Vuokrakaton vaikutus asuntojen tarjontaan. Vientitukien vaikutus vaihtotaseeseen. Työmarkkirakenteiden vaikutus työttömyysasteeseen

Transkriptio

1 TU Kansantaloustieteen perusteet, Syksy www-harjoituksen mallivastaukset Tehtävä 1 Mitkä seuraavista asioista kuuluvat mikro- ja makrotaloustieteen piiriin? Vuokrakaton vaikutus asuntojen tarjontaan Vientitukien vaikutus vaihtotaseeseen Työmarkkirakenteiden vaikutus työttömyysasteeseen Yrityksen voiton maksimointi Verotuksen vaikutus ruoan hintaan Bruttokansantuotteen mittaaminen Rahapolitiikka Mikrotaloustiede Makrotaloustiede Makrotaloustiede Mikrotaloustiede Mikrotaloustiede Makrotaloustiede Makrotaloustiede Mikrotaloustiede tutkii kotitalouksien ja yritysten taloudellista toimintaa, eli yksittäisiä tuotteita, tekijöitä ja yrityksiä. Makrotaloustiede tutkii koko kansantalouden toimintaa. Tehtävä 2 Luennolla mainittiin Pareto-tehokkuuden käsite. Selvitä vielä käsitteen merkitys ja selvitä tämän jälkeen, mitä Kaldor-Hicks tehokkuus tarkoittaa. Mikä alla olevista väitteistä pitää paikkansa? a) Pareto-tehokas tila on aina myös Kaldor-Hicks - tehokas b) Toisin kuin Kaldor-Hicks-tehokkuudessa, Pareto-tehokkuudessa pyritään ottamaan huomioon, kuinka paljon voittajat voittavat ja häviävät häviävät c) Toisin kuin Pareto-tehokkuudessa, Kaldor-Hicks-tehokkuudessa pyritään ottamaan huomioon, kuinka paljon voittajat voittavat ja häviävät häviävät Pareto-tehokkuudella viitataan sellaiseen talouden tilaan, jossa kenenkään taloudellisen toimijan asemaa ei voida parantaa heikentämättä samalla jonkun toisen asemaa. Kaldor-Hicks - tehokkuus

2 puolestaan on kriteeri, jonka avulla arvioidaan, voitaisiinko siirtyä sellaiseen tilaan, jossa jonkun asema parantuisi niin paljon, että hän voisi halutessaan kompensoida häviäjille näille aiheutuneet tappiot siten, että kompensaation jälkeen ainakin jonkun asema on parantunut ilman, että kenenkään asema olisi huonontunut. Kompensaatio on kuitenkin ainoastaan hypoteettinen, eikä Kaldor-Hicks tehokkuuden käsitteeseen sisälly sitä, että kompensaatio todella tapahtuisi. Koska on miltei mahdotonta ajatella sellaista muutosta (esim. talouspolitiikassa), joka ei heikentäisi kenenkään asemaa, pyritään Kaldor-Hicks kriteerin avulla pohtimaan, olisiko muutos koko kansantalouden näkökulmasta hyvä asia. Tehtävä 3 Oletetaan laskeva kysyntäkäyrä ja nouseva tarjontakäyrä. Tiedetään, että tuotteen hinta on noussut. Mikä seuraavista vaihtoehdoista ei ole mahdollinen? a) Kysyntä ja tarjonta ovat molemmat vähentyneet b) Kysyntä on kasvanut c) Kysyntä on vähentynyt ja tarjonta on kasvanut d) Kysyntä on kasvanut ja tarjonta on vähentynyt Jos kysyntä ja tarjonta molemmat vähenevät (eli sekä kysyntä- että tarjontakäyrä siirtyvät vasemmalle), vähentävät molemmat muutokset tasapainomäärää, mutta niillä on vastakkaiset vaikutukset hintaan: kysynnän lasku aiheuttaa paineita tuotteen hinnan laskuun, kun taas tarjonnan vähentyminen aiheuttaa paineita hinnan nousuun. Käyrien tarkka muoto (kolmannella luennolla käsiteltävät joustot) ja kysynnän ja tarjonnan muutosten suhteelliset voimakkuudet määrittelevät, mitä hinnalle tapahtuu. On täysin mahdollista, että se laskee. Tarjonnan kasvu siirtää tarjontakäyrää alas ja oikealle. Tällöin siirrytään laskevaa kysyntäkäyrää pitkin alaspäin, ja hinta yksiselitteisesti laskee. Nyt tarjonnan kasvun lisäksi kysyntä laskee eli kysyntäkäyrä siirtyy alas ja vasemmalle. Tällöin siirrytään nousevaa tarjontakäyrää pitkin alaspäin, ja hinta laskee entisestään. Jos kysyntä kasvaa ja tarjonta vähenee, aiheuttavat molemmat muutokset tasapainohinnan nousun. Toisessa muutoksessa noustaan ylöspäin tarjontakäyrää pitkin, toisessa taas kysyntäkäyrää pitkin. On siis mahdotonta, että hinta laskisi.

