Lappeenrannan seurakuntayhtymän talouden tasapainottaminen jäsenlähtöisesti

Transkriptio

1 Saimaan ammattikrkeakulu Liiketaluden kulutusala Lappeenranta Liiketaluden kulutushjelma Laskentatimi Ain-Liisa Sandhlm Lappeenrannan seurakuntayhtymän taluden tasapainttaminen jäsenlähtöisesti Opinnäytetyö 2013

2 Tiivistelmä Ain-Liisa Sandhlm Lappeenrannan seurakuntayhtymän taluden tasapainttaminen jäsenlähtöisesti, 43 sivua, 1 liite Saimaan ammattikrkeakulu Liiketaluden kulutusala Lappeenranta Liiketaluden kulutushjelma Laskentatimi Opinnäytetyö 2013 Ohjaaja: lehtri Samuli Nikkanen, Saimaan ammattikrkeakulu Opinnäytetyön aiheena n tutkia, kuinka Lappeenrannan seurakuntayhtymän talustilannetta tulisi seurakuntayhtymän seurakuntien jäsenten mielestä khentaa. Jäsenmäärän lasku n aiheuttanut taludellista epävarmuutta seurakunnille, kska niiden talus n pitkälti vertuljen varassa. Lisäksi tutkittiin, kuinka tärkeinä seurakuntalaiset pitivät Lappeenrannan seurakuntayhtymän eri timinta- ja palvelumutja. Tutkimus tteutettiin kyselytutkimuksena. Työn teriasuus paneutuu Sumen evankelis-luterilaisten seurakuntien tulnlähteisiin, Sumen evankelis-luterilaisen kirkn jäsenkehitykseen sekä Lappeenrannan seurakuntayhtymään, sen taludelliseen tilanteeseen, jäsenkehitykseen sekä jäsenkehityksen vaikutukseen kirkllisvertulihin. Teriasuus perustuu suureksi saksi Internet-lähteisiin. Työn empiria- eli tutkimussuus tteutettiin kvantitatiivisena eli määrällisenä tutkimuksena. Lappeenrannan seurakuntayhtymän seurakuntien jäsenille lähetettiin pstitse paperinen kyselylmake. Otkseksi valitusta 3700 lappeenrantalaisesta kyselyyn vastasi 769 henkeä. Saadut vastaukset analysitiin ja tulkittiin SPSS-tilastintihjelmista hyödyntäen. Tutkimustulkset vastasivat hyvin pinnäytetyön tutkimusngelmaan. Seurakuntalaisista valtasan mielestä Lappeenrannan seurakuntayhtymän tulisi tasapainttaa taluttaan lisäämällä yhteistyötä seurakuntiensa välillä. Palvelutarjnnan karsinta tai kirkllisverprsentin krtus eivät saaneet kannatusta. Mikäli palvelutarjntaa kuitenkin karsittaisiin, tämä khdistuisi tdennäköisesti hartauksiin yleisillä paikilla, kdin siunaustilaisuuksiin, retriitteihin ja seurihin. Nämä timintamudt livat seurakuntalaisten mielestä vähiten tärkeitä. Lappeenrannan seurakuntayhtymällä n tutkimuksen myötä hyvät valmiudet kehittää timintaansa jäsenlähtöisesti. Asiasanat: Lappeenrannan seurakuntayhtymä, kirkllisvertus, jäsenkehitys 2

3 Abstract Ain-Liisa Sandhlm Balancing f the Financial Situatin f the Lappeenranta Parish Unin frm the Parishiners View, 43 pages, 1 appendix Saimaa University f Applied Sciences Faculty f Business and Administratin, Lappeenranta Degree Prgramme in Business Administratin Specializatin in Accunting Bachelr s Thesis 2013 Instructr: Mr Samuli Nikkanen, Senir Lecturer The purpse f the study was t examine hw the Lappeenranta Parish Unin shuld, frm the parishiners pint f view, balance its financial situatin. The number f parishiners has decreased during the past years, and since the number f parishiners directly affects the incme f the Parish Unin, this situatin has created financial uncertainty. Anther bjective f this study was t find ut the imprtance t the parishiners f the varius services prvided by the Parish Unin. The thery part is based mainly n Internet surces. It fcuses n the incme structure f the Finnish Evangelical Lutheran parishes, the member develpment f the Finnish Evangelical Lutheran church, and the Lappeenranta Parish Unin and its financial situatin, membership develpment and the influence f the number f members n tax incme. The empirical part f the thesis was cnducted as a survey. Members f the Lappeenranta Parish Unin were sent a paper survey frm. The answers were analyzed and studied using the SPSS statistics sftware. The results f the study answered the research questins well. The majrity f the parishiners thught that the Lappeenranta Parish Unin shuld balance its financial situatin by increasing cperatin between its parishes. Raising the church tax and decreasing the variety f services were nt very ppular ptins amng the parishiners. Hwever, if the variety f the services prvided by the Parish Unin was decreased, the cuts shuld fcus n activities such as blessing f the hme, religius retreats r wrship services held at public places. Thse were the activities that were the least appreciated by the parishiners. The study helps the Lappeenranta Parish Unin develp their activities twards the wishes f the parishiners. Keywrds: Lappeenranta Parish Unin, church tax, membership develpment 3

4 Sisältö 1 Jhdant Aiheen valinta Tutkimuksen tavitteet ja rajaukset Opinnäytetyön tteutus Tutkimuksen rakenne Sumen evankelis-luterilaisten seurakuntien tulnlähteet Vertult Kirkllisver Yhteisöver Muut tult Sumen evankelis-luterilaisen kirkn jäsenmäärän kehitys Jäsenmäärän kehitys Jäsenmäärän kehitysnäkymät Lappeenrannan seurakuntayhtymä Lappeenrannan seurakuntayhtymän seurakunnat Lappeenrannan seurakuntayhtymän seurakuntien tehtävät Lappeenrannan seurakuntayhtymän rganisaati Lappeenrannan seurakuntayhtymän talus Lappeenrannan seurakuntayhtymän tult Lappeenrannan seurakuntayhtymän kulut Lappeenrannan seurakuntayhtymän jäsenkehitys Jäsenmäärän kehityksen vaikutus vertulihin Lappeenrannan seurakuntayhtymän jäsenkysely Tutkimusmenetelmä Kyselyn ts Kyselyn rakenne Kyselyn tteutus Kyselyn tulkset ja niiden analysinti Tutkimustulkset Taustamuuttujat Ikäjakauma Jakauma ammateittain Jakauma perhemudn ja taluden kn mukaan Jakauma seurakunnittain Taluden tasapainttaminen Lappeenrannan timinta- ja palvelumutjen arvstus Parisuhde- ja perheasiat Lapset, nuret ja piskelijat Diaknia eli kirkn ssiaali- ja sielunhittyö Jumalanpalvelus ja kirklliset timitukset Muu timinta Yhteenvet ja ma arvi Yhteenvet Oma arvi pinnäytetyöprsessista Kuvat Lähteet

