ICOM CECA & UMAC Annual Conference 2014 Squaring the Circle? Research, Museum, Public Alexandria, 9-14 October

Transkriptio

1 ICOM CECA & UMAC Annual Cnference 2014 Squaring the Circle? Research, Museum, Public Alexandria, 9-14 Octber Matkaraprtti Mari Jalkanen Tampereen musepalvelut, kulttuurikasvatusyksikkö TAITE

2 Osallistuin CECAn ja UMACin yhteiseen knferenssiin Egyptissä Aleksandriassa. Knferenssin aiheena li musekkelmiin ja näyttelyihin liittyvän tieteellisen tiedn välittäminen erilaisille yleisöille. Aihe n tietysti CECAn jäseniä kiinnstava, ja myös UMAC eli ylipistmuseiden kmitealle tuttu, kska ylipistjen muset vat lähellä uusinta tieteellistä tieta, jta he näyttelyiden ja muun musetiminnan avulla pyrkivät välittämään mille yleisöilleen. Nstan tässä raprtissa esiin muutamia yksittäisiä kiinnstavia puheenvurja sekä muutamia käsitteitä tai ajatuksia, jtka tistuivat useissa puheenvurissa. Kk hjelma n raprtin liitteenä. CECAn nettisivuilta löytyy paljn luettavaa, mm knferenssin yhteydessä julkaistu kirja Best Practice 3 kirja. 1. Pre-cnference Wrkshp CECAn käytäntönä n llut järjestää ennen varsinaisen knferenssin alkua työpajja, jissa hieman pienemmissä ryhmissä paneudutaan jhnkin knferenssin teemaan spivaan aiheeseen. Tällä kertaa Rijks Museumin Birte ten Hpen veti työpajan Hw t Translate Scientific Knwledge t the Public Withut Dumbing Dwn? Birte vastaa musessaan kululaisille ja perheille suunnatusta hjelmasta ja erilaisista musekäyntiä tukevista materiaaleista. Birten mukaan jkaisen asiakkaille suunnatun tutteen, kuten pastuksen tai tehtävävihksen, lähtökhta n juuri kyseisen ryhmän kysymykset muselle, teksille ja esineille. Mistä he vat kiinnstuneita? Tätä asiaa tutkittiin eläytymällä vurin pikkulapseen, asiantuntijaan tai Maija Meikäläiseen ja mietittiin mitä he kysyisivät tietyn teksen nähdessään. Edelleen jkaisessa tutteessa n vastattava ihmisen tarpeisiin. Perhe haluaa vapaapäivänään nauttia tistensa seurasta ja päättävät tehdä sen musessa, tiedn parissa. Musen n siis vastattava ensisijaiseen tarpeeseen eli perheen haluun tehdä jtain yhdessä, tisiinsa keskittyen. Mitä naapurisi/lapsesi/työkaverisi kysyisi tästä kuvasta? Vermeer, Jhannes, Wman reading a letter

3 Yleisötyön, tutkijiden ja näyttelysuunnittelun n yhdessä löydettävä keint, jtka tukevat perheen yhdessäla ja samalla kertvat kustakin teksesta, esineestä tai aiheesta lennaisen. Asiakasprfilinti li Birtenin mielestä myös hyödyllinen työkalu. Menetelmää n varmaan mnissa sumalaisissa museissakin kkeiltu ja ainakin erilaisissa kulutuksissa se n tullut vastaan. Tärkeää asiakasprfilinnissa n tdella miettiä ja kuvitella miten ihminen elää, liikkuu, harrastaa ja niin edelleen. Tällaisen eläytymisen seurauksena vi humata mnta tarvetta, jihin musen n vastattava alkaen tiedtuksesta ja markkininnista ja musen saapumisesta itse timinnan tai tutteen sisältöön. Kun musessa aletaan suunnitella esimerkiksi uutta näyttelyä tai timintaa, suunnittelutyöhön pitää kerätä työryhmä. Birten kannusti kutsumaan suunnitteluun mukaan paitsi khderyhmän edustajia, myös ennakkluulttmasti eri aljen ammattilaisia. Mniäänisyys mahdllistaa juuri kehittymisen kannalta tärkeiden kysymysten esiin nusemisen. On tärkeää, että jkaisen prjektin ja uuden alitteen khdalla esitetään jssain vaiheessa kysymys Miksi? Miksi tämä n tärkeää? Miksi khderyhmämme pitäisi sallistua timintaan/tulla näyttelyyn jne? Suunnittelimme tai kehittelimme eteenpäin mia prjektejamme työpajan aikana. Birten li tdella hyvä sparraaja ja keskustelukumppani. Hän uskalsi ja jaksi kysyä Miksi? saadakseen sallistujat ymmärtämään timintansa yleisön näkökulmasta. Se ei selvästi llut kaikille ihan helppa, vaan kulumaisuus ja auktriteetti estivät näkemästä sallistujien intressit. Lpuksi Birten kehtti meitä miettimään maa musetamme ja mia tavitteitamme: Keitä sinä haluaisit musekävijöiksi? Keitä musen jht/rahittaja tms. tah edellyttää taviteltavan? Keitä kävijät tdellisuudessa vat? 2. Pmintja puheenvurista Suzan Kamel Reach in t Reach Out! Strategies n the Way t an Inclusive Museum Tässä puheenvurssa keskeisintä li ajatus mninaisuuden tteutumisesta museissa kääntämällä katse miin