3 Tehtävä 4 Yleensä rajakustannukset kasvavat ja tuotantomahdollisuuksien käyrä kuvataan kuperaksi. Miksi? a) Teknologia muuttuu liian hitaasti b) Työvoimaa on vaikeampi lisätä kuin pääomaa c) Irtisanomiset ovat välttämättömiä d) Resurssit eivät ole yhtä käyttökelpoisia kaikissa tuotantovaihtoehdoissa Resurssit eivät yleensä korvaa täysin toisiansa, jolloin mallissa on kasvavat rajakustannukset. Esimerkiksi, jos ajatellaan kaksiulotteista tuotantomahdollisuuksien käyrää, jossa kuvataan yhteiskunnan kykyä tuottaa uusia ojia sekä teatteriesityksiä. Jos yhteiskunta toimii tuotantomahdollisuuksien käyrällä ja päätetään lisätä kaivettavien ojien määrää, on luovuttava rajakorvausasteen mukaisesti teatteriesityksistä. Näyttelijät ovat tällöin esimerkki resurssista, joka ei ole yhtä käyttökelpoinen kaikissa tuotantovaihtoehdoissa. Näyttelijöiden joukosta varmasti löytyy muutama ojankaivuussa erittäin tehokas yksilö (heillä voi olla vaikkapa maasuunnitteluinsinöörin tutkinto, tai he ovat maanviljelijöinä harjaantuneet ojankaivuussa). Suurin osa näyttelijöistä kuitenkin tietää tuskin mitään aiheesta ja niinpä he ovat hyvin tehottomia auttamaan yhteiskuntaa kaivamaan lisää ojia. Erityisesti, mitä enemmän näyttelijöitä siirretään ojankaivuuseen, sitä kelvottomampia heistä täytyy kyseiseen puuhaan siirtää. Näin ollen yhtä kaivettua ojaa kohden vaaditaan yhä suurempi määrä näyttelijöitä ja on siten luovuttava useammasta teatteriesityksestä. Kansantaloustieteessä kanoniseksi esimerkiksi kuperasta tuotantomahdollisuuksien käyrästä on muodostunut tuotanto voin ja aseiden välillä, sillä tieteenalan legenda Paul Samuelson esitti sen ensimmäisessä nykymuotoisessa kansantaloustieteen oppikirjassa hieman toisen maailmansodan loppumisen jälkeen vuonna 1948.

4 Tehtävä 5 Neljän viime vuoden ajan Tero Pitkämäki on treenannut viisi tuntia päivässä. Nyt hän päättää treenata tennistä neljä tuntia päivässä. Tästä voidaan päätellä, että a) joko tunnin treenaamisesta aiheutuva rajakustannus on noussut tai siitä saatava rajahyöty on laskenut b) joko tunnin treenaamisesta aiheutuva rajakustannus on laskenut tai siitä saatava rajahyöty on noussut c) tunnin treenaamisesta aiheutuvan rajakustannuksen on täytynyt laskea d) tunnin treenaamisesta saatavan rajahyödyn on täytynyt laskea Taloustieteessä tasapainotilanne kuvataan usein niin, että rajahyödyn tulee olla yhtä suuri rajakustannusten kanssa. Mikäli rajahyöty olisi suurempi, aiheuttaisi yhden lisäyksikön kuluttaminen (Tero kuluttaa treenaamista) enemmän hyötyä kuin se aiheuttaisi lisäkustannuksia eli tällöin kannattaisi kulutusta lisätä. Mikäli taas rajakustannukset olisivat rajahyötyä suuremmat, lisääntyisi hyöty kulutuksen vähentyessä. Ainoastaan rajakustannusten ja rajahyödyn yhtäsuuruus on optimaalinen tasapainopiste. Näin ollen sekä treenaamisesta aiheutuvan rajahyödyn lasku että siitä aiheutuvien rajakustannusten lisääntyminen saavat aikaan sen, että Tero treenaa enemmän: molemmissa tapauksissa tunnin treenaamisesta aiheutuva lisäkustannus on suurempi kuin siitä seuraava lisähyöty. Vähennettyään treenaamistaan tunnilla Tero on jälleen tasapainossa ja hänen rajahyötynsä ja rajakustannuksensa ovat yhtä suuret. Tehtävä 6 Milton Friedmanin essee The methodology of positive economics (Positiivisen taloustieteen metodologia) vuodelta 1953 on yksi talousteorian tunnetuimmista metodologiateksteistä. Teoksen otsikosta voi päätellä, että Friedman a) haluaa kuvata, miten talousteoria voisi kontribuoida yhteiskuntaan positiivisella tavalla b) pyrkii esittämään poliittisia suosituksia siitä, miten talous tulisi yhteiskunnassa järjestää