5 Liitteet Liite 1 Kyselylmake 5

6 1 Jhdant 1.1 Aiheen valinta Lappeenrannan seurakuntayhtymä halusi teettää kyselytutkimuksen seurakuntiensa jäsenille keväällä Sumen evankelis-luterilaisen kirkn jäsenmäärä n viime vusina laskenut vimakkaasti ja laskua n tapahtunut myös Lappeenrannan seurakuntayhtymässä. Kska jäsenmäärän lasku vaikuttaa suraan seurakuntien taluteen vertuljen vähenemisen myötä, halusi Lappeenrannan seurakuntayhtymä kyselytutkimuksen avulla saada selville jäsenlähtöisesti, millä keinilla seurakuntayhtymän tulisi ryhtyä khentamaan talustilannettaan. Lisäksi kyselytutkimuksella haluttiin ennaltaehkäistä jäsenkata ttamalla selvää, mitkä seurakuntayhtymän timinta- ja palvelumudista livat seurakuntalaisille tärkeimpiä ja tisaalta, mistä timinta- ja palvelumudista seurakuntalaisten mielestä vitaisiin kenties lupua, mikäli taluden tasapainttaminen sitä vaatisi. Aihe tuntui alusta asti mielenkiintiselta. Opintjen aikana ei julkisyhteisöjä ja niiden talutta käsitellä kvin syvällisesti, jten seurakuntayhtymä taludellisen tarkastelun khteena antaisi varmasti uudenlaista näkökulmaa. Kuitenkin kyseessä n yhteisö, jnka tulrakenne n riippuvainen vertulista ja jka siten eraa täysin niistä yrityksistä ja yhteisöistä, jihin pinnissa n perehdytty. Lisäksi tutkimus, jnka seurauksena kenties seurakuntayhtymän timintja khdennettaisiin enemmän palvelemaan seurakuntalaisia, kuulsti j vernmaksajankin näkökulmasta hyödylliseltä ja mielenkiintiselta. Tutkimuksella saatu tiet hyödyttää siis mnia tahja. Seurakuntalaiset saavat niin santusti verrahilleen enemmän vastinetta, kun palvelutarjnta n heidän tiveidensa mukaan räätälöityä. Lappeenrannan seurakuntayhtymä hyötyy, kun se tietää, mitä seurakuntalaiset siltä tiv ja mihin suuntaan seurakuntalaisten mielestä timintaa tulisi viedä. Lisäksi kyselytutkimus herätti j suunnitteluvaiheessa humita ympäri Sumen evankelis-luterilaisen kirkn piiriä. Mikäli tutkimuksen perusteella saadaan Lappeenrannassa merkittäviä tulksia aikaan, samantyyppisiä tutkimuksia luultavimmin tullaan tekemään ympäri Sumea eri seurakunnissa ja seurakuntayhtymissä. 6

7 1.2 Tutkimuksen tavitteet ja rajaukset Opinnäytetyön päätavitteena n selvittää Lappeenrannan seurakuntayhtymälle, miten vaikeutuvaan taludelliseen tilanteeseen tulisi reagida seurakuntalaisten näkökulmasta. Lisäksi tavitteena n selvittää, mitä seurakuntayhtymän timintamutja seurakuntalaiset arvstavat eniten ja mitä vähiten, jtta esimerkiksi mahdllisia timintamutjen karsimispäätöksiä tehdessä sataan ttaa seurakuntalaisten mielipiteet humin. Tutkimuksessa taluden tasapainttamiskeint n rajattu kahteen malliin. Ensimmäinen malli perustuu tuljen kasvattamiseen kirkllisverprsenttia nstamalla. Tinen vaihteht n seurakuntayhtymän palvelu- ja timintatarjnnan tarkistaminen ja tämän myötä kulujen karsiminen. Tämä tteutettaisiin jk lupumalla jistain timintamudista tai vaihtehtisesti tehstamalla Lappeenrannan seurakuntayhtymän eri seurakuntien timintja niin, etteivät kaikki yhtymän viisi seurakuntaa järjestä samja tapahtumia samaan aikaan. 1.3 Opinnäytetyön tteutus Opinnäytetyön tutkimus- eli empiriasuus päätettiin tteuttaa seurakuntalaisille pstitettavana kyselytutkimuksena. Menetelmäksi valittiin kvantitatiivinen tutkimusmenetelmä. Vastaajaksi tilattiin väestörekisterikeskuksesta satunnaistannalla 3700 lappeenrantalaista, jtka kuuluivat Sumen evankelis-luterilaiseen kirkkn. Iältään vastaajat livat 16-vutiaita ja sitä vanhempia. Saadut tulkset syötettiin SPSS tilast-hjelmistn ja analysitiin hjelmista käyttäen. Tutkimussuus vidaan timinnallisesti jakaa seuraaviin vaiheisiin: kyselylmakkeen laadinta, kyselylmakkeen testaus, kyselyn tteutus, vastausten syöttö hjelmistn sekä vastausten tulkinta ja analysinti. Opinnäytetyön teriasuuden tarkituksena n tukea tutkimustyötä ja antaa lukijalle tarvittavat tiedt Sumen evankelis-luterilaisten seurakuntien tulrakenteista, Sumen evankelis-luterilaisen kirkn jäsenkehityksestä sekä Lappeenrannan seurakuntayhtymästä. Nämä sa-alueet mudstavat tärkeän tukirangan tutkimukselle ja selvittävät päälähtökhdat tämän tutkimuksen tekemiselle. 7

8 1.4 Tutkimuksen rakenne Opinnäytetyö kstuu seitsemästä luvusta. Ensimmäinen luku eli jhdant nimensä mukaisesti jhdattelee lukijan aiheeseen, avaa pinnäytetyölle asetetut tavitteet sekä esittelee tutkimusngelman, käytetyt tutkimusmenetelmät ja työn rakenteen. Jhdanta seuraa klme terialukua. Näistä ensimmäinen käsittelee Sumen evankelis-luterilaisen seurakuntien tulnlähteitä ja niistä tarkemmin kirkllisvera, seurakuntien saamia suuksia yhteisöversta sekä seurakuntien muita tulja. Teriasuuden tinen luku käsittelee Sumen evankelisluterilaisen kirkn jäsenkehitystä. Luku n jaettu kahteen sin: j tapahtuneeseen kehitykseen vusien aikana sekä jäsenkehityksen tulevaisuudennäkymiin. Teriasuuden klmas luku esittelee khdeyhteisön eli Lappeenrannan seurakuntayhtymän sekä sen tulrakenteen ja jäsenkehityksen viime vusina. Empiriasuus kstuu kahdesta luvusta. Ensimmäinen näistä esittelee Lappeenrannan seurakuntayhtymän teettämän jäsenkyselyn perustiedt, sen rakenteen ja tulsten analysintimenetelmän ja tinen käsittelee kyselytutkimuksen tulksia. Viimeinen luku eli yhteenvetluku kkaa yhteen tutkimuksen tulkset sekä arvi pinnäytetyön tekprsessia. 2 Sumen evankelis-luterilaisten seurakuntien tulnlähteet Valtasa seurakuntien tulista kstuu vertulista, jita vat kirkllisvert ja seurakunnille maksettava suus yhteisöverista. Vertult kattavat kirkn tulista nin 80 prsenttia. (1.) Vertuljen hella seurakuntien tult kstuvat timinnan tutista, Kirkn keskusrahastn jakamista timinta-avustuksista sekä muista tutista, jita vat muun muassa rahitustutt, käyttömaisuuden myyntitult sekä satunnaiset tutt. (2.) Tullähteiden suudet n esitetty kuvassa 1. 8

9 Kuva 1. Seurakuntien tult 2011(1) 2.1 Vertult Seurakunnat vat ikeutettuja keräämään verja niiden kulujen kattamiseen. Vertulja n kahdenlaisia: jäseniltä kerättyjä kirkllisvertulja ja sakeyhtiöiltä ja suuskunnilta kerättyjä yhteisövertulja Kirkllisver Kirkklaki velvittaa seurakunnan jäsenen sallistumaan seurakunnan, seurakuntayhtymän ja kirkn tehtävien rahittamiseen maksamalla kirkllisvera. Kirkllisvera kerätään kattamaan se määrä kuluja, jihin seurakunnan muut tult eivät riitä kirkkvaltuustn tai yhteisen kirkkvaltuustn hyväksymän talusarvin mukaan. (3.) Kirkllisver kerätään yhdessä valtin- ja kunnallisvern kanssa. Kirkk n velvllinen krvaamaan verhallinnlle valtille verjen keräämisestä aiheutuvat kulut. (1.) Kirkllisvern laskuperusteena n kunnallisvertuksessa vertettava ansitul. Kirkllisverprsentin päättää vusittain kirkkvaltuust tai yhteinen kirkkvaltuust 0,05 prsenttiyksikön tarkkuudella. Sumessa kirkllisvern tulverprsentti vaihtelee yhdestä kahteen prsenttiin. Vunna 2011 kirkllisverprsentin keskiarv Sumessa li 1,33 prsenttia. Seurakuntalainen maksaa kirkllisve- 9

