Kierros 7: Verkkoalgoritmeja (osa I)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kierros 7: Verkkoalgoritmeja (osa I)"

Transkriptio

1 Kirros 7: Vrkkoloritmj (os I) Tommi Junttil Alto Univrsity Shool o Sin Dprtmnt o Computr Sin CS-A40 Dt Struturs n Alorithms Autumn 207 Tommi Junttil (Alto Univrsity) Kirros 7 CS-A40 / Autumn 207 / 55

2 Sisältö: Vrkot Vrkkojn sitystpoj Lvyshku Syvyyshku Topoloinn järjstäminn Vhvsti yhtnäist komponntit Tommi Junttil (Alto Univrsity) Kirros 7 CS-A40 / Autumn / 55

3 Mtrili kirjss Introution to Alorithms, 3r. (onlin vi Alto li): Kpplt Linkkjä: MIT OCW vio on rth-irst srh MIT OCW vio on pth-irst srh n topoloil sort Tommi Junttil (Alto Univrsity) Kirros 7 CS-A40 / Autumn / 55

4 Erilisi vrkkoj j vrkostoj jok puolll: titokonn suoritin on vrkko loiikkporttj intrnt sosilist vrkostot krtt riippuvuusvrkot (kurssin sititovtimukst jn) jn j jn Mtmttist vrkot: tärkä strktio näistä Tommi Junttil (Alto Univrsity) Kirros 7 CS-A40 / Autumn / 55

5 Os intrntist vuonn 2005: (kuv: Mtt Britt, Crtiv Commons-lisnssi, l h) Tommi Junttil (Alto Univrsity) Kirros 7 CS-A40 / Autumn / 55

6 Euroopn E-titä: (kuv: puli omin, läh) Tommi Junttil (Alto Univrsity) Kirros 7 CS-A40 / Autumn / 55

7 Mtmttisi prusmäärittlyjä Tommi Junttil (Alto Univrsity) Kirros 7 CS-A40 / Autumn / 55

8 Suuntmttomt vrkot Krtust puuloritmin kirrokslt Suuntmton vrkko on pri (V,E), missä V on (ylnsä äärllinn) joukko solmuj (nl. vrtx, no) j E on joukko kri solmujn välillä li joukko 2-osjoukkoj muoto {u, v} sitn, ttä u,v V j u v Esimrkki Trkstlln vrkko (V, E), missä solmut ovt V = {,,,,,,,h} j krijoukko on E = {{,},{,},{,},{,}, {,},{,},{,},{,},{,}}. Vrkko on kuvttu oikll, solmut ympyröinä j krt viivoin solmujn välillä silmukt li krt solmun j sn itsnsä välillä ivät siis ol nyt sllittuj suuntmttomiss vrkoiss Tommi Junttil (Alto Univrsity) Kirros 7 CS-A40 / Autumn / 55

9 polku solmust v 0 solmuun v k on skvnssi (v 0,v,...,v k ) solmuj sitn, ttä {v i,v i+ } E jokisll i = 0,,...k ; polun pituus on k Solmu v on svutttviss solmust u jos on olmss polku solmust u solmuun v. Huom, ttä jokinn solmu u on svutttviss itsstään kosk (u) on 0 skln pituinn polku Polku on yksinkrtinn jos kikki solmut siinä ovt rillisiä Vrkko on yhtnäinn jos jokinn solmu siinä on svutttviss jokisst muust solmust Esimrkki Oikll olv vrkko sisältää (i-yksinkrtisn) polun (,,,,, ) solmust solmuun sisältää yksinkrtisn 2 skln polun (,, ) solmust solmuun on yhtnäinn mutt krn {, } poistminn tkisi siitä i-yhtnäisn Tommi Junttil (Alto Univrsity) Kirros 7 CS-A40 / Autumn / 55

