TU Kansantaloustieteen perusteet Mallivastaukset www1
|
|
- Eeva-Kaarina Tikkanen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 TU Kansantaloustieteen perusteet Mallivastaukset www1 1. Mitkä seuraavista kuuluvat mikro- ja mitkä makrotaloustieteen piiriin? Ylijäämäinen vaihtotase Makrotaloustiede Vähimmäishintojen, esim. minimipalkan, vaikutus työllisyyteen Mikrotaloustiede Laman vaikutus työttömyysasteeseen Makrotaloustiede Inflaation mittaaminen Makrotaloustiede Yrityksen voiton maksimointi Mikrotaloustiede Arvonlisäveron vaikutus makeisten hintaan Mikrotaloustiede Ohjauskoron vaikutus valuuttakurssiin Makrotaloustiede Mikrotaloustiede tutkii kotitalouksien ja yritysten taloudellista toimintaa, eli yksittäisiä tuotteita, tekijöitä ja yrityksiä. Makrotaloustiede tutkii koko kansantalouden toimintaa.. Luennolla mainittiin Pareto- tehokkuuden kasite. Selvita viela kasitteen merkitys ja selvita taman jalkeen, mita Kaldor- Hicks tehokkuus tarkoittaa. Mika alla olevista vaitteista pitaa paikkansa? A. Pareto- tehokas tila on aina myos Kaldor- Hicks tehokas B. Toisin kuin Kaldor- Hicks- tehokkuudessa, Pareto- tehokkuudessa pyritaan ottamaan huomioon, kuinka paljon voittajat voittavat ja häviäjät häviävät C. Toisin kuin Pareto- tehokkuudessa, Kaldor- Hicks- tehokkuudessa pyritään ottamaan huomioon, kuinka paljon voittajat voittavat ja häviäjät häviävät Pareto- tehokkuudella viitataan sellaiseen talouden tilaan, jossa kenenkään taloudellisen toimijan asemaa ei voida parantaa heikentämättä samalla jonkun toisen asemaa. Kaldor- Hicks tehokkuus puolestaan on kriteeri, jonka avulla arvioidaan, voitaisiinko siirtyä sellaiseen
2 tilaan, jossa jonkun asema parantuisi niin paljon, että hän voisi halutessaan kompensoida häviäjille näille aiheutuneet tappiot siten, että kompensaation jälkeen ainakin jonkun asema on parantunut ilman, että kenenkään asema olisi huonontunut. Kompensaatio on kuitenkin ainoastaan hypoteettinen, eikä Kaldor- Hicks - tehokkuuden käsitteeseen sisälly sitä, että kompensaatio todella tapahtuisi. Koska on miltei mahdotonta ajatella sellaista muutosta (esim. talouspolitiikassa), joka ei heikentäisi kenenkään asemaa, pyritään Kaldor- Hicks kriteerin avulla pohtimaan, olisiko muutos koko kansantalouden näkökulmasta hyvä asia. 3. Milton Friedmanin essee The methodology of positive economics (Positiivisen taloustieteen metodologia) vuodelta 1953 on yksi talousteorian tunnetuimmista metodologiateksteistä. Teoksen otsikosta voi päätellä, että Friedman A. haluaa kuvata, miten talousteoria voisi kontribuoida yhteiskuntaan positiivisella tavalla B. pyrkii esittämään poliittisia suosituksia siitä, miten talous tulisi yhteiskunnassa järjestää C. pyrkii kuvaamaan, miten taloustiede voi saavuttaa objektiivista, faktuaalista tietoa talouden lainalaisuuksista Kysymys liittyy positiivisen ja normatiivisen taloustieteen erottamiseen toisistaan (jaon teki alun perin John Maynard Keynesin isä, John Neville Keynes). Positiivien taloustiede pyrkii kuvaamaan talouden toimintaa sellaisena kuin se on kun taas normatiivinen taloustiede ottaa kantaa siihen, miten asioiden tulisi olla ja antaa näin ollen esim. talouspoliittisia suosituksia. Verotusta tutkittaessa positiivisen taloustieteen mukainen toteamus voisi olla, että arvonlisäveron korotus tuottaisi valtiolle huomattavasti lisävaroja kun taas normatiivinen taloustiede voisi ehdottaa, että veronkorotus olisi erittäin huono asia, sillä se kasvattaisi kansalaisten välistä taloudellista tasa- arvoa. Vaihtoehto b) käsittelee näin ollen normatiivista taloustiedettä kun taas oikea vaihtoehto c) käsittelee positiivista taloustiedettä. Vaihtoehto a) ei liity kysymykseen. 4. Yleensä rajakustannukset kasvavat ja tuotantomahdollisuuksien käyrä kuvataan kuperaksi. Miksi? A. Teknologia muuttuu liian hitaasti B. Työvoimaa on vaikeampi lisätä kuin pääomaa C. Irtisanomiset ovat välttämättömiä D. Resurssit eivät ole yhtä käyttökelpoisia kaikissa tuotantovaihtoehdoissa Resurssit eivät yleensä korvaa täysin toisiansa, jolloin mallissa on kasvavat rajakustannukset. Esimerkiksi, jos ajatellaan kaksiulotteista tuotantomahdollisuuksien käyrää, jossa kuvataan yhteiskunnan kykyä tuottaa uusia ojia sekä
3 teatteriesityksiä. Jos yhteiskunta toimii tuotantomahdollisuuksien käyrällä ja päätetään lisätä kaivettavien ojien määrää, on luovuttava rajakorvausasteen mukaisesti teatteriesityksistä. Näyttelijät ovat tällöin esimerkki resurssista, joka ei ole yhtä käyttökelpoinen kaikissa tuotantovaihtoehdoissa. Näyttelijöiden joukosta varmasti löytyy muutama ojankaivuussa erittäin tehokas yksilö (heillä voi olla vaikkapa maasuunnitteluinsinöörin tutkinto, tai he ovat maanviljelijöinä harjaantuneet ojankaivuussa). Suurin osa näyttelijöistä kuitenkin tietää tuskin mitään aiheesta ja niinpä he ovat hyvin tehottomia auttamaan yhteiskuntaa kaivamaan lisää ojia. Erityisesti, mitä enemmän näyttelijöitä siirretään ojankaivuuseen, sitä kelvottomampia heistä täytyy kyseiseen puuhaan siirtää. Näin ollen yhtä kaivettua ojaa kohden vaaditaan yhä suurempi määrä näyttelijöitä ja on siten luovuttava useammasta teatteriesityksestä. Kansantaloustieteessä kanoniseksi esimerkiksi kuperasta tuotantomahdollisuuksien käyrästä on muodostunut tuotanto voin ja aseiden välillä, sillä tieteenalan legenda Paul Samuelson esitti sen ensimmäisessä nykymuotoisessa kansantaloustieteen oppikirjassa hieman toisen maailmansodan loppumisen jälkeen vuonna Kenialainen keihäänheittäjä Julius Yego kiskaisi yleisurheilun MM- kilpailuissa Pekingissä hirmutuloksen 9,7m. Hän on viimeisen viiden vuoden aikana harjoitellut neljä tuntia päivässä. Ensi kaudella hän aikoo kuitenkin treenata viisi tuntia päivässä. Tästä voidaan päätellä, että A. joko tunnin treenaamisesta aiheutuva rajakustannus on noussut tai siitä saatava rajahyöty on laskenut B. joko treenaamisesta aiheutuva rajakustannus on laskenut tai siitä saatava rajahyöty on noussut C. tunnin treenaamisesta saatavan rajahyödyn on täytynyt nousta D. tunnin treenaamisesta aiheutuvan rajakustannukse on täytynyt laskea Taloustieteessä tasapainotilanne kuvataan usein niin, että rajahyödyn tulee olla yhtä suuri rajakustannusten kanssa. Mikäli rajahyöty olisi suurempi, aiheuttaisi yhden lisäyksikön kuluttaminen (Julius kuluttaa treenaamista) enemmän hyötyä kuin se aiheuttaisi lisäkustannuksia eli tällöin kannattaisi kulutusta lisätä. Mikäli taas rajakustannukset olisivat rajahyötyä suuremmat, lisääntyisi hyöty kulutuksen vähentyessä. Ainoastaan rajakustannusten ja rajahyödyn yhtäsuuruus on optimaalinen tasapainopiste. Näin ollen sekä treenaamisesta aiheutuvan rajahyödyn nousu että siitä aiheutuvien rajakustannusten lasku saavat aikaan sen, että Julius treenaa enemmän: molemmissa tapauksissa tunnin treenaamisesta aiheutuva lisäkustannus on pienempi kuin siitä seuraava lisähyöty. Lisättyään treenaamistaan tunnilla Julius on jälleen tasapainossa ja hänen rajahyötynsä ja rajakustannuksensa ovat yhtä suuret.