10 ra sille seurakunnalle tai seurakuntayhtymälle, jnka alueella hänen ktikuntansa n vervutta edeltäneen vuden lpussa. (4.) Yhteisöver Osakeyhtiöt ja suuskunnat maksavat vertettavasta tulstaan yhteisövera. Näiden yhteisöjen lisäksi yhteisövera maksavat elinkeintulistaan liikelaitkset, julkisyhteisöt, yhdistykset, laitkset, säätiöt sekä asunt-sakeyhtiöt. Käytännössä asunt-sakeyhtiöille ei kuitenkaan yleensä mudstu vertettavaa elinkeintula. Vunna 2011 yhteisövern suuruus li 26 prsenttia yhteisön vertettavasta tulsta. Yhteisön vertettava tul tarkittaa vernalaisten tuljen ja vähennyskelpisten menjen ertusta. (5.) Kerätty yhteisöver jaetaan valtille, kunnille ja seurakunnille ja seurakuntayhtymille. Vusina kirkn suus yhteisöversta n llut 2,55 prsenttia ja vunna 2012 kirkn suus n 2,3 prsenttia. (6.) Seurakunnilla ja seurakuntayhtymillä n hidettavanaan erityisiä yhteiskunnallisia tehtäviä, jiden hitamista varten suus yhteisöversta n tarkitettu. Esimerkiksi hautaustimilain mukaan evankelis-luterilaisen kirkn seurakuntien tai seurakuntayhtymien tulee ylläpitää yleisiä hautausmaita. (7.) Hautaustimen lisäksi seurakunnilla n väestökirjanpitn liittyviä viranmaistehtäviä. Ne vat myös vastuussa kulttuurihistriallisesti arvkkaiden kirkllisten rakennusten ja irtaimistn ylläpidsta. (8.) 2.2 Muut tult Vertuljen lisäksi seurakunnille kertyy tulja niiden timinnasta. Näihin kuuluu muun muassa maisuuden myyntituttja, maksututtja, rahitustuttja, erilaisia krvauksia, vukratuttja, metsätaluden tuttja ja keräyksiä. Myös jumalanpalveluksissa ja muissa tapahtumissa kerätyt klehdit ja erilaiset lahjitukset lasketaan timintatulihin. Vähävaraisemmat seurakunnat vivat saada myös timinta-avustuksia Kirkn keskusrahastlta. Kirkn keskusrahast vi myöntää avustuksia timinnan lisäksi investinteihin. (9, s ) Kirkn kes- 10

11 kusrahastn tult mudstuvat pääasiassa seurakuntien surittamista maksuista, jiden suuruus vaihtelee seurakunnan saamien vertuljen mukaan. (8.) 3 Sumen evankelis-luterilaisen kirkn jäsenmäärän kehitys 3.1 Jäsenmäärän kehitys Sumen evankelis-luterilaisen kirkn jäsenmäärä n llut laskeva j pitkän aikaa. Esimerkiksi viimeisen viiden vuden aikana, vusina , jäsenmäärä n vähentynyt jäsenellä. Kuitenkin samaan aikaan Sumen väkiluku kasvaa tasaisesti. Evankelis-luterilaisen kirkn jäsenmäärän kehitys verrattuna Sumen väkilukuun n esitetty kuvassa 2. (10.) Kuva 2. Kirkn jäsenmäärän ja Sumen väkiluvun kehitys (10) Sumen evankelisluterilaisen kirkn jäsenten prsentuaalinen suus Sumen väestöstä vähenee siis vusi vudelta. Tarkastelujaksn aikana kirkn jäsenten suus n laskenut 85,2 prsentista 80,6 prsenttiin. 11

12 3.2 Jäsenmäärän kehitysnäkymät Jäsenmäärän kehityksen ennustaminen n Sumen evankelis-luterilaisen kirkn kirkkhallituksen vunna 2010 teettämä tulevaisuusselnten Kirkk 2020 mukaan vaikeaa. Siihen vaikuttaa mni asia: yleinen väestönkehitys Sumessa, kirksta eravien ja ernneiden perhekk ja kirksta eramisen vaikutus näiden perheiden lapsien kastamiseen, mnikulttuurisuuden ja -uskntisuuden lisääntyminen, vanhjen kirkllisten perinteiden, kuten rippikulun aseman vakaus sekä yhteiskunnan ssiaaliset nrmit ja asenteet. (11, s. 41) Ennustettavuuden vaikeudesta hulimatta jäsenmäärän kehitykseen n kiinnitettävä erityistä humita. Seurakuntien jäsenmäärä vaikuttaa suraan vertulihin ja sitä kautta muun muassa seurakuntien timintatarjntaan ja henkilöstöön. Tulevaisuuden selntessa Kirkk 2020 n arviitu jäsenmäärän kehitystä ja esitelty klme eri skenaarita vuteen 2020 mentäessä. Ensimmäisessä skenaarissa kirkn jäsenten suus Sumen väkiluvusta säilyy vuden 2010 taslla eli 79,7 prsentissa. Tällöin jäsenmäärä kasvaisi vuden 2010 määrästä eli 4,4 miljnasta jäsenestä nin 4,5 miljnaan. Tisessa skenaarissa jäsenmäärän kehitys jatkuu samanlaisena kuin se n llut vusien 2003 ja 2010 välillä. Tämän skenaarin perusteella jäsenmäärä vunna 2020 lisi laskenut 4,1 miljnaan jäseneen. Klmannen skenaarin laskelmissa jäsenmäärä putaa vusittain hengellä ja kirkkn kastettujen määrä laskee kaksi prsenttia vudessa. Tämän arvin mukaan jäsenmäärä laskisi vuteen 2020 mennessä jpa 3,7 miljnaan jäseneen. (11, s ) Skenaarit n esitelty kuvassa 3. 12

13 Kuva 3. Kirkn jäsenskenaari (11, s. 42) 4 Lappeenrannan seurakuntayhtymä 4.1 Lappeenrannan seurakuntayhtymän seurakunnat Lappeenrannan seurakuntayhtymä mudstuu Lappeenrannan kaupungin alueella levista seurakunnista. Kirkklain 11 luvun 1 :n mukaan saman kunnan alueella levien seurakuntien n mudstettava seurakuntayhtymä (3). Tämän vuksi Lappeenrannan seurakuntayhtymän rakenne n viime vusien aikana kkenut muutksia. Vunna 2009 Jutsenn kaupunki liitettiin Lappeenrantaan ja samalla siis Jutsenn seurakunta liittyi Lappeenrannan seurakuntayhtymään siellä j lleiden Lappeen, Lappeenrannan, Lauritsalan ja Sammnlahden seurakunnan rinnalle. Tämän jälkeen, vuden 2010 alussa, Ylämaan kunta liitettiin Lappeenrantaan ja Ylämaan seurakunta liitettiin saksi Lappeen seurakuntaa. Seurakuntayhtymän seurakunnat vat yhtymämudsta hulimatta itsenäisiä seurakuntia, mutta esimerkiksi niiden taluden ja henkilöstöhallinnn hitaa 13

14 seurakuntayhtymä. Jäseniä Lappeenrannan seurakuntayhtymällä n yhteensä nin (12.) 4.2 Lappeenrannan seurakuntayhtymän seurakuntien tehtävät Kirkklain 1 luvussa määritellään Sumen evankelis-luterilaisen kirkn tehtäväksi Jumalan sanan julistamisen ja sakramenttien jakamisen sekä muun timinnan kristillisen sanman levittämiseksi ja lähimmäisenrakkauden tteuttamiseksi. Kirkklain 4 luku määrittelee seurakuntien tehtävät. Sen mukaan seurakuntien tulee aiemmin mainittua kirkn tehtävää tteuttaakseen hulehtia jumalanpalvelusten pitämisestä, kasteen ja ehtllisen timittamisesta sekä muista kirkllisista timituksista, kristillisestä kasvatuksesta ja petuksesta, sielunhidsta, diakniasta ja lähetystyöstä sekä muista kristilliseen sanmaan perustuvista julistus- ja palvelutehtävistä. (3.) Tteuttaakseen näitä tehtäviä seurakunnat vat kasvattaneet timinta- ja palvelumutjaan laajaksi kknaisuudeksi. Tehtäviä hitaa nin 200 Lappeenrannan seurakuntayhtymän työntekijää (12). Henkilöstökulut mudstavat seurakuntayhtymän suurimman kuluerän. Esimerkiksi vunna 2011 henkilöstökulujen määrä li nin 8,27 miljnaa eura. Tämä vastasi nin 64,7 prsentin suutta kk timintamenista. (13.) 4.3 Lappeenrannan seurakuntayhtymän rganisaati Seurakuntayhtymässä ylintä päätösvaltaa käyttää yhteinen kirkkvaltuust, jnka jäsenet valitaan jka neljäs vusi järjestettävillä seurakuntavaaleilla. Yhteinen kirkkvaltuust tekee seurakunnan talutta ja viranhaltijita kskevat tärkeimmät päätökset. (14.) Lappeenrannan seurakuntayhtymän yhteiseen kirkkvaltuustn kuuluu 51 jäsentä (15). Yhteisen kirkkvaltuustn asiiden valmistelijana ja päätösten timeenpanijana timii yhteinen kirkkneuvst. Se tehtävänä n myös päättää timivaltaansa kuuluvista talus-, kiinteistö-, hallint ja henkilöstöasiista. Yhteisen kirkkneuvstn puheenjhtajana timii tumikapitulin määräämä kirkkherra jstakin paikallisseurakunnasta. Lappeenrannan seurakuntayhtymän yhteisen kirkkneuvstn jäsenmäärä n 14. (16.) 14

