Navettarimmen turvetuotantoalueen ympäristölupa, Vaala, Kestilä, Pulkkila ja Rantsila

Transkriptio

1 1 LUPAPÄÄTÖS Nro 6/04/2 Dnro Psy-2002-y-135 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA Navettarimmen turvetuotantoalueen ympäristölupa, Vaala, Kestilä, Pulkkila ja Rantsila Vapo Oy PL Oulu

2 2 SISÄLLYSLUETTELO TOIMINTA JA SEN SIJAINTI... 4 HAKEMUS... 4 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 4 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 4 ASIAN VIREILLETULO... 4 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ ALUEEN KAAVOITUSTILANNE... 4 TOIMINTA-ALUE JA SEN YMPÄRISTÖ... 5 Ympäristön tila... 5 Alueen hydrologia ja geologia... 5 Alueen luonnon tila ja rakennettu ympäristö... 5 Vesistön tila ja käyttökelpoisuus... 5 Pohjaveden tila... 6 Melutilanne ja liikenne... 6 Muut kuormittavat toiminnat... 6 Alue ja kohteet, joihin toiminnalla voi olla vaikutuksia... 7 Luonnonsuojelualueet ja muut luontokohteet... 7 Asutus ja muu rakennettu ympäristö... 7 Alueen kalatalous... 7 TOIMINTA... 8 Yleiskuvaus toiminnasta... 8 Tuotteet ja tuotantomäärät... 8 Tuotantomenetelmät ja -vaiheet... 8 Poltto- ja voiteluaineet... 9 Kemikaalit... 9 Liikennejärjestelyt... 9 Työmaan liikennejärjestelyt... 9 Työmaaliikenne... 9 Jälkihoito ja -käyttö Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) Ympäristöasioiden hallintajärjestelmä YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Päästöt pintavesiin...12 Vesiensuojeluratkaisut ja -rakenteet Vesiin joutuvien päästöjen määrä ja laatu Päästöt maaperään ja pohjaveteen Päästöt ilmaan Melu ja tärinä Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Jätteiden määrä ja laatu Jätteiden kerääminen, kuljetus ja käsittelypaikat TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutus luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin Vaikutus pintavesiin ja niiden käyttöön Vaikutus kalatalouteen Vaikutus maaperään ja pohjaveteen Pölyn vaikutus Melun vaikutus TOIMINNAN JA VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu Päästötarkkailu Vaikutustarkkailu Raportointi POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Työmaan paloturvallisuus Muut riskit ja häiriötilanteet Ympäristövahinkovakuutus... 20

3 ESITETYT MUUT TOIMENPITEET JA KORVAUKSET Kalatalousvelvoitteet ja korvaukset LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Muistutukset Hakijan kuuleminen ja vastine MERKINTÄ Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U YMPÄRISTÖLUPARATKAISU LUPAMÄÄRÄYKSET Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Päästöt vesiin Päästöt ilmaan ja melu Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Varastointi Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet Toiminnan lopettaminen Tarkkailu- ja raportointimääräykset Kalatalousmääräys OHJAUS ENNAKOIMATTOMIEN VAHINKOJEN VARALLE RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Luvan myöntämisen edellytykset Lupamääräysten perustelut Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Tarkkailu- ja raportointimääräykset Kalatalousmääräys VASTAUS LAUSUNNOISSA JA MUISTUTUKSISSA ESITETTYIHIN YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Lupamääräysten tarkistaminen Korvattavat päätökset Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Perustelut Oikeusohje MUUTOKSENHAKU

4 4 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Navettarimmen turvetuotantoalue sijaitsee Vaalan ja Kestilän kuntien alueella noin 10 km Kestilän kirkonkylästä itään. HAKEMUS Vapo Oy on hakenut toistaiseksi voimassa olevaa ympäristölupaa turpeen nostoon Navettarimmen tuotantoalueelta ja vesien johtamiseen vesistöön. 172,6 ha:n laajuisella turvetuotantoalueella on tarkoitus jatkaa polttoturpeen tuotantoa (noin m 3 vuodessa). Hakemukseen ei sisälly uutta tuotantopinta-alaa. Tuotantoalueen vedet johdetaan vesiensuojelurakenteiden kautta Kotiojaan, joka laskee Veneojaan ja edelleen Neittävänjokeen ja Siikajokeen. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan luvanvaraista toimintaa on turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, jos tuotantoalue on yli 10 hehtaaria. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 5 c) kohdan mukaan ympäristölupavirastossa käsitellään turvetuotantoa ja siihen liittyvää ojitusta koskeva asia, jos tuotantoalue on yli 10 hehtaaria. ASIAN VIREILLETULO Hakemus on toimitettu ympäristölupavirastoon TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ ALUEEN KAAVOITUSTI- LANNE Pohjois-Suomen vesioikeuden päätös nro 54/95/2 ja vesiylioikeuden päätös nro 180/1996 Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus on hyväksynyt hakijan esityksen pumppaamon ja kahden laskeutusaltaan rakentamisesta. Samalla ympäristökeskus on määrännyt ns. kevytkemikalointikokeilun aloitettavaksi kesällä 2001, koska pintavalutuskentän hankkiminen on epäonnistunut. Ympäristökeskuksen lausunnon mukaan vuoden 2003 maakuntakaavaehdotuksessa Navettarimpi on merkitty tärkeäksi turvetuotantoon soveltuvaksi alueeksi.

5 Hakija on tehnyt seuraavia tiloja koskevat vuokrasopimukset: , ja TOIMINTA-ALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Ympäristön tila Alueen hydrologia ja geologia Navettarimpi sijoittuu Siikajoen vesistöalueen (57) Neittävänjoen alueelle (57.04), tarkemmin Veneojan lähialueelle (57.048). Navettarimmeltä vedet johdetaan Kotiojaan, joka laskee Veneojaan ja edelleen Neittävänjoen kautta Siikajokeen. Kotiojan valuma-alueen pinta-ala on 34 km 2 ja Veneojan valuma-alueen pinta-ala sen yhtyessä Neittävänjokeen 89 km 2. Neittävänjoen valuma-alue Veneojan alapuolella on noin 340 km 2 ja sen yhtyessä Siikajokeen 439 km 2. Veneojan valuma-alue muodostuu pääasiassa soista ja metsistä, joista suuri osa on ojitettu. Valuma-alueella sijaitsee kaksi järveä Neittävänjärvi ja Oudonjärvi, mutta Navettarimmen vedet laskevat niiden alapuolelle. Asutusta ja peltoja valuma-alueella on vähän ja ne ovat keskittyneet Navettarimmen pohjoispuolelle sekä Veneojan alaosalle. Navettarimmen tuotantoalue muodostaa 2,5 % Veneojan valuma-alueen pinta-alasta. Alueen luonnon tila ja rakennettu ympäristö Navettarimmen lähiympäristö on metsää ja metsäistä suota. Lähimmät peltoviljelyalueet rajoittuvat tuotantokenttiin Navettarimmen pohjoisosissa. Navettarimmestä noin kilometri etelään sijaitsee Vapo Oy:n Parkkisenrimmen turvetuotantoalue. Hakijan tiedossa ei ole erityisiä maankäyttökohteita tuotantoalueen läheisyydessä. Vesistön tila ja käyttökelpoisuus Veneoja on perattu, hiekka-hiesupohjainen ja matala kanava, jossa virtausnopeus on enimmäkseen pieni. Vuoden 2000 tarkkailutulosten perusteella Veneojan vedenlaatu on välttävä. Vesi on väriltään tummaa, humuspitoista ja ravinteikasta. Erityisesti fosforipitoisuudet olivat korkeita. Vesi oli myös sameaa, ja siinä oli runsaasti rautaa ja kiintoainetta. Hapen kyllästysaste oli talvella 60 % ja kesällä %. Veneojan vesi on ollut varsin runsasravinteista ja ravinteista suuri osa on ollut epäorgaanisessa muodossa. Kiintoainepitoisuudet ovat olleet kesäisin melko korkeita, mutta talvella ne ovat olleet yleensä pienempiä. Myös Neittävänjoen vedenlaatu oli vuonna 2000 välttävä. Vedenlaadussa ei ollut juurikaan eroa Veneojan yläpuolen ja Neittävänjoen alaosan välillä. Fosforin ja kiintoaineen pitoisuudet ovat olleet usein korkeampia Veneojan

