Yhdistyksen toiminnantarkastus

Transkriptio

1 Maria Liukk-Sipi Yhdistyksen timinnantarkastus Ohje yhdistyksen timinnantarkastajalle Metrplia Ammattikrkeakulu Liiketaluden kulutushjelma Tradenmi Opinnäytetyö Helmikuu 2015

2 Tiivistelmä Tekijä Otsikk Sivumäärä Aika Maria Liukk-Sipi Yhdistyksen timinnantarkastus, Ohje yhdistyksen timinnantarkastajalle 39 sivua Helmikuu 2015 Tutkint Tradenmi Kulutushjelma Liiketalus Suuntautumisvaihteht Laskenta ja rahitus Ohjaaja Iiris Kähkönen Opinnäytetyön tarkituksena li laatia helpplukuinen ja selkeä pas yhdistyksen timinnantarkastajalle. Oppaassa li tarkitus kerta yksityiskhtaisesti timinnantarkastuksen tekemisestä ja siitä mitä tulee ttaa humin timinnantarkastusta tehtäessä. Opinnäytetyön raprttisuuden tarkituksena li selvittää, mikä n aatteellinen yhdistys, mitä tarkitetaan timinnantarkastuksella ja miten timinnantarkastus tehdään. Opinnäytetyön raprttisuudessa käytettiin caseyhdistyksenä Tradenmipiskelijat Metrplian Bisnes Intellektuaalit Trmbi ry:tä. Opinnäytetyö li timinnallinen työ. Opinnäytetyön raprttisuuteen kerättiin tieta yhdistyksestä, sen taludesta ja timinnantarkastuksesta. Yhdistyksen perustiedt sisältävät kattavasti tieta aina yhdistyksen perustamisesta yhdistyksen purkamiseen asti. Tieta kerättiin myös muun muassa yhdistyksen säännöistä, yhdistyksen jäsenistä ja yhdistyksen hallituksesta. Opinnäytetyön raprttisuuteen kerättiin tieta yhdistyksen tilinpäätöksestä ja siitä mitä tilinpäätökseen sisältyy ja kuinka kattavasti yhdistyksen tilinpäätös tehdään. Yhdistyksen timinnantarkastajalle tehty pas helpttaa yhdistyksen timinnantarkastajan työtä. Yhdistyksen timinnantarkastajana timii useimmiten maallikk, jlla ei le selkeää kuvaa yhdistyksen timinnasta tai yhdistyksen timinnantarkastuksesta. Oppaassa n kerrttu kaikki timinnantarkastuksen alittamisesta aina timinnantarkastusraprttiin ja tilinpäätösmerkintään asti. Avainsanat yhdistys, timinnantarkastus, tilinpäätös, tilintarkastus

3 Abstract Authr Title Number f Pages Date Maria Liukk-Sipi Perfrmance Audit fr an Assciatin 39 pages February 2015 Degree Bachelr f Business Administratin Degree Prgramme Ecnmics and Business Administratin Specialisatin ptin Accunting and Finance Instructr Iiris Kähkönen Senir Lecturer The purpse f the present thesis was t create a readable and lucid guide fr an assciatin s perfrmance auditr. The purpse f the guide was t describe in detail hw t carry ut a perfrmance audit in a nn-prfit assciatin and what things needed t be taken int accunt in the auditing prcess. The theretical part f the thesis fcused n nn-prfit assciatins and perfrmance audits. The business student assciatin f Helsinki Metrplia University f Applied Sciences, Trmbi ry, functined as a case assciatin in the present thesis. Infrmatin abut the assciatin and its financial situatin was cllected t the present reprt. The reprt als intrduced the rules and the regulatins f the assciatin, its members and its bard as well as analysed the financial statements f the assciatin. The study resulted in a clear guide fr the assciatin s perfrmance auditr. The auditr is usually a laypersn, wh des nt necessarily have a clear picture f the assciatin s peratins r f carrying ut a perfrmance audit. Therefre, the guide includes a detailed descriptin f everything frm starting the auditing prcess t cmpsing the auditr s reprt and auditr s ntes. Keywrds assciatin, financial statement, auditr

4 Sisällys 1 Jhdant Opinnäytetyön sisältö ja tarkitus Ohjeen sisältö Aiheen valinta 2 2 Yhdistys Yhdistyksen määritelmä Rekisteröity ja rekisteröimätön yhdistys Kielletyt ja luvanvaraiset yhdistykset Yhdistymisvapaus Yhdistyksen perustaminen Yhdistyksen säännöt Yhdistyksen jäsenet Yhdistyksen hallitus Yhdistyksen purkaminen Yhdistyksen talus 13 3 Yhdistyksen tilinpäätöksen sisältö Tilinpäätös Tulslaskelma Tase Tasekaava Vastaavaa Vastattavaa Timintakertmus Timintasuunnitelma Talusarvi 24 4 Timinnantarkastus Yleistä timinnantarkastuksesta Tilintarkastaja vai timinnantarkastaja Timinnantarkastajan kelpisuus Timinnantarkastus kknaisuutena Tilinpäätösmerkintä Timinnantarkastuskertmus 30

5 4.7 Timinnantarkastuspöytäkirja 31 5 Ohje yhdistyksen timinnantarkastajalle Timinnantarkastukseen suunnittelu Hallinnn tarkastus Timintakertmuksen, tulslaskelman, taseen ja liitetietjen tarkastaminen Tasekirjan tarkastaminen Muu taluden tarkastus Muistiinpanjen läpikäynti ja jhtpäätösten tek Timinnantarkastajan raprtinti 37 6 Lppupäätelmät Lähdekirjallisuus Oppaan laatiminen 39 Lähteet 40 Liitteet Liite 1. Ohje yhdistyksen timinnantarkastajalle

6 1 1 Jhdant 1.1 Opinnäytetyön sisältö ja tarkitus Tämän pinnäytetyön tarkituksena li tehdä hje yhdistyksen timinnantarkastajalle. Ohjeen tarkituksena n kerta yksityiskhtaisesti timinnantarkastuksesta ja sen tekemisestä ja sitä mitä kaikkea tulee ttaa humin timinnantarkastusta tehtäessä. Opinnäytetyöni kstuu tästä raprtista ja hjeesta. Opinnäytetyöni raprttisuus n jaettu neljään saan. Osia vat yhdistys, yhdistyksen tilinpäätös, timinnantarkastus ja hje yhdistyksen timinnantarkastajalle. Yhdistys sissa kerrn yksityiskhtaisesti, mikä n yhdistys. Osissa n kerrttu kaikki aina yhdistyksen perustamisesta sen purkamiseen. Myös muun muassa jäsenistä, säännöistä ja yhdistyksen hallituksesta n kerrttu. Tässä sissa teriasuuden rinnalla n tutu esiin, miten tämä asia tulee ilmi caseyhdistys Tradenmipiskelijat Metrplian Bisnes Intellektuaalit Trmbi ry:ssä. Yhdistyksen tilinpäätöksessä len kertnut, miten yhdistyksen tilinpäätös laaditaan ja kuinka laaja sen tulee lla. Timinnantarkastussi n suppea esitys yhdistyksen timinnantarkastuksesta yleisesti, ja hje yhdistyksen timinnantarkastajalle n laaja katselmus siitä, mitä yhdistyksen timinnantarkastuksessa tapahtuu. 1.2 Ohjeen sisältö Yhdistyksen timinnantarkastajan hjeessa n kerrttu laajasti, mitä tulee ttaa humin tehtäessä yhdistyksen timinnantarkastusta. Yhdistyksen timinnantarkastaja n useimmiten maallikk, jlla ei välttämättä le kkemusta yhdistyksistä tai timinnantarkastuksesta. Tämän hjeen tarkituksena n helpttaa timinnantarkastajan työtä. Ohjeessa n khta khdalta kerrttu, mitä tarkastetaan ja tetaan tässä sissa humin. Ohjeen lpussa n vielä lista jkaisesta humiitavasta asiasta ja timinnantarkastusta tehtäessä vi timinnantarkastaja aina merkitä pis khdan, jnka n hitanut. Ohjeessa n myös hje timinnantarkastuskertmuksen tekemiseen.

