PARAISTEN KAUPUNGIN ESIOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA

Transkriptio

1 PARAISTEN KAUPUNGIN ESIOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA

2 Sisällysluettelo Paraisten kaupungin esiopetuksen oppilashuoltosuunnitelma 3 1. Johdanto 3 2. Oppilashuollon monialainen yhteistyö Paraisten kaupungin oppilashuollon ohjausryhmä 4 3. Yhteisöllinen oppilashuolto Oppilashuoltoryhmä Oppilashuoltoon kuulumattomat muut ryhmät 7 4. Yksilökohtainen oppilashuolto Asiantuntijaryhmä Oppilashuoltohenkilöstö 10 Terveydenhoitaja 10 Kuraattori 10 Psykologi Esiopetuksen oppilashuoltosuunnitelma Perustiedot Oppilashuollon ja saatavilla olevien palvelujen kokonaistarve Yhteisöllinen oppilashuolto 13 Yhteistyö 13 Oppilashuoltoryhmä Yksilökohtainen oppilashuolto Oppilashuollon, lasten ja huoltajien välinen yhteistyö Oppilashuoltosuunnitelman toteutus ja seuranta 16 2

3 Paraisten kaupungin esiopetuksen oppilashuoltosuunnitelma 1. Johdanto Oppilashuollolla tarkoitetaan lapsen oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa esiopetuksessa. Oppilashuolto on siksi läheisesti nivoutunut yhteen esiopetuksen kasvatus- ja opetustehtävän kanssa. Oppilashuollon lähtökohtana on aina lapsen etu. Oppilashuoltoa toteutetaan ensisijaisesti ennaltaehkäisevänä koko esiopetusyhteisöä tukevana yhteisöllisenä oppilashuoltona. Lisäksi lapsilla on laissa säädetty oikeus yksilökohtaiseen oppilashuoltoon. Luottamukselliseen lähestymistapaan pohjautuva monialainen yhteistyö on keskeisessä asemassa oppilashuollossa. Lapsen ja huoltajan osallisuus sekä heidän kohtaamisensa kunnioittaen ovat oppilashuollossa läpäisyperiaatteena. Oppilashuollon suunnittelua ja toteuttamista ohjaa kolme eri suunnitelmaa: Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Paraisten kaupungin esiopetuksen oppilashuoltosuunnitelma Yksikkökohtaiset oppilashuoltosuunnitelmat Paraisten kaupungin oppilashuoltosuunnitelmaan sisältyy yleinen kuvaus oppilashuollosta, joka perustuu Opetushallituksen voimaan tulleeseen julkaisuun Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutos. Suunnitelman viimeinen luku muodostaa yksikkökohtaisen oppilashuoltosuunnitelman pohjan. Tälle pohjalle kukin esiopetusyksikkö laatii oman oppilashuoltosuunnitelmansa. Suunnitelmassa kuvataan yksikön omat oppilashuoltotarpeet ja -resurssit. Suunnitelma käsittää myös kuvauksen yhteistyöstä, joka on toimivan oppilashuollon edellytyksenä. 3

4 2. Oppilashuollon monialainen yhteistyö Oppilashuolto järjestetään monialaisessa yhteistyössä opetustoimen ja sosiaali- ja terveystoimen kanssa siten, että siitä muodostuu toimiva kokonaisuus. Oppilashuoltoa toteutetaan yhteistyössä lasten ja heidän huoltajiensa sekä tarvittaessa myös muiden toimijoiden kanssa. Ohjausryhmä ottaa kantaa seuraaviin asioihin: sosiaali- ja terveydenhuollon rooli, tehtävät ja vastuu (suhteessa resurssien kohdentamiseen eri toimialoilla ja kunnanosissa ym.) milloin sosiaalitoimi kutsutaan oppilashuoltotyöhön johtavan koulukuraattorin rooli. Esiopetushenkilöstö kantaa päävastuun esiopetusyhteisön hyvinvoinnista. Esiopetuksen oppilashuolto kuuluu kaikille esiopetusyhteisössä työskenteleville ja kaikille oppilashuoltopalveluista vastaaville. Tärkeä osa oppilashuoltoa on eri ammattiryhmien henkilöstön mahdollisuus konsultoida toisiaan. Lapsille ja heidän huoltajilleen on tiedotettava saatavilla olevasta oppilashuollosta. Heitä on myös ohjattava hakemaan tarvittavia oppilashuoltopalveluja. Oppilashuollon suunnittelusta, seurannasta ja toteutuksesta vastaa kolme ryhmää koulutusjärjestelmän eri tasoilla. Ohjausryhmä Oppilashuoltoryhmä Asiantuntijaryhmät (yksikkökohtaiset) Jokaisella kolmella ryhmällä on omat tehtävänsä ja niiden perusteella määräytyvä kokoonpano. Kaikki oppilashuoltoryhmät ovat moniammatillisia. 2.1 Paraisten kaupungin oppilashuollon ohjausryhmä Oppilashuollon ohjausryhmä on monialainen, eri toimialojen edustajista koottu ryhmä, joka vastaa oppilashuollon yleisestä suunnittelusta, kehittämisestä, ohjauksesta ja arvioinnista. Ohjausryhmä on Paraisten kaupungin ruotsin- ja suomenkielisen koulutusyksikön yhteinen, ja sen asettaa sivistyslautakunta. 4

