PPP-MALLI RAKENNUSHANKKEEN TOTEUTUSMUOTONA

Transkriptio

1 RTS 19:13 Lausuntversi [ ] 1 (41) PPP-MALLI RAKENNUSHANKKEEN TOTEUTUSMUOTONA PPP-PALVELUSOPIMUSRUNKO PPP-mallilla tarkitetaan yksityisrahitteista kumppanuusmallia, jlla pääasiallisesti julkinen sektri hankkii liikenne-, timitila-, tai muun julkiseen timintaan liittyvän palvelun, jhn sisältyy investintikhteen (esim. timitilan) suunnittelu, rakentaminen, rahitus ja pitkäaikainen ylläpit tulsperusteisella (yleensä khteen käytettävyyteen perustuvalla) spimuksella, jssa yksityinen palveluntuttaja vastaa sille spimuksella siirretyistä, hankkeeseen liittyvistä vastuista ja riskeistä. Tässä spimusrungssa kuvataan PPP-mallin palveluspimuksen keskeiset khdat. Spimusrungn kmmenttisarakkeessa esitetään taustja, perusteluja ja vaihtehtisia timintamalleja esitetylle PPPspimukselle. PPP-mallia harkitsevien tilaajien tulee humiida hankekhtaisuus ja tässä esitettyä palveluspimusrunka sekä yleiskuvausta käsittelevää RThjekrttia tulee aina sveltaa humiiden kullinkin kyseessä levan hankkeen eritysminaisuudet. Palveluspimuksen liitteeksi ei le tarkitus liittää YSE-ehtja. Tämä jhtuu siitä, että Palveluspimus ei ensisijaisesti le urakkaspimus, vaan spimus, jlla hankitaan kknaispalvelu, jka sisältää tietyn khteen käytettävyyden. Tietyt yleiset määräykset Palveluspimuksessa, esim. spimusasiakirjjen tulkinnasta, perustuvat myös YSE-ehdissa ilmeneviin periaatteisiin. Tämä spimusrunk n ensisijaisesti laadittu timitilahanketta (esim. kulu) eikä infrahanketta varten. Timitila- ja infrahankkeiden spimusrunk n kuitenkin suurilta sin pääkhdiltaan yhteneväinen, mutta esimerkiksi keskeinen terminlgia ja muutsmekanismi eravat jiltakin sin tisistaan näissä hankkeissa. Palveluspimusrungn tueksi n laadittu kmmentteja, jissa keskeisiä humiita n esitetty seuraavalla tarkennuksella: - Musta, nrmaali: Spimusrungn khta ja sen tarkitus/tausta. - Musta, lihavitu: Perustelu khdan vastuunjan tarkituksenmukaisuudesta tai tarpeellisuudesta hankemallin kannalta. - Musta, kursiivi: Tyypilliset mahdllisuudet piketa kuvatusta pääsäännöstä. - Vihreä: Khdat, jita n nähty erityisen tärkeäksi alalla painttaa/humiida erityisesti timitiljen PPPhankevalmistelussa Nimi/1/kuukausi maaliskuu 2019/Rakennustiet Oy Rakennustietsäätiö RTS sr 2019

2 RTS 19:13 Lausuntversi - 2 SÄLLYSLUETTELO KÄYTTÖOHJEET OSA I YLEISTÄ 1 OSAPUOLET 2 SOPIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT 3 MÄÄRITELMÄT 4 SOPIMUSASIAKIRJAT JA NIIDEN PÄTEVYYSJÄRJESTYS 4.1 Spimusasiakirjjen pätevyysjärjestys 4.2 Spimusasiakirjjen tulkinta 5 SOPIMUSTA EDELTÄNEET TOIMENPITEET 5.1 Palveluntuttajaa kskevien asiakirjjen päivitys 5.2 Spimusalueen tarkastus 5.3 Spimusasiakirjjen tarkastus 5.4 Tilaajan, Rahittajien ja Palveluntuttajan välisen spimuksen allekirjittaminen 6 SOPIMUSAIKA JA SOPIMUKSEN MÄÄRÄPÄIVÄT 6.1 Spimusaika 6.2 Määräpäivät 7 OSAPUOLTEN EDUSTAJAT OSA II PALVELUNTUOTTAJAN VELVOLLISUUDET JA OIKEUDET 8 KOKONAISPALVELUA KOSKEVAT YLEISET VELVOLLISUUDET 8.1 Palveluntuttajan velvllisuuksien yleiset periaatteet 8.2 Turvallisuus, työsujelu ja vastuullisuus 8.3 Palveluntuttajan velvllisuus hakea lupia ja jättää viranmaisilmituksia 8.4 Palveluntuttajan työntekijät ja Alihankkijat 9 RAKENTAMISJAKSON VELVOLLISUUDET 10 PALVELUJAKSON VELVOLLISUUDET 11 TALOUDELLISTA ASEMAA KOSKEVAT VELVOLLISUUDET 11.1 Rahituksen järjestäminen ja Taludellinen Malli 11.2 Jälleenrahitus 11.3 Tilaajan ikeus vaatia Jälleenrahitusta 11.4 Tilaajalle timitettavat selvitykset ja ilmitukset 11.5 Tilaajan sustumusta edellyttävät timenpiteet 11.6 Pikkeukset Tilaajan sustumusta edellyttävistä muutksista 12 SOPIMUSALUEEN KÄYTTÖOIKEUS OSA III PALVELUNTUOTTAJAN VASTUU 13 VASTUU KOKONAISPALVELUN SOPIMUKSENMUKAISUUDESTA 14 PALVELUNTUOTTAJAN VASTUU TYÖNTEKIJÖISTÄÄN, ASIANTUNTIJOISTAAN JA ALIHANKKIJOISTAAN 15 PALVELUNTUOTTAJAN VAHINGONKORVAUSVASTUU 15.1 Palveluntuttajan vahingnkrvausvastuu suhteessa Tilaajaan 15.2 Palveluntuttajan vastuu suhteessa Tilaajaan kskien klmansien sapulten vaatimuksia 15.3 Palveluntuttajan krvausvastuun rajaus 15.4 Klmansien sapulten vaatimusten käsittely 16 [TAKUU] 16.1 [Lppuvaiheen timenpiteiden takuu] 16.2 [Takuuvelvitteiden sisältö] OSA IV MUUTOSTILANTEET 17 TILAAJAN ESITTÄMÄT MUUTOKSET 17.1 Muutstyöt

3 RTS 19:13 Lausuntversi Lisätyöt 18 PALVELUNTUOTTAJAN EHDOTTAMAT MUUTOKSET 19 [OHJEIDEN JA TEKNISTEN VAATIMUSTEN MUUTOKSET] 20 MUUTOKSISTA JOHTUVIEN KUSTANNUSSÄÄSTÖJEN JAKAMINEN OSA V VIIVÄSTYKSET JA ESTEET 21 PALVELUNTUOTTAJAN VASTUULLA OLEVA VIIVÄSTYS TAI ESTE 21.1 Ilmitus viivästyksestä tai esteestä 21.2 Seuraamukset Palveluntuttajan vastuulla levasta viivästyksestä tai esteestä 22 PALVELUNTUOTTAJASTA RIIPPUMATTOMASTA SYYSTÄ TAPAHTUVA VIIVÄSTYMINEN 22.1 Viivästyksen syyt 22.2 Syyt, jtka vapauttavat purku-uhasta 22.3 Syyt, jtka vapauttavat purku-uhasta ja jtka ikeuttavat krvaukseen Palveluntuttajalle 22.4 Ylivimaisen Esteen aiheuttama viivästys 22.5 Menettely viivästyksen aiheutuessa Palveluntuttajasta riippumattmasta syystä 22.6 Viivästyksen rajittaminen 22.7 Viivästyksen tai esteen vaikutus Tilaajan maksuvelvllisuuteen ja purkuikeuteen OSA VI [VAKUUDET JA] VAKUUTUKSET 23 LOPPUVAIHEEN TOIMENPITEIDEN VAKUUS 24 VAKUUTUKSET 24.1 Tilaajan edellyttämät vakuutukset 24.2 Vakuutusten muut ehdt 24.3 Vakuutuskrvausten käyttäminen 24.4 Vakuutuskelvttmat riskit OSA VII TILAAJAN MAKSUVELVOLLISUUS 25 TILAAJAN MAKSUVELVOLLISUUS 25.1 Maksuvelvllisuuden yleiset perusteet 25.2 Maksuvelvllisuuden alkaminen 25.3 Palvelumaksun suuruus 25.4 Palvelumaksusta tehtävät vähennykset, pidätykset ja kuittaukset 25.5 Arvnvähennykset 26 LASKUTUS JA LASKUTUKSEEN LIITTYVÄ RAPORTOINTI 26.1 Maksukausi 26.2 Muutkset palvelumaksuun 26.3 Laskun maksaminen 26.4 Viivästyskrk 26.5 Arvnlisäver 26.6 Raprtti ja laskutus 26.7 Raprtin ja laskutuksen käsittely spimuskkuksessa 26.8 Seuraamus Palveluntuttajan virheellisestä raprtista 26.9 Seuraamukset hallinnllisista laiminlyönneistä ja Timinta- ja Laatusuunnitelman vastaisesta timinnasta 27 KUSTANNUSMUUTOSTEN KORVAAMINEN 27.1 Indeksisidnnaisuus 27.2 Valtin Lainsäädännöllisistä Timenpiteistä jhtuvat kustannusmuutkset 27.3 Muut muutkset hinta- ja palkkatasssa OSA VIII TILAAJAN VELVOLLISUUDET, VASTUUT JA OIKEUDET 28 TILAAJAN VELVOLLISUUDET 28.1 Suunnitelmien tarkastaminen 28.2 Lupien hakeminen 28.3 Myötävaikuttaminen Palveluntuttajan lupien hakemiseen

