LUPAPÄÄTÖS Nro 5/04/2 Dnro Psy-2002-y-145 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA

Transkriptio

1 LUPAPÄÄTÖS Nro 5/04/2 Dnro Psy-2002-y-145 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Kurenluiannevan turvetuotantoalueen ympäristölupa, Piippola, Pulkkila, Rantsila, Ruukki ja Siikajoki LUVAN HAKIJA Vapo Oy PL OULU

2 2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS... 4 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 4 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 4 ASIAN VIREILLETULO... 4 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ ALUEEN KAAVOITUSTILANNE... 5 TOIMINTA-ALUE JA SEN YMPÄRISTÖ... 5 Ympäristön tila... 5 Alueen hydrologia ja geologia... 5 Alueen luonnon tila ja rakennettu ympäristö... 6 Vesistön tila ja käyttökelpoisuus... 6 Pohjaveden tila... 7 Melutilanne ja liikenne... 7 Muut kuormittavat toiminnat... 7 Alue ja kohteet, joihin toiminnalla on vaikutuksia... 7 Luonnonsuojelualueet ja muut luontokohteet... 7 Asutus ja muu rakennettu ympäristö... 7 Alueen kalatalous... 8 TOIMINTA... 8 Yleiskuvaus toiminnasta ja sen laajuudesta... 8 Tuotteet ja tuotanto... 9 Tuotantomenetelmät ja -vaiheet... 9 Poltto- ja voiteluaineet... 9 Liikennejärjestelyt...9 Työmaan liikennejärjestelyt... 9 Työmaaliikenne Jälkihoito ja -käyttö Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) Ympäristöasioiden hallintajärjestelmä YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Päästöt pintavesiin Vesiensuojeluratkaisut ja -rakenteet Toimenpiteet mataloituneilla tuotantokentillä Vesiin joutuvien päästöjen määrä ja laatu Päästöt maaperään ja pohjaveteen Päästöt ilmaan Melu ja tärinä Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Jätteiden määrä ja laatu Jätteiden kerääminen, kuljetus ja käsittelypaikat TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutus luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin Vaikutukset pintavesiin ja niiden käyttöön Vaikutus kalatalouteen Vaikutus maaperään ja pohjaveteen Pölyn vaikutus Melun vaikutus TOIMINNAN JA VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu Päästötarkkailu Vaikutustarkkailu...17 Raportointi POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Työmaan paloturvallisuus Muut riskit ja häiriötilanteet Ympäristövahinkovakuutus... 19

3 ESITETYT MUUT TOIMENPITEET JA KORVAUKSET Kalatalousvelvoitteet ja korvaukset LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Muistutukset Hakijan kuuleminen ja vastine Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U KÄSITTELYRATKAISU YMPÄRISTÖLUPARATKAISU TÄYTÄNTÖÖNPANORATKAISU LUPAMÄÄRÄYKSET Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Päästöt vesiin Päästöt ilmaan Melu ja tärinä Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Varastointi Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet Toiminnan lopettaminen Tarkkailu- ja raportointimääräykset Kalatalousmääräys OHJAUS ENNAKOIMATTOMIEN VAHINKOJEN VARALLE RATKAISUN PERUSTELUT Käsittelyratkaisun perustelut Lupaharkinnan perusteet Luvan myöntämisen edellytykset Täytäntöönpanoratkaisun perustelut Lupamääräysten perustelut Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Tarkkailu- ja raportointimääräykset Kalatalousmääräys VASTAUS LAUSUNNOISSA JA MUISTUTUKSISSA ESITETTYIHIN YKSILÖITYIHIN VAATI- MUKSIIN LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Lupamääräysten tarkistaminen Korvattavat päätökset Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Perustelut Oikeusohje MUUTOKSENHAKU

4 4 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Kurenluiannevan turvetuotantoalue sijaitsee Piippolan kunnan Leskelän ja Piippolan kylissä noin 7 kilometriä Piippolasta lounaaseen ja 15 kilometriä Pulkkilasta etelään Siikajoen vesistöalueella. HAKEMUS Vapo Oy on hakenut toistaiseksi voimassa olevaa ympäristölupaa turpeen nostoon Kurenluiannevan turvetuotantoalueelta ja vesien johtamiseen vesistöön. Tarkoitus on jatkaa jyrsinpolttoturpeen tuotantoa 177,1 ha:n laajuisella turvetuotantoalueella ja ottaa tuotantoon lisäalue, jonka sarkapinta-ala on 10,2 ha. Tuotantoalueen vedet johdetaan vesiensuojelurakenteiden kautta Haaraojaan ja edelleen Ruonasenojan kautta Lamujokeen. Hakija on lisäksi pyytänyt ympäristönsuojelulain 101 :n mukaista lupaa toiminnan aloittamiseen 10,2 ha:n laajennusalueella ennen lupapäätöksen lainvoimaiseksi tulemista sekä euron pankkitakauksen tai muun hyväksyttävän vakuuden asettamista siltä varalta, että lupapäätös myöhemmin kumottaisiin tai muutettaisiin. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan turvetuotannolla ja siihen liittyvällä ojituksella on oltava ympäristölupa, jos tuotantoalue on yli 10 ha. Ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta annetun lain 5 :n 2 momentin mukaan ympäristölupaa on haettava koko toimintaan, jos aiemmin myönnetyssä luvassa on määrätty luvan tarkistamisesta määräajassa. Vesioikeuden antamassa, mm. Kurenluiannevan turvetuotantoaluetta koskevassa päätöksessä Vapo Oy on velvoitettu lupaehtojen tarkistamishakemuksen tekemiseen mennessä. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 5 c) kohdan mukaan ympäristölupavirasto ratkaisee turvetuotantoa ja siihen liittyvää ojitusta koskevan asian, jos tuotantoalue on yli 10 ha. ASIAN VIREILLETULO Hakemus on toimitettu ympäristölupavirastoon

5 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Pohjois-Suomen vesioikeuden päätös nro 66/95/2 ja vesiylioikeuden päätös nro 176/1996 Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätös nro 33/00/2 ja Vaasan hallinto-oikeuden päätös nro 01/0084/4. Korkein hallintooikeus on antamallaan päätöksellä hylännyt valituslupahakemuksen Siikajoen pääuomaa koskevassa asiassa. Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätös nro 64/00/2 ja Vaasan hallinto-oikeuden päätös nro 02/0047/3 Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen lausunto Hakija on tehnyt seuraavia tiloja koskevat vuokrasopimukset: , , , , , , , ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavaehdotuksessa (2003) Kurenluianneva on osoitettu tuotannossa olevaksi turvesuoksi. 5 TOIMINTA-ALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Ympäristön tila Alueen hydrologia ja geologia Kurenluianneva sijoittuu Siikajoen vesistöalueen (57) Lamujoen alueelle (57.06), tarkemmin Ruonasenojan lähialueelle (57.067). Yhtyessään Ruonasenojaan Haaraojan valuma-alue on 6,8 km 2, josta Kurenluijannevan turvetuotantoalueen pinta-ala (noin 190 ha) on 28 %. Ruonasenojan valuma-alue sen yhtyessä Lamujokeen on 66 km 2. Lamujoen valuma-alue Jylhänrannalla on 979 km 2 ja Ruonasenojan yhtymäkohdassa noin 480 km 2. Jylhänrannalla Lamujoen vedet ja Uljuan altaalta tulevat Siikajoen vedet yhtyvät. Haaraojan pituus Kurenluijannevan tuotantoalueen reunalta Ruonasenojaan on noin 2,5 km. Tuotantoalueiden lisäksi Haaraojan valuma-alueeseen kuuluu soita ja metsiä, joista valtaosa on ojittamattomia. Ainoastaan aivan Haaraojan alaosalla on peltoa, asutusta ei ole lainkaan. Ruonasenojan varrella Haaraojan kohdalta Lamujokeen saakka on muutama asuinrakennus ja hieman peltoja. Muutoin Ruonasenojan valuma-alue on lähinnä ojitettua suota ja metsää. Haaraojan ja Ruonasenojan virtaamia voidaan arvioida Jylhänrannan valumaalueen vertailujakson valuman perusteella. Jylhänrannan valumaarvot ja niiden perusteella lasketut Haaraojan ja Ruonasenojan virtaamat eri jaksoilla ovat seuraavat:

