkonen Opinnäytetyö (LL) Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden

Lisätiedot

Vuosiraportti 6 Suomen munuaistautirekisteri Koko maa 22 potilasta/1 milj. asukasta Ahvenanmaa 55 Ryhmä 1 < 6 potilasta/1 milj. as. Ryhmä 2 6 potilasta/1 milj. as. Ryhmä 3 > potilasta/1 milj. as. Vaasa

Lisätiedot

Kliinikon odotukset virtsatieinfektioiden laboratoriotutkimuksilta

Kliinikon odotukset virtsatieinfektioiden laboratoriotutkimuksilta SKKY ry:n ja Sairaalakemistit ry:n syyskoulutuspäivät Kliinikon odotukset virtsatieinfektioiden laboratoriotutkimuksilta Maarit Wuorela, LT, oyl Turun kaupungin hyvinvointitoimiala erikoissairaanhoito

Lisätiedot

Sairastettu virtsatieinfektio

Sairastettu virtsatieinfektio Sairastettu virtsatieinfektio Mikä on ennuste? Milloin ja miksi annan lähetteen jatkotutkimuksiin? Suomen koulu- ja nuorisolääketieteen yhdistyksen koulutustilaisuus Turku 25.10.2007 Timo Jahnukainen TYKS,

Lisätiedot

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 41 KABERGOLIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON 4.2 Annostus ja antotapa: Seuraava tieto tulee lisätä sopivalla tavalla:

Lisätiedot

Verikaasuanalyysi. Esitys (anestesia)hoitajille. Vesa Lappeteläinen 3.10.2013

Verikaasuanalyysi. Esitys (anestesia)hoitajille. Vesa Lappeteläinen 3.10.2013 Verikaasuanalyysi Esitys (anestesia)hoitajille Vesa Lappeteläinen 3.10.2013 Yleistä Yleensä valtimoverestä otettava verinäyte, joka analysoidaan vieritestianalysaattorilla Nopein tapa saada keskeistä tietoa

Lisätiedot

Kystatiini C uusi merkkiaine munuaisten lievän vajaatoiminnan osoittamiseen. Aimo Harmoinen, Elisa Ylinen, Marja Ala-Houhala ja Timo Kouri

Kystatiini C uusi merkkiaine munuaisten lievän vajaatoiminnan osoittamiseen. Aimo Harmoinen, Elisa Ylinen, Marja Ala-Houhala ja Timo Kouri Katsaus Kystatiini C uusi merkkiaine munuaisten lievän vajaatoiminnan osoittamiseen Aimo Harmoinen, Elisa Ylinen, Marja Ala-Houhala ja Timo Kouri Kystatiini C on pieni 13 kda:n proteiini, jota tuottavat

Lisätiedot

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes Iäkkään diabetes 1 Perustieto Syventävä tieto Diabetes ja vanhenemismuutokset Yleistietoa Sokeriarvot Hoidon tavoitteet Mittaaminen Kirjaaminen Hoidon tavoitteet Lääkehoito Insuliinihoidon aloitus HBa1c

Lisätiedot

VIRTSATEIDEN JA MUNUAISTEN SAIRAUKSIEN LABORATORIODIAGNOSTIIKKA

VIRTSATEIDEN JA MUNUAISTEN SAIRAUKSIEN LABORATORIODIAGNOSTIIKKA VIRTSATEIDEN JA MUNUAISTEN SAIRAUKSIEN LABORATORIODIAGNOSTIIKKA Päivi Lakkisto, LT, EL Vs. kliininen opettaja Kliinisen kemian yksikkö Helsingin yliopisto ja HUSLAB Syksy 2013 MUNUAISET Munuaisen tehtävät

Lisätiedot

Valdoxan (agomelatiini) aikuispotilaiden vakavien masennustilojen hoidossa. Tietoa terveydenhuollon ammattilaisille

