Kaija Rensujeff. "Uusia mahdollisuuksia ja pieniä läpimurtoja!"* - taitelijat vuoden 2000 kyselytutkimuksessa ja väestölaskennassa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kaija Rensujeff. "Uusia mahdollisuuksia ja pieniä läpimurtoja!"* - taitelijat vuoden 2000 kyselytutkimuksessa ja väestölaskennassa"

Transkriptio

1 Kaija Rensujeff "Uusia mahdllisuuksia ja pieniä läpimurtja!"* - taitelijat vuden 2000 kyselytutkimuksessa ja väestölaskennassa Työpapereita - Wrking Papers 42 Taiteen keskustimikunta - Arts Cuncil f Finland Tutkimusyksikkö - Research Unit * Mnialainen taitelija, nainen 37 v. kuvaillessaan vuden 2000 taiteellista työtään Taiteilijan asema kyselyssä

2 Kaija Rensujeff ja Taiteen keskustimikunta ISBN ISSN Taiteen keskustimikunta Helsinki 2005

3 Sisällys Taulukk- ja kuviluettelt...3 Jhdant...4 Taiteilijiden työmarkkinat tutkimusten khteena...6 Tilastkeskus: Väestölaskenta Taiteen keskustimikunta: Kyselytutkimus taiteilijan asemasta Aineistjen vahvuudet ja heikkudet...14 Taiteilijiden lukumäärä aineistissa...19 Sukupulijakaumat...22 Työmarkkina-asema...24 Tultas...27 Sukupulten väliset tulert...30 Jhtpäätökset...34 Kirjallisuus...38 Liite 1. Väestölaskennassa vunna 2000 mukana levat ammattilukituksen (Ammattilukitus 2001) mukaiset taiteilija-ammattiryhmät ja vertailussa mukana levat muut ammattiryhmät...40 Liite 2. Tulksia taiteen keskustimikunnassa tehdystä kyselystä (Rensujeff, K Taiteilijan asema - Raprtti työstä ja tulnmudstuksesta eri taiteenalilla)...45 Liite 3. Mediaanitult taiteilija-ammattiryhmissä väestölaskentatietjen ja taiteen keskustimikunnan kyselyn mukaan vunna Liite 4. Mediaanitult taiteilija-ammattiryhmissä väestölaskentatietjen ja taiteen keskustimikunnan kyselyn mukaan vunna 2000 (kuvi)

4 TAULUKKOLUETTELO TAULUKKO 1. Työlliset taiteilijat valituissa taiteilija-ammattiryhmissä (Väestölaskenta 2000) ja taiteilijajärjestöjen (40) jäsenet taiteenalittain vunna 2000 TAULUKKO 2. Taiteellisesta työstä tulja saaneiden taiteilijiden suudet (%) eri taiteenalilla Taiteilijan asema kyselyn mukaan TAULUKKO 3. Yrittäjiksi lukiteltujen taiteilijiden suudet (%) eri taiteilijaammattiryhmissä ja taiteenalilla vunna 2000 väestölaskenta- ja kyselyaineistjen mukaan TAULUKKO 4. Taiteilijiden ja eräiden muiden ammattiryhmien sekä työllisen työviman vernalaisten tuljen (ja knstruitujen kknaistuljen) mediaanit eurina vunna 2000 väestölaskenta- ja kyselyaineistjen mukaan TAULUKKO 5. Vernalaisten tuljen ( ) mediaanit eri taiteilija-ammateissa ja taiteenalilla vunna 2000 suuruusjärjestyksessä väestölaskenta- ja kyselyaineistjen mukaan TAULUKKO 6. Naisten vernalaisten tuljen keskiarv (tai mediaani) miesten vernalaisten tuljen keskiarvsta (tai mediaanista) (%) eri taiteilija-ammattiryhmissä/taiteenalilla vunna 2000 väestölaskenta- ja kyselyaineistjen mukaan KUVIOLUETTELO KUVIO 1. Naisten suudet (%) eri taiteilija-ammattiryhmissä/taiteenalilla vunna 2000 väestölaskenta- ja kyselyaineistjen mukaan KUVIO 2. Naisten vernalaiset tult (%) miesten vernalaisista tulista vunna 2000 väestölaskenta- ja kyselyaineistjen mukaan 3

5 Jhdant Eri taiteenalilla timivien taiteilijiden asemaa n tutkittu Sumessa viimeisten klmenkymmenen vuden aikana useaan tteeseen taiteen keskustimikunnan teettämissä tutkimuksissa. Aineistina n useimmiten käytetty rekisteriaineistja ja muita sekundaariaineistja. Vunna 2003 valmistunut turein tutkimus taiteilijan asemasta perustuu kuitenkin kyselyaineistn (Rensujeff 2003). Ammattitaiteilijiksi määriteltiin kyseisessä tutkimuksessa taiteilijajärjestöjen jäsenet ja valtin apurahan saajat vunna Kysely lähetettiin vunna 2001 tkselle eri taiteenalilla timivia taiteilijita (N=3 627) ja tulkset perustuvat tilanteeseen vunna 2000 (n=2 089). Tutkimusjukn määrittelemiseen ja kkamiseen, muun muassa tantamenetelmään, vaikuttivat aiemmista taiteilijan asema -tutkimuksista saadut kkemukset. Taiteilijiden järjestäytymisaste esimerkiksi tiedetään Sumessa krkeaksi, ja taiteilijajärjestöjen jäsenyyden edellytyksenä n yleensä vaativia näyttöjä alalla timimisesta. Tilastkeskuksen väestölaskenta suritetaan jka viides vusi ja viimeisin niistä n vudelta Väestölaskenta tuttaa perustieta väestön rakenteesta, työssäkäynnistä, perheistä ja asumisesta. Väestölaskentatiedt timivat perustana kuvattaessa yhteiskunnan rakennetta ja siinä tapahtuvia muutksia. Vudesta 1990 lähtien tteutetut väestölaskennat vat perustuneet lähes kknaan rekisteritietihin ja hallinnllisiin aineistihin. Väestölaskennassa taiteilijat määrittyvät eri kriteereillä kuin edellä mainituissa taidehallinnn piirissä tehdyissä tutkimuksissa. Väestölaskennan ammattitiedt n saatu kattavasti vain työlliseen työvimaan kuuluville, ja näin sa taiteilijista jää tarkastelun ulkpulelle. Työlliseen työvimaan luetaan väestölaskennassa kaikki vutiaat henkilöt, jtka vuden viimeisellä viiklla livat ansityössä eivätkä lleet työttömänä työnhakijana työvimatimistssa tai surittamassa varusmies- tai siviilipalvelua. Tiet työllisyydestä perustuu työeläke- ja verviranmaisten tietihin. (Väestölaskenta 2000, 2003, 265.) Tämän selvityksen tavitteena n vertailla perustietja taiteilijakunnan kstumuksesta ja tultassta kahden erilaisen lähdeaineistn phjalta. Taiteen keskustimikunnan Taiteilijan asema -kyselytutkimuksen ja Tilastkeskuksen väestölaskentatietjen phjalta tarkastellaan 4

6 taiteilijita kskevia tietja, kuten taiteilijakunnan vlyymiä, sukupulijakaumia, ammattiasemaa ja tultasa eri taiteenalilla/taiteilija-ammateissa. Kahden aineistn vertailu havainnllistaa taiteilijan määrittelyyn liittyviä ilmiöitä, ngelmia ja määrittelyeravaisuuksien vaikutuksia tutkimustulksiin. Taide- ja kulttuuriammattien harjittajat määrittyvät eri tavin käytetystä aineiststa ja menetelmästä riippuen, ja erityisesti kulttuurin timialalla tulsten n letettu vaihtelevan keskimääräistä enemmän (Karttunen 2001, 6). Taiteilijita tutkittaessa sektrin rajaaminen ja lukittelu eivät le kvin yksiselitteisiä. Kuka tekee taidetta työkseen, kuka harrastuksekseen? Mitkä alat vat taiteenalja? Eri kriteerein ktut lähdeaineistt kuvaavat erilaisia taiteilijiksi määriteltyjen henkilöiden mudstamia perusjukkja ja antavat näin erilaisen näkökulman tutkittavaan ammattiryhmään. Vertailun avulla n myös mahdllista tarkastella aineistjen kykyä ja mahdllisuuksia tavittaa khderyhmänsä. Selvityksen tavitteena n myös etsiä ratkaisua taiteilijita kskevan perustiedn saatavuuteen. Onk lemassa valmiita aineistja, jtka spisivat tehtävään riittävän hyvin? Tarvitaank pelkästään taiteilija-ammateissa timiviin khdennettua tiednhankintaa vai saadaank samat tiedt kk väestöön khdennetulla tiednkeruulla? Perustietjen tuttaminen taiteilijakunnan rakenteesta, ammatillisesta asemasta ja tulnmudstuksesta palvelee muun muassa kulutus- ja taidepliittista kehittämistyötä ja päätöksenteka. Sisällöltään mielekkään tiedn tuttamisessa avainasemassa vat myös khderyhmän kattava tavitettavuus ja tiednsaannin (aineistjen tuttamisen) säännöllisyys, tiedn vertailukelpisuus, vaivattmuus ja kustannustehkkuus. Erityisesti taide- ja kulttuurialilla timivan työviman tarkastelussa n usein krstettu usean aineistn ja menetelmän krdinitujen yhdistelmien merkitystä mahdllisimman mielekkäiden tulsten saamiseksi (Karttunen 2001b, 24). Erilaisten aineistjen ja menetelmien käyttämisen (triangulaatin) mahdllisuutta phtivana esimerkkinä timii hyvin Sari Karttusen väitöskirjaan sisältyvä artikkeli Hw t make use f census data in status-f-the-artist studies (2000). Artikkelissaan hän esittää tilastja taiteilija-ammattien kehityksestä vusina ja arvii Tilastkeskuksen väestölaskenta-aineistn käytettävyyttä taiteilijan asemaa tutkittaessa erityisesti tutkimusjukn määrittelyn ja kkamisen näkökulmasta. Artikkelin taustalla vaikutti suunniteltu yhteistyö Tilastkeskuksen ja taiteen keskustimikunnan tutkimusyksikön välillä. Kyselytutkimusaineistn ja väestölaskentatietjen suttua samaan ajankhtaan n nyt mahdllisuus tarkastella eri tavalla määritellyn tutkimusjukn ja eri tavalla kttujen aineistjen erja ja vertailla niiden tulksia. Ovatk tutkimusjukn kk, tultas ja 5

7 työmarkkina-asema riippuvaisia siitä, miten, millin ja mistä tutkimusjukk n kttu? Kuvaavatk aineistt samaa perusjukka? Selvityksen alussa tarkastellaan taiteilijiden työmarkkinihin liittyviä aikaisempia tutkimustietja sekä mlempien aineistjen kkamiseen liittyviä valintja (määritelmät, lukittelut). Sen jälkeen käsitellään aineistihin liittyviä etuja ja ngelmia. Lpuksi vertaillaan aineistjen tuttamaa tieta taiteilijiden lukumääristä, sukupulijakaumista, työmarkkina-asemasta ja tultassta. Taiteilijiden työmarkkinat tutkimusten khteena Taiteilijiden n tutkimusten mukaan tdettu levan muuta väestöä paremmin kulutettuja ja keskittyvän suuriin kaupunkeihin, erityisesti pääkaupunkiseuduille. Taiteilijista suuri sa työllistää itse itsensä ja muuta väestöä suurempi suus taiteilijista n jk työttömiä tai eri tavin 'alityöllistyneitä' esimerkiksi vapaaehtistyön, sa-aikatyön tai väliaikaisen työn vuksi. Tulja ansaitakseen taiteilijat timivat muita useammin mnessa ammatissa tai tekevät muutakin työtä kuin taiteellista työtä; mniammatillisuuden yleisyys tsin vaihtelee eri taiteenalilla. Krkeaan kulutukseen panstaminen n taiteilija-ammateissa tuttanut yleensä vähäisen hyödyn, sillä harvjen hyvin tienaavien taiteilijiden lisäksi n suuri jukk taiteilijita, jiden tultas jää alle keskimääräisen tultasn kulutustassta riippumatta. (Ks. esim. Rengers 2002; Thrsby & Hllister 2003; Rensujeff 2003.) Vaikka taiteilijiden keskimääräinen tultas n sittautunut matalammaksi kuin samantasisen kulutuksen surittaneiden muiden ammattilaisten, taiteellisen työviman tarjnta ei tutkimusten mukaan näytä supistumisen merkkejä vaan sen letetaan edelleen kasvavan - vaikkakin aikaisempaa hitaammin - useimmissa maissa (Karttunen 2003, 43-44). Taiteellisen työviman ylitarjntaa pidetään siten sasyynä matalaan tultasn. Taiteilijita pidetään myös ylikvalifiituneina inhimillisen pääman näkökulmasta, sillä taidealan krkeakulutuksen yleistyttyä enemmistö taiteilijista ei le hyötynyt siitä ansaitsemalla kulutustasaan vastaavalla tavalla (Rengers 2002, 6; Rensujeff 2003, 90). Kulutustasn ja tultasn dilemma kskee erityisesti kuvataiteilijita. Krkea kulutustas ei le autmaattisesti jhtanut myöskään vakaampaan työuraan. Päinvastin, epätyypillinen työmarkkina-asema n yleistynyt 6

