Kreatiniiniarvo suurentunut mitä muuta tutkin?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kreatiniiniarvo suurentunut mitä muuta tutkin?"

Transkriptio

1 DIAGNOSTISIA ONGELMIA Kreatiniiniarvo suurentunut mitä muuta tutkin? Jukka Mustonen ja Ole Wirta Plasman kreatiniinin määritystä käytetään yleisesti munuaistoiminnan mittarina. Sen avulla tutkitaan glomerulusfiltraatiota, joka kuvastaa toimivien nefronien määrää. Normaalia suurempi kreatiniinipitoisuus on merkki sairaudesta, jonka syy pitää tavallisesti selvittää. Ensivaiheen tutkimusmenetelmiä ovat anamneesi, kliininen tutkimus, peruslaboratoriokokeet sekä munuaisten kaikututkimus. Näiden jälkeen tehdään harkinnan mukaan jatkoselvittelyjä. Tässä katsauksessa käsitellään suurentuneen kreatiniinipitoisuuden tutkimista aikuisilla. Kreatiniini ja kreatiniinipuhdistuma Kreatiniini muodostuu lihaksissa kreatiinista, jota syntyy maksassa. Elimistön kreatiinista 98 % on lihaksissa ja loput saadaan liharuoan mukana. Alle 2 % kreatiinista muuttuu päivittäin kreatiniiniksi. Kreatiniini suodattuu vapaasti glomeruluksissa eikä imeydy terveellä henkilöllä takaisin munuaistiehyissä. Täten plasman kreatiniinipitoisuus on glomerulusfiltraation (GFR) mittari. Kreatiniinin määrityksiä suoritetaan sekä plasma- että seerumnäytteistä. Viitearvot ja tulosten tulkinta ovat samanlaiset molemmissa tapauksissa. Normaalisti plasman kreatiniinipitoisuus on naisilla alle 100 µmol/l ja miehillä alle 125 µmol/l. Lihasmassa ja lihasten aktiivisuus sekä jossain määrin ruoan määrä ja laatu vaikuttavat arvoihin. Keitetyn lihan syömisen jälkeen voidaan todeta selvästi suurentuneita arvoja, sillä keittämisen yhteydessä lihan kreatiini muuttuu kreatiniiniksi. Vaikka GFR normaalisti heikkenee iän myötä, plasman kreatiniinipitoisuus ei kasva, koska kreatiniinin tuotto samanaikaisesti vähenee. Jos henkilöllä on pieni kreatiniinin tuotto esimerkiksi vähäisen lihasmassan vuoksi, saattaa GFR pienentyä puoleen ilman, että plasman kreatiniinipitoisuus on suurentunut (kuva 1) (Pasternack ja Mustonen 1995). Käytännössä munuaisten krooninen vajaatoiminta voidaan luokitella lieväksi, kun plasman kreatiniinipitoisuus on alle 200 µmol/l, keskivaikeaksi arvon ollessa µmol/l, ja vaikeaksi, kun pitoisuus ylittää arvon 500 µmol/l. Keskivaikeassa ja vaikeassa vajaatoiminnassa esiintyy tyypillisesti anemiaa, hyperfosfatemiaa, hypokalsemiaa, metabolista asidoosia ja hyperkalemiataipumusta (Saha ja Wirta 1995). Munuaisten akuutissa vajaatoiminnassa plasman kreatiniinipitoisuus kasvaa yleensä yli 50 µmol/l vuorokaudessa. Kreatiniinipuhdistuma, joka määritetään yleensä 24 tunnin virtsankeräyksen perusteella, on käytännön kliiniseen työhön sovelias GFR:n mitta. Normaali kreatiniinipuhdistuma on suurempi kuin 84 ml/min/1.73 m 2 (1.4 ml/s/1.73 m 2 ). Filtraation huonontuessa munuaistiehyissä tapahtuu kuitenkin jopa huomattavaa kreatiniinin sekreetiota, jolloin kreatiniinipuhdistuma yliarvioi todellista GFR:ää. Virhe voi olla jopa %, kun glomerulussuodos on vähemmän kuin 30 % Duodecim 113: ,

2 Plasman kreatiniinipitoisuus µmol/l c normaalialue a = normaali b = lihaksikas henkilö; kreatiniinia muodostuu paljon c = pieni lihasmassa; kreatiniinia muodostuu vähän a normaalista. Täsmällinen virtsankeräys on edellytys kreatiniinipuhdistuman luotettavalle määrittämiselle. Glomerulussuodoksen pienentyminen iän myötä on tärkeä pitää mielessä. Iän vaikutus tuloksiin voidaan laskea käyttämällä oheista yksinkertaista kaavaa (Cockroft ja Gault 1976), jolla plasman kreatiniinipitoisuus voidaan muuttaa kreatiniinipuhdistumaksi: kreatiniinipuhdistuma (ml/min) = (140 ikä) x paino: 0.8 x Pl-krea (µmol/l). b GFR (% normaalista) K u v a 1. Glomerulusfiltraation suhde plasman kreatiniinipitoisuuteen. Suhde määräytyy sen perusteella, mikä on kreatiniinin muodostumisnopeus elimistössä. Kuva on Rannikon ym. (1995) toimittamasta urologian oppikirjasta. Anamneesi Kun potilaalla todetaan normaalia suurempi kreatiniiniarvo, tulee pyrkiä selvittämään, onko kyseessä krooninen vai akuutti munuaistauti vai kroonisen taudin akutisoituminen (Takala ym. 1995). Jo kliinisen taudinkuvan ja peruslaboratoriotutkimusten avulla tämä erottelu onnistuu usein melko luotettavasti. Sukuanamneesista etsitään mahdollisia perin- nöllisiä munuaissairauksia, kuten aikuistyypin rakkulamunuaistautia ja Alportin oireyhtymää (taulukko 1). Jotkut krooniset glomerulonefriitit esiintyvät joskus suvuittain. Arvellaan myös, että taipumus diabeettiseen nefropatiaan on voimakkaampi tietyissä diabetessuvuissa. Tiedot aiemmasta suurentuneesta kreatiniiniarvosta tai poikkeavista virtsalöydöksistä pyritään saamaan. Onko joskus todettu proteinuriaa tai hematuriaa? Verenpaineanamneesi on tärkeä: milloin korkea verenpaine on todettu, onko annettu lääkehoitoa, mitä tutkimuksia asiassa on tehty? Kaikki muutkin aiemmat sairaudet on selvitettävä ja otettava huomioon infektiot, jotka voisivat olla yhteydessä krooniseen glomerulonefriittiin. Sekundaarisen amyloidoosin taustalta löytyy joskus tuberkuloosi tai muu krooninen keuhkoinfektio tai krooninen osteomyeliitti. Lapsuudessa alkaneisiin virtsatietulehduksiin voi liittyä krooninen munuaisvaurio, mutta ei juuri naisen aikuisiässä alkaneisiin infektioihin. Raskauksien kulku, mahdolliset raskausmyrkytykset sekä toistuvat keskenmenot huomioidaan. Hyvin tärkeää on mahdollinen diabeteksen olemassaolo. Diabeettinen nefropatia on nykyään maassamme tavallisin munuaisten kroonisen vajaatoiminnan syy. Tyypin 2 diabetes on nykyään yleisempi nefropatian aiheuttaja kuin tyypin 1 diabetes. Systeemiset sidekudostaudit on myös huomoitava. Nivelreuman ja selkärankareuman kesto, taudin aktiivisuus sekä tautiin annettu hoito selvitetään. Näihin tauteihin liittyvä sekundaarinen amyloidoosi ilmenee yleensä aluksi proteinuriana ja myöhemmin GFR:n heikkenemisenä. Etenkin iäkkäämmiltä tutkitaan verenkiertoelinten sairauksien riskitekijät sekä oireiden esiintyminen. Väestön ikääntyessä ateroskleroosin pohjalla syntyvää kroonista munuaistautia todetaan yhä enemmän. Alaraajaklaudikaatio liittyy vahvasti iskeemisen munuaistautiin, jonka taudinkuvaan voi liittyä akutisoitumisvaiheita kolesteroliembolisaation yhteydessä. Tämä voi tapahtua esimerkiksi verisuonileikkausten tai angiografioiden yhteydessä. Jos iäkkäällä henkilöllä todetaan tuntemattomasta syystä johtuva suurentunut plasman kreatiniinipitoisuus, on myös muistettava tiedustella mahdollisia multippelin myelooman oireita, kuten selkäkipuja J. Mustonen ja O. Wirta