Valdoxan (agomelatiini) aikuispotilaiden vakavien masennustilojen hoidossa. Tietoa terveydenhuollon ammattilaisille Valdoxan (agomelatiini) aikuispotilaiden vakavien masennustilojen hoidossa Tietoa terveydenhuollon ammattilaisille Suositukset seuraavissa tilanteissa: - maksan toiminnan seuraaminen - yhteisvaikutukset

Lisätiedot

Asiakastiedote 26/2014

Asiakastiedote 26/2014 Arvoisa asiakas, Asiakastiedote Sivu 1/5 Muutoksia reniini- ja aldosteronimäärityksiin sekä uusi tutkimus Aldosteroni-reniini, suhde fp-reniini, konsentraatio fp-reninm ATK 22100 P -Reniini, konsentraatio

Lisätiedot

LASTEN VIITEARVOISTA. Esa Hämäläinen, oyl, dos HUSLAB Lasten ja Nuorten sairaala

LASTEN VIITEARVOISTA. Esa Hämäläinen, oyl, dos HUSLAB Lasten ja Nuorten sairaala LASTEN VIITEARVOISTA Esa Hämäläinen, oyl, dos HUSLAB Lasten ja Nuorten sairaala Meites et al. 1989 Soldin et al. 1999 Lapset eivät ole pieniä aikuisia Lapsuuden aikana maksan, munuaisten ja keuhkojen toiminta

Lisätiedot

Munuaisen parenkyymisairaudet

Munuaisen parenkyymisairaudet Verenkierron suunta 13.11.2012 Luennon sisältö Munuaisen parenkyymisairaudet Anne Räisänen-Sokolowski dosentti, erikoislääkäri HUSLAB, Transplantaatiopatologian laboratorio Munuaisen rakenteen ja toiminnan

Lisätiedot

Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto

Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto EMA/775985/2014 Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) enhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Viekirax-valmisteen enhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet,

Lisätiedot

Munuaiskeräsessä alkuvirtsa suodattuu virtsatilaan.

Munuaiskeräsessä alkuvirtsa suodattuu virtsatilaan. KUVAT KERTOVAT Munuaisten toiminta II: Tubulus ja kokoojaputki Hannu Jalanko ja Christer Holmberg Munuaiskeräsessä alkuvirtsa suodattuu virtsatilaan. Se vastaa koostumukseltaan plasmaa vain proteiinit

Lisätiedot

ENDOTELIINIRESEPTORIT MUNUAISTEN VAJAATOIMINNASSA

ENDOTELIINIRESEPTORIT MUNUAISTEN VAJAATOIMINNASSA ENDOTELIINIRESEPTORIT MUNUAISTEN VAJAATOIMINNASSA Maria Sariola Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen laitos / sisätaudit tammikuu/2013 Tampereen yliopisto Lääketieteen

Lisätiedot

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin Huom: Tämä valmisteyhteenveto, myyntipäällysmerkinnät ja pakkausseloste on laadittu referral-menettelyn tuloksena. Jäsenvaltion

Lisätiedot

Vuosiraportti 2013. Suomen munuaistautirekisteri. Lappi 710 potilasta/1 milj. as. Länsi- Pohja 872. Koko maa 822 potilasta/1 milj.

Vuosiraportti 2013. Suomen munuaistautirekisteri. Lappi 710 potilasta/1 milj. as. Länsi- Pohja 872. Koko maa 822 potilasta/1 milj. Suomen munuaistautirekisteri Koko maa 822 potilasta/1 milj. asukasta Ahvenanmaa 977 < 785 potilasta/1 milj. as. 785 880 potilasta/1 milj. as. > 880 potilasta/1 milj. as. Vaasa 788 Etelä- Pohjanmaa 639

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. Mannitol Braun 150 mg/ml infuusioneste, liuos 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. Mannitol Braun 150 mg/ml infuusioneste, liuos 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Mannitol Braun 150 mg/ml infuusioneste, liuos 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT 1000 ml infuusionestettä sisältää 150 g mannitolia. Ominaisuudet: Teoreettinen

Lisätiedot

Cozaar 12,5 mg -tabletti Sininen, soikea kalvopäällysteinen tabletti, jonka toinen puoli on tasainen ja toisella puolella on merkintä 11.