8 myös niillä taiteenalilla, jilla työsuhteet livat aikaisemmin yleisiä (esimerkiksi näyttämötaide) (Rensujeff 2003, 90). Useissa eri maissa tehdyissä tutkimuksissa n yritetty selittää taiteilijiden työhön ja uraan liittyviä erityispiirteitä. Tutkimuksissa n käytetty sekä kyselyaineistja että väestölaskentaaineistja. Eri maissa ja eri aikina tehtyjen tutkimusten tulkset vat aineistista riippumatta hyvin samansuuntaisia. Taiteilijiden asema n sittautunut pikkeavaksi muissa ammateissa timiviin verrattuna. Väestölaskenta-aineistt antavat taiteilijan taludellisesta asemasta kuitenkin yleensä hieman myönteisemmän kuvan kuin kyselyaineistt, mikä jhtuu tdennäköisesti "markkinatestistä" eli siitä, että aineistssa mukana levat taiteilijat saavat tulja taiteellisesta työstään. Taiteilijiksi työmarkkinilla identifiituvat vat j meritituneet (kaupallisesti tai taiteellisesti) eikä heidän ammattinsa jää epäselväksi laajemminkaan erilaisten rekisteritietjen valssa. Rekisteritiedissa ei yleensä le tieta kaikista tullähteistä, eikä kk väestölle suunnattu tiednkeruu välttämättä tavita taiteilijille spesifejä ja leellisia työelämään liittyviä näkökhtia. Esimerkiksi apurahjen merkitys tulnmudstuksessa jää näkymättömiin. Taiteellisen työn erityisyys tai erityisasema nkin kyseenalaistettu juuri väestölaskenta-aineistjen perusteella. Filer (1986) käytti tutkimuksessaan yhdysvaltalaista väestölaskenta-aineista ja sitti, että taiteilijat eivät juurikaan ernneet saman tasn kulutusta saaneista työntekijöistä, mikäli heidän kknaistuljensa ja työaikansa suhde tettiin humin. Edellä mainittu Filerin käyttämä tutkimusaineist ei sisällä tieta siitä, mistä työstä (taiteellinen työ, taiteelliseen työhön liittyvä työ, muu työ) tult vat peräisin, vaikka yhdysvaltalainen (tkseen perustuva) väestölaskenta-aineist sisältääkin mnipulisempaa tieta esimerkiksi työajista kuin sumalainen väestölaskenta-aineist. Taiteilijiden työhön ja tulnmudstukseen liittyvien erityispiirteiden tutkimiseen n käytetty myös erilaisia talustieteellisiä malleja. Hans Abbing (2002) n tdennut kaupallisten taidemarkkiniden vääristyneen suran taiteilijatuen (apurahat, stipendit, palkinnt) seurauksena. Surat tuet mahdllistavat maehtisen taiteellisen työskentelyn tietyksi ajaksi ja tällöin taiteilijan tarve panstaa kaupallisilla markkinilla kilpailemiseen vähenee, ja näin seurauksena n pidemmät työajat mutta ajan mittaan yhä matalampi tultas (mt.131). Kritiikki suran taiteilijatuen ja mniammatillisen timinnan työmarkkinita rapauttavaa vaikutusta khtaan nkin dtettua, sillä ne vat tutkimusten mukaan suurimmat knkreettiset eravaisuudet taiteellisen työn ja muun työn välisillä työmarkkinilla. Apurahjen tarkituskin n vapauttaa taiteilijat tekemään luvaa työtään ilman kaupallisilla markkinilla menestymisen painetta. 7

9 Eri maissa ja erilaisissa yhteiskunnallisissa ympäristöissä timiva ns. taiteen epätavallinen talus (the exceptinal ecnmy f the arts) (Abbing 2002) n saanut kulttuurin talustieteilijät lumaan erilaisia selitysmalleja. Näistä malleista 'wrk-preference -mdel' selittää taiteilijiden mniammatillisen timinnan lgiikkaa. Yleensä työviman tarjnta perustuu letukseen, että työtä tehdään rahan ansaitsemisen vuksi. Palkansaajat ja yrittäjät siis yleensä pririsivat vapaa-aikaa ja työ timii tuljen ansaitsemisen välineenä. Kaikki ammatit tai prfessit eivät tähän malliin kuitenkaan svi. Tietyt luvaa työtä (tai kutsumustyötä) tekevät ryhmät - esimerkiksi tutkijat, tiedemiehet, taiteilijat - nauttivat siitä prsessista, jnka työ itsessään heille mahdllistaa, eivätkä he tee man alansa työtä ainastaan siitä (mahdllisesti) saatavien tuljen vuksi. Taiteilijiden mniammatillisuutta tutkittaessa n ilmennyt, että taiteilijat jpa tekevät usein muuta työtä tai taiteelliseen työhön liittyvää työtä (esim. petustyö) kustantaakseen niistä saatavilla tulilla taiteelliseen työhön tarvitsemansa materiaalit, työtilat ja muut taiteilija-ammattinsa harjittamiseen liittyvät ment ja 'staakseen aikaa' taiteellisen työn tekemiseen (ks. mm. Thrsby 1994, 69). Taiteilijiden mniammatillisuuden n väitetty näin muuttavan rahallisen palkkin (palkat, palkkit, tesmyynnit jne.) 'lunnllista tasapaina'. Sekä taiteellista, taiteelliseen työhön liittyvää että ei-taiteellista työtä tekevien taiteilijiden n ajateltu hyväksyvän 'riittämättömiä' palkkiita taiteellisesta työstään, kska muut tullähteet kmpensivat taiteellisesta työstä saatavien tuljen vähäisyyttä. (Rengers 2002, 7; Thrsby 1994.) Tilastkeskus: Väestölaskenta 2000 Vuden 2000 väestölaskenta li j klmas väestölaskenta Sumessa, jka tteutettiin pelkästään rekisteritietja käyttämällä. Väestölaskennasta n tutettu julkaisuja, jtka sisältävät tieta eri aihealueilta, eri aluejailla sekä aikasarjatietja. Työssäkäyntiä ja väestön taludellista timintaa kskevien tilastjen henkilöperusjukn mudstaa maassa vakinaisesti asuva väestö eli ne henkilöt, jilla Väestörekisterikeskuksen väestötietjärjestelmän mukaan li laillinen ktipaikka Sumessa Tilastssa n tieta kk väestöstä ja työvimasta timialan, kulutuksen, tuljen, ammatin, ammattiaseman yms. mukaan. Lisäksi tietja tutetaan työpaikista. (Väestölaskenta 2000, 2003, 14.) Työlliseen työvimaan luetaan väestölaskennassa kaikki vutiaat henkilöt, jtka vuden viimeisellä viiklla livat ansityössä ei- 8

10 vätkä lleet työttömänä työnhakijana työvimatimistssa tai surittamassa varusmies- tai siviilipalvelua. Tiet työllisyydestä perustuu työeläke- ja verviranmaisten tietihin. (mt. 265.) Väestölaskennan käyttämä ammattilukitus n Tilastkeskuksen vahvistama lukitusstandardi, jnka tarkituksena n parantaa väestön ammattirakennetta kuvaavien tilastjen vertailukelpisuutta sekä Sumessa että kk Eurpan Uninin alueella. Väestölaskenta-aineistn ammattilukitukseen sisältyy myös taiteilija-ammatteja. Tiedt väestölaskennassa mukana levien henkilöiden timinnasta ja työtilanteesta perustuvat tilanteeseen vuden viimeisellä viiklla. Väestölaskennassa ammatilla tarkitetaan sitä timintaa tai työtä, jta henkilö tekee tula saadakseen (Väestölaskenta 2000, 2003, 43). Tässä yhteydessä tulilla tarkitetaan valtinvernalaisia tulja, jihin apurahat eivät pääsääntöisesti sisälly. Vuden 2000 väestölaskennassa Tilastkeskus käytti seuraavia hallinnllisia ja tilastllisia rekisteriaineistja 1 : 1. Väestörekisterikeskuksen väestötietjärjestelmä (väestötiedt, rakennus-, asunt- ja kesämökkitiedt, asunnn ja työpaikan sijaintitiedt). Tilastkeskus mudstaa asuntkunnat ja perheet Väestörekisterikeskukselta saatujen tietjen perusteella. 2. Eläketurvakeskuksen työeläkevakuutustiedt (yksityisen sektrin palveluksessa levien tiedt työsuhteista/työssälsta), Valtiknttrissa pidettävä rekisteri (valtin palveluksessa levien työsuhteet), Kuntien eläkevakuutus (kuntien palveluksessa levien työsuhteet) 3. Verhallinnn rekisterit (tultiedt) 4. Työministeriön työnhakijarekisteri (tiedt työttömyydestä) 5. Kansaneläkelaits ja Eläketurvakeskus (tiedt eläkeläisistä) 6. Tilastkeskuksen piskelijarekisteri (piskelijatiedt) 7. Pääesikunta (asevelvllisten tiedt), työministeriö (siviilipalvelustiedt) 8. Tilastkeskuksen yritys- ja timipaikkarekisteri ja julkisyhteisöjen rekisteri (työpaikan timiala- ja sitetiedt) 1 [ ] 9

11 9. Tilastkeskuksen tutkintrekisteri (tutkinttiedt) Vuden 2000 väestölaskennassa käytettiin vuden 2001 ammattilukitusta, jka n vuden 1997 ammattilukituksen tarkistettu versi (Ammattilukitus 2001 (2001)). Ammattilukitukset n harmnisitu Eurpan Uninissa yhdenmukaisiksi (ISCO-88 (COM)). (Väestölaskenta 2000, 2003, 254.) Kska väestölaskennassa henkilöiden ammatti määritellään rekisteritietjen perusteella, rekistereiden ulkpulelle jäävien taiteilijiden taiteilija-ammatti jää helpsti pis ammattitiedista 2. Näin llen vapaat taiteilijat, taiteilija-apurahaa saavat taiteilijat ja ylipäätään ne taiteilijat, jtka eivät saa pääsaa vernalaisista tulistaan taiteellisesta työstä jäävät näiden tilastjen ulkpulelle taiteilijina (Karttunen 2001b, 24). Tästä jhtuen heidän taiteilija-ammattinsa jää näkymättömiin tai heidän ammattinsa vi lla väestölaskentatiedissa jkin muu kuin heidän harjittamansa taiteilija-ammatti. Ammattilukitukseen nimikkeistöön kuuluvista ammattiryhmistä vat tässä selvityksessä mukana seuraavat taidealan ammatit: 2141 Talnrakennusalan erityisasiantuntijat (ei kk ryhmää, vaan ainastaan arkkitehdit kulutuskdilla : Arkkitehti ja : Maisema-arkkitehti) Kirjailijat ja dramaturgit Kuvataiteilijat Graafiset suunnittelijat Taidetellisen alan suunnittelijat ja taiteilijat 2453 Klassisen musiikin säveltäjät, muusikt ja laulajat 2454 Tanssitaiteilijat Näyttelijät Teatteri- ja elkuvahjaajat 3131 Kuvaajat, kuvanauhittajat ja äänittäjät Taide- ja taidetellisen alan asiantuntijat 2 Vuden 2000 väestölaskennassa ammattinimikkeet n saatu pääsin seuraavista lähteistä: valtin palvelussuhderekisteri, kuntien henkilöstörekisteri, työnantajaliittjen tiedt, palkkatilastt ja ammattikyselyt järjestäytymättömille yrityksille. 10