15 Seurakunnissa, jtka kuuluvat seurakuntayhtymään, timii seurakuntaneuvst, jka n seurakunnan hallinta hitava timielin. Jkaisessa seurakuntayhtymän seurakunnassa n ma seurakuntaneuvstnsa eli Lappeenrannan seurakuntayhtymässä seurakuntaneuvstja n viisi. Seurakuntaneuvstn jäsenmäärä määräytyy seurakunnan väkiluvun perusteella. Seurakuntaneuvsta jhtaa seurakunnan kirkkherra. (17.) Seurakuntaneuvst päättää niiden varjen käytöstä, jtka seurakuntayhtymän talusarvissa sitetaan seurakunnalle seurakunnan timintaa varten sekä päättää seurakunnan maisuuden mistamisesta ja hallinnasta sekä sen tutsta. (3.) Yhteisen kirkkneuvstn alaisuudessa timivat seurakuntaneuvstjen lisäksi myös seurakuntayhtymän yhteiset jhtkunnat ja työryhmät. Lappeenrannan seurakuntayhtymän rganisaati n esitelty tarkemmin kuvassa 4. YHTEINEN KIRKKOVALTUUSTO (51 jäsentä) YHTEINEN KIRKKONEUVOSTO (12 jäsentä) Lappeen seurakuntaneuvst (14 jäsentä) Lappeenrannan seurakuntaneuvst (14 jäsentä) Lauritsalan seurakuntaneuvst (14 jäsentä) Sammnlahden seurakuntaneuvst (14 jäsentä) Jutsenn seurakuntaneuvst (12 jäsentä) Seurakuntayhtymän yhteiset jhtkunnat ja työryhmät Henkilöstöasiain jhtkunta Kiinteistöasiain jhtkunta Perheasiain jhtkunta Sairaalasielunhidn jhtkunta Lapsityön jhtkunta Evankeliimistyöryhmä Kulttuurityöryhmä Oppilaitstyöryhmä Viestintätyöryhmä Ystävyysseurakuntatyöryhmä Prjektityöryhmät Yhteisen palvelun jhtkunta Talushallint -tiethallint -henkilöstöhallint *työympäristötimikunta *työterveyshult *kulutus Hautatimi Kiinteistötimi -keittiötimi Keskusrekisteri Hautainhitrahastt Kuva 4. Lappeenrannan seurakuntayhtymän rganisaati (12) 15

16 4.4 Lappeenrannan seurakuntayhtymän talus Lappeenrannan seurakuntayhtymän talus n muiden Sumen evankelisluterilaisten seurakuntien tavin suurimmalta sin vertuljen varassa. Seurakuntayhtymän timintakate, eli timinnan tuttjen ja kulujen ertus, vunna 2011 li eura. Vertuljen ja vertuskulujen sekä kirkn rahitusmaksujen, kirkn keskusrahastn timinta-avustusten sekä rahituskulujen jälkeen Lappeenrannan seurakuntayhtymän vusikate kuitenkin nusee psitiiviseksi eurlla. Pistjen ja satunnaisten tuttjen jälkeen seurakuntayhtymän tulkseksi vunna 2011 mudstui eura. (13.) Lappeenrannan seurakuntayhtymän tult Lappeenrannan seurakuntayhtymän tulrakenne ei era palja luvussa 2 esitellystä Sumen evankelis-luterilaisten seurakuntien keskimääräisestä tulrakenteesta. Vertuljen suus kaikista tulista n Lappeenrannan seurakuntayhtymässä Sumen keskitasa (81 %) krkeampi 86,6 prsentin suudella. Timintatuttjen suus sen sijaan n keskitasa alhaisempi eli 12,7 prsenttia. Valtakunnallinen tas n 14 prsenttia. Kirkn keskusrahastn avustukset mudstavat tulista Lappeenrannan seurakuntayhtymässä 0,1 prsentin suuden ja muut tult 0,5 prsenttia. (13.) Osuudet n näytetty kuvassa 5. 16

17 Kuva 5. Lappeenrannan seurakuntayhtymän tult 2011 (13) Lappeenrannan seurakuntayhtymän kulut Lappeenrannan seurakuntayhtymän kulut mudstuvat timintakuluista, vertuskuluista, kirkn keskusrahastmaksuista, rahituskuluista sekä pistista. Vunna 2011 nämä kulut livat yhteensä eura. Timintakulut, eura, mudstivat 85,5 prsentin suuden seurakuntayhtymän kknaiskuluista. Timintakuluista pulestaan eura li henkilöstökuluja. Henkilöstökulut mudstavatkin seurakuntayhtymän suurimman kuluerän. Sen suus timintakuluista vunna 2011 li 64,7 prsenttia ja seurakuntayhtymän kknaiskuluista 55,3 prsenttia. Vertuskulut, eura, vat krvaus valtille vertuksen hitamisesta. (13.) Seurakuntien maksut kirkn keskusrahastlle vat Kirkklain ja kirklliskkuksen vusittain tekemien päätösten mukaisia, kirkllisvertuljen perusteella laskettavia maksuja. Vunna 2011 keskusrahastmaksut perustuvat vuden 2009 laskennalliseen kirkllisvern. Tällöin 8,2 prsenttia kirkllisverista kerättiin kirkn yhteisen timinnan rahittamiseksi. Lisäksi 1,2 prsenttia kirkllisverista kerättiin eläkerahastmaksuna eläkerahastn kartuttamiseksi. (18.) 17

18 Lappeenrannan seurakuntayhtymä maksi vunna 2011 kirkn keskusrahastmaksuja eura. Rahitustutt ja -kulut seurakuntayhtymässä livat vunna 2011 tappillisia eura ja pistjen määrä li eura. (13.) 4.5 Lappeenrannan seurakuntayhtymän jäsenkehitys Kuten Sumen evankelis-luterilaisen kirkn jäsenmäärä yleensä, myös Lappeenrannan seurakuntayhtymän jäsenkehitys n viime vusina llut laskeva. Vusina Lappeenrannan seurakuntayhtymän jäsenmäärä n laskenut jäsenestä jäseneen. Laskua n siis tapahtunut jäsenen verran. Tämä vastaa 4,8 prsentin jäsenmäärän laskua. (19.) Kuva 6 esittää jäsenmäärän kehitystä vusina Kuva 6. Lappeenrannan seurakuntayhtymän jäsenkehitys (19) Jäsenmäärän laskukäyrä n samansuuntainen Sumen evankelis-luterilaisen kirkn jäsenkehityskäyrän kanssa. Lappeenrannan seurakuntayhtymän jäsenmäärä laski tarkastelujaksn aikana 4,8 prsenttia. Sumen evankelis-luterilaisen kirkn jäsenmäärän vastaava luku li 4,6 prsenttia. 4.6 Jäsenmäärän kehityksen vaikutus vertulihin Vaikka Lappeenrannan seurakuntayhtymän jäsenmäärä n laskenut viime vusina, kerättyjen kirkllisverjen eurmäärä n kasvanut. Tämä jhtuu palkkatu- 18