5 Ohjausryhmä ottaa kantaa omavalvonnan käytännön toteuttamiseen. Opetushallitus antaa seuraavat ohjeet: Opetuksen järjestäjä vastaa yhteistyössä opetustoimen ja sosiaali- ja terveystoimen oppilashuoltopalveluista vastuussa olevien viranomaisten kanssa oppilashuollon kokonaisuuden omavalvonnan toteutumisesta. Oppilashuoltosuunnitelman toteuttaminen ja seuraaminen on osa tätä omavalvontaa. Ohjausryhmä ottaa kantaa myös seuraaviin tehtäviin: hyvinvointisuunnitelman päivitys ja seuranta sekä oppilashuoltosuunnitelmasta esitettävät kannanotot. Ohjausryhmän jäsenet ovat suomenkielisen koulutuksen opetuspäällikkö (puheenjohtaja) ruotsinkielisen koulutuksen opetuspäällikkö sosiaali- ja terveysjohtaja ylilääkäri johtava kuraattori hoitotyön päällikkö. 3. Yhteisöllinen oppilashuolto Yhteisöllisessä oppilashuoltotyössä seurataan, arvioidaan ja kehitetään esiopetusyhteisön ja lapsiryhmien hyvinvointia. Tavoitteena on terveellinen, turvallinen ja esteetön esiopetusympäristö. Lapset ja huoltajat ovat tärkeitä yhteistyötahoja tässä työssä. Myös muut lasten ja nuorten hyvinvointia edistävät viranomaiset ja toimijat otetaan mukaan työhön. Lasten ja huoltajien osallistaminen yhteisöllistä oppilashuoltoa koskeviin asioihin vahvistaa hyvinvointia. Tavoitteena on yhteenkuuluvuuden, huolenpidon ja avoimen vuorovaikutuksen kehittäminen esiopetuksessa, mikä edesauttaa myös ongelmien ennalta ehkäisyä ja niiden tunnistamista esiopetuksessa. Lapsille ja huoltajille on annettava mahdollisuus osallistua opetussuunnitelman ja siihen liittyvien suunnitelmien laatimiseen. Lapsella on oikeus turvallisiin oppimisympäristöihin, joihin kuuluvat niin psyykkinen, fyysinen kuin sosiaalinenkin turvallisuus. Opetuksen järjestämisen lähtökohtana on lasten ja henkilökunnan turvallisuuden 5