6 6 Jylhänranta Haaraoja Ruonastenoja l/s km 2 l/s l/s Mq 8, Hq 160, Nq 0,8 5,6 54 Mq (kesä 6, syys) Hq (kesä syys) 24, Nq (kesä syys) 1,4 9,6 93 Alueen luonnon tila ja rakennettu ympäristö Kurenluiannevan alue on sarkaojitettu ja kuivatettu turvetuotantoa varten lukuun ottamatta noin 10 ha:n suuruista lisäaluetta. Kesällä 2002 tuotantokuntoista aluetta oli noin 155 ha. Lohko 3 on parhaillaan kunnostettavana turvetuotantoa varten ja se on tarkoitus ottaa tuotantoon vuonna Lähiympäristö on lähinnä metsämaata sekä metsäojitettua suota. Lähialueella ei ole rakennuksia. Vesistön tila ja käyttökelpoisuus Vedenlaatua on tarkkailtu Ruonasenojan suulla vuodesta 1985 lähtien. Siikajoen vesistöalueella vuodesta 1998 lähtien voimassa olevassa tarkkailuohjelmassa vuorottelevat intensiivisen tarkkailun ja alueellisen tarkkailun vuodet. Ruonasenojan vedenlaatua on tarkkailtu ainoastaan alueellisen tarkkailun vuonna Ennen vuotta 1998 Ruonasenojan vedenlaadun tarkkailu oli vuosittaista. Lamujoen vedenlaatua ja laajemmin Siikajoen pääuoman vedenlaatua on tarkasteltu turvetuotantoalueiden lupakäsittelyä varten laaditussa koko Siikajoen vesistöalueen kattavassa vedenlaadun yleiskatsauksessa. Ruonasenoja Vuoden 2000 tarkkailutulosten perusteella Ruonasenojan vedenlaatu on vesistöjen yleisluokituksen mukaan huono. Vesi on tummaa, humuspitoista ja ravinteikasta. Fosforipitoisuudet ovat korkeita, myös rautaa ja kiintoainetta on vedessä runsaasti ja vesi on sameaa. Ruonasenojan vedenlaatu on selvästi heikompi kuin Lamujoen pääuomassa. Ruonasenojan happitilanne on yleensä ollut tyydyttävä tai välttävä, mutta talvella 1987 happitilanne oli huono. Happitilanne parani 1990-luvun puoliväliin mennessä, mutta sen jälkeen tilanne on taas huonontunut. Veden ph oli alhaisimmillaan heinäkuussa 1996 (5,4) ja korkeimmillaan maaliskuussa Sähkönjohtavuus on ollut 3,1 20 ms/m. Ruonasenojan vesi on väriltään tummaa ja erityisen tummaa se on ollut kesällä Ruonasenojan veden tumma väri johtuu humuksen suuresta määrästä sekä korkeasta rautapitoisuudesta. Kesällä 1996 heinäkuussa COD Mn (58 µg/l) ja elokuussa rautapitoisuus (10 mg/l) olivat koholla, vaikka niiden kesän keskiarvot olivatkin tavanomaista tasoa. Rautapitoisuus on yleensä ollut 1,6 10 mg/l, keskimäärin noin 5 mg/l. Sekä kesän että talven COD Mn on alentunut 1980-luvun lopulta. Väriluvussa muutos ei näy yhtä selkeänä. Ruonasenojan vesi on ollut erittäin runsasravinteista ja epäorgaanisista ravinteista etenkin fosfaattifosforin osuus kokonaisfosforista on ollut suuri. Fosforipitoisuudet ovat nousseet ajanjaksolla , mutta vuosien väliset vaih-

7 telut ovat olleet suuria. Typpipitoisuudessa muutokset ovat olleet vähäisempiä, joskin lievä laskusuuntaus on tarkastelujaksolla havaittavissa. Kiintoainepitoisuudet ovat olleet 1,2 52 mg/l. Vuoden 2000 heinäkuussa kiintoainepitoisuus oli tarkastelujakson korkein (52 mg/l), mikä nosti huomattavasti myös kesän keskiarvoa. Siikajoki ja Lamujoki Sekä Siikajoen pääuoman että Lamujoen vesi on väriltään tummaa, humuspitoista ja runsasravinteista. Uusimman ympäristöviranomaisten tekemän vuosien vedenlaatutietoihin perustuvan vesistöjen yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan pääosa Siikajoen vesistöalueesta kuuluu luokkaan "välttävä". Lamujoki Kortteisen alapuolelta Ristisenojalle saakka sekä Pyhännänjoki ja Siikajoen pääuoma Pyhännänjoen yläpuolella kuuluvat luokkaan "tyydyttävä" ja Lamujoki Kortteisen yläpuolella luokkaan "hyvä". Muista sivu-uomista Kärsämänjoki Mankilanjärven yläpuolella kuuluu luokkaan "tyydyttävä". 7 Pohjaveden tila Lähin pohjavesialue on noin 2 km tuotantoalueen eteläpuolella sijaitseva Telinkankaan ( ) III-luokan pohjavesialue. Melutilanne ja liikenne Liikenne työmaateillä on pääasiassa turvetuotantoon liittyvää. Hakemuksessa ei ole selostettu alueen muuta liikennettä. Kurenluiannevan läheisyydessä tai suolle johtavien teiden varressa ei ole asutusta, joten alueella ei liene paljon liikennettä. Muut kuormittavat toiminnat Hakemukseen on liitetty arvio koko turvetuotannon vaikutuksista Siikajoen vesistöalueella. Selvityksestä käy ilmi, että koko Siikajoen vesistöalueella on tai on suunnitteilla yhteensä 34 turvetuotantoaluetta. Lamujoen alueelle lasketaan vesiä lisäksi osalta Konnunsuota, Piipsannevaa ja Kivinevaa sekä Joutennevalta ja Jyletnevalta. Lisäksi Jylenneva on tarkoitus ottaa turvetuotantoon. Alue ja kohteet, joihin toiminnalla on vaikutuksia Luonnonsuojelualueet ja muut luontokohteet Tuotantoalueen välittömässä läheisyydessä ei ole suojelualueita. Lähin suojelualue on yli 9 km kaakkoon sijaitseva Natura-alue Pellikaisenneva (FI ). Asutus ja muu rakennettu ympäristö Kurenluiannevan läheisyydessä tai suolle johtavien teiden varressa ei sijaitse asutusta eikä myöskään turpeen kuljetuksiin käytettävien teiden risteyksessä valtatien E 75 varressa. Lähimpään asutuskeskittymään on matkaa 5 6 kilometriä ja lähimpään asutukseen noin 3 kilometriä. Kuljetusreitillä lähin asutus