7 2 1.3 Aiheen valinta Timin nyt tista vutta Tradenmipiskelijat Metrplian Bisnes Intellektuaalit Trmbi ry:ssä. Timiessani yhdistyksen rahastnhitajana edellisenä vutena humasin, että edellisenä vutena timinnantarkastaja li päästänyt läpi humattavia virheitä ja yhdistyksen tulslaskelma ja tase li tehty väärin. Tämä herätti kiinnstukseni timinnantarkastajan työhön. Sain tästä myös kipinän pinnäytetyön tekemiseen timinnantarkastuksesta. Tivn, että tästä työstä ja hjeesta n apua yhdistyksen timinnantarkastajille, mikäli he vat epävarmja siitä, mitä tulisi tehdä. 2 Yhdistys 2.1 Yhdistyksen määritelmä Yhdistys n lunnllisten henkilöiden perustama elin, jnka tarkituksena n jäsenten yhteinen timinta yhteisen aatteen hyväksi. Aatteellisia yhdistyksiä vat mm. ammatilliset etujärjestöt, pliittisen pulueet sekä erilaiset kulttuuri-, ajanviete-, ssiaali-, urheilutiminta-, harrastus- ja hyväntekeväisyysyhdistykset. (Patentti- ja rekisterihallitus 2014a.) Yhdistystiminta perustuu sekä käytännön että lainsäädännön phjalta vapaaehtisuus-, kansanvaltaisuus-, yhdenvertaisuus- ja julkisuusperiaatteille. Vapaaehtisuus kskee yhdistyksen perustamista, yhdistykseen liittymistä ja siitä eramista. Kansanvaltaisuus liittyy siihen, että päätäntävaltaa yhdistyksissä käyttävät sen jäsenet. Yhdenvertaisuus näkyy siinä, että kaikilla yhdistyksen jäsenillä n samanlaiset ikeudet ja velvllisuudet. Julkisuusperiaate liittyy siihen, että yhdistyksen rekisteröimismenettelyn myötä yhdistysrekisteriin merkityt tiedt vat kaikkien nähtävillä. (Lihavainen 1996, 9.) Aatteellinen yhdistys n yhdistys, jnka tarkituksena ei le välittömän taludellisen hyödyn hankkiminen timintaan sallistujille tai jnka timinta n pääasiassa taludellista. Yhdistys n siis vitta tavittelematn, mutta yhdistyksen tilinpäätöksessä vi lla ylijäämää. Yhdistyksen pääasiallinen timintamut ei saa lla liiketiminta, mutta yhdistys

8 3 vi määrätyin edellytyksin harjittaa sitä. Timinta yhdistyksessä n pysyvää, jllin tarkituksena vi lla, että se jatkuu lputtmiin. On kuitenkin myös yhdistyksiä, jilla n tietty tavite, jka saavutetaan jssain vaiheessa ja jnka saavuttamisen jälkeen yhdistys puretaan (Limu 2013, ) Julkisikeudellinen yhdistys ei le aatteellinen yhdistys, vaan julkisikeudelliset yhdistykset vat lailla tai asetuksella perustettuja ja niihin kuuluminen ei le välttämättä vapaaehtista. Ne myös mahdllisesti hitavat tehtäviä, jtka kuuluvat julkiselle vallalle. Julkisikeudellisia yhdistyksiä vat mm. ammattikrkeakulujen piskelijakunnat, ylipistjen ylippilaskunnat ja Sumen Punainen Risti (Limu 2013, 11.) Tradenmipiskelijat Metrplian Bisnes Intellektuaalit Trmbi ry (myöhemmin Trmbi) n Metrplia Ammattikrkeakulussa timiva piskelijayhdistys. Trmbi n Tradenmipiskelijaliitt TROL ry:n jäsenyhdistys. Trmbi valv tradenmien ja BBA-piskelijiden etuja tradenmikulutukseen liittyvissä ja ammatillisissa kysymyksissä ja edistää tradenmi-identiteettiä Metrplia Ammattikrkeakulussa. (Väike 2014.) 2.2 Rekisteröity ja rekisteröimätön yhdistys Yhdistys vi lla rekisteröity tai rekisteröimätön. Yhteisen aatteellisen tarkituksen tteuttamiseksi vidaan ryhtyä harjittamaan yhdistysmutista timintaa, vailla suurempia mudllisuuksia. Yhdistyksen rekisteröiminen muuttaa yhteenliittymän lunnetta merkittävällä tavalla. Rekisteröidyn yhdistyksen nimeen liitetään sanat rekisteröity yhdistys tai ry, kun se rekisteröidään. Yhdistystä rekisteröitäessä se merkitään Patenttija rekisterihallituksen ylläpitämään yhdistysrekisteriin. Ennen merkitsemistä viranmaiset tarkistavat, että yhdistys täyttää määrätyt mutvaatimukset. Tärkeimpänä rekisteröinnin ikeusvaikutuksena yhdistys eriytyy ja irtaantuu jäsenistään ja muuttuu itsenäiseksi ikeushenkilöksi. Tällöin yhdistys saavuttaa ikeustimikelpisuuden eli ikeuden tehdä ikeustimia missa nimissään. (Limu 2013, 24, 28; Lydman ym. 2005, 187.) Yhdistyslain 1 luvun 6 mukaan yhdistys vi hankkia ikeuksia ja tehdä situmuksia sekä lla asiansaisena tumiistuimessa ja muun viranmaisen luna, js se n rekisteröity siten kuin tässä laissa säädetään. Rekisteröidyn yhdistyksen jäsenet eivät vastaa henkilökhtaisesti yhdistyksen velvitteista.

9 4 Rekisteröimättömän yhdistyksen tunnistaminen saattaa lla haasteellista, kska aina ei le selvää, millin jkin ryhmä n tarpeeksi pysyvä ja aatteellinen, että se lisi yhdistys. Rekisteröimätön yhdistys ei le ikeushenkilö, jllin se ei vi missa nimissään kantaa tai vastata tai saada ikeuksia. Oikeudenistunt tekee viime kädessä päätöksen asiasta ja sillinkin vain siksi, kun jnkin asian kannalta n leellista tietää, nk yhteenliittymä yhdistys. Rekisteröimättömät yhdistykset vivat järjestää maa sisäistä timintaansa parhaaksi katsmallaan tavalla, päätöksenten ei tarvitse lla demkraatista eikä jäsenten tarvitse lla yhdenvertaisia. Kuitenkin usein rekisteröimättömät yhdistykset timivat samalla tavalla kuin rekisteröidyt yhdistykset. Rekisteröimätön yhdistys ei le ikeushenkilö, jllin se ei vi järjestää yleisiä kkuksia, eikä harjittaa elinkeina. Vaikka n lemassa merkittävä rekisteröimättömien yhdistysten tunnusmerkit täyttäviä yhteenliittymiä, n suurinta saa tälläisistä yhdistyksistä pidettävä lunteeltaan khtuullisen vähämerkityksellisinä (Limu 2013, 25-26; Lydman ym. 2005, ) Yhdistyslain 10 luvun, 58 mukaan yhdistys, jta ei le merkitty rekisteriin, ei vi saada nimiinsä ikeuksia tai tehdä situmuksia eikä kantaa tai vastata. Rekisteröimättömän yhdistyksen pulesta tehdystä timesta aiheutuneesta velvitteesta vastaavat timeen sallistuneet tai siitä päättäneet henkilökhtaisesti ja yhteisvastuullisesti. Yhdistyksen muut jäsenet eivät vastaa henkilökhtaisesti sellaisesta velvitteesta. Yhdistyslain 10 luvun, 59 mukaan rekisteröimätöntä yhdistystä kskevassa asiassa tumiistuimessa ja muussa viranmaisessa sen pulesta vi timia yhdistyksen tai sen hallituksen puheenjhtaja tai muu sen asiita hitava. Tällaiselle henkilölle vidaan myös antaa yhdistykselle tarkitettu tiednant. Kannetta rekisteröimättömän yhdistyksen lakkauttamiseksi vidaan ajaa yhdistyksen tai sen hallituksen yhtä tai useampaa jäsentä vastaan. Kanne n nstettava sen paikkakunnan tumiistuimessa, jssa vastaajalla tai jllakin heistä n ktipaikka. Trmbi n rekisteröity yhdistys. Se rekisteröitiin yhdistysrekisteriin vunna 1999, tällöin kuitenkin eri nimellä. Yhdistysrekisteristä näkee yhdistyksen perustiedt, rekisterinumern, rekisteriin merkitsemispäivän, nimenkirjitustavan, sääntömääräiset nimenkirjittajat, mahdlliset sääntömuutkset ja nimihistrian. Trmbin sääntömääräisiä nimenkirjittajia vat puheenjhtaja, varapuheenjhtaja, rahastnhitaja ja tapahtumavastaava. (Patentti- ja rekisterihallitus 2014.)

