Marjatta Kaurala. Mitä kuuluu vangin läheisille? Sosiaalisen tilanteen kartoitus KRIMINAALIHUOLLON TUKISÄÄTIÖ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Marjatta Kaurala. Mitä kuuluu vangin läheisille? Sosiaalisen tilanteen kartoitus KRIMINAALIHUOLLON TUKISÄÄTIÖ"

Transkriptio

1 Marjatta Kaurala Mitä kuuluu vangin läheisille? Ssiaalisen tilanteen kartitus KRIMINAALIHUOLLON TUKISÄÄTIÖ KRIMINAALIHUOLLON TUKISÄÄTIÖ Mnisteita 3/2009

2 Marjatta Kaurala: Mitä kuuluu vangin läheisille? Ssiaalisen tilanteen kartitus KRIMINAALIHUOLLON TUKISÄÄTIÖ Mnisteita 3/2009 KRITS

3 Tiivistelmä Mitä kuuluu vangin läheisille? -selvitys n pienimutinen ja alustava selvitys khderyhmästä, jta ei Sumessa le aikaisemmin tutkittu. Kyselyn khderyhmänä livat miesvankien avi- ja avpulist sekä naisystävät. Selvityksessä tarkasteltiin vankien perheiden ssiaalista tilannetta, asumista, timeentula, velkaantumista, avun saantia viranmaisilta ja yhteydenpita vangin kanssa. Selvitys n kyselytutkimus, jka tehtiin lka-marraskuussa 2008 klmessa Etelä-Sumen aluevankilan alueella sijaitsevassa vankilassa vierailuaikina sekä kahdella Vapautuvien Tuki ry:n perheleirillä. Kysymyslmakkeita jaettiin 82 kpl ja niistä palautui 54 kpl eli 66 %. Aineistn kk ja valikituminen humin ttaen kyselyn tulksia vidaan pitää suuntaa-antavina. Selvityksen tekemiseen n saatu Riksseuraamusvirastn lupa. Selvitys n sa Kriminaalihulln tukisäätiön rangaistuksesta vapautuvan kuntutujan asemaa kskevaa selvitystä. Valtasa vastaajista li av- tai aviliitssa. 70 %:lla li alle 18-vutiaita lapsia, jita li yhteensä 65. Perherakenteet livat mnimutisia. Valtasalla vastaajista li tisen asteen ammatillinen kulutus. Yli pulet kävi työssä. Timeentultukea sai 22 %. Yhdeksällä kymmenestä perheestä li velkaa. Keskimäärin velkaa li eura. Riksperustaista velkaa li 42 %:lla. Perheen timeentul miehen vankeusrangaistuksen aikana nusi selvityksessä keskeiseksi: Yli pulet vastaajista arvii timeentulnsa muuttuneen jk selvästi tai jnkin verran hunmpaan suuntaan miehen vankeusrangaistuksen aikana. Suurin sa näin arviineista li lapsiperheiden äitejä, jiden timeentul li ssiaaliturvan varassa ja timeentuln heikkeneminen jhtui siitä, että miehen tult livat jääneet pis vankeusrangaistuksen takia. Taludellisia vaikeuksia lisäsi se, että vankeusrangaistuksen takia yksin perhettä hultava pulis ei le ikeutettu yhteiskunnan maksamiin yksinhultajatukiin. Miehen vankeusrangaistukseen ja taludellisiin vaikeuksiin liittyi usein mielialan hunneminen, mikä merkitsi masentuneisuutta ja yksinäisyyden kkemuksia. Alle 18-vutiaiden lasten äideillä esiintyi lisäksi riittämättömyyden tunteita ja surua isän pissalsta lapsen arkipäivästä. Selvityksen tiseksi keskeiseksi asiaksi nusi yhteydenpit vankilassa levan pulisn kanssa. Yhteydenpita vaikeuttivat mnet asiat: vankiliden puhelin- ja puheaikjen rajitukset, puheluiden kalleus sekä vankiliden tapaamisaikjen vähäisyys. Matkakustannukset vankilaan ja perhetapaamisten rajalliset järjestämismahdllisuudet vankilissa vaikeuttivat myös yhteydenpita. Lasten ja isän yhteydenpita vaikeutti lisäksi isän lmaikeuden puuttuminen. Selvityksen phjalta nusee jitakin timenpide-ehdtuksia sekä vankien perheiden aseman että perheiden yhteydenpidn parantamiseksi vankeusrangaistusta surittavan pulisn ja isän kanssa. Vankien perheiden timeentula parantaisi merkittävästi lapsilisän yksinhultajakrtuksen ja elatustuen maksaminen vankeusrangaistuksen takia yksinhultajana leville, erityisesti pitkien vankeusrangaistusten aikana. Timeentultuessa tulisi nykyistä paremmin humiida perhetapaamisista aiheutuvat matkakustannukset. Perhetapaamisille tulisi lla nykyistä useammin mahdllisuus ja tapaamisaikjen tulisi lla nykyistä pidempiä. Myös vankien puhelimen käyttömahdllisuuksia tulisi laajentaa yhteydenpidn parantamiseksi läheisiin.

4 Sisällysluettel 1 Mitä tiedetään vankien läheisistä? Selvityksen tavite ja tteutus Selvityksen tavite Selvityksen tteutus Raprtin rakenne Tietja vastaajista ja vangeista Keitä vastaajat livat? Tietja vankeusrangaistusta surittavista miehistä Ssiaalinen tilanne Perhesuhteet Timeentul Velkaantuneisuus Mieliala ja terveys Mielialan muuts Fyysisen terveydentilan muuts Avun saanti ja riittävyys Avun saanti viranmaispalveluista ja klmannelta sektrilta Yhteiskunnalta saatujen palvelujen ja tuen riittävyys Lastensujelun asiakkuus Yhteydenpit vangin kanssa Vastaajien kkemuksia ja parannusehdtuksia Yhteydenpit Ohjaus ja neuvnta vankiliden käytännöistä ja yhteiskunnan tuista Vankilassa kettu khtelu Taludellinen ahdink Yhteenvet Taulukt Kuvit Lähteet Liite: Kyselylmake

5 1 1 Mitä tiedetään vankien läheisistä? Sumen vankilissa n päivittäin keskimäärin runsaat vankia. Vusitaslla rangaistusta surittamasta vapautuu yli vankia. Tutkintavangit mukaan lukien vunna 2008 vapautui vankia. Samaan aikaan vapaudesta vankilaan siirtyi henkilöä.(riksseuraamusalan vusikertmus 2008,18). Vankien läheisten määristä ei le lemassa tieta. Vunna 2002 selvitettiin Vankeinhitlaitksen sijittajayksiköissä 167 yli kahden vuden rangaistusta surittavan vangin taustja kuten perhetaustaa. Selvityksen mukaan jka tisella vangilla li pulis tai kumppani. Samin nin pulella vangeista li lapsia. (Perhe muurin tisella pulella 2003, 50-51). Js arviidaan, että jka tisella vangilla n pulis tai kumppani ja kaksi lasta, kskettaa vankeusrangaistus helpsti jpa pariakymmentä tuhatta perheenjäsentä vusittain. Lisäksi tulevat muut sukulaiset, ensisijassa vankien vanhemmat. Vankien perheitä n tutkittu Sumessa hyvin vähän. Tehdyt selvitykset keskittyvät pääasiassa vankiliden perhetyön kehittämiseen ja vankilassa vanhemman mukana levien lasten elämään. Vunna 2003 valmistui Riksseuraamusvirastn asettaman työryhmän mietintö Perhe muurin tisella pulella (Riksseuraamusvirastn julkaisuja 1/2003). Työryhmän tehtävänä li selvittää, miten vankeinhidssa vitaisiin edistää vankien ja heidän perheenjäsentensä välisiä suhteita. Tavitteena li mm. turvata vangin ikeus perhesuhteiden säilymiseen, tukea vankilasta vapautuvan integritumista yhteiskuntaan ja vähentää vangin perheelle vankeudesta kituvia haittja. Työryhmä ehdtti mm. perhetyön lähtökhtien ja aseman määrittelyä vankeinhidssa, vankeinhidn henkilökunnan kulutusta sekä kaikkiin vankilihin nimettäviä perhetyön yhdyshenkilöitä ja eri työntekijäryhmien rlin määrittelyä perhetyötä ajatellen. Vusina tteutettiin Kriminaalihulln tukisäätiössä Perheiden tuki -prjekti, jnka päätavitteena li rakentaa vankeudesta vapauteen ulttuva perhetyön plku. Prjektin aikana kartitettiin hankkeessa mukana lleiden vankien ja perheiden tuen tarve perhetyön näkökulmasta vankeuden aikana. Hankkeessa tutettiin pas vapaudessa rikstaustaisten henkilöiden ja heidän perheidensä kanssa timiville (2006). Hankkeesta tehtiin lisäksi Diaknia-ammattikrkeakulussa pinnäytetyö Saank tukea? Miten Perheiden tuki-prjekti vastaa vapautuvan vangin lapsen tuen tarpeisiin (Juntunen-Lönnrth 2007). Perheiden tuki -prjekti n jatkunut kriminaalihulln tukisäätiössä Ehjä perhe -prjektina ( ). Ehjä perhe-prjektin tavitteena n rakentaa kknaisvaltainen perhetyön kuntutusmalli vankilassa levalle vangille ja hänen vapaudessa levalle perheelleen. Kuntutusmallin tavitteena n edistää vangin kykyä speutua takaisin perhe-elämään sekä yhteiskuntaan vapautumisen jälkeen. Tavitteena n myös antaa vapaudessa levalle pulislle ja lapsille välineitä työstää vankeusrangaistuksen perheelle tumaa

6 2 prblematiikkaa sekä edistää perheen kykyä speutua muuttuneeseen tilanteeseen. Prjektissa kehitettyä vankiperheiden vertaisryhmätimintaa arviitiin vunna 2009 BIKVA-menetelmällä. Tehty arviinti julkaistiin Kriminaalihulln tukisäätiön mnisteena (Sassi & Huhtim 2009). Kuntutusmallin rakentamisen lisäksi prjektin tavitteena n tuttaa vankiperhetyön kulutuspaketti riksseuraamusalan ja sidsryhmien työntekijöille Vunna 2006 ilmestyi Tampereen Ylipiststa pinnäytetyö, jssa selvitettiin varhaislapsuutensa vankilassa vangitun vanhemman kanssa viettävien lasten tilannetta (Rsi, Pösö ja Vierula 2006). Riksseuraamusvirast n lisäksi julkaissut vunna 2007 käsikirjan perheleiritiminnasta vankilassa (Riksseuraamusalan käsikirjja 2/2007). Vankeusrangaistusta surittavien vankien isyydestä n vunna 2009 tehty pinnäytetyö, jssa n tarkasteltu vankien kkemuksia isyydestä, isäksi tulemisesta ja isänä lemisesta sekä sitä, mitä vankeusrangaistus tarkittaa isyydelle (Kaukranta 2009). 2 Selvityksen tavite ja tteutus 2.1 Selvityksen tavite Selvityksen tavitteena n llut selvittää alustavasti vankien perheiden ssiaalista tilannetta ja vankeusrangaistuksen vaikutusta perheen ssiaaliseen tilanteeseen. Kiinnstuksen khteena vat lleet ensi sijassa asuminen, timeentul, velkaantuminen, viranmaisilta saatu apu ja yhteydenpit vankilassa levaan pulisn. Seuraaviin kysymyksiin n etsitty vastauksia: - Miten vankien perheet asuvat? - Mistä he saavat timeentulnsa ja nk timeentul muuttunut miehen vankeusrangaistuksen aikana? - Onk heidän mielialansa ja fyysinen terveytensä muuttunut miehen vankeusrangaistuksen aikana? - Ovatk he saaneet apua viranmaisilta ja klmannelta sektrilta miehen vankeusrangaistuksen aikana? - Mitkä tekijät vat haitanneet yhteydenpita vankilassa levan pulisn ja isän kanssa? Selvitys tehtiin strukturidun kysymyslmakkeen avulla. Useissa kysymyksissä vastaajilla li kuitenkin mahdllisuus kirjittaa lisätietja asiasta. Kyselyn khderyhmäksi valittiin miesvankien avi- ja avpulist sekä naisystävät. Suurin sa vangeista n miehiä, jten vankeus kskettaa erityisesti naispulisia pulisita ja kumppaneita. Naisvankien pulist jäivät siten tämän selvityksen ulkpulelle. Tähän ratkaisuun vaikuttivat myös aikataululliset syyt.