6 varmistaminen kaikissa tilanteissa. Jokaisessa yksikössä laaditaan yhteiset säännöt yhdessä lasten ja huoltajien kanssa. Kaikilla esiopetusyhteisön aikuisilla on yhteisesti vastuu lasten hyvinvoinnista. Käytännössä tämä edellyttää (esimerkiksi kokouksissa tai suunnittelupäivillä laadittuja) yhteisiä linjauksia siitä, miten konfliktitilanteisiin puututaan. Yhteisölliseen oppilashuoltoon kuuluu myös rakennuksesta sekä opetustiloista ja -välineistä huolehtiminen. Jos esiopetus järjestetään koulussa, otetaan myös esiopetus huomioon kouluympäristön ja kouluhyvinvoinnin tarkastuksissa. Yhteisölliseen oppilashuoltoon sisältyvät myös koulukuljetuksia, tietoturvallisuutta ja tapaturmien ehkäisyä koskevat toimintatavat. Esiopetuksessa on oltava yhtenäiset menettelytavat eri oppimisympäristöissä sekä sisä- että ulkotiloissa ja turvallisuusmääräyksiä on noudatettava. Jokaisessa yksikössä on nimetty turvallisuusvastaava. Esiopetusympäristö on tarkastettava ja arvioitava kolmen vuoden välein. Viheryksikkö tarkastaa ulkoalueet neljästi vuodessa. 3.1 Oppilashuoltoryhmä Esiopetuksella on oma kaksikielinen oppilashuoltoryhmä, joka vastaa esiopetuksen oppilashuollon suunnittelusta, kehittämisestä, toteutuksesta ja arvioinnista. Ryhmän tärkein tehtävä on hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistäminen esiopetuksessa ja esiopetuksen yhteisöllisen oppilashuollon muu kehittäminen. Oppilashuoltoryhmä ei käsittele yksittäisiä lapsia koskevia asioita. Ohjausryhmä valitsee yhden päiväkodin johtajista vastuuhenkilöksi (koollekutsujaksi) lukuvuodeksi kerrallaan ja vahvistaa ryhmän kokoonpanon seuraavasti: päiväkodin johtaja terveydenhoitaja kuraattori psykologi erityislastentarhanopettaja. Tarvittaessa ryhmä voi myös kuulla muita asiantuntijoita, kuten esimerkiksi esiopetuksen opettajia. 6

7 3.2 Oppilashuoltoon kuulumattomat muut ryhmät Edellä mainittujen oppilashuoltoryhmän ja yksittäisten lasten asioita käsittelevien asiantuntijaryhmien lisäksi esiopetuksessa on myös monialaisia ryhmiä, jotka eivät kuulu oppilashuoltoon. Kiusaamistapauksia selvittävät ryhmät eivät kuulu oppilashuoltoon. Oppilashuoltoon eivät myöskään kuulu kolmivaiheista tukea koskevat asiat. Kolmivaiheista tukea käsitellään yksikkökohtaisessa pedagogisessa tukiryhmässä. Ryhmän jäseniä voivat olla esimerkiksi päiväkodin johtaja asianomainen erityislastentarhanopettaja asianomainen erityisopettaja asianomainen esiopetuksen opettaja psykologi kuraattori. Kolmivaiheinen tuki käynnistetään ja järjestetään kuitenkin yhteistyössä oppilashuollon ammattihenkilöiden kanssa. Terveydenhoitaja, lääkäri, kuraattori ja psykologi sekä esiopetuksen ulkopuoliset asiantuntijat voivat täten jatkossakin antaa työssä tarvittavaa tietoa. Päiväkodin johtaja vastaa työstä, ja kokouksissa tehdyt muistiinpanot ja asiakirjat säilytetään yksikössä. Kolmivaiheinen tuki toteutetaan yhteistyössä huoltajien kanssa. Pedagogisen tukiryhmän työskentely ei edellytä välitöntä suostumusta eikä tuesta voi myöskään kieltäytyä, sillä kolmivaiheinen tuki ei sisälly oppilashuoltoon. Tehostettu tuki aloitetaan ja järjestetään monialaisesti pedagogisen arvioinnin pohjalta yhteistyössä oppilashuoltohenkilöstön kanssa. Lapselle laaditaan oppimissuunnitelma yhteistyössä huoltajan kanssa lapsen tarpeiden pohjalta. Erityisen tuen tarvetta selvitetään monialaisen yhteistyön avulla yhdessä oppilashuoltohenkilöstön kanssa. Ennen erityistä tukea koskevan päätöksen tekemistä on kuultava huoltajia. (Perusopetuslain ) 4. Yksilökohtainen oppilashuolto Yksilökohtaisen oppilashuollon tavoitteena on seurata ja edistää lapsen kehitystä, terveyttä, hyvinvointia ja oppimista kokonaisvaltaisesti. 7