8 sijaitsee vasta Leskelän kylässä, yli 3 kilometriä suotien risteyksestä pohjoiseen. Haaraojan varrella ei ole asutusta eikä sillä muutoinkaan ole virkistyskäyttöarvoa. Ruonasenojan varrella on muutamia asuttuja tiloja sekä peltoa. Lamujoella ei sijaitse erityisiä virkistyskäyttökohteita, sen sijaan Lamujoen varressa on runsaasti loma-asutusta. 8 Alueen kalatalous Lamujoella on tehty kalastustiedustelu vuonna 2000 Ruonasenojalta lähtien jokisuulle. Tiedustelu kohdistui kaikkien rantatilojen omistajiin. Rakennettujen rantatilojen omistajista kalasti 44 % eli yhteensä 71 taloutta. Kalastus tapahtui pääasiassa verkoilla, katiskoilla, heittovavoilla ja mato-ongilla. Verkkokalastusta harjoitettiin lähinnä alkukesällä touko kesäkuussa. Kokonaissaalis Lamujoella vuonna 2000 oli noin kg, mistä haukea oli 37 %, särkeä 24 %, lahnaa 12 %, ahventa 11 % sekä kirjolohta 10 %. Muita kalalajeja saatiin vähän. Talouskohtainen saalis oli 19 kg. Todellisuudessa kokonaissaalis on esitettyä suurempi, sillä Lamujoella kalastaa myös jokivarren ulkopuolisia kalastajia ainakin heittovavoilla. Heillä kalastus painottuu koskialueille istutetun pyyntikokoisen kirjolohen ja taimenen sekä harjuksen pyyntiin. Kalastusta haittaavina tekijöinä kyselyssä mainittiin kalojen makuvirheet sekä pyydysten likaantuminen. Lamujoen kalastoon kuuluvat ainakin hauki, ahven, lahna, kirjolohi, taimen, harjus, made, särki, säyne ja kiiski. Lamujoen koskikalastoon on kuulunut pääasiassa kivennuoliainen, kivisimppu, särki, made, ahven ja harjus. Koskialueilla on esiintynyt satunnaisesti myös taimenta, salakkaa, mutua ja kiiskeä. Lamujokeen on istutettu viime vuosina kirjolohta, taimenta, puronieriää, harjusta ja rapua. Lamujoella on nykyisin istutuksista peräisin oleva pyyntivahva rapukanta Laakkolan alapuolisella Lamujoella sekä ainakin paikoin Laakkolan yläpuolella Piippolan kunnan alueella Kortteiselle asti. TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta ja sen laajuudesta Kurenluiannevan alue on sarkaojitettu ja kuivatettu turvetuotantoa varten lukuun ottamatta 10,2 ha:n suuruista lisäaluetta. Tuotantokelpoista pinta-alaa on yhteensä 187,3 ha, josta auma-alueita on 8,7 ha. Lisäalue on tarkoitus ojittaa ja kunnostaa turvetuotantoa varten siten, että se olisi mahdollista liittää lohkoon 2 ja tuottaa yhtäaikaisesti jo käytössä olevien sarkojen kanssa. Nykyistä tuotantopinta-alaa poistetaan vuodesta 2004 lähtien vuosittain turvetuotantokäytöstä hyödynnettävissä olevan turvekerroksen loppumisen vuoksi. Turvetuotannon Kurenluiannevan alueella arvioidaan loppuvan kokonaisuudessaan vuosien tienoilla.

9 9 Tuotteet ja tuotanto Keskimääräinen vuosituotanto alueella on nykyisellä tuotantopinta-alalla noin m 3 jyrsinpolttoturvetta sekä vähäisiä määriä ympäristöturvetta. Tuotantomääriä pienentää jonkin verran osalla alueesta turpeen tavallista korkeampi rauta- ja tuhkapitoisuus, mikä rajoittaa turpeen käyttömahdollisuuksia. Kurenluiannevalla tuotettu jyrsinpolttoturve toimitetaan pääasiassa Ouluun. Muu kuin polttoturve toimitetaan lähikuntien ympäristö- ja kuiviketurveasiakkaille. Tuotantomenetelmät ja -vaiheet Tuotantomenetelmänä käytetään Haku-menetelmää. Tuotantoon kuuluu turpeen irrottaminen suon pinnasta, tuotteen kuivatus, keräily ja varastointi aumoihin. Turpeen tuotantokausi on vuosittain toukokuusta syyskuun alkuun, millä ajalla aktiivisia tuotantotöitä on noin vuorokautta keskittyen alku- ja keskikesän poutajaksoihin. Tuotantokaudella töitä tehdään sääolojen salliessa ympärivuorokautisesti. Poltto- ja voiteluaineet Tuotannossa käytetään joko diesel tai -polttoöljyä. Koneiden voiteluun tarvitaan lisäksi moottoriöljyjä ja vaseliineja. Polttoaineiden vuosittainen kulutus on noin litraa ja voiteluaineita kuluu vastaavasti noin 280 litraa tuotantokaudessa. Poltto- ja voiteluaineet varastoidaan paloviranomaisten vuosittain hyväksymissä säiliöissä ja paikoissa. Palavien nesteiden varastointipaikat merkitään vuosittain päivitettäviin turvallisuussuunnitelmiin. Kurenluiannevan työmaalla ei ole käytössä hakijan omistamia polttoainesäiliöitä, vaan polttoainehuolto hoidetaan kulloisenkin tuotanto- ja kunnostusurakoitsijan omilla siirrettävillä säiliöillä, jotka säilytetään työmaalla yllä mainituissa paloviranomaisten hyväksymissä paikoissa. Säiliöt ovat kooltaan litraa. Työmaan vesienkäsittelyrakenteisiin kuuluu kaksi dieselkäyttöistä pumppaamoa. Molemmilla pumppaamoilla on litran polttoainesäiliö, joka sijaitsee pumppaamon välittömässä läheisyydessä. Alueella ei turvetuotantotoiminnassa tai muutoin käytetä muita ympäristölle tai terveydelle vaarallisia aineita. Liikennejärjestelyt Työmaan liikennejärjestelyt Tuotantoalueelle on kaksi tieyhteyttä. Toinen on suoraan suon pohjoisosasta valtatielle E 75 ja toinen suon eteläosasta Hämeenahon metsäautotien kautta niin ikään valtatielle E 75. Turvekuljetuksissa käytetään molempia tieyhteyksiä, joskin kuljetukset painottuvat tällä hetkellä eteläiselle tielle. Valtatiellä E 75 kuljetukset suuntautuvat sekä Haapaveden että Oulun suuntaan.

10 10 Työmaaliikenne Kurenluiannevan turve toimitetaan käyttäjille pääosin kesäkaudella (touko syyskuu) ns. suoratoimituksina. Toimituksia voi olla myös talvisin, jolloin ne keskittyvät muutamaan yhtenäiseen jaksoon. Turpeen toimittamiseen käytetään perävaunullisia rekka-autoja ja lastaukseen pyörä- tai kauhakuormaajaa. Muutoin tuotantotoiminta aiheuttaa lähinnä vähäistä henkilöautoliikennettä. Tuotantoon käytettäviä koneita siirretään tuotantoalueen ulkopuolisilla teillä vain muutamia kertoja vuodessa. Jälkihoito ja -käyttö Kurenluiannevalla ei vielä ole poistettu pinta-alaa tuotannosta turvekerroksen loppumisen vuoksi. Arvioiden mukaan pinta-alaa poistetaan tuotannosta vuosittain ha vuodesta 2004 lähtien. Vuonna 2010 on arvion mukaan tuotannossa enää noin 20 ha nykyistä tuotantoalaa sekä noin 10 ha:n suuruinen lisäalue, jolle nyt haetaan ensimmäisen kerran lupaa. Tuotannosta poistettavilla aloilla suopohja siistitään siten, että alueelle ei jää roskia, jätteitä eikä tarpeettomia kantokasoja tai koneita. Tuotetut turvevarat poistetaan alueelta ja auma-alueet siistitään ja tasataan siten, että niistä ei jää maisemaan haittaa. Koska alueen vesienkäsittely perustuu pumppaukseen, tultaneen tuotannosta poistettavat alat sopivina kokonaisuuksina ohjaamaan pumppauksen ja siten todennäköisesti myös pintavalutuksen ohi. Suunnitelmat vesienkäsittelyn muutoksista esitetään alueelliselle ympäristökeskukselle ennen niiden toteuttamista maastossa. Niillä tuotannosta poistettavilla aloilla, jotka kuivavat luontaisesti gravitaatiolla, todennäköisin tuleva maankäyttömuoto on joko peltoviljely tai metsittäminen, jotka molemmat vaativat myös kuivatuksen varmistamista sekä maanpinnan muokkausta. Alueet siirretään uuden maankäytön piiriin sopivina kokonaisuuksina, esimerkiksi kokonaisina lohkoina. Siistimistoimien jälkeen vuokra-alueet luovutetaan takaisin maanomistajille maanvuokrasopimusten mukaisessa kunnossa. Lopullisen päätöksen alueiden uudesta käytöstä tekee maanomistaja. Hakija pitää omistuksessaan olevien tuotannosta poistettujen alueiden vesiensuojelurakenteet kunnossa tarpeen mukaan vielä noin kahden vuoden ajan sen jälkeen, kun niille on lopetettu turvetuotannossa olevien alueiden vesien johtaminen kokonaisuudessaan. Sen sijaan pumppaukseen perustuvaa vesienkäsittelyä ei pääsääntöisesti jatketa enää turvetuotantotoiminnan päättymisen jälkeen. Kunnossapidon toteutus ja kesto määräytyvät tarpeen mukaan huomioon ottaen poistuma-alueiden sen hetkinen käyttö. Tämän jälkeinen vesiensuojelurakenteiden käyttö ja kunnossapito määräytyvät kulloisenkin maankäyttömuodon sen hetkisten määräysten ja suositusten mukaisesti. Kurenluiannevalla tullee tuotannon päättymisen jälkeen olemaan myös alueita, joita ei voida turvetuotannon päättymisen jälkeen kuivattaa viljelykäyttöön sopiviksi luontaisesti ilman vesien pumppausta tai suurien kuivatuskanavien kaivamista. Näiden alueiden turvetuotannon jälkeinen käyttömuoto tullaan ratkaisemaan tapauskohtaisesti maanomistus huomioon ottaen. Hakijan omistuksessa olevilla alueilla lienee todennäköisin vaihtoehto alueiden uudelleen soistaminen.