4 RTS 19:13 Lausuntversi Spimusalueen käytettävyys 29 TILAAJAN VASTUU 29.1 Tilaajan vastuulla levia seikkja 29.2 Vastuunrajaus Tilaajan tuttamuksellisista spimusrikkmuksista 30 TILAAJAN OMISTUSOIKEUS 31 TILAAJAN OIKEUDET SOPIMUSALUEELLA 32 TILAAJAN SEURANTA- JA TARKASTUSOIKEUS 33 TILAAJAN VÄLIAIKAINEN SIJAANTULO-OIKEUS OSA IX TOIMITUKSET PALVELUSOPIMUKSEN PUITTEISSA 34 OSAPUOLTEN VÄLILLÄ PIDETTÄVÄT TOIMITUKSET OSA X SOPIMUKSEN PURKAMINEN 35 PURKU PALVELUNTUOTTAJASTA JOHTUVASTA SYYSTÄ 35.1 Purkuperusteet 35.2 Menettely 35.3 Rahittajien sijaantul-ikeus 35.4 Purkukrvaus 36 PURKU TILAAJASTA JOHTUVASTA SYYSTÄ 36.1 Purkuperusteet 36.2 Menettely 36.3 Purkukrvaus kun purku jhtuu Tilaajasta 36.4 Purkukrvauksen maksaminen 36.5 Purkupäivän ja purkukrvauksen maksamisen välisenä aikana maksettava krvaus 37 PURKU YLIVOIMAISESTA ESTEESTÄ JOHTUVASTA SYYSTÄ 37.1 Purkuperusteet 37.2 Menettely 37.3 Purkukrvaus kun purku jhtuu Ylivimaisesta Esteestä 37.4 Purkukrvauksen maksaminen 37.5 Purkupäivän ja purkukrvauksen maksamisen välisenä aikana maksettava krvaus 38 PURKU ILMAN SYYTÄ 38.1 Purkuikeus 38.2 Menettely 38.3 Purkukrvaus 38.4 Purkukrvauksen maksaminen 38.5 Purkupäivän ja purkukrvauksen maksamisen välisenä aikana maksettava krvaus 39 KATSELMUS JA HALTUUNOTTO SOPIMUKSEN PURKAUTUMISESSA SEKÄ PTS-OHJELMAN PÄIVITYS OSA XI MUUT EHDOT 40 IMMATERIAALIOIKEUDET 41 OSAPUOLTEN OIKEUS VEDOTA SOPIMUSASIAKIRJOIHIN 42 ASIAKIRJOJEN SÄILYTYS 43 KOLMANSILLE OSAPUOLILLE ANNETTAVAT TIEDOT 44 TIETOJEN LUOTTAMUKSELLISUUS 45 SOPIMUSMÄÄRÄYSTEN ERILLISYYS 46 MÄÄRÄAIKOJEN LASKEMINEN 47 ILMOITUKSET JA TIEDONANNOT 48 SOPIMUKSEN MUUTTAMINEN 49 ERIMIELISYYDET JA NIIDEN RATKAISEMINEN 50 SOVELLETTAVA LAKI 51 SOPIMUKSEN SIIRTÄMINEN 52 INDEKSIEHTO 53 KOLMANSIEN OSAPUOLTEN OIKEUDET JA VELVOLLISUUDET 54 [SOPIMUKSEN VOIMAANTULO]

5 RTS 19:13 Lausuntversi - 5 KÄYTTÖOHJEET Tämä palveluspimusmalli n tarkitettu prjektirahitettavaa julkisen sektrin PPP-hanketta varten. Malli perustuu Sumessa käytettyihin PPP-palveluspimuksiin ja - hankkeisiin, jissa rahittajina vat timineet sekä kansainväliset erityisrahituslaitkset että kaupalliset pankit. OSA I YLEISTÄ 1 OSAPUOLET Tämän Palveluspimuksen sapulia vat: [Tilaajan nimi] (jäljempänä Tilaaja) [Ositetiedt] [Palveluntuttajan nimi (=prjektiyhtiö)] (jäljempänä Palveluntuttaja) y-tunnus [ ] [Ositetiedt] Tilaajaan ja Palveluntuttajaan viitataan jäljempänä käsitteellä Osapulet. 2 SOPIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT Mitä palvelua spimuksella hankitaan Mihin päävelvitteisiin sapulet situtuvat Tilaajan pääasialliset tavitteet Erityisnäkökhdat, jtka n tettava humin (esim. ympäristö, muut näkökhdat) Esimerkkilauseke:

6 RTS 19:13 Lausuntversi - 6 Tämä Palveluspimus kskee PPP-hankkeena tteutettavaa ja tähän liittyvää kknaispalvelua, Tilaajan ja Palveluntuttajan tämän Palveluspimuksen ehtjen puitteissa tapahtuvana yhteistyönä. Tällä Palveluspimuksella Tilaaja situtuu hankkimaan ja Palveluntuttaja situtuu tuttamaan tämän Palveluspimuksen ja siihen liittyvien muiden Spimusasiakirjjen mukaisen Kknaispalvelun. Palveluntuttaja vastaa Kknaispalveluun sisältyvästä Suunnittelusta, Rakentamisesta ja Ylläpidsta sekä Kknaispalvelun tuttamisen edellyttämästä pääman hankinnasta ja saa krvauksen timittamastaan Kknaispalvelusta Tilaajan maksamana palvelumaksuna. [Tässä hankkeessa rakennushankkeeseen ryhtyvänä sapulena timii [ ] ja päätteuttajana timii [ ]]. [Tilaajan hankkeen tteuttamiselle asettamat ensisijaiset tavitteet vat [keskeiset tavitteet].] [Kknaispalvelua tutettaessa n vastuullisuusvaatimukset kuten ympäristönäkökhdat tettava asianmukaisesti humin spimusten määräysten mukaisesti.] Tässä khdassa määritellään myös kuka timii työsujelusäännöstön tarkittamana päätteuttajana ja rakennushankkeeseen ryhtyvänä. Tyypillisesti tässä rlissa timii Palveluntuttaja. 3 MÄÄRITELMÄT Määritellään spimuksen keskeisten termien sisällöt. Esimerkkimääritelmiä: Khta 3: Määritelmät Khta 3 sisältää Palveluspimuksen keskeisten käsitteiden määritelmät. Aineist Aineistn Käyttötarkitus Alihankkija Pääasiallisesti Kknaispalvelua varten tai sen yhteydessä Palveluntuttajan ja/tai Alihankkijan luma, tekemä ja/tai valmistama materiaali, kuten suunnitelmat, piirustukset, työtapaselstukset, laskelmat, pöytäkirjat, raprtit, tietknehjelmat, tietknehjelmien lähdekdit, tietmallit, tietmalliphjainen materiaali, muut keksinnöt, ratkaisut, laitteistt ja vastaavat aineistt sekä niiden sat. [Khteen] rakentaminen, ylläpit, krjaaminen ja mahdllinen uudelleenrakentaminen sekä sen käytettävyyden, turvallisuuden, laadun [ja yhteenspivuuden] varmistaminen. Palveluntuttajaan spimussuhteessa tai kk alihankintaketjun kattavassa alenevassa spimussuhteessa leva Kknaispalvelun tuttamisessa käytetty palvelun tuttaja, tavarantimittaja tai urakitsija.