19 ljen nususta. Tilastkeskuksen mukaan ansitasn kasvu Sumessa vusina n llut keskimäärin 46 prsenttia. (20.) Kska vertilitysten määrä jäsenmäärän laskusta hulimatta n llut kasvava, n jäsenmäärän laskun vaikutusta kirkllisvern knkreettisesti hankalaa sittaa. Kuitenkin verrattaessa vertettavien ansituljen kehitystä Lappeenrannassa kirkllisvertuljen kehitykseen muuts n selkeä. Vusien aikana vertettavien ansituljen määrä n kasvanut keskimäärin 3,2 prsenttia vudessa (21). Kirkllisverjen vastaava luku n 1,7 prsenttia (22). Kuvassa 7 n havainnllistettu Lappeenrannan seurakuntayhtymän jäsenmäärän vaikutusta kerättyyn kirkllisvern määrään. Ensimmäinen käyrä kuvaa Lappeenrannan seurakuntayhtymän saamaa tdellista kirkllisvern määrää vusien aikana. Tinen käyrä kuvaa kirkllisverjen määrää, jnka seurakuntayhtymä lisi kerännyt, mikäli kirkllisverjen kehitys lisi nudattanut vertettavien ansituljen kehitystä Lappeenrannassa. Vuden 2007 kirkllisvertult eura vat laskennan lähtökhtana. Laskelmissa vusien 2007 ja 2008 verprsentit sekä vernalaiset ansitult n suhteutettu Ylämaan kunnan vastaavien lukujen kanssa. (22.) Laskelman mukaan, mikäli kirkllisverjen kehitys lisi llut yhtenevää vertettavien ansituljen kanssa, kirkllisverja lisi saatu kerättyä eura enemmän kuin tdellisuudessa. Kuva 7. Jäsenkehityksen vaikutus vertulihin (21;22) 19

20 Vaikka kerätyt vertult eurmääräisesti kasvavat palkkatuljen kasvun myötä, rahan arv laskee vusittain ja inflaatin myötä, seurakuntayhtymän tdellinen maksuvalmius vähenee. Mikäli jäsenmäärä jatkaa tasaista laskuaan, se aiheuttaa Lappeenrannan seurakuntayhtymälle taludellisia haasteita. 5 Lappeenrannan seurakuntayhtymän jäsenkysely 5.1 Tutkimusmenetelmä Opinnäytetyön empiriasuuden tutkimusmenetelmäksi valittiin kvantitatiivinen tutkimusmenetelmä, jka menetelmänä perustuu asiiden kuvaamiseen numeriden ja tilastjen avulla. Kska ts li laaja, vastausten käsitteleminen numeerisesti li käytettävien resurssien kannalta paras vaihteht. Lisäksi kvantitatiivinen tutkimus mahdllisti aineistn analysinnin tarkasti ja bjektiivisesti. (23.) 5.2 Kyselyn ts Khdejukksi valittiin satunnaistannalla 3700 lappeenrantalaista. Alun perin tarkitus li määritellä tksen kksi 2000 vastaajaa, mutta kska sitetiedt hankittiin väestörekisterikeskuksesta ja siellä minimimäärä sitteille li 3700, päätettiin tsta laajentaa tähän lukuun. Vastaajat rajattiin 16 vutta täyttäneisiin ja sitä vanhempiin vastaajiin. 16 vuden alaikärajaan päädyttiin, kska myös seurakuntavaalien äänestysalaikäraja n vudesta 2010 asti llut 16. Tinen kriteeri vastaajille li, että heidän tuli lla evankelis-luterilaisen kirkn jäseniä. 5.3 Kyselyn rakenne Kyselylmake mudstuu kuudesta eri sista (Liite 1). Lmakkeen ensimmäinen si mittaa, kuinka tärkeinä seurakuntalaiset pitävät seurakunnan eri palvelumutja. Palvelumudt n ryhmitelty seurakunnan eri työmutjen mukaisesti viiteen kategriaan: 1. Parisuhde- ja perheasiat 2. Lapset, nuret ja piskelijat 20

21 3. Diaknia eli kirkn ssiaali- ja sielunhittyö 4. Jumalanpalvelus ja kirklliset timitukset 5. Muu timinta Kyselyn tinen si mittaa seurakuntalaisten aktiivisuutta ja halukkuutta sallistua vapaaehtistyöhön. Klmannessa sissa selvitetään seurakunnan ulkista näkyvyyttä, viestintää ja sen tehkkuutta, sekä tutkitaan eri viestintätapjen mielekkyyttä seurakuntalaisille. Neljännessä sissa pureudutaan pinnäytetyön tutkimusngelmaan eli selvitetään seurakuntalaisten mielipidettä siitä, millä keinilla seurakuntayhtymän tulisi ryhtyä khentamaan talustilannettaan. Viides si selvittää, mikä kirkn jäsenyydessä n seurakuntalaisille tärkeintä ja kuudes seurakuntayhtymän keskusrekisterin käyttöä. Viimeisessä sissa kerätään vastaajien taustatietja, kuten vastaajan ikä, ammatti, perhemut, taluden kk ja seurakunta, jhn hän kuuluu. Kyselylmakkeen laatimisessa Lappeenrannan seurakuntayhtymä ilmitti j varhaisessa vaiheessa, että lmakkeeseen tultaisiin sisällyttämään myös kysymyksiä, jtka eivät varsinaisesti liittyisi pinnäytetyön tutkimukseen. Lappeenrannan seurakuntayhtymä halusi hyödyntää seurakuntalaisilleen tehtävää kyselyä ja tutkia myös muita, yhtymälle tärkeitä asiita. Nämä asiat vat kyselyn siissa Vapaaehtistyö, Viestintä, Kirkn jäsenyys sekä Keskusrekisterin käyttö. 5.4 Kyselyn tteutus Käytännössä kyselytutkimus tteutettiin pstittamalla paperiset kyselylmakkeet valitulle tkselle palautuskirjekuren kanssa. Kysely päätettiin tteuttaa pstitse lähetettävänä kirjeenä esimerkiksi Internet-kyselyn sijaan, kska vastaajien ikäjakauma li suuri ja haluttiin varmistaa vastausten saanti kaikista ikälukista. Pelkna Internet-kyselyn käyttämisessä li, ettei se välttämättä tavittaisi esimerkiksi ikäihmisiä. Tisaalta pstitettavan kyselyn riskinä li se, etteivät ihmiset ehtisi tai muistaisi timittaa täytettyä kyselylmaketta ajissa pstilaatikkn. Tämän vuksi Lappeenrannan seurakuntayhtymä päätti arpa vastanneiden kesken knserttilippuja seurakunnan järjestämiin knsertteihin. Lisäksi kyselytutkimusta mainstettiin Lappeenrannan paikallistiedtusvälineissä näkyvästi ennen tutkimuksen lähettämistä sekä sen aikana. 21

22 5.5 Kyselyn tulkset ja niiden analysinti Kyselyyn vastasi yhteensä 769 seurakuntalaista. Vastausprsentti li siis 20,8 prsenttia. Vastausprsentti n hyvä ttaen humin sen, ettei pstitse lähetettävässä kyselyssä llut mahdllisuutta kyselyn vastaanttajien muistuttamiseen. Kyselyn vastausten tulkinnassa ja havaintjen tekemisessä käytettiin apuna SPSS-tilastintihjelmaa. Tutkimuksen tulksissa määritellään aluksi vastaajien taustatiedt. Tämän jälkeen tulkinnassa syvennytään tutkimuksen pääkhteisiin eli seurakuntayhtymän talustilanteen tasapainttamiseen ja siitä edelleen seurakuntayhtymän eri timinta- ja palvelumutjen arvstamiseen. 6 Tutkimustulkset 6.1 Taustamuuttujat Kyselyyn vastasi kaikkiaan 769 Lappeenrannan seurakuntayhtymän jäsentä. Vastaajista 259 li miehiä ja 505 naisia. Viisi vastaajaa ei ilmittanut sukupultaan. Miesten suus kaikista vastaajista li siis 33,7 % ja naisten 65,7 %. Kyselyssä selvitettiin vastaajien taustamuuttujat seurakuntayhtymän tiveitten mukaan jateltuna sukupulen, iän, ammatin, perhemudn, taluden kn sekä seurakunnan mukaan Ikäjakauma Kyselyyn vastanneet livat iältään vutiaita. Nuria, vutiaita vastaajista li 30 henkilöä. Heidän suutensa li vastaajista pienin vutiaita vastaajia li 83 henkilöä, vutiaita 145 henkilöä ja vutiaita 212 henkilöä. Ehdttmasti suurin ikäryhmä livat yli 65-vutiaat, jiden määrä li yhteensä 287. Vastaajista 12 ei ilmittanut ikäänsä. Vastaajien prsentuaalinen ikäjakauma n esitetty kuvassa 8. 22