5 c) pyrkii kuvaamaan, miten taloustiede voi saavuttaa objektiivista, faktuaalista tietoa talouden lainalaisuuksista Kysymys liittyy positiivisen ja normatiivisen taloustieteen erottamiseen toisistaan (jaon teki alun perin John Maynard Keynesin isä, John Neville Keynes). Positiivien taloustiede pyrkii kuvaamaan talouden toimintaa sellaisena kuin se on kun taas normatiivinen taloustiede ottaa kantaa siihen, miten asioiden tulisi olla ja antaa näin ollen esim. talouspoliittisia suosituksia. Verotusta tutkittaessa positiivisen taloustieteen mukainen toteamus voisi olla, että arvonlisäveron korotus tuottaisi valtiolle huomattavasti lisävaroja kun taas normatiivinen taloustiede voisi ehdottaa, että veronkorotus olisi erittäin huono asia, sillä se kasvattaisi kansalaisten välistä taloudellista tasa-arvoa. Vaihtoehto b) käsittelee näin ollen normatiivista taloustiedettä kun taas oikea vaihtoehto c) käsittelee positiivista taloustiedettä. Vaihtoehto a) ei liity kysymykseen. Tehtävä 7 Tarkastellaan tuotteen A markkinatasapainoa. Jos, ceteris paribus, A:lle läheisen substituuttituotteen hinta laskee, ja samalla puolestaan valtio keventää tuotteen A verotusta, niin mitä tapahtuu uudessa tasapainossa? a) Tuotetta ostetaan ja myydään vähemmän kuin aikaisemmin b) Tuotetta ostetaan ja myydään enemmän kuin aikaisemmin c) Tuotetta ostetaan ja myydään yhtä paljon kuin aikaisemmin d) Osto- ja myyntimäärästä ei voida tehdä johtopäätöksiä annetuilla tiedoilla Substituuttituotteet ovat sellaisia, että kuluttajan näkökulmasta ne korvaavat toisensa (esim. kokis ja pepsi). Näin ollen substituuttituotteen hinnan lasku houkuttelee asiakkaita kuluttamaan substituuttituotetta tuotteen A sijaan (jos pepsi halpenee, ryhtyy kuluttaja kuluttamaan sitä kokiksen sijaan). Niinpä tarkasteltavan tuotteen A kysyntä vähenee ja markkinatasapainomäärä laskee. Verotuksen keveneminen kuitenkin lisää tuotteen tarjontaa (tarjontakäyrä siirtyy alas ja oikealle), mikä aiheuttaa tasapainomäärän kasvamisen. Kokonaisvaikutus jää näin ollen epämääräiseksi: tasapainomäärä ehkä nousee, ehkä laskee, tai saattaapa tuo pysyä samanakin.