12 3473 Viihdemuusikt, laulajat, tanssijat ym., 3474 Klvnit, taikurit, akrbaatit ym. Ammattilukituksen nimikkeistön sisältämistä edellä mainituista ammateista n tarkempaa tieta liitteessä 1. Väestölaskenta julkaisussa (2003) n tieta näiden ammattiryhmien valtinvernalaisten tuljen keskiarvista, sukupulijakaumista ja ammattiasemista. Tätä selvitystä varten Tilastkeskuksesta tilattiin tarkasteltavana levien ammattiryhmien vernalaisten tuljen mediaanit sekä uudelleenlukitukset 3. Uudelleenlukiteltuja ryhmiä vat: Arkkitehdit ja maisema-arkkitehdit (ryhmästä: Talnrakennusalan erityisasiantuntijat "Taidetellisuusryhmä", jhn kuuluvat seuraavat ammattiryhmät: Graafiset suunnittelijat, Taidetellisen alan suunnittelijat ja taiteilijat ja Taide- ja taidetellisen alan asiantuntijat "Säveltaideryhmä", jhn kuuluvat seuraavat ammattiryhmät: 2453 Klassisen musiikin säveltäjät, muusikt ja laulajat ja 3473 Viihdemuusikt, laulajat, tanssijat ym. Valtinvernalaisten tuljen mediaaneja ei le mukana Väestölaskenta julkaisussa. Taiteilijiden tultasa tarkasteltaessa mediaani n yleensä paremmin tultasa kuvaava keskitunnusluku, sillä taiteilijiden tuljakauma n useimmiten vin siten, että muutaman huipputulisen henkilön tdella krkeat tult vaikuttavat merkittävästi keskiarvn, vaikka enemmistö alalla timivista lisi matalatulisia. Esimerkiksi kuvataiteilijiden vernalaisten tuljen mediaani n 32 prsenttia pienempi kuin vernalaisten tuljen keskiarv. Muissa ammateissa mediaanin ja keskiarvn välinen er ei yleensä le yhtä suuri: Aineenpettajien ja lehtrien sekä sairaanhitajien ammattiryhmissä vernalaisten tuljen mediaanit livat jpa hieman krkeammat kuin keskiarvt (1 %). Tiettekniikan asiantuntijiden mediaani li vunna 2000 hieman pienempi kuin keskiarv (14 %). Vuden 2001 ammattilukitukseen perustuvista kulttuuri- ja taideammateista löytyy tieta myös Samu Lagerströmin julkaisusta "Sumen kulttuuri- ja taideammatit tilastllisessa tarkastelussa ", jka perustuu väestölaskenta-aineistn. Julkaisu n sa Kulttuuripliittisen tutkimuksen edistämissäätiön tteuttamaa kulttuurin ja liikunnan aljen elinkeinrakennetta ja saamistarpeita kartittavaa ESR-ennakintihanketta (KLEROT). Tarkastelun 3 Uudelleenlukiteltujen ammattiryhmien (arkkitehdit ja maisema-arkkitehdit, "taidetellisuusryhmä" ja "säveltaideryhmä") valtinvernalaisten tuljen keskiarvt eivät näy ryhmätaslla Väestölaskenta julkaisussa. 11

13 keskiössä vat valituissa ammateissa timivien työllisten lukumäärät ja niissä tapahtuneet muutkset. Tilastlliseen tarkasteluun n valittu taiteilija-ammattien lisäksi laaja kirj kulttuuri- ja taidealan sekä graafisen tellisuuden ammatteja. Taiteen keskustimikunta: Kyselytutkimus taiteilijan asemasta 2000 Vunna 2003 valmistuneen raprtin tulkset perustuvat taiteilijille sitettuun kyselytutkimukseen 4. Taiteilijaksi määriteltiin 40 taiteilijajärjestön jäsenet ja valtin apurahan saajat vunna Tutkimusjukk perustuu sitettuun tantaan. Eri taiteilija-ammateissa timivia (ja valtin apurahaa vunna 2000 saaneita) taiteilijita varten kehiteltiin 35 tantakehikka, jtka perustuivat pääasiassa taiteilija-ammatteihin (jissakin tapauksissa taiteilijajärjestöön, esim. Muu ry). Tavitteena li saada kaikkien taiteilija-ammattien harjittajia mukaan tkseen. Eri kehikissa ts tehtiin eri tiheydellä, jtta suurimmat ammattiryhmät eivät hallitsisi kk tsta ja pienimpienkin taiteilija-ammattien edustajat lisivat mukana tksessa. Tulkset palautettiin taviteperusjukkn tstiheyden mukaisilla painkertimilla. Eri taiteilijaammattien 34 sitetta taiteenalittain livat: Elkuvataide elkuvahjaajat elkuvaajat leikkaajat muut Kirjallisuus kirjailijat (myös näytelmä-) kaunkirjallisuuden kääntäjät Kritiikki arvstelijat Kuvataide taidemaalarit taidegraafikt kuvanveistäjät muut Näyttämötaide näyttelijät teatterihjaajat lavastajat muut sirkustaiteilijat 4 (Rensujeff 2003.) Kyselytutkimuksella tarkitetaan tässä survey-menetelmää, etukäteen strukturitua aineistn keruuta taiteilijille khdennetun kyselylmakkeen avulla. 12

14 Rakennustaide arkkitehdit Säveltaide muusikt slistit sanittajat, säveltäjät ja svittajat (rytmimusiikki) säveltäjät (vakava musiikki) Taidetellisuus sisustusarkkitehdit, tekstiilitaiteilijat, taidekäsityöläiset, telliset mutilijat, mutitaiteilijat ja käsi- ja taidetelliset suunnittelijat graafikt, graafiset suunnittelijat sarjakuvataiteilijat muut Tanssitaide tanssijat tanssinpettajat tanssitaiteilijat Valkuvataide valkuvataiteilijat mainsvalkuvaajat valkuvaajat muut Muu Muu ry:n jäsenet ja AV-Arkin jäsenet 35. site li Valtin apurahan saajat vunna Tutkimuksessa taiteilijat n lukiteltiin seuraaville taiteenalille heidän ilmittamiensa taiteilija-ammattien perusteella: elkuvataide, kirjallisuus, kritiikki, kuvataide, näyttämötaide, rakennustaide, säveltaide, taidetellisuus, tanssitaide ja valkuvataide sekä mnialaiset taiteilijat. Tutkimukseen valitun tantamenetelmän mielekkyyttä ja tksen edustavuutta vi tarkastella myös tämän selvityksen avulla: Tekikö sitetun tantamenetelmän käyttö tksesta riittävän edustavan kk taiteilijakuntaa ajatellen? Onk eri taiteenaljen taiteilijilla sama painarv perusjukssa ja tksessa? Miten taiteilijajärjestöjäsenyyteen ja valtin apurahan saajiin phjautuva perusjukk kuvaa kk taiteilijakuntaa? Kyselyaineistn avulla etsittiin vastauksia seuraaviin kysymyksiin: 13

15 Millainen n taiteilijakunnan rakenne? Millainen työmarkkina-asema taiteilijilla n? Tekevätkö taiteilijat taiteellisen työn hella taiteelliseen työhön liittyvää työtä tai muuta, eitaiteellista työtä? Mitkä vat taiteilijiden tärkeimmät timeentullähteet? Minkälainen merkitys julkisella tuella n eri taiteenalilla timiville taiteilijille? Mikä n tultas (vernalaiset tult ja kknaistult) eri taiteenalilla timivilla taiteilijilla? Mitä tultasn liittyviä muutksia n tapahtunut aikaisempiin tutkimuksiin verrattuna? Liitteessä 2 esitellään lyhyesti kyselytutkimuksen tulksia kk taiteilijakunnan taslla. Taiteilijan asema -raprtissa ja tässä selvityksessä tulksia esitellään eri muuttujien salta erityisesti taiteenalittain, sillä taiteenalittaiset ert vat lähes kaikissa kysymyksissä merkittäviä. Aineistjen vahvuudet ja heikkudet Väestölaskennan käyttämien rekisteriaineistjen käyttöä pultaa niiden lutettavuus samin kuin helpp saatavuus. Väestölaskenta n kknaisaineist, kun taas kyselyaineistjen heikkutena n usein puuttuvat tiedt ja/tai epätarkat vastaukset, jtka vivat vääristää taviteperusjuksta tehtäviä päätelmiä. Kyselyaineistjen 'subjektiivinen näkökulma' vi lla jk heikkus tai vahvuus kysymyksen asettelusta riippuen. Esimerkiksi tultietja ja tullähteitä kysyttäessä 'subjektiivinen näkökulma' vi tarkittaa muistamiseen tai kysymysten ymmärtämiseen liittyviä ngelmia. Tisaalta khderyhmän itsensä antamat vastaukset muun muassa tullähteitä kysyttäessä vat rekisteritietja yksityiskhtaisempia. Kyselytutkimusten heikkutena vat aikaa, vaivaa ja rahaa vievät aineistnkeruumenetelmät. Rekisteriaineistista n taas tisaalta mahdtnta saada kaikkea sitä tieta, mikä lisi välttämätöntä esimerkiksi tulnmudstukseen liittyvien seikkjen selvittämiseksi tai esimerkiksi kaikkien taiteilijaryhmien saavuttamiseksi tiednkeruun piiriin. Kyselyaineistt sisältävät usein mnipulisempaa rekisteröimätöntä tieta, kuten tieta työllisyystilanteesta, tullähteistä ja apurahan/apurahjen merkityksestä työskentelyedellytyksiin. Rekistereiden sisältö n siis rajittunut jiltakin sin, ja rekisterit saattavat yksinkertaistaa sellaista tdellisuutta, jhn kuuluu 14

16 useita mahdllisia ja päällekkäisiä tilanteita. Tilanteet tai käytännöt mnella työelämän saalueella vivat lla sellaisia, että niistä ei vi valita yhtä ja ainaa, vaan jkainen tilanne n tutkittavan henkilön tai ilmiön kannalta suunnilleen samanarvinen (vrt. esim. mniammatillisuus eli useita erilaisia ammatteja/töitä ja/tai tullähteitä samana ajankhtana tai ammattiasema: yrittäjä-palkansaaja). Tilastkeskuksen väestölaskennan työssäkäyntiä kskevassa selityksessä tdetaankin: "Rekisteriphjaisessa väestölaskennassa henkilön subjektiivinen käsitys masta timinnastaan ei saa samaa painarva kuin lmakkeella tehdyssä" (Väestölaskenta 2000 (2003), 14; 43). Väestölaskennan rekisteriphjaisissa ammattitiedissa kerrtaan levan myös epätarkkuutta, sillä jitakin ammattiryhmiä ei le vitu erttaa tisistaan, ja jissakin tilanteissa esimerkiksi ammatti ja timiala kuvaavat eri työsuhdetta (Väestölaskenta 2000 (2003), 43). Väestölaskennan lukitukset eivät myöskään aina tavita kaikkein tureimpia ilmiöitä, esimerkiksi mediataidetta ja mediakulttuurin alalla timivia taiteilijita (Karttunen 2003, 44). Väestölaskentatiedt kuvaavat kulttuurityövimaa laajasti ttaen yleensä paremmin kuin varsinaisia taiteilijita. Väestölaskentatietjen käyttö kulttuurityövimaan (ml. myös taiteilijat) liittyvissä kysymyksissä n aiheuttanut tiettyjä tilastinnin lutettavuuteen liittyviä vaikeuksia. Näitä aineistn kntiin liittyviä teknisiä ngelmia Karttunen (2001, 24-26) n luetellut seuraavasti: - Kulttuurityövima vidaan väestölaskennassa identifiida vain ammatin tai timialan perusteella. - Aineist n valmiiksi lukiteltua, eivätkä viralliset lukitukset kaikin pulin vastaa alan timijiden, kulttuurihallinnn ja -plitiikan tai tutkijiden käsityksiä ja tarpeita 5. - Väestölaskenta määrittelee kulttuurityöntekijän timeentullähteen perusteella, kun taas kulttuuri- ja etenkin taidealilla haluttaisiin njata laadullisiin kriteereihin perustuvaan itse- tai vertaisarviintiin. - Rekisteriphjaisessa väestölaskennassa ei vida selvittää kulttuurityöntekijöiden mniammatillisuutta eikä työsuhteiden epätyypillisyyttä 6. 5 Esimerkiksi pelkkää työskentelyapurahaa saavat taiteilijat lukitellaan vernalaisten tuljen puuttuessa työviman ulkpulelle työnantajatietjen ja eläkevakuutustietjen puuttuessa. 15