11 11 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) Kurenluiannevan vesienkäsittely perustuu koko sulan veden ajan pintavalutukseen ja talvisin laskeuttamismenetelmiin. Hakija on esittänyt lupaehtojen mukaisina vesienkäsittelyn tehostamistoimina jo nykyisellä lupakaudella toteutettuja toimenpiteitä. Hakijan mukaan nykyiset vesienkäsittelymenetelmät vastaavat tämän päivän tietämyksen mukaan Kurenluiannevan olosuhteissa parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa (BAT). Kurenluiannevan jätehuolto on järjestetty jätelainsäädännön edellyttämällä tavalla. Jätteet säilytetään asianmukaisesti ennen niiden kaatopaikalle tai jatkokäsittelyyn toimittamista ja jätemääristä pidetään kirjaa. Polttoöljyjen sekä jäteöljyjen varastointi pyritään järjestämään niin, että minimoidaan riskit öljyn joutumisesta maaperään. Tuotantoalueella työskenteleville annetaan säännöllisesti koulutusta ja opastusta ympäristönsuojelurakenteiden hoidosta, ympäristöä mahdollisimman vähän kuormittavista työtavoista sekä toiminnasta poikkeustilanteissa. Hakijan arvion mukaan Kurenluiannevan toiminnassa sovelletaan kaikilta osiltaan vesienkäsittely, pöly- ja meluhaitat, jätteiden käsittely sekä liikenne huomioon ottaen parasta käyttökelpoista tekniikkaa (BAT) sekä ympäristön kannalta parasta käytäntöä (BEP). Ympäristöasioiden hallintajärjestelmä Vapo Oy Energia Pohjois-Suomen tulosyksiköllä on ISO standardin mukainen ympäristöasioiden hallintajärjestelmä. Järjestelmä on otettu käyttöön vuoden 1998 alussa ja sertifioitu syksyllä YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Päästöt pintavesiin Vesiensuojeluratkaisut ja -rakenteet Tuotantopinta-ala auma-alueineen on yhteensä 187,3 ha. Tuotantoalueen kaikki lohkot on varustettu sarkaojarakentein eli lietteenpidättimillä ja niiden yläpuolelle kaivetuilla lietesyvennyksillä. Koko tuotantoalue on eristysojitettu. Tuotantoalueen vedet johdetaan koko hankealueelta sulan veden aikana toukokuulta syys lokakuulle pumppaamalla kahdelle pintavalutuskentälle. Vuonna 2002 pumppaus oli käynnissä Pintavalutuskentälle 1 johdetaan lohkojen 1 4 ja pintavalutuskentälle 2 lohkojen 5 6 vedet. Talvikaudella, kun pumppausta ei voida veden jäätymisen vuoksi suorittaa, alueen vedet käsitellään laskeuttamiseen perustuvien tekniikoiden avulla yhteensä viiden laskeutusaltaan avulla. Kaikki vedet johdetaan vesienkäsittelyrakenteiden jälkeen Haaraojaan, jota pitkin vedet laskevat noin 2,5 kilometrin päässä Ruonasenojaan ja edelleen Lamujokeen. Suunnitellulta lisäalueelta vedet johdetaan edellä olevan mukaisesti heti kuntoonpanovaiheesta lähtien. Hakija on esittänyt vesienjohtamisluvan lupaehdon mukaisena vesienkäsittelyn tehostamissuunnitelmana jo toteutettua koko tuotantoalueen vesien käsittelyä sulan veden ajan vähintään toukokuusta syyskuuhun pintavalutuksella.

12 Lupaehdon mukainen vesienkäsittelyn parantaminen on siten suunniteltu määrättyyn vuoteen 2002 mennessä ja myös toteutettu siten, että se on ollut käytössä jo vuodesta 2001 lähtien. 12 Toimenpiteet mataloituneilla tuotantokentillä Tuotantokenttien madaltuessa voidaan osalla aluetta joutua tilanteeseen, jossa sarkaojarakenteita ei enää voida sijoittaa turpeeseen. Lietesyvennysten ja sarkaojien kaivamistarve ratkaistaan tällöin aina tapauskohtaisesti. Mikäli riittävä kuivatus saadaan muutoin aikaan, ei rakenteita pääsääntöisesti kaiveta kivennäismaahan ulottuviksi. Kurenluiannevalla on alueen edelleen kuivattamiseksi jouduttu tekemään ns. matalakenttäojituksia, joissa ojia on osittain syvennetty kivennäismaahan ulottuviksi. Matalakenttäojitukset on aloitettu syksyllä 2002 ja ne saadaan valmiiksi kevääseen 2003 mennessä. Vesiin joutuvien päästöjen määrä ja laatu Kurenluianneva ei ole ollut lupakautena Pohjois-Pohjanmaan alueen turvetuotantosoiden tarkkailussa kuormitustarkkailusuona. Vuonna 1997 Kurenluianneva oli erityistarkkailusuona, jolloin Kurenluiannevalla mitattiin virtaamia. Tulevan kuormituksen arvio perustuu Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen turvetuotannon tarkkailun tuloksiin vuosilta Kurenluiannevan kuormitus on vuosien tuotantokausilta (touko syyskuu) ollut keskimäärin bruttoarvoina 23 kg/d kiintoainetta, 54 kg/d CODMn, 0,16 kg/d fosforia ja 2,9 kg/d typpeä ja nettoarvoina 48 kg/d kiintoainetta, 37 kg/d CODMn, 0,11 kg/d fosforia ja 4,6 kg/d typpeä. Tuotantokauden keskimääräinen bruttokuormitus Kurenluiannevalta on arvion mukaan 7,5 kg/d kiintoainetta, 56 kg/d CODMn, 0,08 kg/d fosforia ja 1,9 kg/d typpeä ja nettokuormitus 0,3 kg/d kiintoainetta, 12 kg/d CODMn, 0,02 kg/d fosforia ja 0,8 kg/d typpeä. Kurenluiannevan tuotantopinta-alaksi on laskelmissa oletettu 190 ha, eli arvio sisältää myös 10,2 ha:n suuruisen lisäalueen tuotantovaiheen aikaisen kuormituksen. Kuormitusarviossa vesiensuojelun on oletettu olevan sulan maan aikana pintavalutus ja talvisin laskeutusaltaat. Suunnitellun 10,2 ha:n suuruisen lisäalueen kuntoonpanovaiheen aikaisen nettokuormituksen on arvioitu olevan 0,42 kg/d kiintoainetta, 1,5 kg/d CODMn, 0,002 kg/d fosforia ja 1,3 kg/d typpeä Lisäalueen ollessa kuntoonpanossa on tuotantovaiheen kuormitus noin 5 % pienempi. Vuositasolla nettokuormituksen on arvioitu olevan noin kg/a kiintoainetta, kg/a CODMn, 13 kg/a fosforia ja 714 kg/a typpeä. Päästöt maaperään ja pohjaveteen Turvetuotantotoiminta ei normaalitilanteessa aiheuta päästöjä maaperään eikä maaperän saastumisvaaraa. Poltto- ja voiteluaineiden käyttö sekä jätteiden keräys- ja lyhytaikainen säilytys työmaa-alueella voivat aiheuttaa poikkeustapauksissa, lähinnä säilytysastioiden rikkoontumisen vuoksi, vuotoja maaperään. Turvetuotanto ei normaalitilanteessa aiheuta päästöjä pohjavesiin. Kurenluiannevan turvetuotanto ei aiheuta myöskään poikkeustilanteissa erityistä vaa-