6 yläpuolella kuin joen alaosalla. Neittävänjoen happitilanne oli vuonna 2000 välttävä ja se on parantunut 1990-luvun vaihteen tasosta. Neittävänjoen ravinnepitoisuudet ovat olleet välillä jopa erittäin reheville vesistöille tyypillistä tasoa. Veneojan yläpuolella mitattiin erityisen korkeat fosfori- ja typpipitoisuudet talvella Kiintoainepitoisuudet ovat yleensä olleet Neittävänjoessa keskimäärin alhaisempia kuin Veneojassa, mutta ajoittain pitoisuudet ovat olleet korkeita. Veneojan vaikutus Neittävänjoen vedenlaatuun on ollut vähäinen, sillä veden laatuerot Veneojan yläpuolisen havaintopaikan ja Neittävänjoen alaosan välillä ovat olleet hyvin vähäisiä. 6 Pohjaveden tila Lähimmät pohjavesialueet Isokankaan ( ) I-luokan pohjavesialue ja Sorvonkankaan ( ) II-luokan pohjavesialue sijaitsevat noin 7 9 kilometriä Navettarimmen tuotantoalueesta länteen. Melutilanne ja liikenne Suolta on yhteydet pohjoisen Mustanmaantien kautta yhdystielle 8250 ja eteläisen työmaatien kautta yhdystielle Mustanmaantien pituus on 9 kilometriä ja sen varressa lähin asutus on noin 500 metrin päässä Navettarimmen tuotantoalueesta. Mustanmaantie kulkee pihojen kautta. Eteläisen työmaatien pituus on yli 4 kilometriä ja se kulkee Parkkisenrimmen tuotantoalueen kautta. Eteläisen tien varressa ei ole asutusta. Muut kuormittavat toiminnat Pistekuormittajia Siikajoen vesistöalueella ovat kahdeksan jätevedenpuhdistamoa, Raisio Yhtymä Oyj sekä turvetuotanto ja kaatopaikat. Pistekuormitus muodostaa kuitenkin vain 4 6 % vesistön kokonaiskuormituksesta. Loppuosan kuormituksesta muodostaa hajakuormitus, josta merkittävämpänä maatalous. Siikajoen vedenlaatuun vaikuttavat huomattavasti myös tekoaltaat sekä suoraan altaissa tapahtuvana vedenlaatumuutoksina että lyhytaikaissäännöstelyn aiheuttamana rantojen kulumisena. Turvetuotannon osuus ravinteiden pistekuormituksesta on ollut noin 30 %. Siikajoen hajakuormitusselvityksen (PSV 2001a) mukaan turvetuotannon typpikuormituksen osuus oli 1 1,5 % ja fosforikuormituksen alle 1% kokonaiskuormituksesta Neittävänjoen valuma-alueella. Eri kuormituslähteiden osuus Siikajoen vesistöalueella vuositasolla ja kesäaikana kuormittaja Vuosi kg/a Kesä elokuu kg/92d Fosfori Typpi Fosfori Typpi Haja-asutus Loma-asutus Peltoviljely Karjatalous Metsäojitus Avohakkuu Taajamien valumav Ilmalaskeuma Hajakuormitus yht

7 Asumajätevedet Teollisuus Kaatopaikat Turvetuotanto Pistekuormitus yht Luonnonhuuhtouma Veneojaan johdetaan vesiä Navettarimmen lisäksi myös Parkkisenrimmen turvetuotantoalueelta. Alue ja kohteet, joihin toiminnalla voi olla vaikutuksia Luonnonsuojelualueet ja muut luontokohteet Navettarimmen tuotantoalueen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse suojelualueita. Lähin suojeltu kohde on noin 3 km:n päässä turvetuotantoalueen itä- ja kaakkoispuolella oleva Natura-alue Rumala-Kuvaja- Oudonrimmet (FI ). Alueella on merkitystä erityisesti aapasuoluonnon ja linnuston suojelun kannalta. Navettarimmen läheisyydessä ei sijaitse erityisiä pienvesiä. Asutus ja muu rakennettu ympäristö Matkaa tuotantoalueelta lähimpään asutukseen on noin 500 metriä. Asuintalot sijaitsevat Mustanmaantien varressa. Hakijan tiedossa ei ole alueen lähiympäristössä muita erityisiä kohteita. Veneojan varressa asutusta on vähän ja se on keskittynyt ojan alaosalle. Koska ojan vesi on heikkolaatuista, ei ojalla ole muutoinkaan virkistyskäytöllistä arvoa. Alueen kalatalous Veneojan kalataloudellinen käyttö ja arvo on vähäinen. Kestilän osakaskunnan esimiehen mukaan kalastus Veneojalla on lähinnä pienimuotoista hauen katiskapyyntiä keväällä. Vuonna 1992 Veneojalla arvioitiin olleen käytössä pari katiskaa ja saalis oli tuolloin noin 25 kg haukea. Neittävänjoella sen Pelsonrimmen alapuolisella jokiosuudella on tehty kalastustiedustelu vuonna Tiedustelu kattoi siten lähes koko Neittävänjoen sen latvahaaroja lukuun ottamatta. Kalastus alueella ei ollut kovin aktiivista. Kalastusta harjoitettiin 35 taloudessa, mikä oli 36 % alueen rantatiloista. Keskimäärin kalastukseen osallistui 1,9 henkilöä. Kalastus tapahtui pääasiassa verkoilla, katiskoilla, heittovavoilla ja mato-ongilla. Kokonaissaalis Neittävänjoella vuonna 2000 oli 630 kg, mistä särkeä oli 33 %, haukea 31 %, ahventa 17 % ja lahnaa 11 %. Muita kalalajeja saatiin vain vähän. Talouskohtainen saalis oli 18 kg. Kalojen makuvirheistä kommentoi yhteensä 27 kalastajaa, joista 59 % ilmoitti makuvirheitä esiintyvän. Kalastustiedusteluun vastanneista 54 % ilmoitti pyydysten likaantumisen haittaavan kalastamista.