17 - Rekisteritietjen ngelmallisuus n yleisestikin tdettu yrittäjien tapauksessa. Rekisteriphjaisessa päättelyssä eläkevakuutuksen tyyppi ja tuljen laatu ratkaisevat, nk henkilö yrittäjä vai palkansaaja. Useat ns. vapaat taiteilijat eivät selkeästi kuulu kumpaankaan kategriaan, tai mniammatillisuutensa vuksi sittain mlempiin. Kyselytutkimuksessa pulestaan esimerkiksi tantamenetelmän valinta vaikuttaa tutkimusjukn kstumukseen ja edustavuuteen. Taviteperusjukk tulee tuntea hyvin aikaisempien tutkimusten tai esitutkimusten avulla, jtta ikea ja taludellisesti järkevä metdi heidän tavittamisekseen ja kkamisekseen tietjen keräämistä varten löytyisi. Vuden 2000 Taiteilijan asema -tutkimuksessa käytettiin sitettua tantaa. Ots tehtiin hieman vaihtelevalla tiheydellä eri tantakehikissa, jtka mudstettiin eri taiteenalilla timivista taiteilijaammattiryhmistä (taiteilijajärjestöjen jäsenet) ja valtin apurahan saajista. Perusjukkn palauttaminen tehtiin painkerrinta käyttämällä. Katanalyysin perusteella hieman aliedustetuiksi ryhmiksi aineistn jäivät rakennustaiteen ja säveltaiteen alilla timivat taiteilijat, yliedustetuiksi taas kuvataiteen ja kirjallisuuden alilla timivat taiteilijat. Lisäksi havaittiin naisten sallistuneen suuttaan vähäisemmällä panksella rakennustaiteen alalla (arkkitehdit). Aineistn edustavuus kaiken kaikkiaan sittautui kuitenkin riittävän hyväksi vertailtaessa tsaineistn demgrafisia piirteitä (sukupulijakauma, taiteilijiden suhteellinen lukumäärä ja ikä) perusjuksta saatavissa leviin vastaaviin tietihin. Ammattilukitukset/taiteenalajat, jtka näiden kahden aineistn yhteydessä vat käytettävissä, eivät täysin vastaa tisiaan. Tilastkeskuksen väestölaskennassa käytetään erilaista timiala- ja ammattilukitusta kuin Taiteilijan asema -kyselytutkimuksessa. Näin kaikilla yksittäisillä taiteenalilla tai yksittäisissä taiteilija-ammateissa timivien taiteilijiden tilannetta n lähes mahdtnta vertailla taiteilija-ammateittain/taiteenalittain, ja esimerkiksi mnialaisten taiteilijiden tilannetta selvitettiin vain kyselyaineistn perusteella tehdyssä taiteilijan asematutkimuksessa. Mnialaisten taiteilijiden lukumäärä sittautuikin humattavan suureksi Taiteilijan asema -tutkimuksessa, jten Tilastkeskuksen aineist ammattilukituksineen ei tältä sin vastaa taiteilijakentän tdellista rakennetta (Rensujeff 2003). Väestölaskenta lukittelee niin taiteilijat kuin kaikki muutkin yhden ammatin mukaan, vaikka taiteilija-ammateissa mnialaisuus ja mniammatillisuus vat erittäin yleisiä erityispiirteitä (mm. Thrsby & Hllister 2003; Rensujeff 2003). Mniammatillisuus n yleistä sekä taiteenaljen sisällä ja välillä 6 Yhdysvaltalaisissa kyselyphjaisissa väestölaskenta-aineistissa n tieta mm. sivuammateista. 16

18 että taiteilija-ammatin, taiteellista työtä sivuavan ammatin/työn tai ei-taiteelliseen työhön liittyvän ammatin/työn yhdistelminä. Sektrin rajaamisngelma tulee tässäkin vertailussa eteen. Jak taidealaan ja muihin alihin ei kskaan le yksiselitteistä. Luvaa taluselämää tutkineen Wileniuksen (2004, 80) mukaan luviin alihin lasketaan kuuluvaksi yleensä taide, arkkitehtuuri, mainnta, media- ja kustannusala, design/mutilu-, muti- ja käsityöläisalat, musiikki ja teatteri sekä hjelmisttutant. Edellisistä alista taiteenalihin n taiteilijan asema -kyselytutkimusaineistssa tettu mukaan kaikki muut paitsi mainnta, media- ja kustannusala ja hjelmisttutant. Tsin sa taidetellisuuden taiteenalaan lukitelluista graafisista suunnittelijista timii mains- tai viestintäalalla. Aljen erilainen lukittelu ja erilaisuus siinä, mitkä alat tetaan mukaan ja mitkä ei, ei estä sitä, etteivätkö taiteilijat visi timia myös kaikilla Wileniuksen mainitsemilla luviin alihin lukitelluilla alilla. 'Luvat alat' samin kuin 'kulttuurialat' n laajempi kategria kuin 'taiteenalat'. 'Taiteenalihin' pyrittiin kyselytutkimuksessa sisällyttämään taiteellisen työn ydinalueisiin liittyvät alat, jita vi lunnehtia sin myös 'perinteisiksi taiteenaliksi'. Taiteenalalukitus nudattaa myöskin valtin taidehallinnssa käytettyä taiteenalajaka. Taide, taiteilija ja taiteellinen vat hankalia käsitteitä myös sen vuksi, että eri kielissä ja kulttuureissa esimerkiksi 'taiteilija' -sanaan asssiituu erilainen kste taiteilija-ammatteja/taiteenalja, jilla taiteilijiden mielletään timivan. Eri maissa tehtyjen tutkimusten välisissä vertailussa erityisesti tämä n ngelma. 'Kaikki taiteilijat' -ryhmään kuuluu eri tutkimuksissa hyvin erilainen jukk eri taiteenalilla ja taiteilija-ammateissa timivia ammattitaitelijita. Taiteilijan asemakyselytutkimuksessa erityispiirteenä mniin muihin taiteilijita kskeviin tutkimuksiin nähden n rakennustaiteen (käytännössä arkkitehdit) ja kritiikin (eri taiteenaljen kriitikt) alilla timivien ttaminen mukaan tutkimukseen. Muualla näin ei le välttämättä llut. Esimerkiksi Väestölaskenta 2000 (2003) ei le lukitellut näitä ammatteja miksi ammattiryhmikseen vaan arkkitehdit ja maisema-arkkitehdit sisältyvät ryhmään '2141 Talnrakennusalan erityisasiantuntijat'. Kriitikt sisältyvät useisiin eri timialilla timiviin ammattiryhmiin yleensä sen mukaan, mistä ammatista heidän vernalaiset tulnsa vat pääasiallisesti peräisin. Kriitikn työtä tekevät usein sivutyönä tutkijat, jurnalistit ja eri taiteenaljen taiteilijat. Väestölaskennassa kriitikiden ammattikunta sisältyy ryhmään '24512 Lehden- ja kustannustimittajat sekä kriitikt'. Laaja-alaisemmasta ammattiryhmästä ei kuitenkaan vi lukitella kriitikita millään kriteerillä maksi ryhmäkseen. Kska kriitikn työtä tehdään kyselytutkimuksen pe- 17

19 rusteella harvemmin päätimisesti, ei edellä mainittuun ammattilukituksen mukaiseen ryhmään tdennäköisesti sisälly enemmistö taiteenalalla timivista, sillä kriitikista vain 5 prsenttia ilmitti tehneensä ainastaan kriitikn työtä, jka tässä Taiteilijan asema - tutkimuksessa katsttiin taiteelliseksi työksi (Rensujeff 2003, 71). Arkkitehdit ja maisemaarkkitehdit sen sijaan li mahdllista erttaa jälkeenpäin maksi ryhmäkseen 'Talnrakennusalan erityisasiantuntijista' kulutuskriteerin avulla (ks. Liite 1). Vertailukelpisimpia taiteilija-ammatteja/taiteenalja ammattirakenteeltaan vat kuvataiteilijat/kuvataide ja kirjailijat ja dramaturgit/kirjallisuus. Kuvataiteeseen ja kirjallisuuteen sisältyvät ammatit vastaavat tisiaan aineistissa paremmin kuin muihin taiteilija-ammatteihin/taiteenalihin sisältyvät ammatit. Vertailua näihin kahteen aineistn sisältyvien taiteilija-ammattien välillä edesauttaa jnkin verran väestölaskentatietihin tehty uudelleenlukittelu. Vertailua varten mudstettu "Taidetellisuusryhmä" sisältää seuraavat ammattilukituksen mukaiset ryhmät: Taide- ja taidetellisen alan asiantuntijat, Graafiset suunnittelijat, Taidetellisen alan suunnittelijat ja taiteilijat. "Säveltaideryhmän" mudstavat seuraavat ammattilukitukseen kuuluvat ryhmät: 2453 Klassisen musiikin säveltäjät, muusikt ja laulajat, 3473 Viihdemuusikt, laulajat, tanssijat ym. Näin mlemmista taiteilija-ammattiryhmistä saatiin ammattialarakenteeltaan yhdenmukaisempia kyselytutkimuksessa käytettyjen taiteenaljen, taidetellisuuden ja säveltaiteen, kanssa. Rinnastetut taiteilija-ammatit ja taiteenalat eivät siis le kaikilta sin vertailukelpisia. Vertailuissa kannattaa humiida jitakin lukituksiin liittyviä eravaisuuksia. Esimerkiksi Väestölaskennan ammattiryhmän '3131 Kuvaajat, kuvanauhittajat ja äänittäjät' ja Taiteilijan asema - kyselytutkimuksen taiteenalan 'Valkuvataide' välillä n rinnastuksesta hulimatta erja. Edellinen n humattavasti "teknisemmin" elkuvaajiin, videkuvaajiin ja valkuvaajiin painttunut ja jälkimmäinen yksiselitteisemmin valkuvaajiin ja valkuvataiteilijihin painttunut. Väestölaskennassa valkuvataiteilijat kuuluvat ryhmään 'Kuvataiteilijat'. Myös Väestölaskennan ryhmä '24552 Teatteri- ja elkuvahjaajat' pikkeaa tarkasti ttaen kyselytutkimuksen 'Elkuvataiteesta'. Teatteri ja elkuvahjaajat/elkuvataide sisältää Väestölaskennan salta hjaajia sekä 'näyttämötaiteen' että 'elkuvataiteen' alilta ja kyselytutkimuksen 'elkuvataide' sisältää elkuvahjaajien lisäksi myös muita elkuvataiteen alalla timivia taiteilijita: 18

20 kuvaajia, leikkaajia, editijia, pukusuunnittelijita jne. Kaiken kaikkiaan, vertailu näiden kahden aineistn välillä sisältää runsaasti varauksia näiden lukituserjen vuksi. Taiteilijiden lukumäärä aineistissa Ammattitaiteilijita n tällä hetkellä Sumessa arvilta sekä väestölaskentatietjen että taiteilijajärjestöjen jäsenmäärien perusteella (Karttunen 2004, 15). Lähinnä kulutustarjnnan lisääntymisen vuksi taiteilijiden lukumäärän arviidaan kasvavan kk ajan (mt. 34). Taidealjen tutkintja suritettiin Sumessa lähes 2000 vunna 2001 (Karhunen 2004, 43). Ammattilaisen ja harrastajan välinen er n tätä nykyä selkeämpi hahmttaa kuin aikaisemmin, sillä muun muassa taidealan kulutus n muuttunut yhä enemmän rekrytitumisväyläksi, vaikka kulutusta ei edellytetäkään taiteen kentällä timimiseen muilta kuin arkkitehdeiltä (mt. 16). Kulutustasn nusun myötä taidealilla timii yhä krkeatasisemman kulutuksen surittaneita taiteilijita (ks. Rensujeff 2003, 22-31). Vunna 2000 taiteilijajärjestöjen jäseniä li nin , kun päällekkäisjäsenyydet li pistettu. Väestölaskennan mukaan valituissa taiteilija-ammateissa timivien työllisten määrä li lähes henkilöä. Js taiteilijajärjestöjen jäsenistä vähennetään Sumen Arvstelijain liitn 730 jäsentä (kriitikt eivät le mukana väestölaskenta-aineiststa pimituissa ammattiryhmissä), päädytään mlempien aineistjen salta lähes samaan lukuun nin Eri taiteilija-ammateissa/taiteenalilla timivien taiteilijiden lukumäärät kuitenkin pikkeavat tisistaan humattavasti eri aineistissa. Ert esimerkiksi kirjailijat ja dramaturgit/kirjallisuus, "taidetellisuusryhmä"/taidetellisuus, "säveltaideryhmä"/säveltaide ja kuvataiteilijat/kuvataide -ryhmissä timivien lukumäärissä vat erittäin suuret näiden kahden aineistn välillä (taulukk 1). Kknaismäärien yhtäläisyydestä hulimatta aineistt kuvaavat mnelta sin eri ryhmiä tai saman ryhmän eri sajukka (kaikki taiteilijat ja vernalaista tula taiteellisella työllään ansaitsevat taiteilijat). 19

Etelä-Savon alueen arvio kulttuurin ja luovan talouden toimintaedellytyksistä 2013: kolmas sektori Etelä-Savossa vuosina 2009-2013

Etelä-Savon alueen arvio kulttuurin ja luovan talouden toimintaedellytyksistä 2013: kolmas sektori Etelä-Savossa vuosina 2009-2013 7.2.2014 Opetus- ja kulttuuriministeriö Kirsi Kaunisharju Sähköp. kirsi.kaunisharju@minedu.fi Arvi kulttuurin ja luvan taluden timintaedellytyksistä 2013, hjeistus 7.11.2013 Etelä-Savn alueen arvi kulttuurin

Lisätiedot

Maahantuojat: omavalvontasuunnitelman ja sen toteutumisen tarkastuslomakkeen käyttöohje

Maahantuojat: omavalvontasuunnitelman ja sen toteutumisen tarkastuslomakkeen käyttöohje Esittelijä Nurttila Annika Sivu/sivut 1 / 6 Maahantujat: mavalvntasuunnitelman ja sen tteutumisen tarkastuslmakkeen käyttöhje Tarkastuksen tavitteena n selvittää, nk maahantujalla mavalvntasuunnitelmassaan

Lisätiedot

Tämä ruutu näkyy ainoastaan esikatselutilassa.