7 3 Khderyhmää päätettiin tavitella vankiliden vierailuajilta, kska muissa yhteyksissä heidän tavittamisensa lisi llut vaikeaa. Ajankäytöllisistä syistä khdevankiliksi saatiin suuria vankilita Etelä- Sumen aluevankilan alueelta. Kaikkiaan käytiin klmessa vankilassa sekä Vapautuvien Tuki ry:n kahdella perheleirillä. Vapautuvien Tuki ry:n perheleireiltä saatiin myös jitakin vastaajia, jiden mies suritti vankeusrangaistustaan Etelä-Sumen aluevankilan ulkpulella. Selvityksen tekemiseen n saatu Riksseuraamusvirastn lupa. Selvitys n sa Kriminaalihulln tukisäätiössä tekeillä levaa rangaistuksesta vapautuvan kuntutujan asemaa kskevaa selvitystä Selvityksen tteutus Kysely tteutettiin siten, että kussakin klmessa Etelä-Sumen aluevankilan alueella sijaitsevassa vankilassa käytiin kaksi kertaa viiknlpun tapaamisaikina välisenä aikana. Vankilan dtustilassa kysymyslmakkeiden jakaminen tteutettiin siten, että dtustilaan tulevilta vierailijilta kysyttiin, livatk he vangin avi- tai avpulisita tai naisystäviä. Myönteisen vastauksen jälkeen heille annettiin kysymyslmake palautuskurineen selvitykseen liittyvän infrmaatin kanssa. Osa vastaajista täytti kaavakkeen dtustilassa, enemmistö tti kaavakkeen kuitenkin mukaansa ja palautti sen pstitse. Lmakkeiden jakajat livat vankilan dtustilassa pääsääntöisesti vierailuajan alkamisesta viimeisten vierailijiden pistumiseen saakka. Vapautuvien Tuki ry:n perheleireillä kyselystä kerrttiin vangeille ja heidän pulisilleen Kriminaalihulln tukisäätiön asiamiesvierailun yhteydessä. Ensimmäisellä perheleirillä vierailtiin lkakuussa 2008 ja tisella perheleirillä marraskuussa Lkakuun perheleirillä vastaajat saivat kysymyslmakkeet jälkikäteen pstitse ktiinsa ja palauttivat lmakkeet samin pstitse. Tisella perheleirillä vastaajat vastasivat kysymyksiin heti paikan päällä. Kysymyslmakkeita jaettiin kaikkiaan 82 kpl ja niistä palautui 54 kpl. Vastausprsentiksi tulee 66, mitä vidaan pitää erittäin krkeana ja kertvan kyselyn tärkeydestä vankien pulisille ja naisystäville. Tästä kert myös se, että khderyhmään kuuluneista suurin sa tti kysymyslmakkeen sitä tarjttaessa. Henkilökhtainen kntakti saatti myös mtivida vastaamiseen. Vaikutelmaksi jäi, että kyselylle li selvä tarve ja vastaajille tärkeää, että heidän asiistaan ja kkemuksistaan ltiin kiinnstuneita. Myös mnet khderyhmään kuulumattmat, erityisesti vankien vanhemmat, lisivat tivneet vivansa vastata kyselyyn. Kyselyyn vastanneiden määrä, 54 vastaajaa, n kuitenkin lukumääräisesti melk pieni. Vastaajat vat valikituneet sen mukaan, ketkä sattuivat tulemaan vankilavierailulle kyselyajankhtana ja sen mukaan, keitä

8 4 li valittu Vapautuvien Tuki ry:n perheleirille. On letettavaa, että vastaajat vat valikituneita myös siten, että hun-saisimmat lmakkeen saajat jättivät palauttamatta lmakkeen. 2.3 Raprtin rakenne Raprtti etenee siten, että ensin esitellään perustietja vastaajista ja vangeista. Sen jälkeen käsitellään vastaajien perhesuhteita, timeentula, velkaantumista, mielialaa ja terveyttä, avun saantia viranmaisilta sekä yhteydenpita vankilassa levan pulisn ja isän kanssa. Raprtin lpussa esitellään vastaajien kyselylmakkeelle vapaamutisesti kirjittamia ajatuksia ja kkemuksia. Nämä ns. kmmentit käsittelevät vastaajille tärkeitä asiita, jtka li mahdllista tuda esille kyselyn avulla. Siksi niitä käsitellään varsin tarkasti. Kmmentit kskevat yhteydenpita vankilassa levan pulisn ja isän kanssa, tiedn tarvetta vankiliden käytännöistä ja yhteiskunnan tukitimista sekä vastaajien vankilassa kkemaa khtelua. Kyselyn perusteella esitetään suuntaa-antavia jhtpäätöksiä ttaen humin aineistn kk ja valikituminen. 3 Tietja vastaajista ja vangeista 3.1 Keitä vastaajat livat? Selvityksen khderyhmänä livat miesvankien avi- ja avpulist sekä naisystävät. Kyselyyn vastanneissa li lähes yhtä paljn sekä avi- että avliitssa levia (taulukk 1). Jka kymmenes li naisystävä. Runsaalla kahdella klmassalla (70 %) li alle 18-vutiaita lapsia. Lapsia li kaikkiaan 65, jista 11 asui muualla kuin äidin luna, pääasiassa isän tai muiden sukulaisten luna. Vastaajien keski-ikä li 32 vutta. Nurin vastaajista li 20-vutias ja vanhin 57-vutias. Kaksi klmassaa li iältään vutiaita (taulukk 2). Yleisin peruskulutus li keski- tai peruskulu, jnka li surittanut kaksi klmassaa vastaajista (taulukk 3). Jka neljäs li surittanut lukin tai ylippilastutkinnn. Vain 4 % ei llut surittanut ppivelvllisuutta lppuun. Ammatillista kulutusta li klmella neljästä (taulukk 4). Valtasa heistä li surittanut tisen asteen ammatillisen kulutuksen (entisiä kulu- tai pistasteen tutkintja). 15 % li käynyt ammattikurssin ja lähes jka kymmenes li surittanut krkeakulu- tai ylipisttasisen tutkinnn. 24 %:lla ei llut ammatillista

9 5 kulutusta. Susituimmat kulutusalat liittyivät kaupalliseen alaan (merknmi, y-merknmi), hitalihin (lastenhitaja, lähihitaja) ja ravintla-alaan (kkki). Taulukk 1. Vastaajan suhde vankiin % N Avipulis Avpulis Naisystävä 9 4 Yhteensä Taulukk 2. Vastaajien ikä Ikä % N Alle 25-vutias vutias vutias vutias yli 40-vutias Yhteensä Taulukk 3. Vastaajien peruskulutus % N Peruskulutus kesken 4 2 Kansakulu 6 3 Keski- tai peruskulu Luki tai y-tutkint Yhteensä Taulukk 4. Vastaajien ammatillinen kulutus % N Ei ammatillista kulutusta Ammattikurssi 15 8 Kulu- tai pisttas. tutkint Krkeakulututkint 9 5 Jkin muu 3 2 Yhteensä

10 6 64 % vastaajista asui pääkaupunkiseudulla, Helsingissä, Vantaalla ja Espssa. Lput asuivat eri pulilta Etelä- ja Keski-Sumea. Phjisin asuinkunta li Kkkla. Vukra-asunnssa asuminen li tavallisinta: 43 % asui kunnan vukra-asunnssa ja 33 % yksityisessä vukraasunnssa (taulukk 5). Omistusasunnssa asui harvempi kuin jka viides. Perhekuntutuksessa, tukiasunnssa, asunnttmana ja sukulaisten luna asui kussakin yksi henkilö. Kk väestön asumiseen verrattuna vukra-asuminen li selvästi yleisempää. Kyselyajankhtana vastaajista yli pulet li työssä (56 %) (taulukk 6). Suurin sa työssäkäyvistä teki kkpäiväistä palkkatyötä. Äitiyslmalla tai hitvapaalla li 15 %, saman verran li myös työttömänä. Opiskelijita ja pitkällä sairauslmalla levia li myös jukssa. Taulukk 5. Vastaajien asumismut % N Kunnan vukra-asunnssa Yksityisessä vukra-asunnssa Omistusasunnssa 17 9 Muualla 7 4 Yhteensä Taulukk 6. Vastaajien pääasiallinen timinta % N Työssä Äitiyslmalla tai hitvapaalla 15 8 Työtön 15 8 Opiskelija 5 3 Sairauslmalla 4 2 Muualla 5 3 Yhteensä Tietja vankeusrangaistusta surittavista miehistä Miesten keski-ikä li 36 vutta iän vaihdellessa 22 ikävudesta 52 ikävuteen. Nuria alle 25-vutiaita li vain vähän miesten iän painttuessa yli 29-vutiaisiin (taulukk 7). Miesten saamat tumit livat pitkiä: 75 %:lla tumi li yli vuden pituinen ja 55 %:lla tumin pituus li yli 2 vutta (taulukk 8). Jukssa li viisi elinkautiseen vankeusrangaistukseen tumittua. Ensimmäistä tai tista vankeusrangaistustaan

11 7 suritti jka viides (taulukk 9). Mninkertaisia uusijita li paljn: viidettä tai useampaa vankeustumita suritti peräti 38 % miehistä. Taulukk 7. Vankeusrangaistusta surittavien miesten ikä % N Alle 25-vutias vutias vutias vutias yli 40-vutias Yhteensä Taulukk 8. Tumin pituus % N Alle puli vutta 10 5 Puli vutta 1 vusi vutta vutta Yli 3 vutta Yhteensä Taulukk 9. Tumin useus % N Ensimmäinen tumi Tinen tumi Klmas tumi 8 4 Neljäs tumi 12 6 Viides tai useampi tumi Yhteensä