6 Tehtävä 8 Pulasta (shortage) puhutaan, kun a) kysytty määrä ylittää tasapainomäärän b) tarjottu määrä ylittää kysytyn määrän c) kysytty määrä ylittää tarjotun määrän d) tarjottu määrä ylittää tasapainomäärän Pula on käsite, joka liittyy siihen, että hintamekanismi ei syystä tai toisesta toimi tai sitten tarkasteltava ajanjakso on niin lyhyt, että markkinat eivät vielä ole ehtineet hakeutua tasapainoon (esim. tapahtuneeseen muutokseen ei vielä ole sopeuduttu). Tällöin vallitsevalla markkinahinnalla tuotetta halutaan ostaa (kysytty määrä) enemmän kuin mitä valmistajat sitä haluavat myydä (tarjottu määrä): tuotetta ei näin ollen riitä kaikille halukkaille ja siitä on pulaa. Usein käytetään myös käsitettä ylikysyntä. Mikäli markkinamekanismi toimii kunnolla, tulisi tuotteen hinnan nousta niin, että ylikysyntä häviää: korkeammalla hinnalla kuluttajien ostohalut vähenevät kun taas tuottajien myyntihalut kasvavat. Tehtävä 9 Kysynnän lain mukaan muiden tekijöiden pysyessä ennallaan, a) kun hampurilaisten hinta nousee, hampurilaisten kysytty määrä kasvaa b) kun hampurilaisten hinta nousee, hampurilaisten kysytty määrä laskee c) kun tulot kasvavat, hampurilaisten kysytty määrä kasvaa d) kun hampurilaisen kysyntä kasvaa, yhden hampurilaisen hinta laskee Kysynnän laki liittää toisiinsa kysytyn määrän ja tuotteen hinnan: mitä alhaisempi on tuotteen hinta, sitä suurempi on sen kysytty määrä ja toisinpäin. Neljännellä luennolla käsitellään enemmän kuluttajan valintateoriaa ja puhutaan tulo- ja substituuttivaikutuksista. Substituutiovaikutuksella viitataan siihen, että hyödykkeen hinnan laskiessa suhteessa muihin hyödykkeisiin, muuttuu sen kuluttaminen kannattavammaksi: kuluttaja siis luopuu jonkin muun hyödykkeen kulutuksesta suosiakseen hyödykettä, jonka hinta aleni. Tulovaikutuksella puolestaan tarkoitetaan sitä, että mikäli

7 hyödyke alunperin kuului kuluttajan ostokoriin, tarkoittaa hinnan alentuminen, että kuluttajalle jää hinnan laskun myötä jäljelle rahaa, jonka hän voi käyttää kaikkiin hyödykkeisiin. Niinpä tulovaikutus lisää myös tarkasteltavan hyödykkeen kulutusta. Tulo- ja substituutiovaikutusten yhteisvaikutuksesta seuraa kysynnän laki eli laskeva kysyntäkäyrä. Tehtävä 10 Jos tuote on inferiorinen, sen kysyntäkäyrä siirtyy vasemmalle, kun a) komplementtituotteen hinta laskee b) yleinen tulotaso nousee c) substituuttituotteen hinta nousee d) hintatason oletetaan nousevan tulevaisuudessa Inferiorinen hyödyke on määritelty siten, että sen kysyntä vähenee tulojen kasvun myötä eli kysyntäfunktion osittaisderivaatta tulotason suhteen on negatiivinen. Ajatus on, että kun kuluttajan tulot kasvavat, hän ei enää halua kuluttaa (hänen ei tarvitse kuluttaa) inferiorista hyödykettä vaan hän haluaa käyttää lisääntyneet tulonsa parempiin hyödykkeisiin. Esimerkiksi monet ruoat ovat tällaisia hyödykkeitä: kun on varaa parempaan, haluaa myös kuluttaa parempaa se sijaan, että kuluttaisi enemmän halpaa ruokaa. Komplementti- ja substituuttituotteiden hinnat sekä tulevaisuuden hintaodotukset puolestaan vaikuttavat inferioriseen hyödykkeeseen kuten muihinkin hyödykkeisiin: komplementtituotteen hinnan lasku, substituuttituotteen hinnan nousu, sekä odotukset inferiorisen hyödykkeen oman hinnan noususta lisäävät kaikki hyödykkeen kysyntää eli siirtävät kysyntäkäyrää oikealle. Tehtävä 11 Kysyntäkäyrä on P = QD. Tarjontakäyrä on QS = 1/10 P 2. Markkinatasapainossa hinta on ja kysytty määrä on kpl. (Ei yksikköjä vastauksiin. Kumpikin vastauksista on kokonaisluku.)

