Kreatiniiniarvo suurentunut mitä muuta tutkin?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kreatiniiniarvo suurentunut mitä muuta tutkin?"

Transkriptio

1 DIAGNOSTISIA ONGELMIA Kreatiniiniarvo suurentunut mitä muuta tutkin? Jukka Mustonen ja Ole Wirta Plasman kreatiniinin määritystä käytetään yleisesti munuaistoiminnan mittarina. Sen avulla tutkitaan glomerulusfiltraatiota, joka kuvastaa toimivien nefronien määrää. Normaalia suurempi kreatiniinipitoisuus on merkki sairaudesta, jonka syy pitää tavallisesti selvittää. Ensivaiheen tutkimusmenetelmiä ovat anamneesi, kliininen tutkimus, peruslaboratoriokokeet sekä munuaisten kaikututkimus. Näiden jälkeen tehdään harkinnan mukaan jatkoselvittelyjä. Tässä katsauksessa käsitellään suurentuneen kreatiniinipitoisuuden tutkimista aikuisilla. Kreatiniini ja kreatiniinipuhdistuma Kreatiniini muodostuu lihaksissa kreatiinista, jota syntyy maksassa. Elimistön kreatiinista 98 % on lihaksissa ja loput saadaan liharuoan mukana. Alle 2 % kreatiinista muuttuu päivittäin kreatiniiniksi. Kreatiniini suodattuu vapaasti glomeruluksissa eikä imeydy terveellä henkilöllä takaisin munuaistiehyissä. Täten plasman kreatiniinipitoisuus on glomerulusfiltraation (GFR) mittari. Kreatiniinin määrityksiä suoritetaan sekä plasma- että seerumnäytteistä. Viitearvot ja tulosten tulkinta ovat samanlaiset molemmissa tapauksissa. Normaalisti plasman kreatiniinipitoisuus on naisilla alle 100 µmol/l ja miehillä alle 125 µmol/l. Lihasmassa ja lihasten aktiivisuus sekä jossain määrin ruoan määrä ja laatu vaikuttavat arvoihin. Keitetyn lihan syömisen jälkeen voidaan todeta selvästi suurentuneita arvoja, sillä keittämisen yhteydessä lihan kreatiini muuttuu kreatiniiniksi. Vaikka GFR normaalisti heikkenee iän myötä, plasman kreatiniinipitoisuus ei kasva, koska kreatiniinin tuotto samanaikaisesti vähenee. Jos henkilöllä on pieni kreatiniinin tuotto esimerkiksi vähäisen lihasmassan vuoksi, saattaa GFR pienentyä puoleen ilman, että plasman kreatiniinipitoisuus on suurentunut (kuva 1) (Pasternack ja Mustonen 1995). Käytännössä munuaisten krooninen vajaatoiminta voidaan luokitella lieväksi, kun plasman kreatiniinipitoisuus on alle 200 µmol/l, keskivaikeaksi arvon ollessa µmol/l, ja vaikeaksi, kun pitoisuus ylittää arvon 500 µmol/l. Keskivaikeassa ja vaikeassa vajaatoiminnassa esiintyy tyypillisesti anemiaa, hyperfosfatemiaa, hypokalsemiaa, metabolista asidoosia ja hyperkalemiataipumusta (Saha ja Wirta 1995). Munuaisten akuutissa vajaatoiminnassa plasman kreatiniinipitoisuus kasvaa yleensä yli 50 µmol/l vuorokaudessa. Kreatiniinipuhdistuma, joka määritetään yleensä 24 tunnin virtsankeräyksen perusteella, on käytännön kliiniseen työhön sovelias GFR:n mitta. Normaali kreatiniinipuhdistuma on suurempi kuin 84 ml/min/1.73 m 2 (1.4 ml/s/1.73 m 2 ). Filtraation huonontuessa munuaistiehyissä tapahtuu kuitenkin jopa huomattavaa kreatiniinin sekreetiota, jolloin kreatiniinipuhdistuma yliarvioi todellista GFR:ää. Virhe voi olla jopa %, kun glomerulussuodos on vähemmän kuin 30 % Duodecim 113: ,

2 Plasman kreatiniinipitoisuus µmol/l c normaalialue a = normaali b = lihaksikas henkilö; kreatiniinia muodostuu paljon c = pieni lihasmassa; kreatiniinia muodostuu vähän a normaalista. Täsmällinen virtsankeräys on edellytys kreatiniinipuhdistuman luotettavalle määrittämiselle. Glomerulussuodoksen pienentyminen iän myötä on tärkeä pitää mielessä. Iän vaikutus tuloksiin voidaan laskea käyttämällä oheista yksinkertaista kaavaa (Cockroft ja Gault 1976), jolla plasman kreatiniinipitoisuus voidaan muuttaa kreatiniinipuhdistumaksi: kreatiniinipuhdistuma (ml/min) = (140 ikä) x paino: 0.8 x Pl-krea (µmol/l). b GFR (% normaalista) K u v a 1. Glomerulusfiltraation suhde plasman kreatiniinipitoisuuteen. Suhde määräytyy sen perusteella, mikä on kreatiniinin muodostumisnopeus elimistössä. Kuva on Rannikon ym. (1995) toimittamasta urologian oppikirjasta. Anamneesi Kun potilaalla todetaan normaalia suurempi kreatiniiniarvo, tulee pyrkiä selvittämään, onko kyseessä krooninen vai akuutti munuaistauti vai kroonisen taudin akutisoituminen (Takala ym. 1995). Jo kliinisen taudinkuvan ja peruslaboratoriotutkimusten avulla tämä erottelu onnistuu usein melko luotettavasti. Sukuanamneesista etsitään mahdollisia perin- nöllisiä munuaissairauksia, kuten aikuistyypin rakkulamunuaistautia ja Alportin oireyhtymää (taulukko 1). Jotkut krooniset glomerulonefriitit esiintyvät joskus suvuittain. Arvellaan myös, että taipumus diabeettiseen nefropatiaan on voimakkaampi tietyissä diabetessuvuissa. Tiedot aiemmasta suurentuneesta kreatiniiniarvosta tai poikkeavista virtsalöydöksistä pyritään saamaan. Onko joskus todettu proteinuriaa tai hematuriaa? Verenpaineanamneesi on tärkeä: milloin korkea verenpaine on todettu, onko annettu lääkehoitoa, mitä tutkimuksia asiassa on tehty? Kaikki muutkin aiemmat sairaudet on selvitettävä ja otettava huomioon infektiot, jotka voisivat olla yhteydessä krooniseen glomerulonefriittiin. Sekundaarisen amyloidoosin taustalta löytyy joskus tuberkuloosi tai muu krooninen keuhkoinfektio tai krooninen osteomyeliitti. Lapsuudessa alkaneisiin virtsatietulehduksiin voi liittyä krooninen munuaisvaurio, mutta ei juuri naisen aikuisiässä alkaneisiin infektioihin. Raskauksien kulku, mahdolliset raskausmyrkytykset sekä toistuvat keskenmenot huomioidaan. Hyvin tärkeää on mahdollinen diabeteksen olemassaolo. Diabeettinen nefropatia on nykyään maassamme tavallisin munuaisten kroonisen vajaatoiminnan syy. Tyypin 2 diabetes on nykyään yleisempi nefropatian aiheuttaja kuin tyypin 1 diabetes. Systeemiset sidekudostaudit on myös huomoitava. Nivelreuman ja selkärankareuman kesto, taudin aktiivisuus sekä tautiin annettu hoito selvitetään. Näihin tauteihin liittyvä sekundaarinen amyloidoosi ilmenee yleensä aluksi proteinuriana ja myöhemmin GFR:n heikkenemisenä. Etenkin iäkkäämmiltä tutkitaan verenkiertoelinten sairauksien riskitekijät sekä oireiden esiintyminen. Väestön ikääntyessä ateroskleroosin pohjalla syntyvää kroonista munuaistautia todetaan yhä enemmän. Alaraajaklaudikaatio liittyy vahvasti iskeemisen munuaistautiin, jonka taudinkuvaan voi liittyä akutisoitumisvaiheita kolesteroliembolisaation yhteydessä. Tämä voi tapahtua esimerkiksi verisuonileikkausten tai angiografioiden yhteydessä. Jos iäkkäällä henkilöllä todetaan tuntemattomasta syystä johtuva suurentunut plasman kreatiniinipitoisuus, on myös muistettava tiedustella mahdollisia multippelin myelooman oireita, kuten selkäkipuja J. Mustonen ja O. Wirta