8 Neittävänjoella on tehty aiemmin kalastustiedustelut vuosina 1980 ja Kalastavia talouksia oli 50 ja kokonaissaalis oli samaa tasoa kuin vuonna Madetta saatiin vuosina selvästi enemmän kuin vuonna Neittävänjokeen on istutettu viime vuosina vain kirjolohta. Aiemmin on tehty myös ravunistutuksia, mutta pyyntivahvaa rapukantaa ei ole syntynyt. 8 TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Navettarimmen turvetuotantoalueen tuotantokelpoinen kokonaispinta-ala on 172,6 ha. Koko ala on tuotantokunnossa. Hankealue on osaksi Vapo Oy:n omistuksessa ja osaksi vuokrattu maanomistajilta turvetuotantokäyttöön. Vuokrasopimuksista ensimmäinen päättyy vuonna 2005, ja sen jatkamisesta neuvotellaan. Muut vuokrasopimukset ovat voimassa vuosiin saakka. Turpeen tuotantokausi on vuosittain toukokuusta syyskuun alkuun, millä ajalla aktiivisia tuotantotöitä on noin vuorokautta keskittyen alku- ja keskikesän poutajaksoihin. Tuotantokaudella töitä tehdään sääolojen salliessa keskeytyksittä ympäri vuorokauden. Tuotantokenttien vuosittaiset kunnostustyöt keskittyvät syksyyn ennen vesien jäätymistä, joskin kunnostus- ja huoltotöitä voidaan tarpeen mukaan tehdä kaikkina vuodenaikoina. Talvella turpeen toimitus pyritään keskittämään yhdestä kahteen jaksoon, jakson kestäessä muutamasta päivästä kuukauteen riippuen käyttökohteiden kulutusmäärästä. Toimitusjakson aikana lastausta ja turpeen ajoa suoritetaan tarvittaessa myös ympärivuorokautisesti. Työmaan tukikohta-alueella sijaitsee työmaarakennus ja työkoneiden huoltorakennus. Navettarimmen rakennukset toimivat myös viereisen Parkkisenrimmen turvetuotantoalueen tukialueena. Työmaalla on oma viemärikaivo. Lisäksi alueella voi sijaita tuotantourakoitsijoiden kevytrakenteisia siirreltäviä taukotupia ja työkaluvarastoja. Tuotteet ja tuotantomäärät Navettarimmellä tuotetaan jyrsinpolttoturvetta. Turpeen vuotuinen tuotantomäärä on keskimäärin m 3. Erinomaisissa tuotanto-olosuhteissa tuotantomäärä voi nousta aina m 3 :iin. Navettarimmellä tuotetaan tällä hetkellä, ja todennäköisesti myös jatkossa, vain jyrsinpolttoturvetta. Tuotantomenetelmät ja -vaiheet Tuotantomenetelmänä käytetään Haku-menetelmää. Tuotantoon kuuluu turpeen irrottaminen suon pinnasta, tuotteen kuivatus, keräily ja varastointi aumoihin.

9 9 Poltto- ja voiteluaineet Tuotannossa ja suon valmistelun aikana koneissa käytetään joko dieseltai polttoöljyä. Koneiden voiteluun tarvitaan lisäksi moottoriöljyjä ja vaseliineja. Polttoaineiden vuosittainen kulutus on noin litraa ja voiteluaineita kuluu vastaavasti noin 200 litraa tuotantokaudessa. Poltto- ja voiteluaineet varastoidaan paloviranomaisten vuosittain hyväksymissä säiliössä ja paikoissa. Palavien nesteiden varastointipaikat merkitään vuosittain päivitettäviin turvallisuussuunnitelmiin. Navettarimmen työmaalla ei ole käytössä hakijan omistamia polttoainesäiliöitä. Tuotanto- ja kunnostusurakoitsijalla on Navettarimmen tukikohdassa tilavuudeltaan 15 m 3 :n ja 5 m 3 :n polttoainesäiliöt ja lisäksi pieniä siirrettäviä säiliöitä. Suurimpaan säiliöön polttoöljyä toimitetaan yleensä 5 m 3 :n erissä, enimmillään säiliössä on ollut öljyä 8 m 3. Joka vuosi ennen tuotantokauden alkua paloviranomainen tarkistaa säiliöiden kunnon. Työmaan vesienkäsittelyrakenteisiin kuuluva pumppaamo on sähkökäyttöinen. Kemikaalit Navettarimmellä on käynnissä tutkimushanke, jossa turvetuotantoalueen vedet puhdistetaan kiinteällä saostuskemikaalilla, joka tällä hetkellä on alumiinisulfaatti (ALG). Käyttöturvallisuustiedotteen mukaan ko. kemikaali ärsyttää silmiä. Kiinteä alumiinisulfaatti saattaa ärsyttää myös limakalvoja sekä pölytessään hengityselimiä. Ennen kokeen käynnistymistä hakija on tiedottanut paikallisia pelastus- ja terveysviranomaisia ja lähettänyt niille kokeilukemikaalin käyttöturvallisuusohjeen. Alueella ei turvetuotantotoiminnassa tai muutoin käytetä muita ympäristölle tai terveydelle vaarallisia aineita. Liikennejärjestelyt Työmaan liikennejärjestelyt Turvetta toimitetaan pääasiassa Ouluun. Suolta on yhteys pohjoisen Mustanmaantien kautta yhdystielle 8250, josta edelleen Muhoksen kautta Ouluun. Koska Mustanmaantie kulkee pihojen kautta, ei tätä reittiä ajeta kuin toiseen suuntaan eli silloin kun rekat ovat tulossa tyhjinä tuotantoalueelle. Lisäksi Mustanmaantietä myöten ei ajata lainkaan öiseen aikaan. Mustanmaantien pituus on 9 kilometriä. Yöllä ja tuotantoalueelta käyttökohteisiin ajettaessa käytetään eteläistä työmaantietä. Tämän tien pituus on yli 4 kilometriä, ja se kulkee Parkkisenrimmen tuotantoalueen kautta. Reitti jatkuu yhdystielle 8190 (Vuolijoki- Kestilä) ja siitä edelleen seututien 822 ja Temmeksen kautta valtatielle E75. Työmaaliikenne Turvetta toimitetaan pääkäyttökohteisiin ympäri vuoden. Toimitusjaksot kestävät kuukaudesta muutamaan kuukauteen riippuen käyttökohteiden kulutusmäärästä. Turpeen toimittamiseen käytetään perävaunullisia rekkaautoja ja lastaukseen pyörä- tai kauhakuormaajaa.

10 Tuotantokoneet on sijoitettu työmaalle pääosin ympäri vuoden, joten niitä ei juurikaan kuljeteta lukuun ottamatta satunnaisia siirtoja. Kunnostus- ja ympäristönsuojelutoiminnassa käytettäviä koneita tuodaan työmaalle keskimäärin 2 3 kertaa tuotantokauden aikana. Suurin osa tästä liikenteestä kulkee samaa reittiä kuin turvetoimitukset. 10 Jälkihoito ja -käyttö Navettarimmellä on tähän mennessä poistettu tuotantokäytöstä turpeen loppumisen vuoksi vasta yksittäisiä sarkoja tai alueita sarkojen päistä lohkoilla 1, 2 ja 3. Tuotannosta poistettujen alueiden pinta-ala on yhteensä 46,3 ha. Koska poistumat eivät muodosta yhtenäisiä kokonaisuuksia, niille ei ole toistaiseksi suunniteltu muuta maankäyttöä. Alueet toimivat osittain tuotannon tukialueina ja ovat pääosin kasvittuneet luontaisesti. Alueita ei ole erotettu tuotantoalueen muusta vesienkäsittelystä. Poistumaennusteen mukaan Navettarimmen tuotantopinta-ala pienenee tulevina vuosina siten, että vuonna 2011 tuotannossa on enää noin 85 hehtaaria. Turvetuotannon Navettarimmellä arvioidaan loppuvan kokonaisuudessaan vuosien tienoilla. Tuotannosta poistettavilla aloilla suopohja siistitään siten, että alueelle ei jää jätteitä eikä tarpeettomia kantokasoja tai koneita. Tuotetut turvevarat poistetaan alueelta ja auma-alueet siistitään ja tasataan siten, että niistä ei jää maisemaan haittaa. Koska alueen vesienkäsittely perustuu pumppaukseen, tultaneen tuotannosta poistettavat alat sopivina kokonaisuuksina ohjaamaan pumppauksen ohi. Suunnitelmat vesienkäsittelyn muutoksista esitetään ympäristökeskukselle ennen niiden toteuttamista maastossa. Niillä tuotannosta poistettavilla aloilla, jotka kuivuvat luontaisesti gravitaatiolla, todennäköisin seuraava maankäyttömuoto on joko peltoviljely tai metsittäminen, jotka molemmat vaativat myös kuivatuksen varmistamista sekä maanpinnan muokkausta. Alueet siirretään uuden maankäytön piiriin sopivina kokonaisuuksina, esimerkiksi kokonaisina lohkoina. Siistimistoimien jälkeen vuokra-alueet luovutetaan takaisin maanomistajille maanvuokrasopimusten mukaisessa kunnossa. Lopullisen päätöksen alueiden uudesta käytöstä tekee maanomistaja. Hakija pitää omistuksessaan olevien tuotannosta poistettujen alueiden vesiensuojelurakenteet, kuten sarkaojarakenteet ja laskeutusaltaat, kunnossa tarpeen mukaan vielä kahden vuoden ajan sen jälkeen, kun ko. rakenteille on lopetettu turvetuotannossa olevien alueiden vesien johtaminen kokonaisuudessaan. Sen sijaan pumppaukseen perustuvaa vesienkäsittelyä ei pääsääntöisesti jatketa enää turvetuotantotoiminnan päättymisen jälkeen. Kunnossapidon toteutus ja kesto määräytyvät tarpeen mukaan huomioon ottaen poistuma-alueiden sen hetkinen käyttö. Tämän jälkeinen vesiensuojelurakenteiden käyttö ja kunnossapito määräytyvät kulloisenkin maankäyttömuodon sen hetkisten määräysten ja suositusten mukaisesti. Navettarimmellä tullee tuotannon päättymisen jälkeen olemaan myös alueita, joita ei voida turvetuotannon päättymisen jälkeen kuivattaa viljelykäyttöön sopiviksi luontaisesti ilman vesien pumppausta tai suurien kuivatuskanavien kaivamista. Näiden alueiden turvetuotannon jälkeinen käyttömuoto tullaan ratkaisemaan tapauskohtaisesti mm. maanomistus huomioon ottaen. Hakijan omistuksessa olevilla kiinteistöillä lienee todennäköisin vaihtoehto alueiden uudelleen soistaminen tai muu luontainen kasvittuminen.