12 8 4 Ssiaalinen tilanne 4.1. Perhesuhteet Valtasa vastaajista (81 %) li asunut vankeusrangaistusta surittavan miehensä kanssa yhdessä ennen vankeusrangaistusta. Yhdessä asumisajat livat pitkiä: keskimäärin yhdessä asumista li llut 5 vutta ennen vankeusrangaistuksen alkamista. Lyhimmillään yhdessä asuminen li kestänyt kaksi kuukautta, pisimmillään 17 vutta. Niistä, jtka eivät lleet asuneet yhdessä, li pulet aviliitssa. Aviliitt lienee tällöin useimmiten slmittu vankeusrangaistuksen aikana. Lähes klmella neljässalla (70 %) vastaajista li alle 18-vutiaita lapsia (taulukk 10). Lapsia li kaikkiaan 65, jista lähes pulet li alle kuluikäisiä. 11 lasta eli 17 % lapsista asui muualla kuin äidin luna, pääasiassa isän tai muiden sukulaisten luna. Klme lasta asui perhekdissa tai lastensujelulaitksessa. Perheet livat mnimutisia. Yli pulet perheistä li sellaisia, jissa li lapsia vain vastaajan aikaisemmasta tai aikaisemmista liitista (taulukk 11). Runsaalla klmanneksella vastaajista li perheessä pelkästään yhteisiä lapsia nykyisen miehen kanssa. Lisäksi li perheitä, jissa li sekä yhteisiä lapsia että lapsia vastaajan aikaisemmasta liitsta. Yhteisiä lapsia li kaikkiaan 30. Jka viides lapsiperhe li suurperhe, jssa lapsia li klme tai useampi. Taulukk 10. Lapsiperheet Vastaajista lapsiperheellisiä Perheissä alle 18-vutiaita lapsia Lapsista alle kuluikäisiä Lapsista yhteisiä nykyisen miehen kanssa 70 % (38 perhettä) 65 lasta 43 % (28 lasta) 46 % (30 lasta) Taulukk 11. Lapsiperheiden mnimutisuus % N Vain vastaajan ja nykyisen miehen yhteisiä lapsia Vain vastaajan lapsia aikaisemmista liitista Yhteisiä lapsia sekä lapsia vastaajan aik.liitista 10 4 Sekä miehen että vastaajan lapsia aik. liitista 3 1 Yhteensä

13 Timeentul Vastaajilta kysyttiin tulnlähteistä kyselyajankhtana. Tällöin li mahdllista merkitä kaikki saadut tult sekä palkkatult että ssiaalietuudet. Yli pulet vastaajista (56 %) sai kyselyajankhtana palkkatula (kuvi 1). Palkkatuln lisäksi mnet saivat ssiaalietuuksia, yleisimmin lapsilisää ja elatustukea, mutta myös asumistukea ja ansisidnnaista työttömyysturvaa (sviteltua päivärahaa). Kukaan palkkatula saavista ei saanut timeentultukea. Vajaa pulet sai pääasiallisen timeentulnsa ssiaalietuuksista. Yleisimmin saatiin äitiys- ja vanhempainrahaa tai ktihidntukea tai työttömyyspäivärahaa. Lähes jka kymmenennellä pääasiallinen timeentul tuli timeentultuesta, jta täydensi asumistuki ja usein myös elatustuki ja lapsilisä. Nämä henkilöt livat työttömiä, jten kyseessä lienee llut työttömyysturvan karenssi. Kaikkiaan timeentultukea sai jka viides eli 22 % vastaajista (kuvi 2). Timeentultuella täydennettiin ensisijaisia etuuksia, pääasiassa ktihidntukea ja äitiys- ja vanhempainrahaa, mutta myös työttömyysturvan peruspäivärahaa ja kuntutusrahaa. Yleistä asumistukea sai jka klmas (33 %). Mnilla vastaajilla li lapsia edellisistä liitista, jten elatustukea saatiin usein. Muutama vastaaja li alkanut saada elatustukea avi- tai avmiehen vankeusrangaistuksen aikana. Kuvi1. Vastaajien pääasiallinen timeentul kyselyajankhtana (%) Palkkatul Äitiys tai vanh.raha tai kh.tuki Työttömyysturva Timeentultuki Opinttuki Sairauspäiväraha

14 10 Kuvi 2. Vastaajien asumis-, elatus- ja timeentultuen sekä lapsilisän saanti kyselyajankhtana (%) Asumistuki Elatustuki Timeentultuki Lapsilisä Vastaajilta kysyttiin timeentuln muuttumisesta miehen vankeusrangaistuksen aikana verrattuna vankeusrangaistusta edeltävään aikaan. Lähes pulet vastaajista arvii timeentulnsa muuttuneen jk selvästi hunmpaan tai jnkin verran hunmpaan suuntaan. 38 %:lla ei llut tapahtunut muutsta ja 7 % katsi timeentulnsa muuttuneen parempaan suuntaa. (Kuvi 3). Kun tarkastellaan niitä vastaajia, jtka katsivat timeentulnsa muuttuneen selvästi hunmpaan suuntaan, havaitaan, että suurimmalla salla heistä timeentul li kyselyajankhtana ssiaaliturvan varassa. Ssiaaliturva li mudstanut heidän pääasiallisen timeentulnsa j ennen miehen vankeusrangaistustakin. Timeentuln hunntuminen liittyi siihen, että pulisn tult livat jääneet pis vankeusrangaistuksen takia. Useimmilla li alle 18-vutiaita lapsia. Käytännössä äidit livat yksinhultajia miehen llessa vankilassa Timeentuln hunnemiseen liittyi myös terveydentilan hunneminen. Tämä kski sekä fyysistä että psyykkistä kettua terveydentilaa. Osalla li myös kkemus, etteivät he lleet saaneet viranmaisapua, vaikka li sitä hakenut. Ne, jtka livat saaneet viranmaisapua livat saneet apua useimmin terveydenhullsta ja psykiatrian pliklinikalta/mielenterveystimiststa ja seurakunnasta. Niillä vastaajilla, jtka kertivat taludellisen tilanteensa parantuneen, li ma elämäntilanne muuttunut jk työnsaannin tai työttömyysturvan mudssa.

15 11 Kuvi 3. Vastaajien timeentuln muuts miehen vankeusrangaistuksen aikana (%) Selvästi hunmpaan suuntaan Jnkin verran hunmpaan suuntaan Ei muutsta Jnkin verran parempaan suuntaan Selvästi parempaan suuntaan Ei saa sana 4.3. Velkaantuneisuus Vastaajilta kysyttiin velkjen eurmäärää ja velkalajia. Kyseessä livat sekä jmmankumman pulisn mat että yhteiset velat. 91 % vastaajista ilmitti, että heillä li velkaa. Velkjen määrä vaihteli 300 eursta eurn. Lähes kahdella klmassalla velkjen määrä jäi alle eurn (kuvi 4). Keskimäärin velkaa li runsaat eura talutta khti. Keskimääräistä velkaa nstavat ne taludet, jiden velat livat satja tuhansia eurja. Velkamääriä tarkasteltaessa n muistettava, että velkjen määrät vat vastaajien muistinvaraisia arviita. Kaikki vastaajat eivät lleet tietisia pulisidensa velkjen määristä, jten tässä suhteessa tdelliset velkamäärät vivat lla jpa suurempia. Tisaalta ihmiset helpsti arviivat velat tdellista suuremmiksi. Osa vastaajista jätti myös kknaan vastaamatta velkjen määrää kskevaan kysymykseen.

16 12 Kuvi 4. Vastaajien ja heidän pulisidensa velkjen määrä (%) Alle eura eura eura yli eura Velkalajeittain tarkasteltuna eniten li riksperusteisia velkja, jita li 42 %:lla (kuvi 5). Opintvelkja, samaksuvelkja ja luttkrttiluttja li jka viidennellä. Asuntvelkaa li harvemmalla, kska valtasa vastaajien perheistä asui vukra-asunnssa. Myös pikavippejä li vähän. Maksamattmia sakkja li lähes jka klmannella. Lähes pulella eli 48 %:lla velkja li mennyt ulsttn. Vidaan pitää jpa myönteisenä sitä, että humattava sa vastaajista li kuitenkin pystynyt hitamaan raha-asiitaan siten, että ulstlta li ainakin tistaiseksi vältytty. Harvalla perheellä li vain yhtä velkalajia. Valtasalla li vähintään klmea eri velkalajia, enimmillään perheellä saatti lla kaikkia esillä lleita velkalajeja. Kysyttäessä viranmaisavun saannista sekä ennen miehen vankeusrangaistusta että miehen vankeusrangaistuksen aikana vain yksi vastaaja ilmitti saaneensa apua kunnallisesta velkaneuvnnasta.

17 13 Kuvi 5. Vastaajien ja heidän pulisidensa velat velkalajeittain (%) Mieliala ja terveys Perheenjäsenen vankeusrangaistus vaikuttaa hyvin mnella tavalla perheen elämään ja saattaa vaikuttaa pulisn jaksamiseen, mielialaan ja fyysiseen terveyteen. Siksi vastaajien arvita kysyttiin mielialan ja fyysisen terveyden muuttumisesta miehen vankeusrangaistuksen aikana Mielialan muuts Yli pulet vastaajista katsi mielialansa hunntuneen miehen vankeusrangaistuksen aikana (kuvi 6). Jka viidennellä mieliala li pysynyt entisellään ja jka kymmenennellä mieliala li parantunut.

18 14 Kuvi 6. Vastaajien mielialan muuttuminen miehen vankeusrangaistuksen aikana (%) Hunntunut Entisellään Parantunut Ei saa sana Vastaajilla li myös mahdllisuus kerta tarkemmin siitä, miten he kkivat mielialansa hunntuneen. Vastauksissa tutiin esille erityisesti masennusta, väsymystä, mielialjen vaihtelua sekä yksinäisyyden ja ikävän kkemuksia. Mnet kertivat yksin selviämisen raskaudesta. Hieman yllättäen lapsettmat viestittivät tästä lapsellisia useammin. Seuraavaan n kttu lapsettmien vastaajien kkemuksia: Keskivaikea masennus, epävakaa mieliala (41-vutias avipulis, jnka miehellä li elinkautinen tumi). Olen erittäin masentunut ja ahdistunut ja syön ahdistuslääkkeitä (22-vutias avpulis, jnka miehellä li 11 kuukauden tumi). Hulestunut, miksi taas? Masentaa, turhauttaa. Myös miehen mustasukkaisuus ja epäluulisuus ahdistaa (57-vutias avipulis, jnka miehellä li klmen kuukauden tumi). Vaikka taludellinen tilanne n vakaampi ja asiat hituvat paremmin, niin ken kuitenkin aikajin itseni yksinäiseksi. Välillä n raskasta, kun kukaan ei le auttamassa, vaan kaikesta n selvittävä yksin (36-vutias avpulis). Ajittain tulee jaksja, jllin n tdella masentunut l ja tuntuu, että ei jaksa yksin hulehtia kaikesta (25-vutias avpulis, jnka miehellä li kahden vuden tumi). Alle 18-vutiaiden lasten ja nurten äideillä esiintyi samin riittämättömyyden tunteita ja yksin selviämisen vaikeutta, mutta sen lisäksi vielä suru siitä, ettei lapsella llut isää arkipäivässä. Jtkut kkivat levansa

