Yhdessä lapsen parhaaksi järjestöt ja seurakunnat perhekeskustoimintaa kehittämässä Seminaari Helsingissä 10/2015

Transkriptio

1 Yhdessä lapsen parhaaksi järjestöt ja seurakunnat perhekeskustimintaa kehittämässä Seminaari Helsingissä 10/2015 KOOSTE SEMINAARIPÄIVÄN HAVAINNOISTA JA TULOKSISTA Kirjaukset: Tm Tarvainen, 1. Perhekeskustiminnan haasteet ja tärkeiden kehittämissisältöjen tunnistaminen Havaintja ja jatkphdintja: Millä tavin perhekeskukset svittuvat yhteen kuntien / tulevaisuudessa laajenevien alueiden ja uudistuvien rakenteiden kanssa? Järjestö- ja/tai seurakuntalähtöisten perhekeskusten ei jatkssakaan tule timia kuntien palvelujen jatkeena, vaan timinnan maleimaisuus n säilytettävä. Kuitenkin yhteistyötä tarvitaan kuntien kanssa mnestakin syystä: Järjestöissä ja seurakunnissa tehtävän LNP-työn tulee näkyä kunnan / alueen palvelujärjestelmässä ja strategisessa suunnittelussa (visuaalisesti hahmtettava sa kknaisuutta) Perhekeskusten timinnat, palvelut ja palvelukknaisuudet n integritava alueen muihin palveluihin (hyvä tehtävänjak, järkevät palveluketjut, palveluiden yhteensvittaminen) Perhekeskusten kehittäminen n ltava sa kunnan/alueen pitkäjänteistä palvelujärjestelmän kehittämistä Perhekeskusten timinta tuttaa runsaasti sellaista tieta, jlla tulisi lla merkitystä myös alueiden / kaupunkien / kuntien lapsi-, nuris- ja perhepliittisessa suunnittelussa Näiden kysymysten phtimiseksi ajankhta n tllisin mahdllinen. Esimerkiksi palvelujen järjestämisvastuut muuttuvat, alueet laajenevat (yhtymä alue piiri), niiden tutanttavat muuttuvat. Perhekeskustiminnan kehittämiseksi, laajentamiseksi ja vakinaistamiseksi tarvitaan nyt strategista suunnittelua. 2. Millaisia palveluita tai millaista tukea ja timintaa perhekeskuksen tulisi tuttaa lasten, nurten ja perheiden arjen ja elinympäristön näkökulmasta? Työryhmät tuttivat kysymykseen paljn vastauksia. Otteita seuraavassa: Avimet varhaiskasvatuspalvelut erilaiset järjestöjen ja seurakuntien järjestämät kerht Aamu- ja iltapäiväkerht alkupetusikäisille Perhekahvilat Tärkeää, että perheet humiivat perheen aina kknaisuutena, vaikkakin khdentuisivat varhaiskasvatus- ja alkupetusikäisiin lapsiin Timintaa, jissa eri sukuplvet khtaavat

2 Palveluita ja timintaa tulisi tarjta myös virka-ajan ulkpulella (varhaiset aamut ja illat) Väliaikaisia lastenhitpalveluja tarvitaan Pitäisi sata antaa palveluhjausta, erityisesti erityislasten llessa kyseessä Työssäkäyvälle vanhemmalle iltja Isille suunnattua timintaa Viiknlpputapahtumia Kk perheen tapahtumia Leiritimintaa vapaaehtisten ja perheiden kesken Vanhemmuuden tukea Taludellista tukea ja pastusta Sijaisperheiden ym. pienryhmien rganisinti Perheneuvntaa lapsiperheille (seurakunnat) Vapaaehtistiminnan krdinintia ja tukea Vertaistimintaan perustuvaa tukea perheille (myös sähköistä) Tukihenkilö- ja tukiperhetimintaa Yhteyksien rakentamista liikuntaryhmiin Perhekeskus visi lla neutraali paikka, jssa mm. kevyesti valvttuja tapaamisia Avinna ma-su 9-21 Kahvihune Palvelu n tila Paikka ilman lähetettä (=matala kynnys) Kaikille perheille, ei vain erityistä tukea tarvitseville 3. Mitä saamista, timintaa järjestösi/seurakuntasi vi tuda perhekeskustimintaan? Perhekhtainen työ Perheneuvnta srk, perheneuvnta lapsiperheille (seurakunnat) Erauttaminen Parisuhdetyö Suhdeklinikka Terapiapalvelut Kriisiapu (yksilöllinen) Ktikäynnit, diaknia Erityisdiaknityö Perhetyö Ystäväperhetiminta, maahanmuuttajatiminta Kaikki eivät halua tulla ryhmään -> yksilöllinen tuki esim. tukihenkilö yms. ystäväperheitä Perheille perhekummit, lapsille leikkikavereita Lastenhitapua Lapsiparkki Srkn timinta lapsiperheiden palvelut, kysely palvelun tarpeesta vanhemmille - > timinta perhekeskuksen tilissa, saattaminen ja tisten palveluiden äärelle Yksinäisyyden ehkäisy Apua arkeen Taludellinen hjaus ym. pastus Tavallinen arki kunniaan Ryhmämutinen timinta Perhekahvilat Erilaista kerhtimintaa