11 Hakija on katsonut, että turvetuotannosta poistettujen ja muun maankäytön piiriin siirrettyjen alueiden vesi- ja muita mahdollisia päästöjä ei Navettarimmellä ole tarpeen tarkkailla, koska tietoa entisen turvetuotantoalueen uusien maankäyttömuotojen päästöistä ja vaikutuksista saadaan erityisistä tätä tarkoitusta varten perustetuista projekteista siten, että Navettarimmenkin alueen mahdollisia päästöjä ja vaikutuksia voidaan haluttaessa riittävällä tarkkuudella arvioida näiden vertailutietojen perusteella. 11 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) Navettarimmen vesienkäsittely perustuu laskeutukseen, ja hakija on esittänyt vesienkäsittelyn tehostamistoimina jo nykyisellä lupakaudella toteutettuja toimenpiteitä. Navettarimmelle ei ole pyrkimyksistä huolimatta löytynyt teknis-taloudellisesti toteutettavissa olevia ratkaisuja laskeuttamiseen perustuvien vesienkäsittelymenetelmien tehostamiseksi. Ainoa mahdollisuus Navettarimmen vesienkäsittelymenetelmien edelleen kehittämiseen on alueella nyt kokeilukäytössä oleva kemiallinen puhdistusmenetelmä, mutta tässä vaiheessa kun menetelmän testaus on vasta käynnissä, ei sen soveltuvuudesta voida vielä lopullisesti päättää. Hakijan mielestä vesiensuojelurakenteet vastaavat tämän päivän tietämyksen mukaan kaikilta osiltaan Navettarimmen olosuhteissa parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa (BAT). Navettarimmen jätehuolto on järjestetty jätelainsäädännön edellyttämällä tavalla. Jätteet säilytetään asianmukaisesti ennen niiden kaatopaikalle tai jatkokäsittelyyn toimittamista ja jätemääristä pidetään kirjaa. Polttoöljyjen sekä jäteöljyjen varastointi pyritään järjestämään niin, että minimoidaan riskit öljyn joutumisesta maaperään. Tuotantoalueella työskenteleville annetaan säännöllisesti koulutusta ja opastusta ympäristönsuojelurakenteiden hoidosta, ympäristöä mahdollisimman vähän kuormittavista työtavoista sekä toiminnasta poikkeustilanteissa. Hakijan arvion mukaan Navettarimmen toiminnassa sovelletaan kaikilta osiltaan vesienkäsittely, pöly- ja meluhaitat, jätteiden käsittely sekä liikenne huomioon ottaen parasta käyttökelpoista tekniikkaa sekä ympäristön kannalta parasta käytäntöä (BEP). Ympäristöasioiden hallintajärjestelmä Vapo Oy Energia Pohjois-Suomen tulosyksiköllä on ISO standardin mukainen ympäristöasioiden hallintajärjestelmä. Järjestelmä on otettu käyttöön vuoden 1998 alussa ja se on sertifioitu syksyllä Ympäristönhallintajärjestelmä tukee ja täydentää ISO standardin mukaista laatujärjestelmää.

12 12 YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Päästöt pintavesiin Vesiensuojeluratkaisut ja -rakenteet Navettarimmen vesiensuojelurakenteet on toteutettu Pohjois-Suomen vesioikeuden päätöksen nro 54/95/2 ja vesiylioikeuden päätöksen nro 180/1996 mukaisesti. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus on hyväksynyt hakijan esityksen siitä, että Navettarimmen vesiensuojelun tilaa parannetaan rakentamalla lohkon 1 alaosaan kaksi uutta laskeutusallasta ja pumppaamo. Navettarimmelle on kaivettu eristysojat, joilla johdetaan ulkopuoliset vedet tuotantoalueen ja vesiensuojelurakenteiden ohi. Tuotantoalueen kaikki lohkot on varustettu sarkaojarakentein eli lietteenpidättimillä ja niiden yläpuolelle kaivetuilla lietesyvennyksillä. Tuotantokenttien madaltuessa voidaan osalla aluetta joutua tilanteeseen, jossa sarkaojarakenteita ei enää voida sijoittaa turpeeseen. Lietesyvennysten ja sarkaojien kaivamistarve ratkaistaan tällöin aina tapauskohtaisesti. Mikäli riittävä kuivatus saadaan muutoin aikaan, ei rakenteita pääsääntöisesti kaiveta kivennäismaahan ulottuviksi. Lohkon 2 vedet johdetaan laskeutusaltaan 1 kautta laskuojaan ja edelleen Kotiojaan. Lohkon 1 vedet johdetaan pumppaamoaltaaseen. Lohkon 3 vedet johdetaan laskeutusaltaan 3 kautta edelleen pumppausaltaaseen. Pumppausaltaalta vedet, yhteensä noin 120 hehtaarin alueelta pumpataan kahteen rinnakkaiseen laskeutusaltaaseen 4 ja 5. Pumppauksen yhteydessä veteen johdetaan kiinteää saostuskemikaalia. Navettarimmellä on käynnistynyt vuonna 2002 kaksivuotinen tutkimusprojekti, jonka tarkoituksena on selvittää kiinteän kemikaalin käyttöä turvetuotantovesien kemiallisena puhdistusmenetelmänä. Kemiallinen puhdistus ei ole käytössä talvella. Vedet pumpataan kuitenkin myös talvisin ja johdetaan sen jälkeen laskeutusaltaiden 4 ja 5 kautta Kotiojaan. Hakija on esittänyt vesienjohtamisluvan lupaehdon mukaisena vesienkäsittelyn tehostamissuunnitelmana pumppaamon ja kahden uuden laskeutusaltaan käyttöönoton Navettarimmellä. Kemiallisen puhdistuksen kokeiluprojekti käynnistettiin Navettarimmellä sen jälkeen, kun Vapo Oy ei yrityksistä huolimatta saanut haltuun pintavalutuskentäksi soveltuvaa aluetta. Navettarimmeltä ei löydy muita pintavalutukseen soveltuvia alueita. Hakija on katsonut, että vesienkäsittelyn tehostaminen kahdella uudella laskeutusaltaalla sekä niihin liittyvillä pumppaamolla ja pumppausaltaalla on riittävä tehostamistoimenpide vanhalle tuotantoalueelle. Pumppaamo on mitoitettu suunnilleen valumalle 100 l/s km 2 ja toimii näin huippuvirtaamia tasaavana laitteena. Jos kemiallinen puhdistusmenetelmä osoittautuu kokeiluprojektissa käyttökelpoiseksi menetelmäksi, se tullaan ottamaan pysyvästi käyttöön Navettarimmellä. Vesiin joutuvien päästöjen määrä ja laatu Navettarimmen päästöjä on arvioitu kemiallisen puhdistuksen tarkkailusoiden (vuodet ) ja laskeutusaltaallisten tarkkailusoiden (vuodet ) keskimääräisen vedenlaadun perusteella. Nettopäästöjen laskennassa luonnonhuuhtouma on arvioitu Siuruanjoen vesistöalueella si-