3 T a u l u k k o 1. Anamneesissa huomioitavat asiat tutkittaessa potilasta, jonka plasman kreatiniinipitoisuus on suurentunut. Sukuanamneesi: rakkulamunuaistaudit, Alportin oireyhtymä, keinomunuaishoidot, munuaisensiirrot Aiemmat tiedot: kreatiniini, virtsalöydökset, verenpaine Krooniset infektiot, sidekudostaudit Lapsuuden ajan virtsatietulehdukset Pahanlaatuiset kasvaimet, annetut sädehoidot Diabetes: sekä tyypin 1 että tyypin 2 Vanhuksilla verenkiertoelinten sairaudet, selkäkivut Sosiaalinen anamneesi Lääkkeiden käyttö Oireet virtsaelimistön taholta Uremian oireet Munuaisten akuutin vajaatoiminnan taudinkuva Tiettyjen munuaistautien esiintyminen on sidoksissa sosiaaliseen ympäristöön. Tärkeitä seikkoja ovat infektioiden esiintyminen ja hoito, kohonneen verenpaineen esiintyminen, sen hoito ja hoitomyöntyvyys, alkoholin käyttö ja tupakointi. Ruokailutottumuksista huomioidaan suolan, rasvan ja proteiinin käyttö. Näitä seikkoja koskevilla kysymyksillä kartoitetaan etenkin hypertension ja ateroskleroosin riskitekijöitä. Työympäristön mahdolliset altistukset selvitetään. Hiilivetyaltistuksella voi olla yhteyttä krooniseen glomerulonefriittiin. Maanviljelijät sekä muut pelloilla ja metsässä liikkuvat henkilöt ovat selviä myyräkuumeen riskiryhmiä. Etnisten tekijöiden merkitys on Suomessa toistaiseksi melko vähäinen. Pahanlaatuinen verenpainetauti on yleinen mustalla ja IgA-nefropatia keltaisella rodulla. Lääkeanamneesi on keskeinen. Verenpainelääkkeistä ACE:n estäjät sekä angiotensiini II -antagonistit voivat heikentää munuaisten toimintaa, jos henkilöllä on munuaisvaltimon ahtauma. Laksatiivien ja diureettien käyttö voi tietyissä tilanteissa aiheuttaa hypovolemiaa ja munuaisperfuusion vähenemistä. Tulehduskipulääkkeet saattavat heikentää munuaisten toimintaa monella eri tavalla: sekä akuutteja että kroonisia vaurioita voi syntyä. Vanhukset ovat ilmeinen riskiryhmä. Reumalääkkeistä huomioidaan etenkin kullan ja penisillamiinin käyttö. Myös litium voi aiheuttaa kroonisen munuaistaudin. Aminoglykosideja käytetään edelleenkin ja ne aiheuttavat melko usein munuaisvaurioita. Tietyt lääkkeet, kuten simetidiini, triamtereeni, spironolaktoni, amiloridi, probenesidi ja trimetopriimi, vähentävät munuaistiehyissä tapahtuvaa kreatiniinin sekreetiota ja voivat siten hieman suurentaa plasman kreatiniinipitoisuutta muuttamatta GFR:ää. Tiheä virtsaamistarve sekä dysuria viittaavat tulehdukseen tai infektioon. Rakon tyhjenemishäiriöt on muistettava etenkin diabeetikoilla. Virtsasuihku heikentyy myös eturauhasen liikakasvun yhteydessä. Nokturia voi olla sydämen tai munuaisten vajaatoiminnan oire. Samea virtsa viittaa tulehdukseen, vaahtoava proteinuriaan, punainen tai tumma hematuriaan ja pneumaturia virtsatiefisteliin. Kylkikivut voivat olla merkki virtsateiden obstruktiosta, esimerkiksi virtsakivitaudista. IgA-nefropatiassa saattaa esiintyä virtsakivikohtausta muistuttavia tilanteita: kylkikipuja ja makroskooppista hematuriaa. Krooninen obstruktio voi olla hyvin vähäoireinenkin. On tärkeää selvittää, esiintyykö tutkittavalla oliguriaa, anuriaa tai polyuriaa. Anamneesissa kartoitetaan myös mahdolliset uremian oireet. Tavallisimpia ovat yleiskunnon heikkeneminen, väsymys, ruokahaluttomuus, ihokutina, lihaskrampit ja levottomat jalat. Nesteretention ja kohonneen verenpaineen aiheuttamat oireet tulevat usein kuvaan mukaan pidemmälle edenneessä vajaatoiminnassa. Munuaisten akuutti vajaatoiminta voi olla prerenaalinen, renaalinen tai postrenaalinen. Prerenaalisessa vajaatoiminnassa potilas on usein dehydroitunut ja yleensä hypotensiivinen, minkä vuoksi munuaisperfuusio on vähentynyt. Postrenaalisen taudin diagnoosi tehdään kliinisen kuvan, kliinisen tutkimuksen sekä etenkin munuaisten kaikututkimuksen avulla. Munuaisten renaalisen akuutin vajaatoiminnan syitä on runsaasti: erilaiset infektiot, vaskuliitit, lääkeaineet ja myrkytykset mukaan luettuina sienten sekä korvikealkoholien aiheuttamat. Kokemuksemme mukaan munuaisten akuutti vajaatoiminta diagnosoidaan joskus väärin akuutiksi pyelonefriitiksi, vaikka selkeitä virtsatieinfektion kliinisiä tai laboratoriolöydöksiä ei ole. Etenkin vanhuksia hoidettaessa on syytä pitää mielessä nopeasti etenevän glomerulonefriitin mahdollisuus (Mustonen 1990). Kreatiniiniarvo suurentunut mitä muuta tutkin? 1133

4 Kliininen tutkimus Verenpaineen huolellinen mittaus on tärkeää, koska useimpiin kroonisiin munuaistauteihin liittyy kohonnut verenpaine. Sydämen ja suurten verisuonten auskultaatio läppävikojen ja suoniahtautumien havaitsemiseksi kuuluu asiaan. Munuaisvaltimosta sekä systolessa että diastolessa kuuluva suhina viittaa valtimon ahtaumaan. Sen aiheuttaa tavallisimmin ateroskleroosi tai synnynnäinen fibromuskulaarinen dysplasia. Viimeksi mainittu on tavallisempi oikealla kuin vasemmalla puolella ja selvästi yleisempi naisilla kuin miehillä. Vatsan palpaatiossa tutkitaan etenkin aortta, munuaiset, maksa sekä virtsarakko. Munuaisten ja maksan suurentuminen on tavallista polykystisessä degeneraatiossa. Alavatsalla tuntuva tuumori voi olla retentiorakko. Tunnustelu peräsuolen kautta kuuluu rutiinitutkimukseen. Aliravitsemustila, harmaankalpea iho, raapimisjäljet sekä virtsan haju hengityksessä viittaavat munuaisten pitkälle edenneeseen krooniseen vajaatoimintaan. Silmänpohjat tutkitaan verenpaineen tai diabeteksen aiheuttamien muutosten havaitsemiseksi. Siellä voi näkyä myös kolesterolikiteitä. Alaraajoista huomioidaan perifeeriset sykkeet sekä mahdolliset turvotukset. Munuaisten akuutissa vajaatoiminnassa on tärkeää kiinnittää huomiota potilaan yleiskuntoon ja mahdollisiin uremian oireisiin, verenpaineeseen sekä nesteretention löydöksiin turvotukset mukaan luettuina. Laboratoriotutkimukset T a u l u k k o 2. Laboratoriotukimukset potilaalle, jolla on tuntemattomasta syystä johtuva plasman suuri kreatiniinipitoisuus. Virtsan perustutkimus: ph, albumiini, veri, leukosyytit, glukoosi, ketoaineet, nitriitti, suhteellinen tiheys Pieni verenkuva Lasko Elektrolyytit: natrium, kalium, kalsium, fosfaatti Seerumin urea Verenglukoosi Verikaasuanalyysi Seerumin kokonaisproteiini ja albumiini Virtsanäytteen mikroskopointi, virtsan bakteeriviljely Valkuaiseritys virtsaan (du-prot, alb/krea-suhde) Seerumin ja virtsan proteiinifraktiot Kokonais- ja HDL-kolesteroli, triglyseridit Serologiset ja immunologiset tutkimukset Kreatiniinipuhdistuma Kaikututkimus Nefrografia EKG ja thoraxröntgen Munuaisbiopsia Laboratoriotutkimuksilla etsitään tietoa suurentuneen kreatiniinipitoisuuden etiologista, selvitetään munuaisvian vaikeutta sekä kartoitetaan syntyneitä komplikaatioita. Perusverikokeisiin kuuluvat pieni verenkuva ja lasko (taulukko 2). Munuaisten vajaatoimintaan liittyvä anemia on normokromista ja normosytaarista. Korkea lasko voi viitata myeloomaan tai nefroottiseen oireyhtymään. CRP-tutkimuksesta on hyötyä etenkin akuuteissa tilanteissa; virusinfektioissa arvo on yleensä alle mg/l. Trombosytopeniaa esiintyy 75 %:lla myyräkuumeen akuutissa vaiheessa. Eosinofiliaa tavataan kolesteroliembolisaation yhteydessä. Virtsan perustutkimukseen kuuluu ph:n, albumiinin, punasolujen, valkosolujen, glukoosin, ketoaineiden, nitraatin ja suhteellisen tiheyden tutkiminen liuskakokeella. Tarvittaessa suoritetaan virtsanäytteen mikroskopointi ja virtsan bakteeriviljely. Punasolulieriöt viittaavat siihen, että hematuria on peräisin munuaistasolta. Jos kertanäytteessä on albumiinia, kannattaa suorittaa vuorokausivirtsan proteiininkeräys. Tämä voidaan korvata esimerkiksi yli yön tehtävällä virtsankeräyksellä tai määrittämällä kertavirtsanäytteestä albumiini-kreatiniinisuhde. Kannattaa muistaa, että perustutkimuksen koe, joka havaitsee hemoglobiinin, havaitsee myös myoglobiinin. Puhdas hematuria viittaa urologiseen tautiin, proteinuria sekä proteinuria ja hematuria yhdessä nefrologiseen tautiin. Seerumin elektrolyyttien määritykset kuuluvat perustutkimukseen, mutta poikkeavien löydösten oikea tulkinta on usein työlästä. Hyponatremia voi olla merkki tubulaarisesta munuaistaudista, hypokalemia renovaskulaariseen hypertensioon liittyvästä sekundaarisesta hyperaldosteronismista. Hyperkalsemia tuo mieleen sarkoidoosin tai 1134 J. Mustonen ja O. Wirta