10 Sykli (nl. yl) on polku (v 0,v,...,v k ) missä k 3 j v 0 = v k Sykli (v 0,v,...,v k ) on yksinkrtinn jos v,v 2,...,v k ovt rillisiä Vrkko on syklitön (nl. yli) jos siinä i ol yhtään yksinkrtist sykliä Esimrkki Vsmmnpuolinn vrkko i ol syklitön kosk s sisältää yksinkrtisn syklin (,,,) Oiknpuolinn vrkko on syklitön Tommi Junttil (Alto Univrsity) Kirros 7 CS-A40 / Autumn / 55

11 Suunntut vrkot Suunntuiss vrkoiss krill on suunt Suunnttu vrkko (nl. irt rph, irph) on pri (V, E), missä V on (ylnsä äärllinn) joukko solmuj j E V V on joukko kri solmujn välillä: pri (u,v) E trkoitt krt solmust u solmuun v Esimrkki Trkstlln vrkko (V, E), missä solmut ovt V = {,,,,,,,h} j krijoukko on E = {(,),(,),(,), (,),(,),(,),(,),(,),(,), (,),(,)} S on kuvttu oikll; krin suunt on nyt kuvttu nuolll Huom silmukk solmust itsnsä j kksi (ri suuntiin mnvää) krt solmujn j välillä Tommi Junttil (Alto Univrsity) Kirros 7 CS-A40 / Autumn 207 / 55

12 Solmun lähtöst (nl. out-r) on solmust lähtvin krtn lukumäärä j mlist (nl. in-r) siihn spuvin krtn määrä k-krn mittinn polku solmust u solmuun u on k + solmun skvnssi (v 0,v,...,v k ) sitn, ttä v 0 = u, v k = u j (v i,v i+ ) E kikill i = 0,,...,k Polku on yksinkrtinn jos sn kikki solmut ovt rillisiä Polku (v 0,v,...,v k ) on sykli jos k j v 0 = v k Esimrkki Oiknpuolisss vrkoss solmun mlist on 2 j lähtöst (), (,,) j (,,) ovt yksinkrtisi polkuj sykljä ovt (,), (,,,), (,,,) j (,,) Tommi Junttil (Alto Univrsity) Kirros 7 CS-A40 / Autumn / 55

13 Suunntut syklittömät vrkot Suunntut syklittömät vrkot (nl. irt yli rph, DAG) ovt suunnttujn vrkkojn liluokk, joit siintyy usss sovlluskohtss (ks. sim. tämä wikipi-sivu) Esimrkki Monss sovlluksss nntn sioill ti tphtumill kskinäinn prrnssi ti järjstys wth pnts trousrs lt unrshirt ti shirt soks ht jkt shos Tälläisiss tpuksiss syklit ovt pätoivottuj kosk tällöin sim. tphtumi i voisi thä ollnkn (jonkun pitää tphtu nnn toist j toisinpäin) Yksinkrtisn simrkkinä yllä on riippuvuusvrkko vtkpplin välill pukutumisprosssiss Tommi Junttil (Alto Univrsity) Kirros 7 CS-A40 / Autumn / 55

14 Vrkkojn sitysmuotoj Tommi Junttil (Alto Univrsity) Kirros 7 CS-A40 / Autumn / 55

15 Jott vrkkoj voitisiin tutki loritmill, n täytyy sittää jossin titorkntss Suuntmttomss vrkoss on korkintn n(n ) 2 krt j suunntuss korkintn n 2 Vrkko on hrv jos sn krtn määrä on pini suhtss kikkin mhollistn krtn määrään; jos näin i ol, vrkko on tihä Mitään trkk rj hrvuull j tihyll i ol Kksi ylisintä vrkkojn sitysmuoto ovt npuruusmtriisit, lähinnä tihill vrkoill, skä npuruuslistt Kummsskin olttn solmujoukon olvn {0,,..., n }, jolloin niin vull voin inksoi tulukoit jn Jos solmujn nimt/intittit ovt monimutkismpi rkntit kutn vikkp mrkkijonoj, voin käyttää ssositiivist kuvust näiltä pinill kokonisluvuill, jott its vrkkoloritmit voivt toimi kokonisluvuill Survt simrkit käyttävät kuitnkin symolisi nimiä kutn luttvuun prntmisksi Tommi Junttil (Alto Univrsity) Kirros 7 CS-A40 / Autumn / 55