19 15 tdella yksin ystävistä ja sukulaisista hulimatta. Yksinäisyyden kkemus liittyi paitsi knkreettisen yksinln niin myös häpeään miehen vankeusrangaistuksesta ja vankeusrangaistuksen salailuun ja saatti jhtaa ihmisten välttelyyn. Masentuneisuutta, väsymystä, riittämättömyyden tunnetta (42-vutias 12-vutiaan lapsen äiti, jnka avmiehellä (ei lapsen bilginen isä) li elinkautinen tumi). Eniten paha mieli, jka vastaa lapsiin ja aivan kaikkeen jkapäiväisessä arjessa (35-vutias neljän 3-14-vutiaan lapsen äiti, jnka avmiehen tumi li 13 vutta). Jatkuva ikävä ja dtus masentaa ja ahdistaa (32-vutias 5-vutiaan lapsen äiti, jnka avmiehen tumi li 10 vutta). Taakka asiiden hitamisesta pelkästään minulla, jka n lisännyt ahdistusta ja masennusta (35-vutias 14- ja 15-vutiaiden lastensujelulaitkseen sijitettujen lasten äiti, jnka miehellä li pulentista vuden tumi). Olen tdella yksin vaikka ystäviä ympärillä. Ken kasvattaneeni kalterit itseni ympärille. Itku tulee päivittäin (41-vutias 16- ja 11-vutiaiden nurten äiti, jnka avmiehellä li kahden vuden tumi). Ikävä, salailu, välttelee ihmisiä, jtka eivät tiedä vankeusrangaistuksesta (40-vutias 10- ja 4-vutiaiden lasten äiti, jnka avimiehellä ensimmäinen alle vuden pituinen tumi.) Jillakin vastaajilla mieliala li parantunut miehen vankeusrangaistuksen aikana. Heitä li 8 % vastaajista. Yksi vastaaja perusteli mielialan parantumista seuraavasti: Jatkuva huli ja stressi pis, tilalla ikävä, mutta se ei le henkisesti niin raskasta (33-vutias 10-vutiaan lapsen äiti, avimiehellä ensimmäinen tumi 4 vutta 6 kuukautta) Fyysisen terveydentilan muuts Pulet vastaajista katsi, että heidän fyysinen terveydentilansa li pysynyt entisellään (kuvi 7). Kuudella prsentilla terveydentila li parantunut. Jka klmas katsi kuitenkin terveydentilansa muuttuneen hunmpaan suuntaan. Esille tutiin tässäkin eniten stressiä, masennusta, väsymystä ja uupumusta eli samja asiita kuin mielialan khdalla, mutta myös rukahaluun liittyviä ngelmia sekä uusien sairauksien diagnsintia tai vanhjen sairauksien pahenemista. Sairauksina mainittiin migreeni, reuma ja aivinfarkti. Fyysisen terveyden hunneminen liittyi mielialan hunnemiseen. Kaikki, jtka kertivat fyysisen terveydentilansa hunntuneen, ilmittivat myös mielialansa hunntuneen.

20 16 Kuvi 7. Vastaajien fyysisen terveydentilan muuttuminen miehen vankeusrangaistuksen aikana (%) Hunntunut Entisellään Parantunut Ei saa sana 5. Avun saanti ja riittävyys 5.1. Avun saanti viranmaispalveluista ja klmannelta sektrilta Vastaajilta kysyttiin, livatk he saaneet apua eri viranmaispalveluista ja klmannen sektrin järjestöiltä miehen vankeusrangaistuksen aikana. Kysymyksessä li eritelty seuraavat viranmaispalvelut: - ktipalvelu - perheneuvla - ikeusaputimist - päihdepalvelut - lastensujelun ssiaalityöntekijä - timeentultuki - kunnallinen velkaneuvnta - psykiatrian pliklinikka/mielenterveystimist - terveydenhult sekä - järjestöt, esimerkiksi Vankien Omaiset, Mannerheimin Lastensujeluliitt, Kriminaalihulln tukisäätiö

21 17 Pulet vastaajista li saanut apua jltakin edellä mainitulta viranmaiselta miehen vankeusrangaistuksen aikana. 45 % ei llut tarvinnut apua ja 4 % ei llut saanut tarvitsemaansa apua. (Kuvi 8). Kuvi 8. Vastaajien viranmais- ja järjestöavun saanti (%) Saanut apua Ei tarvinnut apua Ei saanut apua Yleisimmin apua li saatu timeentultuesta (kuvi 9). Enemmistö timeentultukea saaneista ei llut saanut tai hakenut muuta apua. Melk usein apua li saatu päihde- ja mielenterveyspalveluista sekä terveydenhullsta, samin myös lastensujelusta. Yksittäisenä avun lähteenä mainittiin perheneuvla ja kunnallinen velkaneuvnta. Järjestöistä tuli esille mm. Pelastusarmeija, Stp huumeille ry ja Pelastusarmeija. Seurakunnasta mainittiin erityisesti diakniatyö. Apua li saatu ensisijaisesti yhdeltä tai kahdelta viranmaiselta, minkä lisäksi myös järjestöt livat auttaneet. Enimmillään perhe li saanut apua jpa kuudelta eri timijalta. Kuvi 9. Vastaajien avun saanti eri viranmaispalveluista ja klmannen sektrin järjestöiltä (%)

Tämä ruutu näkyy ainoastaan esikatselutilassa.

Tämä ruutu näkyy ainoastaan esikatselutilassa. FINLAND_Decisin_Making_March_3_4cuntry_study(1) Tämä kysely n sa neljän maan vertailututkimusta, jssa tutkitaan päätöksenteka lastensujelussa Nrjassa, Sumessa, Englannissa ja Yhdysvallissa. Samat kysymykset

Lisätiedot

Omaishoitajienkuntoutuskurssit

Omaishoitajienkuntoutuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Omaishitajienkuntutuskurssit Omaishitajien kuntutuskurssit, Omaishitajien kuntutuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus, Peltotuki 2016.1

Ajankohtaiskatsaus, Peltotuki 2016.1 Ajankhtaiskatsaus, Pelttuki 2016.1 Sftsal Oy huhtikuu 2016 Seuraa Pelttuen alkuruudun Tiedtteet-timinta ja sivustn www.sftsal.fi ajankhtaistiedtteita! Lyhyesti Muista palauttaa 5 vuden viljelysuunnitelma

Lisätiedot

Uniapneaoireyhtymää sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit

Uniapneaoireyhtymää sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Uniapneaireyhtymää sairastavien aikuisten kuntutuskurssit, sittaiset perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital

Lisätiedot

CAVERION OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS. 1. Hallituksen tehtävien ja toiminnan perusta. 2. Hallituksen kokoonpano ja valintamenettely

CAVERION OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS. 1. Hallituksen tehtävien ja toiminnan perusta. 2. Hallituksen kokoonpano ja valintamenettely CAVERION OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS 1. Hallituksen tehtävien ja timinnan perusta Hallituksen tehtävät ja timintaperiaatteet perustuvat Sumen lainsäädäntöön, erityisesti sakeyhtiölakiin ja arvpaperimarkkinalakiin

Lisätiedot

Muistisairauksia sairastavien aikuisten sopeutumisvalmennuskurssit, parikurssit

Muistisairauksia sairastavien aikuisten sopeutumisvalmennuskurssit, parikurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Muistisairauksia sairastavien aikuisten speutumisvalmennuskurssit, parikurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital speutumisvalmennuskurssi,

Lisätiedot

Maahantuojat: omavalvontasuunnitelman ja sen toteutumisen tarkastuslomakkeen käyttöohje

Maahantuojat: omavalvontasuunnitelman ja sen toteutumisen tarkastuslomakkeen käyttöohje Esittelijä Nurttila Annika Sivu/sivut 1 / 6 Maahantujat: mavalvntasuunnitelman ja sen tteutumisen tarkastuslmakkeen käyttöhje Tarkastuksen tavitteena n selvittää, nk maahantujalla mavalvntasuunnitelmassaan

Lisätiedot

Etelä-Savon alueen arvio kulttuurin ja luovan talouden toimintaedellytyksistä 2013: kolmas sektori Etelä-Savossa vuosina 2009-2013

Etelä-Savon alueen arvio kulttuurin ja luovan talouden toimintaedellytyksistä 2013: kolmas sektori Etelä-Savossa vuosina 2009-2013 7.2.2014 Opetus- ja kulttuuriministeriö Kirsi Kaunisharju Sähköp. kirsi.kaunisharju@minedu.fi Arvi kulttuurin ja luvan taluden timintaedellytyksistä 2013, hjeistus 7.11.2013 Etelä-Savn alueen arvi kulttuurin

Lisätiedot

Aktia-konsernin palkka- ja palkkioselvitys

Aktia-konsernin palkka- ja palkkioselvitys Aktia-knsernin palkka- ja palkkiselvitys Tämä selvitys nudattaa hallinnintikdin (1.10.2010) susitusta 47, jnka mukaan Aktian tulee selvittää Aktia Pankki Oyj:n (Aktia) timitusjhtajalle, muulle knserninjhdlle,

Lisätiedot

Lasten niveltulehdusta sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit

Lasten niveltulehdusta sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Lasten niveltulehdusta sairastavien speutumisvalmennuskurssit Nurten speutumisvalmennuskurssit, sittaiset t Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012

Lisätiedot

REKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Toimintamalli muutostilanteessa

REKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Toimintamalli muutostilanteessa Rekisterinpitäjän muutkset 1(7) REKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Timintamalli muutstilanteessa Ptilasasiakirjan rekisterinpitäjä: alkutilanne Tiet ptilaan hidssa syntyvien asiakirjjen rekisterinpitäjästä tallennetaan

Lisätiedot

SPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI

SPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI SPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI Tampellan esplanadi 6, 33100 Tampere, puh. 010 841 1880, fax 010 841 1888, www.pallliitt.fi/tampere Jaettu vastuu auttaa yhteisöä kehittymään Ihmisyhteisöt rakentuvat

Lisätiedot

Koulutustilaisuudessa tehtiin kolme ryhmätyötä. Seuraavassa on koonti ryhmätöiden tuloksista.

Koulutustilaisuudessa tehtiin kolme ryhmätyötä. Seuraavassa on koonti ryhmätöiden tuloksista. EKOTUKIKITOIMINNAN PERUSKOULUTUS OSA II MAANANTAI 13.2.2012 Kulutustilaisuudessa tehtiin klme ryhmätyötä. Seuraavassa n knti ryhmätöiden tulksista. Alussa phdittiin mitä tulee mieleen kestävästä kuluttamisesta.

Lisätiedot

MAKSETUISTA ELÄKKEISTÄ ELÄKESELVITTELYÄ VARTEN ETK:LLE ANNETTAVAN ELÄKEMENOTIEDOSTON SEKÄ PERINTÄTIEDOSTON TÄYTTÖOHJE VUODELLE 2013

MAKSETUISTA ELÄKKEISTÄ ELÄKESELVITTELYÄ VARTEN ETK:LLE ANNETTAVAN ELÄKEMENOTIEDOSTON SEKÄ PERINTÄTIEDOSTON TÄYTTÖOHJE VUODELLE 2013 1 (25) MAKSETUISTA ELÄKKEISTÄ ELÄKESELVITTELYÄ VARTEN ETK:LLE ANNETTAVAN ELÄKEMENOTIEDOSTON SEKÄ PERINTÄTIEDOSTON TÄYTTÖOHJE VUODELLE 2013 Sisällysluettel OSA I: ELÄKEMENOTIEDOSTON TÄYTTÖOHJE... 3 YLEISTÄ...