Cozaar 12,5 mg -tabletti Sininen, soikea kalvopäällysteinen tabletti, jonka toinen puoli on tasainen ja toisella puolella on merkintä 11. 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Cozaar 12,5 mg kalvopäällysteiset tabletit Cozaar 50 mg kalvopäällysteiset tabletit Cozaar 100 mg kalvopäällysteiset tabletit 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi Cozaar

Lisätiedot

Miten uudet verenkuvan viitearvot toimivat. Pirkko Lammi 2004

Miten uudet verenkuvan viitearvot toimivat. Pirkko Lammi 2004 Miten uudet verenkuvan viitearvot toimivat Pirkko Lammi 2004 Lähtökohdat Jotta sairaus voidaan erottaa terveydestä laboratoriolääketieteen keinoin, on tiedettävä, millaisia arvoja terveet henkilöt saavat.

Lisätiedot

Sydämen vajaatoiminta. VEDOS TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta

Sydämen vajaatoiminta. VEDOS TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta Sydämen vajaatoiminta Perustieto Määritelmä Ennuste Iäkkäiden vajaatoiminta Seuranta Palliatiivisen hoidon kriteerit vajaatoiminnassa Syventävä tieto Diagnostiikka Akuuttien oireiden hoito Lääkehoidon

Lisätiedot

Soluista elämää. Tietopaketti Kantasolurekisteriin liittyjälle

Soluista elämää. Tietopaketti Kantasolurekisteriin liittyjälle Soluista elämää Tietopaketti Kantasolurekisteriin liittyjälle Perehdy huolella tietopakettiin ennen liittymistäsi Kantasolurekisteriin. Rekisteriin liitytään osoitteessa www.soluistaelämää.fi kantasolujen

Lisätiedot

Iskeeminen munuaissairaus

Iskeeminen munuaissairaus Nefrologia Jukka Mustonen ja Ole Wirta on väestön vanhenemisen takia nykyään munuaisten vaikean vajaatoiminnan tärkeä syy. Se kehittyy useimmiten salakavalasti vähäoireisena valtimonkovettumistautia sairastavalle

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. Yksi kalvopäällysteinen tabletti sisältää 12,5 mg, 25 mg, 50 mg tai 100 mg losartaanikaliumia.

VALMISTEYHTEENVETO. Yksi kalvopäällysteinen tabletti sisältää 12,5 mg, 25 mg, 50 mg tai 100 mg losartaanikaliumia. VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Losartan Actavis 12,5 mg kalvopäällysteiset tabletit Losartan Actavis 25 mg kalvopäällysteiset tabletit Losartan Actavis 50 mg kalvopäällysteiset tabletit Losartan

Lisätiedot

Komplementtitutkimukset

Komplementtitutkimukset Komplementtitutkimukset Hanna Jarva HUSLAB ja Haartman-instituutti Bakteriologian ja immunologian osasto Komplementti osa luontaista immuunijärjestelmää koostuu yli 30 proteiinista aktivoituu kaskadimaisesti

Lisätiedot

HIV ja hepatiitit HIV

HIV ja hepatiitit HIV HIV ja hepatiitit Alueellinen tartuntatautipäivä 3.5.16 Keski Suomen keskussairaala Infektiolääk. Jaana Leppäaho Lakka HIV 1 HIV maailmalla HIV Suomessa Suomessa 2014 loppuun mennessä todettu 3396 tartuntaa,

Lisätiedot

Riskienhallintasuunnitelman julkinen yhteenveto Kyprolis (karfiltsomibi)

Riskienhallintasuunnitelman julkinen yhteenveto Kyprolis (karfiltsomibi) EMA/639793/2015 Riskienhallintasuunnitelman julkinen yhteenveto Kyprolis (karfiltsomibi) Tämä on Kyprolis-valmistetta koskevan riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joiden

Lisätiedot

LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN. Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus

LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN. Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus Lymfosytoosin määritelmä veren lymfosyyttien määrä >3.5 x 10 9 /l lymfosyyttien kohonnut %-osuus erittelyjakaumassa voi johtua joko