8 Varhaisen tuen turvaamisella ja ongelmien ehkäisyllä on tärkeä merkitys. Lasten yksilölliset edellytykset, voimavarat ja tarpeet otetaan huomioon sekä oppilashuollon tuen suunnittelussa että esiopetuksen arjessa. Yksilökohtaisella oppilashuollolla tarkoitetaan terveydenhoitopalveluja, jotka järjestetään terveydenhuoltolain mukaisina ikäryhmälle suunnattuina neuvolapalveluina, oppilashuollon psykologi- ja kuraattoripalveluja sekä yksittäistä lasta koskevaa monialaista oppilashuoltoa. Yksilökohtaiseen oppilashuoltoon eivät kuulu asiat, jotka koskevat opetuksen järjestämistä, pedagogisten selvitysten laatimista tai kiusaamisen selvittelyä. Yksilökohtaisen oppilashuollon linjaukset Yksilökohtainen oppilashuolto esiopetuksessa edellyttää aina huoltajan suostumusta. Yksilökohtaisen oppilashuollon toteuttamisessa on tärkeää tukea huoltajien osallisuutta ja kuulla heidän mielipiteitään. Lapsen osallisuus, omat toivomukset ja mielipiteet otetaan huomioon häntä koskevissa toimenpiteissä ja ratkaisuissa hänen ikänsä, kehitystasonsa ja edellytystensä mukaisesti. Vuorovaikutuksen on oltava avointa ja sen on pohjauduttava kunnioitukseen ja luottamukseen. Oppilashuoltotyö järjestetään niin, että lapsi kokee tilanteen kiireettömänä ja hän tulee kuulluksi. Työssä noudatetaan tietojen luovuttamista ja salassapitoa koskevia säännöksiä. Terveydenhuollon henkilöstö ja psykologit kirjaavat yksilökohtaisen oppilashuoltotyön potilaskertomukseen ja muihin potilasasiakirjoihin. Vastaavalla tavalla oppilashuollon kuraattorit kirjaavat asiakastiedot kuraattorin asiakaskertomukseen. 4.1 Asiantuntijaryhmä Suostumus (kirjallisena) Asian käsittely yksittäisen lapsen tueksi koottavassa asiantuntijaryhmässä ja ryhmän kokoonpano perustuvat huoltajan suostumukseen. Huoltajan yksilöidyllä kirjallisella suostumuksella asian käsittelyyn voi osallistua tarvittavia oppilashuollon yhteistyötahoja tai lapsen läheisiä. Ryhmän jäsenillä on lisäksi oikeus pyytää neuvoa lapsen asiassa tarpeellisiksi katsomiltaan asiantuntijoilta. 8

9 Asiantuntijaryhmä selvittää tuen tarpeen ja järjestää oppilashuoltopalvelut lapselle tai lapsille. Ryhmän kutsuu koolle henkilö, jolle asia työtehtävien perusteella kuuluu. Ryhmä valitsee keskuudestaan asian kirjaamisesta sekä liittämisestä oppilashuoltokertomukseen vastaavan henkilön. Ryhmän monialainen kokoonpano perustuu tapauskohtaiseen harkintaan ja käsiteltävään asiaan. Asiantuntijaryhmän jäseniä voivat olla esimerkiksi kuraattori terveydenhoitaja psykologi esiopetuksen opettaja tarpeelliset yhteistyötahot tai lapsen läheiset Kuraattori vastaa opetuksen järjestäjän ylläpitämästä oppilashuoltorekisteristä, minne oppilashuoltokertomus tallennetaan. Oppilashuoltokertomukseen kirjataan seuraavat tiedot: lapsen nimi, henkilötunnus, kotikunta ja yhteystiedot huoltajan tai muun laillisen edustajan nimi ja yhteystiedot kirjauksen päivämäärä sekä kirjauksen tekijä ja hänen ammattiasemansa kokoukseen osallistuneet henkilöt ja heidän asemansa asian aihe ja vireillepanija lapsen tilanteen selvittämisen aikana toteutetut toimenpiteet kuten arviot, tutkimukset ja selvitykset toteutetut toimenpiteet kuten yhteistyö eri tahojen kanssa sekä aiemmat ja nykyiset tukitoimet tiedot asian käsittelystä ryhmän kokouksessa, tehdyt päätökset ja niiden toteuttamissuunnitelma sekä toteuttamisesta ja seurannasta vastaavat tahot. 9