4 6. Tarkastellaan tuotteen A markkinatasapainoa. Jos, ceteris paribus, A:lle läheisen substituuttituotteen hinta nousee, ja samalla puolestaan valtio tiukentaa tuotteen A verotusta, niin mitä tapahtuu uudessa tasapainossa? A. Tuotetta ostetaan ja myydaan vahemman kuin aikaisemmin B. Tuotetta ostetaan ja myydaan enemman kuin aikaisemmin C. Tuotetta ostetaan ja myydaan yhta paljon kuin aikaisemmin D. Osto- ja myyntimäärästä ei voida tehdä johtopäätöksiä annetuilla tiedoilla Substituuttituotteet ovat sellaisia, että kuluttajan näkökulmasta ne korvaavat toisensa (esim. kokis ja pepsi). Näin ollen substituuttituotteen hinnan nousu houkuttelee asiakkaita kuluttamaan tuotetta A substituuttituotteen sijaan (jos pepsi kallistuu, ryhtyy kuluttaja kuluttamaan kokista sen sijaan). Niinpä tarkasteltavan tuotteen A kysytty määrä kasvaa. Verotuksen kiristäminen kuitenkin heikentää tuotteen tarjontaa (tarjontakäyrä siirtyy ylös ja vasemmalle), mikä aiheuttaa tasapainomäärän pienenemisen. Kokonaisvaikutus jää näin ollen epämääräiseksi: tasapainomäärä ehkä nousee, ehkä laskee, tai saattaapa tuo pysyä samanakin. 7. Mitkä seuraavista siirroista ovat mahdollisia pareto- parannuksia? A. D - > E ja E - > C B. B - > C ja D - > E C. A - > F ja D - > E D. D - > F ja D - > G Tuotantomahdollisuuksien käyrä rajaa käytettävissä olevat resurssityhdistelmät. Pareto- parannus on toimenpide, jossa vähintään yhden yksilön asema paranee, mutta kenenkään ei huonone. Tuotantomahdollisuuksien käyrällä olevat pisteet ovat pareto- optimissa ja kaikki käyrällä ja sen sisäpuolella olevat pisteet ovat mahdollisia. Käyrän ulkopuolella ei ole mahdollisia yhdistelmiä. Siispä ne siirrot jotka ovat pareto- parannuksia ovat siirto pisteestä B pisteeseen C ja pisteestä D pisteeseen C. Lisäksi siirtymä B - > A on niin ikään pareto- parennus, mutta sitä ei ole vastausvaihtoehdoissa. 8. Niukkuudesta (scarcity) puhutaan, kun A. Kysytty määrä ylittää tasapainomäärän
5 B. Kaikkia tarpeitamme ei voida tyydyttää nollahinnalla C. Valinnan seurauksena menetetään toiseksi parhaan valinnan hyöty D. Tarjottu määrä ylittää kysytyn määrän Niukkuus on perustavanlaatuinen taloustieteellinen ongelma ihmisten loputtomasta tarpeesta maailmassa, jossa on rajalliset resurssit. Toisin sanoen yhteiskunnalla ei ole tarpeeksi tuotannollisia resursseja täyttämään kaikkia hmisten haluja ja tarpeita. 9. Mikä seuraavista väittämistä pitää kysynnän lain mukaan paikkansa? A. kun hampurilaisten hinta nousee, hampurilaisten kysytty määrä kasvaa B. kun hampurilaisten hinta nousee, hampurilaisten kysytty määrä laskee C. kun tulot kasvavat, hampurilaisten kysytty määrä kasvaa D. kun hampurilaisen kysynta kasvaa, yhden hampurilaisen hinta laskee Kysynnän laki liittää toisiinsa kysytyn määrän ja tuotteen hinnan: mitä alhaisempi on tuotteen hinta, sitä suurempi on sen kysytty määrä ja toisinpäin. Neljännellä luennolla käsitellään enemmän kuluttajan valintateoriaa ja puhutaan tulo- ja substituuttivaikutuksista. Substituutiovaikutuksella viitataan siihen, että hyödykkeen hinnan laskiessa suhteessa muihin hyödykkeisiin, muuttuu sen kuluttaminen kannattavammaksi: kuluttaja siis luopuu jonkin muun hyödykkeen kulutuksesta suosiakseen hyödykettä, jonka hinta aleni. Tulovaikutuksella puolestaan tarkoitetaan sitä, että mikäli hyödyke alunperin kuului kuluttajan ostokoriin, tarkoittaa hinnan alentuminen, että kuluttajalle jää hinnan laskun myötä jäljelle rahaa, jonka hän voi käyttää kaikkiin hyödykkeisiin. Niinpä tulovaikutus lisää myös tarkasteltavan hyödykkeen kulutusta. Tulo- ja substituutiovaikutusten yhteisvaikutuksesta seuraa kysynnän laki eli laskeva kysyntäkäyrä. 10. Mikä (huomaa, että vain yksi oikea ratkaisu) seuraavista tilanteista EI aiheuta margariinilevitteen kysyntäkäyrän siirymistä (=kysynnän muutos)? A. Margariinin hinta nousee tuotanto- ongelmien takia B. Mainonnan seurauksena kuluttajat alkvat suosia voita margariinin sijaan C. Kuluttajien tulotaso laskee taantuman aikana D. Leivän hinta laskee hyvän viljasadon seurauksena Oletetaan, että voi ja margariini ovat substituutteja (margariini voi myös olla inferiorinen). Jos mainonnan seurauksena kuluttajat alkavat suosia voita margariinin sijaan, vähenee margariinin kysyntä ja sen kysyntäkäyrä siirtyy vasemmalle. Jos kuluttajien tulotaso laskee, ja margariini on voin substituutti, vaikuttaa heikentynyt tulotaso molempien kuluttamiseen
6 ja jälleen kysyntä heikkenee. Jos margariini tulkitaan inferioriseksi, tulotason laskiessa aletaan sitä kuluttaa enemmän ja sen kysyntä kasvaa. Margariini on leivän komplementtituote eli jos leivän kysyntä kasvaa, kasvaa myös margariinin kysyntä. Leivän hinnan laskiessa, sen kysytty määrä kasvaa ja täten myös margariinin kysyntä. Siispä ainut oikea ratkaisu on, että margariinin hinta nousee tuotanto- ongelmien takia. Tuotanto- ongelmat vaikuttavat tarjontaan heikentäen sitä ja siirtäen tarjontakäyrää vasemmalle. Nyt uusi tasapainohinta on korkeampi, mutta kysyntäkäyrä ei ole siirtynyt. 11. Jos tuote on inferiorinen, sen kysyntakäyrä siirtyy oikealle, kun A. komplementtituotteen hinta nousee B. yleinen tulotaso nousee C. yleinen tulotaso laskee D. substituuttituotteen hinta laskee Inferiorinen (alempiarvoinen) hyödyke on määritelty siten, että sen kysyntä vähenee tulojen kasvun myötä eli kysyntäfunktion osittaisderivaatta tulotason suhteen on negatiivinen. Ajatus on, että kun kuluttajan tulot kasvavat, hän ei enää halua kuluttaa (hänen ei tarvitse kuluttaa) inferiorista hyödykettä vaan hän haluaa käyttää lisääntyneet tulonsa parempiin hyödykkeisiin. Esimerkiksi monet ruoat ovat tällaisia hyödykkeitä: kun on varaa parempaan, haluaa myös kuluttaa parempaa se sijaan, että kuluttaisi enemmän halpaa ruokaa. Nyt tämän inferiorisen tuotteen kysyntäkäyrä on siirtynyt oikealle eli kysyntä on kasvanut, joka tarkoittaa sitä että tulotason on täytynyt laskea. Komplementti- ja substituuttituotteiden hinnat sen sijaan vaikuttavat inferioriseen hyödykkeeseen aivan kuten muihinkin hyödykkeisiin: komplementtituotteen hinnan nousu ja substituuttituotteen hinnan lasku laskevat hyödykkeen kysyntää eli siirtävät kysyntäkäyrää vasemmalle. 1. Kysyntäkäyrä on P = 40 5Q D. Käytä viiva- työkalua kysyntäkäyrän piirtämiseen ja nimeä se D:ksi. Tarjontakäyrä on P = 0 + 5Q S. Käytä viiva- työkalua tarjontakäyrän piirtämiseen ja nimeä se S:ksi. Käytä piste- työkalua piirtääksesi pisteen tasapainohinnan ja määrän kohdalle. Varmista, että kysyntä- ja tarjontakäyräsi leikkaavat y- akselin. Ratkaise tasapainomäärä ja tasapainohinta yllä annettujen yhtälöiden avulla tai käyttäen piirtämääsi kuvaa. Tasapainomäärä: Tasapainohinta: 30