13 raa päästöistä pohjaveteen, koska tuotanto-alueella kerrallaan säilytettävät polttoainemäärät ovat suhteellisen pieniä ja turveperäinen maa johtaa huonosti nesteitä, jolloin mahdolliset vuodotkin rajoittuvat pienelle alueelle ja ovat helposti puhdistettavissa. 13 Päästöt ilmaan Turvetuotannon mahdolliset pölyhaitat liittyvät pääasiassa energiakäyttöön tarkoitetun jyrsinturpeen tuotantoon ja ajoittuvat tuotantokaudelle. Tuotetun turpeen laatu vaikuttaa pölyävyyteen; mitä maatuneempaa turve on, sitä enemmän se pölyää. Myös sääolosuhteet, etenkin tuulen voimakkuus ja suunta vaikuttavat pölyämiseen ja pölyn leviämiseen. Tuulen nopeuden ylittäessä 10 m/s tuotanto keskeytetään lisääntyneen tulipaloriskin vuoksi. Aumaus ja lastaus ovat pölyäviä työvaiheita. Pölyhaitan esiintymiseen vaikuttaa myös asutuksen tai vesistön läheisyys, maaston muodot sekä suojaavan puuston esiintyminen. Liikenne voi aiheuttaa satunnaisesti pölyämistä. Rekkojen ulkopuolelle lastauksen yhteydessä jäänyt turve karisee yleensä lähes kokonaan pois jo ennen yleiselle tielle tuloa. Turvekuormat peitetään pölyämisen estämiseksi. Kurenluiannevan tuotannosta tai liikenteestä voi ajoittain aiheutua pölyämistä, joka voi levitä haitallisessa määrin myös tuotantoalueen ulkopuolelle tutkimusten perusteella noin 500 metrin etäisyydelle pölylähteestä. Melu ja tärinä Asutuksen etäisyys tuotantoalueesta huomioon ottaen häiritsevien tai ohjearvot ylittävien meluhaittojen aiheutuminen asutukselle ei ole todennäköistä. Turvekuljetuksista voi aiheutua ajoittain lisääntynyttä liikennemelua. Koska lähiasutus sijaitsee vilkkaan päätien (E 75) varressa, ei turvekuljetuksiin käytettävien rekka-autojen liikennöinti erityisesti lisää alueen melumäärää. Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Jätteiden määrä ja laatu Toiminnassa syntyy vuosittain 500 kg sekajätettä sekä noin 100 l jäteöljyä ja 20 kg muita öljyisiä jätteitä. Jätteiden kerääminen, kuljetus ja käsittelypaikat Työmaan tukikohta-alueella on jätteiden keräilyä varten ns. jätekontti, johon on järjestetty keräysastiat erilaatuisille jätteille. Jäteöljyt ja muut öljyiset jätteet toimitetaan työmaalta Ekokem Oy:lle. Työmaalle on laadittu jätehuoltosuunnitelma, jota päivitetään tarpeen mukaan vuosittain. Suunnitelmasta ilmenee jätteiden poiskuljettamisesta vastaavat tahot sekä keräysastioiden tyhjennysvälit. Kurenluiannevan jäteastioiden tyhjentämisestä vastaa alueen tuotantourakoitsija.

14 14 TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutus luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin Kurenluiannevan tuotannon jatkaminen ei aiheuta olennaisia muutoksia maisemaan. Kurenluiannevan välittömässä läheisyydessä ei sijaitse luonnonsuojelualueita. Toiminnan harjoittamisella ei aiheuteta sellaisia ympäristövaikutuksia, jotka olisivat kiellettyjä luonnonsuojelulailla tai sen nojalla annetuilla määräyksillä, tai erityistä luonnonolosuhteiden vaarantumista. Vaikutukset pintavesiin ja niiden käyttöön Kurenluiannevan turvetuotantoalueen kuormituksen vaikutuksia on arvioitu laimenemissuhteen perusteella Haaraojan ja Ruonasenojan suulla sekä Lamujoessa Ruonasenojan alapuolella. Pitoisuuslisät on laskettu kesän keskivirtaamatilanteessa sekä ali- ja ylivirtaamakaudella. Kurenluianneva muodostaa merkittävän osan Haaraojan valuma-alueesta. Turvetuotannon aiheuttamat pitoisuusmuutokset virtaamaltaan vähäiseen ojaan ovat selvät. Pitoisuusmuutokset Ruonasenojan alaosalla ovat laimentumisesta johtuen selvästi vähäisemmät kuin Haaraojassa. Kiintoaineen pitoisuuslisät ovat hyvin vähäisiä ja COD Mn :n muutokset enimmillään 2,3 mg/l. Fosforipitoisuuden muutokset ovat 0,6 3,1 µg/l ja typpipitoisuuden muutokset µg/l. Lamujoessa pitoisuuslisät ovat selvästi vähäisemmät kuin Ruonasenojan suulla. Haaraojan vedenlaatua ei ole tarkkailtu, joten Kurenluiannevan turvetuotannon kuormituksen aiheuttamien pitoisuusmuutosten merkitystä ei voida arvioida. Haaraoja on pieni suo-oja, jonka tyyppisissä ojissa vesi on yleensä tummaa, humuspitoista ja ravinteikasta. Ruonasenojan heikko vedenlaatu huomioon ottaen hankkeen aiheuttamat kiintoaine- ja CODMn -lisäykset ovat niin vähäisiä, ettei niillä ole sanottavaa vaikutusta Ruonasenojan vedenlaatuun. Myös fosforipitoisuuden lisäys on suhteellisen vähäinen. Typpipitoisuuden lisäys on sen sijaan ollut vuoteen 2001 asti hieman suurempi. Vuodesta 2002 lähtien myös typen lisäys on pintavalutuksen käyttöönoton myötä selvästi vähäisempi, millä voi jatkossa olla myös vähäinen parantava vaikutus Ruonasenojan vedenlaatuun, ellei valuma-alueen muussa maankäytössä aiheudu vastakkaisia muutoksia. Ruonasenojan vesi olisi tummaa, humuspitoista ja ravinteikasta ilman Kurenluiannevan kuormitustakin. Lamujoessa Ruonasenojan alapuolella Kurenluiannevan aiheuttamat kiintoaineen, COD Mn :n ja fosforin muutokset ovat niin vähäisiä, ettei niitä analyyttisesti voida havaita. Typpipitoisuuden lisäys (3 10 µg/l) Lamujoessa on noin 0,6 2,0 % kesän keskimääräisestä typpipitoisuudesta. Nyt esitetty arvio typpipitoisuuden lisääntymisestä Lamujoessa Ruonasenojan kohdalla on merkittävästi vähäisempi kuin aikaisemmassa lupahakemuksessa esitetty arvio (13 80 µg/l). Lisäalueen kuntoonpanon aiheuttamat vesistövaikutukset tulevat olemaan vähäisiä pienestä pinta-alasta ja päästöistä johtuen.