3 T a u l u k k o 1. Anamneesissa huomioitavat asiat tutkittaessa potilasta, jonka plasman kreatiniinipitoisuus on suurentunut. Sukuanamneesi: rakkulamunuaistaudit, Alportin oireyhtymä, keinomunuaishoidot, munuaisensiirrot Aiemmat tiedot: kreatiniini, virtsalöydökset, verenpaine Krooniset infektiot, sidekudostaudit Lapsuuden ajan virtsatietulehdukset Pahanlaatuiset kasvaimet, annetut sädehoidot Diabetes: sekä tyypin 1 että tyypin 2 Vanhuksilla verenkiertoelinten sairaudet, selkäkivut Sosiaalinen anamneesi Lääkkeiden käyttö Oireet virtsaelimistön taholta Uremian oireet Munuaisten akuutin vajaatoiminnan taudinkuva Tiettyjen munuaistautien esiintyminen on sidoksissa sosiaaliseen ympäristöön. Tärkeitä seikkoja ovat infektioiden esiintyminen ja hoito, kohonneen verenpaineen esiintyminen, sen hoito ja hoitomyöntyvyys, alkoholin käyttö ja tupakointi. Ruokailutottumuksista huomioidaan suolan, rasvan ja proteiinin käyttö. Näitä seikkoja koskevilla kysymyksillä kartoitetaan etenkin hypertension ja ateroskleroosin riskitekijöitä. Työympäristön mahdolliset altistukset selvitetään. Hiilivetyaltistuksella voi olla yhteyttä krooniseen glomerulonefriittiin. Maanviljelijät sekä muut pelloilla ja metsässä liikkuvat henkilöt ovat selviä myyräkuumeen riskiryhmiä. Etnisten tekijöiden merkitys on Suomessa toistaiseksi melko vähäinen. Pahanlaatuinen verenpainetauti on yleinen mustalla ja IgA-nefropatia keltaisella rodulla. Lääkeanamneesi on keskeinen. Verenpainelääkkeistä ACE:n estäjät sekä angiotensiini II -antagonistit voivat heikentää munuaisten toimintaa, jos henkilöllä on munuaisvaltimon ahtauma. Laksatiivien ja diureettien käyttö voi tietyissä tilanteissa aiheuttaa hypovolemiaa ja munuaisperfuusion vähenemistä. Tulehduskipulääkkeet saattavat heikentää munuaisten toimintaa monella eri tavalla: sekä akuutteja että kroonisia vaurioita voi syntyä. Vanhukset ovat ilmeinen riskiryhmä. Reumalääkkeistä huomioidaan etenkin kullan ja penisillamiinin käyttö. Myös litium voi aiheuttaa kroonisen munuaistaudin. Aminoglykosideja käytetään edelleenkin ja ne aiheuttavat melko usein munuaisvaurioita. Tietyt lääkkeet, kuten simetidiini, triamtereeni, spironolaktoni, amiloridi, probenesidi ja trimetopriimi, vähentävät munuaistiehyissä tapahtuvaa kreatiniinin sekreetiota ja voivat siten hieman suurentaa plasman kreatiniinipitoisuutta muuttamatta GFR:ää. Tiheä virtsaamistarve sekä dysuria viittaavat tulehdukseen tai infektioon. Rakon tyhjenemishäiriöt on muistettava etenkin diabeetikoilla. Virtsasuihku heikentyy myös eturauhasen liikakasvun yhteydessä. Nokturia voi olla sydämen tai munuaisten vajaatoiminnan oire. Samea virtsa viittaa tulehdukseen, vaahtoava proteinuriaan, punainen tai tumma hematuriaan ja pneumaturia virtsatiefisteliin. Kylkikivut voivat olla merkki virtsateiden obstruktiosta, esimerkiksi virtsakivitaudista. IgA-nefropatiassa saattaa esiintyä virtsakivikohtausta muistuttavia tilanteita: kylkikipuja ja makroskooppista hematuriaa. Krooninen obstruktio voi olla hyvin vähäoireinenkin. On tärkeää selvittää, esiintyykö tutkittavalla oliguriaa, anuriaa tai polyuriaa. Anamneesissa kartoitetaan myös mahdolliset uremian oireet. Tavallisimpia ovat yleiskunnon heikkeneminen, väsymys, ruokahaluttomuus, ihokutina, lihaskrampit ja levottomat jalat. Nesteretention ja kohonneen verenpaineen aiheuttamat oireet tulevat usein kuvaan mukaan pidemmälle edenneessä vajaatoiminnassa. Munuaisten akuutti vajaatoiminta voi olla prerenaalinen, renaalinen tai postrenaalinen. Prerenaalisessa vajaatoiminnassa potilas on usein dehydroitunut ja yleensä hypotensiivinen, minkä vuoksi munuaisperfuusio on vähentynyt. Postrenaalisen taudin diagnoosi tehdään kliinisen kuvan, kliinisen tutkimuksen sekä etenkin munuaisten kaikututkimuksen avulla. Munuaisten renaalisen akuutin vajaatoiminnan syitä on runsaasti: erilaiset infektiot, vaskuliitit, lääkeaineet ja myrkytykset mukaan luettuina sienten sekä korvikealkoholien aiheuttamat. Kokemuksemme mukaan munuaisten akuutti vajaatoiminta diagnosoidaan joskus väärin akuutiksi pyelonefriitiksi, vaikka selkeitä virtsatieinfektion kliinisiä tai laboratoriolöydöksiä ei ole. Etenkin vanhuksia hoidettaessa on syytä pitää mielessä nopeasti etenevän glomerulonefriitin mahdollisuus (Mustonen 1990). Kreatiniiniarvo suurentunut mitä muuta tutkin? 1133