16 Npuruusmtriisit Suunntun vrkon G = ({0,,..., n }, E) npuruusmtriisi on inäärinn n n-mtriisi A = ( u,v ), missä lkio u,v on jos (u,v) E j 0 muutoin Mtriisi on hlppo sittää muistiss rivi riviltä ittivktorin, jonk pituus on n 2 (ti vstvsti n2 -lkioisn tulukkon 32-ittisiä kokonislukuj); lkion 32 u,v rvo löytyy vktorin inksistä un + v Esimrkki: Suunnttu vrkko j sn npuruusmtriisisitys Bittivktorin mtriisi on Tommi Junttil (Alto Univrsity) Kirros 7 CS-A40 / Autumn / 55

17 Suuntmttomn vrkon G = ({0,,..., n }, E) npuruusmtriisi voin nähä llä sittyn mtriisin ionlin yläpuolisn osn Kun 0 u < v < n, lkio u,v on jos {u,v} E j 0 muutoin Jos mtriisin yläkolmio sittään rivi riviltä ittivktoriss, lkio u,v löytyy inksistä un u(u+) 2 + (v u ) Esimrkki: Suuntmton vrkko j sn npuruusmtriisisitys Bittivktorin mtriisi on j krt {, } vstv itti löytyy inksistä 2 7 2(2+) + (6 2 ) = = 4 kun nimt kuvutuvt 2 ) luvuill survsti: Tommi Junttil (Alto Univrsity) Kirros 7 CS-A40 / Autumn / 55

18 Anlyysiä: Hyvä sitysmuoto tihill (j pinhköill) vrkoill Krn lisääminn j poistminn vkioikist Uun solmun lisääminn työlästä Solmumääriltään suurmpin vrkkojn sittäminn vi pljon muisti: suunntun vrkon, joss on miljoon solmu, npuruusmtriisin sitys ittivktorin vi yli 00 itvu muisti Solmun npurin läpikäynti i ol optimlist jos solmun stluku on pini vrrttun solmujn lukumäärään n kosk pitää trkstll jokist ko. rivin sityksn O(n) tvu Tommi Junttil (Alto Univrsity) Kirros 7 CS-A40 / Autumn / 55

19 Npuruuslistt Tässä sitysmuooss jokisn solmuun on liittty list sn npurist Luonnollissti myös (ynmisi) tulukoit voin käyttää listojn sijn Esimrkki: Suunnttu vrkko j sn npuruuslistsitys Tommi Junttil (Alto Univrsity) Kirros 7 CS-A40 / Autumn / 55

20 Esimrkki: Suunntun vrkon npuruuslistsitys tiiviimmässä muooss Solmut ovt nyt {0,,...,6} Solmun u npurit löytyvät nyt ostulukost s[strt[u],strt[u+]-] ti s[strt[u],s.lnth-] viimisimmän solmun u = 6 tpuksss strt s Yllä olvss sitysmuooss näissä khss tulukoss on yhtnsä V + E kokonislukulkiot Tommi Junttil (Alto Univrsity) Kirros 7 CS-A40 / Autumn / 55

21 Anlyysiä: Tiivis sitysmuoto hrvoill vrkoill: muistinkäyttö on O( V + E ) ikä O( V 2 ) Uun solmun lisääminn on kuolttusti vkioikinn oprtio jos käyttään ynmisi tulukoit Krin lisääminn j poistminn phimmss tpuksss linriikist suhtss ko. solmun stlukuun kun käyttään nsimmäisn simrkin listsitystä Solmun npurin läpikäynti thokst Ylisimmin käyttty sitystp monss sovlluskohtss kosk vrkot ovt usin solmumäärältään suuri mutt mlko hrvoj Tommi Junttil (Alto Univrsity) Kirros 7 CS-A40 / Autumn / 55