Lisätiedot

Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO EMA/198014/2014 Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Tämä on Sylvant-valmistetta koskevan riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joiden

Lisätiedot

IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ. Enonekiö

IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ. Enonekiö IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ ENONTEKIÖLLÄ Taina Korhonen tkl, Hetan ta, Enonekiö Sajos,Inari 23.5.2012 2012 IKÄIHMINEN? 30-35 v keuhkojen tilavuus suurimmillaan, 65 vuotiaana pienentynyt y 10%

Lisätiedot

Suomen munuaistautirekisteri Ilmaantuvuus/ miljoona asukasta 9 8 7 5 4 3 2-97 -98-99 - - -2-3 -4-5 - -7-8 -9 Vuosi GFR (ml/min/,73 m 2 ) > 2 8 9 7 < Suomen munuaistautirekisteri Sisällys Suomen munuaistautirekisteri

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO ORION OYJ

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO ORION OYJ RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO CANDESARTAN/HYDROCHLOROTHIAZIDE ORION 8 MG/12,5 MG, 16 MG/12,5 MG, 32 MG/12,5 MG, 32 MG/25 MG ORION OYJ PÄIVÄYS: 17.4.2015, versio 2 Sivu 1/6 VI.2 Julkisen

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Numeta G16E, Numeta G19E 2332015, Versio 30 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI2 Julkisen yhteenvedon osiot VI21 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Joillakin sairaalapotilailla ei välttämättä

Lisätiedot

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 VI.2 VI.2.1 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT Tietoa sairauden esiintyvyydestä PLENADREN-valmistetta käytetään lisämunuaisten vajaatoiminnan

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO LOSATRIX 12,5 MG KALVOPÄÄLLYSTEISET TABLETIT Päivämäärä: 8.9.2015, Versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Hypertensiosta,

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria. Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri

Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria. Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri Epidemiologia N. 10%:lla suomalaisista on keuhkoahtaumatauti Keuhkoahtaumatauti

Lisätiedot

Diabetes (sokeritauti)

Diabetes (sokeritauti) Diabetes (sokeritauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Diabeteksessa eli sokeritaudissa veren sokerimäärä on liian korkea. Lääkäri tai hoitaja mittaa verensokerin verinäytteestä

Lisätiedot

Virtsan kemiallisen seulonnan kliininen käyttö. Dosentti Martti L.T. Lalla Osastonylilääkäri HUSLAB Kirurginen sairaala 4.2.2009

Virtsan kemiallisen seulonnan kliininen käyttö. Dosentti Martti L.T. Lalla Osastonylilääkäri HUSLAB Kirurginen sairaala 4.2.2009 Virtsan kemiallisen seulonnan kliininen käyttö Dosentti Martti L.T. Lalla Osastonylilääkäri HUSLAB Kirurginen sairaala Virtsa elimistön tietolähteenä Virtsa - ensimmäinen kehon aine, jonka tutkiminen yhdistettiin

Lisätiedot

Lassi Nelimarkka, LT Kliininen ope2aja Sisätau8en ja endokrinologian el

Lassi Nelimarkka, LT Kliininen ope2aja Sisätau8en ja endokrinologian el Lassi Nelimarkka, LT Kliininen ope2aja Sisätau8en ja endokrinologian el Turun yliopisto, kliininen laitos, sisätau8oppi TYKS, Medisiininen toimialue, endokrinologia Alueellinen diabeteskoulutus 21.1.2016

Lisätiedot

Lääkehoidon tavoitteet. Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä. Lääkehoidon aloitusrajat. Verenpaineen hoidon tavoitetasot

Lääkehoidon tavoitteet. Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä. Lääkehoidon aloitusrajat. Verenpaineen hoidon tavoitetasot Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä Ilkka Tikkanen Dosentti, osastonylilääkäri sisätautien ja nefrologian erikoislääkäri HYKS, Vatsakeskus, Nefrologia, ja Helsinki Hypertension Centre