10 5 2.3 Kielletyt ja luvanvaraiset yhdistykset Yhdistysvapauden llessa demkraattisessa yhteiskunnassa kaikille turvattu perusikeus ja lunteeltaan laaja, se ei kuitenkaan le rajatn. Yhdistyslaki sisältää ehdttman kielln tietyn tyyppisen yhdistystiminnan harjittamisesta sekä edellyttää tietyn tyyppisen timinnan harjittavien yhdistysten haettava lupaa ennen timinnan alittamista. Kielt kskee sekä rekisteröityjä, että rekisteröimättömiä yhdistyksiä. Kielln vastaisesti timivaa yhdistystä ei vida rekisteröidä ja sen timinta vidaan tumiistuimen timesta lakkauttaa tai kieltää (Lihavainen 1996, 28; Lydman ym. 2005, 188.) Kiellettyjä yhdistyksiä vat stilaalliseen tapaan järjestetyt yhdistykset tai yhdistykset jtka sallistuvat järjestäytyneen rikllisuuden timintaan. Yhdistyksen harjittaessa timintaa, jhn kuuluu ampuma-aseiden käyttöä muuten kuin yksinmaan metsästystä varten tulee yhdistyksen hakea lupaa läänihallitukselta. Yhdistys vidaan rekisteröidä Patentti- ja rekisterihallituksen rekisteriin hyväksytyllä lupapäätöksellä (Lihavainen 1996, 28; Lydman ym. 2005, ) 2.4 Yhdistymisvapaus Sumen perustuslain 2. luvun 13 mukaan jkaisella n yhdistymisvapaus. Yhdistymisvapauteen sisältyy ikeus ilman lupaa perustaa yhdistys, kuulua tai lla kuulumatta yhdistykseen ja sallistua yhdistyksen timintaan. Samin n turvattu ammatillinen yhdistymisvapaus ja vapaus järjestäytyä muiden etujen valvmiseksi. Yhdistyksen saa yhdistyslain mukaan perustaa aatteellisen tarkituksen yhteistä tteuttamista varten, tarkitus ei saa kuitenkaan lla lain tai hyvien tapjen vastainen. Yhdistyslaki ei kske sellaista yhteisöä, jnka tarkituksen n hankkia taludellista etua jäsenilleen tai vitta timintaan sallisille. Lain sveltamisalan ulkpulelle n myös jätetty sellaiset yhteisöt, jiden tarkitus tai timinnan laatu n pääasiassa taludellinen. Yhdistyslaki ei myöskään kske yhteisöjä, jista n erikseen säädetty lailla tai asetuksella eikä usknnllisia yhdyskuntia (Lihavainen 1996, ) Yhdistymisvapaus tarkittaa yhdistykselle sitä, että yhdistyksellä n vapaus järjestää maa timintaansa haluamallaan tavalla. Yhdistys vidaan myös purkaa millin tahansa,

11 6 jäsenten näin halutessa. Oikeushenkilöaseman saavuttaakseen yhdistys tulee kuitenkin rekisteröidä, sääntöjen tulee lla lain mukaiset ja niillä tulee turvata jäsenten yhdenvertaisuus, sivullisten ikeudet ja turvata vähemmistöjen asema. (Limu 2013, ) 2.5 Yhdistyksen perustaminen Yhdistystä vi lla perustamassa kuka tahansa. Jkaisella n ikeus kuulua yhdistykseen, mutta tähän vidaan tehdä pikkeuksia yhdistyksen säännöissä. Yhdistyksen jäseneksi ei vida pakttaa ketään, vaan jkaisella n ikeus päättää itse jäsenyydestään, tämä kskee myös yhdistyksestä eramista. Yhdistymisvapauteen kuuluu yhdistysautnmia, eli yhdistys n aina, jka vi päättää mista asiistaan. Tällöin yhdistyksen timintaan ei myöskään vi puuttua yhdistyksen timintaan, kunhan yhdistys timii lain mukaan. (Limu 2013, 12.) Yhdistyksen perustamiseen tarvitaan klme lunnllista henkilöä tai ikeustimikelpista yhteisöä. Perustajat kutsuvat klle perustamiskkuksen, jssa päätetään yhdistyksen perustamisesta, ja jssa hyväksytään nimi ja säännöt. Tämän lisäksi svitaan jäsenistä ja tehdään perustamiskirja. Perustamista varten ei välttämättä tarvita kkusta, vaan yritys vidaan perustaa myös vapaamutisesti. Yhdistyksen perustamisesta n kuitenkin svittava ja tehtävä perustamiskirja. (Patentti- ja rekisterihallitus 2014b.) Perustamiskirja päivätään, ja sen allekirjittaa vähintään klme perustajajäsentä. Tärkeää perustamiskirjassa n päätös yhdistyksen perustamisesta. Siihen liitetään myös tehdyt säännöt. Tämä perustamiskirja tulee lähettää Patentti- ja rekisterihallitukselle perustamisilmituksen kanssa, jtta yhdistys tulee vimaan. (Patentti- ja rekisterihallitus 2014b.) Yhdistyksen perustajat vivat itse päättää, haluavatk he rekisteröidä yhdistyksen vai eivät. Mikäli he haluavat, tulee yhdistys merkitä yhdistysrekisteriin, jta Patentti- ja rekisterihallitus ylläpitää. Rekisteröity yhdistys n ikeushenkilö, jllin se vi muun muassa timia ikeudessa vastaajana ja vireille panijana tai tehdä situmuksia missa nimissään. Yhdistystä ei le pakk rekisteröidä, mutta tällöin se ei le ikeushenkilö ja allekirjittajat vastaavat situmuksista kuten mistaan (Limu 2013, )

12 7 Trmbi perustettiin ja liitettiin yhdistysrekisteriin nimellä Mercuria Business Schlin Ylippilaskunta MYK ry. Vunna 2007 nimi muutettiin Evtekin Tradenmipiskelijat ETRO ry:ksi, jka li llut käytössä vudesta Helsingin Ammattikrkeakulu Stadian ja EVTEK-Ammattikrkeakulun yhdistyttyä vunna 2008 Metrplia Ammattikrkeakuluksi muutettiin yhdistyksen nimi Tradenmipiskelijat Metrplian Bisnes Intellektuaalit Trmbi ry:ksi, jka rekisteröitiin yhdistyksen viralliseksi nimeksi vunna 2012 (Patentti- ja rekisterihallitus 2014.) 2.6 Yhdistyksen säännöt Yhdistyslain 2 luvun, 8 mukaan yhdistyksen säännöissä n mainittava: 1) yhdistyksen nimi 2) yhdistyksen ktipaikkana leva Sumen kunta 3) yhdistyksen tarkitus ja timintamudt 4) jäsenen velvllisuudesta surittaa yhdistykselle jäsenmaksuja ja muita maksuja 5) yhdistyksen hallituksen jäsenten ja yhdistyksen tilintarkastajien sekä timinnantarkastajien lukumäärä tai vähimmäis- ja enimmäismäärä sekä timikausi 6) yhdistyksen tilikausi 7) millin yhdistyksen hallitus ja tilintarkastajat sekä timinnantarkastajat valitaan, tilinpäätös vahvistetaan ja vastuuvapaudesta päätetään 8) miten ja missä ajassa yhdistyksen kkus n kutsuttava klle 9) miten yhdistyksen varat n käytettävä, js yhdistys purkautuu tai lakkautetaan. Perustamisilmituksen liitteenä tulee lla yhdistyksen säännöt. Yhdistyksen säännöt hyväksyy ensin yhdistyksen hallitus, minkä jälkeen ne merkitään yhdistysrekisteriin. Yhdistysrekisteri hyväksyy säännöt, minkä jälkeen ne vat yhdistyksen viralliset säännöt ja niiden mukaan n timittava. Sääntöjä vidaan myöhemmin muuttaa yhdistyksen kkuksessa. Asia tulee kuitenkin mainita kkuskutsussa ja sääntömuutksen tulee saada määräenemmistö annetuista äänistä (Limu 2013, )