7 RTS 19:13 Lausuntversi - 7 Khde Immateriaaliikeudet Kknaispalvelu Kknaispalvelumaksu Käyttööntt Luvutuskunt vaatimukset Merkittävä timenpide Muu Materiaali Muutstyö Tekijänikeudet (mukaan lukien ikeus tekijänikeuksien edelleen luvuttamiseen ja ikeus tekijänikeuden alaisten testen muuttamiseen), patentit, tavaramerkit, verkktunnukset, malliikeudet, hyödyllisyysmalliikeudet, yrityssalaisuudet, tekniset esikuvat, taittiet ja muut immateriaaliikeudet sekä muu edellä mainittuihin ikeuksiin rinnastettava taludellista arva maava rekisteröity tai rekisteröimätön maisuus sekä edellä mainittujen ikeuksien sujaamiseksi jätetyt hakemukset. Teknisessä aineistssa määritelty julkiseen palveluntutantn liittyvä infrastruktuuri, jnka Palveluntuttaja tteuttaa Tilaajalle. Palvelu, jka sisältää Suunnittelun, Rakentamisen, Hidn ja Ylläpidn sekä tämän palvelun tuttamiseksi tarvittavan rahituksen järjestämisen. Tilaajan kk Spimusajalta Kknaispalvelusta maksama hinta ilman vähennyksiä, sakkja tai hyvityksiä kuten tarkemmin määritelty liitteessä 1 (Maksumekanismi). [Khteen ttaminen tämän spimuksen tarkittamaan käyttöön]. Vaatimukset, jiden n täytyttävä Khteen salta Spimusajan päättyessä ja jtka määritellään tarkemmin liitteessä [ ]. Investintilunteinen timenpide jlle timittaja antaa takuun. Vimassalevan takuun tulee spimusjaksn lpussa lla siirrettävissä Tilaajalle. Tarkittaa Palveluntuttajan ja/tai Alihankkijan materiaalia, kuten suunnitelmia, piirustuksia, laskelmia, [tietmallia], [tietmalliphjaista materiaalia], tietja, muita aineistja ja laitteistja ja niiden sia sekä tiettaita, jita ei le lutu tai tteutettu pääasiallisesti tätä Palveluspimusta varten. Muutstyöllä tarkitetaan Tilaajan pyytämää Kknaispalveluun sisältyvän Palvelun muuttamista (muuts, lisäys, vähennys) siten, että se pikkeaa siitä, mitä Osapulten välillä n aikaisemmin kirjallisesti svittu, mutta ei lennaisesti muuta kyseistä Palvelua tisen lunteiseksi eikä lennaisesti haittaa Palveluntuttajan mahdllisuuksia täyttää Palveluspimuksen mukaiset velvitteensa. Luvutuskunnn määrittelyssä vidaan viitata mm. KH-krtistn kuntlukkiin. Muutstyöksi ei lueta etukäteen ennakitavia käyttäjämäärien tai käyttöasteiden muutksia, jihin (tyypillisesti maksumekanismissa) määritellään raja-arvt sille miten paljn käyttäjämäärät tai käyttöasteet vivat muuttua svitusta ja miten tteutuneen pikkeamat kmpensidaan. Lisätyöt käsitellään khdassa 17.2 ja Palveluntuttajan pyytämät muutkset käsitellään khdassa 18.

8 RTS 19:13 Lausuntversi - 8 Oma Pääma Palvelu Palvelujaks Palvelujaksn Päättymisajan khta Rahittajat Sijittajat Spimusalue Rahitusspimukset Rakentamisjaks Spimusasiakirjat Tärkeimmät Alihankkijat Palveluntuttajan sakeyhtiö- ja kirjanpitlainsäädännön tarkittama ma pääma, mukaan lukien päämalainat, sekä muu Palveluntuttajan sakkeenmistajien ja niiden surassa tai epäsurassa määräysvallassa levien tahjen, tai tahjen, jtka vat Palveluntuttajan sakkeenmistajan kanssa saman tahn määräysvallassa Palveluntuttajaan sijittama pääma. Mikä tahansa Kknaispalveluun sisältyvä Palveluntuttajan Tilaajalle tuttama työ, tehtävä tai timenpide. Ajanjaks, jka alkaa kunkin Hankesan Vastaantsta ja päättyy Palvelujaksn Päättymisajankhtana. [Päivämäärä] kl [ ]. [Pankit] ja Palveluntuttajan välillä [päivämäärä] slmitut Rahitusta kskevat lutt-, sujaus-, vakuus- ja muut spimukset sekä Lisätöiden rahittamiseen liittyvät Tilaajan hyväksymät lisärahitusjärjestelyt, jtka tulee timittaa Tilaajalle tiedksi. Ne Rahitusspimuksissa yksilöidyt rahittajat, jtka vat myöntäneet Palveluntuttajalle Rahitusta. Ajanjaks, jka alkaa tämän Palveluspimuksen allekirjittamisesta ja päättyy, kun kk [Khde] n vastaantttarkastuksessa hyväksytty valmistuneeksi. Palveluntuttajan Oman Pääman erien myöntäjät. Alue, jlla Tilaajan sustumuksella suritetaan Palveluspimuksen mukaisia timenpiteitä. Tämä Palveluspimus ja kaikki sen liitteet. Urakitsijat, niihin surassa spimussuhteessa levat Alihankkijat sekä sellaiset Alihankkijat, jiden timituksilla, tutteilla tai palveluilla n lennaista vaikutusta Kknaispalvelun, tai sen rakenteiden turvallisuustasn, sekä lisäksi kaikki Alihankkijat, jilta tehtävien hankintjen yhteismäärä ylittää [ ] eura (jllin lasketaan yhteen samaan knserniin kuuluvat Alihankkijat).

9 RTS 19:13 Lausuntversi - 9 Urakitsija Valmishjelmist Valtin Lainsäädännölliset Timenpiteet Alihankkijat, jtka vat suraan spimussuhteessa Palveluntuttajaan. Palveluntuttajan, Alihankkijan tai klmannen sapulen sellaiset tietknehjelmistt, jtka eivät sisälly Aineistn. Lakien tai muiden kansallisten tai EU-tasisten säädösten muuttaminen tai uusien lakien tai säädösten vimaantul (mukaan lukien lain tai säädöksen perusteella annetut yleiset pakttavat viranmaismääräykset), pis lukien muutkset tai uudistukset ver- kirjanpit- yhtiö-, tai muussa epäsurasti vaikuttavassa lainsäädännössä, mutta kuitenkin aina sisältäen kaikki muutkset tai uudistukset kaikessa lainsäädännössä, jtka muutkset tai uudistukset khdistuvat pääasiallisesti PPP-hankkeisiin. Vieras Pääma Vitnjak Ylläpit Rahitusspimusten mukaisten luttjen takaisinmaksamatn pääma, kertynyt krk, mahdllinen viivästyskrk sekä erääntyneet ja maksamattmat Rahitusspimusten mukaiset muut maksut. Jk rahassa tai muussa mudssa suritettava: sink, muu vitnjak ja Oman Pääman palautus tai takaisinmaksu sakepääman alentaminen, mien sakkeiden lunastaminen tai hankinta päämalainan perusteella tehtävä lyhennys, krnmaksu ja muu mahdllinen päämalainan tai muuhun Oman Pääman erään liittyvä maksu, tai peitelty singnjak tai muu maksu, laina, tai muu etu, jka saadaan ikeustimen tekemisestä muutin kuin käyvällä hinnalla ja käyvin ehdin, [pis lukien selvyyden vuksi kuitenkin Equity Bridge -lainihin liittyvät maksut]. [Hankinnan khteen] jatkuvan käytettävyyden, puhtauden ja laitteiden timivuuden varmistaminen, ympäristön vaaditusta laadusta hulehtiminen sekä käyttäjäpalautetta kskevan tiedn kerääminen ja käsittely.