5 syövän myelooma mukaan luettuina. Seerumin pieni kalsiumpitoisuus ja suuri fosfaattipitoisuus kuuluvat munuaisten vajaatoiminnan elektrolyyttimuutoksiin (Saha ja Wirta 1995). Muutosten taso kertoo munuaistaudin kestosta ja vaikeudesta. Seerumin kalsiumin määrityksessä kannattaa suosia ionisoituneen kalsiumin mittausta. Seerumin urean määrityksellä tutkitaan ennen kaikkea uremian vaikeusastetta. Se on tärkeä tutkimus munuaispotilaiden seurannassa ja dialyysihoidon tarpeellisuuden ja tehon arvioinnissa. Epäsuhta veren ja virtsan ph-arvoissa (asidoosi ja alkalinen virtsa) sekä laimea, konsentroitumaton virtsa viittaavat tubulointerstitiaaliseen sairauteen. Seerumin albumiini kannattaa määrittää, jos potilaalla esiintyy runsasta proteinuriaa. Nefroottiseen oireyhtymään kuuluvat proteinuria yli 3.5 g/vrk, hypoproteinemia sekä hyperlipidemia. Seerumin albumiinin määritys on myös hyvä tutkimus arvioitaessa munuaispotilaan ravitsemustilaa. Seerumin ja virtsan proteiinifraktiot on syytä tarvittaessa tutkia paraproteinemioiden havaitsemiseksi. Tavallisimmin taustalta löytyy multippeli myelooma. On syytä muistaa, että albumiinia tunnistavat virtsakoeliuskat eivät havaitse immunoglobuliinien kevytketjuja. Lisäksi on huomioitava, että nefroottisen oireyhtymään liittyy säännönmukaisesti korkea lasko. Krooniseen munuaistautiin liittyvät heikentynyt glukoosinsieto sekä monimuotoiset lipidihäiriöt. Sen vuoksi verenglukoosin, kokonais- ja HDL-kolesterolin ja triglyseridien pitoisuuden tutkiminen kuuluvat munuaispotilaiden tutkimuksiin. Erilaiset immunologiset ja serologiset tutkimukset suunnitellaan täysin potilaskohtaisesti. Reumaserologia sekä tuma- ja DNA-vasta-aineiden, komplementtien (C3, C4, CH-50) ja valkosoluvasta-aineiden (ANCA) määritykset kuuluvat systeemisten sidekudostautien ja vaskuliittien tutkimuksiin. Samoin virus- ja bakteeriinfektioiden diagnostiikassa käytettävät vasta-ainetutkimukset tehdään harkitusti. Kreatiniinipuhdistuma kannattaa määrittää munuaisten kroonisessa vajaatoiminnassa tutkimusten alkuvaiheessa, jolloin sitä voidaan käyttää potilaiden seurannassa. Perusterveydenhuollossa voidaan huolellisen anamneesin ja kliinisen tutkimuksen lisäksi tehdä taulukossa 2 mainituista tutkimuksista ainakin virtsan perustutkimus, verenkuvan, laskon ja elektrolyyttien määritykset sekä tarpeen mukaan virtsan jatkotutkimukset eli mikroskopointi, bakteeriviljely, valkuaiseritys sekä proteiinifraktioiden määritys. Edellä mainitut immunoserologiset tutkimukset voidaan jättää erikoissairaanhoidon suoritettavaksi, jos näyttää ilmeiseltä, että potilas lähetetään jatkotutkimuksiin. Kuvantamistutkimukset Munuaisten kaikukuvaus on perustutkimus, joka voidaan usein suorittaa perusterveydenhuollossa. Sen tarkoituksena on selvittää munuaisten lukumäärä, sijainti, koko ja rakenne. Munuaisten akuutissa vajaatoiminnassa tutkimus kertoo, ovatko virtsatiet laajentuneet (hydronefroosi), mikä liittyy postrenaaliseen tautiin. Kaikukuvauksella voidaan myös kätevästi tutkia rakon jäännösvirtsan määrä. Erilaisissa akuuteissa nefriiteissä havaitaan epäspesifisiä muutoksia, kuten munuaisten koon suurentumista ja kaikuisuuden muuttumista. Kroonisissa munuaistaudeissa munuaisen koko voi olla normaalia pienempi ja munuaisparenkyymissä saattaa esiintyä arpeumia. Munuaiskystat ja muut fokaaliset muutokset ovat helposti todettavissa kaikututkimuksessa. Kaikukuvauksen anti on tietenkin suuresti riippuvainen tutkijan osaamisesta. Muut sädediagnostiset tutkimukset, kuten tietokonetomografia, magneettikuvaus, urografia, retrogradinen pyelografia ja verisuonten varjoainekuvaukset, tehdään täysin potilaskohtaisesti ja useimmiten vasta erikoissairaanhoidon tasolla. Päällekkäisiä tutkimuksia pitää välttää, ja hoitavan lääkärin kannattaa< neuvotella tutkimusohjelmasta radiologin kanssa. Ennen virtsateiden varjoainekuvauksia potilaat, etenkin iäkkäät diabeetikot, on syytä nesteyttää hyvin, koska tutkimusaineet voivat edelleen pahentaa munuaisten vajaatoimintaa. EKG ja thoraxröntgenkuvaus kuuluvat perustutkimukseen, jos potilaalla on kohonnut verenpaine. Munuaisbiopsia on arvokas sairaalatutkimus selvitettäessä munuaisten akuuttien ja kroonisten vajaatoimintatilojen etiologiaa. Kreatiniiniarvo suurentunut mitä muuta tutkin? 1135