Lisätiedot

Julkisen yhteenvedon osiot

Julkisen yhteenvedon osiot Olmestad Comp 20 mg/12,5 mg kalvopäällysteinen tabletti Olmestad Comp 20 mg/25 mg kalvopäällysteinen tabletti 17.12.2015, versio V1.3 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon

Lisätiedot

GLOMERULUSTEN SUODATUSNOPEUDEN MITTAUS

GLOMERULUSTEN SUODATUSNOPEUDEN MITTAUS Opinnäytetyö (AMK) Bioanalyytikkokoulutus Isotooppilääketiede 2015 Ali Nabati GLOMERULUSTEN SUODATUSNOPEUDEN MITTAUS menetelmäkuvaus ja työohje henkilökunnalle OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ TURUN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä

Lisätiedot

B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa

B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa 4.2.2009 B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa Ville Peltola Dosentti, lasten infektiolääkäri TYKS Hengitystieinfektioiden lukumäärä vuosittain 7 Infektioita/ vuosi/ henkilö (keskiarvo)

Lisätiedot

Käypä hoito -indikaattorit, diabetes

Käypä hoito -indikaattorit, diabetes 1 Käypä hoito -indikaattorit, diabetes Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat useaan suositukseen: Diabetes (2013), Diabeettinen nefropatia (2007), Diabeettinen retinopatia (2014), Diabeetikon

Lisätiedot

Liite II. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin

Liite II. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin Liite II Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin 6 Angiotensiinikonvertaasin estäjiä (ACE:n estäjiä) benatsepriilia, kaptopriilia, silatsapriilia, delapriilia, enalapriilia,

Lisätiedot

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on

Lisätiedot

Attentin 5mg tabletti - opas reseptin kirjoittavalle lääkärille Tarkistuslista ennen lääkkeen määräämistä mahdollista web-pohjaista jakelua varten

Attentin 5mg tabletti - opas reseptin kirjoittavalle lääkärille Tarkistuslista ennen lääkkeen määräämistä mahdollista web-pohjaista jakelua varten Attentin 5mg tabletti - opas reseptin kirjoittavalle lääkärille Tarkistuslista ennen lääkkeen määräämistä mahdollista web-pohjaista jakelua varten Tarkistuslista 1: ennen Attentin 5mg tablettien määräämistä

Lisätiedot

Munuaispotilaan lääkehoidon tavallisia ongelmia

Munuaispotilaan lääkehoidon tavallisia ongelmia Näin hoidan Antero Helanterä Munuaispotilaan lääkehoidon tavallisia ongelmia Useiden lääkkeiden vaikutus voimistuu ja pitkittyy munuaisten vajaatoiminnassa. Tämä voi tuottaa ongelmia lääkittäessä iäkkäitä

Lisätiedot

Kertausta virtsan liuskatestin tekemiseen

Kertausta virtsan liuskatestin tekemiseen Kertausta virtsan liuskatestin tekemiseen Näytteenotto luotettavan tuloksen saaminen edellyttää asianmukaista valmistautumista ja huolellista näytteenottoa ja näytteen oikeaa säilytystä aamuvirtsa soveltuu

Lisätiedot

Lääkevalmisteella ei enää myyntilupaa

Lääkevalmisteella ei enää myyntilupaa PAKKAUSSELOSTE Nespo 15 mikrogrammaa, injektioneste, liuos injektiopullossa Nespo 25 mikrogrammaa, injektioneste, liuos injektiopullossa Nespo 40 mikrogrammaa, injektioneste, liuos injektiopullossa Nespo

Lisätiedot

Verenpaine,sen säätely ja käyttäytyminen levossa ja rasituksessa. Jyrki Taurio Sisätautilääkäri TAYS/PSS 25.10.2012

Verenpaine,sen säätely ja käyttäytyminen levossa ja rasituksessa. Jyrki Taurio Sisätautilääkäri TAYS/PSS 25.10.2012 Verenpaine,sen säätely ja käyttäytyminen levossa ja rasituksessa Jyrki Taurio Sisätautilääkäri TAYS/PSS 25.10.2012 Kohonnut verenpaine Yleisin yleislääkärille tehtävän vastaanottokäynnin aihe Lääkitys