3 Lasten ja ja aikuisten kerht Lasten ja nurten elämänhallintataitjen edistäminen - perheen mielenterveystaitjen tukeminen ja kk perheen mielenhyvinvinnin tukeminen (kerht lapsille ja vanhemmille) Erryhmät (parisuhteen palikat) Lasten ja nurten tukeminen vanhempien ertessa Nurten äitien vertaisryhmät Yksindttavien ryhmät Erityisryhmille mm. Vimaneidt ja ART- ryhmiä Vauvaryhmät, muskarit Leiri- ja retkitimintaa Perhevalmennus Väkivaltaa kkeneet naiset- ryhmä Kriisiapu (ryhmät) Sururyhmät -> seurakunnat (lapset ja aikuiset) Sijaisperheiden ym. pienryhmien rganisinti Kursseja (ktitalus) luentja neuvnnalliset ktikäynnit Lapsiperheen kasvatukselliset kysymykset Avinta, suljettua, hjattua Sähköinen perhekeskus Verkktiminnt, chatit Palvelut kttuna yhteen prtaaliin -> tapahtuma kalenteri Sähköiset palvelut, nettipalvelut, chatit (mm. vertaissuhdechat) Nettivastaantt, Väestöliitt Vapaaehtistiminta/ tukihenkilötiminta Vapaaehtistiminnan krdininti, tuki Vertaistiminta/tuki perheille Tukihenkilö ja tukiperhetiminta Vanhempainraati hustaan tettujen lasten vanhemmille Sijaisvanhemmuuden tuki - ktna/ vapaaehtisvimin Diagnsikhtaista neuvntaa, vertaisryhmiä ja tukihenkilöitä lapsen sairastuessa tai vammautuessa (perustuu vapaaehtiseen työhön) Vapaaehtistyö: mummila, mieskaveritiminta Tukihenkilötiminta YMÄ; perhekummi, kaveri Tukena ei vain viranmaisia, vapaaehtisia Vertaistuki, -ryhmät, avin/suljettu, luttamuksellisuus Vertaisryhmiä (teemalliset, avimia) Vertaistukea, myös hjattua Rinnakkain ammattilainen ja kkemusasiantuntija Vapaaehtistyön jhtaminen Osaamisen vahvistaminen Oppaat Laadullisen tutkimuksen keinin Vanhemmuuden tuki materiaali, netti Mentalisaati Usknt, elämän-tait saaminen, mnikulttuurisuus saaminen Kulutusmateriaalia ja tutkimustieta liittyen vammaisten lapsiperheiden asemaan, esteettömyyteen liittyen Kkemusta, asiantuntemusta mielen hyvinvintiin liittyen