10 RTS 19:13 Lausuntversi SOPIMUSASIAKIRJAT JA NIIDEN PÄTEVYYSJÄRJESTYS 4.1 Spimusasiakirjjen pätevyysjärjestys Esimerkkilauseke: Mitkä asiakirjat sisältyvät spimukseen Mikä n niiden tulkintajärjestys Palveluspimus ja alla luetellut liitteet mudstavat spimusasiakirjakknaisuuden. Mahdllisissa ristiriidissa Palveluspimuksen ja sen liitteiden välillä svelletaan Palveluspimuksen määräyksiä humiiden, että Klmikantaspimuksen määräykset vat kuitenkin ensisijaisia Palveluspimukseen nähden Tilaajan ja Rahittajien välisessä suhteessa sekä Palveluntuttajan ja Rahittajien välisessä suhteessa ja niin ikään Tilaajan ja Palveluntuttajan välisessä suhteessa, millin Rahittajat tätä vaativat. Js liitteiden välillä esiintyy ristiriitaisia määräyksiä, svelletaan liitteitä alla levassa numerjärjestyksessä siten, että pienempinumerisella liitteellä n tulkintaetusija suhteessa suurempinumeriseen. A. Klmikantaspimus, päivätty [ ] 1. Prjektihjelma / Hankekuvaus 2. Maksumekanismi, päivätty [ ] 3. Taludellinen malli, päivätty [ ] 4. Rakentamisen ja Kunnssapidn pääaikataulut (alustava yleisaikataulu), päivätty [ ] ja [ ] 5. Tekniset vaatimukset, päivätty [ ] 6. Timinnalliset vaatimukset 7. Timinta- ja Laatusuunnitelman laadintahje, päivätty [ ] 8. Tarjus liitteineen ja täydennyksineen [Hum, yllä leva luettel n vain esimerkkiluettel, varsinaisia liitteitä ja spimusasiakirjja saattaa lla humattavasti enemmän.] Tämän tulkintajärjestyksen mukaan saman tasisten asiakirjjen salta katstaan myöhemmin päivätty asiakirja pätevämmäksi suhteessa vanhempaan asiakirjaan. Js sähköisessä aineistssa n samasta asiakirjasta useampia tiedstmutja, pdf-mutinen tiedst n määräävä. Piirustusten mittja sittavat merkinnät vat vimassa ennen piirustuksista mittaamalla saatuja suureita, ellei mitissa le ilmiselvää virhettä. Piirustuksien llessa sisällöltään keskenään ristiriidassa, nudatetaan mittakaavaltaan tarkinta piirustusta. Js jnkin Spimusasiakirjan sisällä levat määräykset vat keskenään ristiriitaisia, n Tilaajalla Palveluntuttajaa kuultuaan ikeus kirjallisesti määrätä, mitä määräystä n nudatettava. Tämän laatuinen ristiriitaisuus ei kuitenkaan ikeuta Tilaajaa vaatimaan Palveluntuttajalta ilman

11 RTS 19:13 Lausuntversi - 11 lisäkrvausta enempää kuin mitä vidaan katsa tarpeelliseksi Kknaispalvelun surittamiseksi. Js Palveluntuttaja humaa Spimusasiakirjissa määräyksiä, jtka vat keskenään ristiriitaisia, n Palveluntuttaja velvllinen viipymättä ilmittamaan tästä Tilaajalle kirjallisesti. 4.2 Spimusasiakirjjen tulkinta Miten asiakirjat täydentävät tisiaan Viittausten merkitys Kieliversit Mahdllisesti puuttuvat määräykset Tilaajan tarkastusten lunne Esimerkkilauseke: Palveluspimus, sen liitteet ja muut khdassa 4.1 luetellut asiakirjat kullinkin kirjallisesti svittuine muutksineen mudstavat yhden spimuskknaisuuden eli yhdessä mainittuina Spimusasiakirjat. Spimusasiakirjat täydentävät tisiaan siten, että yhdessäkin asiakirjassa annettu Kknaispalveluun liittyvä määräys katstaan päteväksi, vaikka se puuttuisi muista Spimusasiakirjista. Js Spimusasiakirjassa n viittaus muussa asiakirjassa levaan määräykseen, tämä määräys pätee samin kuin viittauksen sisältävässä asiakirjassa leva määräys. Js Spimusasiakirjissa ei le mainintaa Kknaispalvelulle tai sen salle asetettavista vaatimuksista, esim. määrän tai laadun salta, Palveluntuttajan n neuvteltuaan asiasta Tilaajan kanssa nudatettava Spimusasiakirjjen määräyksiä samanlaisista tai rinnastuskelpisista surituksista tai näiden puuttuessa vastaavanlaisissa tehtävissä yleensä nudatettavaa ja viime kädessä kysymyksessä levalla ammattialalla vallitsevaa menettelyä hyvän ja kunnllisen työntulksen aikaansaamiseksi. Yhtenä lähteenä ammattialalla vallitsevan menettelyn salta vi lla tavallisesti svellettavat rakentamista kskevat yleiset laatuvaatimukset, esim. KiinteistöRYL. Spimusasiakirjiksi katstaan vain sumenkieliset asiakirjat, lukuun ttamatta Taludellista Mallia, jka n englanninkielinen, ellei tisin le kirjallisesti nimenmaisesti tdettu. Vastuu mahdllisten käännösten (mukaan lukien Palveluspimuksesta laaditut käännökset) käyttämisestä, niiden ikeellisuudesta ja tulkinnasta n Palveluntuttajalla. Js Tilaaja Spimusasiakirjjen mukaisesti, Palveluntuttajan erillisestä pyynnöstä tai muuten tarkastaa tai hyväksyy jnkun ehdtuksen, suunnitelman, rakenteen, laitteen tai muun Kknaispalvelun tuttamiseen liittyvän khteen, asiakirjan tai muun seikan, niin tällaista tarkastusta tai hyväksyntää ei le pidettävä Tilaajan kannanttna kyseisen khteen virheettömyydestä eikä tämä vähennä Palveluntuttajan vastuuta mahdllisista virheistä tarkastetussa tai hyväksytyssä khteessa, myöskään vaikka mahdllinen virhe lisi llut ilmeisesti havaittavissa tarkastusta tai hyväksyntää tehtäessä.

12 RTS 19:13 Lausuntversi - 12 Khta 5: Spimusta edeltäneet timenpiteet 5 SOPIMUSTA EDELTÄNEET TOIMENPITEET 5.1 Palveluntuttajaa kskevien asiakirjjen päivitys Mitä asiakirjja n päivitetty tarjuksen antamisajankhdasta Mitä asiakirjja n luvutettu tilaajalla ennen spimuksen allekirjittamista 5.2 Spimusalueen tarkastus Millä tavalla sapulet vat tarkastaneet spimusalueen / khteen ennen allekirjitusta Khdassa 5 kuvataan tiettyjä asiita, jiden tulee lla vimassa/ tteutuneita, jtta spimus vidaan allekirjittaa. Hankkeen käynnistymisen kannalta keskeistä n erityisesti Palveluntuttajan spimusalueen tarkastus ja vahvistus sen sveltuvuudesta Kknaispalvelun tuttamiseksi. Tarvittaessa sapulet vivat spia tiettyjen timenpiteiden surittamisesta/ vimaantulsta palveluspimuksen allekirjittamisen jälkeen. Tyypillisesti nämä tekijät vat sellaisia, että Tilaaja jää kantamaan riskiä niiden tteutumisesta Millä tavalla tämä n dkumentitu (esim. laadittu tarkastuspöytäkirja) 5.3 Spimusasiakirjjen tarkastus Millä tavalla palveluntuttaja n tarkastanut spimusasiakirjat ennen allekirjitusta Onk spimusasiakirjissa mahdllisesti havaittu puutteita tai ristiriitaisuuksia 5.4 Tilaajan, Rahittajien ja Palveluntuttajan välisen spimuksen allekirjittaminen Esimerkkilauseke: Klmikantaspimus Tilaajan, Rahittajien ja Palveluntuttajan välillä n allekirjitettu kaikkien sen sapulten timesta ja timitettu allekirjittaneille tahille. 6 SOPIMUSAIKA JA SOPIMUKSEN MÄÄRÄPÄIVÄT 6.1 Spimusaika Kska spimusaika alkaa Kska spimusaika päättyy (nrmaalitapauksessa ja purun tapahtuessa). Päättyykö spimusaika aina kiinteästi svittuna päivämääränä, vai siirtyykö se, js khteen valmistuminen myöhästyy? Khta 6: Spimusaika ja spimuksen määräpäivät Spimusajan pituuteen vaikuttaa mm. khteen peruskrjaustarve ja saatavilla levan rahituksen lainaajat. Spimusaikaa arviitaessa tulee ttaa humin mm. tilaajan palveluverkn kehittymiseen liittyvät tekijät ja hankkeen teknistaludellinen käyttöaika ja käyttötarve spimusjaksn jälkeen. Rahituksen näkökulmasta tulee humiida edellytykset rahituksen takaisinmaksulle ja sijituksen tutn maksulle pitkällä aikavälillä siten, että jaksttainen palvelumaksu säilyy tilaajan tavittelemalla taslla (lyhyt spimusjaks jhtaa krkeaan jakstasn kustannukseen ja pitkä rahitusaika vi jhtaa rahituskustannuksen khamiseen tai rahituksen saatavuuden heikkenemiseen). Spimuksen lunteesta jhtuen spimusaikaa ei yleensä vida lyhentää tai muuten päättää ennenaikaisesti ilman, että siitä aiheutuu merkittäviä purkukustannuksia. Erilaiset ptit spimuskauden jatkamiseen tai lyhentämiseen vat yleensä PPPmallissa haastavia.