15 Haaraojalla ja Ruonasenojalla ei ole virkistyskäyttöarvoa. Lamujoella vesistön virkistyskäyttöä haittaa lähinnä rehevöityminen, jota Kurenluiannevankin aiheuttama kuormitus osaltaan ylläpitää. Kurenluiannevan osuus tästä haitasta on kuitenkin hyvin pieni ja sitä on mahdotonta erottaa muusta samansuuntaisesti vaikuttavasta kuormituksesta. Kurenluiannevan toiminta ei siten aiheuta Lamujoen rantatiloille korvattavaa virkistyskäyttöhaittaa, mikä on todettu myös ympäristölupaviraston katselmustoimituksen perusteella antamassa päätöksessä. 15 Vaikutus kalatalouteen Lamujoen lisääntyvä kalasto koostuu pääasiassa vedenlaadun muutoksia melko hyvin kestävistä kevätkutuisista lajeista kuten hauki, ahven, lahna ja särki, joiden kantoihin hankkeen suorat haitalliset vaikutukset ovat vähäisiä. Kevätkutuisista kalalajeista vedenlaadun suhteen vaateliain on harjus, jonka kannat ovat Lamujoen vesistöalueella taantuneet. Harjus kuitenkin lisääntyy edelleen luontaisesti koko Lamujoen alueella. Turvetuotannon vesistövaikutusten on todettu huonontavan ainakin lohensukuisten kalalajien menestymistä kuormitetussa vesistössä. Suo- ja metsäojituksista tulevat valumavedet voivat haitata rapuja lähinnä tukkimalla niiden hienojakoisia kiduksia sekä liettämällä suojakoloja. Lamujoella turvetuotannon kuormitus on osaltaan heikentänyt vedenlaatua, mutta se ei ole kuitenkaan estänyt istutuksista peräisin olevan rapukannan elpymistä pyyntivahvaksi 1980-luvun lopulla. Kurenluiannevan aiheuttama ravinne- ja kiintoainekuormitus vaikuttaa osaltaan Lamujoen vedenlaatuun. Lamujoen lisääntyvän kuormituksen kalataloudelliset haitat näkyvät selvimmin erilaisina kalastukseen ja kalojen käyttökelpoisuuteen liittyvinä haittoina kuten muun muassa veden tummuus, pyydysten likaantuminen, kalojen makuvirheet ja pohjan liettyminen. Näitä haittoja on esiintynyt Lamujoella jo pitkään ja niitä voisi esiintyä myös ilman Kurenluiannevan kuormitusta, joka kuitenkin osaltaan vahvistaa niitä. Käytännössä Kurenluiannevan turvetuotantoalueen vaikutuksia ei voida täsmällisesti eritellä muista samaan suuntaan vaikuttavista tekijöistä kuten maa- ja metsätalous, muut turvesuot ja asutus. Vesistövaikutusarvion mukaan Kurenluiannevan kuormitus tulee jatkossa olemaan selvästi pienempää kuin edellisessä lupahakemuksessa arvioitiin. Myös Kurenluiannevan kalataloudellisten haittojen arvioidaan olevan jatkossa pienempiä kuin voimassa olevissa vesioikeuspäätöksissä on arvioitu. Vaikutus maaperään ja pohjaveteen Kurenluiannevan turvetuotantotoiminta ei ennakolta arvioiden aiheuta maaperän saastumisvaaraa eikä vaikuta pohjaveden laatuun tai saatavuuteen. Tuotantoalue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Pölyn vaikutus Tuotantoalueelta ympäristöön mahdollisesti leviävä pöly ei ole terveydelle eikä ympäristölle vaarallista. Pöly voi satunnaisesti aiheuttaa pientä esteettistä haittaa tuotantoalueen reunoilla. Myöskään liikenteen aiheuttama pölyäminen ei aiheuta haittaa asutukselle.

16 16 Melun vaikutus Tuotannon ja liikenteen aiheuttamaa melua voidaan ajoittain havaita tuotantoalueen läheisyydessä. Melu ei ole jatkuvaa eikä todennäköisesti voimakkaimmillaankaan kantaudu lähiasutukseen saakka. Päätiellä turverekkojen aiheuttama melu sekoittuu muun liikenteen meluun eikä aiheuta siihen oleellista lisäystä. TOIMINNAN JA VAIKUTUSTEN TARKKAILU Hakemuksen liitteenä on Siikajoen vesistön yhteistarkkailuohjelma vuosiksi kalataloustarkkailun osalta. Hakija on esittänyt, että kalataloustarkkailua jatketaan yhteistarkkailuna. Hakija on liittänyt hakemukseensa päivätyn Siikajoen turvetuottajien yhteisen esityksen Siikajoen vesistöalueen turvetuotannon päästö- ja vesistötarkkailuohjelmaksi. Käyttötarkkailu Käyttötarkkailuun kuuluu päiväkirjan pito tuotantoalueella tapahtuvasta toiminnasta, ympäristönsuojelutoimista, tarkkailusta, häiriöistä ja kaikista muista mahdollisista tapahtumista, joilla arvellaan olevan vaikutusta suolta lähtevän veden laatuun tai päästöihin. Päiväkirja säilytetään tuotantoaikana työmaalla tai vastuullisen henkilön hallinnassa. Lista päiväkirjojen vastuuhenkilöistä tulee toimittaa ympäristökeskukselle ennen tuotantokauden alkua. Päiväkirjat arkistoidaan mahdollista myöhemmin tehtävää tarkastusta varten. Tarkkailusoiden käyttötarkkailun tiedot toimitetaan tarkkailua hoitavalle konsultille mennessä. Tuottajat ilmoittavat merkittävimmistä kuormitukseen vaikuttavista tekijöistä konsultille jo tuotantokauden aikana. Päästötarkkailu Hakemukseen liitetyn päästötarkkailuohjelman mukaan tarkkailun periaatteena on, että osa turvetuotantosoista kuuluu käytännön tarkkailun piiriin ja lopuille soille päästöt lasketaan tarkkailusoiden ominaiskuormituslukujen perusteella mahdollisuuksien mukaan vesienkäsittelymenetelmän mukaisesti. Tarkkailusuot vaihtuvat kahden vuoden välein siten, että samalla alueella olevat tuotantoalueet ovat yhtä aikaa tarkkailussa. Siikajoen vesistöalueella päästötarkkailuun valittujen soiden tarkkailutulosten perusteella lasketaan kesäajan (touko syyskuu) ominaispäästöt tuotantosoille. Lisäksi vuosipäästöjen arvioinnissa käytetään yhden ympärivuotiseen tarkkailuun soveltuvan suon tarkkailutuloksia sekä tarvittaessa vuosipäästöjen arviointia täydennetään muiden lähistöllä sijaitsevien ympärivuotisten tarkkailusoiden tutkimustuloksilla. Vuodesta 2003 alkaen ympärivuotinen tarkkailu toteutetaan Järvinevalla. Kaikilta tarkkailusoilta purkautuva vesimäärä mitataan mittapadon avulla jatkuvatoimisin mittalaittein. Tarkkailujaksona ovat viikot Virtaamamittarit voidaan asentaa paikoilleen myös aikaisemmin, mikäli se on mahdollista.

17 Vesinäytteet otetaan kaikilta tarkkailusoilta kahden viikon välein. Tarkkailujaksona ovat viikot Vesiensuojelurakenteiden tehoa tarkkaillaan vuosittain yhdellä suolla ottamalla vesinäytteet myös vesiensuojelurakenteiden yläpuolelta. Vakionäytteiden lisäksi tuottaja voi ottaa ylimääräisiä näytteitä poikkeustilanteissa, esimerkiksi poikkeuksellisten sääolosuhteiden aikana. Ympärivuotiseen tarkkailuun soveltuvan suon virtaamaa mitataan jatkuvatoimisin mittalaittein. Virtaaman mittaus on jatkuvaa. Ohjelman mukainen näytteenottotiheys on: Kausi Näytemäärä Talvi marraskuu tulva-aika 1 näyte/kk Kevät tulva-aika (min. 3 viikkoa) 1 näyte/viikko Kesä tulva-aika syyskuun puoliväli 1 näyte/2 viikkoa Syksy syyskuun puoliväli lokakuu 1 näyte/2 viikkoa 17 Näytteet ovat kertanäytteitä. Näytteistä tehdään seuraavat määritykset (tuotantovaiheen lisämääritykset 3 kertaa kesän aikana): Perusmääritykset Lisämääritykset Kiintoaine PO 4 -P Kok.P NH 4 -N Kok.N NO 2 -N + NO 3 -N COD Mn Fe Kaikki analyysit tehdään SFS-standardeja noudattaen. Vaikutustarkkailu Esitetyn ohjelman mukainen vesistötarkkailu sisältää vaihtuvan tarkkailun sekä vuosittain toistuvan tarkkailun. Vedenlaadun lisäksi tarkkaillaan määrävuosina vesistön biologista tilaa koskialueiden habitaattitarkkailulla ja pohjaeläinseurannalla. Vaihtuvan tarkkailun havaintopaikat sijaitsevat kulloinkin päästötarkkailun tarkkailukohteena olevien turvetuotantoalueiden alapuolisissa vesistöissä. Vesistötarkkailupisteitä on 2 3 päästötarkkailusuota kohden. Tarkkailupisteet sijaitsevat turvetuotantoalueiden välittömässä läheisyydessä sekä kulloinkin tarkkailussa olevan sivujoen suulla. Näytteet otetaan samanaikaisesti päästötarkkailunäytteiden kanssa. Vesistötarkkailunäytteet otetaan kuitenkin päästötarkkailusta poiketen kerran kesä elokuussa sekä kerran kevättalvella. Näytteistä tehdään samat määritykset kuin päästötarkkailussa sekä lisäksi määritetään happi, ph, sähkönjohtavuus ja väri. Vuosittain toistuvan vesistötarkkailun havaintopaikat sijaitsevat Siikajoen vesistöalueella voimakkaimmin turvetuotannon kuormittamilla alueilla. Vuosittain toistuvan tarkkailun näytteenoton ajankohdat sekä määritykset ovat samat kuin vaihtuvassa tarkkailussa. Pohjaeläinnäytteet otetaan potkuhaavilla (standardi SFS 5077) syyskuussa sähkökoekalastuskohteilta samoina vuosina kuin tehdään koekalastuksia. Näytteenottokohteet keskitetään sivujoille, joilla on eniten turvetuotantoaluei-