7 Tehtävän voi ratkaisu mieluisasti käyttäen graafia. Piirretään ensin kysyntäkäyrä. Lähtöpisteeksi voidaan valita se piste, jossa kysyntäkäyrä leikkaa y- akselin. Tämä piste saadaan selville asettamalla kysyntäkäyrän yhtälössä Q D = 0 à P = 40 5 * 0 = 40. Ratkaistaan lisäksi jokin toinen piste, jonka kautta kysyntäkäyrä kulkee. Valitaan Q D = 4 à P = 40 5 * 4 = 40 0 = 0. Siispä tiedetään, että kysyntäkäyrä kulkee pisteiden (0,40) ja (4,0) kautta.piirretään käyrä ja nimetään se D:ksi. Tehdään sama tarjontakäyrälle. Nyt kun Q S = 0 à P = 0. Toisaalta tiedetään, että suoran kulmakerroin on 5, koska muuttujan Q S kerroin on 5. Tämä tarkoittaa, että P muuttuu viisi yksikköä jokaista Q S kohti. Muutos tapahtuu ylöspäin, koska kerroin on positiivinen. Piirretään näiden tietojen perusteella tarjontakäyrä ja nimetään se S:ksi. Tasapainopiste löytyy kysyntä- ja tarjontakäyrän leikkauspisteestä. Käytetään piste- työkalua ja piirretään piste käyrien leikkauspisteeseen. Akseleilta voidaan lukea oikea vastaus. Tehtävän voi myös ratkaista ratkaisemalla leikkauspiste yhtälöparista. P = 40 5Q à 5Q = 40 P à Q = 8 P/5. Sijoitetaan tarjontakäyrän yhtälöön: P = 0 + 5(8 P/5) = P = 60 P à P = 60 à P = 30. Sijoittamalla saadaan Q = 8 30/5 = 8 6 =. 13. Tuotteen A kysytty määrä voidaan ilmaista seuraavan yhtälön avulla Q A = 0 8p A + 4 Y p B -0.5, missä p A on tuotteen A hinta, p B tuotteen B hinta sekä Y kuluttajien käytössä olevat tulot. A. A on inferiorinen hyödyke ja B sen substituutti B. A on infreorinen hyödyke ja B sen komplementti C. A on normaalihydöyke ja B sen substituutti D. A on normaalihyödyke ja B sen komplementti Tehtävän ratkaisemiseksi on tarkasteltava sitä, miten tuotteen A kysytty määrä käyttäytyy kun tekijät p A, p B ja Y muuttuvat. Aiemmin olemme oppineet, että normaalihyödykkeille hinnan noustessa kysytty määrä laskee, tulojen noustessa kysytty määrä nousee ja substituuttituotteen hinnan noustessa kysytty määrä nousee. Inferioriselle tuoteelle pätee muuten samat paitsi, että tulojen noustessa niiden kysytty määrä vähenee. Komplementtituote sen sijaan on sidoksissa vertailtavaan tuotteeseen ja käyttäytyy samalla tavalla yhdessä vertailtavan tuotteen kanssa (jos vertailtavan tuotteen kysytty määrä nousee, nousee myös sen komplementtituotteen). Tarkastellaan jokaista termiä erikseen:
8 Huomataan, että tekijän p A etumerkki on negatiivinen. Tämä tarkoittaa, että kun p A kasvaa, termi Q A pienenee. (1) Toisaalta tekijän Y etumerkki on positiivinen, yli Y:n kasvaessa myös Q A kasvaa. () Viimeinen termi p B kannattaa sieventää, jotta sen todellinen luonne saadaan selvitettyä. p = 4 = 4. Huomataan, että kun p B kasvaa, niin termi pienenee. Mitä pienemmäksi tämä termi menee niin sitä enemmän termi kasvaa eli siirtyy lähemmäksi nollaa. Tämä tarkoittaa sitä, että kun p B kasvaa niin Q A kasvaa. (3) Päätelmät, (1): Tuotteen A oman hinnan p A kasvaessa tuotteen A kysytty määrä vähenee à tuote A on normaalihyödyke. (): Kuluttajan käytettävissä olevien tulojen Y kasvaessa, tuotteen A kysytty määrä kasvaa à tuote A on normaalihyödyke. (3): Tuotteen B hinnan p B kasvaessa tuotteen A kysytty määrä kasvaa à tuote B on tuotteen A substituutti Tuotteen kysyntäkäyrä on P = 300 6Q D ja tarjontakäyrä P = 0 + 8Q S. Jos tuotteen hinta asetetaan 10 euroon, tuotteen markkinoilla ilmenisi A. ylijäämää (surplus), jonka seurauksena hinta nousisi B. ylijäämää (surplus), jonka seurauksena hinta laskisi C. pulaa (shortage), jonka seurauksena hinta nousisi D. pulaa (shortage), jonka seurauksena hinta laskisi Ratkaisemalla kysyntä- ja tarjontakäyristä saadaan markkinatasapaino D=S ß à 300 6Q = 0 + 8Q Q* = 0 P* = x 0 = 180 Nyt tasapainohinta P* = 180 on suurempi kuin säännöstelty hinta P' = 10, joten tuotetta halutaan ostaa valitsevalla hinnalla enemmän kuin ollaan valmiita myymään. Tästä seuraa tuotteen ylikysyntää ja hinta lähtee täten nousuun kohti tasapainohintaa. 15. Olkoon tuotteen kysyntäkäyrä D: Q = P ja tarjontakäyrä S: Q = 1 P 10 5 Mikä on markkinatasapainopiste? Mikä on tuottajan ylijäämä? Mikä on kuluttajan ylijäämä? Ratkaistaan tasapainopiste tuttuun tyyliin ratkaisemalla yhtälöpari:
9 0 4 P = P 10 P = 30 P = Q = = 10 3 Täten tasapainopiste (Q*, P*) = (10, 100). Kuluttajan ylijäämä kuvaa sitä aluetta, joka jää tasapainohinnan eli suoran P* ja kysyntäkäyrän Q D väliin ja tuottajan ylijäämä sitä aluetta, joka jää suoran P* ja tarjontakäyrän Q S väliin. Näiden alueiden pinta- alojen ratkaisemiseksi on käytettävä joko graafista tai numeerista integrointia. Graafinen integrointi: Ratkaistaan molempien käyrien yhtälöt hinnan suhteen D à Q = 0 4 P P = 00 10Q 4 S à Q = 4 P 10 P = Q 3 Piirretään kuva. Nyt alueiden pinta- alat voidaan laskea muodostuneiden kolmioiden pinta- aloina. Täten alueen CS alaksi saadaan Acs = 0.5 x 10 x 100 = 500. Vastaavasti PS- alueeksi saadaan A PS = 0.5 x 10 x 50 = 50. P CS PS Kysyntäkäyrä D Tarjontakäyrä S Tasapainohinta P Q Numeerinen integrointi: Merkitään kysyntäkäyräksi P1 ja tarjontakäyräksi P. Tasapainohinta on Pe. Tasapainomäärä on Q* = 10. I 4 A cs = P1 Pe dq = 00 10Q 100 dq = Q dq = 4 100Q 5Q J = J 0 = = 500 I 4 A PS = Pe P dq = 100 (50 + 5Q) dq = 50 5Q dq = Q 3 J QJ = J 10J 0 = = 50
TU Kansantaloustieteen perusteet Mallivastaukset www1
TU-91.11 Kansantaloustieteen perusteet Mallivastaukset www1 1. Mitkä seuraavista asioista kuuluvat mikro- ja mitkä makrotaloustieteen piiriin? Vuokrakaton vaikutus asuntojen tarjottuun määrään Mikrotaloustiede
LisätiedotVuokrakaton vaikutus asuntojen tarjontaan. Vientitukien vaikutus vaihtotaseeseen. Työmarkkirakenteiden vaikutus työttömyysasteeseen
TU-91.1001 Kansantaloustieteen perusteet, Syksy 2014 1. www-harjoituksen mallivastaukset Tehtävä 1 Mitkä seuraavista asioista kuuluvat mikro- ja makrotaloustieteen piiriin? Vuokrakaton vaikutus asuntojen
LisätiedotInstructor: hannele wallenius Course: Kansantaloustieteen perusteet 2016
Student: Date: Instructor: hannele wallenius Course: Kansantaloustieteen perusteet 2016 Assignment: 2016 www1 1. Mitkä seuraavista asioista kuuluvat mikrotaloustieteen ja mitkä makrotaloustieteen piiriin?