6 Isotooppitutkimukset Isotooppinefrografia on funktiotutkimus, jolla saadaan tietoa munuaisten verenkierrosta, parenkyymin toiminnasta sekä kyvystä poistaa merkkiainetta verenkierrosta. Tutkimusta tarvitaan esimerkiksi silloin, kun halutaan tietää, onko munuaisten toiminta symmetristä vai esiintyykö viitteitä munuaisten toimintaan toispuolisesta vaikuttavasta taudista. Kaptopriilinefrografia on hyvä tukimus epäiltäessä renovaskulaarista hypertensiota. Jos plasman kreatiniinipitoisuus on yli 200 µmol/l, isotooppinefrografiasta saatava hyöty on yleensä vähäinen. Vaikeassa vajaatoiminnassa kreatiniinin tubulaarinen sekreetio lisääntyy huomattavasti, mikä tekee kreatiniinipuhdistumasta epäluotettavan. Niinpä esimerkiksi suunniteltaessa dialyysihoidon aloittamisajankohtaa GFR on syytä määrittää isotooppitekniikalla. Tavallisimmin käytetään 51 kromilla merkittyä EDTA:ta. Tällöin pystytään yhden tutkimusruiskeen avulla määrittämään luotettavasti GFR. Tutkimuksessa ei tarvita virtsankeräystä, vaan puhdistuma lasketaan plasmasta tehtyjen ajoitettujen aktiivisuusmittausten perusteella. Isotooppitutkimuksia voidaan suorittaa keskussairaaloissa. Yhteenveto Plasman suurentuneen kreatiniinipitoisuuden syy pitää tavallisesti selvittää. Perustutkimukset, joihin kuuluvat anamneesi, kliininen tutkimus, peruslaboratoriotutkimukset sekä munuaisten kaikukuvaus, tehdään perusterveydenhuollossa, Tällöin lääkäri pyrkii saamaan rationaalisen selityksen potilaansa heikentyneelle munuaistoiminnalle. Läheskään aina tämä ei heti onnistu. Tällöin perusterveydenhuollossa on syytä järjestää ainakin riittävän tiivis jatkoseuranta. Seurannan tarkoituksena on varmistaa, onko kyseessä etenevä munuaisten vajaatoiminta. Seurannan tiheys määräytyy potilaskohtaisesti. Käytännössä potilas on usein tarpeellista lähettää jatkotutkimuksiin, koska lopullisen diagnoosin tekeminen on monesti palapeli, jonka kokoaminen vaatii melkoista kokemusta. Munuaisten kroonisessa vajaatoiminnassa hoitosuunnitelma on syytä tehdä hyvissä ajoin taudin progression hidastamiseksi (Saha ja Wirta 1995). Samoin valmistautuminen uremian aktiivihoitoon on tärkeää aloittaa riittävän varhain. Hyvä yhteistyö perusterveydenhuollon ja sairaalan välillä on tärkeää. Jos taudinkuva viittaa munuaisten akuuttiin vajaatoimintaan, on potilas yleensä syytä lähettää sairaalatutkimuksiin. Tilaa ei pidä ilman kunnon perusteita diagnosoida virtsatietulehdukseksi. Kun kyseessä on vanhus, on muistettava esimerkiksi nopeasti etenevä glomerulonefriitti. Taudin nopea diagnoosi munuaisbiopsian avulla johtaa ripeään hoitoon. Nykyään varsin tavallinen syy munuaisten akuuttiin vajaatoimintaan tai kroonisen vajaatoiminnan pahenemiseen on se, että potilas on syystä tai toisesta dehydroitunut ja käyttää samalla tulehduskipulääkkeitä tai ACE:n estäjiä. Kirjallisuutta Cockroft D, Gault M K: Prediction of creatinine clearance from serum creatinine. Nephron 16: 31 41, 1976 Mustonen J: Nopeasti etenevä glomerulonefriitti. Suom Lääkäril 28: , 1990 Pasternack A, Mustonen J: Munuaisten toimintakokeet. Kirjassa: Urologia, s Toim. S Rannikko, O Lukkarinen, M Ruutu, K Taari, T Tammela. Kustannus Oy Duodecim, Helsinki 1995 Saha H, Wirta O: Munuaisten vajaatoimintaa potevan hoito. Duodecim 111: , 1995 Takala J, Ikäheimo R, Vehviläinen A, Lampainen E: Mitä tehdä munuaissairautta epäiltäessä? Duodecim 111: , 1995 JUKKA MUSTONEN, apulaisprofessori OLE WIRTA, LT, erikoislääkäri Tampereen yliopiston lääketieteen laitos ja TAYS:n sisätautien klinikka PL 2000, Tampere Aikakauskirjan pyytämä artikkeli Jätetty toimitukselle

Mitä teen, kun kreatiniiniarvo on suurentunut? Munuaisten sairauden tai toimintahäiriön seulonnassa riittävät anamneesin ja kliinisen

Mitä teen, kun kreatiniiniarvo on suurentunut? Munuaisten sairauden tai toimintahäiriön seulonnassa riittävät anamneesin ja kliinisen Näin tutkin HEIKKI SAHA Mitä teen, kun kreatiniiniarvo on suurentunut? Munuaisten sairauden tai toimintahäiriön seulonnassa riittävät anamneesin ja kliinisen tutkimuksen lisäksi hyvin yksinkertaiset ja

Lisätiedot

sairauksien Munuaisennaltaehkäisy

sairauksien Munuaisennaltaehkäisy sairauksien Munuaisennaltaehkäisy 2 Teksti: Seppo Ojanen, Nefrologian ylilääkäri Päijät-Hämeen keskussairaala, Tammikuu 2010 Sisällys Munuaissairauksien ennaltaehkäisy 4 Munuaissairauksien yleisyys Suomessa

Lisätiedot

Käypä hoito -suositus

Käypä hoito -suositus Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Nefrologiyhdistyksen asettama työryhmä Duodecim 2007;123(20):2510 4 Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti koottuun tutkimustietoon,

Lisätiedot

Olmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Olmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Olmesartan medoxomil STADA 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Olmesartan medoxomil STADA 10 mg kalvopäällysteiset tabletit Olmesartan

Lisätiedot

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 41 KABERGOLIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON 4.2 Annostus ja antotapa: Seuraava tieto tulee lisätä sopivalla tavalla:

Lisätiedot

K&V kasvattajaseminaari 16.10.2005 Marjukka Sarkanen

K&V kasvattajaseminaari 16.10.2005 Marjukka Sarkanen An update on the diagnosis of proteinuria in dogs Oct 1, 2003 By: Johanna Frank, DVM, Dipl. ACVIM PLN: Vioittuneet munuaiskeräset (glomerulus) laskevat veren proteiinin (albumiini) virtsaan. Syitä: glomerulonefriitti

Lisätiedot

Sairastettu virtsatieinfektio

Sairastettu virtsatieinfektio Sairastettu virtsatieinfektio Mikä on ennuste? Milloin ja miksi annan lähetteen jatkotutkimuksiin? Suomen koulu- ja nuorisolääketieteen yhdistyksen koulutustilaisuus Turku 25.10.2007 Timo Jahnukainen TYKS,

Lisätiedot

Munuaispotilaan kohonneen verenpaineen hoito. Suomen verenpaineyhdistyksen syyskokous 5.9.2015 Karri Helin

Munuaispotilaan kohonneen verenpaineen hoito. Suomen verenpaineyhdistyksen syyskokous 5.9.2015 Karri Helin Munuaispotilaan kohonneen verenpaineen hoito Suomen verenpaineyhdistyksen syyskokous 5.9.2015 Karri Helin LT, tutkimustyö hypertensiosta ja nefrologiasta sisätautien ja nefrologian erikoislääkäri European

Lisätiedot

Asiakastiedote 26/2014

Asiakastiedote 26/2014 Arvoisa asiakas, Asiakastiedote Sivu 1/5 Muutoksia reniini- ja aldosteronimäärityksiin sekä uusi tutkimus Aldosteroni-reniini, suhde fp-reniini, konsentraatio fp-reninm ATK 22100 P -Reniini, konsentraatio

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut

Lisätiedot

Virtsan kemiallisen seulonnan kliininen käyttö. Dosentti Martti L.T. Lalla Osastonylilääkäri HUSLAB Kirurginen sairaala 4.2.2009

Virtsan kemiallisen seulonnan kliininen käyttö. Dosentti Martti L.T. Lalla Osastonylilääkäri HUSLAB Kirurginen sairaala 4.2.2009 Virtsan kemiallisen seulonnan kliininen käyttö Dosentti Martti L.T. Lalla Osastonylilääkäri HUSLAB Kirurginen sairaala Virtsa elimistön tietolähteenä Virtsa - ensimmäinen kehon aine, jonka tutkiminen yhdistettiin

Lisätiedot

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto EMA/188850/2014 Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto Tämä on Jardiance-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes sairautena

Tyypin 2 diabetes sairautena Tyypin 2 diabetes sairautena Liisa Hiltunen / PPSHP Diabetes Sokeriaineenvaihduntahäiriö, jossa häiriö insuliinihormonin erityksessä ja/tai toiminnassa, mistä johtuen verensokeri kohoaa usein häiriöitä

Lisätiedot

Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto

Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto EMA/775515/2014 Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Cosentyx-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla varmistetaan,

Lisätiedot

Munuaisen parenkyymisairaudet

Munuaisen parenkyymisairaudet Verenkierron suunta 13.11.2012 Luennon sisältö Munuaisen parenkyymisairaudet Anne Räisänen-Sokolowski dosentti, erikoislääkäri HUSLAB, Transplantaatiopatologian laboratorio Munuaisen rakenteen ja toiminnan

Lisätiedot

IAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP

IAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP IAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP Esitiedot Yli 70 v. mies. PSA normaali 1.4. Nopeasti alkaneet virtsavaivat ja kystoskopiassa koko prostaattinen uretra ahtautunut tuumorinomaisesti.