23 Kuva 8. Vastaajien ikäjakauma Jakauma ammateittain Vastanneista enemmistö eli 52,3 prsenttia li eläkeläisiä. Tiseksi suurin ryhmä li työntekijät 15,6 prsenttiyksikköä. Alempia ja ylempiä timihenkilöitä vastanneista li mlempia ryhmiä seitsemän prsenttiyksikköä. Yrittäjiä tai yksityisiä ammatinharjittajia vastanneista li 5 prsenttia. Opiskelijiden ja työttömien suus li mlemmilla ryhmillä 4 prsenttia. Kaksi prsenttia vastanneista timi jhtavassa asemassa tisen palveluksessa. Yksi prsentti edusti maatalusyrittäjiä samin kuin kti-isiä tai -äitejä. Yksi vastaaja suritti parhaillaan varusmiespalvelustaan ja ilmitti kuuluvansa ryhmään muu. Kska eläkeläisten suus li tulksissa niin suuri muihin ammattiryhmiin verrattuna, ei tulksia le myöhemmissä siissa tutkittu ammattijakauman mukaan. Ammattijakaumat n esitetty kuvassa 9. 23

24 Kuva 9. Vastaajien jakaumat ammateittain Jakauma perhemudn ja taluden kn mukaan Lähes pulet vastanneista eli 49,8 prsenttia asui kahden tai useamman aikuisen taludessa, jssa ei llut lapsia. Klmassa vastanneista eli 32,9 prsenttia asui yksin. Vastaajista 14,5 prsenttia asui kahden tai useamman aikuisen taludessa yhden tai useamman alle 18-vutiaan lapsen kanssa. Yhden aikuisen taluksia, jissa asui myös yksi tai useampi alle 18-vutias lapsi, li vastanneista 2,8 prsenttia. Lapsiperheiden suus kaikista vastanneista li siis 17,3 prsenttia. Jakauma perhemudittain n esitetty kuvassa

25 Kuva 10. Vastaajien jakauma perhemudittain Taluden kk vaihteli yhdestä kuuteen henkilöä. Yhden ja kahden henkilön taluksien määrä n lähes yhteneväinen perhemutjen kanssa, jten vidaan tdeta lapsiperheiden kn vaihtelevan klmesta hengestä kuuteen henkeen. Kymmenen prsenttia vastaajista li klmen hengen, seitsemän prsenttia neljän hengen, kaksi prsenttia viiden hengen ja 0,3 prsenttia eli yksi lapsiperhe kuuden hengen lapsiperheistä. Jakauma taluden kn mukaan n esitetty kuvassa

26 Kuva 11. Jakauma taluden kn mukaan Jakauma seurakunnittain Kyselyyn vastasi kaikkien Lappeenrannan seurakuntayhtymän seurakuntien jäseniä. Selvä enemmistö vastaajista kuului Lappeenrannan seurakuntaan. Lput vastaukset jakautuivat lpuille neljälle seurakunnalle tasaisesti. Vajaa neljä prsenttia kyselyyn vastanneista ei ilmittanut seurakuntaansa. Jakauma seurakuntien mukaan n esitetty kuvassa

27 Kuva 12. Vastaajien jakauma seurakunnittain 6.2 Taluden tasapainttaminen Kyselytutkimuksen päätavitteena li selvittää, mikä seurakuntalaisten mielestä lisi paras kein seurakuntien taludellisen tilanteen tasapainttamiseksi. Vastausvaihtehtja li kyselylmakkeessa annettu klme, jista seurakuntalaisten tuli valita yksi, heidän mielestään paras vaihteht. Vaihtehdt livat seurakuntien timintatarjnnan pienentäminen, kirkllisverprsentin krttaminen sekä yhteistyön lisääminen seurakuntien välillä. Kyselyssä vastaajille annettiin taustatietna vuden 2012 valtakunnallinen kirkllisverprsentin keskiarv 1,4 %, sekä vertailuarvna siihen Lappeenrannan vuden 2012 kirkllisverprsentti 1,35 %. Vastaajista 72,4 prsentin eli selvän enemmistön mielestä paras kein taluden tasapainttamiseen lisi yhteistyön lisääminen seurakuntien välillä. Tiseksi susituin kein li kirkllisverprsentin krttaminen. Tätä mieltä li 10,3 prsenttia vastaajista. Vastaajista 8,2 prsentin mielestä paras kein taluden ta- 27

28 sapainttamiseen lisi seurakunnan timintatarjnnan pienentäminen. Vastaajista 9,1 prsenttia ei jk vastannut kysymykseen tai vastasi siihen mnta vaihtehta, jllin vastauksia ei vitu ttaa humin. Vertailtaessa miesten ja naisten vastauksia taluden tasapainttamiskeinista vitiin havaita jitakin erja. Miehistä 71,8 prsenttia ja naisista jpa 83,6 prsenttia piti yhteistyön lisäämistä seurakuntien välillä parhaana tasapainttamiskeinna. Miehistä 14,5 prsenttia li seurakuntien timintatarjnnan pienentämisen kannalla, kun naisista samaa mieltä li vain 6,3 prsenttia. Miehistä 13,7 prsenttia lisi valmiita kirkllisverprsentin krttamiseen naisten prsenttiluvun jäädessä 10,2 prsenttiin. Eri ikäryhmien mielipiteet taluden tasapainttamiskeinista livat pääasiassa melk yhtenevät. Kaikki ryhmät pitivät yhteistyön lisäämistä seurakuntien välillä parhaana keinna. Seurakuntien yhteistyön lisäämistä pidettiin parhaana vaihtehtna erityisesti ikäryhmän vutiaiden keskuudessa. Ikäryhmä vutiaat erttautui muista ryhmistä kirkllisverprsentin krttaminen - vaihtehdn khdalla: yksikään tämän ikäryhmän edustajista ei halunnut verprsenttia krtettavan. Sen sijaan vutiaat livat muita ryhmiä enemmän seurakuntien timintatarjnnan pienentämisen kannalla. Myös seurakuntien välisessä vertailussa tulkset livat melk tasaisia. Pikkeuksen vastauksissa mudsti kuitenkin Jutsenn seurakunta. Kaikissa muissa seurakunnissa yhteistyön lisäämistä seurakuntien välillä pidettiin parhaana taluden tasapainttamiskeinna yli 80 -prsenttisesti, Jutsenssa kyseinen lukema li 69,7 prsenttia. Vastaavasti Jutsenn seurakuntalaisista 19,1 prsenttia li kirkllisvern krttamisen kannalla, kun muissa seurakunnissa vastaavat lukemat vaihtelivat Lappeen seurakunnan 7,5 prsentista Lappeenrannan seurakunnan 11,2 prsenttiin. Era jutsenlaisten ja muiden seurakuntien jäsenten mielipiteissä yhteistyön lisäämisestä taluden tasapainttamisen keinna saattaa selittää Jutsenn maantieteellinen sijainti kauempana Lappeenrannan kaupungin keskustasta ja palveluista ja pelk timintjen keskittämisestä suuriin keskuksiin ja palveluiden vähentämisestä Jutsenn alueella. 28

29 6.3 Lappeenrannan timinta- ja palvelumutjen arvstus Lappeenrannan seurakuntayhtymän timinta- ja palvelumudt jaettiin kyselylmakkeella viiteen eri kategriaan seurakuntayhtymän timinnan painpisteiden mukaisesti. Nämä kategriat vat 1. Parisuhde- ja perheasiat, 2. Lapset, nuret ja piskelijat, 3. Diaknia eli kirkn ssiaali- ja sielunhittyö, 4. Jumalanpalvelus ja kirklliset timitukset sekä 5. Muu timinta. Kysymyslmakkeella kysymykset li jaettu näiden viiden kategrian alle ja seurakuntalaisilta kysyttiin, kuinka tärkeänä he kyseisten kategriiden eri timinta- ja palvelumutja pitivät. Vastausvaihtehdt mittasivat eri timintamutjen tärkeyttä seuraavilla lukituksilla: erittäin tärkeä, melk tärkeä, ei kvin tärkeä ja ei lainkaan tärkeä. Kska Lappeenrannan seurakuntayhtymässä haluttiin nimenmaisesti tietää, mihin näiden kategriiden timintamutihin tulisi seurakuntalaisten mielestä keskittyä, n vastaukset analysitu ja tulksia vertailtu kategriiden mukaisesti. Opinnäytetyön tulsten analysinnissa timinta- ja palvelutarjnnan tulsten jak taustamuuttujiin ei le tulsten kannalta lennaista. Mikäli eri taustamuuttujien välillä kuitenkin esiintyi jissain kategriassa suuria ja lennaisia erja, n nämä tutu tulsten analysinneissa esiin. Muussa tapauksessa näihin ei le paneuduttu Parisuhde- ja perheasiat Parisuhde- ja perheasiita pidettiin vastaajien kesken yleisesti tärkeinä. Enemmistö vastaajista, 41 prsenttia, piti parisuhde- ja perheasiita melk tärkeinä. Erittäin tärkeiksi parisuhde- ja perheasiat lukitteli 26 prsenttia, ei kvin tärkeiksi 13,3 prsenttia ja ei lainkaan tärkeiksi 3,4 prsenttia vastaajista. Nin 16 prsenttia parisuhde- ja perheasiiden kysymyksistä jätettiin vastaamatta. Parisuhde- ja perheasiat -kategria käsitti kyselyssä tarkemmin neljä timintamuta: parisuhdekurssit ja -leirit, perheneuvnta, perhekerht sekä muu perheille suunnattu timinta. Vertailtaessa parisuhde- ja perheasiiden eri timintamutjen arvstusta tisiinsa ert eivät lleet suuret. Vertailut tehtiin laskemalla timintamutjen tärkeyskeskiarvt siten, että Erittäin tärkeä sai arvn 4 ja vastaavasti Ei lainkaan tärkeä arvn 1. 29