Lisätiedot4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5)
4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5) Opimme tässä ja seuraavissa luennoissa että markkinat ovat hyvä tapa koordinoida taloudellista toimintaa (mikä on yksi taloustieteen
Lisätiedot3. www-harjoitusten mallivastaukset 2017
TU-91.1001 Kansantaloustieteen perusteet 3. www-harjoitusten mallivastaukset 2017 Tehtävä 1. Reaalitulo perunoina on 0 = 40 20*P, mistä seuraa 2 perunaa. Reaalitulo makkaroina on M = 40-0*P = 40 makkaraa.
Lisätiedot3. www-harjoitusten mallivastaukset 2016
TU-91.1001 Kansantaloustieteen perusteet 3. www-harjoitusten mallivastaukset 2016 Tehtävä 1. Reaalitulo perunoina on 0 = 40 20*P, mistä seuraa 2 perunaa. Reaalitulo korkokenkinä on M = 40-0*P = 40 makkaraa.
Lisätiedot4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino
4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Taloustieteen oppikirja, luku 4) Opimme tässä ja seuraavissa luennoissa että markkinat ovat hyvä tapa koordinoida taloudellista toimintaa (mikä on yksi taloustieteen
LisätiedotTU Kansantaloustieteen perusteet Syksy www-harjoitusten mallivastaukset
TU-91.1001 Kansantaloustieteen perusteet Syksy 2017 5. www-harjoitusten mallivastaukset Tehtävä 1: Tuotteen X kysyntäkäyrä on P = 25-2Q ja tarjontakäyrä vastaavasti P = Q + 10. Mikä on markkinatasapinopiste
LisätiedotTU Kansantaloustieteen perusteet Syksy 2016
TU-91.1001 Kansantaloustieteen perusteet Syksy 2016 5. www-harjoitusten mallivastaukset Tehtävä 1 Ratkaistaan tasapainopiste yhtälöparista: P = 25-2Q P = 10 + Q Ratkaisu on: Q = 5, P = 15 Kuluttajan ylijäämä
LisätiedotKYSYNTÄ, TARJONTA JA HINTA. Tarkastelussa käsitellään markkinoiden toimintaa tekijä kerrallaan MARKKINAT
KYSYNTÄ, TARJONTA JA HINTA Tarkastelussa käsitellään markkinoiden toimintaa tekijä kerrallaan MARKKINAT Paikka, jossa ostaja ja myyjä kohtaavat, voivat hankkia tietoa vaihdettavasta tuotteesta sekä tehdä
Lisätiedothttps://xlitemprod.pearsoncmg.com/api/v1/print/en-us/econ
Page 1 of 5 Student: Date: Instructor: hannele wallenius Course: Kansantaloustieteen perusteet 201 Assignment: 201 www5 1. Tuotteen X kysyntäkäyrä on P=25 2 Q ja tarjontakäyrä vastaavasti P=Q+10. Mikä
Lisätiedot1. Hyödykkeen tarjonta on p = 10 + q ja kysyntä puolestaan p = 40-2q. Markkinatasapainossa kysynnän hintajousto on
1. Hyödykkeen tarjonta on p = 10 + q ja kysyntä puolestaan p = 40-2q. Markkinatasapainossa kysynnän hintajousto on D. ε = 1 Ratkaistaan ensin markkinatasapaino asettamalla kysyntä ja tarjonta yhtä suuriksi.
LisätiedotInstructor: hannele wallenius Course: Kansantaloustieteen perusteet 2016
tudent: ate: Instructor: hannele wallenius Course: Kansantaloustieteen perusteet 016 Assignment: 016 www 1. Millä seuraavista tuotteista on itseisarvoltaan pienin kysynnän hintajousto? A. Viini B. Elokuvat
Lisätiedot4. www-harjoitusten mallivastaukset 2016
TU-91.1001 Kansantaloustieteen perusteet 4. www-harjoitusten mallivastaukset 2016 Tehtävä 1. Oikea vastaus: C Voitto maksimoidaan, kun MR=MC. Kyseisellä myyntimäärällä Q(m) voittomarginaali yhden tuotteen
Lisätiedot4. www-harjoitusten mallivastaukset 2017
TU-91.1001 Kansantaloustieteen perusteet 4. www-harjoitusten mallivastaukset 2017 Tehtävä 1. Oikea vastaus: C Voitto maksimoidaan, kun MR=MC. Kyseisellä myyntimäärällä Q(m) voittomarginaali yhden tuotteen
LisätiedotPari sanaa kuluttajan valintateoriasta
TU-91.1001, Kansantaloustieteen perusteet 10.10.2018 3. WWW-harjoitukset, vastaukset Pari sanaa kuluttajan valintateoriasta Kuluttajan valintateorian taustalla on kuluttajan hyödyn optimointi budjettisuoran
LisätiedotKANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 5.6.2014 MALLIVASTAUKSET
KANSANTALOUSTIETEEN ÄÄSYKOE 5.6.2014 MALLIVASTAUKSET Jokaisen tehtävän perässä on pistemäärä sekä sivunumero (Matti ohjola, Taloustieteen oppikirja, 2012) josta vastaus löytyy. (1) (a) Suppea raha sisältää
LisätiedotKANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 4.6.2015 MALLIVASTAUKSET
KANSANTALOUSTIETEEN ÄÄSYKOE 4.6.05 MALLIVASTAUKSET Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti ohjola, Taloustieteen oppikirja,. painos, 04] sivuihin. () (a) Bretton Woods -järjestelmä:
LisätiedotTaloustieteen perusteet 31A00110 2016 Mallivastaukset 2, viikko 3
Taloustieteen perusteet 31A00110 2016 Mallivastaukset 2, viikko 3 Tehtävä 1.Tarkastellaan opiskelijaa, jolla opiskelun ohella jää 8 tuntia päivässä käytettäväksi työntekoon ja vapaa-aikaan. Olkoot hänen
LisätiedotKANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset
KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE.6.016: Mallivastaukset Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti Pohjola, Taloustieteen oppikirja, 014] sivuihin. (1) (a) Julkisten menojen kerroin (suljetun
LisätiedotTENTTIKYSYMYKSET 8.12.2006
MIKROTALOUSTEORIA (PKTY1) TuKKK Porin yksikkö/avoin yliopisto Ari Karppinen TENTTIKYSYMYKSET 8.12.2006 OHJE: Tentin läpäisee 9 pisteellä. Vastaa tehtäväpaperiin ja palauta se, vaikket vastaisi yhteenkään
LisätiedotOsa 4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino ( Mankiw & Taylor, Chs 4 ja Pohjolan luennot)