Tämä ruutu näkyy ainoastaan esikatselutilassa. FINLAND_Decisin_Making_March_3_4cuntry_study(1) Tämä kysely n sa neljän maan vertailututkimusta, jssa tutkitaan päätöksenteka lastensujelussa Nrjassa, Sumessa, Englannissa ja Yhdysvallissa. Samat kysymykset

Lisätiedot

ENEGIATEHOKKUUSsopimukset. Kuntien energiatehokkuussopimus Yhteenveto vuoden 2017 tuloksista

ENEGIATEHOKKUUSsopimukset. Kuntien energiatehokkuussopimus Yhteenveto vuoden 2017 tuloksista ENEGIATEHOKKUUSspimukset 2017 2025 Kuntien energiatehkkuusspimus Yhteenvet vuden 2017 tulksista 1 Sisällys Kunta-alan energiatehkkuusspimus 2017 Jhdant Liittymistilanne Liittyneiden määrä Energiatehkkuustimenpiteet

Lisätiedot

REKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Toimintamalli muutostilanteessa

REKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Toimintamalli muutostilanteessa Rekisterinpitäjän muutkset 1(7) REKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Timintamalli muutstilanteessa Ptilasasiakirjan rekisterinpitäjä: alkutilanne Tiet ptilaan hidssa syntyvien asiakirjjen rekisterinpitäjästä tallennetaan

Lisätiedot

KTJkii-aineistoluovutuksen tietosisältö

KTJkii-aineistoluovutuksen tietosisältö KTJkii-aineistluvutuksen tietsisältö 2008-02-12 Versi 1.05 2009-02-10 Versi 1.06 2010-02-16 Versi 1.07 2011-02-14 Versi 1.08 2012-02-13 Versi 1.09 2013-02-25 Versi 1.10 2014-02-10 Versi 1.11 Yleistä Ominaisuustietjen

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus, Peltotuki 2016.1

Ajankohtaiskatsaus, Peltotuki 2016.1 Ajankhtaiskatsaus, Pelttuki 2016.1 Sftsal Oy huhtikuu 2016 Seuraa Pelttuen alkuruudun Tiedtteet-timinta ja sivustn www.sftsal.fi ajankhtaistiedtteita! Lyhyesti Muista palauttaa 5 vuden viljelysuunnitelma

Lisätiedot

ENEGIATEHOKKUUSsopimukset. Palvelualan yleinen toimenpideohjelma Yhteenveto vuoden 2017 tuloksista

ENEGIATEHOKKUUSsopimukset. Palvelualan yleinen toimenpideohjelma Yhteenveto vuoden 2017 tuloksista ENEGIATEHOKKUUSspimukset 2017 2025 Palvelualan yleinen timenpidehjelma Yhteenvet vuden 2017 tulksista 1 Sisällys PALVELUALAN YLEINEN TOIMENPIDEOHJELMA 2017 Jhdant Liittymistilanne Liittyneiden määrä Liittyneiden

Lisätiedot

Artikkeleita. Elintarvike- ja metsäketju Suomen kansantaloudessa 1. OSMO FORSSELL Emeritusprofessori Oulun yliopisto. 1 Elintarvikeketju ja metsäketju

Artikkeleita. Elintarvike- ja metsäketju Suomen kansantaloudessa 1. OSMO FORSSELL Emeritusprofessori Oulun yliopisto. 1 Elintarvikeketju ja metsäketju Kansantaludellinen aikakauskirja - 94. vsk. - 2/1998 Artikkeleita Elintarvike- ja metsäketju Sumen kansantaludessa 1 OSMO FORSSELL Emeritusprfessri Oulun ylipist Pans-tutstaulukk ja siitä mudstettu malli

Lisätiedot

Kysely yhteiskunnallisesta yrittäjyydestä Pohjois-Pohjanmaan korkeakouluopiskelijoille

Kysely yhteiskunnallisesta yrittäjyydestä Pohjois-Pohjanmaan korkeakouluopiskelijoille Kysely yhteiskunnallisesta yrittäjyydestä Phjis-Phjanmaan krkeakulupiskelijille Syyskuu 2014 Yhteiskunnallinen yrittäjyys Oulun seudulla -prjekti Tarve ja timintatapa Tarve kyselylle syntyi Yhteiskunnallinen

Lisätiedot

ENEGIATEHOKKUUSsopimukset. Energiantuotannon toimenpideohjelma Yhteenveto vuoden 2017 tuloksista

ENEGIATEHOKKUUSsopimukset. Energiantuotannon toimenpideohjelma Yhteenveto vuoden 2017 tuloksista ENEGIATEHOKKUUSspimukset 2017 2025 Energiantutannn timenpidehjelma Yhteenvet vuden 2017 tulksista 1 Sisällys ENERGIANTUOTANNON TOIMENPIDEOHJELMA 2017 Jhdant Liittymistilanne Liittyneiden määrä Energiatehkkuustimenpiteet

Lisätiedot

Muistilistan tarkoitus: Valvotaan lain toteutumista sekä tavoitteiden, toimenpiteiden ja koulun tasa-arvotyön seurantamenettelyn laatua.

Muistilistan tarkoitus: Valvotaan lain toteutumista sekä tavoitteiden, toimenpiteiden ja koulun tasa-arvotyön seurantamenettelyn laatua. Muistilista tasa-arvtyön laadunvalvntaan Muistilistan tarkitus: Valvtaan lain tteutumista sekä tavitteiden, timenpiteiden ja kulun tasa-arvtyön seurantamenettelyn laatua. Jhdant: Muistilistat timivat usein

Lisätiedot

Yhtiöistä - 11 on varmasti ara-rajoitusten alaisia, - kaksi todennäköisesti ara-rajoitusten alaisia ja - kolme vapaata ara-arajoituksista.

Yhtiöistä - 11 on varmasti ara-rajoitusten alaisia, - kaksi todennäköisesti ara-rajoitusten alaisia ja - kolme vapaata ara-arajoituksista. 1 LUONNOS 10.6.2008 YHTEENVETOA ASUNTOTOIMINNASTA KY:n lakatessa KY:llä levien asuntjen/talyhtiöiden siirtämistä kskevia vaihtehtja vat lähinnä: - asuntjen siirtäminen KY säätiöön suraan säätiön alaisuuteen

Lisätiedot

SPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI

SPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI SPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI Tampellan esplanadi 6, 33100 Tampere, puh. 010 841 1880, fax 010 841 1888, www.pallliitt.fi/tampere Jaettu vastuu auttaa yhteisöä kehittymään Ihmisyhteisöt rakentuvat

Lisätiedot

KUSTANNUSTOIMITTAJIEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU

KUSTANNUSTOIMITTAJIEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU PÖYTÄKIRJA VIESTINNÄN KESKUSLIITTO SUOMEN JOURNALISTILIITTO KUSTANNUSTOIMITTAJIEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU Aika 3.6.2016 Paikka Eteläranta 10, Helsinki Läsnä Elina Nissi edustaen VKL:a Ltta

Lisätiedot

TARVITSEMASI PALVELUT PAIKASTA RIIPPUMATTA

TARVITSEMASI PALVELUT PAIKASTA RIIPPUMATTA TARVITSEMASI PALVELUT PAIKASTA RIIPPUMATTA Palveludirektiivin tarkituksena n tuda kuluttajille enemmän valinnanvaraa, enemmän vastinetta rahille ja paremmat mahdllisuudet käyttää palveluja eri pulilta

Lisätiedot

Yhteistyösopimus Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka tutkimus- ja yhteistyöohjelman toteuttamisesta vuosina 2015 2018

Yhteistyösopimus Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka tutkimus- ja yhteistyöohjelman toteuttamisesta vuosina 2015 2018 Yhteistyöspimus Kaupunkitutkimus ja metrpliplitiikka -tutkimus- ja yhteistyöhjelman tteuttamisesta vusina 2015 2018 Yhteistyöspimus Kaupunkitutkimus ja metrpliplitiikka tutkimus- ja yhteistyöhjelman tteuttamisesta

Lisätiedot

1. Yleistä. Tavoitteet vuodelle 2016

1. Yleistä. Tavoitteet vuodelle 2016 Timintasuunnitelma 2016 1. Yleistä JyväsRiihi ry n vunna 2000 perustettu maaseudun kehittämisyhdistys eli Leader-ryhmä. Yhdistys aktivi alueen timijita maehtiseen kehittämiseen ja yhteistyöhön. Timinnan

Lisätiedot

VIHI-Forssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innovaatioiden kehittäminen (2012-2013) Poistotekstiilit 2012, Workshop -ryhmät 1-4

VIHI-Forssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innovaatioiden kehittäminen (2012-2013) Poistotekstiilit 2012, Workshop -ryhmät 1-4 VIHI-Frssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innvaatiiden kehittäminen (2012-2013) Pisttekstiilit 2012, Wrkshp -ryhmät 1-4 HAMK Frssa 24.5.2012 1. Suljetun tekstiilimateriaalin kierrn kehittäminen

Lisätiedot

B2C KOHDERYHMÄPALVELUT PALVELUKUVAUS

B2C KOHDERYHMÄPALVELUT PALVELUKUVAUS PALVELUKUVAUS 1 (5) 14.5.2012 Ulkinen B2C KOHDERYHMÄPALVELUT PALVELUKUVAUS Itella Psti Oy Osite Puh. 020 4511 Asiakas- ja verkkratkaisut PL 6 Ktipaikka: Helsinki Khderyhmä- ja rekisteripalvelut 00011 ITELLA

Lisätiedot

DNA OY:N LAUSUNTO KUSTANNUSSUUNTAUTUNEEN HINNAN MÄÄRITTELYYN SOVELLETTAVASTA MENETELMÄSTÄ SUOMEN TELEVISIOLÄHETYSPALVELUIDEN MARKKINALLA

DNA OY:N LAUSUNTO KUSTANNUSSUUNTAUTUNEEN HINNAN MÄÄRITTELYYN SOVELLETTAVASTA MENETELMÄSTÄ SUOMEN TELEVISIOLÄHETYSPALVELUIDEN MARKKINALLA 1 (6) Vivi 1110/230/2013 DNA OY:N LAUSUNTO KUSTANNUSSUUNTAUTUNEEN HINNAN MÄÄRITTELYYN SOVELLETTAVASTA MENETELMÄSTÄ SUOMEN TELEVISIOLÄHETYSPALVELUIDEN MARKKINALLA [Liikesalaisuudet merkitty hakasulkein]

Lisätiedot

MAKSETUISTA ELÄKKEISTÄ ELÄKESELVITTELYÄ VARTEN ETK:LLE ANNETTAVAN ELÄKEMENOTIEDOSTON SEKÄ PERINTÄTIEDOSTON TÄYTTÖOHJE VUODELLE 2013

MAKSETUISTA ELÄKKEISTÄ ELÄKESELVITTELYÄ VARTEN ETK:LLE ANNETTAVAN ELÄKEMENOTIEDOSTON SEKÄ PERINTÄTIEDOSTON TÄYTTÖOHJE VUODELLE 2013 1 (25) MAKSETUISTA ELÄKKEISTÄ ELÄKESELVITTELYÄ VARTEN ETK:LLE ANNETTAVAN ELÄKEMENOTIEDOSTON SEKÄ PERINTÄTIEDOSTON TÄYTTÖOHJE VUODELLE 2013 Sisällysluettel OSA I: ELÄKEMENOTIEDOSTON TÄYTTÖOHJE... 3 YLEISTÄ...