18 ta. Näytteitä otetaan Luohuanjoelta, Savalojalta ja Lamujoelta kultakin kahdesta kohteesta. Kurenluiannevan kalataloustarkkailu on toteutettu Siikajoen vesistön yhteistarkkailuohjelman mukaisesti. Tarkkailuohjelma on hyväksytty vuosille Hakija on esittänyt, että kalataloudellinen tarkkailu toteutetaan jatkossakin osana yhteistarkkailua. Kurenluiannevan olosuhteissa ei toiminnan aiheuttamaa pölyämistä ja melua ole tarpeen tarkkailla tuotantoalueella tai sen ympäristössä. 18 Raportointi Päästötarkkailun tulokset toimitetaan kolmen viikon kuluessa näytteenotosta tarkkailuvelvollisille, ympäristökeskukselle ja niiden kuntien ympäristönsuojeluviranomaiselle, joiden alueella tarkkailuun kuuluvat turvetuotantoalueet sijaitsevat. Turvetuotannon päästötarkkailusta laaditaan erillinen raportti. Siikajoella tarkkailussa olevien kuntoonpanosoiden tarkkailutulosten raportti liitetään päästötarkkailuraporttiin erillisenä liitteenä. Ennen vuosiyhteenvedon kirjoittamista tarkkailusoiden kuormitustiedot ja luonnonhuuhtoumaa koskeva laskentamenettely toimitetaan kommentoitavaksi tarkkailuvelvollisille ja ympäristökeskukselle. Tämän jälkeen kootaan vuosiyhteenveto, johon liitetään myös vesistötarkkailun raportointi. Vuosiyhteenveto valmistuu maaliskuun loppuun mennessä. Vedenlaadun intensiivitarkkailun tulokset toimitetaan heti niiden valmistuttua tai viimeistään kuukauden kuluttua näytteenotosta tarkkailuvelvollisille, alueen kuntien ympäristönsuojeluviranomaiselle ja ympäristökeskukselle. Lisäksi tulokset toimitetaan ympäristökeskukselle neljännesvuosittain rekisteriin siirrettävässä muodossa. Vesistötarkkailun tulokset raportoidaan kuormitustarkkailutulosten yhteydessä. Raportit toimitetaan edellä mainittujen lisäksi Suomen ympäristökeskukselle. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Työmaan paloturvallisuus Turvetuotantotoiminnan keskeisimmät riskit liittyvät paloturvallisuuteen. Turvetuotantoalue on pelastustoimilain (561/1999) 31 :n tarkoittama kohde, jossa harjoitettu toiminta tai olosuhteet aiheuttavat palo- tai henkilöturvallisuudelle tai ympäristölle tavanomaista suuremman vaaran. Sisäasiainministeriö on antanut uuden ohjeen turvetuotantoalueen paloturvallisuudesta. Ohjeessa on määräykset mm. toiminnan aloittamisen ilmoitusvelvollisuudesta, turvetuotantoalueen yleisjärjestelyistä, palotarkastusten suorituksesta, turvetuotantoalueen turvallisuussuunnitelman laadinnasta, tuotantohenkilöstön koulutuksesta sekä vaadittavasta sammutuskalustosta. Tuotantotoiminnan ajankohta, kuiva kesäkausi ja työn luonne aiheuttavat paloturvallisuusriskin. Sen minimoimiseksi ja perustietojen jakamiseksi sidosryhmille laaditaan työmaalle vuosittain turvallisuussuunnitelma. Suunnitelmista ja ohjeista annetaan koulutusta ja ne jaetaan työmaalla toimivalle henkilöstölle ja yrittäjille. Työmaalle on nimetty palo- ja pelastusorganisaatio, joka vas-

19 taa mahdollisen tulipalon alkusammutuksesta ja muiden hätätilanteiden hoitamisesta. Työmaalla on tarvittava alkusammutuskalusto ja ensiapuvälineistö sekä toiminta- ja ensiapuohjeet onnettomuustilanteiden varalle. Paloviranomaisille toimitetaan vuosittain päivitetyt paloturvallisuussuunnitelmat. He tekevät ennen tuotantokauden alkua arviointi- ja tutustumiskäyntejä työmaalla ja hyväksyvät työmaan palosuojeluvalmiuden. Viranomaiset osallistuvat tuotantoyksiköiden palosuojelukoulutukseen ja harjoitusten pitämiseen. Koska lähin asutus sijaitsee verrattain kaukana tuotantoalueesta, ei alueella mahdollisesti varotoimista huolimatta syttyvä turvepalo aiheuttaisi välitöntä vaaraa ympäristön ihmisille. 19 Muut riskit ja häiriötilanteet Vesiensuojelurakenteiden, esimerkiksi pumppaamon tai pintavalutuskentän penkereen rikkoontuminen voi aiheuttaa normaalia suurempien kiintoaine- ja ravinnepitoisuuksien pääsyn alapuoliseen vesistöön. Tällainen häiriö on aina lyhytaikainen ja sen korjaustoimet ratkaistaan tapauskohtaisesti. Häiriötilanteista ei aina aiheudu lainkaan vaikutuksia tuotantoalueen ulkopuolelle. Tilanteita pyritään ennalta ehkäisemään rakenteiden hoidolla, kunnon seurannalla ja korjaustoimilla. Ympäristöviranomaiset tarkastavat oman harkintansa mukaan työmaan ympäristöhoidon tasoa sekä vesiensuojelurakenteita ja antavat tarkastuksiin liittyen ohjeita ja velvoitteita. Ympäristövahinkovakuutus Vapo Oy:llä on ympäristövahinkovakuutus. ESITETYT MUUT TOIMENPITEET JA KORVAUKSET Kalatalousvelvoitteet ja korvaukset Voimassa olevan vesienjohtamisluvan ehtojen mukaisesti Kurenluiannevan osalta on maksettu vuosittaista vesiensuojelumaksua mk ja kalatalousmaksua mk. Maksut säilyvät entisen suuruisina tästä hakemuksesta annettuun lainvoimaiseen päätökseen saakka. Arvion mukaan kalataloudellisten haittojen voidaan jatkossa olettaa olevan noin 50 % vesienjohtamisluvassa arvioiduista haitoista. Kun lisäksi otetaan huomioon yllä mainittu tilanne nykyisten maksujen osalta sekä lupakaudella tapahtuva tuotantopinta-alan huomattava pieneneminen, hakija on katsonut, että kohtuullinen kalatalousmaksu annettavan päätöksen lainvoimaisuutta seuraavasta vuodesta vuoteen 2010 asti on 140 euroa vuodessa. Vuoden 2010 jälkeen vielä jatkuva tuotanto (noin 30 ha) aiheuttaa hakijan käsityksen mukaan enää niin vähäisiä haittoja, ettei niillä ole vaikutusta Lamujokeen asti eikä niitä siten tule määrätä korvattavaksi. Kurenluiannevan toiminnan ei arvioida olevan esteenä ravun menestymiselle Kortteisen alapuolisella Lamujoella. Tilakohtaisesti korvattavaa vahinkoa ei arvioida aiheutuvan.