10 Oppilashuoltorekisteriin kirjatut tiedot, jotka koskevat yksittäistä lasta, ovat salassa pidettäviä. Jos sivulliselle annetaan oppilashuoltokertomukseen sisältyviä tietoja, asiakirjaan on lisäksi merkittävä, mitä tietoja, kenelle ja millä perusteella tietoja on luovutettu. (Oppilas- ja opiskelijahuoltolain ) Opetuksen järjestäjällä on arkistonmuodostajan ominaisuudessa oltava arkistointisuunnitelma, jossa on kuvattuna määräykset menettelytavoista ja ajoista. Koulutoimella on arkistointisuunnitelma. Asiantuntijaryhmän jäsen ei saa käyttää asiantuntijaryhmän jäsenenä saamiaan salassa pidettäviä tietoja muuhun kuin oppilashuoltoon liittyvään tarkoitukseen. Esimerkiksi päiväkodin johtajan osallistumiselle asiantuntijaryhmän työhön ei ole laillista estettä, mutta hänen osallistumisensa ei tule olla itsestään selvää, vaan sille tulee olla selvä tarve. Hallinnolliset päätökset asiantuntijaryhmässä käsitellyn lapsen asioista eivät saa pohjautua salassa pidettäviin tietoihin, jotka ovat tulleet ilmi asiantuntijaryhmän työssä. (Oppilas- ja opiskelijahuoltolain 14 ja 21 ) 4.2 Oppilashuoltohenkilöstö Terveydenhoitaja Lastenneuvolan tavoitteena on turvata jokaisen lapsen paras mahdollinen terveys sekä tukea perhettä vanhemmuudessa, jotta lapsella olisi mahdollisimman hyvät edellytykset kasvuun ja terveeseen kehitykseen. Lapselle tehdään 6 vuoden iässä terveystarkastus lastenneuvolassa. Mahdolliset jatkotutkimukset tai tukitoimet voidaan suunnitella ja toteuttaa yhteistyössä perheen, esikoulun ja muiden asiantuntijoiden kesken. Työ on jatkuvaa. Kuraattori Kuraattoripalvelu on osa oppilashuollon palveluista. Kuraattori voi tarvittaessa osallistua lapsen tuen järjestämiseen erityisesti nivelvaiheen yhteistyössä. Kaupungissa nimetään johtava kuraattori. Kuraattori on oppilashuollon ohjausryhmän jäsen. Kaupungin esikoulujen kuraattorit voivat kääntyä johtavan kuraattorin puoleen konsultaatiota ja tukea varten. Psykologi Esikoulun psykologi työskentelee lähinnä lasten kehitystä, mielenterveyttä ja hyvinvointia koskevien kysymysten parissa. Psykologi 10

11 neuvoo ja tukee huoltajia sekä ohjaa ja konsultoi esiopetushenkilöstöä. Psykologi selvittää lapsen kokonaisvaltaista kehitystä ja suunnittelee mahdollisia tukitoimia yhdessä lapsen huoltajien ja esiopetuksen opettajien kanssa. Tarvittaessa psykologi ohjaa lapsen jatkotutkimuksiin esimerkiksi puheterapeutille, toimintaterapeutille, neurologille tai lastenpsykiatrille. Psykologi osallistuu pedagogisen tukiryhmän työhön. 11

12 5. Esiopetuksen oppilashuoltosuunnitelma Oppilashuoltosuunnitelma laaditaan yhteistyössä esiopetushenkilöstön, lasten ja huoltajien kesken. Suunnitelma on tarkastettava vuoden kuluessa siitä, kun kunnan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on tarkastettu. Alla mainitut tiedot ilmoitetaan suunnitelman laatimishetkellä vallitsevien tarpeiden mukaan. Otsikkojen alapuolella oleva kursivoitu teksti korvataan yksikkökohtaisilla kuvauksilla. 5.1 Perustiedot a. Esiopetusyksikön nimi ja osoite (tähän luettelo eri yksiköistä) 5.2 Oppilashuollon ja saatavilla olevien palvelujen kokonaistarve Tarpeet: a. Lasten lukumäärä (luettelo + lapset/yksikkö ja yhteensä eritellen ru/su) b. Tulokset eri kyselytutkimuksista, esimerkiksi esiopetusryhmän omista arvioinneista. c. Mahdolliset tilastotiedot terveystarkastuksista, lääkärintarkastuksista ja vastaanottokäynneistä. d. Kolmivaiheiseen tukeen osallistuvien lasten lukumäärä (tehostettu tuki, erityinen tuki: ru + su = yhteensä). e. Lapsilta ja huoltajilta sekä opetus- ja oppilashuoltohenkilöstöltä saadut tiedot. (Miten kerätä tietoa hyvinvoinnista esimerkiksi vanhempainilloissa ja vanhempainyhdistyksissä). (Yhteinen kuvaus parilla lauseella) Käytettävissä olevat resurssit: f. Oppilashuoltopalvelujen saatavuus esiopetuksessa. (1 alle kouluikäisten psyk.+ 4 lastenneuvolan terv.hoitajaa, 1 ru + 1 su kuraattori) Käytännössä edellä mainittu henkilöstö osallistuu tarvittaessa yhteisölliseen ja yksilökohtaiseen oppilashuoltoon. 12