4 Kliininen tutkimus Verenpaineen huolellinen mittaus on tärkeää, koska useimpiin kroonisiin munuaistauteihin liittyy kohonnut verenpaine. Sydämen ja suurten verisuonten auskultaatio läppävikojen ja suoniahtautumien havaitsemiseksi kuuluu asiaan. Munuaisvaltimosta sekä systolessa että diastolessa kuuluva suhina viittaa valtimon ahtaumaan. Sen aiheuttaa tavallisimmin ateroskleroosi tai synnynnäinen fibromuskulaarinen dysplasia. Viimeksi mainittu on tavallisempi oikealla kuin vasemmalla puolella ja selvästi yleisempi naisilla kuin miehillä. Vatsan palpaatiossa tutkitaan etenkin aortta, munuaiset, maksa sekä virtsarakko. Munuaisten ja maksan suurentuminen on tavallista polykystisessä degeneraatiossa. Alavatsalla tuntuva tuumori voi olla retentiorakko. Tunnustelu peräsuolen kautta kuuluu rutiinitutkimukseen. Aliravitsemustila, harmaankalpea iho, raapimisjäljet sekä virtsan haju hengityksessä viittaavat munuaisten pitkälle edenneeseen krooniseen vajaatoimintaan. Silmänpohjat tutkitaan verenpaineen tai diabeteksen aiheuttamien muutosten havaitsemiseksi. Siellä voi näkyä myös kolesterolikiteitä. Alaraajoista huomioidaan perifeeriset sykkeet sekä mahdolliset turvotukset. Munuaisten akuutissa vajaatoiminnassa on tärkeää kiinnittää huomiota potilaan yleiskuntoon ja mahdollisiin uremian oireisiin, verenpaineeseen sekä nesteretention löydöksiin turvotukset mukaan luettuina. Laboratoriotutkimukset T a u l u k k o 2. Laboratoriotukimukset potilaalle, jolla on tuntemattomasta syystä johtuva plasman suuri kreatiniinipitoisuus. Virtsan perustutkimus: ph, albumiini, veri, leukosyytit, glukoosi, ketoaineet, nitriitti, suhteellinen tiheys Pieni verenkuva Lasko Elektrolyytit: natrium, kalium, kalsium, fosfaatti Seerumin urea Verenglukoosi Verikaasuanalyysi Seerumin kokonaisproteiini ja albumiini Virtsanäytteen mikroskopointi, virtsan bakteeriviljely Valkuaiseritys virtsaan (du-prot, alb/krea-suhde) Seerumin ja virtsan proteiinifraktiot Kokonais- ja HDL-kolesteroli, triglyseridit Serologiset ja immunologiset tutkimukset Kreatiniinipuhdistuma Kaikututkimus Nefrografia EKG ja thoraxröntgen Munuaisbiopsia Laboratoriotutkimuksilla etsitään tietoa suurentuneen kreatiniinipitoisuuden etiologista, selvitetään munuaisvian vaikeutta sekä kartoitetaan syntyneitä komplikaatioita. Perusverikokeisiin kuuluvat pieni verenkuva ja lasko (taulukko 2). Munuaisten vajaatoimintaan liittyvä anemia on normokromista ja normosytaarista. Korkea lasko voi viitata myeloomaan tai nefroottiseen oireyhtymään. CRP-tutkimuksesta on hyötyä etenkin akuuteissa tilanteissa; virusinfektioissa arvo on yleensä alle mg/l. Trombosytopeniaa esiintyy 75 %:lla myyräkuumeen akuutissa vaiheessa. Eosinofiliaa tavataan kolesteroliembolisaation yhteydessä. Virtsan perustutkimukseen kuuluu ph:n, albumiinin, punasolujen, valkosolujen, glukoosin, ketoaineiden, nitraatin ja suhteellisen tiheyden tutkiminen liuskakokeella. Tarvittaessa suoritetaan virtsanäytteen mikroskopointi ja virtsan bakteeriviljely. Punasolulieriöt viittaavat siihen, että hematuria on peräisin munuaistasolta. Jos kertanäytteessä on albumiinia, kannattaa suorittaa vuorokausivirtsan proteiininkeräys. Tämä voidaan korvata esimerkiksi yli yön tehtävällä virtsankeräyksellä tai määrittämällä kertavirtsanäytteestä albumiini-kreatiniinisuhde. Kannattaa muistaa, että perustutkimuksen koe, joka havaitsee hemoglobiinin, havaitsee myös myoglobiinin. Puhdas hematuria viittaa urologiseen tautiin, proteinuria sekä proteinuria ja hematuria yhdessä nefrologiseen tautiin. Seerumin elektrolyyttien määritykset kuuluvat perustutkimukseen, mutta poikkeavien löydösten oikea tulkinta on usein työlästä. Hyponatremia voi olla merkki tubulaarisesta munuaistaudista, hypokalemia renovaskulaariseen hypertensioon liittyvästä sekundaarisesta hyperaldosteronismista. Hyperkalsemia tuo mieleen sarkoidoosin tai 1134 J. Mustonen ja O. Wirta

5 syövän myelooma mukaan luettuina. Seerumin pieni kalsiumpitoisuus ja suuri fosfaattipitoisuus kuuluvat munuaisten vajaatoiminnan elektrolyyttimuutoksiin (Saha ja Wirta 1995). Muutosten taso kertoo munuaistaudin kestosta ja vaikeudesta. Seerumin kalsiumin määrityksessä kannattaa suosia ionisoituneen kalsiumin mittausta. Seerumin urean määrityksellä tutkitaan ennen kaikkea uremian vaikeusastetta. Se on tärkeä tutkimus munuaispotilaiden seurannassa ja dialyysihoidon tarpeellisuuden ja tehon arvioinnissa. Epäsuhta veren ja virtsan ph-arvoissa (asidoosi ja alkalinen virtsa) sekä laimea, konsentroitumaton virtsa viittaavat tubulointerstitiaaliseen sairauteen. Seerumin albumiini kannattaa määrittää, jos potilaalla esiintyy runsasta proteinuriaa. Nefroottiseen oireyhtymään kuuluvat proteinuria yli 3.5 g/vrk, hypoproteinemia sekä hyperlipidemia. Seerumin albumiinin määritys on myös hyvä tutkimus arvioitaessa munuaispotilaan ravitsemustilaa. Seerumin ja virtsan proteiinifraktiot on syytä tarvittaessa tutkia paraproteinemioiden havaitsemiseksi. Tavallisimmin taustalta löytyy multippeli myelooma. On syytä muistaa, että albumiinia tunnistavat virtsakoeliuskat eivät havaitse immunoglobuliinien kevytketjuja. Lisäksi on huomioitava, että nefroottisen oireyhtymään liittyy säännönmukaisesti korkea lasko. Krooniseen munuaistautiin liittyvät heikentynyt glukoosinsieto sekä monimuotoiset lipidihäiriöt. Sen vuoksi verenglukoosin, kokonais- ja HDL-kolesterolin ja triglyseridien pitoisuuden tutkiminen kuuluvat munuaispotilaiden tutkimuksiin. Erilaiset immunologiset ja serologiset tutkimukset suunnitellaan täysin potilaskohtaisesti. Reumaserologia sekä tuma- ja DNA-vasta-aineiden, komplementtien (C3, C4, CH-50) ja valkosoluvasta-aineiden (ANCA) määritykset kuuluvat systeemisten sidekudostautien ja vaskuliittien tutkimuksiin. Samoin virus- ja bakteeriinfektioiden diagnostiikassa käytettävät vasta-ainetutkimukset tehdään harkitusti. Kreatiniinipuhdistuma kannattaa määrittää munuaisten kroonisessa vajaatoiminnassa tutkimusten alkuvaiheessa, jolloin sitä voidaan käyttää potilaiden seurannassa. Perusterveydenhuollossa voidaan huolellisen anamneesin ja kliinisen tutkimuksen lisäksi tehdä taulukossa 2 mainituista tutkimuksista ainakin virtsan perustutkimus, verenkuvan, laskon ja elektrolyyttien määritykset sekä tarpeen mukaan virtsan jatkotutkimukset eli mikroskopointi, bakteeriviljely, valkuaiseritys sekä proteiinifraktioiden määritys. Edellä mainitut immunoserologiset tutkimukset voidaan jättää erikoissairaanhoidon suoritettavaksi, jos näyttää ilmeiseltä, että potilas lähetetään jatkotutkimuksiin. Kuvantamistutkimukset Munuaisten kaikukuvaus on perustutkimus, joka voidaan usein suorittaa perusterveydenhuollossa. Sen tarkoituksena on selvittää munuaisten lukumäärä, sijainti, koko ja rakenne. Munuaisten akuutissa vajaatoiminnassa tutkimus kertoo, ovatko virtsatiet laajentuneet (hydronefroosi), mikä liittyy postrenaaliseen tautiin. Kaikukuvauksella voidaan myös kätevästi tutkia rakon jäännösvirtsan määrä. Erilaisissa akuuteissa nefriiteissä havaitaan epäspesifisiä muutoksia, kuten munuaisten koon suurentumista ja kaikuisuuden muuttumista. Kroonisissa munuaistaudeissa munuaisen koko voi olla normaalia pienempi ja munuaisparenkyymissä saattaa esiintyä arpeumia. Munuaiskystat ja muut fokaaliset muutokset ovat helposti todettavissa kaikututkimuksessa. Kaikukuvauksen anti on tietenkin suuresti riippuvainen tutkijan osaamisesta. Muut sädediagnostiset tutkimukset, kuten tietokonetomografia, magneettikuvaus, urografia, retrogradinen pyelografia ja verisuonten varjoainekuvaukset, tehdään täysin potilaskohtaisesti ja useimmiten vasta erikoissairaanhoidon tasolla. Päällekkäisiä tutkimuksia pitää välttää, ja hoitavan lääkärin kannattaa< neuvotella tutkimusohjelmasta radiologin kanssa. Ennen virtsateiden varjoainekuvauksia potilaat, etenkin iäkkäät diabeetikot, on syytä nesteyttää hyvin, koska tutkimusaineet voivat edelleen pahentaa munuaisten vajaatoimintaa. EKG ja thoraxröntgenkuvaus kuuluvat perustutkimukseen, jos potilaalla on kohonnut verenpaine. Munuaisbiopsia on arvokas sairaalatutkimus selvitettäessä munuaisten akuuttien ja kroonisten vajaatoimintatilojen etiologiaa. Kreatiniiniarvo suurentunut mitä muuta tutkin? 1135