20 20 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Ympäristölupavirasto on antanut hakemuksen tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa sekä Piippolan, Pulkkilan, Rantsilan, Ruukin ja Siikajoen kunnissa sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on lisäksi ilmoitettu sanomalehti Kalevassa. Ympäristölupavirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskukselta, Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskukselta, Piippolan, Pulkkilan, Rantsilan, Ruukin ja Siikajoen kunnilta sekä edellä mainittujen kuntien ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaiselta ja Piippolan kunnan kaavoitusviranomaiselta. Lausunnot 1. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus Ympäristökeskuksen mukaan vuoden 2003 maakuntakaavaehdotuksessa Kurenluiannevan alue on osoitettu tuotannossa olevaksi turvesuoksi, jota koskevat kaavan yleismääräykset vesistön kuormituksen vähentämisestä valtakunnallisen vesiensuojeluohjelman mukaisesti sekä määräykset jälkihoidon ympäristövaikutusten käsittelystä valvonta- ja lupaviranomaisten kanssa. Alueiden käytön tai vesivaraviranomaisen näkökulmasta hankkeelle ei ole esteitä. Ympäristökeskus on todennut, että Kurenluiannevan valumavesien käsittelyn voi katsoa nykyisellään täyttävän kyseiselle tuotantoalueelle vesiensuojelun osalta asetetut vaatimukset. Ojastoon ja altaisiin varatut laskeutustilat sekä niiden jälkeinen pintavalutus edustavat rakenteellisesti toimivina ja asianmukaisesti käytettyinä parasta käyttökelpoista tekniikkaa Kurenluiannevan olosuhteissa. Ympäristön kannalta parhaan käytännön periaate edellyttää rakenteiden toiminnan seurantaa ja riittävää sekä huolellista kunnossapitoa. Laskeutusaltaiden lietetilojen tyhjennykseen liittyviä samentumishaittoja voitaneen Kurenluijannevalla ehkäistä suorittamalla kyseiset toimenpiteet pääsääntöisesti tuotantokauden alussa, jolloin laskeutusaltaat jäävät pois käytöstä pintavalutuksen käytön ajaksi. Ympäristökeskus on huomauttanut, ettei suunnitelmassa ole selvitetty ns. matalakenttäojituksen toteutustapaa eikä siihen liittyviä rakenteita tai niiden mitoitusta. Haluttaessa turvata kuivatuksen toimivuus tuotannon loppuvaiheessa ja ehkäistä kuivatusongelmien mahdollisesti aiheuttama tuotannon pitkittyminen hankealueella joudutaan ojasto ulottamaan pohjamaahan turvekerroksen alapuolelle ainakin osalla hankealuetta. Tällöin kaivettavat uomat ja altaat tulee suunnitella ja toteuttaa siten, että vältetään ja minimoidaan kaivantoihin liittyvät vakavuus- ja eroosio-ongelmat ja ehkäistään vesistökuormituksen lisääntyminen. Vesiensuojelun tasoa ei tule heikentää tuotannon loppuvaiheessa. Tämän vuoksi laskeutukseen perustuvat vesien käsittelytoimet tulee suunnitella mahdollisesti muuttuneita olosuhteita vastaaviksi tai korvata ne toimintateholtaan vähintään laskeutuksen tasoisilla muilla menetelmillä. Tavoitteena turvetuotannon loppuvaiheessa tulee olla tuotantoedellytysten turvaaminen riittävin kuivatusjärjestelyin ja asianmukaisin vesiensuojelumenetelmin siten, että tuotannon loppuunsaattaminen turveraaka-aineen osalta tuotantokelpoisella alueella ei pitkity. Tuotannosta poistuvat alueet tulee tarvittavin jälkihoitotöin mahdollisimman pian saattaa alueelle soveltuvan maankäyttömuodon piiriin tai vähintäänkin ympäristöä mahdollisimman vähän

21 kuormittavaan tilaan. Toimenpiteet alueiden siistimiseksi ja kuormituksen vähentämiseksi tulee suunnitella ja toteuttaa tarkoituksenmukaisesti vaiheistaen tuotannon päättymisen myötä. Ympäristökeskus on todennut, että koska Kurenluiannevalta ei ole olemassa omaa vedenlaatua koskevaa tarkkailutietoa, ovat esitetyt laskelmat vain suuntaa antavia. Kurenluiannevan pintavalutuskentältä 1 lähtevän veden laatua ja määrää tarkkaillaan vuonna 2003, jolloin saadaan suokohtaiseen aineistoon perustuvaa tietoa kuormituksesta. Koska Kurenluianneva sijaitsee etäällä asutuksesta eikä ympäristökeskukseen ole tullut siellä tapahtuvaa toimintaa koskevia pöly- tai meluvalituksia, ei niiden tarkkailuun ole ympäristökeskuksen käsityksen mukaan tässä vaiheessa tarvetta. Ympäristökeskus on todennut, että hakemuksessa esitetty periaate vesistötarkkailun keskittämisestä samalle alueelle, kuin missä kuormitustarkkailusuot sijaitsevat, onnistuu hyvin yhteistarkkailun puitteissa. Myöskään turvetuotantosoille esitetty menettely vesistötarkkailuun kuuluvien kohteiden jaksottamisesta ei ole ristiriidassa vesistöaluekohtaisten vesistötarkkailujen kanssa. Ympäristökeskus on korostanut, että tarkkailuvelvollisten tulee huolehtia tarvittavien kohteiden sisällyttämisestä vesistöaluekohtaiseen vesistötarkkailukokonaisuuteen siten, että vesistötarkkailutietoa kertyy ympäristölupamenettelyä varten. Vesipolitiikan puitedirektiivin mukaiset seurannat tulee olla käynnistettyinä viimeistään vuonna Ympäristökeskus on edellyttänyt, että turvetuotannon vesistötarkkailu toteutetaan jatkossakin vesistöaluekohtaisen yhteistarkkailusuunnitelman puitteissa. Valtioneuvoston periaatepäätöksen vesiensuojelun tavoitteista vuoteen 2005 mukaista on suunnata turvetuotantoa jo tuotannossa oleville alueille, josta Kurenluiannevan tapauksessa on kyse. Ympäristökeskuksen käsityksen mukaan turvetuotantoa Kurenluiannevalla voidaan edelleen jatkaa seuraavin ehdoin: Kurenluiannevan vesiensuojelun tasoa ei tule heikentää tuotannon loppuvaiheessa. Laskeutukseen perustuvat vesienkäsittelytoimet tulee suunnitella mahdollisesti muuttuneita olosuhteita vastaaviksi tai korvata ne toimintateholtaan vähintään laskeutuksen tasoisilla muilla menetelmillä. Tavoitteena turvetuotannon loppuvaiheessa tulee olla tuotantoedellytysten turvaaminen riittävin kuivatusjärjestelyin ja asianmukaisin vesiensuojelumenetelmin siten, että tuotannon loppuunsaattaminen tuotantokelpoisella alueella ei pitkity. Tuotannosta poistuvat alueet tulee tarvittavin jälkihoitotöin mahdollisimman pian saattaa alueelle soveltuvan maankäyttömuodon piiriin tai vähintäänkin ympäristöä mahdollisimman vähän kuormittavaan tilaan. Toimenpiteet alueiden siistimiseksi ja kuormituksen vähentämiseksi tulee suunnitella ja toteuttaa tarkoituksenmukaisesti vaiheistaen tuotannon päättymisen myötä. Toiminnan käyttö- ja kuormitustarkkailu tulee toteuttaa siten, että toiminnasta ympäristöön kohdistuva kuormitus ja sen ympäristövaikutukset voidaan luotettavasti arvioida ja selvittää. Vesistötarkkailu tulee jatkossakin toteuttaa kuulumalla Siikajoen vesistöalueen yhteistarkkailuun. Vesiensuojelua tulee jatkaa siihen saakka kunnes alueet siirtyvät uuteen käyttöön. Jos lupakauden aikana tuotannosta poistuvilla alueilla tehdään tuotantosuunnitelmasta poikkeavia jälkihoitotoimiin liittyviä vesienjohtamisjärjestelyitä tai alue siirtyy jälkikäyttöön, on muutoksista ilmoitettava etukäteen ympäristökeskukselle. 2. Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskus 21