13 jaitsevan Vitmaojan valuma-alueella mitattujen huuhtoumien perusteella. Laskelmat on tehty keväällä 2002 arvioiduilla pinta-alatiedoilla. Ero hakemuksessa esitettyihin pinta-alatietoihin on niin vähäinen, ettei se vaikuta laskelmien oikeellisuuteen tai niistä tehtäviin johtopäätöksiin. Laskeutusaltaalta lähtevän veden tuotantokauden keskimääräinen laatu on arviolta: kiintoaine 12 mg/l, COD Mn 32 mg/l, Kok.P 97 µg/l, PO 4 -P 32 µg/l, Kok.N µg/l, NO 2+3 -N 160 µg/l, NH 4 -N 675 µg/l ja Fe 5,2 mg/l. Kemiallinen puhdistus poistaa vedestä erityisesti fosforia ja humusta; keskimääriset pitoisuudet ovat olleet COD Mn 11 mg/l, Kok.P 18 µg/l ja PO 4 -P 4 µg/l. Navettarimmen kemiallisen puhdistusmenetelmän kokeiluprojektiin liittyen suolla on ollut käynnissä lähtevän veden laadun tarkkailu. Alustavien tulosten mukaan vedenlaatu on ollut kemiallisen puhdistuksen jälkeen hyvä. Navettarimmellä on mitattu valuma-arvoja vuosina Vuosittaiset keskivalumat ovat vaihdelleet välillä 3,4 25,7 l/s km 2. Navettarimmen keskivaluma on ollut suurin tavanomaista sateisempana kesänä 1998 ja se on ollut samaa tasoa kuin kaikilla tarkkailusoilla keskimäärin. Vuonna 1999 keskivaluma on ollut huomattavasti pienempi ja vuonna 2000 hieman suurempi kuin tarkkailusoilla keskimäärin. Seuraavassa taulukossa esitetään Navettarimmen keskimääräiset bruttoja nettopäästöt kesäaikana sekä kesän ylivalumatilanteessa. Laskelmassa on oletettu, että 108,2 ha:n alueella on käytössä kemikalointi ja 53 ha:n alueella laskeutusaltaat. COD Mn kg/d Kok.P kg/d Kok.N kg/d Kiintoaine kg/d Brutto 23 0,06 1,9 14 Netto 4,5 0,03 1,0 3,9 Kesän ylivaluma 79 0,18 6, Seuraavassa taulukossa esitetään Navettarimmen nettopäästöt eri vuodenaikoina. Ympärivuotisia tarkkailukohteita on Pohjois-Pohjanmaan alueella vähän, mistä johtuen vuosikuormitusta voidaan pitää lähinnä suuntaa antavana. COD Mn kg/d Kok.P kg/d Kok.N kg/d Kiintoaine kg/d Talvi 0 0,01 2,0 8,8 Kevät 0 0,00 1,0 8,1 Kesä 4,5 0,03 1,0 3,9 Syksy 6,8 0,04 1,6 10 Päästöt maaperään ja pohjaveteen Turvetuotantotoiminta ei normaalitilanteessa aiheuta päästöjä maaperään eikä pohjavesiin. Kemiallisessa puhdistuksessa käytetään kiinteää kemikaalia, jonka varastoinnissa noudatetaan käyttöturvallisuustiedotteessa annettuja ohjeita. Navettarimmen turvetuotanto ei aiheuta myöskään poikkeustilanteissa erityistä vaaraa päästöistä pohjaveteen, koska tuotantoalueella kerrallaan säilytettävät polttoainemäärät ovat suhteellisen pieniä ja

14 turveperäinen maa johtaa huonosti nesteitä, jolloin mahdolliset vuodotkin rajoittuvat pienelle alueelle ja ovat helposti puhdistettavissa. 14 Päästöt ilmaan Turvetuotannon pölyhaitat liittyvät pääasiassa jyrsinturpeen tuotantoon ja ajoittuvat tuotantokaudelle. Mitä maatuneempaa turve on, sitä enemmän se pölyää. Myös sääolot, etenkin tuulen voimakkuus, vaikuttavat pölyämiseen ja pölyn leviämiseen. Tuulen nopeuden ylittäessä 10 m/s tuotanto keskeytetään. Aumaus ja lastaus ovat pölyäviä työvaiheita. Pölyhaitan esiintymiseen vaikuttaa myös asutuksen tai vesistön läheisyys, maaston muodot sekä suojaavan puuston esiintyminen. Liikenne voi aiheuttaa satunnaisesti pölyämistä. Rekkojen ulkopuolelle lastauksen yhteydessä jäänyt turve karisee yleensä lähes kokonaan pois jo ennen yleiselle tielle tuloa. Turvekuormat peitetään pölyämisen estämiseksi. Melu ja tärinä Asutuksen etäisyys ja sijainti tuotantoalueesta huomioon ottaen häiritsevien tai ohjearvot ylittävien meluhaittojen aiheutuminen asutukselle ei ole todennäköistä. Turvekuljetuksista voi aiheutua ajoittain liikennemelua. Navettarimmeltä ei tästä syystä ajeta rekoilla yön aikana Mustanmaantien kautta, koska asuintaloja sijaitsee aivan tien varressa. Käytettäessä eteläistä reittiä asutus sijaitsee vasta kauempana päätien (yhdystie 8190) varressa, eikä turvekuljetuksiin käytettävien rekka-autojen liikennöinti erityisesti lisää alueen melumäärää. Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Jätteiden määrä ja laatu Tuotantoalueella syntyy vuosittain sekajätettä sekä noin 200 litraa jäteöljyä ja noin 20 kiloa muita öljyisiä jätteitä. Jätteiden kerääminen, kuljetus ja käsittelypaikat Työmaan tukikohta-alueella on jätteiden keräilyä varten järjestetty keräysastiat erilaatuisille jätteille. Jäteöljyt ja muut öljyiset jätteet toimitetaan työmaalta Ekokem Oy:lle. Työmaalle on laadittu jätehuoltosuunnitelma, jota päivitetään tarpeen mukaan vuosittain. Suunnitelmasta käyvät ilmi mm. jätteiden poiskuljettamisesta vastaavat tahot sekä keräysastioiden tyhjennysvälit. Navettarimmellä jäteastioiden tyhjentämisestä vastaa kesäisin alueen tuotantourakoitsija.