4 Tieta, tukea, materiaalia ja työvälineitä liikuntaan, ravitsemukseen, ylipainn, mtriikkaan liittyen Osaamisen vahvistaminen liikkuminen työvälineeksi myös ste- pulella/mm. urheiluseurat mukaan Kulutusta lasten kanssa työskenteleville mnissa eri perheen tilanteissa Kulutusten sisällöt - tteutetaan prsessissa yhdessä khderyhmän kanssa kulutus (SRK pist) Kuluttajia Kumppanuussaamista Perhekeskuksen krdinaati Vapaaehtisten rekrytinti, paklaislapset: turva- ja ryhmäkdit, vanhemmuus, kulutus, sallisuus Avimentilan khtaaminen Osaamisen lisääminen - ylisukuplvisia khtaamisia, muistjen ja tariniden kautta perheen vahvistaminen 4. Näkemyksiä lasten ja perheiden sallisuudesta perhekeskustiminnassa Lasten ja perheiden sallistaminen n järjestölähtöisen perhekeskustiminnan vahvuus. Timinta lasten ja perheiden kanssa suunnitellaan heidän tarpeidensa phjalta. Vidaan tdeta, että sallisuus n perhekeskuksissa sisäänrakennettu tapa timia. Järjestöt ja seurakunnat vat ketteriä timijita, jiden ei tarvitse kahlita timintaansa jäykkiin rakenteisiin. Millaista apua tarvitset/tarvitsette?, n esimerkiksi edelleen hyvä lähtökysymys perheiden tukemisessa. Näin timinta hjautuu perheiden tarpeista, ei rakenteista käsin. Jitakin esimerkkejä vastauksista: Käytössä n erilaisia lapsen kuulemisen menetelmiä (mm. sadutus) Lapsivaikutusten arviinti edellyttää lapsen ja nuren kuulemista kaikessa päätöksentessa Vanhempainraati, jssa vanhemmat saavat esittää mia tiveitaan ja ideitaan (asiakaskehittäjä) Ideapajja lapsille ja nurille (heidän kielellään, sanat + kuvat) Vertaishjaajatiminta ja kkemusasiantuntijiden timinta Tarinaviikt Palautteenkeruun erilaiset tavat (sähköiset palautekyselyt, lasten piirustusten hyödyntäminen jne.) # Hashtag Lasten parlamentti Kunnissa perheneuvstt vanhus- ja vammaisneuvstjen rinnalle Jäsenyydet asiakasraadeissa (esim. KELA) Vaalipaneelit (yhteydet valtuutettuihin) Lakien mnitrinti/auditinti (esim. ktihitpalvelu ja ssiaalihultlaki) Kulutusta, jssa sisällöt tutetaan yhdessä khderyhmän kanssa Erilaiset prjektit ja yhteistyöprduktit lapsille, nurille ja perheille Jatksusitus: Osallistamisen eri malleja ja keinja lisi hyvä teemitella ja esitellä esimerkiksi perhekeskustimintaa kuvaavissa ppaissa. 5. Kkavia ajatuksia ja kehittämisehdtuksia Työryhmissä phdittiin perhekeskusten nykyisin tarjamia sekä tulevaisuudessa tarvittavia timintja ja palveluita. Ksteen vi esittää seuraavan pelkistetyn kuvan mudssa.

5 Perhekeskusten timinta ja palvelujen mninaisuus Arjen tarpeet Kkemuspankki Tieta ja tarinita lasten ja perheiden elinlista Yksi perhekeskusten kehittämiseen liittyvä kysymys n, tulisik lapsi- ja perhelähtöisten timintjen ja palvelujen tarjamisen (ydintyötä) lisäksi tehtäväkuvaa laajentaa? Kuinka esimerkiksi perhekeskukset vivat timia alueellisesti / paikallisesti: Lasten ja perheiden parissa tehtävän työn kuluttajatahna? Lasten ja perheiden parissa tehtävän työn vaikuttajatahna? Lasten ja perheiden elinlja kskevan tiedn tuttajana? Erään sallistujan mukaan tehtävien laajentaminen lisi tie, jlla perhekeskustiminta saataisiin kiinnitettyä vahvemmin rakenteisiin. Tisaalta sallistujilta saatiin myös mielipide, että lasten ja perheiden timintjen ja palvelujen tarjamisessa n tehtävää riittämiin. Asia vaatii jatkphdintaa. Muut kehittämisehdtukset tiivistetysti a) Järjestöt ja seurakunnat vat yksi sapuli perhekeskustiminnan klmikannassa. Perhekeskustiminnan mallia n perusteltua syventää tämän jattelun phjalta. Julkiset palvelut Järjestöt / seurakunnat Lapset ja perheet

6 b) Järjestöjen ja seurakuntien tulee jatkaa perhekeskustiminnan strategista suunnittelua. On tärkeää saada suunnitelmallisempi kuva siitä, mihin suuntaan perhekeskustimintaa llaan kehittämässä. Yhteinen visityö n käynnistettävä viipymättä. c) Perhekeskustiminnan kehittämiseksi tarvitaan yhdenmukaisia käsitteitä ja määrittelyjä. d) Järjestöjen ja seurakuntien saamiseen perustuvaa perhekeskustiminnan yhteiskehittämistä n tärkeää jatkaa. On phdittava, millä tavin järjestöjen ja seurakuntien näkemykset ja saaminen ktaan yhteen. Kehittämistarve yhdistää eri pulella Sumea timivia perhekeskuksia, jten vimat n viisasta yhdistää timinnan kehittämiseksi. - -