Lisätiedot

Avoin tieto ja avoin hallinto kunnissa

Avoin tieto ja avoin hallinto kunnissa Avin tiet ja avin hallint kunnissa Turku 19.11.2013 Elisa Kettunen, erityisasiantuntija Tietyhteiskuntayksikkö elisa.kettunen(at)kuntaliitt.fi Avin hallint & tiet Kuntaliitssa Kansainvälinen Avimen hallinnn

Lisätiedot

Basware Konsernitilinpäätös Forum Ajankohtaista pörssiyhtiön raportoinnissa

Basware Konsernitilinpäätös Forum Ajankohtaista pörssiyhtiön raportoinnissa Basware Knsernitilinpäätös Frum Ajankhtaista pörssiyhtiön raprtinnissa 16.5.2013 Samuli Perälä, KHT Ajankhtaista pörssiyhtiön raprtinnissa Arvpaperimarkkinalain muuts Mitä tieta tilinpäätöksessä n annettava

Lisätiedot

ENEGIATEHOKKUUSsopimukset. Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelma Yhteenveto vuoden 2017 tuloksista

ENEGIATEHOKKUUSsopimukset. Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelma Yhteenveto vuoden 2017 tuloksista ENEGIATEHOKKUUSspimukset 2017 2025 Vukra-asuntyhteisöjen timenpidehjelma Yhteenvet vuden 2017 tulksista 1 Sisällys VUOKRA-ASUNTOYHTEISÖJEN TOIMENPIDEOHJELMA 2017 Jhdant Liittymistilanne Liittyneiden määrä

Lisätiedot

Valtuutettu Antero Aulakosken valtuustoaloite Fennovoiman hankkeeseen valmistautumisesta

Valtuutettu Antero Aulakosken valtuustoaloite Fennovoiman hankkeeseen valmistautumisesta Valtuutettu Anter Aulaksken valtuustalite Fennviman hankkeeseen valmistautumisesta Valtuustalite Valtuutettu Anter Aulaksken valtuustkysymys 31.8.2015/Selntek Fennviman hankkeesta ja siihen valmistautumisesta:

Lisätiedot

Teollisuuden yleinen toimenpideohjelma Yhteenveto vuoden 2017 tuloksista

Teollisuuden yleinen toimenpideohjelma Yhteenveto vuoden 2017 tuloksista ENEGIATEHOKKUUSspimukset 2017 2025 Tellisuuden yleinen timenpidehjelma Yhteenvet vuden 2017 tulksista 1 Sisällys TEOLLISUUDEN YLEINEN TOIMENPIDEOHJELMA 2017 Jhdant Liittymistilanne Liittyneiden määrä Liittyneiden

Lisätiedot

LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA VARHAISKASVATUKSESSA

LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA VARHAISKASVATUKSESSA LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA VARHAISKASVATUKSESSA Kangasalan varhaiskasvatus tarjaa lapsen ja perheen tarvitsemat varhaiskasvatuspalvelut perheen tilanteen ja tarpeen mukaisesti; kkpäivähita, sapäivähita, perhepäivähita,

Lisätiedot

ENEGIATEHOKKUUSsopimukset. Energiavaltainen teollisuus Metsäteollisuus ry toimenpideohjelma Yhteenveto vuoden 2017 tuloksista

ENEGIATEHOKKUUSsopimukset. Energiavaltainen teollisuus Metsäteollisuus ry toimenpideohjelma Yhteenveto vuoden 2017 tuloksista ENEGIATEHOKKUUSspimukset 2017 2025 Energiavaltainen tellisuus Metsätellisuus ry timenpidehjelma Yhteenvet vuden 2017 tulksista 1 Sisällys ENERGIAVALTAINEN TEOLLISUUS METSÄTEOLLISUUS RY TOIMENPIDEOHJELMA

Lisätiedot

AvoHILMO-aineistojen mukainen hoitoonpääsyn odotusaika raportti

AvoHILMO-aineistojen mukainen hoitoonpääsyn odotusaika raportti 1 AvHILMO-aineistjen mukainen hitnpääsyn dtusaika raprtti 26.5.2014 Käyttöhjeisiin n kttu lyhyesti keskeisiä asiita AvHILMO aineiststa kstetuista perusterveydenhulln hitnpääsyn raprteista, niissä liikkumisesta,

Lisätiedot

HAKUOHJE LIIKUNNALLISEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUKSIA VARTEN LUKUVUODELLE 2007-2008

HAKUOHJE LIIKUNNALLISEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUKSIA VARTEN LUKUVUODELLE 2007-2008 1(5) HAKUOHJE LIIKUNNALLISEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUKSIA VARTEN LUKUVUODELLE 2007-2008 YLEISTÄ Liikunnallisen iltapäivätiminnan kehittämishankkeiden tukemiseen liittyviä valtinavustuksia jaettaessa

Lisätiedot

TUKEA LAJILIITTOJEN LASTEN JA NUORTEN URHEILUN KEHITTÄMISTYÖHÖN 2011 12

TUKEA LAJILIITTOJEN LASTEN JA NUORTEN URHEILUN KEHITTÄMISTYÖHÖN 2011 12 TUKEA LAJILIITTOJEN LASTEN JA NUORTEN URHEILUN KEHITTÄMISTYÖHÖN 2011 12 Lajiliittjen n mahdllista hakea tukea lasten ja nurten urheilun (6-19v) kehittämistyöhön. Nuri Sumi tukee lajiliittjen kehittämistimia

Lisätiedot

Akaa: Onnistunut työ tekee hyvää -hankkeen työpaja

Akaa: Onnistunut työ tekee hyvää -hankkeen työpaja 1 Akaa: Onnistunut työ tekee hyvää -hankkeen työpaja muisti aika 23.11.2015 kl 13-16: kahvit nin kl 14.15-14.30 paikka valtuustsali sallistujat lapsiperhepalveluissa timivat Aiemmin n lähetetty (ja löytyvät

Lisätiedot

CAVERION OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS. 1. Hallituksen tehtävien ja toiminnan perusta. 2. Hallituksen kokoonpano ja valintamenettely

CAVERION OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS. 1. Hallituksen tehtävien ja toiminnan perusta. 2. Hallituksen kokoonpano ja valintamenettely CAVERION OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS 1. Hallituksen tehtävien ja timinnan perusta Hallituksen tehtävät ja timintaperiaatteet perustuvat Sumen lainsäädäntöön, erityisesti sakeyhtiölakiin ja arvpaperimarkkinalakiin

Lisätiedot

ENEGIATEHOKKUUSsopimukset. Elintarviketeollisuuden toimenpideohjelma Yhteenveto vuoden 2017 tuloksista

ENEGIATEHOKKUUSsopimukset. Elintarviketeollisuuden toimenpideohjelma Yhteenveto vuoden 2017 tuloksista ENEGIATEHOKKUUSspimukset 2017 2025 Elintarviketellisuuden timenpidehjelma Yhteenvet vuden 2017 tulksista 1 Sisällys ELINTARVIKETEOLLISUUDEN TOIMENPIDEOHJELMA 2017 Jhdant Liittymistilanne Liittyneiden määrä

Lisätiedot

TIedOTe. varainhoitovuodelta 2010. vuosikertomukset. varainhoitovuoden 2010 vuosikertomusten esittely ja vuosikertomuksia koskevat selvitykset

TIedOTe. varainhoitovuodelta 2010. vuosikertomukset. varainhoitovuoden 2010 vuosikertomusten esittely ja vuosikertomuksia koskevat selvitykset euroopan TILINTARKAsTusTuOMIOIsTuIN TIedOTe varainhitvuden 2010 vusikertmusten esittely ja vusikertmuksia kskevat selvitykset vuosikertomukset varainhoitovuodelta 2010 VUOSIKERTOMUS 2010 TIEDOTE 1 LUKIJALLE

Lisätiedot

HENKKARIKLUBI. Mepco HRM uudet ominaisuudet vinkkejä eri osa-alueisiin 1 (16) 28.5.2015. Lomakkeen kansiorakenne

HENKKARIKLUBI. Mepco HRM uudet ominaisuudet vinkkejä eri osa-alueisiin 1 (16) 28.5.2015. Lomakkeen kansiorakenne 1 (16) Mepc HRM uudet minaisuudet vinkkejä eri sa-alueisiin Khta: Kuvaus: Lmakkeen kansirakenne Lmakkeen kansirakenne Lmakkeet vidaan kategrisida tiettyyn lmakekategriaan. Tämä helpttaa käyttäjiä hakemaan

Lisätiedot

OHJE POISSAOLOIHIN PUUTTUMISEEN KOULUSSA

OHJE POISSAOLOIHIN PUUTTUMISEEN KOULUSSA elkuu 2015 OHJE POISSAOLOIHIN PUUTTUMISEEN KOULUSSA OPPILAAN SÄÄNNÖLLISEN KOULUNKÄYNNIN TURVAAMINEN JA TUKEMINEN Kulun aikuisten tehtävä n tukea tasapulisesti jkaista ppilasta tämän kasvussa ja kehityksessä

Lisätiedot

KR-Tukefin 2011-2012 Korjausrakentamiseen uusia toimintamalleja ARA ja TEKES. Loppuraportti

KR-Tukefin 2011-2012 Korjausrakentamiseen uusia toimintamalleja ARA ja TEKES. Loppuraportti KR-Tukefin 2011-2012 Krjausrakentamiseen uusia timintamalleja ARA ja TEKES Lppuraprtti Sisältö Tiivistelmä sivu 1. KR-Tukefin tuttavuushanke 3 1.1. KR-Tukefin- hanke ja sen tavitteet 3 1.2. Hankkeen eteneminen

Lisätiedot

NOUSIAISTEN KUNTA VESIHUOLLON YHTIÖITTÄMISPALVELUT TARJOUS BDO OY 12.5.2014

NOUSIAISTEN KUNTA VESIHUOLLON YHTIÖITTÄMISPALVELUT TARJOUS BDO OY 12.5.2014 NOUSIAISTEN KUNTA VESIHUOLLON YHTIÖITTÄMISPALVELUT TARJOUS BDO OY 12.5.2014 BDO Oy Vattuniemenranta 2 00210 Helsinki Keskus 020 743 2920 Faksi 020 743 2935 www.bd.fi BDO Oy, a limited liability cmpany

Lisätiedot

ENEGIATEHOKKUUSsopimukset. Toimitilakiinteistöjen toimenpideohjelma Yhteenveto vuoden 2017 tuloksista

ENEGIATEHOKKUUSsopimukset. Toimitilakiinteistöjen toimenpideohjelma Yhteenveto vuoden 2017 tuloksista ENEGIATEHOKKUUSspimukset 2017 2025 Timitilakiinteistöjen timenpidehjelma Yhteenvet vuden 2017 tulksista 1 Sisällys TOIMITILAKIINTEISTÖJEN TOIMENPIDEOHJELMA 2017 Jhdant Liittymistilanne Liittyneiden määrä

Lisätiedot

20.6.2011. Hankinnasta on julkaistu ennakkoilmoitus HILMA- palvelussa 10.5.2011.

20.6.2011. Hankinnasta on julkaistu ennakkoilmoitus HILMA- palvelussa 10.5.2011. SUOJAVAATEPALVELUHANKINTA Peruspalvelukeskus Oiva liikelaits kuuluu Hlllan kunnan rganisaatin ja tuttaa ssiaali- ja perusterveydenhullnpalvelut yhteistiminta-alueen kuntien (Asikkala, Hllla, Hämeenkski,

Lisätiedot

ENEGIATEHOKKUUSsopimukset. Energiavaltainen teollisuus Elinkeinoelämän Keskusliitto toimenpideohjelma Yhteenveto vuoden 2017 tuloksista

ENEGIATEHOKKUUSsopimukset. Energiavaltainen teollisuus Elinkeinoelämän Keskusliitto toimenpideohjelma Yhteenveto vuoden 2017 tuloksista ENEGIATEHOKKUUSspimukset 2017 2025 Energiavaltainen tellisuus Elinkeinelämän Keskusliitt timenpidehjelma Yhteenvet vuden 2017 tulksista 1 Sisällys ENERGIAVALTAINEN TEOLLISUUS ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO

Lisätiedot

TiEDoTE. VUoSikErTomUS. EU:n TaloUSarVio VarainhoiToVUoDEllE 2007. EUrooPan TilinTarkaSTUSTUomioiSTUin

TiEDoTE. VUoSikErTomUS. EU:n TaloUSarVio VarainhoiToVUoDEllE 2007. EUrooPan TilinTarkaSTUSTUomioiSTUin EUrPan TilinTarkaSTUSTUmiiSTUin VUSikErTmUS EU:n TalUSarVi VarainhiTVUDEllE 2007 TiEDTE Sisältää tietja myös Eurpan kehitysrahastja kskevasta vusikertmuksesta JOHDANTO Eurpan tilintarkastustumiistuin

Lisätiedot

Kuntien kulttuuritoiminnasta annetun lain uudistaminen

Kuntien kulttuuritoiminnasta annetun lain uudistaminen Opetus- ja kulttuuriministeriö Lausuntpyyntö 18.05.2018 OKM/93/040/2017 Kuntien kulttuuritiminnasta annetun lain uudistaminen Jhdant Opetus- ja kulttuuriministeriö pyytää lausunta liitteenä levasta muistista

Lisätiedot

Leena Suurpää, Nuorisotutkimusverkosto (Nuorisotutkimusseura ry.), puheenjohtaja Katariina Soanjärvi, Humanistinen ammattikorkeakoulu, sihteeri

Leena Suurpää, Nuorisotutkimusverkosto (Nuorisotutkimusseura ry.), puheenjohtaja Katariina Soanjärvi, Humanistinen ammattikorkeakoulu, sihteeri 1 Nuristyön kehittämisverkst MUISTIO 4/2010 Kkus: Krdinaatiryhmän kkus Aika: ti 30.11.2010 kl 13.00 15.55 Paikka: Läsnä: DIAK (etelä), Järvenpää Päivi Harinen, Itä-Sumen ylipist (YUNET) Elna Hirvnen, Tampereen

Lisätiedot

MAL-AIESOPIMUKSEN SEURANTA

MAL-AIESOPIMUKSEN SEURANTA 1 (9) Seutu. ja ympäristötiet VERSIO 8b (Tämä versi n laadittu HSY-asunttimikunnan kkuksen 8.5.2012 perusteella) MAL-AIESOPIMUKSEN SEURANTA 1. Aiespimus Aiespimuslunnksen khdassa X Aiespimuksen seuranta

Lisätiedot

Lausunto sähköisen median viestintäpoliittisesta ohjelmasta

Lausunto sähköisen median viestintäpoliittisesta ohjelmasta Helsinki 17.10.2012 Eduskunnan liikenne- ja viestintävalikunnalle Viite: VNS 4/2012 vp Lausunt sähköisen median viestintäpliittisesta hjelmasta Viestinnän Keskusliitt kiittää mahdllisuudesta antaa lausunt