Lisätiedot

ELINPATOLOGIAN RYHMÄOPETUS MUNUAINEN

ELINPATOLOGIAN RYHMÄOPETUS MUNUAINEN ELINPATOLOGIAN RYHMÄOPETUS MUNUAINEN KYSYMYKSET: 1. Glomeruluksen rakenne. Mihin seikkoihin perustuu valikoiva läpäiseväisyys veri- ja virtsatilan välillä? 2. Glomerulusvaurion mekanismit A. Immunologiset

Lisätiedot

POTILASOHJE 1 ensitieto 26.3.2012

POTILASOHJE 1 ensitieto 26.3.2012 VIRTSARAKKOSYÖPÄ POTILASOHJE 1 Sinulla on todettu virtsarakkosyöpä, johon sairastuminen voi herättää paljon kysymyksiä, pelkoa ja ahdistusta. Haluamme antaa tietoa sairaudestasi, jotta selviytyisit mahdollisimman

Lisätiedot

SISÄTAUTEIHIN ERIKOISTUVAN LÄÄKÄRIN LOKIKIRJA

SISÄTAUTEIHIN ERIKOISTUVAN LÄÄKÄRIN LOKIKIRJA 1 Lääketieteen yksikkö, Tampereen yliopisto SISÄTAUTEIHIN ERIKOISTUVAN LÄÄKÄRIN LOKIKIRJA Erikoistujan nimi: Itsearvioinnin pvm ja koulutusvaihe: Sisätautien 6 vuoden koulutusohjelman tavoitteena on tuottaa

Lisätiedot

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Proscar 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Eturauhanen on ainoastaan miehillä oleva rauhanen. Eturauhanen

Lisätiedot

Kliinikon odotukset virtsatieinfektioiden laboratoriotutkimuksilta

Kliinikon odotukset virtsatieinfektioiden laboratoriotutkimuksilta SKKY ry:n ja Sairaalakemistit ry:n syyskoulutuspäivät Kliinikon odotukset virtsatieinfektioiden laboratoriotutkimuksilta Maarit Wuorela, LT, oyl Turun kaupungin hyvinvointitoimiala erikoissairaanhoito

Lisätiedot

Keuhkoahtaumatauti 2007

Keuhkoahtaumatauti 2007 Keuhkoahtaumatauti 2007 Maailmanlaajuisesti jopa 16 miljoonaa ihmistä sairastaa keuhkoahtaumatautia. Kansainvälisten tutkimusten mukaan 56 85 prosenttia tautitapauksista saattaa olla diagnosoimatta (Kinnula,

Lisätiedot

Nuoren naisen VIRTSATIETULEHDUS

Nuoren naisen VIRTSATIETULEHDUS Nuoren naisen VIRTSATIETULEHDUS Terveyden edistämisen keskus ry:n arvioima. Julkaisija:Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö Töölönkatu 37 A 00260 Helsinki Tilaukset: julkaisutilaukset@yths.fi Kirjoittanut:

Lisätiedot

Liite I. Tieteelliset johtopäätökset ja perusteet myyntilupien ehtojen muuttamiselle

Liite I. Tieteelliset johtopäätökset ja perusteet myyntilupien ehtojen muuttamiselle Liite I Tieteelliset johtopäätökset ja perusteet myyntilupien ehtojen muuttamiselle Tieteelliset johtopäätökset Kun otetaan huomioon lääketurvallisuuden riskinarviointikomitean (PRACin) arviointiraportti

Lisätiedot

Pramipexol Stada. 18.10.2013, Versio V01 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Pramipexol Stada. 18.10.2013, Versio V01 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Pramipexol Stada 18.10.2013, Versio V01 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Pramipexol STADA 0,088 mg tabletti Pramipexol STADA 0,18 mg tabletti Pramipexol STADA

Lisätiedot

Virtsatiekomplikaatiot. Päivi Härkki GKS päivät 14.10.2011

Virtsatiekomplikaatiot. Päivi Härkki GKS päivät 14.10.2011 Virtsatiekomplikaatiot Päivi Härkki GKS päivät 14.10.2011 diagnostisissa laparoskopioissa riski olematon LH:ssa 0.3% dg peroperatiivisesti vain 10% poltto suurin syyllinen Uretervaurio LH:n uretervauriot

Lisätiedot

Lasten virtsatieinfektioiden diagnostiikan ja hoidon kulmakivet

Lasten virtsatieinfektioiden diagnostiikan ja hoidon kulmakivet 25.10.2007 Lasten virtsatieinfektioiden diagnostiikan ja hoidon kulmakivet Ville Peltola TYKS, lastenklinikka Insidenssi Suurin < 1-v: pojat = tytöt, n. 7/1000 1-v: tytöt > pojat 8% tytöistä sairastaa

Lisätiedot

ENDOTELIINIRESEPTORIT MUNUAISTEN VAJAATOIMINNASSA

ENDOTELIINIRESEPTORIT MUNUAISTEN VAJAATOIMINNASSA ENDOTELIINIRESEPTORIT MUNUAISTEN VAJAATOIMINNASSA Maria Sariola Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen laitos / sisätaudit tammikuu/2013 Tampereen yliopisto Lääketieteen

Lisätiedot

Maksa, ruuansulatuskanava ja alkoholi. Helena Tunturi-Hihnala 7.9.2009

Maksa, ruuansulatuskanava ja alkoholi. Helena Tunturi-Hihnala 7.9.2009 Maksa, ruuansulatuskanava ja alkoholi Helena Tunturi-Hihnala 7.9.2009 Alkoholi ja maksa Alkoholin vaikutukset elimistössä näkyvät herkästi maksan transaminaasiarvojen lievänä kohoamisena (n.10%:lla väestöstä)

Lisätiedot

Käypä hoito -indikaattorit, diabetes

Käypä hoito -indikaattorit, diabetes 1 Käypä hoito -indikaattorit, diabetes Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat useaan suositukseen: Diabetes (2013), Diabeettinen nefropatia (2007), Diabeettinen retinopatia (2014), Diabeetikon

Lisätiedot

Munuaissairauksien kirjo on muuttunut viime

Munuaissairauksien kirjo on muuttunut viime KATSAUS Munuaistaudit ja raskaus Ilpo Ala-Houhala ja Pentti K. Heinonen Munuaissairauksien merkitys korostuu raskauden aikana, koska ne saattavat huonontaa sekä äidin että sikiön ennustetta. Ratkaisevia

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula 1 Johdanto Arviolta 500 000 suomalaista sairastaa diabetesta ja määrä kasvaa koko

Lisätiedot

Tupakointi, liiallinen alkoholinkäyttö, huumeet.

Tupakointi, liiallinen alkoholinkäyttö, huumeet. Yleinen luulo on, että syy erektiohäiriöön löytyisi korvien välistä. Tosiasiassa suurin osa erektiohäiriöistä liittyy sairauksiin tai lääkitykseen. Jatkuessaan erektiohäiriö voi toki vaikuttaa mielialaankin.