8 Vastaus: Hinta: 250 Määrä: 23 Markkinatasapainossa kysyntä ja tarjonta ovat yhtä suuria. Tehtävässä tarkotuksena on ratkaista ensin kysyntäkäyrä kysytyn määrän suhteen ja sen jälkeen asettaa markkinatasapainon mukaan kysyntä- ja tarjonta yhtä suuriksi. Tästä saatu tulos hinnasta voidaan sijoittaa joko kysynnän suhteen ratkaistuun kysyntäkäyrään tai tarjontakäyrään, jolloin saadaan kysytty määrä markkinatasapainossa. Tehtävä 12 Tuotteen kysyntäkäyrä on P = 300 6QD ja tarjontakäyrä P = QS. Jos tuotteen hinta asetetaan euroon, tuotteen markkinoilla ilmenisi a) Ylijäämä (surplus), jonka seurauksena hinta nousisi b) pulaa (shortage), jonka seurauksena hinta nousisi c) ylijäämä (surplus), jonka seurauksena hinta laskisi d) pulaa (shortage), jonka seurauksena hinta laskisi Ratkaisemalla kysyntä- ja tarjontakäyristä saadaan markkinatasapaino D = S 300 6Q = Q Q* = 20 P* = x 20 = 180 Nyt tasapainohinta P* = 180 on suurempi kuin säännöstelty hinta P' = 120, joten tuotetta halutaan ostaa valitsevalla hinnalla enemmän kuin ollaan valmiita myymään.

9 Tehtävä 13 Erään tuotteen kysyntäkäyrä voidaan esittää yhtälön P = 40 5QD avulla kun taas tarjontakäyrä on P = QS. Mikä on markkinatasapaino? Vastaus: Tasapainomäärä: 2.5 Tasapainohinta: 27.5 Kysynnän ja tarjonnan tasapaino voidaan ratkaista asettamalla kysyntä ja tarjonta yhtäsuuriksi. Hinta saadaan sijoittamalla ratkaistu kysytty määrä joko kysynnän- tai tarjonnan yhtälöön. Tehtävä 14 Tuotteen kysyttyä määrää voidaan ilmaista seuraavan yhtälön avulla missä PX on tuotteen X hinta, PR tuotteen R hinta sekä Y kuluttajan käytettävissä olevat tulot. Valitse seuraavista oikea vaihtoehto: a) on inferiorinen hyödyke ja sen substituutti b) on inferiorinen hyödyke ja sen komplementti c) on normaalihyödyke hyödyke ja sen substituutti d) on normaalihyödyke hyödyke ja sen komplementti Laskemalla kysynnän osittaisderivaatta käytettävissä olevien tulojen suhteen saadaan selville onko kyseessä inferiorinen hyödyke vai normaalihyödyke. Tässä tapauksessa kyseessä on inferiorinen hyödyke, koska osittaisderivaatta on negatiivinen, kun Y > 0 ja PX > 0. Laskemalla tuotteen kysyntäkäyrän osittaisderivaatta tuotteen hinnan suhteen saadaan selville onko kyseessä tuotteen komplementti vai substituutti. Tässä tapauksessa kyseessä on komplementti, koska osittaisderivaatta on negatiivinen, kun PR > 0.

10 Huom. Kysytyn määrän yhtälöstä nähdään varsin helposti ilman derivaattojakin, että kysytty määrä laskee sekä tulojen että toisen tuotteen hinnan kasvaessa. Tehtävä 15 Olkoon tuotteen kysyntäkäyrä QD = 50 1/10P ja tarjontakäyrä QS = 1/5P 10. Mikä on tuottajan ylijäämä? Mikä on kuluttajan ylijäämä? (Ilmoita vastauksesi ilman yksikköä ja käytä tarvittaessa pistettä desimaalierottimena, käytä korkeintaan kahta desimaalia) Vastaus: Tuottajan ylijäämä: 2250 Kuluttajan ylijäämä: 4500 Tuottajan ylijäämä kuvaa erotusta sen välillä, millä tuottajat olisivat valmiita myymään tuotantonsa ja mitä he itse asiassa tuotannostaan saavat. Vastaavasti kuluttajan ylijäämä kuvaa sitä, millä hinnalla kuluttajat olisivat valmiita ostamaan hyödykettä ja mitä he itse asiassa joutuvat hyödykkeestä maksamaan. Graafisesti tuottajan ylijäämä on tarjontakäyrän ja hintasuoran välinen pinta-ala kun taas kuluttajan ylijäämä on kysyntäkäyrän ja hintasuoran välinen pinta-ala. Ylijäämien laskemiseksi muutetaan kysyntä- ja tarjontakäyrät on ratkaistava hinnan suhteen. Tasapainomäärä ratkaistaan asettamalla kysyntä ja tarjonta yhtä suuriksi. Sijoittamalla saatu tasapainomäärä joko kysynnän tai tarjonnan yhtälöön saadaan ratkaistua tasapainohinta. Hintasuoran avulla voidaan nyt ratkaista tuottajan ylijäämä PS ja kuluttajan ylijäämä CS.