6 Isotooppitutkimukset Isotooppinefrografia on funktiotutkimus, jolla saadaan tietoa munuaisten verenkierrosta, parenkyymin toiminnasta sekä kyvystä poistaa merkkiainetta verenkierrosta. Tutkimusta tarvitaan esimerkiksi silloin, kun halutaan tietää, onko munuaisten toiminta symmetristä vai esiintyykö viitteitä munuaisten toimintaan toispuolisesta vaikuttavasta taudista. Kaptopriilinefrografia on hyvä tukimus epäiltäessä renovaskulaarista hypertensiota. Jos plasman kreatiniinipitoisuus on yli 200 µmol/l, isotooppinefrografiasta saatava hyöty on yleensä vähäinen. Vaikeassa vajaatoiminnassa kreatiniinin tubulaarinen sekreetio lisääntyy huomattavasti, mikä tekee kreatiniinipuhdistumasta epäluotettavan. Niinpä esimerkiksi suunniteltaessa dialyysihoidon aloittamisajankohtaa GFR on syytä määrittää isotooppitekniikalla. Tavallisimmin käytetään 51 kromilla merkittyä EDTA:ta. Tällöin pystytään yhden tutkimusruiskeen avulla määrittämään luotettavasti GFR. Tutkimuksessa ei tarvita virtsankeräystä, vaan puhdistuma lasketaan plasmasta tehtyjen ajoitettujen aktiivisuusmittausten perusteella. Isotooppitutkimuksia voidaan suorittaa keskussairaaloissa. Yhteenveto Plasman suurentuneen kreatiniinipitoisuuden syy pitää tavallisesti selvittää. Perustutkimukset, joihin kuuluvat anamneesi, kliininen tutkimus, peruslaboratoriotutkimukset sekä munuaisten kaikukuvaus, tehdään perusterveydenhuollossa, Tällöin lääkäri pyrkii saamaan rationaalisen selityksen potilaansa heikentyneelle munuaistoiminnalle. Läheskään aina tämä ei heti onnistu. Tällöin perusterveydenhuollossa on syytä järjestää ainakin riittävän tiivis jatkoseuranta. Seurannan tarkoituksena on varmistaa, onko kyseessä etenevä munuaisten vajaatoiminta. Seurannan tiheys määräytyy potilaskohtaisesti. Käytännössä potilas on usein tarpeellista lähettää jatkotutkimuksiin, koska lopullisen diagnoosin tekeminen on monesti palapeli, jonka kokoaminen vaatii melkoista kokemusta. Munuaisten kroonisessa vajaatoiminnassa hoitosuunnitelma on syytä tehdä hyvissä ajoin taudin progression hidastamiseksi (Saha ja Wirta 1995). Samoin valmistautuminen uremian aktiivihoitoon on tärkeää aloittaa riittävän varhain. Hyvä yhteistyö perusterveydenhuollon ja sairaalan välillä on tärkeää. Jos taudinkuva viittaa munuaisten akuuttiin vajaatoimintaan, on potilas yleensä syytä lähettää sairaalatutkimuksiin. Tilaa ei pidä ilman kunnon perusteita diagnosoida virtsatietulehdukseksi. Kun kyseessä on vanhus, on muistettava esimerkiksi nopeasti etenevä glomerulonefriitti. Taudin nopea diagnoosi munuaisbiopsian avulla johtaa ripeään hoitoon. Nykyään varsin tavallinen syy munuaisten akuuttiin vajaatoimintaan tai kroonisen vajaatoiminnan pahenemiseen on se, että potilas on syystä tai toisesta dehydroitunut ja käyttää samalla tulehduskipulääkkeitä tai ACE:n estäjiä. Kirjallisuutta Cockroft D, Gault M K: Prediction of creatinine clearance from serum creatinine. Nephron 16: 31 41, 1976 Mustonen J: Nopeasti etenevä glomerulonefriitti. Suom Lääkäril 28: , 1990 Pasternack A, Mustonen J: Munuaisten toimintakokeet. Kirjassa: Urologia, s Toim. S Rannikko, O Lukkarinen, M Ruutu, K Taari, T Tammela. Kustannus Oy Duodecim, Helsinki 1995 Saha H, Wirta O: Munuaisten vajaatoimintaa potevan hoito. Duodecim 111: , 1995 Takala J, Ikäheimo R, Vehviläinen A, Lampainen E: Mitä tehdä munuaissairautta epäiltäessä? Duodecim 111: , 1995 JUKKA MUSTONEN, apulaisprofessori OLE WIRTA, LT, erikoislääkäri Tampereen yliopiston lääketieteen laitos ja TAYS:n sisätautien klinikka PL 2000, Tampere Aikakauskirjan pyytämä artikkeli Jätetty toimitukselle

Mitä teen, kun kreatiniiniarvo on suurentunut? Munuaisten sairauden tai toimintahäiriön seulonnassa riittävät anamneesin ja kliinisen

Mitä teen, kun kreatiniiniarvo on suurentunut? Munuaisten sairauden tai toimintahäiriön seulonnassa riittävät anamneesin ja kliinisen Näin tutkin HEIKKI SAHA Mitä teen, kun kreatiniiniarvo on suurentunut? Munuaisten sairauden tai toimintahäiriön seulonnassa riittävät anamneesin ja kliinisen tutkimuksen lisäksi hyvin yksinkertaiset ja

Lisätiedot

PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti

PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti Munuaiset ovat pavunmuotoiset elimet ja ne sijaitsevat selkärankasi kummallakin puolella keskimäärin puolessa välissä selkääsi. Munuaiset toimivat suodattimena.

Lisätiedot

Olmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Olmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Olmesartan medoxomil STADA 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Olmesartan medoxomil STADA 10 mg kalvopäällysteiset tabletit Olmesartan

Lisätiedot

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 41 KABERGOLIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON 4.2 Annostus ja antotapa: Seuraava tieto tulee lisätä sopivalla tavalla:

Lisätiedot

K&V kasvattajaseminaari 16.10.2005 Marjukka Sarkanen

K&V kasvattajaseminaari 16.10.2005 Marjukka Sarkanen An update on the diagnosis of proteinuria in dogs Oct 1, 2003 By: Johanna Frank, DVM, Dipl. ACVIM PLN: Vioittuneet munuaiskeräset (glomerulus) laskevat veren proteiinin (albumiini) virtsaan. Syitä: glomerulonefriitti

Lisätiedot

Vanhusten virtsatieinfektio. TPA Tampere: Vanhuksen virtsatieinfektio

Vanhusten virtsatieinfektio. TPA Tampere: Vanhuksen virtsatieinfektio Vanhusten virtsatieinfektio 1 Perustieto Termit Oireeton bakteriuria Vti pitkäaikaishoidossa Oireet ja määritelmä Diagnoosi Haasteet Syventävä tieto Hoito TPA: virtsatieinfektio 2 Bakteriuria eli bakteerikasvu

Lisätiedot

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto EMA/188850/2014 Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto Tämä on Jardiance-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla

Lisätiedot

Virtsan kemiallisen seulonnan kliininen käyttö. Dosentti Martti L.T. Lalla Osastonylilääkäri HUSLAB Kirurginen sairaala 4.2.2009

Virtsan kemiallisen seulonnan kliininen käyttö. Dosentti Martti L.T. Lalla Osastonylilääkäri HUSLAB Kirurginen sairaala 4.2.2009 Virtsan kemiallisen seulonnan kliininen käyttö Dosentti Martti L.T. Lalla Osastonylilääkäri HUSLAB Kirurginen sairaala Virtsa elimistön tietolähteenä Virtsa - ensimmäinen kehon aine, jonka tutkiminen yhdistettiin

Lisätiedot

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse?