13 8 Yhdistyksen muuttaessa sääntöjään, tulee muutkset merkitä yhdistysrekisteriin. Yhdistyksen sääntöjen muuttaminen edellyttää yhdistyksen hallituksen hyväksymistä. Sääntömuutkset tulevat vimaan vasta, kun muutkset n merkitty yhdistysrekisteriin. Ennen uusien sääntöjen rekisteröintiä käytetään vanhja sääntöjä, yhdistys ei vi nudattaa muutettuja sääntöjä edes sisäisessä timinnassaan ennen rekisteröintiä (Paaslainen 2007, ) Trmbin säännöissä n muun muassa selstettu piskelijayhdistyksen tarkitus ja timinnan laatu. Sääntöjen mukaan Trmbin tarkituksena n timia jäsenten etujärjestönä ammattikrkeakulussa tradenmiksi piskeleville piskelijille, timia jäsenistönsä yhdyssiteenä ja aktivida jäsenistönsä timintaa, edistää yhteistyötä muiden piskelijayhdistysten kanssa, edistää jäsenistönsä vapaa-ajanvietttimintaa sekä edistää piskelijiden ikeusturvaa (Patentti- ja rekisterihallitus 2014.) Tämän tarkituksen tteuttamiseksi Trmbi vi järjestää kkuksia, järjestää erilaisia juhla- ja vapaa-ajan tilaisuuksia, tehdä alitteita ja antaa lausuntja piskelijita kskevissa kysymyksissä, järjestää neuvntatilaisuuksia sekä harjittaa kulutustimintaa. Timinnan tukemiseksi Trmbi n ikeutettu ttamaan vastaan avustuksia, lahjituksia ja testamentteja, periä pääsymaksua juhla. ja vapaa-ajan tilaisuuksiin, perustamaan rahastja, välittää vitta tavittelematta piskelijille haalareita, kangasmerkkejä tai muuta piskelijatarvikkeita, mistamaan timintaansa varten tarpeellisia kiinteä ja irtainta maisuutta sekä harjittamaan aatteellisen timintansa rahittamiseksi sellaista elinkein tai ansitimintaa, jka muutin välittömästi liittyy tarkituksen tteuttamiseen tai, jta n pidettävä taludellisesti vähäarvisena (Patentti- ja rekisterihallitus 2014.) 2.7 Yhdistyksen jäsenet Yhdistyslain 3 luvun, 10 mukaan yhdistyksen jäsenenä vi lla yksityinen henkilö, yhteisö ja säätiö. Js yhdistyksen varsinaisena tarkituksena n vaikuttaa valtillisiin asiihin, saavat yhdistyksen jäseninä lla vain Sumen kansalaiset ja sellaiset ulkmaalaiset, jilla n ktipaikka Sumessa, sekä sellaiset yhdistykset, jissa tai jihin suraan tai välillisesti kuuluvissa yhdistyksissä n jäseninä vain edellä mainittuja henkilöitä. Yhdistyksen jäsen vi lla jk ikeushenkilö, esim. sakeyhtiö, rekisteröity yhdistys, tai lunnllinen henkilö eli ihminen. Mlemmat vivat lla yhden yhdistyksen jäseniä, tai jäseniä vivat lla vain lunnlliset henkilöt tai ikeushenkilöt. Yhdistyksen jäsenten iälle ei le

14 9 ala- tai yläikärajaa, ellei yhdistyksen säännöissä le erikseen mainittu tiettyjä edellytyksiä yhdistyksen jäsenyydelle. Äänestyksestä yhdistyslaissa n määritelty, että jllei yhdistyksen säännöissä le tisin määrätty, jkaisella 15 vutta täyttäneellä n ääniikeus. Yhdistyksen jäsenyydestä tai jäsenikeuden käytöstä vi lla yhdistyksen säännöissä hyvinkin yksilöityjä vaatimuksia (Limu 2013, 45; Lihavainen 1996, 42; Lydman ym. 2005, 216.) Yhdistyksen jäsenyys vi syntyä klmella eri tavalla; henkilö n perustajajäsen tai liittyy jäseneksi perustamiskkuksessa, hakijan jäsenhakemus hyväksytään tai knkludenttisesti eli jäsenyys syntyy ilman sanallista tahdnilmaisua. Knkludenttisesti jäsenyys vi syntyä niin, että henkilö n llut pitkään yhdistyksen timinnassa mukana, hän täyttää jäsenkriteerit ja häntä pidetään yhdistyksen jäsenenä, kuitenkaan kskaan hän ei le täyttänyt jäsenhakemusta (Limu 2013, ) Yhdistyslain 3 luvun, 12 mukaan jäseneksi haluavan n ilmitettava aikmuksestaan yhdistykselle ja jäsenyyden hyväksymisestä päättää yhdistyksen hallitus, ellei säännöissä le tisin määritelty. Yhdistyksen hallituksen tulee pitää jäsenluettela yhdistyksen jäsenistä, jssa n mainittuna kunkin jäsenen täydellinen nimi ja ktipaikka. Jäsenluetteln tyypillisesti merkitään myös muita tietja esimerkiksi pstisite ja puhelinnumer. Jäsenluettel n lunteeltaan henkilörekisteri ja yksityishenkilöitä kskevat tiedt henkilötietja, jten jäsenrekisterin käyttöä sääntelee henkilötietlaki. Yhdistyksen jäsenluettela ei le tarkitettu täysin julkiseksi asiakirjaksi. Ainastaan tisille yhdistyksen jäsenille tulee pyydettäessä antaa mahdllisuus jäsenluetteln. Mikään ei kuitenkaan estä yhdistystä ma-alitteisesti jakamasta jäsenluettelaan kaikille jäsenilleen. Muille kuin yhdistyksen jäsenille jäsentietja vidaan luvuttaa vain pikkeuksellisesti sekä aina kyseisen jäsenen luvalla (Lydman ym. 2005, ) Yhdistyslain 3 luvun, 13 mukaan Jäsenellä n ikeus millin tahansa erta yhdistyksestä ilmittamalla siitä kirjallisesti yhdistyksen hallitukselle tai sen puheenjhtajalle. Jäsen vi myös erta ilmittamalla siitä yhdistyksen kkuksessa pöytäkirjaan merkittäväksi. Säännöissä vidaan määrätä, että eraminen tulee vimaan vasta määrätyn ajan kuluttua eramisilmituksen tekemisestä. Aikaa ei saa määrätä yhtä vutta pitemmäksi. Jäsen vi erta yhdistyksestä kska haluaa ja mistä syystä tahansa. Eraminen tapahtuu kirjallisella ilmituksella jk yhdistyksen hallitukselle, puheenjhtajalle tai ilmittamalla yhdistyksen kkuksessa pöytäkirjaan merkittäväksi (Limu 2013, )