Lisätiedot

Immuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008

Immuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunipuutokset Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunijärjestelm rjestelmän n toiminta Synnynnäinen immuniteetti (innate) Välitön n vaste (tunneissa)

Lisätiedot

Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco

Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco tiedottaa 20/2015 17.8.2015 Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco hyväksyjä: Roberto Blanco pvm: 17.8.2015 Ohje tilaajille ja kuvausyksiköille Selkärangan

Lisätiedot

Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO EMA/198014/2014 Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Tämä on Sylvant-valmistetta koskevan riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joiden

Lisätiedot

Diabetes (sokeritauti)

Diabetes (sokeritauti) Diabetes (sokeritauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Diabeteksessa eli sokeritaudissa veren sokerimäärä on liian korkea. Lääkäri tai hoitaja mittaa verensokerin verinäytteestä

Lisätiedot

Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon

Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon Mikko Syvänne Ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon 1 Yleiset tavoitteet 2 Prospective Studies Collaboration, Lancet 2007 3 Prospective Studies Collaboration,

Lisätiedot

Ajankohtaista hematologiasta: Anemian laboratoriotutkimukset. Eeva-Riitta Savolainen Osastonylilääkäri Nordlab Oulu/OYS

Ajankohtaista hematologiasta: Anemian laboratoriotutkimukset. Eeva-Riitta Savolainen Osastonylilääkäri Nordlab Oulu/OYS Ajankohtaista hematologiasta: Anemian laboratoriotutkimukset Eeva-Riitta Savolainen Osastonylilääkäri Nordlab Oulu/OYS Anemia mitä tarkoitetaan? Veren hemoglobiini tai punasoluarvot ovat pienemmät kuin

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Numeta G16E, Numeta G19E 2332015, Versio 30 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI2 Julkisen yhteenvedon osiot VI21 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Joillakin sairaalapotilailla ei välttämättä

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016 Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito Mikä on verenpaine? Ellei painetta, ei virtausta Sydän supistuu sykkivä paineaalto Paineaallon kohdalla systolinen (yläpaine) Lepovaiheen aikana diastolinen (alapaine)

Lisätiedot

Hypertension endokriiniset syyt. Leena Moilanen Sisätautien klinikka KYS Lääkärien kertausharjoitukset: Endokrinologia 5.12.2008

Hypertension endokriiniset syyt. Leena Moilanen Sisätautien klinikka KYS Lääkärien kertausharjoitukset: Endokrinologia 5.12.2008 Hypertension endokriiniset syyt Leena Moilanen Sisätautien klinikka KYS Lääkärien kertausharjoitukset: Endokrinologia 5.12.2008 Sidonnaisuudet Leena Moilanen En omista lääke-, terveysteknologia- tai instrumenttiteollisuuden

Lisätiedot

LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN. Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus

LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN. Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus Lymfosytoosin määritelmä veren lymfosyyttien määrä >3.5 x 10 9 /l lymfosyyttien kohonnut %-osuus erittelyjakaumassa voi johtua joko

Lisätiedot

Myyräkuume ja tularemia. 16.10.2015 Elina Saarela

Myyräkuume ja tularemia. 16.10.2015 Elina Saarela Myyräkuume ja tularemia 16.10.2015 Elina Saarela Myyräkuume Puumala-viruksen aiheuttama zoonoosi Kantajina metsämyyrät Myyräkanta vaikuttaa esiintyvyyteen Hengitystietartunta eritteistä Ei tartu ihmisestä

Lisätiedot

Kliinikko ja S-korsol/dU-korsol. 4.2.2009 Anna-Mari Koski Keski-Suomen keskussairaala

Kliinikko ja S-korsol/dU-korsol. 4.2.2009 Anna-Mari Koski Keski-Suomen keskussairaala Kliinikko ja S-korsol/dU-korsol 4.2.2009 Anna-Mari Koski Keski-Suomen keskussairaala Lisämunuaisen toiminnan tutkimiseen käytettävät t hormonitutkimukset Tutkimusaihe Perustutkimus Rasituskokeet Hyperkortisolismi

Lisätiedot

Julkisen yhteenvedon osiot

Julkisen yhteenvedon osiot Olmestad Comp 20 mg/12,5 mg kalvopäällysteinen tabletti Olmestad Comp 20 mg/25 mg kalvopäällysteinen tabletti 17.12.2015, versio V1.3 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon

Lisätiedot

Osteoporoosi (luukato)

Osteoporoosi (luukato) Osteoporoosi (luukato) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Osteoporoosi tarkoittaa, että luun kalkkimäärä on vähentynyt ja luun rakenne muuttunut. Silloin luu voi murtua

Lisätiedot

Vuosiraportti 6 Suomen munuaistautirekisteri Koko maa 22 potilasta/1 milj. asukasta Ahvenanmaa 55 Ryhmä 1 < 6 potilasta/1 milj. as. Ryhmä 2 6 potilasta/1 milj. as. Ryhmä 3 > potilasta/1 milj. as. Vaasa

Lisätiedot

Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP

Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP Mikrobin ja ihmisen suhde Hyödylliset mikrobit, henkilön oma mikrobisto (ns. normaalifloora) Käsitteellä infektiotauti

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä

Lisätiedot

Muutoksia valmisteyhteenvedon merkittäviin kohtiin ja pakkausselosteisiin

Muutoksia valmisteyhteenvedon merkittäviin kohtiin ja pakkausselosteisiin Liite III Muutoksia valmisteyhteenvedon merkittäviin kohtiin ja pakkausselosteisiin Huom.: Nämä muutokset valmisteyhteenvetoon, pakkausmerkintöihin ja pakkausselosteeseen saatetaan päivittää myöhemmin

Lisätiedot

Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto

Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto EMA/775985/2014 Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) enhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Viekirax-valmisteen enhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet,

Lisätiedot

Kuvantaminen akuutissa ja kroonisessa pankreatiitissa. Eila Lantto HUS-Kuvantaminen

Kuvantaminen akuutissa ja kroonisessa pankreatiitissa. Eila Lantto HUS-Kuvantaminen Kuvantaminen akuutissa ja kroonisessa pankreatiitissa Eila Lantto HUS-Kuvantaminen Roche Oy (koulutusmatka, luentopalkkio) Kuvantamisen rooli diagnostiikassa ja seurannassa (EUS, ERCP ei käsitellä) Kuvantamismenetelmän

Lisätiedot

Vuosiraportti 2002 Eloonjäämistodennäköisyys

Vuosiraportti 2002 Eloonjäämistodennäköisyys Vuosiraportti 22 Suomen munuaistautirekisteri Eloonjäämistodennäköisyys,9,8,,6,5,4,3,2, p

Lisätiedot

Sinulle, joka haluat lisätietoa inkontinenssista

Sinulle, joka haluat lisätietoa inkontinenssista Sinulle, joka haluat lisätietoa inkontinenssista Teksti: Inkontinenscentrum i Västra Götaland Kuvat: Kajsa Lundberg Layout: Svensk Information Pidätysvaikeuksia? Lirahtiko? Karkaileeko virtsa? Oletko pidätyskyvytön?

Lisätiedot

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on

Lisätiedot

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 25 BROMOKRIPTIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON MERKITYKSELLISIIN KOHTIIN TEHTÄVÄT MUUTOKSET 4.2 Annostus ja antotapa

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. Yksi kalvopäällysteinen tabletti sisältää 12,5 mg, 25 mg, 50 mg tai 100 mg losartaanikaliumia.