13 RTS 19:13 Lausuntversi - 13 Kska ylläpitvelvllisuudet lakkaavat (js eri ajankhta kuin spimusajan päättymisajankhta) 6.2 Määräpäivät Määräpäivät sille, millin kunkin hankesan pitää lla käyttöön tettavissa ja/tai kknaan valmis Js eri päivät, määräpäivät sille, millin ylläpitvelvitteet alkavat Mahdllinen järjestys sille, missä järjestyksessä hankesien n valmistuttava 7 OSAPUOLTEN EDUSTAJAT Ketkä vat palveluntuttajan edustajat ja vastuuhenkilöt Ketkä vat tilaajan edustajat ja vastuuhenkilöt Edustajien ja vastuuhenkilöiden pääasialliset timivallat Pääperiaatteet sapulten väliselle kmmunikaatille Khta 7: Osapulten edustajat Kappaleessa kuvataan spimussapulten välisen viestinnän? periaatteet. Spimussapulten tulee määritellä jaksttainen yhteydenpit sekä mudlliseen ja epämudlliseen spimusasiiden käsittelyyn Saadaank edustajia vaihtaa ja js saadaan, niin miten OSA II PALVELUNTUOTTAJAN VELVOLLISUUDET JA OIKEUDET 8 KOKONAISPALVELUA KOSKEVAT YLEISET VELVOLLISUUDET 8.1 Palveluntuttajan velvllisuuksien yleiset periaatteet Määritellään Palveluntuttajan velvllisuuksien yleiset periaatteet. Esimerkkilauseke: Palveluntuttajalla n laaja kknaisvastuu Kknaispalveluun sisältyvästä Suunnittelusta, Rakentamisesta, Hidsta ja Ylläpidsta sekä Kknaispalvelun tuttamiseksi tarvittavan Rahituksen järjestämisestä. Palveluntuttaja n velvllinen surittamaan kaikki Kknaispalvelun edellyttämät työt ja timenpiteet sekä aine- ja tarvikehankinnat, jtka vat välttämättömiä timitettavan Kknaispalvelun aikaansaamiseksi ja Luvutuskunnn saavuttamiseksi. Palveluntuttaja n velvllinen tuttamaan Kknaispalvelun ammattitaitisesti, hulellisesti sekä lakia ja muita säädöksiä nudattaen. Kknaispalvelu n suritettava siten, ettei siitä aiheudu vaaraa terveydelle tai turvallisuudelle eikä vahinka ympäristölle tai maisuudelle. Khta 8: Kknaispalvelua kskevat yleiset velvllisuudet Palveluntuttaja vastaa lähtökhtaisesti kaikista palvelun tuttamiseen liittyvistä asiista siten, että khde täyttää sille asetetut käytettävyyden vaatimukset humiiden spimuksen teknisten määrittelyiden ja annetun tarjuksen mukaiset reunaehdt. Tilaajan pääasiallinen vastuu yleensä rajittuu palvelumaksun maksamiseen ja erikseen svittuun myötävaikuttamiseen Rakentamisjaksn aikana. Vastuunjak määräytyy kknaispalvelun salta siten, että palveluntuttaja vastaa kaikista hankkeeseen liittyvien timenpiteiden tteutuksesta, tteutustavasta ja niiden kustannuksista, js spimuksessa ei nimenmaisesti erikseen tisin svita. Kknaispalvelun sisällön tulisi lla sellainen, että palveluntuttaja pystyy järjestämään ja hallitsemaan sen tteutuksen ja siihen liittyvät spimusvastuut.

14 RTS 19:13 Lausuntversi - 14 Palveluntuttajan n seurattava jatkuvasti suritustaan ja raprtitava Tilaajalle säännöllisesti tteutumat sekä Palveluissa havaitut puutteet ja virheet. Tilaajalla n ikeus saada tiet Palveluntuttajan ja Palveluntuttajan käyttämien Alihankkijiden laadunvarmistuksesta ja kaikista laadunvarmistusdkumentaatista. Kknaispalveluun liittyvässä tiedtuksessa ja Kknaispalveluun liittyvässä yhteydenpidssa klmansien sapulten kanssa Palveluntuttajan n nudatettava kielilakia ( /423 muutksineen) vastaavalla tavalla kuin Tilaaja jutuisi sitä nudattamaan vastaavissa tilanteissa. Kknaispalveluun liittyviä vastuita vidaan käsitellä pääsäännöstä pikkeavalla tavalla. Yleensä nämä käsittelyt liittyvät riskeihin, jita palveluntuttaja ei vi kustannustehkkaasti hallita tai kantaa. Tilaajan kantamissa riskeissä tilaaja tyypillisesti situtuu krvaamaan kustannukset tilanteessa, jssa riski n realisitunut ja palveluntuttaja n timinnallaan miniminut riskistä aiheutuvan vahingn/kustannuksen. 8.2 Turvallisuus, työsujelu ja vastuullisuus Kannantt siihen, kumpi sapuli n työsujelusäännöstön tarkittama päätteuttaja ja rakennushankkeeseen ryhtyvä. [Viittaus liitteeseen, jssa n määrätty keskeisistä työturvallisuusvaatimuksista.]. Esimerkkilauseke: Palveluntuttaja n työsujelusäännöstön tarkittama rakennuttaja ja Palveluntuttajan n nudatettava, muiden mahdllisten työsujeluvelvitteiden hella, rakennuttajaa kskevia työsujeluvelvitteita. Palveluntuttajan n muun muassa nimettävä hankkeen päätteuttaja tai päätteuttajat sekä turvallisuuskrdinaattrit. Palveluntuttaja situtuu siihen, että Kknaispalvelu tutetaan turvallisesti käyttämällä ammattitaitista työvimaa, turvallisia työmenetelmiä ja käyttötarkitukseen spivia laitteita. Palveluntuttajan n hulehdittava jatkuvasta turvallisuusseurannasta ja valvnnasta niin, että mm. työmenetelmien, ympäristön ja laitteiden turvallisuus vidaan varmistaa kk Spimusajan ja että havaitut puutteet työsujelun yksityiskhdissa krjataan välittömästi niiden tultua tietn. Työsujelun tteuttamisperiaatteet ja vastuut kuvataan Palveluntuttajan Timinta- ja Laatusuunnitelmassa. Palveluntuttaja vastaa siitä, että rakennustyömaalla n työn surituksesta ja sen laadusta vastaava työnjhtaja, jka jhtaa rakennustyötä sekä hulehtii rakentamista kskevien säännösten ja määräysten sekä Palveluspimuksen, myönnettyjen lupien ja hyvän rakennustavan mukaisesta työn surittamisesta. Palveluntuttajan n nudatettava liitteen [ ] mukaisia taludellisen ja ssiaalisen vastuun velvitteita. 8.3 Palveluntuttajan velvllisuus hakea lupia ja jättää viranmaisilmituksia Mitä lupia palveluntuttajan n haettava

15 RTS 19:13 Lausuntversi - 15 Erityisesti, miten timitaan rakennusluvan suhteen. Velvitetaank Palveluntuttaja laatimaan rakennuslupahakemuksen siten, että se tehdään kknaan valmiiksi Tilaajan jätettäväksi a. rakennusvalvntaviranmaiselle? Mitä ilmituksia palveluntuttajan n tehtävä 8.4 Palveluntuttajan työntekijät ja Alihankkijat Nudatettavat työehdt Mahdllisesti ulkmaalaista työvimaa kskevat määräykset Työturvallisuuslainsäädännön nudattaminen Alihankkijiden käyttö ja niiden hyväksyttäminen tilaajalla Alihankkijiden työntekijät Alihankintaspimusten siirrettävyys tietyissä tilanteissa tilaajalle tai tilaajan sittamalle tahlle Alihankintaspimusten kielletyt purkuehdt Ssiaalista vastuuta kskevat erityismääräykset, esim. viittaus sveltuvaan ssiaalisen vastuun periaatteita kskevaan asiakirjaan Purkuehdt eivät saa jhtaa khtuuttmiin krvauksiin ja niiden tulee mahdllistaa alihankintaspimusten siirtämisen krvaavalle palveluntuttajalle tai Tilaajalle purkutilanteessa.