Lisätiedot

Ibandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit. 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Ibandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit. 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Ibandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1b Tietoa sairauden esiintyvyydestä Vuonna

Lisätiedot

Tärkeää tietoa Exjade -hoidosta (deferasiroksi)

Tärkeää tietoa Exjade -hoidosta (deferasiroksi) Tärkeää tietoa Exjade -hoidosta (deferasiroksi) Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. Käyttöaiheet 1 Verensiirroista johtuva raudan krooninen liikavarastoituminen Exjade (deferasiroksi) on tarkoitettu

Lisätiedot

Liikunta. Terve 1 ja 2

Liikunta. Terve 1 ja 2 Liikunta Terve 1 ja 2 Käsiteparit: a) fyysinen aktiivisuus liikunta b) terveysliikunta kuntoliikunta c) Nestehukka-lämpöuupumus Fyysinen aktiivisuus: Kaikki liike, joka kasvattaa energiatarvetta lepotilaan

Lisätiedot

Terveydenhuollon ammattilaisen esite

Terveydenhuollon ammattilaisen esite Jinarc (tolvaptaani) Terveydenhuollon ammattilaisen esite Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. Tällä tavalla voidaan havaita nopeasti uutta turvallisuutta koskevaa tietoa. Terveydenhuollon ammattilaisia

Lisätiedot

Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto

Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto EMA/775515/2014 Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Cosentyx-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla varmistetaan,

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula 1 Johdanto Arviolta 500 000 suomalaista sairastaa diabetesta ja määrä kasvaa koko

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. Kissa: Krooniseen munuaissairauteen liittyvän proteinurian vähentäminen.

VALMISTEYHTEENVETO. Kissa: Krooniseen munuaissairauteen liittyvän proteinurian vähentäminen. VALMISTEYHTEENVETO 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI NELIO vet 2,5 mg tabletti kissalle 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Vaikuttava aine: Benatsepriilihydrokloridi.... 2,5 mg Täydellinen apuaineluettelo, katso

Lisätiedot

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 1 (8) S ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 2 (8) SISÄLLYSLUETTELO Mitä kehityshäiriöiden seulonta tarkoittaa? 3 Ultraääniseulontatutkimukset 4 Varhainen ultraääniseulonta Toisen

Lisätiedot

Lipokaliini 2, NGAL. Neutrophil Gelatinase Associated Lipocalin 5.2.2010

Lipokaliini 2, NGAL. Neutrophil Gelatinase Associated Lipocalin 5.2.2010 Lipokaliini 2, NGAL Neutrophil Gelatinase Associated Lipocalin akuutin munuaisvaurion uusi merkkiaine Dos. MarttiLalla 5.2.2010 Mistä puhun NGAL 5.2.2010 / ML 1. Yleistä munuaistutkimuksista it tki kit

Lisätiedot

Myyräkuume ja tularemia. 16.10.2015 Elina Saarela

Myyräkuume ja tularemia. 16.10.2015 Elina Saarela Myyräkuume ja tularemia 16.10.2015 Elina Saarela Myyräkuume Puumala-viruksen aiheuttama zoonoosi Kantajina metsämyyrät Myyräkanta vaikuttaa esiintyvyyteen Hengitystietartunta eritteistä Ei tartu ihmisestä

Lisätiedot

Varjoaineet ja munuaisfunktio. Lastenradiologian kurssi , Kuopio Laura Martelius

Varjoaineet ja munuaisfunktio. Lastenradiologian kurssi , Kuopio Laura Martelius Varjoaineet ja munuaisfunktio Lastenradiologian kurssi 6.-7.5.2015, Kuopio Laura Martelius S-Krea CIN AKI Contrast Induced Nephropathy Acute Kidney Injury Useimmiten munuaisfunktion huononeminen on lievää

Lisätiedot

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN Marianne Isopahkala Pre-eklampsiapotilasta ohjaavalle OHJAUS JA VUOROVAIKUTUS Ohjaus on potilaan tilanteesta keskustelua kaksisuuntaisessa vuorovaikutuksessa.