4 kkelmiin ja tutkimalla niitä uudesta näkökulmasta. Kun kkelmaa ja sen esineitä tutkitaan mnien eri identiteettien näkökulmasta, musen välittämä tarina ei näyttäydykään enää vain yhdenlaisena vaan sille löytyy rinnakkaisia ja risteäviä histriita. Puheenvurn kysymykset livat samankaltaisia kuin meillä tteutetussa Mniääninen muse prjektissa tai vaikkapa musealan teemapäivillä puhuneen Thmas Wallen esityksessä, jssa hän phti sallistamisen ja inkluusin tdellisia vaikutuksia. Onk kyseessä niin kutsutun tisen vimauttaminen vai uudenlaisen Me-käsityksen rakentaminen. Puheenvurn abstrakti löytyy teemapäivien hjelmasta. Näitä klmea esimerkkiä yhdistää käsitys siitä, että mninaisuus vi tteuta museiden henkilökunnan kuluttamisen avulla ja tietysti mninaisuuden humiimisella henkilökuntaa valittaessa. Keik Kuriwa Cllabrative Apprach t Create Cmmunicative Learning Envirnment Keik Kuriwa esitteli aikaisempia tutkimustulksiaan, jiden mukaan perheenjäsenet timivat musekäynnillä usein yksin, vaikka tulisivat näyttelyyn yhdessä. Nyt tavitteena li kehittää menetelmiä, jiden avulla vurvaikutusta syntyisi lasten, aikuisten ja näyttelyn välille. Prjektin aikana rakennettiin timinnallinen näyttely, jssa knkretisitiin lunnntieteeseen liittyviä sisältöjä pelien, leikkien ja ksketeltavien mallien avulla. Kävijöitä seuraamalla ja haastattelemalla humattiin, että tavite perheiden yhdessä tekemisestä saavutettiin. Lisäksi aikuiset kävijät kertivat hyötyneensä leikinmaisuudesta ja erilaisista välineistä. Niiden avulla he sekä ymmärsivät näyttelyn asiasisällön paremmin että nauttivat näyttelykäynnistä enemmän. Emma Nardi Cultural Mediatin in Museums as Narrative Frm Emma Nardi phti puheenvurssaan taidetesten ja tekstin suhdetta. Hänen mukaansa kuviin usein liittyy jkin teksti, kuten myytti, uutinen, run tai satu. Hänen mukaansa kaunkirjallisuudessa sataan hiensti luda rakenne, jnka avulla lukija asennituu lukemaansa ja ymmärtää lukemansa. Nardi kysyi, visik kirjallisuuden malleja käyttää, kun taideteksia avataan yleisölle museteksteissä tai pastuksilla. Yleisön lisi helpmpi päästä kiinni sisältöön, kun he ppisivat lukemaan esimerkiksi pastuksella lgisesti tistuvaa rakennetta.

5 Kirjallisuudesta tuttu rakenne, jnka Nardi esitteli puheenvurssaan: Yksi ydinajatus Idean laajentaminen (sivujunet, tarina, tieta.) eksplisiittisiä vihjeitä implisiittisiä vihjeitä (asia, jnka ymmärtämiseen tarvitaan enemmän tai vähemmän tieta) Clette Dufresne-Tassé When des the Curatr Mediatin Becme Thrughly Effective Tämä puheenvur käsitteli nimenmaan näyttelyn esittelevää seinätekstiä, alkutekstiä. Taustalla li ajatus, että mielikuvituksen käyttö näyttelyvierailun aikana n tärkeää. Kun musevieras käyttää mielikuvitustaan, hän tutustuu esineisiin tarkemmin ja käy vierailunsa aikana pitempiä keskusteluja. Hyvä alkuteksti käynnistää tarinan, jnka musevieras rakentaa mielessään näkemästään ja kkemuksestaan. On hyvä merkki, js kävijät kmmentivat tekstiä, kska sen n tarkitus lla ajattelun alku. Museteksti: kert ajan ja paikan tarjaa kntekstin näyttelylle teksti n sidsteista keskusteleva tyyli, jka herättää miten ja miksi kysymyksiä rent vai virallinen tyyli kuvaa yleisesti näyttelyä sittaa näyttelyn tärkeyden ja merkityksen Lyndell King University Museums as Translatrs f Research Minnestan ylipistmuseihin kuuluvan Weisman Art Museumin jhtaja Lyndell King kuvasi museväen ja tieteilijöiden välistä yhteistyötä. Hänen mukaansa yhteistyö vaatii paljn aikaa ja luttamuksen rakentamista. Jskus vertaisilleen tieteellistä tekstiä kirjittavien n vaikea luvuttaa tekstiään musen käyttöön. Yhteistyön eteen pitää myös nähdä vaivaa, kska tiedekunnissa ei välttämättä ymmärretä näyttelyprsessia