15 15 TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutus luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin Hakemuksessa ei ole esitetty, että toiminnalla olisi erityisiä vaikutuksia luontoon tai luonnonsuojeluarvoihin. Vaikutus pintavesiin ja niiden käyttöön Navettarimmen turvetuotantoalueen vesistövaikutuksia on arvioitu laimentumissuhteen perusteella Kotiojassa, Veneojan suulla sekä Neittävänjoessa Veneojan alapuolella. Navettarimmen turvetuotantoalueen vesistövaikutuksia on arvioitu myös yhdessä lähellä sijaitsevan Parkkisenrimmen turvetuotantoalueen kanssa. Navettarimmen turvetuotantoalueen nettokuormitukset vaihtelevat huomattavasti vuosittain johtuen sekä sääoloista että arvioidussa luonnonhuuhtoutumassa olleista eroista. Bruttokuormituksessa vuosien väliset vaihtelut ovat olleet selvästi vähäisempiä kuin nettokuormituksen vaihtelut. Voimakkaiden sateiden aiheuttamien valuntahuippujen aikana kuormitukset voivat nousta huomattavasti keskimääräistä suuremmiksi. Vastaavasti alivalumakaudella kuormitus jää keskimääräistä selvästi alhaisemmaksi ja voi kesän kuivana kautena loppua kokonaankin virtaaman ehtyessä. Navettarimmen kuormitus on ollut vähäisempää kuin mitä aikaisemmassa lupahakemuksessa arvioitiin. Navettarimmelle on laskettu arviot tulevasta kuormituksesta sekä tuotantokaudelle että suuntaa-antavasti ympärivuotisesti. Kuormituksen arvioidaan edelleen vähenevän tehokkaamman vesiensuojelumenetelmän käyttöönotosta johtuen. Kuormituksen arvioidaan siten jatkossa olevan selvästi vähäisempää kuin mitä edeltävässä lupahakemuksessa on arvioitu. Mikäli kemiallisen puhdistuksen kokeilu epäonnistuu, on kuormitus kuitenkin arvioitua suurempaa, mutta edelleen pienempää kuin aikaisemmassa lupahakemuksessa arvioitiin sen olevan. Navettarimmen turvetuotantoalue muodostaa noin 2,5 % Kotiojan valumaalueen pinta-alasta. Navettarimmen turvetuotantoalueen vaikutus Kotiojan vedenlaatuun on havaittavissa. Erityisesti ojan veden typpipitoisuus lisääntyy huomattavasti Navettarimmen kuormituksen takia. Kotiojan vedenlaatua ei ole tutkittu, joten kuormituksen aiheuttamien pitoisuusmuutosten merkitystä ei voida tarkasti arvioida. Veneojan kiintoainepitoisuuteen verrattuna Navettarimmen aiheuttama kiintoainepitoisuuden nousu on vähäinen, mutta kuormitus kuitenkin omalta osaltaan lisää Veneojan veden kiintoainepitoisuutta ja siten myös alapuolisen vesistön liettymistä. Veneojan veden COD Mn on ollut tasoa mg/l kesäaikana, joten sen lisääntyminen Navettarimmen kuormituksen vaikutuksesta on vähäistä. Veneojan vesi olisi tummaa ja humuspitoista ilman Navettarimmen kuormitustakin. Veneojan vesi on ollut ravinteikasta, ja erityisesti fosforipitoisuus on kasvanut. Navettarimmen turvetuotannon aiheuttama fosforipitoisuuden nousu Veneojassa on vähäinen, enimmillään noin 1 %. Myös typpipitoisuus Veneojassa on ollut niin korkea, ettei Navettarimmen kuormituksen aiheuttama pitoisuuslisä ole kovin merkittävä.

16 Navettarimmen turvetuotannon vaikutuksia on tarkasteltu Neittävänjoessa Veneojan alapuolella. Kiintoaineen, COD Mn :n ja fosforin pitoisuusmuutokset jäävät hyvin vähäisiksi. Kiintoainepitoisuus Neittävänjoessa Veneojan yläpuolella on kesäaikana ollut tasolla 5 10 mg/l ja COD Mn mg/l. Neittävänjoen fosforipitoisuus on ollut erittäin korkea, yli 100 µg/l. Neittävänjoen typpipitoisuus on yleensä jonkin verran alle µg/l, mistä Navettarimmen osuus on suurimmillaan noin 1%. Neittävänjoki olisi erittäin runsasravinteinen myös ilman Navettarimmen turvetuotannon kuormitusta. Seuraavassa taulukossa esitetään arvio Navettarimmen turvetuotantoalueen kuormituksen aiheuttamasta ravinne- ja kiintoainepitoisuuksien lisäyksistä alapuolisessa vesistössä kesän keskimääräisessä valuma- ja kuormitustilanteessa sekä yli- ja alialumatilanteessa: 16 Kotioja Kok.P Kok.N Kiintoaine COD Mn µg/l µg/l mg/l mg/l Keskimääräinen valumatilanne 2,9 48 0,2 0,2 (netto) Alivalumatilanne 1, ,3 0,6 Ylivalumatilanne 2,5 84 0,6 1,1 Veneoja, alaosa Kok.P Kok.N Kiintoaine COD Mn µg/l µg/l mg/l mg/l Keskimääräinen valumatilanne 0,5 19 0,1 0,1 (netto) Alivalumatilanne 0,7 13 0,1 0,2 Ylivalumatilanne 1,0 33 0,2 0,4 Neittävänjoki, Veneojan alapuoli Kok.P Kok.N Kiintoaine COD Mn µg/l µg/l mg/l mg/l 0,1 5 0,0 0,0 Keskimääräinen valumatilanne (netto) Alivalumatilanne 0,2 3 0,0 0,1 Ylivalumatilanne 0,3 9 0,1 0,1 Vaikutus kalatalouteen Neittävänjoen lisääntyvä kalasto koostuu pääasiassa vedenlaadun muutoksia melko hyvin kestävistä kevätkutuisista lajeista, joiden kantoihin hankkeen suoranaiset haitalliset vaikutukset ovat vähäisiä. Ravun istutukset Neittävänjoella eivät ole onnistuneet. Vedenlaatu Neittävänjoella on pääasiassa hajakuormituksesta johtuen heikko, joten joki ei liene nykyisin ravulle soveltuvaa elinympäristöä. Turvetuotantoalueiden kuormituksella ei siten arvioida olevan ratkaisevaa merkitystä ravun menestymiselle Neittävänjoessa. Neittävänjoella kuormituksen kalataloudelliset haitat näkyvät erilaisina kalastuksen ja kalojen käyttökelpoisuuden haittoina, mm. pyydysten likaantumisena ja makuvirheinä. Haittoja on esiintynyt pitkään ja niitä esiintyisi myös ilman Navettarimmen kuormitusta. Käytännössä Navettarimmen turvetuotannon vaikutuksia ei voida erottaa muista samaan suuntaan vaikuttavista tekijöistä, mutta Navettarimpikin osaltaan vahvistaa näitä haittoja, minkä hakija on ottanut huomioon kalatalousmaksua koskevassa esityksessään.