16 RTS 19:13 Lausuntversi RAKENTAMISJAKSON VELVOLLISUUDET Khdassa määritellään Rakentamisjaksn yleiset ja erityiset velvllisuudet. Tilaaja harkitsee, kuinka paljn asiita kirjitetaan varsinaiseen spimustekstiin ja mitä asiita käsitellään viittaamalla liitteisiin (lähinnä tekniset vaatimukset, suunnitteluhjeet, dkumentintihjeet yms.). Khta 9: Rakentamisjaksn velvllisuudet Palveluntuttaja vastaa khteen suunnittelusta siten, että se täyttää tilaajan asettamat käytettävyyden jne. määritelmät, humii hankkeen minaisuudet ja khteen minaisuudet sekä vastaa laatutasltaan tarjuksessa ja sen liitteissä esitettyä khdetta. Tilaajalla n ikeus hyväksyä suunnitelmat ja palveluntuttaja krjaa suunnitelmat vastaamaan palveluspimuksen mukaista tasa. Hyväksynnässä vidaan hyödyntää yhteistimintaryhmää ja tilaajan asiantuntijaa. Tilaajan hyväksyntä ei rajita palveluntuttajan vastuuta. Vastuunjak määräytyy Rakentamisjaksn salta siten, että palveluntuttaja vastaa kaikista hankkeeseen liittyvien timenpiteiden tteutuksesta, tteutustavasta ja niiden kustannuksista, js spimuksessa ei nimenmaisesti erikseen tisin svita. Palveluntuttaja vastaa suunnitelmien kaavan mukaisuudesta ja rakennuslupien saamisesta. Valituksiin liittyvissä riskeissä vi lla tarpeen sveltaa riskinjaka Tilaajan ja Palveluntuttajan välillä. Rakentamisjaksn vastuunjak vi lla haastavampi määritellä krjauskhteissa tai js rakennettavalla alueella n pilaantunutta maata tai vanhja rakenteita, jita ei vida lutettavasti tunnistaa.

17 RTS 19:13 Lausuntversi PALVELUJAKSON VELVOLLISUUDET Khdassa määritellään Palvelujaksn yleiset ja erityiset velvllisuudet. Tilaaja harkitsee, kuinka paljn asiita kirjitetaan itse spimustekstiin ja mitä asiita käsitellään viittaamalla liitteisiin (lähinnä tekniset vaatimukset, luvutuskuntvaatimukset, suunnitteluhjeet, dkumentintihjeet yms.). Palvelujaksn salta svittaan myös PTS-hjelman laatimisesta ja sen nudattamisesta. Palveluspimukseen sisällytetään myös säännöt siitä, miten PTS-hjelma päivitetään. Erityisesti tulee spia siitä, että Khde täyttää Luvutuskuntvaatimukset Spimusajan päättyessä. Khta 10 Palvelujaksn velvllisuudet Palveluntuttaja vastaa lähtökhtaisesti kaikista palvelun tuttamiseen liittyvistä asiista siten, että khde täyttää sille asetetut käytettävyyden vaatimukset humiiden spimuksen teknisten määrittelyiden ja annetun tarjuksen mukaiset reunaehdt. Palvelujaksn velvllisuuksiin tulee sisällyttää myös määräykset siitä, mitä dkumentintia Palveluntuttajan n missäkin vaiheessa luvutettava Tilaajalle. Palvelujaksn sisältö vaihtelee hankekhtaisesti, mutta PPP-mallin lähtökhta n se, että tekniseen laatuun ja tteutukseen liittyvät vastuut ja niihin vaikuttavien palveluiden tuttaminen siirretään palveluntuttajalle. Näitä vat esim. ylläpitn ja krjauksiin liittyvät tehtävät, taltekniset järjestelmät ja pinnat. Palvelukknaisuuden ulkpulelle vidaan perustellusti jättää palveluita, jiden sisältö ja tuttamistapa vivat muuttua paljn pitkän spimusjaksn aikana. Esimerkkejä palveluista, jiden sisällyttämistä timitilahankkeen palveluun vidaan harkita, vat ateriapalvelut ja vartiinti.

18 RTS 19:13 Lausuntversi TALOUDELLISTA ASEMAA KOSKEVAT VELVOLLISUUDET 11.1 Rahituksen järjestäminen ja Taludellinen Malli 11.2 Jälleenrahitus Velvllisuus nudattaa taludellista mallia Vastuu taludellisen mallin ikeellisuudesta Prsessi, millä taludellista mallia mahdllisesti muutetaan Jälleenrahituksen määritelmä Jälleenrahitushyödyn määritelmä ja laskentakaava Jälleenrahitushyödyn jakperiaate Tilaajan ikeus saada tietja jälleenrahituksen arviintia varten Jälleenrahitukseen liittyvien kustannusten? krvaaminen Jälleenrahitushyödyn maksuehdt 11.3 Tilaajan ikeus vaatia Jälleenrahitusta Millin tilaaja saa vaatia jälleenrahitusta Kuinka usein jälleenrahitusta saa vaatia Suritettavat selvitykset Timinta, js tilaajan vaatimaa jälleenrahitusta ei suriteta Khta 11 Taludellista asemaa kskevat velvllisuudet Khta sisältää Palveluntuttajan velvllisuuden nudattaa rahituksensa salta ennalta svittua rakennetta. Tämä n keskeistä mm. jälleenrahitustilanteissa ja mahdllisia purkukrvauksia harkittaessa. Palveluntuttaja laatii hankkeelle taludellisen mallin ja ylläpitää sitä. Taludellista mallia käytetään tarjuksen taluden tteutuskelpisuuden arviintiin sekä lähtökhtana palvelulle. Lisäksi taludellinen malli timii phjana muutksille, jita hankkeeseen mahdllisesti svitaan tehtäväksi spimuksen vimassaln aikana. Taludellinen malli lu läpinäkyvän lähtökhdan mahdllisille muutksille hankesisällössä. Tällöin tilaajan maksuvelvite tai maksujen kevennys perustuu ennalta svittuun laskennalliseen periaatteeseen. Jälleenrahitus n rahitukseen liittyvä muuts, jlla palveluntuttaja tavittelee alkuperäistä ennustetta suurempaa taludellista hyötyä tekemällä muutksia prjektiyhtiön rahitukseen (esim. velan määrä/ rahituksen maturiteetti/ rahituksen ehdt). PPP-mallissa tilaajalle khdistetaan tyypillisesti tietty suus mahdllisesta jälleenrahituksen yhteydessä saadusta taludellisesta hyödystä. Eurpan julkista tilastintia määrittelevässä Eurstat -hjeistuksessa tilaajan jak-suutena pidetään 33 %:a, jka n hyväksyttävissä ilman, että hanke tulisi Eurstat -tilinpidn mukaan kirjata velkana julkisen tahn vastuisiin/taseeseen. Jälleenrahitus vi muuttaa hankkeen riskitasa tai hankkeen vaikutusta tilaajalle, jten jälleenrahitukseen tulee aina saada erikseen perusteelliseen arviintiin perustuva lupa tilaajalta. Jälleenrahitus n mahdllista tehdä eri tavilla. Tilaajan spimuksen mukainen jak-suus jälleenrahitustilanteessa tai ikeus vaatia jälleenrahitusta vaikuttaa myös hankkeen tasekäsittelyyn tilastinnissa, mikä tulee humiida spimuksen jälleenrahitusehtjen määrittelyssä.

19 RTS 19:13 Lausuntversi Tilaajalle timitettavat selvitykset ja ilmitukset Khdassa määritellään kaikki ne palveluntuttajan taludellista asemaa kskevat tiedt ja asiakirjat, jtka svitaan timitettaviksi tilaajalle Tilaajan sustumusta edellyttävät timenpiteet Mitä palveluntuttaja ei saa tehdä ilman tilaajan sutumusta (esim. muu liiketiminta, sakkeiden mistaminen, jakautuminen, sulautuminen) Määräysvallan ja mistussuhteiden muutkset palveluntuttajassa 11.6 Pikkeukset Tilaajan sustumusta edellyttävistä muutksista Ns. rescue finance -rahituksen tt Lainaspimusten juksevaan hallintn liittyvien ikeuksien käyttö tai käyttämättä jättäminen Palveluntuttajalla n laaja raprtintivelvite tilaajalle PPP-mallin mukaisessa spimuksessa. Raprtintiin sisältyy mm. prjektiyhtiön tilinpäätökset, timintakertmukset, yhtiökkuspäätökset, ennustetut ja tteutuneet tutt mistajille. Läpinäkyvyys n perusteltua, kska palvelu n sa julkisen palvelun tuttamista, jhn liittyy ja kska tilaajalle lisi tärkeä ennakida mahdlliset häiriöt palveluntutannssa. Raprtintivelvitteen laajuus tulisi arviida perustuen tilaajan edellytyksiin seurata raprtintia sekä siitä syntyvään lisäkustannukseen. Osa tiedista n palveluntuttajan kaupallisista intresseistä jhtuen luttamuksellista ja nämä tiedt tulisi määritellä tarkkaan spimuksessa myöhempien epäselvyyksien välttämiseksi. 12 SOPIMUSALUEEN KÄYTTÖOIKEUS Määritellään, mitä ikeuksia palveluntuttajalla n liittyen spimusalueeseen Palveluntuttajan käyttöikeus rajattaneen vain sellaiseen käyttöön, jka n tarpeellista spimuksen velvitteiden täyttämistä varten Palveluntuttajan ikeuksien rajaus (esim. luvutusten ja kiinnitysten suhteen, muu käyttö kuin spimusvelvitteiden täyttäminen, ilta- ja harrastekäyttö) Esim. kulujen salta, millainen käyttöikeus kuluun n kesällä tai lukukausitaukjen aikana