15 10 Yhdistyslain 3 luvun, 14 mukaan Yhdistys vi erttaa jäsenen säännöissä mainitulla erttamisperusteella. Yhdistyksellä n kuitenkin aina ikeus erttamiseen, js jäsen: 1) n jättänyt täyttämättä ne velvitukset, jihin hän n yhdistykseen liittymällä situtunut; 2) n menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkpulella humattavasti vahingittanut yhdistystä; tai 3) ei enää täytä laissa tai yhdistyksen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtja. Yhdistyksen purkautuminen tai jäsenen kulema lpettaa jäsenyyden välittömästi, spimus raukeaa, kun tinen sapuli ei le enää lemassa. Vasta kun jäsenyys n päättynyt, päättyvät jäsenen velvllisuuden yhdistystä khtaan. Esimerkiksi jäsenyys päätyy jäsenen jätettyä jäsenmaksu maksamatta, n yhdistyksellä ikeus saada kaikki maksamattmat jäsenmaksut, kunnes ne n maksettu tai jäsenyys n päättynyt. Tähän yhdistys vi käyttää ulsmittaustimenpiteitä. Erttaminen ei le pakllista, vaikka erttamisen ehdt täyttyisivät. Tällainen päätös vi kuitenkin sittaa hallituksessa epäluttamusta (Limu 2013, ) Trmbin varsinaiseksi jäseneksi vivat liittyä kaikki Metrplia Ammattikrkeakulun tradenmipiskelijat. Trmbin jäsenet vat myös Tradenmipiskelijaliitt TROL ry:n piskelija- tai työsuhdejäseniä. Opiskelijajäsenyyteen kuuluu edunvalvnta kulutusplitiikassa ja työelämäkysymyksissä, työsuhdelakimiesten neuvntapalvelut, palkkaneuvnta, erilaiset tapahtumat, erilaiset lehdet, ppaat, julkaisut sekä paljn alennuksia eri palveluista. Opiskelijajäsenyys n hyvä pintjaan alittaville tradenmeille. Työsuhdejäsenyys vurstaan n tarkitettu töissä käyville piskelijille, se ei kuitenkaan vaadita vakituista työsuhdetta, esim. kesätyö riittää. Työsuhdejäsenyyteen kuuluu piskelijajäsenyyden etujen lisäksi IAET-työttömyyskassan jäsenyys, ikeusturva- ja vastuuvakuutus, vapaa-ajan tapaturma- ja matkustajavakuutus sekä työsuhdelakimiesten palvelut työ- ja virkasuhdetta sekä työttömyysturvaa kskevissa kysymyksissä. (Patentti- ja rekisterihallitus 2014; Väike 2014.) Trmbilla keskimäärin 600 jäsentä. Syksyisin jäsenmäärä nusee nin 800, uusien piskelijiden alittaessa, jäsenmäärä kuitenkin laskee keväisin vanhjen piskelijiden valmistuessa. Trmbin jäsenet eravat yhdistyksestä valmistuttuaan siirtymällä Tradenmiliitt TRAL ry:n jäseniksi, samalla ertaan Tradenmiliitt TROL ry:stä (Patentti- ja rekisterihallitus 2014; Väike 2014.)

16 Yhdistyksen hallitus Ylintä timeenpanvaltaa yhdistyksessä käyttää sen hallitus. Hallitus n myös yhdistyksen aina pakllinen ja lakimääräinen timielin. Yhdistyksen jäsenet vat yhteisvastuussa hallituksen tekemisestä ja tekemättä jättämisestä. Kaikki hallituksen jäsenet vat myös yhdistyksen jäseniä (Limu 2005, 31-32; Lydman ym. 2005, 244.) Yhdistyksen päätösvalta kuuluu sen jäsenille, jten hallituksella ei le mudllisesti itsenäistä päätäntävaltaa kuin lain, sääntöjen tai yhdistyksen päätösten asettamissa rajissa. Yhdistyksen hallituksella ei myöskään le yleistimivaltaa hitaa itsenäisesti yhdistyksen asiita. Yhdistyslaissa n määritelty yhdistyksen hallituksen hitamat tehtävät. Näitä vat muun muassa yhdistyksen päätösten täytäntöönpan, yhdistyksen maisuuden hitaminen, kkusten järjestäminen sekä yhdistyksen suhteiden hitaminen muihin järjestöihin ja ulkpulisiin tahihin. Näiden lisäksi yhdistyksen hallituksella n tiettyjä lakimääräisiä tehtäviä, jita sen tulee hitaa. Nämä lakimääräiset tehtävät vat jäsenluetteln pitäminen, kkusten kllekutsuminen, yhdistyksen edustajana timiminen, timinta purkautuneen yhdistyksen selvitysmiehenä, yhdistyksen maisuuden luvuttaminen knkurssiin sekä muiden lakien mukaiset tehtävät esimerkiksi tilinpäätöksen allekirjitus (Lihavainen 1996, 43-45; Lydman ym. 2005, ) Laissa määrätyiden asiiden lisäksi hallituksella vi lla muita tehtäviä, jtka vat mudstuneet yleisen järjestökäytännön mukaan. Tällaisia tehtäviä vat muun muassa yhdistyksen tekemien päätösten timeenpan ja valvnta, juksevien asiiden hitaminen, rahavarjen ja muun maisuuden hit, sisäisen timinnan valvnta ja jht sekä alitteiden tekeminen yhdistyksen timinnan kehittämiseksi. Näiden tehtävien lisäksi jkaisen yhdistyksen hallituksella n mia vakiintuneita tehtäviä, jtka vat mututuneet vusien saatssa (Lihavainen 1996, ) Trmbin hallitukseen kuuluu puheenjhtajan lisäksi 2-9 jäsentä. Näin llen Trmbin hallituksessa vi enimmillään timia 10 henkilöä. Hallituksessa timivien henkilöiden tittelit vaihtelevat vusittain. Vunna 2014 Trmbin hallituksessa timii puheenjhtajan lisäksi varapuheenjhtaja, rahastnhitaja, sihteeri, kulutuspliittinen vastaava, ssiaalipliittinen vastaava, tiedtusvastaava, tapahtumavastaava, BBA-vastaava sekä tutrvastaava (Väike 2014.)

17 Yhdistyksen purkaminen Yhdistyslain 7 luvun, 40 mukaan Kun yhdistys n päättänyt purkautua, hallituksen n hulehdittava purkautumisesta jhtuvista selvitystimista, jllei yhdistys le valinnut hallituksen tilalle tehtävään yhtä tai useampaa muuta selvitysmiestä. Selvitystimiin ei kuitenkaan le tarpeen ryhtyä, js yhdistys purkautumisesta päättäessään n samalla hyväksynyt hallituksen laatiman lppuselvityksen, jnka mukaan yhdistyksellä ei le velkja. Purkautumisesta päättäneen yhdistyksen taludellista timintaa saadaan jatkaa vain siinä määrin kuin tarkituksenmukainen selvittely sitä vaatii. Selvitysmiehillä n ikeus pyytää julkista haastetta velkjille sekä ikeus luvuttaa yhdistyksen maisuus knkurssiin. Js velkjen maksamisen jälkeen jäljelle jääneitä varja ei vida käyttää säännöissä määrätyllä tavalla, selvitysmiesten n luvutettava ne valtille käytettäväksi mahdllisuuksien mukaan yhdistyksen timintaan läheisesti liittyvän tarkituksen edistämiseen. Selvitysmiesten n laadittava purkautumisesta lppuselvitys ja hulehdittava sen säilyttämisestä. Yhdistys katstaan lakanneeksi, kun purkautumisesta n tehty merkintä yhdistysrekisteriin. Yhdistys n hyvä purkaa, kun kukaan ei halua ttaa puheenjhtajan vastuuta, hallitusta ei saada valituksi tai yhdistyksen timinta n hiipunut. Purkautumisesta mainitaan erikseen säännöissä tai purkautumiseen svelletaan yhdistyslakia. Purkamista varten n pidettävä ainakin yksi kkus, jssa päätetään purkamisesta, mahdllisten varjen luvutuskhteesta sekä henkilöt jtka hitavat selvitystimet. Selvitystimia varten vidaan valita tietyt selvitysmiehet tai viimeinen hallitus hitaa ne. Kyseiset timet vat lppuselvitys yhdistyksen varista, velista sekä vastuista, luvuttaa mahdlliset varat kkuksessa päätettyyn khteeseen, sekä tehdä yhdistysrekisteriin purkautumisilmitus (Patentti- ja rekisterihallitus 2014 c.) Yhdistyslain 7 luvun, 41 mukaan Js yhdistyksen timinta n lppunut eikä yhdistystä le purettu, vi sen jäsen ja muu, jta asia kskee, hakea yhdistyksen ktipaikan tumiistuimelta yhdistyksen julistamista purkautuneeksi. Hakemuksen jhdsta n yhdistykselle varattava tilaisuus tulla kuulluksi. Hakemukseen n sustuttava, js yhdistyksen timinnan sitetaan lppuneen. Jllei muuta näytetä, yhdistyksen timinnan n katsttava lppuneen, js yhdistyksestä viimeksi yhdistysrekisteriin tehdystä ilmituksesta n kulunut kymmenen vutta. Tumiistuimen n sustuessaan hakemukseen samalla tarvittaessa määrättävä hakija tai muu henkilö selvitysmiehenä hulehtimaan selvitystimista. Tällöin n vastaavasti svellettava, mitä 40 :n 2 mmentissa n säädetty.