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Kalii chloridum/glucosum B. Braun 1,5 mg/ml + 50 mg/ml infuusioneste, liuos Kalii chloridum/glucosum B. Braun 3 mg/ml + 50 mg/ml infuusioneste, liuos Kalii chloridum/natrii chloridum B. Braun 1,5 mg/ml

Lisätiedot

ELINPATOLOGIAN RYHMÄOPETUS MUNUAINEN

ELINPATOLOGIAN RYHMÄOPETUS MUNUAINEN ELINPATOLOGIAN RYHMÄOPETUS MUNUAINEN KYSYMYKSET: 1. Glomeruluksen rakenne. Mihin seikkoihin perustuu valikoiva läpäiseväisyys veri- ja virtsatilan välillä? 2. Glomerulusvaurion mekanismit A. Immunologiset

Lisätiedot

Kissa: Leikkauksen jälkeisen kivun lievitys kohdun ja munasarjojen poistoleikkauksen sekä pienten pehmytkudoskirurgisten toimenpiteiden jälkeen.

Kissa: Leikkauksen jälkeisen kivun lievitys kohdun ja munasarjojen poistoleikkauksen sekä pienten pehmytkudoskirurgisten toimenpiteiden jälkeen. 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Acticam 5 mg/ml injektioneste, liuos koirille ja kissoille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Yksi ml Acticam 5 mg/ml injektionesteliuosta sisältää: Vaikuttavat aineet Meloksikaami

Lisätiedot

Erotusdiagnostiikasta. Matti Uhari Lastentautien klinikka, Oulun yliopisto

Erotusdiagnostiikasta. Matti Uhari Lastentautien klinikka, Oulun yliopisto Erotusdiagnostiikasta Matti Uhari Lastentautien klinikka, Oulun yliopisto Tavoitteena systemaattinen diagnostiikka Analysoi potilaan antamat tiedot ja kliiniset löydökset Tuota lista mahdollisista diagnooseista

Lisätiedot

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO LIITE I VALMISTEYHTEENVETO 1 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Riprazo 150 mg tabletti, kalvopäällysteinen 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi kalvopäällysteinen tabletti sisältää 150 mg aliskireenia (hemifumaraattina).

Lisätiedot

Anemian diagnostiikka mitä saan selville mikroskoopilla? Pirkko Lammi Kl. kem. erikoislääkäri ISLAB

Anemian diagnostiikka mitä saan selville mikroskoopilla? Pirkko Lammi Kl. kem. erikoislääkäri ISLAB Anemian diagnostiikka mitä saan selville mikroskoopilla? Pirkko Lammi Kl. kem. erikoislääkäri ISLAB ANEMIA Anemia = Hb laskee alle iän ja sukupuolen mukaisen viitearvon Anemian syntymekanismit Punasolujen

Lisätiedot

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle 2 3 Lukijalle Tämän oppaan tarkoituksena on helpottaa sinua sairautesi seurannassa ja antaa lisäksi tietoa sinua hoitavalle hoitohenkilökunnalle hoitotasapainostasi.

Lisätiedot

HBV-tartuntaan liittyvien munuaisongelmien koulutusesite, joka sisältää myös kreatiniinin poistuman mittatikun

HBV-tartuntaan liittyvien munuaisongelmien koulutusesite, joka sisältää myös kreatiniinin poistuman mittatikun HBV-tartuntaan liittyvien munuaisongelmien koulutusesite, joka sisältää myös kreatiniinin poistuman mittatikun Tärkeitä seikkoja huomioitavaksi: Tarkasta kaikkien potilaiden kreatiniinipuhdistuma ennen

Lisätiedot

Ihmisen biologia. 9.lk

Ihmisen biologia. 9.lk Ihmisen biologia 9.lk Veri Veressä on 55% verinestettä eli plasmaa ja loput verisoluja. Verisoluja ovat punasolut, valkosolut ja verihiutaleet. Punasolut Punasolut kuljettavat happea soluihin ja osallistuvat