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Kenelle kehittyy tyypin 2 diabetes? Perimällä on iso osuus: jos lähisukulaisella on tyypin 2 diabetes, sairastumisriski on 50-70% Perinnöllinen taipumus vaikuttaa

Lisätiedot

Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto

Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto EMA/775515/2014 Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Cosentyx-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla varmistetaan,

Lisätiedot

TÄRKEÄÄ MUNUAISTURVALLISUUSTIETOA VIREADIN KÄYTÖSTÄ

TÄRKEÄÄ MUNUAISTURVALLISUUSTIETOA VIREADIN KÄYTÖSTÄ TÄRKEÄÄ MUNUAISTURVALLISUUSTIETOA VIREADIN KÄYTÖSTÄ 30. huhtikuuta 2008 Arvoisa lääkäri, Viread (tenofoviiridisoproksiilifumaraatti, tenofoviiri DF) Koska Vireadin käyttö on hyväksytty HIV:in hoidon lisäksi

Lisätiedot

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes Iäkkään diabetes 1 Perustieto Syventävä tieto Diabetes ja vanhenemismuutokset Yleistietoa Sokeriarvot Hoidon tavoitteet Mittaaminen Kirjaaminen Hoidon tavoitteet Lääkehoito Insuliinihoidon aloitus HBa1c

Lisätiedot

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Proscar 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Eturauhanen on ainoastaan miehillä oleva rauhanen. Eturauhanen

Lisätiedot

Keuhkoahtaumatauti 2007

Keuhkoahtaumatauti 2007 Keuhkoahtaumatauti 2007 Maailmanlaajuisesti jopa 16 miljoonaa ihmistä sairastaa keuhkoahtaumatautia. Kansainvälisten tutkimusten mukaan 56 85 prosenttia tautitapauksista saattaa olla diagnosoimatta (Kinnula,

Lisätiedot

OMAISLUOVUTUS OHJE MUNUAISLUOVUTTAJALLE.

OMAISLUOVUTUS OHJE MUNUAISLUOVUTTAJALLE. OMAISLUOVUTUS OHJE MUNUAISLUOVUTTAJALLE. Terve ihminen voi luovuttaa toisen munuaisensa omaiselleen ja läheiselle henkilölle. Luovutus perustuu aina vapaaehtoisuuteen ja voimakkaaseen haluun auttaa munuaissairasta

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO LOSATRIX 12,5 MG KALVOPÄÄLLYSTEISET TABLETIT Päivämäärä: 8.9.2015, Versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Hypertensiosta,

Lisätiedot

Munuaisen parenkyymisairaudet

Munuaisen parenkyymisairaudet Verenkierron suunta 13.11.2012 Luennon sisältö Munuaisen parenkyymisairaudet Anne Räisänen-Sokolowski dosentti, erikoislääkäri HUSLAB, Transplantaatiopatologian laboratorio Munuaisen rakenteen ja toiminnan

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula 1 Johdanto Arviolta 500 000 suomalaista sairastaa diabetesta ja määrä kasvaa koko

Lisätiedot

Immuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008

Immuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunipuutokset Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunijärjestelm rjestelmän n toiminta Synnynnäinen immuniteetti (innate) Välitön n vaste (tunneissa)

Lisätiedot

POTILASOHJE 1 ensitieto 26.3.2012

POTILASOHJE 1 ensitieto 26.3.2012 VIRTSARAKKOSYÖPÄ POTILASOHJE 1 Sinulla on todettu virtsarakkosyöpä, johon sairastuminen voi herättää paljon kysymyksiä, pelkoa ja ahdistusta. Haluamme antaa tietoa sairaudestasi, jotta selviytyisit mahdollisimman

Lisätiedot

LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN. Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus

LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN. Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus Lymfosytoosin määritelmä veren lymfosyyttien määrä >3.5 x 10 9 /l lymfosyyttien kohonnut %-osuus erittelyjakaumassa voi johtua joko

Lisätiedot

Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco

Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco tiedottaa 20/2015 17.8.2015 Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco hyväksyjä: Roberto Blanco pvm: 17.8.2015 Ohje tilaajille ja kuvausyksiköille Selkärangan

Lisätiedot

SISÄTAUTEIHIN ERIKOISTUVAN LÄÄKÄRIN LOKIKIRJA

SISÄTAUTEIHIN ERIKOISTUVAN LÄÄKÄRIN LOKIKIRJA 1 Lääketieteen yksikkö, Tampereen yliopisto SISÄTAUTEIHIN ERIKOISTUVAN LÄÄKÄRIN LOKIKIRJA Erikoistujan nimi: Itsearvioinnin pvm ja koulutusvaihe: Sisätautien 6 vuoden koulutusohjelman tavoitteena on tuottaa

Lisätiedot

Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO EMA/198014/2014 Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Tämä on Sylvant-valmistetta koskevan riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joiden

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO ORION OYJ

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO ORION OYJ RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO CANDESARTAN/HYDROCHLOROTHIAZIDE ORION 8 MG/12,5 MG, 16 MG/12,5 MG, 32 MG/12,5 MG, 32 MG/25 MG ORION OYJ PÄIVÄYS: 17.4.2015, versio 2 Sivu 1/6 VI.2 Julkisen

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016 Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito Mikä on verenpaine? Ellei painetta, ei virtausta Sydän supistuu sykkivä paineaalto Paineaallon kohdalla systolinen (yläpaine) Lepovaiheen aikana diastolinen (alapaine)

Lisätiedot

Käypä hoito -indikaattorit, diabetes

Käypä hoito -indikaattorit, diabetes 1 Käypä hoito -indikaattorit, diabetes Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat useaan suositukseen: Diabetes (2013), Diabeettinen nefropatia (2007), Diabeettinen retinopatia (2014), Diabeetikon

Lisätiedot

Perinnöllinen välimerenkuume

Perinnöllinen välimerenkuume www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Perinnöllinen välimerenkuume 2. DIAGNOOSI JA HOITO 2.1 Miten tauti todetaan? Yleensä taudin määrittelyssä edetään seuraavasti: Kliininen epäily: Perinnöllistä

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Numeta G16E, Numeta G19E 2332015, Versio 30 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI2 Julkisen yhteenvedon osiot VI21 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Joillakin sairaalapotilailla ei välttämättä

Lisätiedot

Ajankohtaista hematologiasta: Anemian laboratoriotutkimukset. Eeva-Riitta Savolainen Osastonylilääkäri Nordlab Oulu/OYS

Ajankohtaista hematologiasta: Anemian laboratoriotutkimukset. Eeva-Riitta Savolainen Osastonylilääkäri Nordlab Oulu/OYS Ajankohtaista hematologiasta: Anemian laboratoriotutkimukset Eeva-Riitta Savolainen Osastonylilääkäri Nordlab Oulu/OYS Anemia mitä tarkoitetaan? Veren hemoglobiini tai punasoluarvot ovat pienemmät kuin

Lisätiedot

Muistisairaudet saamelaisväestössä

Muistisairaudet saamelaisväestössä Muistisairaudet saamelaisväestössä Anne Remes Professori, ylilääkäri Kliininen laitos, neurologia Itä-Suomen yliopisto, KYS Esityksen sisältö Muistisairauksista yleensä esiintyvyys tutkiminen tärkeimmät

Lisätiedot

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Tanja Laitinen, LL Wiitaunioni, Viitasaaren terveyskeskus 27.10.2016 Sidonnaisuudet Tampereen lääketiedepäivien osallistumismaksu,

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä

Lisätiedot

Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto

Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto EMA/775985/2014 Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) enhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Viekirax-valmisteen enhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet,

Lisätiedot

Sinulle, jolle on määrätty VELCADE -lääkettä. Tietoa VELCADEsta potilaille ja omaisille

Sinulle, jolle on määrätty VELCADE -lääkettä. Tietoa VELCADEsta potilaille ja omaisille Sinulle, jolle on määrätty VELCADE -lääkettä Tietoa VELCADEsta potilaille ja omaisille Tietoa VELCADEsta potilaille ja omaisille Lääkärisi on suositellut sinulle VELCADE (bortetsomibi) -hoitoa. VELCADE

Lisätiedot

Julkisen yhteenvedon osiot

Julkisen yhteenvedon osiot Olmestad Comp 20 mg/12,5 mg kalvopäällysteinen tabletti Olmestad Comp 20 mg/25 mg kalvopäällysteinen tabletti 17.12.2015, versio V1.3 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