6 Lyndell kerti mnta inspirivaa esimerkkiä, siitä, miten löydetään mnenlaisia tapja puhua tieteestä, tutkimusmetdeista ja tutkimustulksista piskelijille ja muulle yleisölle. Esimerkiksi muse li frmaatin, jssa tutkijat saivat esitellä työtään 20 dialla, 20 sekuntia per dia = 6.40 mittaisia puheenvurja. Marie-Clarté O Neill Best Practice CECA n julkaissut klme hyvien käytäntöjen kkelmaa. Jäseniä kutsutaan mutilemaan mat kkeilunsa ja käyttämänsä menetelmät tiettyyn mutn. Osa menetelmistä saa Best Practice - palkinnn eli matkan vutuiseen knferenssiin ja puheenvurn hjelmassa. Ennen tämän vuden palkittuja puheenvurja Marie-Clarté O Neill kerti Best Practice -frmaatista tarkemmin. Tässä lista asiista, jita menetelmää kuvatessa esimerkiksi pitää kerta. On tärkeää, että jkaista khtaa tarkastelleen kriittisesti ja perustellen. Timintaympäristön valinta ja kuvaus Idean alkuperä (kenen idea tai muu lähde esim. kaupungin strategia, asiakaspalaute ) Khdeyleisö Ennakktutkimus Merkitys, tarkitus, ikeutus, Miksi juuri tämä tehdään? Tavitteet Yhteistyö ja sen tavitteet, miksi juuri nämä taht muaan? Sisältö Keint Sisällön, keinjen ja yleisön khtaaminen eli itse menetelmä Tteutus ja sen arviinti Stefan Bresky Early Childhd Educatin in Museums (Best Practice) Ylipistn ja musen yhteinen hanke, jssa tutkittiin lasten khtaamista museesineiden kanssa. Prjektia varten rakennettiin ksketeltavia ja leikittäviä malleja, jtka liittyivät näyttelyyn

7 Suunnittelun aluksi mietittiin, mitkä asiat yhdistävät lapsia ja museita. Aiheista lapsia tiedettiin kiinnstavan esimerkiksi dinsaurukset, avaruus, ritarit. Muse käsitteli näistä aiheista ritareita, jten se valittiin tämän prjektin musekierrsten aiheeksi. Tinen asia, jka yhdistää museita ja lapsia n keräily. Mnilla lapsilla n j mia kkelmia ja keräily n heille tuttua. Prjektin aikana suunniteltiin lapsille ma kierrs musen. Opastuksia videitiin ja niitä analysitiin tarkasti piskelijavimin. Samalla päivähidn henkilökunnalle järjestettiin kulutuksia. Tämä malli li mielestäni kiinnstava ja mielelläni tteuttaisin vastaavan yhteistyön paikallisen ylipistn kanssa. Videkuvaa analysimalla pastustilanteesta vi saada irti valtavasti tieta. Ernesta Tdisc Summer Camp fr Children (Best Practice) Mnet muset järjestävät lapsille leirejä kulujen lma-aikina. Näiden leirien erityisyytenä li lpputuls, lasten ma muse. Leiripäivien aikana lapset paitsi tutustuivat musen, he tekivät taidetta, jsta rakensivat man musen teksteineen, pastuksineen. Tähän musen tulivat vanhemmat ja muu perhe tutustumaan viimeisenä leiripäivänä. Marie Burke New Trends n Museum Educatin Marie Burke n Irlannin kansallisgallerian musepedaggisen sastn jhtaja. Hän kuvasi puheenvurssaan ihmisten halua sallistua ja vaikuttaa. Hänen mukaansa näyttelykäynnin n vastattava ihmisten tarpeeseen päästä yhteyteen sisäisen luvuutensa kanssa. Ihmiset haluavat tehdä jtain musessa ja ttaa jtain mukaansa. Burke kannusti kuuntelemaan ihmisiä ja varsinkin lapsia. Js kuuntelet yleisöä, et tee asiita jatkuvasti samalla tavalla. Musessa lisi hyvä päästä siihen, että musen välittäjinä timii myös nuria. Viesti vi kulkea nurelta nurelle, vaikka he käyttäisivätkin musen mielestä väärää kieltä.

8 Yhteenvet Keskeisin viesti knferenssissa li se, että muse tarvitsee kääntäjiä (translatrs) tutkimustiedn ja yleisön välille. Tärkeitä kysymyksiä vat mm. kenelle käännetään? Millaisia kysymyksiä eri ryhmillä n? Millaisia tarpeita eri ryhmillä n? Ketkä timivat kääntäjinä? Vik museammattilaisten lisäksi tähän työhön kutsua ennakkluulttmasti sekä khderyhmään kuuluvia että eri aljen asiantuntijita? Mikä n se tiet tai viesti, jnka muse ehdttmasti haluaa välittää?

9