Osa 4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino ( Mankiw & Taylor, Chs 4 ja Pohjolan luennot) Opimme tässä osiossa ja myöhemmissä luennoissa että markkinat ovat hyvä tapa koordinoida taloudellista toimintaa
LisätiedotTENTTIKYSYMYKSET
MIKROTALOUSTEORIA (PKTY1) Ari Karppinen TENTTIKYSYMYKSET 20.10.2006 OHJE: Tentin läpäisee 9 pisteellä. Vastaa tehtäväpaperiin ja palauta se, vaikket vastaisi yhteenkään kysymykseen! Muista kirjoittaa nimesi
LisätiedotI MIKROTALOUSTIEDE LUKU 5 KILPAILUMUODOT
I MIKROTALOUSTIEDE LUKU 5 KILPAILUMUODOT Tehtävä 1! " # $%& ' ( ' % %' ' ) ) * ' + )$$$!," - '$ '' ' )'( % %' ) '%%'$$%$. /" 0 $$ ' )'( % %' +$%$! &" - $ * %%'$$%$$ * '+ ' 1. " - $ ' )'( % %' ' ) ) * '
Lisätiedot5 Markkinat, tehokkuus ja hyvinvointi
5 Markkinat, tehokkuus ja hyvinvointi Opimme edellä, että markkinat ovat tasapainossa silloin, kun hinta on sellainen, että kysyntä = tarjonta tällä hinnalla jokainen kuluttaja kuluttaa sellaisen määrän
LisätiedotKuluttajan valinta. Tulovaikutukset. Hyvinvointiteoreemat. Samahyötykäyrät. Variaatiot (kompensoiva ja ekvivalentti) Hintatason mittaamisesta
Kuluttajan valinta Tulovaikutukset Hyvinvointiteoreemat Samahyötykäyrät Variaatiot (kompensoiva ja ekvivalentti) Hintatason mittaamisesta 1 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto
Lisätiedotc. Indifferenssikäyrän kulmakerroin eli rajasubstituutioaste on MRS NL = MU L
MIKROTALOUSTIEDE A31C00100 Kevät 2016 Olli Kauppi HARJOITUKSET II 1. Jutan ruokavalio koostuu yksinomaan nauriista ja lantuista. Jutan hyötyfunktio on muotoa U(N,L) = 12NL. Tällä hetkellä Jutta on päättänyt
LisätiedotKuluttaja valitsee erilaisten hyödykekorien välillä. Kuluttajan preferenssijärjestyksen perusoletukset ovat
Kuluttajan valinta KTT Olli Kauppi Kuluttaja valitsee erilaisten hyödykekorien välillä. Kuluttajan preferenssijärjestyksen perusoletukset ovat 1. Täydellisyys: kuluttaja pystyy asettamaan mitkä tahansa
LisätiedotHarjoitustehtävät 6: mallivastaukset
Harjoitustehtävät 6: mallivastaukset Niku Määttänen & Timo Autio Makrotaloustiede 31C00200, talvi 2018 1. Maat X ja Y ovat muuten identtisiä joustavan valuuttakurssin avotalouksia, mutta maan X keskuspankki
LisätiedotTaloustieteen perusteet 31A00110 19.02.2016. Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus
Taloustieteen perusteet 31A00110 19.02.2016 Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus Pisteytys: 1 2 3 4 5 6 Yht Vastaukseen käytetään vain tätä vastauspaperia. Vastaa niin lyhyesti, että vastauksesi
Lisätiedot4 Markkinat, tehokkuus ja hyvinvointi (Mankiw & Taylor, Ch 7)
4 Markkinat, tehokkuus ja hyvinvointi (Mankiw & Taylor, Ch 7) Opimme edellä, että markkinat ovat tasapainossa silloin, kun hinta on sellainen, että kysyntä = tarjonta tällä hinnalla jokainen kuluttaja
Lisätiedotja nyt tässä tapauksessa a = 1, b=4 ja c= -5, ja x:n paikalle ajattelemme P:n.
Harjoitukset 2, vastauksia. Ilmoittakaa virheistä ja epäselvyyksistä! 1. b (kysyntäkäyrä siirtyy vasemmalle) 2. c (kysyntäkäyrä siirtyy oikealle) 3. ei mikään edellisistä; oikea vastaus olisi p 2
LisätiedotKA 1 2009, tentti 14.10. 2009 (mikrotaloustieteen osuus), luennoitsija Mai Allo
1 KA 1 2009, tentti 14.10. 2009 (mikrotaloustieteen osuus), luennoitsija Mai Allo ÄLÄ IRROTA PAPEREITA TOISISTAAN! Ohjeet: Tenttikysymyksiä on kuusi (+ jokeri ohjeineen viimeisellä sivulla). Valitse tenttikysymyksistä
Lisätiedot12 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu
12 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, 2nd ed., chs 16-17; Taloustieteen oppikirja, s. 87-90) Oligopoli on markkinamuoto, jossa markkinoilla on muutamia yrityksiä, jotka uskovat tekemiensä
LisätiedotMallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009
Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009 Harjoitukset 7 (viikko 13) Tehtävä 1 a) Tapahtuu siirtymä pisteestä A pisteeseen B. Jos TR-käyrä on vaakasuora, niin IS-käyrän siirtyminen oikealle ei
LisätiedotViime kerralta Luento 9 Myyjän tulo ja kysynnän hintajousto
Viime kerralta Luento 9 Markkinatasapaino Markkinakysyntä kysyntöjen aggregointi Horisontaalinen summaaminen Eri kuluttajien kysynnät eri hintatasoilla Huom! Kysyntöjen summaaminen käänteiskysyntänä Jousto
LisätiedotMikrotaloustiede Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto BIZ 31C00100 Syksy 2017 Assist. Jan Jääskeläinen Kauppakorkeakoulu
Mikrotaloustiede Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto BIZ 31C00100 Syksy 2017 Assist. Jan Jääskeläinen Kauppakorkeakoulu Harjoitukset 1. Kysynnän ja tarjonnan perusteet (kertausta ja lämmittelyä). 1. Jampan
LisätiedotKANSANTALOUSTIEDE. Mikrotaloustiede
KANSANTALOUSTIEDE - yhteiskuntatiede, tutkii yhteiskuntaa o positivistinen pyrkii kuvaamaan miten asia on, ei miten sen pitäisi olla - Kansantaloustiede tutkii kokonaisia kansantalouksia, jonkin maantieteellisen
LisätiedotPohjola, Matti (2008): Taloustieteen oppikirja. ISBN 978-951-0-34550-4. WSOY Oppimateriaalit Oy.
Valtiotieteellinen tiedekunta Kansantaloustieteen valintakoe Arvosteluperusteet Kesä 010 Kirjallisuuskoe Pohjola, Matti (008): Taloustieteen oppikirja. ISBN 978-951-0-34550-4. WSOY Oppimateriaalit Oy.