13 5.3 Yhteisöllinen oppilashuolto Yhteisöllisessä oppilashuoltotyössä seurataan, arvioidaan ja kehitetään esiopetusyhteisön ja lapsiryhmien hyvinvointia. Tavoitteena on terveellinen, turvallinen ja esteetön esiopetusympäristö. Kaikilla esiopetusyhteisön aikuisilla on yhteisesti vastuu lasten hyvinvoinnista. Yhteistyö siirryttäessä esiopetuksesta perusopetukseen Yhteistyötä tekemällä vierailuja esikouluun ja kouluun. Yhteiset tapaamiset tietojen vaihtoa varten kolmivaiheisen tuen yhteydessä. Tarvittaessa erilliset henkilökohtaiset tapaamiset tietojen vaihtoa varten. Tietoja käytetään ryhmien, tukitoimintojen ja oppilashuollon toimien suunnitteluun. Saman kunnan sisällä kaikki tiedot ovat siirrettävissä. esiopetusyksiköstä toiseen esiopetusyksikköön Saman kunnan sisällä kaikki tiedot ovat siirrettävissä. Opetuksen tai koulutuksen järjestämisessä välttämättömät tiedot on siirrettävä lapsen siirtyessä esiopetukseen toiseen kuntaan. Muut tiedot siirretään ainoastaan suostumuksella. Tavoitteena on, että lapsi saa edelleen tarvitsemansa tuen ja oppilashuoltopalvelut myös esikoulun vaihtamisen jälkeen. Oppilashuoltoryhmä Ryhmä vastaa esiopetuksen yhteisöllisestä oppilashuollosta. Oppilashuoltoryhmä kokoontuu vähintään 1 2 kertaa lukukauden aikana. Päiväkodin johtajan tehtävänä on informoida työyhteisöä oppilashuoltoryhmän työstä. Oppilashuoltoryhmän tehtävänä on Linjausten laatiminen lapsen hyvinvoinnin tukemiseksi sekä vahvistaminen oppilashuollon teema- ja painopistealueet Huolehtiminen esiopetusympäristön ja -viihtyvyyden säännönmukaisten tarkastusten toteuttamisesta ja seurannasta Kuvaus oppilashuollon toimintatavoista ja yhteistyöstä. Terveysneuvonnan kanssa tehtävä yhteistyö 13

14 Kuvaus yhteistyöstä, esimerkiksi suuhygienistin käynnit ryhmässä. Yhteistyö ulkopuolisten tahojen kanssa lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi Kuvaus. Poissaolojen seuranta ja informointi Kuvaus: Pro Consona. Tapaturmien ehkäisy, ensiapu ja hoitoon ohjaaminen Yksikkökohtainen kuvaus (esim. turvallisuusvastaava vastaa ensiapukoulutuksen saaneen henkilöstön ja terveydenhuollon saatavuudesta, viheryksikkö tarkistaa leikkivälineet ja koulujen pihat neljästi vuodessa). Esiopetuksen pelastussuunnitelma. Yksikön turvallisuusvastaava päivittää suunnitelman, ryhmä seuraa päivitystä ja informoi työyhteisöä. Kiusaamisen vastainen suunnitelma (läpikäynti kerran lukuvuodessa) Paraisten kaupungin kiusaamisen vastainen suunnitelma (suunnitelman päivittäminen ja suunnitelmasta informointi), yhteinen kaikille yksiköille, mukaan liitteeksi! Kriisisuunnitelma (läpikäynti kerran lukuvuodessa) Paraisten kaupungin kriisisuunnitelma (suunnitelman päivittäminen ja suunnitelmasta informointi), ruotsinkielisen esiopetuksen opetussuunnitelman yhteinen ja yleinen suunnitelma mukaan liitteeksi! Koulukuljetukset, odotusajat ja turvallisuus Esiopetuksessa olevan lapsen päivittäinen koulumatka odotuksineen saa kestää enintään kaksi ja puoli tuntia. (Perusopetuslain 32 ) Paraisten kaupungin koulukuljetusperiaatteet ovat nähtävillä kaupungin verkkosivuilla. Kuljetusta odottavalle lapselle on järjestettävä mahdollisuus ohjattuun toimintaan. (Perusopetuslain 32 ) Lasten on oltava hyvissä ajoin pysäkillä. Lasten on istuttava autossa turvavyö kiinnitettynä koko matkan ajan. Lasten poistuessa autosta esiopetushenkilöstö ottaa heidät vastaan. Heijastinten tai heijastinliivien käyttö on suositeltavaa. 5.4 Yksilökohtainen oppilashuolto 14