VALMISTEYHTEENVETO. Yksi kalvopäällysteinen tabletti sisältää 12,5 mg, 25 mg, 50 mg tai 100 mg losartaanikaliumia. VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Losartan Actavis 12,5 mg kalvopäällysteiset tabletit Losartan Actavis 25 mg kalvopäällysteiset tabletit Losartan Actavis 50 mg kalvopäällysteiset tabletit Losartan

Lisätiedot

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, Sydän- ja verisuoni sairaudet Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, - Yli miljoona suomalaista sairastaa sydän-ja verisuoni sairauksia tai diabetesta. - Näissä sairauksissa on kyse rasva- tai sokeriaineenvaihdunnan

Lisätiedot

Suomen munuaistautirekisteri Ilmaantuvuus/ miljoona asukasta 9 8 7 5 4 3 2-97 -98-99 - - -2-3 -4-5 - -7-8 -9 Vuosi GFR (ml/min/,73 m 2 ) > 2 8 9 7 < Suomen munuaistautirekisteri Sisällys Suomen munuaistautirekisteri

Lisätiedot

Urologiset vammat. Hanna Vasarainen HUS Urologian klinikka 5.2.2010

Urologiset vammat. Hanna Vasarainen HUS Urologian klinikka 5.2.2010 Urologiset vammat Hanna Vasarainen HUS Urologian klinikka 5.2.2010 Munuaisvammat Kaikista vammoista munuaisen osuus on 1 5 % Vatsavammojen yhteydessä munuaisvamma 10 20 %:lla 30 50 % virtsa- ja sukuelinvammoista

Lisätiedot

Verikaasuanalyysi. Esitys (anestesia)hoitajille. Vesa Lappeteläinen 3.10.2013

Verikaasuanalyysi. Esitys (anestesia)hoitajille. Vesa Lappeteläinen 3.10.2013 Verikaasuanalyysi Esitys (anestesia)hoitajille Vesa Lappeteläinen 3.10.2013 Yleistä Yleensä valtimoverestä otettava verinäyte, joka analysoidaan vieritestianalysaattorilla Nopein tapa saada keskeistä tietoa

Lisätiedot

TUBERKULOOSI. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus

TUBERKULOOSI. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus TUBERKULOOSI On Mycobacterium tuberculosis bakteerin aiheuttama infektio. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus Hoitona käytetään usean lääkkeen

Lisätiedot

18 (25) KUVA 17A. Hiivaa 400-kertaisella suurennoksella vaaleakentällä. KUVA 17B. Hiivaa 400-kertaisella suurennoksella faasikontrastilla.

18 (25) KUVA 17A. Hiivaa 400-kertaisella suurennoksella vaaleakentällä. KUVA 17B. Hiivaa 400-kertaisella suurennoksella faasikontrastilla. 18 (25) KUVA 17A. Hiivaa 400-kertaisella suurennoksella KUVA 17B. Hiivaa 400-kertaisella suurennoksella KUVA 18A. Hiivaa 400-kertaisella suurennoksella KUVA 18B. Hiivaa 400-kertaisella suurennoksella 4.4

Lisätiedot

s upersankari M UN UAINEN TAISTELEE! Suojele sitä VASTUsTAJILTA www.supersankarimunuainen.fi

s upersankari M UN UAINEN TAISTELEE! Suojele sitä VASTUsTAJILTA www.supersankarimunuainen.fi s upersankari M UN UAINEN TAISTELEE! Suojele sitä VASTUsTAJILTA www.supersankarimunuainen.fi SISÄLL YS: 3 Supersankarimunuaisen supervoimat 4 Supersankarimunuainen 5 Vastustaja 1: YLIPAINO 6 Supersankarimunuainen

Lisätiedot

Muistisairaudet saamelaisväestössä

Muistisairaudet saamelaisväestössä Muistisairaudet saamelaisväestössä Anne Remes Professori, ylilääkäri Kliininen laitos, neurologia Itä-Suomen yliopisto, KYS Esityksen sisältö Muistisairauksista yleensä esiintyvyys tutkiminen tärkeimmät

Lisätiedot

VERITURVARAPORTTI 1 (5) VERENSIIRTOJEN HAITTAVAIKUTUKSET VUONNA 2009

VERITURVARAPORTTI 1 (5) VERENSIIRTOJEN HAITTAVAIKUTUKSET VUONNA 2009 VERITURVARAPORTTI 1 (5) VERENSIIRTOJEN HAITTAVAIKUTUKSET VUONNA Verensiirtojen haittavaikutusten raportoinnilla ja tutkimisella on Suomessa pitkät perinteet, ja veriturvatoiminta on lakisääteistä. Toiminnan

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria. Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri

Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria. Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri Epidemiologia N. 10%:lla suomalaisista on keuhkoahtaumatauti Keuhkoahtaumatauti

Lisätiedot

sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita?

sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita? sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita? Ahdistaako henkeä? Tärkeää tietoa keuhkoahtaumataudista Keuhkoahtaumatauti kehittyy useimmiten tupakoiville ihmisille. Jos kuulut riskiryhmään tai sairastat

Lisätiedot

Opas. munuaisen luovuttajalle

Opas. munuaisen luovuttajalle Opas munuaisen luovuttajalle Suomessa on vuodesta 1964 alkaen tehty yli 5500 munuaisensiirtoa. Vuosittain niitä tehdään 150 210. Valtaosa siirrettävistä munuaisista saadaan aivokuolleilta luovuttajilta.

Lisätiedot

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Huomautus: Seuraavat muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen tiettyihin kohtiin tehdään sovittelumenettelyn

Lisätiedot

VeTe Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto

VeTe Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto Ravitsemusterapeutti Mari Salminen VeTe terveillä 65 v täyttäneillä esiintyvyys 5-8 % 80 v täyttäneillä esiintyvyys 10-20 % sairaalahoidossa olevilla vanhuksilla 32-50 % pysyvässä laitoshoidossa olevilla

Lisätiedot

Iskeeminen munuaissairaus

Iskeeminen munuaissairaus Nefrologia Jukka Mustonen ja Ole Wirta on väestön vanhenemisen takia nykyään munuaisten vaikean vajaatoiminnan tärkeä syy. Se kehittyy useimmiten salakavalasti vähäoireisena valtimonkovettumistautia sairastavalle

Lisätiedot

Lääkityksen arvioinnit ja niiden kriteerit. Risto Huupponen Farmakologia, lääkekehitys ja lääkehoito

Lääkityksen arvioinnit ja niiden kriteerit. Risto Huupponen Farmakologia, lääkekehitys ja lääkehoito Lääkityksen arvioinnit ja niiden kriteerit Risto Huupponen Farmakologia, lääkekehitys ja lääkehoito Lääkehoidon haasteet - väestön ikääntyminen - (lääke)hoidon mahdollisuuksien laajeneminen uusiin sairauksiin

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. Addex-Magnesiumsulfaatti 246 mg/ml infuusiokonsentraatti, liuosta varten

VALMISTEYHTEENVETO. Addex-Magnesiumsulfaatti 246 mg/ml infuusiokonsentraatti, liuosta varten VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Addex-Magnesiumsulfaatti 246 mg/ml infuusiokonsentraatti, liuosta varten 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT 1 ml Addex-Magnesiumsulfaatti infuusiokonsentraattia

Lisätiedot

ALENTUNEEN MUNUAISTOIMINNAN, KREATINIININ, INSULIININ JA HOMOKYSTEIININ YHTEYS AIVOHALVAUSRISKIIN

ALENTUNEEN MUNUAISTOIMINNAN, KREATINIININ, INSULIININ JA HOMOKYSTEIININ YHTEYS AIVOHALVAUSRISKIIN ALENTUNEEN MUNUAISTOIMINNAN, KREATINIININ, INSULIININ JA HOMOKYSTEIININ YHTEYS AIVOHALVAUSRISKIIN Antton Valtteri Kokkonen Opinnäytetyö (LL) Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden

Lisätiedot

Verenpaine,sen säätely ja käyttäytyminen levossa ja rasituksessa. Jyrki Taurio Sisätautilääkäri TAYS/PSS 25.10.2012

Verenpaine,sen säätely ja käyttäytyminen levossa ja rasituksessa. Jyrki Taurio Sisätautilääkäri TAYS/PSS 25.10.2012 Verenpaine,sen säätely ja käyttäytyminen levossa ja rasituksessa Jyrki Taurio Sisätautilääkäri TAYS/PSS 25.10.2012 Kohonnut verenpaine Yleisin yleislääkärille tehtävän vastaanottokäynnin aihe Lääkitys

Lisätiedot

Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus

Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus Sisältö 1. Nivelreuma: etiologia, esiintyvyys, diagnostiikka 2. Nivelreuman serologiset

Lisätiedot

Selkälähete: uusi sähköinen työkalu. Jaro Karppinen, professori, OY

Selkälähete: uusi sähköinen työkalu. Jaro Karppinen, professori, OY Selkälähete: uusi sähköinen työkalu Jaro Karppinen, professori, OY Selkäpotilaan anamneesi Oire (tai oireet) joka tuo potilaan vastaanotolle Kivun voimakkuus Kivun sijainti Yökipu/leposärky? Mikä pahentaa

Lisätiedot

Sikiöseulonnat. Opas raskaana oleville. www.eksote.fi

Sikiöseulonnat. Opas raskaana oleville. www.eksote.fi Sikiöseulonnat Opas raskaana oleville www.eksote.fi Raskauden seuranta ja sikiötutkimukset ovat osa suomalaista äitiyshuoltoa. Niiden tarkoitus on todeta, onko raskaus edennyt normaalisti, sekä saada tietoja