18 Yhdistyksen talus Yhdistyksen säännöissä pääsääntöisesti määrätään yhdistyksen harjittamasta taludellisesta timinnasta. Tämän tarkittaa sitä, että sääntöihin n luettelmaisesti kirjitettava ne elinkein- tai ansitiminnan mudt, jita yhdistys aik harjittaa. Ilman mainintaa säännöissä saa yhdistys harjittaa vain sellaista taludellista timintaa, jka välittömästi muuten liittyy yhdistyksen tarkituksen tteuttamiseen tai jta vidaan pitää taludellisesti vähäarvisena (Lihavainen 1996, 28.) Yhdistyksen ja yrityksen talusprsessit eravat tisistaan. Kun yritys uhraa menja tulnhankkimistarkituksessa ja tavitteena n saavuttaa vitta, niin yhdistyksen taluden päätarkitus n säännöissä mainitun tehtävän tteuttaminen. Yhdistyksen timinnan tulksen mitta n se, kuinka hyvin taludellisesti ja tehkkaasti n säännöissä mainittu tehtävä tteutunut, ei tilikauden tuls. Yhdistys vi jutua hankkimaan rahaa myös muista lähteistä, kska timinnan tarkitus vi lla usein sellainen, ettei varsinaisesta timinnasta saadut tult riitä kattamaan yhdistyksen menja. Muita lähteitä vivat lla esimerkiksi laina tai avustus (Tmperi 2011, 131.) Kirjanpitlain 1 luvun, 1 mukaan kaikki yhdistykset vat kirjanpitvelvllisia. Vastuu yhdistyksen taludenhidsta n yhdistyksen hallituksella, yleensä hallitus nimittää keskuudestaan taluden- tai rahastnhitajan, kassanhitajan, kirjanpitäjän ja muut mahdlliset timihenkilöt. Yhdistyksen säännöissä n yleensä määritelty millaisia timihenkilöitä yhdistyksen taludenhitn tarvitaan. Taludenhidsta vastaavat hulehtivat siitä, että yhdistyksen talus n hidettu lakien ja asetusten mukaisesti, sekä yhdistyksen kannalta tarkituksenmukaisesti (Limu 2013, 87.) Kirjanpidn tarkitus n antaa yhdistyksen taludellisesta asemasta, tuttjen ja kustannusten syntymisestä, sekä timinnan tulksesta lutettavaa kuvaa. Oma kirjanpit tulisi lla jkaisella rekisteröidyllä yhdistyksellä, kahdella läheisessä yhteistyössä levalla yhdistyksellä ei vi tästä syystä lla yhteistä kirjanpita. Kirjanpitlaissa n määritelty, että yhdistysten tulee mm. pitää kahdenkertaista kirjanpita, nudatettava hyvää kirjanpittapaa, nudatettava 12 kuukauden pituista tilikautta, pidettävä tileistään tilikarttaa, pe-

19 14 rustettavansa kirjanpitnsa tsitteisiin, tehtävä peruskirjanpit ja pääkirjanpit, sekä säilytettävä kirjanpitaineist vähintään 10 vutta (kirjanpitkirjat ja tilikartta) tai 6 vutta (tsitteet ja muu kirjanpit). (Limu 2013, ) Trmbin talutta hitaa rahastnhitaja ja hänet valitaan aina vudeksi kerrallaan järjestäytymiskkuksessa. Hänen lisi hyvä lla laskennan piskelija, mutta se ei le välttämätöntä. Hänen tehtäviään vat mm. kirjanpit, laskutus ja kassan hitaminen. Trmbin kirjanpit tehdään Nva kirjanpit-hjelmalla. Trmbin talus n vakaa ja se pystyy kattamaan ment tulillaan. Trmbi saa tulja erilaisista tapahtumista sekä myymällä haalareita ja haalarimerkkejä. (Mänty 2014.) 3 Yhdistyksen tilinpäätöksen sisältö 3.1 Tilinpäätös Tilinpäätös tulee tehdä aina tilikauden päätyttyä, ja yhdistyksen tilikauden tulee lla 12 kuukautta. Tilinpäätös tulee laatia niin, että sitä n helpp verrata tilinpäätösvuden talusarvin ja timintakertmukseen, sekä edellisen vuden tilinpäätökseen. Sen tehtävä n antaa ikea kuva timinnan tulksesta ja taludellisesta asemasta (Limu 2013, 90.) Tilinpäätöstä kskevat tietyt määräykset ja mutvaatimukset. Tilinpäätös n tehtävä valmiiksi neljän kuukauden sisään tilikauden päättymisestä. Tämän lisäksi tilinpäätöksessä n muun muassa nudatettava suriteperustetta (Yrittäjät 2014.) 3.2 Tulslaskelma Yhdistyksiä varten n kirjanpitasetuksessa ma tulslaskelmakaava. Tulslaskelma tulee laatia niin, että siitä selviää miten tilikauden tuls n syntynyt. Siihen n kirjattava hyvän kirjanpittavan mukaisesti yhdistyksen tutt ja kulut. Ne n myös esitettävä riittävästi eriteltynä jk tulslaskelmassa tai sen liitteenä (Tmperi 2011, 131.)

20 15 Kirjanpitasetuksen 1 luvun 3 mukaan aatteellisen yhteisön ja säätiön tulslaskelma laaditaan seuraavan kaavan mukaan: Varsinainen timinta 1. Tutt 2. Kulut a) Henkilöstökulut b) Pistt c) Muut kulut 3. Tutt-/Kulujäämä Varainhankinta 4. Tutt 5. Kulut 6. Tutt-/Kulujäämä Sijitus- ja rahitustiminta 7. Tutt 8. Kulut 9. Tutt-/Kulujäämä Satunnaiset erät 10. Satunnaiset tutt 11. Satunnaiset kulut 12. Yleisavustukset 13. Tilikauden tuls 14. Tilinpäätössiirrt a) Pistern muuts b) Vapaaehtisten varausten muuts 15. Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Kuvi 1. Tulslaskelma Yhdistyksen varsinainen timinta n säännöissä mainitun tarkituksen tteuttamisesta. Tulslaskelmassa varsinaisen timinnan khdassa esitetään kaikki säännöissä mainitun timinnan tteuttamisesta aiheutuneet tult ja ment. Kuluista n ainakin mahdlliset henkilöstökulut ja pistt mainittava erikseen. Muutkin kulut lisi hyvä esittää eriteltynä,

21 16 jtta tulslaskelman lukijalle mudstuu ikea ja selkeä kuva varsinaisen timinnan kuluista (Tmperi 2011, 133.) Varainhankinnan tarkituksena n rahan tuttaminen yhdistyksen varsinaisen timinnan tukemiseen. Varanhankintaan sisällytetään tulslaskelmassa yhdistyksen jäsenten timinnasta syntyvät tutt ja kulut. Näitä vat muun muassa yleisötilaisuuksista tai arpajaisista saadut tutt ja niistä jhtuvat kulut. Jäsenmaksututt kuuluvat myös varainhankintaan. Yhdistyksen vastaanttamat lahjitukset luetaan varainhankintaan, kuitenkin pikkeuksellisen suuret lahjitukset vidaan merkitä satunnaiseksi tutksi (Tmperi 2011, 135.) Sijitustiminnan tutt ja kulut liittyvät muuhun kuin yhdistyksen varsinaiseen timintaan kuuluvan maisuuden hitamiseen. Tämän maisuus vi lla esimerkiksi kiinteistöjä, pörssisakkeita tai sijitustarkituksessa hankittuja lainasaamisia. Sijitusten tutt vivat edesauttaa varsinaisen timinnan tteuttamismahdllisuuksia merkittävästi. Sijitustiminnan tuttja vivat lla muun muassa sinktult tai sijituksista saadut myyntivitt. Sijitusten kuluja vivat lla yhtiövastikkeet tai sakkeiden mahdlliset myyntitappit (Tmperi 2011, ) Satunnaiset tutt ja kulut n ilmitettava mana eränään. Käytännössä vain harvat tutt ja kulut vidaan katsa satunnaisiksi. Näitä vivat lla muun muassa merkittävät kiinteistöiden myyntivitt tai tappit. Pikkeuksellisen suuret lahjitukset vidaan käsitellä myös satunnaisina tuttina (KHT-Yhdistys 2013,72; Tmperi 2011, 137.) 3.3 Tase Tasekaava Taseen tulee kuvata yhdistyksen taludellista asemaa tilinpäätöspäivänä. Tulslaskelman sittaessa yhdistyksen timinnan tulksen tilikaudelta sittaa mikä tasevarjen käytön (vastaavaa) ja varjen lähteen (vastattavaa) välisen suhteen tilikauden päättymishetkellä. Taseen avulla vidaan arviida yhdistyksen taludellisia timintaedellytyksiä, esimerkiksi maksuvalmiutta ja vakavaraisuutta (Lydman, ym. 2005, 94.)