15 Yksilökohtaisen oppilashuollon tavoitteena on seurata ja edistää lapsen kehitystä, terveyttä, hyvinvointia ja oppimista kokonaisvaltaisesti. Varhaisen tuen turvaamisella ja ongelmien ehkäisyllä on tärkeä merkitys. Lasten yksilölliset edellytykset, voimavarat ja tarpeet otetaan huomioon sekä oppilashuollon tuen suunnittelussa että esiopetuksen arjessa. Terveydenhuollon kanssa tehtävä yhteistyö neuvolakäyntien yhteydessä (esimerkiksi asiantuntijaryhmän tapaaminen tutkimusten jälkeen yhdessä esiopetuksen opettajan, avustajan ja päiväkodin johtajan ym. kanssa). Hoidon, erityisruokavalion tai lapsen sairauden edellyttämän lääkityksen järjestäminen. Kuvaus: yhteinen ohje Tehostetun ja erityisen tuen yhteydessä tehtävä yhteistyö, joustava esiopetus ja sairaalaopetus. Kuvaus: Asiantuntijaryhmät, koolle kutsuminen, miten suostumus hankitaan (lomake Loggissa), yhtenäiset rutiinit yksittäisen lapsen asian käsittelemisessä, asiantuntijaryhmäprosessi liitteenä. Ilmoitetaan asiantuntijaryhmän tapaamisesta huoltajille ennen tapaamista ja huoltajia pyydetään vastaamaan. Huoltajan yksilöidyllä kirjallisella suostumuksella asian käsittelyyn voi osallistua tarvittavia oppilashuollon yhteistyötahoja tai lapsen läheisiä. Oppilashuoltokertomusten laatiminen ja säilyttäminen. Kuraattori kerää kertomuksen oppilashuollon rekisteriin ja vastaa opetuksen järjestäjän ylläpitämästä rekisteristä. Yhteistyö ulkopuolisten palveluntuottajien ja yhteistyötahojen kanssa, kuten lastensuojelu, erikoissairaanhoito ja poliisi. Kuvaus 15

16 5.5 Oppilashuollon, lasten ja huoltajien välinen yhteistyö Oppilashuoltoa toteutetaan yhteistyössä lasten ja heidän huoltajiensa kanssa. Lapsen ja huoltajien osallistuminen yhteisöllisen ja yksilökohtaisen oppilashuollon suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. Kuvaus: Lasten, huoltajien ja yhteistyötahojen informointi yhteisöllisen ja yksilökohtaisen oppilashuollon periaatteista ja käytännöistä. Kuvaus: 5.6 Oppilashuoltosuunnitelman toteutus ja seuranta Opetuksen järjestäjä seuraa oppilashuoltosuunnitelman toteutusta. Päiväkodin johtaja vastaa suunnitelman seurannasta omassa yksikössään. Tiedonkeräämistavat. Jokainen yksikkö tekee omat palautekyselynsä ja tiedottaa tuloksista, miten? Miten usein suunnitelmaa seurataan? Miten tietoja käsitellään ja hyödynnetään esiopetuksen oppilashuollon kehittämisessä. Tiedot kootaan ja käsitellään henkilökuntakokouksissa. Miten lapsille, huoltajille ja yhteistyötahoille tiedotetaan keskeisimmistä tuloksista. Vanhempainillassa käsitellään. 16