17 17 Vaikutus maaperään ja pohjaveteen Turvetuotantotoiminnalla ei ole arvioitu olevan vaikutuksia maaperään. Navettarimmen toiminta ei ennakolta arvioiden vaikuta pohjaveden laatuun tai saatavuuteen. Pölyn vaikutus Navettarimmen tuotannosta tai liikenteestä voi ajoittain aiheutua pölyämistä, joka voi levitä haitallisessa määrin myös tuotantoalueen ulkopuolelle, tutkimusten perusteella noin 500 metrin etäisyydelle pölylähteestä. Tuotantoalueelta ympäristöön mahdollisesti leviävä pöly ei ole terveydelle eikä ympäristölle vaarallista. Pöly voi satunnaisesti aiheuttaa pientä esteettistä haittaa tuotantoalueen reunoilla. Navettarimmellä lähin asutus sijaitsee noin puolen kilometrin päässä tuotantoalueesta. Asutuksen ja turvetuotantokenttien välinen maasto kasvaa metsää. Puustoinen alue toimii suojavyöhykkeenä ja vähentää tehokkaasti pölyhaittoja, joten varsinaisen pölyhaitan mahdollisuus on erittäin pieni. Liikenteen aiheuttama pölyäminen on otettu huomioon ajoreittejä suunniteltaessa niin, että se ei aiheuta haittaa asutukselle. Mustanmaantie kulkee pihojen kautta. Liikenteen pölyämishaittojen vähentämiseksi tätä kautta rekat ajetaan vain tyhjinä työmaalle tultaessa. Lisäksi tietä on kesäisin suolattu. Melun vaikutus Tuotannon ja liikenteen aiheuttamaa melua voidaan ajoittain havaita tuotantoalueen läheisyydessä. Melu ei ole jatkuva. Melua vaimentaa tuotantoalueen ja lähiasutuksen väliin jäävä metsäinen alue. Asutuksen etäisyys ja sijainti tuotantoalueesta huomioon ottaen häiritsevien tai ohjearvot ylittävien meluhaittojen aiheutuminen asutukselle ei ole todennäköistä. Turvekuljetuksista voi aiheutua ajoittain lisääntynyttä liikennemelua. Navettarimmeltä ei tästä syystä ajeta rekoilla yön aikana Mustanmaantien kautta, koska asuintaloja sijaitsee aivan tien varressa. Käytettäessä eteläistä reittiä asutus sijaitsee vasta kauempana päätien (yhdystie 8190) varressa. Tällöin turvekuljetuksiin käytettävien rekka-autojen liikennöinti ei erityisesti lisää alueen melumäärää. TOIMINNAN JA VAIKUTUSTEN TARKKAILU Hakemuksen liitteenä on Siikajoen vesistön yhteistarkkailuohjelma vuosille osa II, joka sisältää kalataloudellisen tarkkailun, sekä esitys Siikajoen vesistön turvetuotannon kuormitus- ja vesistötarkkailuohjelmaksi. Käyttötarkkailu Käyttötarkkailu liittyy kiinteästi päästötarkkailuun. Sen tarkoituksena on antaa kuormitustarkkailulle taustatietoja. Siihen kuuluu kuormitukseen liittyviä tietojen hankinta sekä vesiensuojelujärjestelyjen toimivuuden valvonta. Käyttötarkkailun apuna pidetään käyttöpäiväkirjaa.

18 18 Päästötarkkailu Siikajoen turvetuotannon kuormitus- ja vesistötarkkailuohjelmaesityksessä periaatteena on, että osa turvetuotantosoista kuuluu käytännön tarkkailun piiriin ja lopuille soille kuormitukset lasketaan tarkkailusoiden ominaiskuormituslukujen perusteella mahdollisuuksien mukaan vesienkäsittelymenetelmän mukaisesti. Kaikilta tarkkailusoilta purkautuva vesimäärä mitataan mittapadolta jatkuvatoimisin laittein. Tarkkailujakso alkaa viikolla 20 ja päättyy viikolla 38. Virtaamamittarit voidaan mahdollisuuksien mukaan asentaa paikoilleen aikaisemminkin. Vesinäytteet otetaan kaikilta tarkkailusoilta kahden viikon välein alkaen viikolla 20. Viimeiset näytteet otetaan viikolla 38. Vakionäytteiden lisäksi tuottaja voi ottaa ylimääräisiä näytteitä poikkeustilanteissa. Vesiensuojelurakenteiden tehoa tarkkaillaan vuosittain yhdellä suolla ottamalla näytteet myös vesiensuojelurakenteiden yläpuolelta. Kuormitustarkkailusoiden vesinäytteistä määritetään COD Mn, kiintoaine, Kok.P ja Kok.N. Lisäksi kolme kertaa kesässä määritetään PO 4 -P, NH 4 -N, NO 2 -N+NO 3 -N ja Fe. Siikajoen vesistöalueella on yksi ympärivuotiseen tarkkailuun soveltuva suo, jossa virtaama mitataan jatkuvatoimisin mittalaittein. Vesinäytteitä tarkkailusuolta otetaan seuraan aikataulun mukaisesti: talvi marraskuu tulva-aika 1 kerta/kk kevät tulva-aika (min. 3 viikkoa) 1 kerta/viikko kesä tulva-aika syyskuun puoliväli 2 viikon välein syksy syyskuun puoliväli lokakuu 2 viikon välein. Hakija on katsonut, ettei pöly- ja melupäästöjä ole tarvetta tarkkailla. Vaikutustarkkailu Siikajoen turvetuotannon kuormitus- ja vesistötarkkailuohjelmaesityksessä vesistötarkkailun periaatteena on, että tarkkailu keskittyy samalle alueelle, missä kuormitustarkkailusuot sijaitsevat. Vesistötarkkailunäytteet otetaan samanaikaisesti kuormitustarkkailunäytteiden kanssa. Lisäksi vesistötarkkailussa on muutama piste turvetuotannon kannalta merkittävimmissä kohdissa Siikajoen pääuomassa sekä sivujoissa. Vesistötarkkailussa on sekä vaihtuvaa että vuosittain toistuvaa tarkkailua. Vaihtuvan tarkkailun havaintopaikat sijaitsevat kulloinkin kuormitustarkkailun tarkkailukohteina olevien turvetuotantoalueiden alapuolisessa vesistössä. Vuosittain toistuvan vesistötarkkailun kuusi havaintopaikkaa sijaitsevat Siikajoen vesistöalueella turvetuotannon voimakkaimmin kuormittamilla alueilla. Vedenlaadun lisäksi tarkkaillaan määrävuosina vesistön biologista tilaa koskialueiden habitaaattitarkkailulla ja pohjaeläinseurannalla.

19 19 Raportointi Kuormitustarkkailun tulokset toimitetaan kolmen viikon kuluessa näytteenotosta turvetuottajille, Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle sekä niiden kuntien ympäristönsuojeluviranomaiselle, joiden alueella tarkkailuun kuuluvat suot sijaitsevat. Vuosittain laaditaan raportti, jossa käsitellään kaikkien Siikajoen vesistöalueen turvetuotantosoiden kuormitukset sekä vesistötarkkailun tulokset. Tarkkailusoiden tulokset lasketaan lopulliseen muotoonsa tarkkailuvuoden loppuun mennessä, muutoin vuosiyhteenveto valmistuu maaliskuun loppuun mennessä. Vedenlaadun tarkkailun tulokset toimitetaan heti niiden valmistuttua tai viimeistään kuukauden kuluttua näytteenotosta tarkkailuvelvollisille, Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskukselle sekä tarkkailualueen kuntien ympäristönsuojeluviranomaiselle, joiden alueella tarkkailuun kuuluvat suot sijaitsevat. Vesistötarkkailun tulokset toimitetaan kuormitustarkkailutulosten yhteydessä. Vuosiyhteenveto valmistuu maaliskuun loppuun mennessä. Tarkkailuraportit toimitetaan tarkkailuvelvollisille, Siikajoen vesistöalueen kuntiin, Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle ja Suomen ympäristökeskukselle. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Työmaan paloturvallisuus Turvetuotantotoiminnan keskeisimmät riskit liittyvät paloturvallisuuteen. Paloturvallisuusriskin minimoimiseksi ja perustietojen jakamiseksi sidosryhmille laaditaan työmaille turvallisuussuunnitelma vuosittain. Suunnitelmista ja ohjeista annetaan koulutusta ja ne jaetaan työmaalla toimivalle henkilöstölle ja yrittäjille. Työmaille on nimetty palo- ja pelastusorganisaatio, joka vastaa mahdollisen tulipalon alkusammutuksesta ja muiden hätätilanteiden hoitamisesta. Työmailla on tarvittava alkusammutuskalusto ja ensiapuvälineistö sekä toiminta- ja ensiapuohjeet onnettomuustilanteiden varalle. Paloviranomaisille toimitetaan vuosittain päivitetyt paloturvallisuussuunnitelmat. He tekevät ennen tuotantokauden alkua arviointi- ja tutustumiskäyntejä työmailla ja hyväksyvät työmaan palosuojeluvalmiuden. Viranomaiset osallistuvat tuotantoyksiköiden palosuojelukoulutukseen ja harjoitusten pitämiseen. Muut riskit ja häiriötilanteet Turvetuotantotoimintaan liittyviä muita riskejä ovat kuivatus- ja vesiensuojelurakenteiden rikkoontuminen sekä mahdolliset polttoaine- ja jäteöljysäiliöiden vuodot. Kemikaalien käsittelyssä noudatetaan käytössä olevan kemikaalin käyttöturvallisuustiedotteen ohjeita, jotka on jaettu aineen kanssa tekemisiin joutuville henkilöille sekä varasto- ja käyttökohteisiin. Kiinteän kemikaalin syöttö annostelusiilosta toimii vain pumpun käydessä. Pumppaamo on varustettu normaaleilla pumpun suojalaitteilla, jotka häiriötilanteessa pysäyttävät pumpun lisäksi kemikaalin annostelun. Häiriötilanne voi syntyä vain silloin, jos kemikaalin annostelulaitteisto rikkoontuu. Tällaisessa tapauksessa syntyy tilanne, jossa saostuskemikaalia ei syötetä pumpattavaan veteen ollenkaan eikä häiriö näin ollen aiheuta ympäristöriskiä. Kesän 2002