22 17 Kirjanpitasetuksen 1 luvun 7 mukaan js sekä päättyneellä että sitä välittömästi edeltäneellä tilikaudella n ylittynyt enintään yksi kirjanpitlain 3 luvun 9 :n 2 mmentissa säädetyistä rajista, tase saadaan 6 :n 1 mmentissa säädetyn sijasta laatia seuraavan kaavan mukaan

23 18 Vastaavaa A Pysyvät vastaavat 1. Aineettmat hyödykkeet 2. Aineelliset hyödykkeet 3. Sijitukset B Vaihtuvat vastaavat 1. Vaiht-maisuus 2. Saamiset; lyhyt- ja pitkäaikaiset erikseen 3. Rahitusarvpaperit 4. Rahat ja pankkisaamiset Vastattavaa A Oma pääma 1. Osake-, suus- tai muu vastaava pääma 2. Ylikurssirahast 3. Arvnkrtusrahast 4. Käyvän arvn rahast 5. Muut rahastt 6. Edellisten tilikausien vitt (tappi) 7. Tilikauden vitt (tappi) B Tilinpäätössiirtjen kertymä C Paklliset varaukset D Vieras pääma; lyhyt- ja pitkäaikainen erikseen Kuvi 2. Tase Sen lisäksi mitä 1 mmentissa säädetään, lyhennetyssä taseessa n eriteltävä myyntisaamiset, stvelat ja saadut ennakkmaksut.

24 19 Laissa määritellyssä tulslaskelmassa ja taseessa n useita khtia, jita ei pienessä yhdistyksessä välttämättä le. Nämä khdat vidaan sillin jättää lpullisesta tulslaskelmasta tai taseesta pis. Tällöin mlemmat vivat lla humattavasti lyhyempiä kuin laissa säädetään (Limu 2013, ) Taseen tulee antaa ikeat ja riittävät tiedt yhdistyksen taludellisesta asemasta ja tätä varten tarpeelliset lisätiedt n ilmitettava liitetiedissa. Mikäli laadittaessa tasetta n juduttu pikkeamaan nudatettavista periaatteista, tulee pikkeamisen perusteista antaa selstus sekä laatia laskelma pikkeamisen vaikutuksesta tilikauden tulkseen ja taludelliseen asemaan. Tämä selvitys liitetään liitetietihin. Taseen liitetietihin liitetään myös tilinpäätöstä ja timintakertmusta varmentamaan laaditut tase-erittelyt, sekä liitetietjen erittelyt (Lydman ym. 2005, 99.) Vastaavaa Taseen vastaavien erät jaetaan pysyviin ja vaihtuviin vastaaviin käyttötarkituksen perusteella. Pysyvät vastaavat vat eriä, jiden n tarkitettu tuttamaan tula jatkuvasti useana tilikautena. Lput vastaavien erät vat vaihtuvia vastaavia. Ollakseen pysyviin vastaaviin merkittävä erä n hyödykkeen tarkitus tuttaa tula nyt ja jatkuvasti useana tilikautena. Pysyviä vastaavia vat aineettmat ja aineelliset hyödykkeet, sekä sijitukset. Vaihtuvia vastaavia vat vaiht-maisuus, pitkäaikaiset ja lyhytaikaiset saamiset, rahitusarvpaperit sekä rahat ja pankkisaamiset (Lydman ym. 2005, 111.) Aineettmat hyödykkeet vat lain tarkittamia pitkävaikutteisia menja. Aineettmia hyödykkeitä vat tasekaavan mukaan kehittämisment, aineettmat ikeudet, liikearv, muut pitkävaikutteiset ment ja ennakkmaksut. Aineellisten hyödykkeiden tulee lla yhdistyksen käytössä. Niihin kuuluvat hankintameniltaan vähäiset hyödykkeet, jita yhdistys hankkii jatkuvasti siten, että niiden määrän ja yhteenlaskettujen hankintamenjen muutkset vat vähäisiä. Aineellisia hyödykkeitä vat maa- ja vesialueet, rakennukset ja rakennelmat, kneet ja kalust, muut aineelliset hyödykkeet sekä ennakkmaksut ja keskeneräiset hankinnat. Pysyvien vastaavien sijitukset vat eriä, jiden n tarkitus tuttaa tula jatkuvasti useana tilikautena (Lydman ym. 2005, ) Saamisista pitkäaikaiseksi katstaan saaminen, jka erääntyy sittain tain kknaan yhtä vutta pidemmän ajan kuluttua. Muut saamiset vat lyhytaikaisia. Yhdistyksillä n

25 20 useimmiten saamisia vain myyntisaamisissa. Rahat ja pankkisaamiset vat likvidejä käypiä maksuvälineitä ja pankkitileillä levia varja (Lydman ym. 2005, ) Vastattavaa Yhdistys vidaan perustaa ilman alkupäämaa. Oma pääma yhdistyksissä kstuu yleensä edellisten tilikausien ja tilikauden yli- tai alijäämästä. Yhdistykselle vi kertyä päämaa, jka ei le täysin vapaasti sen käytettävissä, kyseinen pääma tällöin kirjataan taseessa muuhun maan päämaan. Yhdistykset vivat käyttää tilinpäätöksessä termien vitt ja tappi sijaan termejä ylijäämä ja alijäämä, tähän jhtuu siitä, että yhdistykset vat vitta tavittelemattmia elimiä. Pitkään jatkunut tilikauden alijäämä tai humattava yksittäisen tilikauden alijäämä tulee lla perusteltavissa taseen liitetiedissa. Tilikauden ylijäämä ilmitetaan erikseen man pääman lisäyksenä ja alijäämä sen vähennyksenä (Lydman ym. 2005, ; Tmperi 2011, 141.) Tilinpäätössiirtjen kertymä tarkittaa käytännössä verttamattmia vittvarja. Taseessa ne tulisi eritellä pisterksi ja vapaaehtisiksi varauksiksi. Pister mudstuu, kun kirjanpidssa tehdyt pistt ylittävät suunnitelman mukaiset pistt. tämä tehdään yleensä versyistä. Yhdistys ei kuitenkaan le velvllinen surittamaan pistja suunnitelman mukaan tai le vervelvllinen, jnka vuksi pistern käyttö n harvinaista yhdistyksissä. Vapaaehtiset varaukset vat varautumisia tulevaisuuden menihin ja menetyksiin ilman ulkista velvitetta, jita kuitenkin letetaan syntyvän. Varausten tarkituksena n yhdistyksen timinnan jatkuvuuden turvaaminen. Sellaisia varauksia ei kuitenkaan hyväksytä, jiden tarkituksen n ainastaan yhdistyksen tulksen tasaus (Lydman ym. 2005, ) Pakllinen varaus ei le tilinpäätöksen järjestelyerä tai tilinpäätössiirt, vaan se n kulu, jka ei le vielä realisitunut. Niistä ei kuitenkaan tdennäköisesti enää kerry niitä vastaavaa tula. Paklliset varaukset tteutuvat tulevaisuudessa. Vieraaseen päämaan lasketaan kaikki yhdistyksen ttamat lainat ja velat, niin pitkä- kuin lyhytaikaiset (Lydman ym. 2005, )