30 Tärkeimmäksi timintamudksi nusi Perheneuvnta keskiarvlla 3,3 ja vähiten tärkeänä pidettiin Parisuhdekursseja tai -leirejä. Parisuhdekurssien tai parisuhdeleirien keskiarv kuitenkin ylsi lukemaan 2,9, jten vastaajat pitivät myös sitä tärkeänä Lapset, nuret ja piskelijat Kyselyn vastaajat pitivät yleisesti lapsille, nurille ja piskelijille suunnattua timintaa tärkeänä. Kategrian kysymykset li asetettu samin kuin aiemmin parisuhde- ja perheasiat kategriassa, ja niihin myös vastattiin samilla periaatteilla ja lukituksilla. 41,5 prsenttia vastaajista piti timintaa erittäin tärkeänä ja 36,1 prsenttia melk tärkeänä. 9,7 prsenttia vastaajista ei pitänyt timintaa kvin tärkeänä ja ainastaan 1,3 prsenttia ei lainkaan tärkeänä. 11,5 prsenttia vastauksista jätettiin vastaamatta. Kuva 13 esittää lapset, nuret ja piskelijat -kategrian tärkeyttä vastaajien keskuudessa. Kuva 13. Lapset, nuret ja piskelijat -kategrian tärkeys Lapset, nuret ja piskelijat -kategria kstui seuraavista timintamudista: 1. Kululaisten kerhtiminta 2. Alle kuluikäisten kerhtiminta 30

31 3. Pyhäkulut 4. Yhteistyö päiväktien ja kulujen kanssa 5. Rippikulu 6. Isskulutus 7. Nuristiminta esim. avimet nuristilat 8. Leirit (muut kuin rippileirit) 9. Työskentely erityisnurten kanssa 10. Yhteistyö partilaisten kanssa 11. Kansainvälisyyskasvatus lapsille ja nurille 12. Oppilaitspapin keskusteluapu 13. Ystäväperhetiminta kansainvälisille piskelijille. Vertailtaessa eri timintamutja tärkeimpänä niistä pidettiin rippikulua. Asteiklla yhdestä neljään, neljän llessa erittäin tärkeä ja yhden ei lainkaan tärkeä, rippikulun tärkeyden keskiarv li 3,8. Tiseksi tärkeimmäksi arvstettiin kululaisten kerhtiminta keskiarvlla 3,6. Klmanneksi tärkeimmiksi lukiteltiin keskiarvilla 3,5 alle kuluikäisten kerhtiminta, isskulutus, nuristiminta, jka sisälsi mm. avimet nuristilat sekä työskentelyn erityisnurten kanssa. Vähemmän tärkeiksi lasten, nurten ja piskelijiden timintamudista lukiteltiin keskiarvlla 2,9 ystäväperhetiminta kansainvälisille piskelijille sekä keskiarvilla 3,0 kansainvälisyyskasvatus lapsille ja nurille sekä yhteistyö partilaisten kanssa. Kaikki lapsille, nurille ja piskelijille suunnatut timintamudt sittautuivat kuitenkin vastaajille tärkeiksi, jten vaikka ystäväperhetiminta kansainvälisille piskelijille sekä kansainvälisyyskasvatus lapsille ja nurille jäivät näistä vähiten tärkeiksi, tulsten mukaan niidenkin tärkeys vastaajille li kiistatn. Kuvassa 14 n esitetty lapsille, nurille ja piskelijille suunnatun timinnan tärkeys vastaajien mukaan. 31

32 Kuva 14. Lapset, nuret ja piskelijat: timintamutjen tärkeys Diaknia eli kirkn ssiaali- ja sielunhittyö Diakniaa eli kirkn ssiaali- ja sielunhittyötä pidettiin kyselyn vastaajien keskuudessa tärkeänä. Kuten kuvasta 15 nähdään, 33,7 prsenttia vastaajista piti timintaa erittäin tärkeänä ja 41,7 prsenttia melk tärkeänä. 11,9 prsenttia vastaajista ei pitänyt timintaa kvin tärkeänä ja ainastaan 1,6 prsenttia ei lainkaan tärkeänä. Vastauksista 11,2 prsenttia jätettiin vastaamatta. 32

33 Kuva 15. Diakniatyön tärkeys Diaknia-kategriassa eri timintamutja li yhdeksän: 1. Diaknian ktikäynnit 2. Sururyhmät 3. Avustukset 4. Päihde- ja kriminaalityö 5. Vertaistukiryhmät 6. Perheiden tukeminen 7. Keskusteluapu 8. Maahanmuuttajatiminta 9. Yhteiskunnallisten kysymysten esiintuminen. Diakniatyön tärkeimpinä timintamutina pidettiin perheiden tukemista sekä sururyhmiä. Perheiden tukemisen sekä sururyhmien tärkeyden keskiarv ylsi lukemaan 3,5. Klmanneksi tärkeimpänä timintamutna pidettiin keskusteluapua, jnka keskiarvlukema li 3,4. Vähiten tärkeinä timintamutina diakniatyössä pidettiin yhteiskunnallisten asiiden esiintumista sekä maahanmuuttajatimintaa. Mlempien timintamutjen keskiarv li 2,8. Timintamutjen tärkeyttä vastaajien keskuudessa esitetään kuvassa

34 Kuva 16. Diaknia: Timintamutjen tärkeys Jumalanpalvelus ja kirklliset timitukset Kyselyn vastaajat pitivät jumalanpalveluksia ja kirkllisia timituksia erittäin tärkeinä. Kuten kuvassa 17 esitetään, enemmistö vastaajista 51,2 prsenttia vastaajista lukitteli timinnan erittäin tärkeäksi ja 22,8 prsenttia melk tärkeäksi. 17,4 prsenttia vastaajista ei pitänyt timintaa kvin tärkeänä ja 3 prsenttia ei lainkaan tärkeänä. Ainastaan 5,7 prsenttia sin kysymyksistä jätettiin vastaamatta. 34

35 Kuva 17. Jumalanpalvelusten ja kirkllisten timitusten tärkeys Jumalanpalvelus ja kirklliset timitukset kategriassa timintamutja li yhteensä seitsemän: 1. Jumalanpalvelukset kirkissa 2. Erityisjumalanpalvelukset, esimerkiksi ppilaitksissa 3. Hartaudet yleisillä paikilla, esimerkiksi treilla 4. Kaste 5. Vihkiminen tai aviliitn siunaaminen 6. Hautaan siunaaminen 7. Kdin siunaus ja kylvön siunaus. Eri timintamutjen tärkeys vaihteli jnkin verran kategrian sisällä. Selvästi tärkeimmät timintamudt livat kaste, vihkiminen tai aviliitn siunaaminen sekä hautaan siunaaminen. Näiden jkaisen keskiarvksi saatiin 3,9 neljän llessa erittäin tärkeä ja yhden ei lainkaan tärkeä. Myös jumalanpalveluksia kirkissa pidettiin erittäin tärkeinä. Sen keskiarvlukema li 3,5. Vähiten tärkeäksi keskiarvlla 2,3 kettiin hartaudet yleisillä paikilla, kuten treilla. Tiseksi vähiten arvstetuin timintamut li kdin ja kylvön siunaus. Tämän keskiarv li 2,6. Timintamutjen tärkeys n esitetty kuvassa