Lisätiedot

TULOSKORTTI TULOSKORTTI TOTEUTUS. Kirjasto updated yhteiskehittäminen. KIRJASTO UPDATED yhteiskehittäminen Kirjasto treenaa nuoria hanke 1) LÄHTÖKOHTA

TULOSKORTTI TULOSKORTTI TOTEUTUS. Kirjasto updated yhteiskehittäminen. KIRJASTO UPDATED yhteiskehittäminen Kirjasto treenaa nuoria hanke 1) LÄHTÖKOHTA TULOSKORTTI Kirjast updated yhteiskehittäminen Helsingin kaupunginkirjast & Dems Helsinki 9.2.2016 TULOSKORTTI KIRJASTO UPDATED yhteiskehittäminen Kirjast treenaa nuria hanke TOTEUTUS 1) LÄHTÖKOHTA Nurten

Lisätiedot

KUSTANNUSTOIMITTAJIEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU

KUSTANNUSTOIMITTAJIEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU PÖYTÄKIRJA VIESTINNÄN KESKUSLIITTO SUOMEN JOURNALISTILIITTO KUSTANNUSTOIMITTAJIEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU Aika 3.6.2016 Paikka Eteläranta 10, Helsinki Läsnä Elina Nissi edustaen VKL:a Ltta

Lisätiedot

Leena Suurpää, Nuorisotutkimusverkosto (Nuorisotutkimusseura ry.), puheenjohtaja Katariina Soanjärvi, Humanistinen ammattikorkeakoulu, sihteeri

Leena Suurpää, Nuorisotutkimusverkosto (Nuorisotutkimusseura ry.), puheenjohtaja Katariina Soanjärvi, Humanistinen ammattikorkeakoulu, sihteeri 1 Nuristyön kehittämisverkst MUISTIO 4/2010 Kkus: Krdinaatiryhmän kkus Aika: ti 30.11.2010 kl 13.00 15.55 Paikka: Läsnä: DIAK (etelä), Järvenpää Päivi Harinen, Itä-Sumen ylipist (YUNET) Elna Hirvnen, Tampereen

Lisätiedot

1. Yleistä. Tavoitteet vuodelle 2016

1. Yleistä. Tavoitteet vuodelle 2016 Timintasuunnitelma 2016 1. Yleistä JyväsRiihi ry n vunna 2000 perustettu maaseudun kehittämisyhdistys eli Leader-ryhmä. Yhdistys aktivi alueen timijita maehtiseen kehittämiseen ja yhteistyöhön. Timinnan

Lisätiedot

Onko Suomessa, enää, sosiaaliturvaa? TILAISUUSMUISTIO MAALISKUU 2016

Onko Suomessa, enää, sosiaaliturvaa? TILAISUUSMUISTIO MAALISKUU 2016 Onk Sumessa, enää, ssiaaliturvaa? -tilaisuuden muisti maaliskuu 2016 sivu 1 / 10 Kuka kuuntelee köyhää? -verkst Onk Sumessa, enää, ssiaaliturvaa? TILAISUUSMUISTIO MAALISKUU 2016 Phjamuistiinpant kirjittanut

Lisätiedot

Ongelma 1: Mistä joihinkin tehtäviin liittyvä epädeterminismi syntyy?

Ongelma 1: Mistä joihinkin tehtäviin liittyvä epädeterminismi syntyy? Ongelma : Mistä jihinkin tehtäviin liittyvä epädeterminismi syntyy? 0-0 Lasse Lensu Ongelma : Miten vidaan pelata algritmisesti? 0-0 Lasse Lensu Ongelma : Onk mahdllista pelata ptimaalisesti? 0-0 Lasse

Lisätiedot

LUKITIETOA JA TAITOA VERKOSTA Hakuaika päättyy 5.6.2009

LUKITIETOA JA TAITOA VERKOSTA Hakuaika päättyy 5.6.2009 LUKITIETOA JA TAITOA VERKOSTA Hakuaika päättyy 5.6.2009 Khderyhmä: Alkupetuksen 1- lukkien pettajat Opettaja vi lisäksi nimetä työkavereistaan 1-2 pettajaa/erityispettajaa seuraamaan verkkluentja Millin:

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/7 28.04.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/7 28.04.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) 7 Perhekeskuspiltin valmistelutilanne HEL 2015-004845 T 06 00 00 Päätösehdtus Esittelijän perustelut päättää merkitä tiedksi perhekeskuspiltin valmistelun tilanteen.

Lisätiedot

DNA OY:N LAUSUNTO KUSTANNUSSUUNTAUTUNEEN HINNAN MÄÄRITTELYYN SOVELLETTAVASTA MENETELMÄSTÄ SUOMEN TELEVISIOLÄHETYSPALVELUIDEN MARKKINALLA

DNA OY:N LAUSUNTO KUSTANNUSSUUNTAUTUNEEN HINNAN MÄÄRITTELYYN SOVELLETTAVASTA MENETELMÄSTÄ SUOMEN TELEVISIOLÄHETYSPALVELUIDEN MARKKINALLA 1 (6) Vivi 1110/230/2013 DNA OY:N LAUSUNTO KUSTANNUSSUUNTAUTUNEEN HINNAN MÄÄRITTELYYN SOVELLETTAVASTA MENETELMÄSTÄ SUOMEN TELEVISIOLÄHETYSPALVELUIDEN MARKKINALLA [Liikesalaisuudet merkitty hakasulkein]

Lisätiedot

HAKUOHJE LIIKUNNALLISEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUKSIA VARTEN LUKUVUODELLE 2007-2008

HAKUOHJE LIIKUNNALLISEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUKSIA VARTEN LUKUVUODELLE 2007-2008 1(5) HAKUOHJE LIIKUNNALLISEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUKSIA VARTEN LUKUVUODELLE 2007-2008 YLEISTÄ Liikunnallisen iltapäivätiminnan kehittämishankkeiden tukemiseen liittyviä valtinavustuksia jaettaessa

Lisätiedot

VIHI-Forssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innovaatioiden kehittäminen (2012-2013) Poistotekstiilit 2012, Workshop -ryhmät 1-4

VIHI-Forssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innovaatioiden kehittäminen (2012-2013) Poistotekstiilit 2012, Workshop -ryhmät 1-4 VIHI-Frssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innvaatiiden kehittäminen (2012-2013) Pisttekstiilit 2012, Wrkshp -ryhmät 1-4 HAMK Frssa 24.5.2012 1. Suljetun tekstiilimateriaalin kierrn kehittäminen

Lisätiedot

Ongelma 1: Mistä joihinkin tehtäviin liittyvä epädeterminismi syntyy?

Ongelma 1: Mistä joihinkin tehtäviin liittyvä epädeterminismi syntyy? Ongelma : Mistä jihinkin tehtäviin liittyvä epädeterminismi syntyy? 0-0 Lasse Lensu Ongelma : Miten vidaan pelata algritmisesti? 0-0 Lasse Lensu Ongelma : Onk mahdllista pelata ptimaalisesti? 0-0 Lasse

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 Henkilöstöraprtti 2014 1 Raahen seudun hyvinvintikuntayhtymä HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 Yhteistyötimikunta 17.03.2015 Yhtymähallitus 25.03.2015 Pyhäjen kunnanvaltuust Raahen kaupunginvaltuust Siikajen kunnanvaltuust

Lisätiedot

Valtuutettu Antero Aulakosken valtuustoaloite Fennovoiman hankkeeseen valmistautumisesta

Valtuutettu Antero Aulakosken valtuustoaloite Fennovoiman hankkeeseen valmistautumisesta Valtuutettu Anter Aulaksken valtuustalite Fennviman hankkeeseen valmistautumisesta Valtuustalite Valtuutettu Anter Aulaksken valtuustkysymys 31.8.2015/Selntek Fennviman hankkeesta ja siihen valmistautumisesta:

Lisätiedot

20.6.2011. Hankinnasta on julkaistu ennakkoilmoitus HILMA- palvelussa 10.5.2011.

20.6.2011. Hankinnasta on julkaistu ennakkoilmoitus HILMA- palvelussa 10.5.2011. SUOJAVAATEPALVELUHANKINTA Peruspalvelukeskus Oiva liikelaits kuuluu Hlllan kunnan rganisaatin ja tuttaa ssiaali- ja perusterveydenhullnpalvelut yhteistiminta-alueen kuntien (Asikkala, Hllla, Hämeenkski,

Lisätiedot

Yhteistyösopimus Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka tutkimus- ja yhteistyöohjelman toteuttamisesta vuosina 2015 2018

Yhteistyösopimus Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka tutkimus- ja yhteistyöohjelman toteuttamisesta vuosina 2015 2018 Yhteistyöspimus Kaupunkitutkimus ja metrpliplitiikka -tutkimus- ja yhteistyöhjelman tteuttamisesta vusina 2015 2018 Yhteistyöspimus Kaupunkitutkimus ja metrpliplitiikka tutkimus- ja yhteistyöhjelman tteuttamisesta

Lisätiedot

Lausuntopyyntökysely

Lausuntopyyntökysely SOSIAALI-JA 1 0 TERVEYSMINISTERIÖ Lausuntpyyntökysely Ohjeet: Sähköisessä kyselylmakkeessa vi liikkua edestakaisin painamalla Edellinen- tai Seuraava - painikkeita. Kyselyssä n mahdllista edetä vastaamatta

Lisätiedot

Miksi suomalaisten syntyvyys on alhaista?

Miksi suomalaisten syntyvyys on alhaista? Miksi sumalaisten syntyvyys n alhaista? Ehkäisyvälineet Naisten kulutusajan pidentyminen Krkea aviitumisikä krkea synnyttämisikä, mikä heikentää hedelmällisyyttä eivätkä naiset enää ehdi tehdä mnta lasta

Lisätiedot

KUNTAKOORDINAATTORIEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Oppilas- ja opiskelijahuollon palvelurakenteen ja laadun kehittäminen

KUNTAKOORDINAATTORIEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Oppilas- ja opiskelijahuollon palvelurakenteen ja laadun kehittäminen KUNTAKOORDINAATTORIEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Oppilas- ja piskelijahulln palvelurakenteen ja laadun kehittäminen Oppilashult ja turvallisuuden edistäminen Kdin ja kulun yhteistyö Heidi Peltnen, petusneuvs 29.9.2010,

Lisätiedot

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHEKESKUS

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHEKESKUS POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHEKESKUS PERHEKESKUS PERHEKESKUKSESSA ON TARJOLLA SEURAAVANLAISIA PALVELUJA: 1. PERHENEUVOLA 2. PERHEOIKEUDELLISET PALVELUT 3. PERHETYÖ 1. PERHENEUVOLA

Lisätiedot

Taulukkolaskenta ja analytiikka (A30A01000) Excel-harjoitus 9 1/8 Avoin yliopisto Huhtikuu 2016

Taulukkolaskenta ja analytiikka (A30A01000) Excel-harjoitus 9 1/8 Avoin yliopisto Huhtikuu 2016 Taulukklaskenta ja analytiikka (A30A01000) Excel-harjitus 9 1/8 Avin ylipist Huhtikuu 2016 Oppimistavitteet: - Krk- ja kannattavuuslaskelmia Excelillä, NPV- ja IRR-funktit - Datan siistiminen pistamalla

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESIOPETUKSESSA (POL 16, 16a, 17, 17a )

KOLMIPORTAINEN TUKI ESIOPETUKSESSA (POL 16, 16a, 17, 17a ) KOLMIPORTAINEN TUKI ESIOPETUKSESSA (POL 16, 16a, 17, 17a ) YLEINEN TUKI Yleinen tuki n jkaiselle lapselle annettavaa esipetusta, jssa hänen yksilölliset tarpeensa ja ppimisedellytyksensä humiidaan yhteistyössä

Lisätiedot

Yhdessä lapsen parhaaksi järjestöt ja seurakunnat perhekeskustoimintaa kehittämässä Seminaari Helsingissä 10/2015

Yhdessä lapsen parhaaksi järjestöt ja seurakunnat perhekeskustoimintaa kehittämässä Seminaari Helsingissä 10/2015 Yhdessä lapsen parhaaksi järjestöt ja seurakunnat perhekeskustimintaa kehittämässä Seminaari Helsingissä 10/2015 KOOSTE SEMINAARIPÄIVÄN HAVAINNOISTA JA TULOKSISTA Kirjaukset: Tm Tarvainen, tm.tarvainen@ajatustal.fi

Lisätiedot

Kelan järjestelmä muodostaa erän apteekin yhden vuorokauden aikana lähettämistä ostoista.