LisätiedotKansantalous, opettajan aineisto
Kansantalous, opettajan aineisto Timo Lindholm, Juhani Kettunen ISBN 978-951-37-5498-3 Linja I MIKROTALOUSTIEDE 1 Kansantalouden peruskäsitteet 2 Rajakäsitteet 3 Kysyntä ja tarjonta 4 Joustot 5 Kilpailumuodot
LisätiedotMIKROTEORIA, HARJOITUS 6 YRITYKSEN JA TOIMIALAN TARJONTA JA VOITTO TÄYDELLISESSÄ KILPAILUSSA, SEKÄ MONOPOLI
MIKROTEORIA, HARJOITUS 6 YRITYKSEN JA TOIMIALAN TARJONTA JA VOITTO TÄYDELLISESSÄ KILPAILUSSA, SEKÄ MONOPOLI 1a. Täydellisen kilpailun vallitessa yrityksen A tuotteen markkinahinta on 18 ja kokonaiskustannukset
LisätiedotSeuraavaksi kysymme, onko tällainen markkinatasapaino yhteiskunnan kannalta hyvä vai huono eli toimivatko markkinat hyvin vai huonosti
Osa 7: Markkinat, tehokkuus ja hyvinvointi (Mankiw & Taylor, Ch 7, Pohjolan mukaan) Opimme edellä, että markkinat ovat tasapainossa silloin, kun hinta on sellainen, että kysyntä = tarjonta tällä hinnalla
LisätiedotTaloustieteen perusteet 31A Ratkaisut 3, viikko 4
Taloustieteen perusteet 31A00110 2018 Ratkaisut 3, viikko 4 1. Tarkastellaan pulloja valmistavaa yritystä, jonka päiväkohtainen tuotantofunktio on esitetty alla olevassa taulukossa. L on työntekijöiden
LisätiedotMarkkinainstituutio ja markkinoiden toiminta. TTT/Kultti
Markkinainstituutio ja markkinoiden toiminta TTT/Kultti Pyrin valottamaan seuraavia käsitteitä i) markkinat ii) tasapaino iii) tehokkuus iv) markkinavoima. Määritelmiä 1. Markkinat ovat mekanismi/instituutio,
LisätiedotKuluttajan teoriaa tähän asti. Luento 6. Hyötyfunktion ja indifferenssikäyrien yhteys. Kuluttajan hyöty. Laajennuksia. Kuluttajan ylijäämä
Kuluttajan teoriaa tähän asti Valintojen tekemistä niukkuuden vallitessa - Tavoitteen optimointia rajoitteella Luento 6 Kuluttajan ylijäämä 8.2.2010 Budjettirajoite (, ) hyödykeavaruudessa - Kulutus =
LisätiedotTaloustieteen perusteet 31A00110 2016 Mallivastaukset 3, viikko 4
Taloustieteen perusteet 31A00110 2016 Mallivastaukset 3, viikko 4 1. Tarkastellaan pulloja valmistavaa yritystä, jonka päiväkohtainen tuotantofunktio on esitetty alla olevassa taulukossa. L on työntekijöiden
LisätiedotY55 Kansantaloustieteen perusteet sl 2010 tehtävät 2 Mallivastaukset
Y55 Kansantaloustieteen perusteet sl 2010 tehtävät 2 Mallivastaukset 1 Tehtävä 1 Lähde M&T (2006, 84, luku 4 tehtävä 1, muokattu ja laajennettu) Selitä seuraavat väittämät hyödyntämällä kysyntä- ja tarjontakäyrän
LisätiedotHarjoitusten 2 ratkaisut
Harjoitusten 2 ratkaisut Taloustieteen perusteet 31A00110 Tea Lönnroth tea.lonnroth(at)aalto.fi Teach a parrot the terms 'supply and demand' and you've got an economist. Thomas Carlyle 2 Tehtävä 1 Tarkastellaan
LisätiedotProf. Marko Terviö Assist. Jan Jääskeläinen
Harjoitukset 3. 1. (a) Dismalandissa eri puolueiden arvostukset katusiivoukselle ovat Q A (P ) = 60 6P P A (Q) = 10 Q/6 Q B (P ) = 80 5P P B (Q) = 16 Q/5 Q C (P ) = 50 2P P C (Q) = 25 Q/2 Katusiivous on
LisätiedotTALOUSTIETEEN LUENTOJEN TEHTÄVÄT
TALOUSTIETEEN LUENTOJEN TEHTÄVÄT 1. Suhteellisen edun periaate 1. Maassa A: 1 maito ~ 3 leipää 1 leipä ~ 0,33 maitoa Maassa B: a. b. 3 maitoa ~ 5 leipää 1 maito ~ 1,67 leipää 1 leipä ~ 0,6 maitoa i. Maalla
LisätiedotKuluttajan valinta. Tulovaikutukset. Hyvinvointiteoreemat. Samahyötykäyrät. Variaatiot (kompensoiva ja ekvivalentti) Hintatason mittaamisesta
Kuluttajan valinta Tulovaikutukset Hyvinvointiteoreemat Samahyötykäyrät Variaatiot (kompensoiva ja ekvivalentti) Hintatason mittaamisesta 1 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto
LisätiedotLuentorunko 13: Finanssi- ja rahapolitiikka AS-AD-mallissa
Luentorunko 13: Finanssi- ja rahapolitiikka AS-AD-mallissa Niku, Aalto-yliopisto ja Etla Makrotaloustiede 31C00200, Talvi 2018 Johdanto Tarkastellaan edellistä luentorunkoa tarkemmin finanssi- ja rahapolitiikkaa
LisätiedotMakrotaloustiede 31C00200
Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2017 Harjoitus 4 Arttu Kahelin arttu.kahelin@aalto.fi Tehtävä 1 a) Kokonaistarjonta esitetään AS-AD -kehikossa tuotantokuilun ja inflaation välisenä yhteytenä. Tämä saadaan
Lisätiedottalletetaan 1000 euroa, kuinka paljon talouteen syntyy uutta rahaa?
TALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 1.6.2017 1. Kerro lyhyesti (korkeintaan kolmella lauseella ja kaavoja tarvittaessa apuna käyttäen), mitä tarkoitetaan seuraavilla käsitteillä: (a) moraalikato (moral hazard) (b)
Lisätiedot3 Kuluttajan valintateoria: työn tarjonta ja säästäminen ( Mankiw & Taylor, 2 nd ed, ch 21)
3 Kuluttajan valintateoria: työn tarjonta ja säästäminen ( Mankiw & Taylor, 2 nd ed, ch 21) 1. Työn tarjonta Kuluttajan valintateorian perusmalli soveltuu suoraan kotitalouksien työn tarjontapäätöksen
LisätiedotKANSANTALOUSTIETEEN PERUSTEET TU
KANSANTALOUSTIETEEN PERUSTEET TU-91.1001 Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Syksy 2015 Hannele Wallenius Yhteystiedot Professori Hannele Wallenius Vastaanotto sopimuksen mukaan, TUAS-talo, huone
LisätiedotY56 Mikron jatkokurssi kl 2009: HARJOITUSTEHTÄVÄT 2
1 Y56 Mikron jatkokurssi kl 2009: HARJOITUSTEHTÄVÄT 2 Palautus to 5.2. klo 16 mennessä Chiaran lokerolle Koetilantie 5, 3. krs. Tehtävät voidaan palauttaa myös to 5.2. luennon alussa. En ota vastaan myöhään
Lisätiedot3d) Yes, they could: net exports are negative when imports exceed exports. Answer: 2182.