Lisätiedot

Testaustyövälineen kilpailutus tietopyyntö

Testaustyövälineen kilpailutus tietopyyntö T 1 (6) Tietpyyntö Tietpyyntö Testaustyövälineen kilpailutus tietpyyntö Valtin tiet- ja viestintätekniikkakeskus Valtri www.valtri.fi T 2 (6) Tietpyyntö Sisällysluettel 1 Tausta... 3 2 Hankinta, jhn tietpyyntö

Lisätiedot

Aloite toimitusvelvollisen myyjän taseselvitystavan muuttamisesta

Aloite toimitusvelvollisen myyjän taseselvitystavan muuttamisesta SÄHKÖKAUPPA ALOITE 1(5) Heinimäki, Leht 19.6.2014 Työ- ja elinkeinministeriö Art Rajala Alite timitusvelvllisen myyjän taseselvitystavan muuttamisesta Energiatellisuus ry ehdttaa muutsta timitusvelvllisen

Lisätiedot

KAIKKI ALKAA TIEDOSTA TULOKSELLISTA DIGITAALISESTI OHJAAVAA UUSIOKÄYTTÖÄ MAANRAKENTAMISEEN

KAIKKI ALKAA TIEDOSTA TULOKSELLISTA DIGITAALISESTI OHJAAVAA UUSIOKÄYTTÖÄ MAANRAKENTAMISEEN KAIKKI ALKAA TIEDOSTA TULOKSELLISTA DIGITAALISESTI OHJAAVAA UUSIOKÄYTTÖÄ MAANRAKENTAMISEEN Maapörssi Maapörssi n alittanut nettiphjaisen tiedn välittämisen ylijäämä maa-ainesten kierrätyksen edistämiseksi

Lisätiedot

22.8.2014 Dnro OUKA/7126/02.08.00/2014. Hankinnassa noudatetaan lakia julkisista hankinnoista (348/2007) sekä lakia täydentävää asetusta (614/2007).

22.8.2014 Dnro OUKA/7126/02.08.00/2014. Hankinnassa noudatetaan lakia julkisista hankinnoista (348/2007) sekä lakia täydentävää asetusta (614/2007). TARJOUSPYYNTÖ 1(7) 22.8.2014 Dnr OUKA/7126/02.08.00/2014 OULUNSALON KIRJASTON PALAUTUSAUTOMAATTI Hankinnan tausta ja tarkitus Oulun kaupunginkirjast-maakuntakirjast (hankintayksikkö/tilaaja) pyytää tarjustanne

Lisätiedot

Kelan järjestelmä muodostaa erän apteekin yhden vuorokauden aikana lähettämistä ostoista.

Kelan järjestelmä muodostaa erän apteekin yhden vuorokauden aikana lähettämistä ostoista. 11 Tilitysmenettely Kelalta tai työpaikkakassalta tilitettävä kustannus syntyy sillin, kun lääkkeet luvutetaan asiakkaalle sairausvakuutuslain mukaisella krvauksella vähennettyyn hintaan. Kun lääkkeet

Lisätiedot

Fysiikan labra Powerlandissa

Fysiikan labra Powerlandissa Fysiikan labra Pwerlandissa Bumper Cars Bumper Cars n suuri autrata jka spii niin vanhille kuin nurillekin kuljettajille. Autt vat varustetut turvavöin ja autja vi ajaa yksin tai pareittain. Lievemmät

Lisätiedot

PROJEKTISUUNNITELMA 26.4.2010

PROJEKTISUUNNITELMA 26.4.2010 1 Tarjuspyyntö, LIITE 4. NAANTALIN STRATEGISEN YLEISKAAVA PROJEKTISUUNNITELMA 26.4.2010 Tämä prjektisuunnitelma sittaa mm. strategisen yleiskaavan tarpeellisuuden, kuinka laatimisprsessi n tarkitus viedä

Lisätiedot

Euroopan muotoiluinnovaatioaloite - Asiantuntijaryhmän 21 suositusta Euroopan komissiolle

Euroopan muotoiluinnovaatioaloite - Asiantuntijaryhmän 21 suositusta Euroopan komissiolle Raprtin tiivistelmä Julkaisuvapaa 17.9.2012 Eurpan mutiluinnvaatialite - Asiantuntijaryhmän 21 susitusta Eurpan kmissille Design fr Grwth and Prsperity -raprtin tiivistelmä Kmissin varapuheenjhtaja, yritys-

Lisätiedot

Suomi 100 -tukiohjelma

Suomi 100 -tukiohjelma Sumi 100 -tukihjelma 1. Tavitteet Sumen valtillisen itsenäisyyden satavutisjuhlavutta vietetään vunna 2017. Valtineuvstn kanslian asettama Sumi 100 -hanke vastaa juhlavuden hjelman rakentamisesta. Ohjelman

Lisätiedot

Aineistoa hankitaan laajasti ja monipuolisesti asiakkaiden erilaisiin tarpeisiin. Suosituksena on hankkia 300-400 kirjaa/1000 asukasta.

Aineistoa hankitaan laajasti ja monipuolisesti asiakkaiden erilaisiin tarpeisiin. Suosituksena on hankkia 300-400 kirjaa/1000 asukasta. Liite 1: Rvaniemen kaupunginkirjastn kkelmahjeet Kkelmahjeet Kirjast n lemassa asiakkaita varten ja sen aineistn tulee heijastaa heidän tarpeitaan ja tiveitaan. Kirjastlla n myös vanhat sivistykselliset

Lisätiedot

Vakuutusalan ja AKE:n ATJ-työryhmän kokous 1/2007 (31.1.2007)

Vakuutusalan ja AKE:n ATJ-työryhmän kokous 1/2007 (31.1.2007) Minna Laaksnen n kkus 1/2007 (31.1.2007) Aika: 31.1.2007 kl 13 15 Paikka: AKE nh. Kytkin Osallistujat: Jaana Järvelin /Phjla, Raine Järvinen /Lähivakuutus, Kim Kalpi /Nrdea, Lauri Linna /Vakes, Harri Ljungdell

Lisätiedot

INSPIREn määrittelyjen mukaisen tietotuotteen muodostaminen: <TEEMAN NIMI>

INSPIREn määrittelyjen mukaisen tietotuotteen muodostaminen: <TEEMAN NIMI> INSPIREn määrittelyjen mukaisen tiettutteen mudstaminen: Suunnitelma Otsikk INSPIREn määrittelyjen mukaisen tiettutteen mudstaminen: Päivämäärä Aihe/alue Tiettutteet

Lisätiedot

Omaishoitajienkuntoutuskurssit

Omaishoitajienkuntoutuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Omaishitajienkuntutuskurssit Omaishitajien kuntutuskurssit, Omaishitajien kuntutuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän

Lisätiedot

Seudullisten kehittämisyhtiöiden rooli työ- ja elinkeinopolitiikan

Seudullisten kehittämisyhtiöiden rooli työ- ja elinkeinopolitiikan 9.4.2015 1 / 8 Työ- ja elinkeinministeriö Viite: TEM/574/00.06.02/2015 Seudullisten kehittämisyhtiöiden rli työ- ja elinkeinplitiikan edistämisessä 1. TEM:n kysymykset ja vastaukset niihin: 1.1. Kehittämisyhtiöiden

Lisätiedot

Ominaisuus- ja toimintokuvaus Idea/Kehityspankki - sovelluksesta

Ominaisuus- ja toimintokuvaus Idea/Kehityspankki - sovelluksesta www.penspace.fi inf@penspace.fi 15.6.2015 1 Ominaisuus- ja timintkuvaus Idea/Kehityspankki - svelluksesta 1. Yleistä Kun jäljempänä puhutaan prjektista, tarkitetaan sillä mitä tahansa kehittämishjelmaa

Lisätiedot

Alueiden kehittämistä ja rakennerahastoja koskeva EU- ja kansallisen lainsäädännön tarkastelu

Alueiden kehittämistä ja rakennerahastoja koskeva EU- ja kansallisen lainsäädännön tarkastelu 1 (6) 12.8.2015 Alueiden kehittämistä ja rakennerahastja kskeva EU- ja kansallisen lainsäädännön tarkastelu Keski-Phjanmaan Yrittäjät vastaa Työ- ja elinkeinministeriön kyselyyn seuraavasti: Yleistä: De

Lisätiedot

JFunnel: Käytettävyysohjatun vuorovaikutussuunnittelun prosessiopas

JFunnel: Käytettävyysohjatun vuorovaikutussuunnittelun prosessiopas Versi 2/2010 JFunnel: Käytettävyyshjatun vurvaikutussuunnittelun prsessipas Kirjittaja n timinut käytettävyysasiantuntijana, - tutkijana ja -kuluttajana 15 vuden ajan. Hän n kehittänyt ja sveltanut käytettävyyssuunnittelun

Lisätiedot

1. HAKIJAN TIEDOT Sukunimi Etunimet (alleviivaa puhuttelunimi) Syntymäaika

1. HAKIJAN TIEDOT Sukunimi Etunimet (alleviivaa puhuttelunimi) Syntymäaika Pätevyyden tteamisjärjestelmä mudstuu pätevyydet tteavista pätevyyslautakunnista ja niitä hitavista sihteerijärjestöistä sekä pätevyyslautakunnat nimittävästä ja pätevyydet rekisteröivästä FISE Oy:stä.

Lisätiedot

82136257 Parikkalan kunta. Koirniemen osayleiskaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.11.2013. 1. Osayleiskaava-alue

82136257 Parikkalan kunta. Koirniemen osayleiskaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.11.2013. 1. Osayleiskaava-alue 82136257 Parikkalan kunta Kirniemen sayleiskaava Osallistumis- ja arviintisuunnitelma 19.11.2013 Osallistumis- ja arviintisuunnitelma n lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan laatimiseen liittyvä asiakirja, jssa

Lisätiedot

Aspergerin oireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit

Aspergerin oireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Aspergerin ireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien aikuisten kuntutuskurssit, sittaiset perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän

Lisätiedot

Aktia-konsernin palkka- ja palkkioselvitys

Aktia-konsernin palkka- ja palkkioselvitys Aktia-knsernin palkka- ja palkkiselvitys Tämä selvitys nudattaa hallinnintikdin (1.10.2010) susitusta 47, jnka mukaan Aktian tulee selvittää Aktia Pankki Oyj:n (Aktia) timitusjhtajalle, muulle knserninjhdlle,

Lisätiedot

3. Riittääkö Tilaajavastuusta saatava raportti sieltä saatavien tietojen osalta ja katsooko tilaaja sen sieltä suoraan tässäkin vaiheessa?

3. Riittääkö Tilaajavastuusta saatava raportti sieltä saatavien tietojen osalta ja katsooko tilaaja sen sieltä suoraan tässäkin vaiheessa? Tarjuspyynnöstä esitetyt kysymykset ja vastaukset niihin 1. Vik avkuntutuksessa rakentaa palvelun niin, että siinä n sekä ktiin annettavaa kuntutusta että erillisessä tilissa tteutettavaa ryhmämutista

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 Henkilöstöraprtti 2014 1 Raahen seudun hyvinvintikuntayhtymä HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 Yhteistyötimikunta 17.03.2015 Yhtymähallitus 25.03.2015 Pyhäjen kunnanvaltuust Raahen kaupunginvaltuust Siikajen kunnanvaltuust

Lisätiedot

FC HONKA AKATEMIAN ARVOT

FC HONKA AKATEMIAN ARVOT FC HONKA AKATEMIAN ARVOT JOHDANTO... 3 FC HONKA AKATEMIAN ARVOT... 4 YHTEISÖLLISYYS & YKSILÖ... 5 MEIDÄN SEURA, TOIMIMME YHDESSÄ, VOITAMME YHDESSÄ... 5 YKSILÖN KEHITYS JA YKSILÖN ONNISTUMISET PARANTAVAT

Lisätiedot

29.3.2016. Eduskunnan sivistysvaliokunnalle

29.3.2016. Eduskunnan sivistysvaliokunnalle 29.3.2016 Eduskunnan sivistysvalikunnalle Re: lausuntpyyntö E 13/2016 vp Valtineuvstn selvitys: Kmissin julkinen kuuleminen, EU:n tellis- ja tekijänikeuksien täytäntöönpana kskeva lainsäädäntökehys EU:N

Lisätiedot

Sisäkorvaistutteen saaneiden lasten kuntoutuksen ja tulkkauspalvelujen tarkoituksenmukaisuus ja tulevaisuuden tarve. 2. vaiheen haastattelututkimus.