Komplementtitutkimukset

Komplementtitutkimukset Komplementtitutkimukset Hanna Jarva HUSLAB ja Haartman-instituutti Bakteriologian ja immunologian osasto Komplementti osa luontaista immuunijärjestelmää koostuu yli 30 proteiinista aktivoituu kaskadimaisesti

Lisätiedot

ENDOTELIINIRESEPTORIT MUNUAISTEN VAJAATOIMINNASSA

ENDOTELIINIRESEPTORIT MUNUAISTEN VAJAATOIMINNASSA ENDOTELIINIRESEPTORIT MUNUAISTEN VAJAATOIMINNASSA Maria Sariola Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen laitos / sisätaudit tammikuu/2013 Tampereen yliopisto Lääketieteen

Lisätiedot

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 1 (8) S ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 2 (8) SISÄLLYSLUETTELO Mitä kehityshäiriöiden seulonta tarkoittaa? 3 Ultraääniseulontatutkimukset 4 Varhainen ultraääniseulonta Toisen

Lisätiedot

Kliinikko ja S-korsol/dU-korsol. 4.2.2009 Anna-Mari Koski Keski-Suomen keskussairaala

Kliinikko ja S-korsol/dU-korsol. 4.2.2009 Anna-Mari Koski Keski-Suomen keskussairaala Kliinikko ja S-korsol/dU-korsol 4.2.2009 Anna-Mari Koski Keski-Suomen keskussairaala Lisämunuaisen toiminnan tutkimiseen käytettävät t hormonitutkimukset Tutkimusaihe Perustutkimus Rasituskokeet Hyperkortisolismi

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. Sydän-, maksa- ja munuaisperäiset turvotukset. Hydrothorax, ascites ja epäspesifinen vesipöhö.

VALMISTEYHTEENVETO. Sydän-, maksa- ja munuaisperäiset turvotukset. Hydrothorax, ascites ja epäspesifinen vesipöhö. VALMISTEYHTEENVETO 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Furovet vet. 20 mg ja 40 mg tabletti 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Vaikuttava aine: 20 mg tabletti: furosemidia 20 mg / tabletti. 40 mg tabletti: furosemidia

Lisätiedot

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on

Lisätiedot

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 25 BROMOKRIPTIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON MERKITYKSELLISIIN KOHTIIN TEHTÄVÄT MUUTOKSET 4.2 Annostus ja antotapa

Lisätiedot

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Haavainen paksusuolentulehdus (UC)

Lisätiedot

Verikaasuanalyysi. Esitys (anestesia)hoitajille. Vesa Lappeteläinen 3.10.2013

Verikaasuanalyysi. Esitys (anestesia)hoitajille. Vesa Lappeteläinen 3.10.2013 Verikaasuanalyysi Esitys (anestesia)hoitajille Vesa Lappeteläinen 3.10.2013 Yleistä Yleensä valtimoverestä otettava verinäyte, joka analysoidaan vieritestianalysaattorilla Nopein tapa saada keskeistä tietoa

Lisätiedot

Potilaan päiväkirja. Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi

Potilaan päiväkirja. Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi Potilaan päiväkirja Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi POTILAAN TIEDOT Nimi: Osoite: Puh.: Erikoislääkäri: Erikoislääkärin puh.: Parkinsonhoitaja: Parkinsonhoitajan

Lisätiedot

Vuosiraportti 6 Suomen munuaistautirekisteri Koko maa 22 potilasta/1 milj. asukasta Ahvenanmaa 55 Ryhmä 1 < 6 potilasta/1 milj. as. Ryhmä 2 6 potilasta/1 milj. as. Ryhmä 3 > potilasta/1 milj. as. Vaasa

Lisätiedot

Sisältö Etiologia. Oireet. Erotusdiagnostiikka. Hälytysmerkit. Esitiedot. Kliininen arvio. Nestetarve & kuivuman korjaus

Sisältö Etiologia. Oireet. Erotusdiagnostiikka. Hälytysmerkit. Esitiedot. Kliininen arvio. Nestetarve & kuivuman korjaus Sisältö Etiologia Oireet Erotusdiagnostiikka Hälytysmerkit Esitiedot Kliininen arvio Nestetarve & kuivuman korjaus Hoitopaikan valinta Yhteenveto 1 Etiologia Yleisiä Valtaosa virustauteja Adeno, noro,

Lisätiedot

Perusseikkoja julkista yhteenvetoa varten

Perusseikkoja julkista yhteenvetoa varten Perusseikkoja julkista yhteenvetoa varten Yleiskatsaus taudin epidemiologiaan Elinajanodotteen kasvamisen ja väestön ikääntymisen oletetaan tekevän nivelrikosta neljänneksi suurimman työkyvyttömyyden syyn

Lisätiedot

Kaaoksen hallinta (perus)terveydenhuollossa. 17.4.2013 Klas Winell

Kaaoksen hallinta (perus)terveydenhuollossa. 17.4.2013 Klas Winell Kaaoksen hallinta (perus)terveydenhuollossa 17.4.2013 Klas Winell Rakennuspalikat Omien resurssien analyysi Kohdeväestön analyysi Nykyisen toiminnan määrä, laatu, vaikuttavuus ja terveyshyöty analyysi

Lisätiedot

Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus

Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus Sisältö 1. Nivelreuma: etiologia, esiintyvyys, diagnostiikka 2. Nivelreuman serologiset

Lisätiedot

12 (25) KUVA 8B. Levyepiteelisoluja 400-kertaisella suurennoksella

12 (25) KUVA 8B. Levyepiteelisoluja 400-kertaisella suurennoksella 12 (25) Epiteelisolut voivat olla peräisin munuaisista, virtsateistä tai ulkoisista sukupuolielimistä. Epiteelisolut jaetaan levyepiteelisoluihin, tubulusepiteelisoluihin ja välimuotoisiin epiteelisoluihin.

Lisätiedot

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3. C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio

Lisätiedot

3914 VERENPAINE, pitkäaikaisrekisteröinti

3914 VERENPAINE, pitkäaikaisrekisteröinti MENETELMÄOHJE 1 (5) 3914 VERENPAINE, pitkäaikaisrekisteröinti 1. YLEISTÄ Verenpaineen pitkäaikaisrekisteröinti antaa kertamittauksia ja kotimittauksia paremman ja luotettavamman kuvan verenpaineesta. Lisäksi

Lisätiedot

HIV ja hepatiitit HIV

HIV ja hepatiitit HIV HIV ja hepatiitit Alueellinen tartuntatautipäivä 3.5.16 Keski Suomen keskussairaala Infektiolääk. Jaana Leppäaho Lakka HIV 1 HIV maailmalla HIV Suomessa Suomessa 2014 loppuun mennessä todettu 3396 tartuntaa,

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. Yksi kalvopäällysteinen tabletti sisältää 12,5 mg, 25 mg, 50 mg tai 100 mg losartaanikaliumia.

VALMISTEYHTEENVETO. Yksi kalvopäällysteinen tabletti sisältää 12,5 mg, 25 mg, 50 mg tai 100 mg losartaanikaliumia. VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Losartan Actavis 12,5 mg kalvopäällysteiset tabletit Losartan Actavis 25 mg kalvopäällysteiset tabletit Losartan Actavis 50 mg kalvopäällysteiset tabletit Losartan

Lisätiedot

Trulicity-valmisteen (dulaglutidi) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto

Trulicity-valmisteen (dulaglutidi) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto EMA/601943/2014 Trulicity-valmisteen (dulaglutidi) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto Tämä on Trulicity-valmisteen riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet,

Lisätiedot

Verenpaine,sen säätely ja käyttäytyminen levossa ja rasituksessa. Jyrki Taurio Sisätautilääkäri TAYS/PSS 25.10.2012

Verenpaine,sen säätely ja käyttäytyminen levossa ja rasituksessa. Jyrki Taurio Sisätautilääkäri TAYS/PSS 25.10.2012 Verenpaine,sen säätely ja käyttäytyminen levossa ja rasituksessa Jyrki Taurio Sisätautilääkäri TAYS/PSS 25.10.2012 Kohonnut verenpaine Yleisin yleislääkärille tehtävän vastaanottokäynnin aihe Lääkitys

Lisätiedot

Pohjois-Suomen syntymäkohortti v seurantatutkimus Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit

Pohjois-Suomen syntymäkohortti v seurantatutkimus Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1966 46v seurantatutkimus Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi, professori,

Lisätiedot

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle 2 3 Lukijalle Tämän oppaan tarkoituksena on helpottaa sinua sairautesi seurannassa ja antaa lisäksi tietoa sinua hoitavalle hoitohenkilökunnalle hoitotasapainostasi.