20 RTS 19:13 Lausuntversi - 20 OSA III PALVELUNTUOTTAJAN VASTUU 13 VASTUU KOKONAISPALVELUN SOPIMUKSENMUKAISUUDESTA Palveluntuttajan yleinen vastuu siitä, että kknaispalvelu suritetaan spimuksen mukaisesti Vastuu siitä, että ei aiheuteta vaaraa klmansille sapulille Vastuu virheistä, puutteista ja haitista Palveluntuttajan humautuksentekvelvllisuus, js se havaitsee virheellisyyksiä spimusasiakirjissa Tilaajan tekemien tarkastusten ja hyväksymisien merkitys ja että ne eivät vähennä palveluntuttajan vastuuta 14 PALVELUNTUOTTAJAN VASTUU TYÖNTEKIJÖISTÄÄN, ASIANTUNTIJOISTAAN JA ALIHANKKIJOISTAAN Khta 13: Vastuu kknaispalvelun spimuksenmukaisuudesta Palveluntuttaja vastaa lähtökhtaisesti kaikista palvelun tuttamiseen liittyvistä asiista. Spimuksen lunteen jhdsta tilaajan hyväksynnät eivät muuta palveluntuttajan vastuuta. Timinnallisuuden salta Palveluntuttaja vastaa timinnallisuuden tassta, jka perustuu tarjuspyynnön timinnallisiin ja teknisiin vaatimuksiin ja tarjajan tarjuksessa esittämiin ratkaisuihin. Muutsten tekemiselle ja spimiselle kuvataan mat prsessit, jtka mahdllistavat mlemminpulisen muutksista spimisen ja dkumentinnin ilman, että ne vähentävät palveluntuttajan vastuuta. Esimerkkilauseke: Palveluntuttaja vastaa työntekijöidensä, käyttämiensä asiantuntijiden ja Alihankkijiden töistä, timenpiteistä sekä mahdllisista laiminlyönneistä ja virheistä kuten mistaan. 15 PALVELUNTUOTTAJAN VAHINGONKORVAUSVASTUU 15.1 Palveluntuttajan vahingnkrvausvastuu suhteessa Tilaajaan Mikä vastuu palveluntuttajalla n khteelle tapahtuvista vahingista Erityisesti, miten allkidaan ilkivaltariski Palvelujaksn aikana Tämän krvausvastuun suhde maksumekanismiin Krvausvastuun rajaus Miten krvataan esim. väistötiljen käyttötarve 15.2 Palveluntuttajan vastuu suhteessa Tilaajaan kskien klmansien sapulten vaatimuksia Khta 15: Palveluntuttajan vahingnkrvausvastuu Palveluntuttaja kantaa vastuun erilaisista vastuista, jtka liittyvät hankkeeseen pis lukien erikseen määritellyt vastuut ja ylivimaiset esteet. Tilaaja kantaa vastuita jihin palveluntuttajalla ei le vaikutusmahdllisuutta ja jtka n näin katsttu tarkituksenmukaisiksi tilaajan kannettaviksi vastuiksi. Vahingnkrvausvastuuta rajitetaan tiettyyn eurmäärään, jtta vahingt vat vakuutettavissa ja spimus lisi sitä kautta rahituskelpinen. Myös tilaajan tulee spimusta sveltaessaan timia tavalla, jka ei khtuuttmasti myötävaikuta vahinkjen lisääntymisen. Esimerkiksi ilkivaltariski, siltä sin kuin se n khtuullisin ehdin vakuutettavissa saattaa lla perusteltua allkida Palveluntuttajalle Mitkä klmansien sapulten kärsimät vahingt vat palveluntuttajan vastuulla

21 RTS 19:13 Lausuntversi - 21 Pikkeukset vastuusta ja vastuusta vapauttavat seikat Palveluntuttajan ikeus sallistua vahinktapahtuman selvittelyyn 15.3 Palveluntuttajan krvausvastuun rajaus Rajaus / tapahtuma Rajaus / ajanjaks 15.4 Klmansien sapulten vaatimusten käsittely Khdassa määritellään menettelytavat, miten lähinnä rutiininmaisia krvausasiita käsitellään ja mikä n työnjak tällaisten tapahtumien salta tilaajan ja palveluntuttajan välillä. 16 [TAKUU] [Takuukhta kskee lähinnä tapauksia, jissa suritetaan merkittäviä timenpiteitä spimuskauden lppupulella ja jista seuraavat vastuut (mm. takuuvastuu) ulttuu palvelujaksn jälkeiseen aikaan.] 16.1 [Lppuvaiheen timenpiteiden takuu] Khta 16 TAKUU Mikäli kauden lpulla tehdään luvutuskunnn saavuttamiseksi merkittäviä timenpiteitä, kuten vesikatn uusiminen tai ikkuniden uusimista, jille tavanmaisestikin saadaan erillinen alihankkijan takuu, tulevat nämä takuut tilaajan nimiin, mikäli ne jatkuvat spimuskauden jälkeen 16.2 [Takuuvelvitteiden sisältö] OSA IV MUUTOSTILANTEET 17 TILAAJAN ESITTÄMÄT MUUTOKSET 17.1 Muutstyöt Määritelmä, tteuttamisvelvllisuus ja hintatas Mitä muutstöitä palveluntuttajan n tilaajan pyynnöstä (krvausta vastaan) tehtävä ja minkä edellytysten vallitessa Miten paljn muutstöitä tilaaja vi vaatia tehtäviksi Mihin muutstyöstä maksettavan hinnan n perustuttava Tarvittaessa vidaan eriyttää muutkset a) Rakentamismuutksiin, ja b) Palvelumuutksiin Tarvittaessa vidaan liittää Palveluspimukseen erillinen yksityiskhtainen muutsmekanismi, jssa tarkemmin määritellään prsessi, miten Tilaajan esittämät muutsvaatimukset käsitellään ja mihin timenpiteisiin Palveluntuttajan n ryhdyttävä, js Tilaaja vaatii jtain Khta 17 Tilaajan esittämät muutkset Tilaajalla n ikeus edellyttää tiettyjä muutksia khteeseen tai palvelusisältöön. Tilaajan edellyttämistä muutstöistä aiheutuvan kustannuksen kantaa tilaaja. Lisätöitä, eli muita kuin tilaajan pyytämiä muutksia palveluntuttaja ei le velvllinen tekemään, ellei siitä le erikseen svittu sapulten välillä. Palveluspimuksessa määritellään periaatteet, jilla muutstyöt vidaan tteuttaa läpinäkyvästi ilman, että siitä aiheutuisi khtuutnta haittaa tilaajalle tai palveluntuttajalle.