36 Kuva 18. Jumalanpalvelus ja kirklliset timitukset: Timintamutjen tärkeys Muu timinta Muu timinta kategria sisälsi timintamutja, jita pidetään Lappeenrannan seurakuntayhtymässä tärkeinä, mutta jtka eivät mudsta muiden timintamutjen kanssa selvää, maa kategriaansa. Kuten kuvasta 19 humataan, tässä kategriassa esiintyi suurinta hajntaa timinnan tärkeydessä. Enemmistö eli 38,5 prsenttia kyselyn vastaajista piti muuta timintaa melk tärkeänä. Kuitenkin 24,8 prsentin mielestä timinta ei llut kvin tärkeää. Erittäin tärkeänä muuta timintaa piti 21,8 prsenttia ja ei lainkaan tärkeänä 4,1 prsenttia vastaajista. 10,7 prsenttia sin kysymyksistä jätettiin vastaamatta. 36

37 Kuva 19. Muun timinnan tärkeys Timintamutja Muu timinta -kategriassa li 12: 1. Knsertit 2. Kurt ja rkesterit 3. Kauneimmat jululaulut ja muut julunajan tilaisuudet 4. Aikuisille suunnattu timinta (esimerkiksi aamiaiset) 5. Keskustelutilaisuudet tai piirit 6. Retriitit 7. Raamattu- tai rukuspiirit 8. Kinkerit tai seurat 9. Mnikulttuurinen timinta 10. Lähetyskaupat 11. Lähetystyön tukeminen 12. Sairaalasielunhit. Vastaajat pitivät kategrian timintamudista selvästi jitain timintja tärkeämpinä kuin tisia. Ylivimaisesti tärkeimpänä, keskiarvlla 3,7 pidettiin Kauneimpia jululauluja ja muita julunajan tilaisuuksia. Tinen selvästi tärkeänä pidetty timintamut li sairaalasielunhit keskiarvlla 3,5. Myös kurja ja rkestereita pidettiin tärkeinä timintina. Niiden tärkeys sai keskiarvn 3,0. 37

38 Vähemmän tärkeinä timintina pidettiin retriittejä sekä kinkereitä ja seurja. Näiden keskiarv li 2,5. Seuraavaksi vähiten tärkeinä pidettiin aikuisille suunnattua timintaa, kuten aamiaisia, raamattu- tai rukuspiirejä sekä mnikulttuurista timintaa. Näiden timintamutjen keskiarv li 2,6. Kategrian tärkeydet n esitetty kuvassa 20. Kuva 20. Muu timinta: Timintamutjen tärkeys 7 Yhteenvet ja ma arvi Opinnäytetyön päätavitteena li selvittää Lappeenrannan seurakuntayhtymälle, miten vaikeutuvaan taludelliseen tilanteeseen tulee reagida seurakuntalaisten näkökulmasta. Lisäksi tavitteena li selvittää seurakuntayhtymän eri timintamutjen arvstusta seurakuntalaisten keskuudessa. Aihe li ajankhtainen ja sen tulkset livat merkittävät sekä khdeyhteisö Lappeenrannan seurakuntayhtymälle että yhtymän jäsenille. Kyselytutkimuksen tulsten perusteella Lappeenrannan seurakuntayhtymä vi alkaa kehittää timintaansa seurakuntalaisten mielipiteitä humin ttavaan suuntaan. 38

39 7.1 Yhteenvet Asetetut tavitteet saavutettiin hyvin. Kyselytutkimuksen vastausten perusteella seurakuntalaisten mielipide taluden tasapainttamisen keinista tuli selville. Vastaajista valtasan eli 72,4 prsentin mielestä talutta tulisi tasapainttaa lisäämällä yhteistyötä Lappeenrannan seurakuntayhtymään kuuluvien seurakuntien välillä. Yhteistyön lisääminen tarkittaa, että kaikkien yhtymän seurakuntien ei välttämättä tarvitse järjestää itse jkaista sille aiemmin kuulunutta timintaa ja palvelua. Sen sijaan riittää, kun palvelut vat saatavilla jssain yhtymän seurakunnassa avimina tilaisuuksina ja timintamutina kaikille yhtymän jäsenille. Tämä vähentää myös kuluja Lappeenrannan seurakuntayhtymän suurimmasta menerästä, henkilöstökuluista. Ainastaan 8,2 prsenttia vastaajista halusi seurakunnan pienentävän timintatarjntaansa. Seurakuntien yhteistyötä lisäämällä timintatarjntaa ei välttämättä tarvitse karsia. Kyselytutkimuksen tulsten perusteella, mikäli karsintaa tehtäisiin, sen tulee khdistua ensimmäisenä yleisillä paikilla pidettyihin hartauksiin, retriitteihin, kinkereihin tai seurihin, kdin tai kylvön siunaustilaisuuksiin ja raamattu- tai rukuspiireihin. Kuitenkin tutkimuksen tulkset näyttävät kautta linjan, että kaikkien timinta- ja palvelumutjen timintja pidetään seurakuntalaisten mielestä melk tärkeinä, jten mikäli Lappeenrannan seurakuntayhtymä haluaa humiida jäsentensä mielipiteet, ei karsimistimiin kannata ryhtyä. Klmaskaan taluden tasapainttamisen keinista, verprsentin nst, ei saanut seurakunnan jäsenten kannatusta taakseen. Ainastaan 10,3 prsenttia vastaajista li tämän vaihtehdn kannalla. Mikäli Lappeenrannan seurakuntayhtymä tutkimuksen tulksista hulimatta päättää nstaa verprsenttiaan ja käyttää tätä taluden khentamiskeinna, vaarana saattaa lla, että verprsentin nst aiheuttaa lisää jäsenkata. Tällöin verprsentin nst ei lpulta tukaan lisää tulja, eikä täten ratkaise taludellisen tilanteen vaikeuksia. 7.2 Oma arvi pinnäytetyöprsessista Opinnäytetyöprsessi n llut pitkä, mutta samalla mielenkiintinen. Työläintä prsessissa li varmasti saatujen vastausten syöttäminen SPSS-tilasthjelmaan ja tulsten analysinti. Aikataulu li tulsten valmistumisessa erittäin 39

40 tiukka. Kun vastaukset saatiin huhtikuun 2012 alussa, tulsten tuli lla valmiit ja raprtituna Lappeenrannan seurakuntayhtymälle tukkuun 2012 pulessa välissä. Pulitista kuukautta ei le pitkä aika työstää saatua vastausmäärää, kun samalla viettää päivät kululla pintjen parissa. Kuitenkin tutkimussuuden aikataulu piti hyvin ja pystyin timittamaan seurakuntayhtymälle raprtin jäsenkyselystä hyvin aikataulun mukaisesti. Tinen hankala vaihe työssä li pinnäytetyön rajausten tekeminen sekä varsinkin pinnäytetyössä käytettävien tietjen erttaminen seurakuntayhtymälle tehtävästä muusta tutkimuksen sasta. Kyselytutkimuksella kerätyistä tiedista vain sa päätyi lpulta käytettäväksi pinnäytetyössä. Kuitenkin seurakuntayhtymälle tekemässäni raprtissa analysitiin myös muut sit perinphjaisesti. Opinnäytetyön kannalta ylimääräistä työtä li siis paljn. Vaikka hankaluuksia työssä esiintyikin, li työ kuitenkin antisaa ja mielenkiintista. En llut aiemmin juuri lainkaan perehtynyt seurakuntien timintaan tai taluteen. Olen maksanut kirkllisvera sitä suuremmin ajattelematta, mutta en le ennen ajatellut, mitä tällä rahalla tehdään ja mitä kaikkea seurakuntien timinta- ja palvelutarjnta pitää sisällään. Erityisen mielenkiintista li myös tutkia jäsenmäärän vaikutusta vertulihin ja humata, että tekemälläni tutkimuksella n tarkituksensa. Kaiken kaikkiaan uskn työni hyödyttäneen Lappeenrannan seurakuntayhtymää. Tutkimukseni herätti myös suuresti mielenkiinta eri pulella Sumea evankelis-luterilaisen kirkn piirissä ja uskn tämänkaltaisten tutkimusten lisääntyvän eri seurakunnissa tulevina vusina ja tullin työni vi timia mallina ja vertailuaineistna. 40