Sisäkorvaistutteen saaneiden lasten kuntoutuksen ja tulkkauspalvelujen tarkoituksenmukaisuus ja tulevaisuuden tarve. 2. vaiheen haastattelututkimus. Sisäkrvaistutteen saaneiden lasten kuntutuksen ja tulkkauspalvelujen tarkituksenmukaisuus ja tulevaisuuden tarve. 2. vaiheen haastattelututkimus. ---------------------------------------------------------------------

Lisätiedot

Domperidonin hyväksytyt käyttöaiheet, jotka on lueteltu alkuperäisvalmisteen CDS-asiakirjassa, ovat seuraavat:

Domperidonin hyväksytyt käyttöaiheet, jotka on lueteltu alkuperäisvalmisteen CDS-asiakirjassa, ovat seuraavat: Liite II Tieteelliset jhtpäätökset ja perusteet myyntilupien peruuttamiselle tai myyntilupien ehtjen muuttamiselle sveltuvin sin sekä yksityiskhtainen selvitys lääketurvallisuuden riskinarviintikmitean

Lisätiedot

Liikkujan polku mitä, miksi ja miten? #LiikkujanPolku

Liikkujan polku mitä, miksi ja miten? #LiikkujanPolku Liikkujan plku mitä, miksi ja miten? #LiikkujanPlku Liikkujan plku -verkst Oletk kskaan miettinyt? Sinä teet, minä teen Visik tekemisiä yhdistää ja saada ismpia tulksia aikaiseksi? Khderyhmä tiedssa, kanavat

Lisätiedot

KOKO-RUSSIA TIEDOTTAA Nro 5/2010 1/5

KOKO-RUSSIA TIEDOTTAA Nro 5/2010 1/5 KOKO-RUSSIA TIEDOTTAA Nr 5/2010 KOKO-RUSSIA MUKANA TAPAHTUMISSA KOKO-RUSSIA li mukana Sumi-päivillä Rstv na Dnussa, Etelä-Venäjällä, 17. 19.5. KOKO-RUSSIA verkst kartittaa Venäjän ptentiaalisia yhteistyöalueita.

Lisätiedot

- Lähettää kasvulohkotiedot sähköiseen tukihakuun tai tulostaa paperille. - Lähettää kylvöalailmoituksen tiedot sähköiseen tukihakuun

- Lähettää kasvulohkotiedot sähköiseen tukihakuun tai tulostaa paperille. - Lähettää kylvöalailmoituksen tiedot sähköiseen tukihakuun 1 Sähköinen tukihaku Pelttuki-hjelmalla 8.4.2014, hjelmaversi 2014.11 Yleiskuvaus Pelttuki-hjelmasta n lemassa kaksi eri laajuista versita, maksullinen Pelttuki Pr ja ilmaiseksi käyttöön saatava Pelttuki

Lisätiedot

TULOSKORTTI TULOSKORTTI TOTEUTUS. Kirjasto updated yhteiskehittäminen. KIRJASTO UPDATED yhteiskehittäminen Kirjasto treenaa nuoria hanke 1) LÄHTÖKOHTA

TULOSKORTTI TULOSKORTTI TOTEUTUS. Kirjasto updated yhteiskehittäminen. KIRJASTO UPDATED yhteiskehittäminen Kirjasto treenaa nuoria hanke 1) LÄHTÖKOHTA TULOSKORTTI Kirjast updated yhteiskehittäminen Helsingin kaupunginkirjast & Dems Helsinki 9.2.2016 TULOSKORTTI KIRJASTO UPDATED yhteiskehittäminen Kirjast treenaa nuria hanke TOTEUTUS 1) LÄHTÖKOHTA Nurten

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/7 28.04.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/7 28.04.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) 7 Perhekeskuspiltin valmistelutilanne HEL 2015-004845 T 06 00 00 Päätösehdtus Esittelijän perustelut päättää merkitä tiedksi perhekeskuspiltin valmistelun tilanteen.

Lisätiedot

Päivittyvä päivittäisyhteys: Palvelun sisältö on helmi, mutta suureen julkiseen tukeen ja joustamaton liikennöintisopimus estäneet helmen

Päivittyvä päivittäisyhteys: Palvelun sisältö on helmi, mutta suureen julkiseen tukeen ja joustamaton liikennöintisopimus estäneet helmen Päivittyvä päivittäisyhteys: Palvelun sisältö n helmi, mutta suureen julkiseen tukeen ja justamatn liikennöintispimus estäneet helmen kirkastumista. Päivitetään enemmän yrittäjävetiseksi ja enemmän Phjis-Karjalan

Lisätiedot

VIRIILI KUHMOINEN STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT

VIRIILI KUHMOINEN STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT VIRIILI KUHMOINEN Kuhmisissa n luntaista elinvimaa, tekemistä ja laadukkaita palveluita ihmisille ja yhteisöille. Kuhmisten tunnetusti lunnnkauniissa ympäristössä arki ja vapaa-aika sujuvat sekä yhteydet

Lisätiedot

Fenomenografia laadullisena tutkimussuuntauksena

Fenomenografia laadullisena tutkimussuuntauksena Fenmengrafia laadullisena tutkimussuuntauksena 02/14/2012 MK 8.12.2012 Maarit Kallimäki Fenmengrafian peruslähtökhdat Fenmengrafia tutkii ihmisten käsitysten eravuuksia. Lähestymistavan perustajan Ference

Lisätiedot

Muistio. TASE2025 Aiemmin laadittujen raideliikenneselvitysten yhteenveto Juha Jokela 25.11.2008

Muistio. TASE2025 Aiemmin laadittujen raideliikenneselvitysten yhteenveto Juha Jokela 25.11.2008 Muisti TASE2025 Aiemmin laadittujen raideliikenneselvitysten yhteenvet Juha Jkela 25.11.2008 Tampereen läntinen ikrata (2008) http://www.pirkanmaa.fi/fileadmin/pirkanmaa/julkaisut/oikratar aprtti_netti.pdf

Lisätiedot

Tietovaatimuksia ja kemikaaliturvallisuusarviointia koskevat ohjeet. Osa A: Johdanto ohjeasiakirjaan

Tietovaatimuksia ja kemikaaliturvallisuusarviointia koskevat ohjeet. Osa A: Johdanto ohjeasiakirjaan Tietvaatimuksia ja kemikaaliturvallisuusarviintia kskevat hjeet Osa A: Jhdant hjeasiakirjaan Versi 1.1 Julukuu 2011 OIKEUDELLINEN HUOMAUTUS Tässä asiakirjassa selstetaan REACH-lainsäädännön mukaiset vaatimukset

Lisätiedot

nettiluento Lapsen syntymä ja kaksikulttuurisen parisuhteen haasteet, Jaana Anglé Lisätietoa: www.duoduo.fi

nettiluento Lapsen syntymä ja kaksikulttuurisen parisuhteen haasteet, Jaana Anglé Lisätietoa: www.duoduo.fi nettiluent Lapsen syntymä ja kaksikulttuurisen parisuhteen haasteet, Jaana Anglé Lisätieta: www.dudu.fi Du nettiluent: Lapsen syntymä ja kaksikulttuurisen parisuhteen haasteet KT Jaana Anglé Tiistai 28.10.2014

Lisätiedot

Lappeenrannan seurakuntayhtymän talouden tasapainottaminen jäsenlähtöisesti

Lappeenrannan seurakuntayhtymän talouden tasapainottaminen jäsenlähtöisesti Saimaan ammattikrkeakulu Liiketaluden kulutusala Lappeenranta Liiketaluden kulutushjelma Laskentatimi Ain-Liisa Sandhlm Lappeenrannan seurakuntayhtymän taluden tasapainttaminen jäsenlähtöisesti Opinnäytetyö

Lisätiedot

1. Johdanto. Jorma Koskinen Puheenjohtaja

1. Johdanto. Jorma Koskinen Puheenjohtaja 1. Jhdant Tämä n Lautamaan kyläyhdistyksen ensimmäinen kylän kehittämissuunnitelma, jnka tarkituksena n timia kaupunkisuunnitelun apuna sana yhdyskuntasuunnitelua. Lähtökhtana kyläsuunnittelussa vat lleet

Lisätiedot

KITI - kilpailu anomuksesta ajoon. Ohjeistus kilpailujen anomisesta ja muokkaamisesta KITIssä.

KITI - kilpailu anomuksesta ajoon. Ohjeistus kilpailujen anomisesta ja muokkaamisesta KITIssä. KITI - kilpailu anmuksesta ajn Ohjeistus kilpailujen anmisesta ja mukkaamisesta KITIssä. Kilpailun anminen kalenteriin KITIssä Kilpailun vi ana kalenteriin KITIssä henkilö, jlla n jäsenrekisterin ylläpitäjän

Lisätiedot

PARTION TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA

PARTION TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 3.12.2018 / Saara Nykänen & Rbert Sundman, lunns 16.12.2018 / Snja Miettinen, lunns päivitetty esitykseksi hallituksen päätöksen mukaisesti 26.1.2019 / Partineuvstn järjestäytymiskkuksen käsittely PARTION

Lisätiedot

Autismia sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit, perhekurssit

Autismia sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit, perhekurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Autismia sairastavien lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit, perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital Autismia

Lisätiedot

AVOIMEN AMMATTIKORKEAKOULUN OPINNOT LUKUVUONNA 2015 2016

AVOIMEN AMMATTIKORKEAKOULUN OPINNOT LUKUVUONNA 2015 2016 Humak Avin AMK 2015 2016, päivitetty 18.6.2015 AVOIMEN AMMATTIKORKEAKOULUN OPINNOT LUKUVUONNA 2015 2016 JÄRJESTÖ- JA NUORISOTYÖ (YLEMPI AMK) / HELSINGIN TKI-KESKUS (ILKKA) Paikkja: 10 piskelijaa / pintjaks

Lisätiedot

HINKU-HANKKEEN TOIMENPITEIDEN ALOITTAMINEN RAUMALLA

HINKU-HANKKEEN TOIMENPITEIDEN ALOITTAMINEN RAUMALLA HINKU-HANKKEEN TOIMENPITEIDEN ALOITTAMINEN RAUMALLA HANKKEEN AVULLA EDISTETÄÄN KAUPUNGIN ELINKEINOELÄMÄÄ JA YMPÄRISTÖTAVOITTEITA YRITYSTEN TOIMINTA = YRITYSTEN TOIMINNAN KEHITTÄMINEN Kehittämisen sa-alueet:

Lisätiedot

Suomen Elintarviketyöläisten Liitto ry. Maistuva ammatti -hanke Hankkeen kesto 2012 2013 LOPPURAPORTTI Dnro 2089/325/2011

Suomen Elintarviketyöläisten Liitto ry. Maistuva ammatti -hanke Hankkeen kesto 2012 2013 LOPPURAPORTTI Dnro 2089/325/2011 Sumen Elintarviketyöläisten Liitt ry Maistuva ammatti -hanke Hankkeen kest 2012 2013 LOPPURAPORTTI Dnr 2089/325/2011 Jaana Saaranen 20.1.2014 1 Sisällys Hankkeen tavite... 1 Hankesapulet ja yhteistyö...

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN SELVITYS

POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN SELVITYS PHJIS - KAR JALA SAIRAAHIT - 1 (2) JA SSIAALIPALVLUJ KUTAYHTYM Ä Jhtajaylilääkäri Itä-Sumen aluehallintvirast Kirjaam PL 5 511 MIKKLI Viite: AVI: n lausunt - ja selv ityspyyntö 15.9.214 Dnr ISAVI/443/5.7.5/213

Lisätiedot

Finnish Value Pack Julkaisutiedot Vianova Systems Finland Oy Versio 18 21.4.2011

Finnish Value Pack Julkaisutiedot Vianova Systems Finland Oy Versio 18 21.4.2011 Julkaisutiedt Vianva Systems Finland Oy Versi 18 21.4.2011 2(8) Nvapint svellukset, versi 18.00 Yleiskuvaus Nvapint svellukset täydentävät kansainvälistä lkalisitua Nvapint jakeluversita vain sumalaisilla

Lisätiedot

Henkilöstöpalveluiden tiedote 5/2011

Henkilöstöpalveluiden tiedote 5/2011 Lutu 29.12.2011 13:26:00 29.12.2010 Henkilöstöpalveluiden tiedte 5/2011 KEVÄÄN REKRYTOINTIEN AIKATAULUT Kevään 2012 keskitetyt rekrytinnit tteutetaan seuraavan aikataulun mukaan: Tammikuussa täyttölupa-anmusten

Lisätiedot

Aspergerin oireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit, perhekurssit

Aspergerin oireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit, perhekurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Aspergerin ireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit, perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan

Lisätiedot

NOUSIAISTEN KUNTA VESIHUOLLON YHTIÖITTÄMISPALVELUT TARJOUS BDO OY 16.9.2015

NOUSIAISTEN KUNTA VESIHUOLLON YHTIÖITTÄMISPALVELUT TARJOUS BDO OY 16.9.2015 NOUSIAISTEN KUNTA VESIHUOLLON YHTIÖITTÄMISPALVELUT TARJOUS BDO OY 16.9.2015 BDO Oy Vattuniemenranta 2 00210 Helsinki Keskus 020 743 2920 Faksi 020 743 2935 www.bd.fi BDO Oy, a limited liability cmpany

Lisätiedot