26 Timintakertmus Kirjanpitlain 3 luvun 1 mukaan timintakertmuksessa n arviitava kirjanpitvelvllisen timinnan laajuuteen ja rakenteeseen nähden tasapulisesti ja kattavasti merkittävimpiä riskejä ja epävarmuustekijöitä sekä muita kirjanpitvelvllisen liiketiminnan kehittymiseen vaikuttavia seikkja samin kuin sen taludellista asemaa ja tulsta. Arvin tulee sisältää keskeisimmät tunnusluvut kirjanpitvelvllisen liiketiminnan sekä taludellisen aseman ja tulksen ymmärtämiseksi. Tässä tarkituksessa n myös esitettävä tunnusluvut ja muut tiedt henkilöstöstä ja ympäristötekijöistä sekä muista mahdllisista kirjanpitvelvllisen liiketiminnassa merkityksellisistä seikista. Tarvittaessa arvissa n esitettävä täydentävää tieta ja lisäselvityksiä tilinpäätöksessä ilmitetuista luvuista. Sen lisäksi, mitä 5 mmentissa säädetään, timintakertmuksessa tulee esittää tiedt lennaisista tapahtumista tilikaudella ja sen päättymisen jälkeen ja arvi tdennäköisestä tulevasta kehityksestä sekä selvitys tutkimus- ja kehitystiminnan laajuudesta. Kirjanpitvelvllinen, jka ei le 4 mmentin njalla velvllinen liittämään timintakertmusta tilinpäätökseensä, vi laatia timintakertmuksensa siten, että se sisältää vain edellä tässä mmentissa tarkitetut tiedt. Tilinpäätökseen kuuluvien ja siihen liitettyjen asiakirjjen n ltava selkeitä ja niiden n mudstettava yhtenäinen kknaisuus. Timintakertmus n kertmus yhdistyksen edellisen vuden timinnasta, sen laatii hallitus. Sen perusteella kkuksessa arviidaan yhdistyksen edellisen vuden timintaa ja sitä vidaank vanhalle hallitukselle myöntää vastuuvapaus. Timintakertmuksen sisällöstä ei löydy laista määräyksiä. Timintakertmuksen suhteen yhdistyksissä n mia käytäntöjä. Tiset yhdistykset selvittävät hyvin laajasti mitä yhdistys n tehnyt menneenä vutena. Tiset taas keskittyvät lyhyesti kuvaamaan menneen vuden. Timintakertmus n helpp kirjittaa timintasuunnitelman perusteella, tämä tietenkin edellyttää, että timintasuunnitelma n hyvin tehty (Lihavainen 1996, 67-68; Limu 2013, 92.) Timintakertmus sisältää usein tiedt yhdistyksen edellisen vuden tärkeistä tapahtumista, arvin tulevasta kehityksestä sekä yhdistyksen aikaansaannkset. Timintasuunnitelman ja timintakertmuksen tulisi kulkea rinnakkain. Näin timintakertmuksen tulisi lla sellaisessa mudssa, että sitä n helpp verrata timintasuunnitelmaan. Timintakertmuksessa lisi myös hyvä kerrata timintasuunnitelman keskeiset tulstavitteet ja

27 22 kerta, miten tähän tavitteeseen n päästy tai miksi ei le päästy. Timintakertmuksessa luetellaan yhdistyksen hallitus ja muut mahdlliset timielimet sekä yhteistyö muiden yhdistysten kanssa. Timintakertmuksessa li hyvä kerta sekä nnistumisista että epännistumisista (Lihavainen 1996, 68; Limu 2013, ) Hyvän timintakertmuksen lunnksen laatiminen kannattaa alittaa j timintakauden alussa, jllin sinne n hyvä lisätä tieta aina tapahtumien jälkeen tapahtumien kuluista ja muista timintakertmukseen kuuluvista asiista. Hyvässä timintakertmuksessa asiat pitävät varmasti paikkaansa, ja tiedt n tarkistettava niin mnta kertaa, että ne vat varmasti ikein. Timintakertmuksessa n myös annettava kirjanpitlain edellyttämät tiedt. Sama asia mainitaan vain kerran. Tällöin jäsentelyn tulee lla kunnssa. Käsiteltävien asiiden laajuus n suhteessa niiden tärkeyteen. Asiat tulee käsitellä jhdnmukaisessa järjestyksessä, kuitenkaan krnlginen järjestys ei kuitenkaan le aina paras (Limu 2013, 93; Lydman ym. 2005, 39.) Timintakertmuksen rakenne vi lla esimerkiksi seuraavanlainen: 1. Yleiset asiat, jhn tulee timinnan yleistavite, ja yhdistyksen jäsenmäärä ja talustilanne sekä katsaus timintaan. 2. Timintasuunnitelman tärkein tulsalue, jssa mainitaan mm. tavitteet, tekemiset ja aikaansaannkset. 3. Timintasuunnitelman tiseksi tärkein tulsalue, jssa mainitaan samat khdat kuin tärkeimmässä tulsalueessa. Kaikki tulsalueet käydään yksitellen läpi tärkeysjärjestyksessä. 4. Timinnan kehittäminen, jssa tudaan ilmi mahdlliset sääntömuutkset ja rganisaatin muutkset 5. Yhdistyksen päätöksentek, luetellaan mm. kaikki sääntömääräiset ja ylimääräiset kkukset ja tärkeimmät päätökset. 6. Edustukset, jssa mainitaan kaikki mahdlliset edustukset liitissa ja muualla. 7. Sisäinen hallint, jssa listataan kaikki hallituksen jäsenet, kkukset ja mahdlliset työryhmät ja timikunnat, sekä timinnantarkastaja ja varatiminnantarkastaja. 8. Lppulause, jssa annetaan yleisarvi kuluneesta timikaudesta ja tulsnäkymät seuraaviksi vusiksi (Limu 2013, ) Trmbin vuden 2013 timintakertmuksessa n kerrttu kattavasti yhdistyksen kannalta leelliset asiat kyseessä levalta vudelta. Yhdistyksellä li vuden lpussa 640

28 23 jäsentä. Hallitus järjestäytyi kaksi kertaa, tammikuussa 2013 ja elkuussa Elkuun järjestäytymiskkuksessa nin pulet hallituksen jäsenistä ersi ja heidän tilalle tuli uudet jäsenet, tällöin myös puheenjhtaja vaihtui. Hallitus kkntui säännöllisesti nin kerran kuukaudessa. Tapahtumia Trmbi järjesti kattavasti ympäri vuden sekä teki yhteistyötä eri yhdistysten kanssa tapahtumien salta (Timintakertmus, 2013.) 3.5 Timintasuunnitelma Timintasuunnitelma n yhdistyksen suunnitelma seuraavan timintavuden timinnasta, ja sen hyväksyy yhdistyksen kkus. Hallitus laatii timintasuunnitelmasta ehdtuksen, jka käsitellään yhdistyksen sääntömääräisessä syyskkuksessa. Timintasuunnitelma ei saa lla liian yleinen, jllin päätöksentek tsiasiallisen timinnan sisällöstä siirtyy hallitukselle. Js se taas n liian yksityiskhtainen, hallitus ei välttämättä vi timia justavasti eri tilanteiden vaatimalla taslla. Sisällöltään timintasuunnitelman tulee lla yhdistykselle spivan laajuinen. Hyvä timintasuunnitelma n lyhyt, mahtuu maksimissaan kahdelle paperiarkille, ja siinä tulevat selvästi ilmi seuraavan vuden avaintulsalueet ja niiden selkeät tulstavitteet. (Limu 2013, 102.) Timintasuunnitelman laatiminen seuraavalle vudelle vi lla haastavaa. Timinnan suunnittelun tarpeet vat sidksissa järjestön rakenteeseen. Esimerkiksi suuressa liittmutisessa järjestössä timinnan suunnittelu vi lla useista eri vaiheista kstuva prsessi. Tällöin timintasuunnitelma vi lla erittäin yksityiskhtainen. Pienenkin yhdistyksen n hyvä panstaa timintasuunnitelman tekemiseen ja luda sellainen suunnitelma, jssa jäsenet pääsevät vaikuttamaan mahdllisimman paljn. Timintasuunnitelmasta ei saisi tulla liian kahlitseva, kska n hyvä pystyä reagimaan vuden mittaan eteen tuleviin haasteisiin. Vuden mittaan vi esimerkiksi yhdistyksen timinta-ajatuksen kannalta tulla eteen haasteita, jhn lisi hyvä pystyä vastaamaan. Timivan ja tehtävänsä sisäistäneen yhdistyksen tunnuspiirre n kyky reagida npeasti ja esittää parannusehdtuksia (Lihavainen 1996, ) Yksi mahdllinen timintasuunnitelman jäsennystapa visi lla seuraava: 1. Jhdant a. Yhdistyksen timinnan tarkitus ja visi tulevasta b. Tulevan timikauden haasteet ja mahdllisuudet c. Yhdistyksen timinnan tavitteet ja timenpiteet