Kelan järjestelmä muodostaa erän apteekin yhden vuorokauden aikana lähettämistä ostoista. 11 Tilitysmenettely Kelalta tai työpaikkakassalta tilitettävä kustannus syntyy sillin, kun lääkkeet luvutetaan asiakkaalle sairausvakuutuslain mukaisella krvauksella vähennettyyn hintaan. Kun lääkkeet

Lisätiedot

1. Johdanto. Jorma Koskinen Puheenjohtaja

1. Johdanto. Jorma Koskinen Puheenjohtaja 1. Jhdant Tämä n Lautamaan kyläyhdistyksen ensimmäinen kylän kehittämissuunnitelma, jnka tarkituksena n timia kaupunkisuunnitelun apuna sana yhdyskuntasuunnitelua. Lähtökhtana kyläsuunnittelussa vat lleet

Lisätiedot

Hyvinvointitieto hyvinvointijohtamisen työkaluna. Matti Vähäkuopus Oulun kaupunki matti.vahakuopus@ouka.fi 0505687731

Hyvinvointitieto hyvinvointijohtamisen työkaluna. Matti Vähäkuopus Oulun kaupunki matti.vahakuopus@ouka.fi 0505687731 Hyvinvintitiet hyvinvintijhtamisen työkaluna Matti Vähäkupus Oulun kaupunki matti.vahakupus@uka.fi 0505687731 Kertmus etenee vudesta ja valtuustkaudesta tiseen Hyvinvinnin rakenteet Oulun kaupunki Kaupungin

Lisätiedot

Lapin sosiaalityön kehittämisyksikkö, 1. kehittämisseminaari, MUISTIO

Lapin sosiaalityön kehittämisyksikkö, 1. kehittämisseminaari, MUISTIO Lapin ssiaalityön kehittämisyksikkö, 1. kehittämisseminaari, MUISTIO - Trstai 17.8.2006 kl 10 15 - Lapin ylipist, ls 21, Rvaniemi - Läsnä 25 henkilöä: Kaisa Kstam-Pääkkö, Asta Niskala, Maarit Pirttijärvi,

Lisätiedot

1. HAKIJAN TIEDOT Sukunimi Etunimet (alleviivaa puhuttelunimi) Syntymäaika

1. HAKIJAN TIEDOT Sukunimi Etunimet (alleviivaa puhuttelunimi) Syntymäaika Pätevyyden tteamisjärjestelmä mudstuu pätevyydet tteavista pätevyyslautakunnista ja niitä hitavista sihteerijärjestöistä sekä pätevyyslautakunnat nimittävästä ja pätevyydet rekisteröivästä FISE Oy:stä.

Lisätiedot

KR-Tukefin 2011-2012 Korjausrakentamiseen uusia toimintamalleja ARA ja TEKES. Loppuraportti

KR-Tukefin 2011-2012 Korjausrakentamiseen uusia toimintamalleja ARA ja TEKES. Loppuraportti KR-Tukefin 2011-2012 Krjausrakentamiseen uusia timintamalleja ARA ja TEKES Lppuraprtti Sisältö Tiivistelmä sivu 1. KR-Tukefin tuttavuushanke 3 1.1. KR-Tukefin- hanke ja sen tavitteet 3 1.2. Hankkeen eteneminen

Lisätiedot

ICOM CECA & UMAC Annual Conference 2014 Squaring the Circle? Research, Museum, Public Alexandria, 9-14 October

ICOM CECA & UMAC Annual Conference 2014 Squaring the Circle? Research, Museum, Public Alexandria, 9-14 October ICOM CECA & UMAC Annual Cnference 2014 Squaring the Circle? Research, Museum, Public Alexandria, 9-14 Octber Matkaraprtti Mari Jalkanen Tampereen musepalvelut, kulttuurikasvatusyksikkö TAITE Osallistuin

Lisätiedot

KELAN MÄÄRÄÄMÄT TYÖKYVYN ARVIOINTITUTKIMUKSET (SVL 15 L 13 JA KEL 61 ) VUOSINA 2015 2016

KELAN MÄÄRÄÄMÄT TYÖKYVYN ARVIOINTITUTKIMUKSET (SVL 15 L 13 JA KEL 61 ) VUOSINA 2015 2016 TEOS TUMA Palvelukuvaus Liite 1 KELAN MÄÄRÄÄMÄT TYÖKYVYN ARVIOINTITUTKIMUKSET (SVL 15 L 13 JA KEL 61 ) VUOSINA 2015 2016 Palvelukuvaus Liite 1 Kela KANSANELÄKELAITOS FOLKPENSIONSANSTALTEN 0 (31) PL 450,

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄ. TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMISOHJEET 1.9.2009 alkaen

PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄ. TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMISOHJEET 1.9.2009 alkaen PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄ TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMISOHJEET 1.9.2009 alkaen Vahvistettu hallituksen jastssa 19.8.2009 15 Liite nr 2/2009 2 Sisällysluettel: 1. Timeentultuen

Lisätiedot

RAPI: Reaaliaikaisen tiedonluovutusrajapinnan mahdollisuudet ja haasteet

RAPI: Reaaliaikaisen tiedonluovutusrajapinnan mahdollisuudet ja haasteet RAPI: Reaaliaikaisen tiednluvutusrajapinnan mahdllisuudet ja haasteet Lppuraprtti Tiednluvutusrajapinnan esiselvitys Versi 1.0H Laatija Tiednluvutusrajapinnan esiselvitys -prjekti 13.3.2012 Sisällysluettel

Lisätiedot

me-talo konsepti. Kohti myönteistä tulevaisuutta.

me-talo konsepti. Kohti myönteistä tulevaisuutta. me-tal knsepti. Khti myönteistä tulevaisuutta. 2 visi. 2050 Sumessa ei le yhtään syrjäytynyttä lasta eikä nurta painpistealueet. maahanmuuttajanuret mielenterveyden tuki ja palvelut kulutus työllistyminen

Lisätiedot

Toivon, että tulen pärjäämään Raportti uusien opiskelijoiden kyselystä 2015

Toivon, että tulen pärjäämään Raportti uusien opiskelijoiden kyselystä 2015 Tivn, että tulen pärjäämään Raprtti uusien piskelijiden kyselystä 2015 Minna Savlainen, Annina Lindberg, Glria Sal, Katja Kaulimäki, Pasi Aklahti ja Leena Tuuttila 2016 Sisältö 1 Jhdannksi... 3 2 Kyselyn

Lisätiedot

Aineistoa hankitaan laajasti ja monipuolisesti asiakkaiden erilaisiin tarpeisiin. Suosituksena on hankkia 300-400 kirjaa/1000 asukasta.

Aineistoa hankitaan laajasti ja monipuolisesti asiakkaiden erilaisiin tarpeisiin. Suosituksena on hankkia 300-400 kirjaa/1000 asukasta. Liite 1: Rvaniemen kaupunginkirjastn kkelmahjeet Kkelmahjeet Kirjast n lemassa asiakkaita varten ja sen aineistn tulee heijastaa heidän tarpeitaan ja tiveitaan. Kirjastlla n myös vanhat sivistykselliset

Lisätiedot

Lausunto sähköisen median viestintäpoliittisesta ohjelmasta

Lausunto sähköisen median viestintäpoliittisesta ohjelmasta Helsinki 17.10.2012 Eduskunnan liikenne- ja viestintävalikunnalle Viite: VNS 4/2012 vp Lausunt sähköisen median viestintäpliittisesta hjelmasta Viestinnän Keskusliitt kiittää mahdllisuudesta antaa lausunt

Lisätiedot

Suomi 100 -tukiohjelma

Suomi 100 -tukiohjelma Sumi 100 -tukihjelma 1. Tavitteet Sumen valtillisen itsenäisyyden satavutisjuhlavutta vietetään vunna 2017. Valtineuvstn kanslian asettama Sumi 100 -hanke vastaa juhlavuden hjelman rakentamisesta. Ohjelman

Lisätiedot

Koulutusalan ja -paikan valintaan vaikuttavat mielikuvat Case: Laurea Hyvinkää

Koulutusalan ja -paikan valintaan vaikuttavat mielikuvat Case: Laurea Hyvinkää Kulutusalan ja -paikan valintaan vaikuttavat mielikuvat Case: Laurea Hyvinkää Virtanen, Jhanna 2013 Hyvinkää Laurea-ammattikrkeakulu Laurea Hyvinkää Kulutusalan ja -paikan valintaan vaikuttavat mielikuvat

Lisätiedot

KUULEMINEN KURINPITOMENETTELYSSÄ

KUULEMINEN KURINPITOMENETTELYSSÄ www.ylikraka.fi KUULEMINEN KURINPITOMENETTELYSSÄ Urheilujuridiikan päivä 5.11.2015 asianajaja Antti Linna Esityksen aiheet Vastapulen kuulemisen periaate Sääntely Oikea ja riittävä kuuleminen Case H vs.

Lisätiedot

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1. Myllypuro-Vartiokylän tiimi (Itäinen perhekeskus, Helsinki)

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1. Myllypuro-Vartiokylän tiimi (Itäinen perhekeskus, Helsinki) Lastensujelun kehittämisverkst pääkaupunkiseudulla KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lmake 1 TYÖRYHMÄN NIMI: Lakisääteinen Lapsikeskeinen Laadukas Myllypur-Vartikylän tiimi (Itäinen perhekeskus,

Lisätiedot

Testaustyövälineen kilpailutus tietopyyntö

Testaustyövälineen kilpailutus tietopyyntö T 1 (6) Tietpyyntö Tietpyyntö Testaustyövälineen kilpailutus tietpyyntö Valtin tiet- ja viestintätekniikkakeskus Valtri www.valtri.fi T 2 (6) Tietpyyntö Sisällysluettel 1 Tausta... 3 2 Hankinta, jhn tietpyyntö

Lisätiedot

22.8.2014 Dnro OUKA/7126/02.08.00/2014. Hankinnassa noudatetaan lakia julkisista hankinnoista (348/2007) sekä lakia täydentävää asetusta (614/2007).