. Se talous, jonka kerroin on suurempi, reagoi voimakkaammin eksogeenisiin kysynnän muutoksiin. Investointien, julkisen kysynnän tai nettoviennin muutokset aiheuttavat sitä suuremman muutoksen tasapainotulossa,
LisätiedotKappale 1: Makrotaloustiede. KT34 Makroteoria I. Juha Tervala
Kappale 1: Makrotaloustiede KT34 Makroteoria I Juha Tervala Makrotaloustiede Talouden kokonaissuureiden, kuten kansantuotteen, työllisyyden, inflaation ja työttömyysasteen tutkiminen. Taloussanomien taloussanakirja
LisätiedotKuluttajan valinta. Tulovaikutukset. Hyvinvointiteoreemat. Samahyötykäyrät. Variaatiot (kompensoiva ja ekvivalentti) Hintatason mittaamisesta
Kuluttajan valinta Tulovaikutukset Hyvinvointiteoreemat Samahyötykäyrät Variaatiot (kompensoiva ja ekvivalentti) Hintatason mittaamisesta 1 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto
Lisätiedoty=-3x+2 y=2x-3 y=3x+2 x = = 6
MAA Koe, Arto Hekkanen ja Jussi Tyni 5.5.015 Loppukoe LASKE ILMAN LASKINTA. 1. Yhdistä kuvaaja ja sen yhtälö a) 3 b) 1 c) 5 d) Suoran yhtälö 1) y=3x ) 3x+y =0 3) x y 3=0 ) y= 3x 3 5) y= 3x 6) 3x y+=0 y=-3x+
LisätiedotMikrotaloustiede Prof. Marko Terviö Aalto-yliopiston 31C00100 Syksy 2015 Assist. Salla Simola kauppakorkeakoulu
Mikrotaloustiede Prof. Marko Terviö Aalto-yliopiston 31C00100 Syksy 2015 Assist. Salla Simola kauppakorkeakoulu Mallivastaukset - Loppukoe 10.12. Monivalinnat: 1c 2a 3e 4a 5c 6b 7c 8e 9b 10a I (a) Sekaniputus
LisätiedotKilpailulliset markkinat. Taloustieteen perusteet Matti Sarvimäki
Kilpailulliset markkinat Taloustieteen perusteet Matti Sarvimäki Johdanto Tähän mennessä valinta niukkuuden vallitessa strateginen kanssakäyminen, instituutiot, yritykset hinnat ja määrät kun yrityksellä
Lisätiedot(Taloustieteen oppikirja, luku 5; Mankiw & Taylor, 2nd ed., ch 15)
12 Monopoli (Taloustieteen oppikirja, luku 5; Mankiw & Taylor, 2nd ed., ch 15) Monopoli on tilanne, jossa markkinoilla on vain yksi myyjä, jonka valmistamalle tuotteelle ei ole läheistä substituuttia yritys
LisätiedotKvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry
Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen
LisätiedotKANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 6.6.2013: MALLIVASTAUKSET
KANSANTALOUSTIETEEN ÄÄSYKOE 6.6.013: MALLIVASTAUKSET Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti ohjola, Taloustieteen oppikirja, 01] sivuihin. (1) (a) igou -verot: Jos markkinoilla
LisätiedotMS-C2105 Optimoinnin perusteet Malliratkaisut 5
MS-C2105 Optimoinnin perusteet Malliratkaisut 5 Ehtamo Demo 1: Arvaa lähimmäksi Jokainen opiskelija arvaa reaaliluvun välillä [0, 100]. Opiskelijat, joka arvaa lähimmäksi yhtä kolmasosaa (1/3) kaikkien
Lisätiedot8 Yritys kilpailullisilla markkinoilla (Mankiw & Taylor, Ch 14)
8 Yritys kilpailullisilla markkinoilla (Mankiw & Taylor, Ch 14) Markkinat ovat kilpailulliset silloin, kun siellä on niin paljon yrityksiä, että jokainen pitää markkinoilla määräytyvää hintaa omista toimistaan
LisätiedotJos Q = kysytty määrä, Q = kysytyn määrän muutos, P = hinta ja P = hinnan muutos, niin hintajousto on Q/Q P/P
Osa 5. Joustoista Kysynnän hintajousto (price elasticity of demand) mittaa, miten kysynnän määrä reagoi hinnan muutokseen = kysytyn määrän suhteellinen muutos jaettuna hinnan suhteellisella muutoksella
LisätiedotA31C00100 MIKROTALOUSTIEDE. Kevät Riku Buri. HARJOITUKSET I: vastaukset
A31C00100 MIKROTALOUSTIEDE Kevät 2017 Riku Buri HARJOITUKSET I: vastaukset 1. Vastaa seuraaviin kysymyksiin a. Miten hyödykkeen kysyntään vaikuttaa jos, i. Substituutin hinta nousee Kysyntä kasvaa ii.
LisätiedotMikrotaloustiede Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto BIZ 31C00100 Assist. Jan Jääskeläinen Syksy 2017
Mikrotaloustiede Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto BIZ 31C1 Assist. Jan Jääskeläinen Syksy 17 Mallivastaukset 7. 1. Kaupungissa on kaksi suurta taidemuseoa (pelaajat) ja 5 asukasta. Taidemuseoilla on
LisätiedotMonopoli. Tommi Välimäki S ysteemianalyysin. Laboratorio. Teknillinen korkeakoulu
Monopoli Tommi Välimäki 29.1.2003 Peruskäsitteitä: kysyntä ja tarjonta Hyödykkeen arvo kuluttajalle on maksimihinta, jonka hän olisi siitä valmis maksamaan Arvon raja-arvo vähenee määrän funktiona, D=MV
Lisätiedot2. Hyödykkeen substituutit vaikuttavat kyseisen hyödykkeen kysynnän hintajoustoon.
TU-91.1001 Kansantaloustieteen perusteet WWW-harjoitus 2, syksy 2016 Vastaukset 1. Millä hyödykkeistä on pienin kysynnän hintajousto? V: D. Maito. Pienin kysynnän hintajousto (eli hinnanmuutoksen vaikutus
LisätiedotKysyntä (D): hyötyfunktiot, hinta, tulot X = X(P,m) Tarjonta (S): tuotantofunktiot, hinta, panoshinta y = y(p,w)
4. MARKKINOIDEN TASAPAINOTTUMINEN 4.1. Tasapainoperiaate Kysyntä (D): hyötyfunktiot, hinta, tulot X = X(P,m) Tarjonta (S): tuotantofunktiot, hinta, panoshinta y = y(p,w) Markkinat tasapainossa, kun löydetään
LisätiedotOsa 12b Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, Chs 16-17)
Osa 12b Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, Chs 16-17) Oligopoli on markkinamuoto, jossa markkinoilla on muutamia yrityksiä, jotka uskovat tekemiensä valintojen seurauksien eli voittojen
LisätiedotKANSANTALOUSTIETEEN PERUSTEET TU
KANSANTALOUSTIETEEN PERUSTEET TU-91.1001 Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Syksy 2017 Hannele Wallenius Yhteystiedot Professori Hannele Wallenius Vastaanotto sopimuksen mukaan, TUAS-talo, huone
Lisätiedot1. Arvioi kummalla seuraavista hyödykkeistä on hintajoustavampi kysyntä
0 5 Nauris 10 15 20 MIKROTALOUSTIEDE A31C00100 Kevät 2017 HARJOITUKSET II Palautus 24.1.2017 klo 16:15 mennessä suoraan luennoitsijalle (esim. harjoitusten alussa) tai sähköpostitse (riku.buri@aalto.fi).
LisätiedotKilpailulliset markkinat Taloustieteen perusteet Matti Sarvimäki
Johdanto Kilpailulliset markkinat Taloustieteen perusteet Matti Sarvimäki Tähän mennessä valinta niukkuuden vallitessa strateginen kanssakäyminen, instituutiot, yritykset hinnat ja määrät kun yrityksellä
LisätiedotA. Huutokaupat ovat tärkeitä ainakin kolmesta syystä. 1. Valtava määrä taloudellisia transaktioita tapahtuu huutokauppojen välityksellä.