22 RTS 19:13 Lausuntversi - 22 Muutstyöstä maksettava hinta tiettyä muutsta, mm. mihin Palveluntuttajan n ryhdyttävä muutksen mahdllisesti vaatiman rahituksen hankkimiseksi Lähtökhtana käypä hinta, jsta neuvtellaan sapulten välillä Js käyvästä hinnasta ei päästä spimukseen, vidaan sveltaa makustannushintaa, jka mudstua esim. seuraavista eristä (riippumatta siitä, millä alihankintataslla kyseiset erät mudstuvat): a) välittömän työnjhdn ja työntekijöiden palkat lakiin tai työehtspimuksiin perustuvine ssiaalikuluineen, matkakustannukset ja päivärahat sekä työkalukrvaukset b) rakennustutteiden ja käyttötarvikkeiden hinnat kuljetuskustannuksineen c) rakennusvälineiden kustannukset d) muut välittömästi työhön khdistuvat yksilöidyt kustannukset, ja e) välittömästi työhön liittyvät rahitus- ja vakuutuskustannukset edellyttäen, että ne vat Tilaajan hyväksymien Rahitus- ja vakuutusspimusten mukaisia. f) Urakitsijan ja sen suran Alihankkijan väliseen spimukseen perustuva hinta suritetuista aliurakista, jnka yksikkö- tai kknaishinnat se n etukäteen hyväksyttänyt Tilaajalla, ja g) edellä mainittujen erien yhteismäärään vidaan lisätä krvaus Urakitsijan tdellisista, khtuullisista yleiskuluista, jka n krkeintaan [ %], ja jhn edellä esitetyn mukaiseen hintaan lisätään arvnlisäver kullinkin vimassa levan arvnlisäverlainsäädännön mukaisesti. Muutstöiden tteuttaminen Miten tilaajan muutspyyntö n tehtävä Miten palveluntuttajan n vastattava muutspyyntöön Palveluntuttajan vastuu muutstöistä Muutstyön kustannuskrvauksen maksaminen Määritellään käsite Yhteenlaskettu Muutsmäärä Palveluntuttaja vastaa timivan kknaispalvelun tuttamisesta tarjuksen mukaisilla ehdilla ja kustannuksella, jten lisätöiden määrän pitäisi lla vähäinen. Muutstöille vidaan luda erilaisia mekanismeja, jilla mahdllistetaan tarkituksenmukainen timinta eri tilanteissa: - Pienet muutkset, jihin varaudutaan ennalta hinnastlla. - Muutkset, jtka krvataan kertakrvauksella. - Muutkset, jtka krvataan krttamalla (mahd. väliaikaisesti) palvelumaksua. Omakustannushinta -khdassa käsitellään ensisijaisesti Urakitsijan kustannuksia, eli määrittelyssä letetaan, että yleiskulut tapahtuvat urakitsijataslla. Omakustannushinta määritellään ensisijaisesti f-khdan perusteella tilanteessa, jssa n käytettävissä Tilaajan hyväksymät yksikkö- tai kknaishinnat. Tarvittaessa svelletaan muita khtia a-e ja g. Hankekhtaisesti khdassa g vidaan spia svellettavaksi tdellisista yleiskulua tai kiinteää yleiskulua. Palveluntuttajan yleiskustannukset letetaan humiiduksi tarjushinnissa, jihin n hinniteltu palvelututtajan spimuksen mukaisissa lsuhteissa tarvitsemat henkilöstö- ja asiantuntijaresurssit spimuksen mukaiseen muutstyömäärään. Periaate n se, että muutstyö ei jhda spimustasapainn kannalta kummankaan sapulen kannalta heikmpaan tilanteeseen kuin mitä spimuksen allekirjitushetkellä taviteltiin. Tilaajalla pitää tarvittaessa lla ikeus ttaa kantaa kilpailuttamalla tai muulla tavalla hintjen markkinaehtisuuteen. Riippuen hankkeen lunteesta, mnimutkaisuudesta sekä alihankintaketjujen rakenteesta vidaan makustannushinta määritellä hankekhtaisesti tarkemmin tässä khdassa ja/ tai spimuksen muissa muutksia käsittelevissä khdissa.

23 RTS 19:13 Lausuntversi - 23 Miten muutstyöt krvataan js Yhteenlaskettu Muutsmäärä jää alle tietyn summan js Yhteenlaskettu Muutsmäärä menee yli tietyn summan Millin vidaan maksaa palvelumaksua muuttamalla ja millin n pakk maksaa kertamaksuna 17.2 Lisätyöt Lisätyöt vat lähtökhtaisesti sellaisia töitä, jista sapulten n aina svittava erikseen Kumpikaan sapuli ei vi vaatia tista tekemään tai hyväksymään lisätöitä 18 PALVELUNTUOTTAJAN EHDOTTAMAT MUUTOKSET Miten timitaan, js palveluntuttaja haluaa ehdttaa muutksia Miten tilaajan n vastattava palveluntuttajan muutsehdtukseen Sääntö siitä, että palveluntuttajan ehdttamat muutkset eivät kskaan sid tilaajaa, ellei niistä le nimenmaisesti svittu kirjallisesti 19 [OHJEIDEN JA TEKNISTEN VAATIMUSTEN MUUTOKSET] [Lähinnä selventävä sääntö siitä, että tilaajan sitvina ilmittamien hjeiden ja vaatimusten muutkset käsitellään pääsääntöisesti lisätöinä, eli sellaisina muutksina, jista sapulten n svittava erikseen kirjallisesti.] 20 MUUTOKSISTA JOHTUVIEN KUSTANNUSSÄÄSTÖJEN JAKAMINEN Miten jaetaan hyöty palveluntuttajan ehdttamista muutksista Miten jaetaan hyöty, js timinta tehstuu alalla tapahtuvan yleisen kehityksen tulksena Khta 18 Palveluntuttajan ehdttamat muutkset Palveluntuttaja vi ehdttaa muutksia khteeseen spimusjakslla. Tilaajalla n ikeus hyväksyä palveluntuttajan ehdttamat muutkset. Osapulet vivat spia muutksista halutessaan. Palveluntuttajan ehdttaessa muutksia, ei tilaajan lähtökhtaisesti tarvitse hyväksyä muutksia Khta 20 Muutksista jhtuvien kustannussäästöjen jakaminen Tyypillisesti Tilaajalle krvataan pulet palveluntuttajan ehdttamasta muutksesta syntyvästä kustannussäästöstä muuttamalla taludellista mallia. Myös timialan yleiseen kehitykseen perustuva säästö jaetaan samalla periaatteella. Spimuksen mukainen vastuunjak kannustaa palveluntuttajaa kehittämään timintaansa ja tisaalta tilaajaa hyväksymään palveluntuttajan ehdttamat parannukset. Tavanmaisesti timitilahankkeissa käytetään ylläpidn kustannusindeksiä (KYKI, usein energian hinnannusu eliminituna) ja väyläinfrastruktuurihankkeissa maanrakennuskustannusindeksiä (MAKU) alan yleisen kehityksen seuraamiseen.

24 RTS 19:13 Lausuntversi - 24 OSA V VIIVÄSTYKSET JA ESTEET Tässä sassa määritellään säännöt sille, mitä seuraa ja miten timitaan, js khteen valmistuminen tai kknaispalvelun muu tuttaminen viivästyy. Tässä sassa n myös määritelty ne ulkisista syistä syntyvät tilanteet, jissa palveluntuttaja saa lisäaikaa suritukselleen ja/tai krvausta aiheutuneille kustannuksille. Lähtökhtana n, että palvelumaksua ei makseta tai palvelumaksusta tehdään vähennyksiä niiltä sin, kun palvelua ei le saatavilla (esim. siksi, että khteen valmistuminen n myöhästynyt tai khdetta ei vida käyttää svitun laajuisesti). Palveluntuttaja saattaa kuitenkin sittain tai kknaan vapautua seuraamuksista, js käytettävyyspuute jhtuu seikasta, jka tapahtuu palveluntuttajasta riippumattmasta syystä. Tällaiset syyt n jaettu klmeen ryhmään: 1) syyt, jtka (vain) vapauttavat viivästyksen aiheuttamasta purku-uhasta, 2) syyt, jtka sekä vapauttavat purku-uhasta ja ikeuttavat kustannusten krvaamiseen, ja 3) ylivimaiset esteet, eli frce majeure -tilanteet. OSA V VIIVÄSTYKSET JA ESTEET Maksumekanismissa märitellään tilaajan maksuvelvllisuus ja mahdlliset vähennykset maksuihin, js khde ei le spimuksen mukaisesti käytettävissä. 21 PALVELUNTUOTTAJAN VASTUULLA OLEVA VIIVÄSTYS TAI ESTE 21.1 Ilmitus viivästyksestä tai esteestä Palveluntuttajan velvllisuus ilmittaa ennakiduista viivästyksistä Tilaajalle annettavat lisätiedt viivästyksestä 21.2 Seuraamukset Palveluntuttajan vastuulla levasta viivästyksestä tai esteestä Khta 21 Palveluntuttajan vastuulla leva viivästys tai este Palvelun viivästyessä tilaajalla n ikeus tehdä palvelumaksusta maksumekanismin mukaisia vähennyksiä. Spimukseen sisältyy pikkeustilanteita kskevia ehtja, jissa vastuuta n siirretty tilaajalle tilanteissa, jissa viivästyminen tai este jhtuu palveluntuttajasta. Js viivästyminen n määräpäivistä, ei palvelumaksua Js kknaispalvelua ei tuteta sin tai kknaan Palvelujaksn aikana, tilaaja saa tehdä maksumekanismin mukaisia vähennyksiä palvelumaksusta Siirretäänkö Palvelujaksn päättymispäivämäärä vai ei, js valmistuminen viivästyy - yleensä lähtökhta n llut, että tätä ei siirretä