Lisätiedot

KROONISTA HENGITYSVAJETTA AIHEUTTAVAT SAIRAUDET ULLA ANTTALAINEN, LT, KEUHKOSAIRAUKSIEN JA ALLEROLOGIAN EL., TYKS/KEU 1

KROONISTA HENGITYSVAJETTA AIHEUTTAVAT SAIRAUDET ULLA ANTTALAINEN, LT, KEUHKOSAIRAUKSIEN JA ALLEROLOGIAN EL., TYKS/KEU 1 KROONISTA HENGITYSVAJETTA AIHEUTTAVAT SAIRAUDET 5.10.2016 ULLA ANTTALAINEN, LT, KEUHKOSAIRAUKSIEN JA ALLEROLOGIAN EL., TYKS/KEU 1 LUENNON SISÄLTÖ KROONISEN HENGITYSVAJAUKSEN MÄÄRITELMÄ UNEN VAIKUTUS HENGITYKSEEN

Lisätiedot

Liikunta. Terve 1 ja 2

Liikunta. Terve 1 ja 2 Liikunta Terve 1 ja 2 Käsiteparit: a) fyysinen aktiivisuus liikunta b) terveysliikunta kuntoliikunta c) Nestehukka-lämpöuupumus Fyysinen aktiivisuus: Kaikki liike, joka kasvattaa energiatarvetta lepotilaan

Lisätiedot

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin Huom: Tämä valmisteyhteenveto, myyntipäällysmerkinnät ja pakkausseloste on laadittu referral-menettelyn tuloksena. Jäsenvaltion

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine Vaitelias vaaratekijä. Kimmo Kontula Sisätautiopin professori, ylilääkäri HY ja HYKS Labquality Days 11.02.

Kohonnut verenpaine Vaitelias vaaratekijä. Kimmo Kontula Sisätautiopin professori, ylilääkäri HY ja HYKS Labquality Days 11.02. Kohonnut verenpaine Vaitelias vaaratekijä Kimmo Kontula Sisätautiopin professori, ylilääkäri HY ja HYKS Labquality Days 11.02.2016 Ihmiskunnan kriittisen tärkeät sairaudet ja riskitekijät Global Burden

Lisätiedot

Mevalonaattikinaasin vajaatoiminta (MKD) ja Hyperimmunoglobulinemia D-oireyhtymä (HIDS)

Mevalonaattikinaasin vajaatoiminta (MKD) ja Hyperimmunoglobulinemia D-oireyhtymä (HIDS) Mevalonaattikinaasin vajaatoiminta (MKD) ja Hyperimmunoglobulinemia D-oireyhtymä (HIDS) Mikä on Mevalonaattikinaasin vajaatoiminta? Mevalonaattikinaasin vajaatoiminta on perinnöllinen sairaus. Se on elimistön

Lisätiedot

Tietoa ja vinkkejä yliaktiivisesta rakosta. Virtsarakko.fi

Tietoa ja vinkkejä yliaktiivisesta rakosta. Virtsarakko.fi Tietoa ja vinkkejä yliaktiivisesta rakosta Virtsarakko.fi VES-100974-1 02.2011 Relevans.net 7000 Arviolta noin 200 miljoonaa ihmistä maailmassa kärsii virtsarakon ongelmista. 2 ASTELLAS PHARMA, Falcon

Lisätiedot

Työterveyshuolto Oppilasvalintatarkastus

Työterveyshuolto Oppilasvalintatarkastus PELASTUSOPISTO Työterveyshuolto ESITIETOLOMAKE Oppilasvalintatarkastus HENKILÖTIEDOT Etu- ja sukunimi (myös aiempi) Henkilötunnus Osoite PERUSTIEDOT Koulutus Peruskoulu Ylioppilas Ammatillinen tutkinto

Lisätiedot

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN SAIRAUDET (TULES) Professori Jaro Karppinen TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖ Tuki- ja liikuntaelimistöön kuuluvat

Lisätiedot

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 VI.2 VI.2.1 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT Tietoa sairauden esiintyvyydestä PLENADREN-valmistetta käytetään lisämunuaisten vajaatoiminnan

Lisätiedot

MUNASOLUJEN LUOVUTTAJAN HAASTATTELU HENKILÖTIEDOT. Sukunimi: Henkilötunnus: Ikä: Etunimet: Osoite: Tilinumero kulujen korvaamiseksi: Puhelin: Ammatti:

MUNASOLUJEN LUOVUTTAJAN HAASTATTELU HENKILÖTIEDOT. Sukunimi: Henkilötunnus: Ikä: Etunimet: Osoite: Tilinumero kulujen korvaamiseksi: Puhelin: Ammatti: MUNASOLUJEN LUOVUTTAJAN HAASTATTELU HENKILÖTIEDOT Sukunimi: Etunimet: Henkilötunnus: Ikä: Osoite: Puhelin: Tilinumero kulujen korvaamiseksi: Ammatti: Elätkö vakituisessa parisuhteessa: Parisuhde vuodesta:

Lisätiedot

Reumapotilaan hematologiaa

Reumapotilaan hematologiaa Reumapotilaan hematologiaa Tom Pettersson, dosentti, kliininen opettaja Sisätautien ja reumatologian klinikka, Helsingin yliopistollinen keskussairaala ja Helsingin yliopisto Labquality-päivät 7.2.2008

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. Rehydron Optim jauhe oraaliliuosta varten 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. Rehydron Optim jauhe oraaliliuosta varten 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Rehydron Optim jauhe oraaliliuosta varten 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi annospussi sisältää: Glukoosi, vedetön 6,75 g Natriumkloridi 1,30 g Natriumsitraatti

Lisätiedot

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN Marianne Isopahkala Pre-eklampsiapotilasta ohjaavalle OHJAUS JA VUOROVAIKUTUS Ohjaus on potilaan tilanteesta keskustelua kaksisuuntaisessa vuorovaikutuksessa.

Lisätiedot

Miten uudet verenkuvan viitearvot toimivat. Pirkko Lammi 2004

Miten uudet verenkuvan viitearvot toimivat. Pirkko Lammi 2004 Miten uudet verenkuvan viitearvot toimivat Pirkko Lammi 2004 Lähtökohdat Jotta sairaus voidaan erottaa terveydestä laboratoriolääketieteen keinoin, on tiedettävä, millaisia arvoja terveet henkilöt saavat.

Lisätiedot

Suomen munuaistautirekisteri Ilmaantuvuus/ miljoona asukasta 9 8 7 5 4 3 2-97 -98-99 - - -2-3 -4-5 - -7-8 -9 Vuosi GFR (ml/min/,73 m 2 ) > 2 8 9 7 < Suomen munuaistautirekisteri Sisällys Suomen munuaistautirekisteri

Lisätiedot

Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä?

Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä? Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä? Yleislääkäreiden kevätkokous, 13.05.2016 Veikko Salomaa, tutkimusprofessori Sidonnaisuudet: ei ole 14.5.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Korkea riski Sydäninfarktin

Lisätiedot

Ibandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit. 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Ibandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit. 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Ibandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1b Tietoa sairauden esiintyvyydestä Vuonna

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

PERITONEAALI- DIALYYSIHOIDON PERIAATTEISTA JA KOMPLIKAATIOISTA. PD-koulutuspäivä 26.1.2016 Marja Miettinen, oyl, K-SKS

PERITONEAALI- DIALYYSIHOIDON PERIAATTEISTA JA KOMPLIKAATIOISTA. PD-koulutuspäivä 26.1.2016 Marja Miettinen, oyl, K-SKS PERITONEAALI- DIALYYSIHOIDON PERIAATTEISTA JA KOMPLIKAATIOISTA PD-koulutuspäivä 26.1.2016 Marja Miettinen, oyl, K-SKS Kenelle PD-hoito sopii? ensisijainen hoitomuoto kaikille potilaille epävakaa hemodynamiikka

Lisätiedot

Kuka on näkövammainen?