HUUTOKAUPOISTA A. Huutokaupat ovat tärkeitä ainakin kolmesta syystä 1. Valtava määrä taloudellisia transaktioita tapahtuu huutokauppojen välityksellä. 2. Huutokauppapelejä voidaan käyttää taloustieteen
LisätiedotI I K UL U UT U T T A T JANTE T O E R O I R A
II KULUTTAJANTEORIA.. Budjettirajoite * Ihmisten kaikkea toimintaa rajoittavat erilaiset rajoitteet. * Mikrotalouden kurssilla tärkein rajoite on raha. * Kuluttaja maksimoi hyötyään, mutta ei kykene toteuttamaan
Lisätiedot1 Ensimmäisen asteen polynomifunktio
Ensimmäisen asteen polynomifunktio ENNAKKOTEHTÄVÄT. a) f(x) = x 4 b) Nollakohdassa funktio f saa arvon nolla eli kuvaaja kohtaa x-akselin. Kuvaajan perusteella funktion nollakohta on x,. c) Funktion f
LisätiedotMatematiikan tukikurssi
Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 8 1 Suunnattu derivaatta Aluksi tarkastelemme vektoreita, koska ymmärrys vektoreista helpottaa alla olevien asioiden omaksumista. Kun liikutaan tasossa eli avaruudessa
LisätiedotProf. Marko Terviö Assist. Jan Jääskeläinen
Harjoitukset 5. 1. (a) Tarkastellaan uuden työntekijän palkkaamisen tuottoja ja kustannuksia eri skenaarioissa. Toimijat oletetaan aina riskineutraaleiksi, jos ei toisin mainita. Työntekijän tuottavuus
LisätiedotProf. Marko Terviö Assist. Jan Jääskeläinen
1C00100 Mallivastaukset 2. 1. Markkinahinnan aikasarja on esitetty kuvassa 1. Yksittäisten muutosten vaikutukset on kuvattu aikasarjan jälkeen. Hinta 2018 2019 2021 2022 2024 2025 Vuosi Kuva 1: Markkinahinnan
Lisätiedot2 MARKKINOIDEN TOIMINTA
2 MARKKINOIDEN TOIMINTA 1 Markkinoiden toiminta Kuinka markkinat toimivat kysyntä ja tarjonta Markkinatasapaino Kysynnän joustot Markkinoiden toimivuus ja niiden säätely 2 Markkinat ovat mikä tahansa järjestely,
LisätiedotAloitamme yksinkertaisella leluesimerkillä. Tarkastelemme yhtä osaketta S. Oletamme että tänään, hetkellä t = 0, osakkeen hinta on S 0 = 100=C.
Luku 1 Johdatteleva esimerkki Herra K. tarjoaa osto-option Aloitamme yksinkertaisella leluesimerkillä. Tarkastelemme yhtä osaketta S. Oletamme että tänään, hetkellä t = 0, osakkeen hinta on S 0 = 100=C.
LisätiedotMAB3 - Harjoitustehtävien ratkaisut:
MAB - Harjoitustehtävien ratkaisut: Funktio. Piirretään koordinaatistoakselit ja sijoitetaan pisteet:. a) Funktioiden nollakohdat löydetään etsimällä kuvaajien ja - akselin leikkauspisteitä. Funktiolla
LisätiedotMAY1 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty 12.4.2016 Julkaiseminen sallittu vain koulun suljetussa verkossa.
KERTAUS Lukujono KERTAUSTEHTÄVIÄ K1. Ratkaisussa annetaan esimerkit mahdollisista säännöistä. a) Jatketaan lukujonoa: 2, 4, 6, 8, 10, 12, 14, 16, Rekursiivinen sääntö on, että lukujonon ensimmäinen jäsen
LisätiedotKulutus. Kulutus. Antti Ripatti. Helsingin yliopisto, HECER, Suomen Pankki Antti Ripatti (HECER) Kulutus
Kulutus Antti Ripatti Helsingin yliopisto, HECER, Suomen Pankki 13.11.2013 Antti Ripatti (HECER) Kulutus 13.11.2013 1 / 11 Indifferenssikäyrät ja kuluttajan teoria Tarkastellaan edustavaa kotitaloutta.
LisätiedotESIMERKKEJÄ JA HARJOITUKSIA
ESIMERKKEJÄ JA HARJOITUKSIA OSA I: MATEMAATTISTEN MERKINTÖJEN JA KIRJAINSYMBOLIEN KÄYTTÖÄ (ja tutustumista tilinpitoon ja keynesiläiseen malliin) Harjoitellaan seuraavassa kirjainsymbolien käyttöä ja yhtälöiden
LisätiedotKOE 2 Ympäristöekonomia
Helsingin yliopisto Valintakoe 30.5.2012 Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta KOE 2 Ympäristöekonomia Sekä A- että B-osasta tulee saada vähintään 7 pistettä. Mikäli A-osan pistemäärä on vähemmän kuin
Lisätiedothttps://xlitemprod.pearsoncmg.com/api/v1/print/en-us/econ
06 www4 Page of 5 Student: Date: Instructor: hannele wallenius Course: Kansantaloustieteen perusteet 06 Assignment: 06 www4. Mikä seuraavista alueista vastaa voittoa maksimoivan monopoliyrityksen ylisuuria
Lisätiedot2 Yhtälöitä ja epäyhtälöitä
2 Yhtälöitä ja epäyhtälöitä 2.1 Ensimmäisen asteen yhtälö ja epäyhtälö Muuttujan x ensimmäisen asteen yhtälöksi sanotaan yhtälöä, joka voidaan kirjoittaa muotoon ax + b = 0, missä vakiot a ja b ovat reaalilukuja
LisätiedotMikrotaloustiede Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto 31C00100 Syksy 2016 Assist. Jan Jääskeläinen Kauppakorkeakoulu
Mikrotaloustiede Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto 31C00100 Syksy 2016 Assist. Jan Jääskeläinen Kauppakorkeakoulu Vastaukset 1. 1. Pirjon väite huonosta huumevalistuksesta vastaa näkemystä, jonka mukaan
LisätiedotTekijä Pitkä matematiikka
K1 Tekijä Pitkä matematiikka 5 7..017 a) 1 1 + 1 = 4 + 1 = 3 = 3 4 4 4 4 4 4 b) 1 1 1 = 4 6 3 = 5 = 5 3 4 1 1 1 1 1 K a) Koska 3 = 9 < 10, niin 3 10 < 0. 3 10 = (3 10 ) = 10 3 b) Koska π 3,14, niin π
LisätiedotTäydellinen kilpailu: markkinoilla suuri määrä yrityksiä. ----> Yksi yritys ei vaikuta hyödykkeen markkinahintaan.
5. EPÄTÄYDELLINEN KILPAILU Täydellinen kilpailu: markkinoilla suuri määrä yrityksiä. ----> Yksi yritys ei vaikuta hyödykkeen markkinahintaan. Epätäydellinen kilpailu: markkinoilla yksi tai vain muutama
LisätiedotTehtävä 1. Mikä seuraavista alueista vastaa voittoa maksimoivan monopoliyrityksen ylisuuria voittoja?
TU-91.1001 Kansantaloustieteen perusteet 17.10.2018 4. www-harjoitus, vastaukset Tehtävä 1. Mikä seuraavista alueista vastaa voittoa maksimoivan monopoliyrityksen ylisuuria voittoja? Vastaus: C. P(m);
LisätiedotTaloustieteiden tiedekunta Opiskelijavalinta 07.06.2005 1 2 3 4 5 YHT Henkilötunnus
1 2 3 4 5 YHT 1. Selitä lyhyesti, mitä seuraavat käsitteet kohdissa a) e) tarkoittavat ja vastaa kohtaan f) a) Työllisyysaste (2 p) b) Oligopoli (2 p) c) Inferiorinen hyödyke (2 p) d) Kuluttajahintaindeksi
LisätiedotTalousmatematiikan perusteet
kevät 19 / orms.30 Talousmatematiikan perusteet 8. harjoitus, viikko 11 (11.03..03.19) L Ma 12 A2 R0 Ti 14 16 F43 R01 Ma 12 14 F43 L To 08 A2 R02 Ma 16 18 F43 R06 To 12 14 F140 R03 Ti 08 F42 R07 Pe 08
LisätiedotOsa 12a Monopoli (Mankiw & Taylor, Ch 15)
Osa 12a Monopoli (Mankiw & Taylor, Ch 15) Monopoli on tilanne, jossa markkinoilla on vain yksi myyjä, jonka valmistamalle tuotteelle ei ole läheistä substituuttia yritys voi itse asettaa hinnan eli se
Lisätiedot