Lisätiedot

7. MAKSA JA MUNUAISET

7. MAKSA JA MUNUAISET 7. MAKSA JA MUNUAISET 7.1. Maksa myrkkyjentuhoaja SIJAINTI: Vatsaontelon yläosassa, oikealla puolella, välittömästi pallean alla Painaa reilun kilon RAKENNE: KAKSI LOHKOA: VASEN JA OIKEA (suurempi), VÄLISSÄ

Lisätiedot

Sisältö Etiologia. Oireet. Erotusdiagnostiikka. Hälytysmerkit. Esitiedot. Kliininen arvio. Nestetarve & kuivuman korjaus

Sisältö Etiologia. Oireet. Erotusdiagnostiikka. Hälytysmerkit. Esitiedot. Kliininen arvio. Nestetarve & kuivuman korjaus Sisältö Etiologia Oireet Erotusdiagnostiikka Hälytysmerkit Esitiedot Kliininen arvio Nestetarve & kuivuman korjaus Hoitopaikan valinta Yhteenveto 1 Etiologia Yleisiä Valtaosa virustauteja Adeno, noro,

Lisätiedot

Lääkkeet muistisairauksissa

Lääkkeet muistisairauksissa Lääkkeet muistisairauksissa Muistihoitajat 27.4.2016 Vanheneminen muuttaa lääkkeiden farmakokinetiikkaa Lääkeaineen vaiheet elimistössä: Imeytyminen: syljen eritys vähenee, mahalaukun ph nousee, maha-suolikanavan

Lisätiedot

Plasman kreatiniini. Vajaa-toiminnan vaihe. GFR ml/s /1.73 m² (ml/min/) Kroonisen munuaisten vajaatoiminnan kuvaus

Plasman kreatiniini. Vajaa-toiminnan vaihe. GFR ml/s /1.73 m² (ml/min/) Kroonisen munuaisten vajaatoiminnan kuvaus Liite. Munuais- ja maksaliitto ry copyright Hoitokaavio. KROONISEN MUNUAISTEN VAJAATOIMINNAN VAIHEET; HOITO JA KLIININEN RAVITSEMUSHOITO 008 (K/DOQI) National Kidney Foundation, Clinical Practice Guidelines

Lisätiedot

Perinnöllinen välimerenkuume

Perinnöllinen välimerenkuume www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Perinnöllinen välimerenkuume 2. DIAGNOOSI JA HOITO 2.1 Miten tauti todetaan? Yleensä taudin määrittelyssä edetään seuraavasti: Kliininen epäily: Perinnöllistä

Lisätiedot

Tabletti. Valkoinen tai vaalea, kaksoiskupera ja soikea tabletti, jossa on toisella puolella sydän ja toisella puolella numero 2771.

Tabletti. Valkoinen tai vaalea, kaksoiskupera ja soikea tabletti, jossa on toisella puolella sydän ja toisella puolella numero 2771. 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Aprovel 75 mg tabletit. 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Tabletit sisältävät 75 mg irbesartaania. Apuaine: 15,37 mg laktoosimonohydraattia/tabletti. Täydellinen apuaineluettelo,

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. Tertensif 2,5 mg tabletti. 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. Tertensif 2,5 mg tabletti. 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Tertensif 2,5 mg tabletti. 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Indapamidi 2,5 mg kalvopäällysteistä tablettia kohden. Apuaineet: 59.25 mg laktoosimonohydraattia.

Lisätiedot

Munuaistaudin hoito aikuistyypin diabetesta sairastavilla hypertensiivisillä potilailla muun verenpainelääkityksen osana (ks. kohta 5.1).

Munuaistaudin hoito aikuistyypin diabetesta sairastavilla hypertensiivisillä potilailla muun verenpainelääkityksen osana (ks. kohta 5.1). 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Irbesartan Teva 300 mg kalvopäällysteiset tabletit 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi kalvopäällysteinen tabletti sisältää 300 mg irbesartaania Täydellinen apuaineluettelo,

Lisätiedot