Kuka on näkövammainen? Näkövammat 1 Sisältö Kuka on näkövammainen? 3 Millaisia näkövammat ovat? 4 Näöntarkkuus 4 Näkökenttä 4 Kontrastien erotuskyky 6 Värinäkö 6 Silmien mukautuminen eri etäisyyksille 6 Silmien sopeutuminen

Lisätiedot

Ika a ntyneen diabeetikon insuliinihoidon haasteet perusterveydenhuollossa. Mikko Honkasalo, LT, diabetesla a ka ri, Nurmija rven terveyskeskus

Ika a ntyneen diabeetikon insuliinihoidon haasteet perusterveydenhuollossa. Mikko Honkasalo, LT, diabetesla a ka ri, Nurmija rven terveyskeskus Ika a ntyneen diabeetikon insuliinihoidon haasteet perusterveydenhuollossa Mikko Honkasalo, LT, diabetesla a ka ri, Nurmija rven terveyskeskus Tuore diabeteksen KH-suosituksen päivitys III/2016 Iäkkään

Lisätiedot

Tasigna (nilotinibi) Tärkeää tietoa lääkehoidostasi

Tasigna (nilotinibi) Tärkeää tietoa lääkehoidostasi Tasigna (nilotinibi) Tärkeää tietoa lääkehoidostasi Tärkeää tietoa TASIGNA-hoidosta Mitä TASIGNA ON? TASIGNA on reseptilääke, jota käytetään Philadelphia-kromosomipositiivisen kroonisen myelooisen leukemian

Lisätiedot

Kansaneläkelaitoksen päätös

Kansaneläkelaitoksen päätös Kansaneläkelaitoksen päätös tarvittavista selvityksistä ja lääketieteellisistä edellytyksistä, joiden tulee rajoitetusti erityiskorvattavan lääkkeen korvaamiseksi täyttyä Annettu Helsingissä 18. päivänä

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. Tabletti. Beige tai vaaleanruskea, soikea tabletti, jossa molemmilla puolilla jakouurre, 11 x 5,5 mm. Tabletti voidaan puolittaa.

VALMISTEYHTEENVETO. Tabletti. Beige tai vaaleanruskea, soikea tabletti, jossa molemmilla puolilla jakouurre, 11 x 5,5 mm. Tabletti voidaan puolittaa. 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Fortekor vet. 5 mg, tabletti kissoille ja koirille VALMISTEYHTEENVETO 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Vaikuttava aine: benatsepriilihydrokloridi 5 mg Täydellinen apuaineluettelo,

Lisätiedot

Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste?

Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste? Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste? Carol Forsblom, D.M.Sc. FinnDiane, kliininen koordinaattori HYKS Sisätaudit, Nefrologian klinikka Folkhälsanin tutkimuskeskus LabQuality 2008-02-07 Diabetes

Lisätiedot

abbvie VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintymisestä

abbvie VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintymisestä VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintymisestä Veren suuri parathormonipitoisuus viittaa sekundaariseen hyperparatyreoosiin. Kyseessä on kroonista munuaisten vajaatoimintaa sairastavilla

Lisätiedot

Turun yliopisto, silmätautioppi Perusopetuksen oppimistavoitteet

Turun yliopisto, silmätautioppi Perusopetuksen oppimistavoitteet sivu 1 Turun yliopisto, silmätautioppi Perusopetuksen oppimistavoitteet 1 Silmän anatomia ja fysiologia 2 Silmän tutkiminen 3 Taittovirheet ja niiden korjaaminen 4 Karsastus ja amblyopia 5 Harmaakaihi

Lisätiedot

Miten hoitosuosituksia luetaan ja sovelletaan perusterveydenhuollossa? Prof. Pekka Honkanen, Oulun yliopisto, Kainuun SOTE ky.

Miten hoitosuosituksia luetaan ja sovelletaan perusterveydenhuollossa? Prof. Pekka Honkanen, Oulun yliopisto, Kainuun SOTE ky. Miten hoitosuosituksia luetaan ja sovelletaan perusterveydenhuollossa? Prof. Pekka Honkanen, Oulun yliopisto, Kainuun SOTE ky. Yhteensä noin 13 000 000 potilaskäntiä/vuosi Hoitosuositusten käyttö lukuina

Lisätiedot

Hoito: Yksilöllinen annos, joka säädetään seerumin kaliumarvojen mukaan.

Hoito: Yksilöllinen annos, joka säädetään seerumin kaliumarvojen mukaan. 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Kaliumklorid Orifarm 750 mg depottabletti 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi depottabletti sisältää 750 mg kaliumkloridia. Täydellinen apuaineluettelo, ks. kohta 6.1. 3.

Lisätiedot

Lääkevalmisteella ei enää myyntilupaa

Lääkevalmisteella ei enää myyntilupaa PAKKAUSSELOSTE Nespo 15 mikrogrammaa, injektioneste, liuos injektiopullossa Nespo 25 mikrogrammaa, injektioneste, liuos injektiopullossa Nespo 40 mikrogrammaa, injektioneste, liuos injektiopullossa Nespo

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Cozaar 12,5 mg -tabletti Sininen, soikea kalvopäällysteinen tabletti, jonka toinen puoli on tasainen ja toisella puolella on merkintä 11.

Cozaar 12,5 mg -tabletti Sininen, soikea kalvopäällysteinen tabletti, jonka toinen puoli on tasainen ja toisella puolella on merkintä 11. 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Cozaar 12,5 mg kalvopäällysteiset tabletit Cozaar 50 mg kalvopäällysteiset tabletit Cozaar 100 mg kalvopäällysteiset tabletit 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi Cozaar

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Ei oleellinen. Tämä on geneerinen hakemus. Valmisteyhteenveto noudattaa alkuperäisvalmisteen

Lisätiedot

Henoch-Schönleinin purppura (HSP)

Henoch-Schönleinin purppura (HSP) Henoch-Schönleinin purppura (HSP) Mikä on Henoch-Schönleinin purppura (HSP)? Henoch-Schönleinin purppura (HSP) on hiussuonien eli kapillaarien tulehdustauti eli vaskuliitti, joka aiheuttaa tavallisimmin

Lisätiedot

ALENTUNEEN MUNUAISTOIMINNAN, KREATINIININ, INSULIININ JA HOMOKYSTEIININ YHTEYS AIVOHALVAUSRISKIIN

ALENTUNEEN MUNUAISTOIMINNAN, KREATINIININ, INSULIININ JA HOMOKYSTEIININ YHTEYS AIVOHALVAUSRISKIIN ALENTUNEEN MUNUAISTOIMINNAN, KREATINIININ, INSULIININ JA HOMOKYSTEIININ YHTEYS AIVOHALVAUSRISKIIN Antton Valtteri Kokkonen Opinnäytetyö (LL) Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. Mannitol Braun 150 mg/ml infuusioneste, liuos 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. Mannitol Braun 150 mg/ml infuusioneste, liuos 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Mannitol Braun 150 mg/ml infuusioneste, liuos 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT 1000 ml infuusionestettä sisältää 150 g mannitolia. Ominaisuudet: Teoreettinen

Lisätiedot

Soluista elämää. Tietopaketti Kantasolurekisteriin liittyjälle

Soluista elämää. Tietopaketti Kantasolurekisteriin liittyjälle Soluista elämää Tietopaketti Kantasolurekisteriin liittyjälle Perehdy huolella tietopakettiin ennen liittymistäsi Kantasolurekisteriin. Rekisteriin liitytään osoitteessa www.soluistaelämää.fi kantasolujen

Lisätiedot

Kuinka hoidan aivoterveyttäni?

Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Geriatrian dosentti Pirkko Jäntti Kemijärvi 28.11.2012 Kaavakuva eri muistijärjestelmistä Terveetkin aivot unohtelevat 83 % unohtaa ihmisten nimiä 60 % unohtaa esineiden

Lisätiedot

Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa?

Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa? Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa? Ravitsemusterapeutti Nea Kurvinen Ravitsemusterapia Balans nea.kurvinen@ravitsemusbalans.fi Ravitsemuksen merkitys reuman hoidossa Monipuolinen

Lisätiedot