22.8.2014 Dnro OUKA/7126/02.08.00/2014. Hankinnassa noudatetaan lakia julkisista hankinnoista (348/2007) sekä lakia täydentävää asetusta (614/2007). TARJOUSPYYNTÖ 1(7) 22.8.2014 Dnr OUKA/7126/02.08.00/2014 OULUNSALON KIRJASTON PALAUTUSAUTOMAATTI Hankinnan tausta ja tarkitus Oulun kaupunginkirjast-maakuntakirjast (hankintayksikkö/tilaaja) pyytää tarjustanne

Lisätiedot

Taloussuunnittelu ja seuranta suhteessa lapsi- ja nuorisopolitiikan tietotarpeisiin Armi Tauriainen Talousarviopäällikkö

Taloussuunnittelu ja seuranta suhteessa lapsi- ja nuorisopolitiikan tietotarpeisiin Armi Tauriainen Talousarviopäällikkö H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, YLI- II Talussuunnittelu ja seuranta suhteessa lapsi- ja nurisplitiikan tiettarpeisiin Armi Tauriainen Talusarvipäällikkö 17.11.2010 2

Lisätiedot

Fy06 Koe 20.5.2014 Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/6

Fy06 Koe 20.5.2014 Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/6 Fy06 Ke 0.5.04 Kupin Lysen luki (KK) /6 6p/tehtävä.. Kaksi varattua palla rikkuu lankjen varassa lähellä tisiaan. Pallt vetävät tisiaan puleensa 0,66 N vimalla. Pienemmän palln varaus n kaksinkertainen

Lisätiedot

EKOKEM 1 TAPANA TURVALLISUUS. Kehittämisprojektin toiminta vuonna 2010. Toteutettu Työsuojelurahaston tuella

EKOKEM 1 TAPANA TURVALLISUUS. Kehittämisprojektin toiminta vuonna 2010. Toteutettu Työsuojelurahaston tuella EKOKEM 1 TAPANA TURVALLISUUS Kehittämisprjektin timinta vunna 2010 Tteutettu Työsujelurahastn tuella 1 EKOKEM 2 Alkusanat Tapana turvallisuus prjekti n jatka turvallisuusjhtamisen arviintiprjektille, jka

Lisätiedot

MUTKAPOLUN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 12.8.2013 31.5.2014. Auringonpilkkujen ryhmä. Päivänsäteiden ryhmä

MUTKAPOLUN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 12.8.2013 31.5.2014. Auringonpilkkujen ryhmä. Päivänsäteiden ryhmä MUTKAPOLUN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 12.8.2013 31.5.2014 Auringnpilkkujen ryhmä Päivänsäteiden ryhmä 1. YKSIKKÖ Mutkaplun päiväkti n Rajamäen uusin ja suurin 5-ryhmäinen päiväkti, jka

Lisätiedot

Domperidonin hyväksytyt käyttöaiheet, jotka on lueteltu alkuperäisvalmisteen CDS-asiakirjassa, ovat seuraavat:

Domperidonin hyväksytyt käyttöaiheet, jotka on lueteltu alkuperäisvalmisteen CDS-asiakirjassa, ovat seuraavat: Liite II Tieteelliset jhtpäätökset ja perusteet myyntilupien peruuttamiselle tai myyntilupien ehtjen muuttamiselle sveltuvin sin sekä yksityiskhtainen selvitys lääketurvallisuuden riskinarviintikmitean

Lisätiedot

Fysiikan labra Powerlandissa

Fysiikan labra Powerlandissa Fysiikan labra Pwerlandissa Bumper Cars Bumper Cars n suuri autrata jka spii niin vanhille kuin nurillekin kuljettajille. Autt vat varustetut turvavöin ja autja vi ajaa yksin tai pareittain. Lievemmät

Lisätiedot

Älykäs kaupunki työpajan ryhmätyöt 25.9.2013/ Koonnut Anne Miettinen

Älykäs kaupunki työpajan ryhmätyöt 25.9.2013/ Koonnut Anne Miettinen Älykäs kaupunki työpajan ryhmätyöt 25.9.2013/ Knnut Anne Miettinen Tampereella 25.9.2013 järjestetyn Älykäs kaupunki työpajan ryhmätyössä visiitiin älykästä kaupunkia erityisesti eri ikäryhmien ja yritysten

Lisätiedot

Pohjois- ja Itä-Lapin vertaiskonsultaatiohanke: Muistio seminaarista Kemijärvellä

Pohjois- ja Itä-Lapin vertaiskonsultaatiohanke: Muistio seminaarista Kemijärvellä Phjis- ja Itä-Lapin vertaisknsultaatihanke: Muisti seminaarista Kemijärvellä Aika: Keskiviikk 26.2.2003 Paikka: Htelli Kemijärvi, Vapaudenkatu 4, kkustilat alakerrassa Osallistujat: Terttu Kivist, Kemijärvi

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 7 27.01.2016. 7 Asianro 201/10.00.02.01/2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 7 27.01.2016. 7 Asianro 201/10.00.02.01/2016 Kupin kaupunki Pöytäkirja 1/2016 1 (1) 7 Asianr 201/10.00.02.01/2016 Puijnlaaksn etelärinteen tnttien luvutusehdt Kiinteistöjhtaja Jari Kyllönen Maamaisuuden hallintapalvelujen tukipalvelut Tekninen lautakunta

Lisätiedot

Meikäläiset. Me Itse ry. Me Itse ry:n jäsentiedote 2. 2015. Me vaikutamme yhdessä, sillä se kannattaa! Liike itsenäisen elämän puolesta

Meikäläiset. Me Itse ry. Me Itse ry:n jäsentiedote 2. 2015. Me vaikutamme yhdessä, sillä se kannattaa! Liike itsenäisen elämän puolesta Meikäläiset Me Itse ry:n jäsentiedte 2. 2015 Kuvaaja Laura Vesa Me vaikutamme yhdessä, sillä se kannattaa! Me Itse ry Liike itsenäisen elämän pulesta Raha-autmaattiyhdistys tukee timintaamme Sisältö Vaikuttaminen

Lisätiedot

Automaatiojärjestelmät 18.3.2010 Timo Heikkinen

Automaatiojärjestelmät 18.3.2010 Timo Heikkinen Autmaatijärjestelmät 18.3.2010 Tim Heikkinen AUT8SN Malliratkaisu 1 Kerr muutamalla lauseella termin tarkittamasta asiasta! (2 p / khta, yhteensä 6 p) 1.1 Hajautus (mitä tarkittaa, edut, haitat) Hajautuksella

Lisätiedot

Seudullisten kehittämisyhtiöiden rooli työ- ja elinkeinopolitiikan

Seudullisten kehittämisyhtiöiden rooli työ- ja elinkeinopolitiikan 9.4.2015 1 / 8 Työ- ja elinkeinministeriö Viite: TEM/574/00.06.02/2015 Seudullisten kehittämisyhtiöiden rli työ- ja elinkeinplitiikan edistämisessä 1. TEM:n kysymykset ja vastaukset niihin: 1.1. Kehittämisyhtiöiden

Lisätiedot

LIITE III RAHOITUS- JA SOPIMUSSÄÄNNÖT

LIITE III RAHOITUS- JA SOPIMUSSÄÄNNÖT FI_Annex III_mnbeneficiary_valmis.dc I. JOHDANTO LIITE III RAHOITUS- JA SOPIMUSSÄÄNNÖT Tämä liite täydentää spimuksessa määriteltyjä ehtja tuen käyttämisestä hankkeen eri kululukissa. Nämä tarkennukset

Lisätiedot

Lappeenrannan seurakuntayhtymän talouden tasapainottaminen jäsenlähtöisesti

Lappeenrannan seurakuntayhtymän talouden tasapainottaminen jäsenlähtöisesti Saimaan ammattikrkeakulu Liiketaluden kulutusala Lappeenranta Liiketaluden kulutushjelma Laskentatimi Ain-Liisa Sandhlm Lappeenrannan seurakuntayhtymän taluden tasapainttaminen jäsenlähtöisesti Opinnäytetyö

Lisätiedot

Vakuutusalan ja AKE:n ATJ-työryhmän kokous 1/2007 (31.1.2007)

Vakuutusalan ja AKE:n ATJ-työryhmän kokous 1/2007 (31.1.2007) Minna Laaksnen n kkus 1/2007 (31.1.2007) Aika: 31.1.2007 kl 13 15 Paikka: AKE nh. Kytkin Osallistujat: Jaana Järvelin /Phjla, Raine Järvinen /Lähivakuutus, Kim Kalpi /Nrdea, Lauri Linna /Vakes, Harri Ljungdell

Lisätiedot

Maaret Botska. Asiakirjahallinto ja asiakirjatiedon turvaaminen kunnallisten organisaatioiden muutostilanteissa

Maaret Botska. Asiakirjahallinto ja asiakirjatiedon turvaaminen kunnallisten organisaatioiden muutostilanteissa Maaret Btska Asiakirjahallint ja asiakirjatiedn turvaaminen kunnallisten rganisaatiiden muutstilanteissa TEKIJÄ Btska Maaret 1. pains ISBN 978-952-213-879-8 (pdf) Sumen Kuntaliitt Helsinki 2012 Sumen Kuntaliitt

Lisätiedot

Tervetuloa Liikkujan polku verkoston kolmanteen verkostotapaamiseen! #liikkujanpolku

Tervetuloa Liikkujan polku verkoston kolmanteen verkostotapaamiseen! #liikkujanpolku Tervetula Liikkujan plku verkstn klmanteen verksttapaamiseen! #liikkujanplku Meitä n paljn, vanhja tuttuja ja aivan uusia kasvja. Olette kaikki yhtä lämpimästi tervetulleita! http://www.sprt.fi/verkstt/liikkujan-plku-verkst

Lisätiedot

22.9.2015. Riihimäen Yritystalo, Teklan nh, 3.krs, osoite Eteläinen Asemakatu 2, Riihimäki. Osallistujat Paavo Vuori, puheenjohtaja Hausjärvi

22.9.2015. Riihimäen Yritystalo, Teklan nh, 3.krs, osoite Eteläinen Asemakatu 2, Riihimäki. Osallistujat Paavo Vuori, puheenjohtaja Hausjärvi Muisti 1 (7) HAUSJÄRVEN, HYVINKÄÄN, LOPEN JA RIIHIMÄEN SEUDULLISEN LIIKENNETURVALLISUUSRYHMÄN KOKOUS Aika kl 14.00 16.00 Paikka Riihimäen Yritystal, Teklan nh, 3.krs, site Eteläinen Asemakatu 2, Osallistujat

Lisätiedot

NURMEKSEN PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA 2014 2016

NURMEKSEN PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA 2014 2016 NURMEKSEN PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA 2014 2016 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 3 2. OPPILASHUOLLON KOKONAISTARVE JA OPPILASHUOLTOPALVELUT 3 3. YHTEISÖLLINEN OPPILASHUOLTO... 7 3.1. Oppilashultryhmät.