Lisätiedot

Bakteerien aiheuttamat virtsatieinfektiot ovat

Bakteerien aiheuttamat virtsatieinfektiot ovat KATSAUS Lasten vakavat munuaissairaudet Hannu Jalanko, Kai Rönnholm ja Christer Holmberg Lasten vakavat munuaissairaudet ovat harvinaisia. Munuaisten ja virtsateiden kehitys- ja rakennehäiriöitä todetaan

Lisätiedot

Kaaoksen hallinta (perus)terveydenhuollossa. 17.4.2013 Klas Winell

Kaaoksen hallinta (perus)terveydenhuollossa. 17.4.2013 Klas Winell Kaaoksen hallinta (perus)terveydenhuollossa 17.4.2013 Klas Winell Rakennuspalikat Omien resurssien analyysi Kohdeväestön analyysi Nykyisen toiminnan määrä, laatu, vaikuttavuus ja terveyshyöty analyysi

Lisätiedot

Lääkehoito ja lähihoitaja 10 1.1 Lääkkeet ja yhteiskunta 10 1.2 Lääkkeet ja yksilö 13 1.3 Lähihoitajan rooli lääkehoidon toteuttajana 14

Lääkehoito ja lähihoitaja 10 1.1 Lääkkeet ja yhteiskunta 10 1.2 Lääkkeet ja yksilö 13 1.3 Lähihoitajan rooli lääkehoidon toteuttajana 14 Sisällys Esipuhe 3 Lääkehoito ja lähihoitaja 10 1.1 Lääkkeet ja yhteiskunta 10 1.2 Lääkkeet ja yksilö 13 1.3 Lähihoitajan rooli lääkehoidon toteuttajana 14 Lääke, APTEEKKI JA LÄÄKETIETO 16 2.1 Lääke ja

Lisätiedot

Anemian diagnostiikka mitä saan selville mikroskoopilla? Pirkko Lammi Kl. kem. erikoislääkäri ISLAB

Anemian diagnostiikka mitä saan selville mikroskoopilla? Pirkko Lammi Kl. kem. erikoislääkäri ISLAB Anemian diagnostiikka mitä saan selville mikroskoopilla? Pirkko Lammi Kl. kem. erikoislääkäri ISLAB ANEMIA Anemia = Hb laskee alle iän ja sukupuolen mukaisen viitearvon Anemian syntymekanismit Punasolujen

Lisätiedot

TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI

TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Jokaisen naisen on syytä pitää huolta rintojensa terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn

Lisätiedot

Tiesitkö tämän? Naisille. Miehille. Vanhemmille SIVU 2

Tiesitkö tämän? Naisille. Miehille. Vanhemmille SIVU 2 3 4 10 12 14 Tiesitkö tämän? Naisille Miehille Vanhemmille SIVU 2 4 Tiesitkö tämän? 5 Mikä on ihmisen papilloomavirus? Ihmisen papilloomavirus (HPV) on sukupuoliteitse leviävä virusinfektion aiheuttaja,

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. Tabletti. Beige tai vaaleanruskea, soikea tabletti, jossa molemmilla puolilla jakouurre, 11 x 5,5 mm. Tabletti voidaan puolittaa.

VALMISTEYHTEENVETO. Tabletti. Beige tai vaaleanruskea, soikea tabletti, jossa molemmilla puolilla jakouurre, 11 x 5,5 mm. Tabletti voidaan puolittaa. 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Fortekor vet. 5 mg, tabletti kissoille ja koirille VALMISTEYHTEENVETO 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Vaikuttava aine: benatsepriilihydrokloridi 5 mg Täydellinen apuaineluettelo,

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

Muut nimet: Mixed connective tissue disease =MCTD, sekamuotoinen sidekudostauti, epäspesifinen/määrittelemätön sidekudostauti

Muut nimet: Mixed connective tissue disease =MCTD, sekamuotoinen sidekudostauti, epäspesifinen/määrittelemätön sidekudostauti Muut nimet: Mixed connective tissue disease =MCTD, sekamuotoinen sidekudostauti, epäspesifinen/määrittelemätön sidekudostauti Vuonna 1972 amerikkalainen reumatologi Gordon Sharp kuvasi uuden sidekudostaudin

Lisätiedot

Mikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.

Mikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10. Mikko Syvänne Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.2010 1 Klassiset valtimotaudin riskitekijät Kohonnut veren kolesteroli Kohonnut

Lisätiedot

Selkäkipupotilaan diagnostinen selvittely. Jaro Karppinen, professori, OY

Selkäkipupotilaan diagnostinen selvittely. Jaro Karppinen, professori, OY Selkäkipupotilaan diagnostinen selvittely Jaro Karppinen, professori, OY Mistä selkäkipu johtuu? Vakava tai spesifi Vakava tauti Spesifinen tauti välilevytyrä spondylartropatiat traumat ym. Epäspesifi

Lisätiedot

Sikiöseulonnat OPAS LASTA ODOTTAVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista

Sikiöseulonnat OPAS LASTA ODOTTAVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista Tämä esite on tarkoitettu kaikille lasta odottaville vanhemmille. Vanhempien toivotaan tutustuvan esitteeseen yhdessä. Sikiö seulontoihin osallistuminen on vapaaehtoista. Sikiöseulonnat OAS LASTA ODOTTAVILLE

Lisätiedot

Trulicity-valmisteen (dulaglutidi) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto

Trulicity-valmisteen (dulaglutidi) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto EMA/601943/2014 Trulicity-valmisteen (dulaglutidi) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto Tämä on Trulicity-valmisteen riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet,

Lisätiedot

Virtsatieinfektiot. ivä 12.11.2012. Infektioyhdyshenkilöiden iden koulutuspäiv. Teija Puhto Infektiolää

Virtsatieinfektiot. ivä 12.11.2012. Infektioyhdyshenkilöiden iden koulutuspäiv. Teija Puhto Infektiolää Virtsatieinfektiot Infektioyhdyshenkilöiden iden koulutuspäiv ivä 12.11.2012 Teija Puhto Infektiolää ääkäri Yleistä Virtsatieinfektiot ovat toiseksi yleisin infektio yleislää ääkärin vastaanotolla Suomessa

Lisätiedot

Sikiöseulonnat OPAS RASKAANA OLEVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista

Sikiöseulonnat OPAS RASKAANA OLEVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista Tämä esite on tarkoitettu kaikille raskaana oleville. Vanhempien toivotaan tutustuvan esitteeseen yhdessä. Sikiö seulontoihin osallistuminen on vapaaehtoista. Sikiöseulonnat OPAS RASKAANA OLEVILLE Tietoa

Lisätiedot

Cozaar 12,5 mg -tabletti Sininen, soikea kalvopäällysteinen tabletti, jonka toinen puoli on tasainen ja toisella puolella on merkintä 11.

Cozaar 12,5 mg -tabletti Sininen, soikea kalvopäällysteinen tabletti, jonka toinen puoli on tasainen ja toisella puolella on merkintä 11. 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Cozaar 12,5 mg kalvopäällysteiset tabletit Cozaar 50 mg kalvopäällysteiset tabletit Cozaar 100 mg kalvopäällysteiset tabletit 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi Cozaar

Lisätiedot

Komplementtitutkimukset

Komplementtitutkimukset Komplementtitutkimukset Hanna Jarva HUSLAB ja Haartman-instituutti Bakteriologian ja immunologian osasto Komplementti osa luontaista immuunijärjestelmää koostuu yli 30 proteiinista aktivoituu kaskadimaisesti

Lisätiedot

Opiskelijoiden virtsatieinfektioiden diagnostiikka ja hoitolinjat. 25.10.2007 Kristina Kunttu, LT, yhteisöterveyden ylilääkäri

Opiskelijoiden virtsatieinfektioiden diagnostiikka ja hoitolinjat. 25.10.2007 Kristina Kunttu, LT, yhteisöterveyden ylilääkäri Opiskelijoiden virtsatieinfektioiden diagnostiikka ja hoitolinjat 25.10.2007 Kristina Kunttu, LT, yhteisöterveyden ylilääkäri VIRTSATIEINFEKTIOT NUORILLA NAISILLA Yleisyys Jopa puolet naisista sairastaa

Lisätiedot