20 koejakson aikana kemikaalin annostelulaitteistossa ei esiintynyt yhtään häiriötilannetta. Vesiensuojelurakenteiden rikkoontumisesta aiheutuva häiriö on aina lyhytaikainen ja sen korjaustoimet ratkaistaan tapauskohtaisesti. Häiriötilanteista ei aina aiheudu lainkaan vaikutuksia tuotantoalueen ulkopuolelle. Tilanteita pyritään ennaltaehkäisemään rakenteiden hoidolla. Poltto- ja voiteluaineiden vuotoja maaperään pyritään estämään aineiden ja astioiden huolellisella käsittelyllä ja sijoittamalla astiat/säiliöt paikkoihin, joissa mahdollinen vuoto rajoittuu mahdollisimman pienelle alueelle ja on helposti puhdistettavissa. Ympäristöviranomaiset tarkastavat oman harkintansa mukaan työmaan ympäristönhoidon tasoa sekä vesiensuojelurakenteita ja antavat tarkastuksiin liittyen ohjeita ja velvoitteita. 20 Ympäristövahinkovakuutus Vapo Oy:llä on ympäristövahinkovakuutus. ESITETYT MUUT TOIMENPITEET JA KORVAUKSET Kalatalousvelvoitteet ja korvaukset Navettarimmen osalta on maksettu vuosittaista kalatalousmaksua 471 (2 800 mk) voimassa olevan vesienjohtamisluvan ehtojen mukaisesti. Hakija on esittänyt vuotuisen kalatalousmaksun määräksi nyt annettavan päätöksen lainvoimaisuutta seuraavasta vuodesta alkaen 330 euroa. Jos kemiallinen puhdistusmenetelmä otetaan pysyvästi käyttöön, olisi kalatalousmaksu tutkimusprojektin tulosten valmistumisen jälkeen eli vuodesta 2005 alkaen 100 euroa. Esityksessä on otettu huomioon edellä maksujen suuruudesta kerrottu tilanne, Navettarimmen kalastolle ja kalastukselle edelleen aiheuttama haitta, tuotantoalueen pienenevä pinta-ala sekä tehostuneet ja edelleen tehostuvat vesienkäsittelymenetelmät. Kalatalousmaksu tulee käyttää Neittävänjoen kalaston hoitoon. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Ympäristölupavirasto on antanut hakemuksen tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa sekä Vaalan, Kestilän, Pulkkilan ja Rantsilan kunnassa sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on lisäksi ilmoitettu sanomalehti Kalevassa. Ympäristölupavirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskukselta, Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskukselta, Vaalan, Kestilän, Pulkkilan ja Rantsilan kunnilta, kuntien ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaiselta sekä Vaalan ja Kestilän kuntien kaavoitusviranomaiselta.

21 21 Lausunnot 1. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus Ympäristökeskus on muun muassa todennut, että Navettarimmen kokoisen tuotantoalueen vesienkäsittely pelkästään laskeutusaltailla ei ole BATperiaatteen mukaista. Kemikalointikokeilun saaminen alueelle pysyväksi ratkaisuksi muuttaisi asiaa tuotantokauden ajalta, sillä suurin osa tuotantoalueesta tulisi kemikaloinnin ja siten tehostetun vesienkäsittelyn piiriin. Talvikaudella alueen vedet käsitellään pelkästään laskeutusaltailla, jolloin vesiensuojelun taso laskee selvästi tuotantokauteen verrattuna. Navettarimmen tuotantokuntoinen pinta-ala on vuonna 1994 ollut 213 hehtaaria, mistä on hakijan ilmoituksen mukaan poistunut tuotannosta 46 ha. Tuotannosta poistuneiden alueiden pinta-alatiedoissa on ristiriitaisuuksia, jotka osoittavat, että ns. lepäävien ja lopullisesti tuotannosta poistuneiden alueiden erottaminen on hankalaa. Selkeintä olisi laskea tuotannosta poistuneiksi vain ne alueet, jotka ovat jo kasvipeitteisiä tai selkeästi muun maankäytön piirissä. Ympäristökeskus on huomauttanut, että hakemuksessa olisi tullut esittää toimenpiteitä juuri Navettarimmen turvetuotannosta asutukselle aiheutuvien melu- ja pölyhaittojen ehkäisemiseksi. Ympäristökeskukselle ei ole tullut pöly- tai meluvalituksia Navettarimmen toiminnasta, mutta asioihin on syytä kiinnittää huomiota asutuksen läheisyyden takia. Hakemuksessa on asianmukaisesti kuvattu Kotiojan, Veneojan ja Neittävänjoen vedenlaatua ja sen kehitystä kuluneella lupakaudelle. Hakemuksessa on myös otettu huomioon tämän hankkeen ja Parkkisenrimmen turvetuotantoalueen yhteisvaikutus vesistöihin ja esitetty siitä arvioita. Oman epävarmuutensa esitettyihin arvioihin antaa kuitenkin se, että kummaltakaan suolta ei ole olemassa omia kuormitustarkkailutuloksia. Hakemuksissa esitetyt laskelmat perustuvat muiden soiden ominaiskuormituslukuihin ja niiden keskiarvoihin aiheuttaen sen, että esitetyt suokohtaiset kuormitusarviot ja laskelmat ovat vain suuntaa antavia. Tämä taas puolestaan vaikuttaa esitettyihin pitoisuusmuutoslaskelmiin ja niiden kautta saatuihin tuloksiin. Siikajoen vesistöalueen kuormitusta ja vedenlaatua koskevassa selvityksessä on esitetty turvetuotantosoiden kokonaisravinteiden kuormitus nettokuormituksena vuosia lukuun ottamatta. Nettotarkasteluun liittyvän epävarmuuden vuoksi ympäristökeskus on käyttänyt tarkastelussaan vain bruttokuormitustietoja. Vuosien 1999 ja 2001 kokonaistypen ja -fosforin bruttokuormituksissa ei ole tapahtunut suuria muutoksia (kokonaisfosfori 3,1 kg/d ja 2,9 kg/d, kokonaistyppi 62 kg/d ja 49 kg/d). Sen sijaan kiintoaineen ja kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) bruttokuormitus on pienentynyt vuosien tasosta vuosien tasoon verrattuna. Tarkkailusta ympäristökeskus on todennut, että turvetuotannon kuormituksen nettotarkastelu nykymuodossaan Pohjois-Pohjanmaalla ei ole perusteltua, mikä on todettu myös valtakunnallisessa vesiensuojelun tavoitteiden väliarvioinnissa. Vertailualueena käytetyn Vitmaojan huuhtouma-arvot ovat olleet osin suurempia kuin tuotannossa olevien soiden. Vitmaoja ei siten edusta tulosten puolesta luonnontilaista suota. Vitmaojan tulokset eivät ole luotettavia, sillä suon kuivatus turvetuotantoa varten muuttaa alueelta vesistöön huuhtoutuvien valumavesien määrää ja laatua siinä määrin, että