Lisätiedot

TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 7/2014 1(15) Perheneuvontatyön johtokunta Kokous 20.10.2014

TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 7/2014 1(15) Perheneuvontatyön johtokunta Kokous 20.10.2014 TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 7/2014 1(15) Aika 20.10.2014 kl 17:15-18:36 Paikka Perheasiain neuvttelukeskus Osallistujat Jäsenet Käpylä, Tarja puheenjhtaja Andreassn, Kari Hankela, Jussi

Lisätiedot

Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia Mediatalon neuvotteluhuone, Urheilukatu 6, Tornio

Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia Mediatalon neuvotteluhuone, Urheilukatu 6, Tornio POHJOISEN KULTTUURI-INSTITUUTTI Jhtryhmä 5/2013 PÖYTÄKIRJA Aika 16.10.2013 kl 10.00 12.33 Paikka Kemi-Trninlaaksn kulutuskuntayhtymä Lappia Mediataln neuvtteluhune, Urheilukatu 6, Trni Osallistujat VARSINAINEN

Lisätiedot

Digitaaliset palvelut ja vaikuttamismahdollisuudet,

Digitaaliset palvelut ja vaikuttamismahdollisuudet, 1(7) Digitaaliset palvelut ja vaikuttamismahdllisuudet, 31.5.2016 Suunnittelu ja päätöksentek Ryhmä 1 Ossi Ah Helena Alatarvas Ask Alppi Henry Haglund Eila Henrikssn Maisa Hietikk Sirpa Sulku pj Anja Nr,

Lisätiedot

2.1. Miten lapsi oppii? Tutkimalla, kysymällä, toimimalla ja leikkimällä

2.1. Miten lapsi oppii? Tutkimalla, kysymällä, toimimalla ja leikkimällä Päiväkti Röllin esipetussuunnitelma 1. Esipetuksen tehtävä ja yleiset tavitteet Esipetuksen tavitteena n edistää lapsen kehitys- ja ppimisedellytyksiä sekä vahvistaa lapsen ssiaalisia taitja ja tervettä

Lisätiedot

Pois syrjästä hankkeen kehittämispäivä

Pois syrjästä hankkeen kehittämispäivä MUISTIO 8/2015 18.11.2015 Pis syrjästä hankkeen kehittämispäivä Aika: 29.10.2015 kl 9.00 15.00 Paikka: Rauman kaupungintal s. Kanalinranta 3, Rauma Osallistujat: Anu-Elina Halnen, Satakunnan sairaanhitpiiri,

Lisätiedot

KITI - kilpailu anomuksesta ajoon. Ohjeistus kilpailujen anomisesta ja muokkaamisesta KITIssä.

KITI - kilpailu anomuksesta ajoon. Ohjeistus kilpailujen anomisesta ja muokkaamisesta KITIssä. KITI - kilpailu anmuksesta ajn Ohjeistus kilpailujen anmisesta ja mukkaamisesta KITIssä. Kilpailun anminen kalenteriin KITIssä Kilpailun vi ana kalenteriin KITIssä henkilö, jlla n jäsenrekisterin ylläpitäjän

Lisätiedot

Tervetuloa Liikkujan polku verkoston toiseen verkostoseminaariin! #liikkujanpolku

Tervetuloa Liikkujan polku verkoston toiseen verkostoseminaariin! #liikkujanpolku Tervetula Liikkujan plku verkstn tiseen verkstseminaariin! #liikkujanplku Liikkujan plku -verkst Tässä ja nyt jälleen huikea prukka kasassa! #liikkujanplku Liikkujan plku -verkst Oletk kskaan miettinyt?

Lisätiedot

Liite III. Muutoksia valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen tiettyihin kohtiin

Liite III. Muutoksia valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen tiettyihin kohtiin Hum! Liite III Muutksia valmisteyhteenvedn ja pakkausselsteen tiettyihin khtiin Kyseessä levat valmisteyhteenvedn ja pakkausselsteen khdat vat lausuntpyyntömenettelyn tulksia. Jäsenvaltin timivaltaiset

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN SELVITYS

POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN SELVITYS PHJIS - KAR JALA SAIRAAHIT - 1 (2) JA SSIAALIPALVLUJ KUTAYHTYM Ä Jhtajaylilääkäri Itä-Sumen aluehallintvirast Kirjaam PL 5 511 MIKKLI Viite: AVI: n lausunt - ja selv ityspyyntö 15.9.214 Dnr ISAVI/443/5.7.5/213

Lisätiedot

kohde 114, Vuohisaaren syväsataman asemakaavan muutos ja laajennus

kohde 114, Vuohisaaren syväsataman asemakaavan muutos ja laajennus Savnlinnan kaupunki Khde 114, Vuhisaaren syväsataman asemakaavan muuts ja laajennus, Savnlinnan kaupunki khde 114, Vuhisaaren syväsataman asemakaavan muuts ja laajennus Osallistumis- ja arviintisuunnitelma

Lisätiedot

TURVALLISEN OPISKELUYMPÄRISTÖN EDISTÄMINEN JA SORA- LAINSÄÄDÄNNÖN SOVELTAMINEN KEMI-TORNION AMMATTIKOR- KEAKOULUSSA

TURVALLISEN OPISKELUYMPÄRISTÖN EDISTÄMINEN JA SORA- LAINSÄÄDÄNNÖN SOVELTAMINEN KEMI-TORNION AMMATTIKOR- KEAKOULUSSA TURVALLISEN OPISKELUYMPÄRISTÖN EDISTÄMINEN JA SORA- LAINSÄÄDÄNNÖN SOVELTAMINEN KEMI-TORNION AMMATTIKOR- KEAKOULUSSA Ammattikrkeakulun hallitus hyväksynyt 28.8.2013 2 Sisällysluettel Jhdant... 3 1. Kaikkia

Lisätiedot

PAKKAUSSELOSTE. Livensa 300 mikrogrammaa/24 tuntia depotlaastari Testosteroni

PAKKAUSSELOSTE. Livensa 300 mikrogrammaa/24 tuntia depotlaastari Testosteroni PAKKAUSSELOSTE Livensa 300 mikrgrammaa/24 tuntia deptlaastari Teststerni Lue tämä pakkausselste hulellisesti, ennen kuin alitat lääkkeen käyttämisen. - Säilytä tämä pakkausselste. Vit tarvita sitä myöhemmin.

Lisätiedot

Neuvolalääkäreiksi ovat nimetty neuvolasta vastaavat lääkärit, samoin koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon omat, nimetyt lääkärit.

Neuvolalääkäreiksi ovat nimetty neuvolasta vastaavat lääkärit, samoin koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon omat, nimetyt lääkärit. TOIMINTAOHJELMA NEUVOLATYÖLLE, KOULU- JA OPISKELU- TERVEYDENHUOLLOLLE SEKÄ LASTEN JA NUORTEN EHKÄI- SEVÄLLE SUUN TERVEYDENHUOLLOLLE VUOSILLE 2012-2016 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 LIPERIN KUNNAN JA OUTOKUMMUN

Lisätiedot

Nopeammin, korkeammalle, rohkeammin toimenpiteitä SYL:n vaikuttamistoiminnan kehittämiseksi

Nopeammin, korkeammalle, rohkeammin toimenpiteitä SYL:n vaikuttamistoiminnan kehittämiseksi SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry Asiakirja nr 18 Sivu 1 / 18 Liittkkus 20.-21.11.2015 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 Npeammin, krkeammalle,

Lisätiedot

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21.

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21. Aineistot en omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. n omaisneuvonta, n=21. Yhteensä 312 omaisen vastaukset Yleistä vastaajista Keski-ikä 52-57 vuotta, Sopimusvuoren aineisto

Lisätiedot

Yhteenveto Kunnallishallinnon rakennetyöryhmän selvitystä koskevista lausunnoista

Yhteenveto Kunnallishallinnon rakennetyöryhmän selvitystä koskevista lausunnoista Yhteenvet Kunnallishallinnn rakennetyöryhmän selvitystä kskevista lausunnista Kuntarakennelakia valmisteleva työryhmä 22.5.2012 2 Yhteenvet Kunnallishallinnn rakennetyöryhmän selvitystä kskevista lausunnista

Lisätiedot

Päivärinteen osayleiskaava Oulujokivarren pohjoispuolen osayleiskaavan muutos ja

Päivärinteen osayleiskaava Oulujokivarren pohjoispuolen osayleiskaavan muutos ja MUHOKSEN KUNTA Päivärinteen sayleiskaava Oulujkivarren phjispulen sayleiskaavan muuts ja laajennus Kysely alueen asukkaille ja maanmistajille Hyvä asukas tai maanmistaja! Päivärinne sijaitsee Oulujen phjispulella,

Lisätiedot

Profiloitumistoimi on se toimi, jolla yliopisto aikoo kehittää valittua profiloitumisaluetta.

Profiloitumistoimi on se toimi, jolla yliopisto aikoo kehittää valittua profiloitumisaluetta. LUONNOS 22.8 2016 1 (5) YLIOPISTOJEN PROFILOITUMISEN VAHVISTAMINEN KILPAILLULLA RAHOITUKSELLA MARRASKUUN 2016 (PROFI 3) HAUN HAKUILMOITUS Haku n auki verkkasiinnissa 26.10. 16.11.2016. Rahitus tteutuu

Lisätiedot

ERASMUS INTENSIIVIKURSSIT - Erasmus Intensive Programmes (IP)

ERASMUS INTENSIIVIKURSSIT - Erasmus Intensive Programmes (IP) ERASMUS INTENSIIVIKURSSIT - Erasmus Intensive Prgrammes (IP) Hakuhje Talussi ja budjetinlasku 2012/13 INTENSIIVIKURSSIN TALOUSSÄÄNNÖT Intensiivikurssin tuen piiriin laskettavat kulut n vitava tdeta jälkikäteen

Lisätiedot

Hämäläinen Hannu. ja Taipale Vappu. 2007. Kertomuksia sosiaalisista innovaatioista. Stakes.

Hämäläinen Hannu. ja Taipale Vappu. 2007. Kertomuksia sosiaalisista innovaatioista. Stakes. 1 Metrplia Ammattikrkeakulu Hyvinvinti ja timintakyky klusteri Innvaatiprjektipinnt SYVENTÄVÄ OSAAMINEN - KIRJALLISUUSTEHTÄVÄ 1p Vit valita alla levasta listasta kaksi lähdettä/kirjaa, jtka sinua eniten

Lisätiedot

KOMPASSI - tueksi imetystä pohtiville vanhemmille

KOMPASSI - tueksi imetystä pohtiville vanhemmille KOMPASSI - tueksi imetystä phtiville vanhemmille VAUVAMYÖNTEISYYSKOULUTTAJAT RY 18.10.2016 Kansalliset imetyspäivät 18.10.2016 Th- imetyskuluttaja Mari Khnen Klö-th- imetyskuluttaja Minna Rantanen Prjektin

Lisätiedot

Liikunta- ja ympäristölautakunnan päätös 3.2.2016 3 on kumottava

Liikunta- ja ympäristölautakunnan päätös 3.2.2016 3 on kumottava Heinlan kaupunki liikunta- ja kulttuurilautakunta Oikaisuvaatimus Liikunta- ja ympäristölautakunnan päätös 3.2.2016 3 pöytäkirja asetettu yleisesti nähtäville 10.2.2016 Vaatimus: Liikunta- ja ympäristölautakunnan

Lisätiedot

Artikkeleita. Elintarvike- ja metsäketju Suomen kansantaloudessa 1. OSMO FORSSELL Emeritusprofessori Oulun yliopisto. 1 Elintarvikeketju ja metsäketju

Artikkeleita. Elintarvike- ja metsäketju Suomen kansantaloudessa 1. OSMO FORSSELL Emeritusprofessori Oulun yliopisto. 1 Elintarvikeketju ja metsäketju Kansantaludellinen aikakauskirja - 94. vsk. - 2/1998 Artikkeleita Elintarvike- ja metsäketju Sumen kansantaludessa 1 OSMO FORSSELL Emeritusprfessri Oulun ylipist Pans-tutstaulukk ja siitä mudstettu malli

Lisätiedot

Etelä-Savon OHJAAMO asioiden keskustelu Nro #3

Etelä-Savon OHJAAMO asioiden keskustelu Nro #3 MUISTIO Etelä-Savn OHJAAMO asiiden keskustelu Nr #3 Mikkeli, Etelä-Savn ELY-keskus, Ruuma - kkushune + Skype -yhteys Ajankhta 5.4.2016 kl 13:00-14:15 Läsnä: Tuija Tivakainen (ELY-keskus) Heikki Kantnen

Lisätiedot