22 Solmuttriuuttin sitys Monss vrkkoloritmiss on trpn liittää solmuihin ynmissti muuttuv t li ttriuuttj Tämä voin thä monll tp mutt jos/kun solmujoukko on {0,,...,n }, niin hlpoin tp on yksinkrtissti vrt n-lkioinn tulukko, jonk u:s lkio sisältää solmun u ttriuutin/ttriuutit Jtkon joik-nlyysissä olttn, ttä solmuttriuuttin lukminn j sttminn voin thä vkiojss Tommi Junttil (Alto Univrsity) Kirros 7 CS-A40 / Autumn / 55

23 Lvyshku Tommi Junttil (Alto Univrsity) Kirros 7 CS-A40 / Autumn / 55

24 Lvyshku Myös nimllä lvyssuuntinn läpikäynti (nl. rth-irst srh, BFS) Thoks vrkonläpikäyntiloritmi, jok löytää nntull lähtösolmull s kikki solmut, jotk voin svutt lkn solmust s, skä (rään) lyhimmän polun solmust s kuhunkin näistä In on loitt lähtösolmust s j käyä läpi kikki siitä lähtvät krt. Npurist n, joiss i ol vilä viriltu, littn FIFO-jonokurin omvn jonon loppuun. Solmuj ottn jonost yksi krrlln j näin npurit käsitllään smll tvll. Tommi Junttil (Alto Univrsity) Kirros 7 CS-A40 / Autumn / 55

25 Aloritmin suorituksn ikn jokinn solmu on värittty vlkoisksi jos sitä i ol vilä svutttu, hrmksi, jos s on svutttu mutt siitä lähtviä kri i ol vilä käyty läpi mustksi, jos s on jo svutttu j kikki siitä lähtvät krt on myös käsitlty Lisäksi jokisn solmuun t liittään ttriuuttin täisyys li lyhimmän polun pituus solmust s solmuun t j ltäjäsolmu, jok on yhllä lyhimmällä polull solmust s solmuun t s solmu, jok on nnn solmu t Tommi Junttil (Alto Univrsity) Kirros 7 CS-A40 / Autumn / 55

26 Psuokooin Brth-irst-srh(G, s): or h vrtx v V \ {s}: // Initiliz olors, istns n prssors v.olor WHITE v.ist v.pr NIL Q /0 // Q is FIFO-quu s.olor GRAY // Initiliz th sour vrtx s to ry s.ist 0 s.pr NIL nquu(q, s) whil Q is not mpty: u quu(q) // Tk th rlist ry vrtx rom th quu or h v with {u,v} E: // Trvrs h rom it i v.olor = WHITE: // Th nihour v hs not yt n visit? v.olor GRAY // Color it ry v.ist u.ist + // Stor th istn v.pr u // An th pth rom th sour nquu(q, v) // Put it t th n o th quu u.olor := BLACK // All s rom u trvrs Tommi Junttil (Alto Univrsity) Kirros 7 CS-A40 / Autumn / 55

27 Esimrkki Lvyshku suuntmttomss vrkoss, joss on kksi yhtnäistä komponntti. Lähtösolmu on Jokisss vrkoss ll on sittty solmujn värit, täisyys solmust j ltäjäsolmu. Vrkot kuvvt tilntit whil-silmukn suorituskrtojn luss skä loritmin lopuss (viiminn vrkko). Kunkin solmun krt on käyty läpi milivltisss järjstyksssä Tommi Junttil (Alto Univrsity) Kirros 7 CS-A40 / Autumn / 55

28 Suunntuill vrkoill vihtn vin rivi or h v with {u,v} E riviksi or h v with (u,v) E Esimrkki Lvyshku suunntull vrkoll Lähtvät krt käyään ts läpi milivltisss järjstyksssä Tommi Junttil (Alto Univrsity) Kirros 7 CS-A40 / Autumn / 55

29 Aloritmin suorituksn lopuss solmu on must jos s on svutttviss lähtösolmust vlkoinn jos sitä i voi svutt lähtösolmust Lisäksi jokisll mustll solmull täisyysttriuutti krtoo lyhimpin polkujn pituun lähtösolmust tähän solmuun j surmll ltäjäsolmuj tkspäin sn slvill yksi lyhin polku lähtösolmust ko. solmuun Tommi Junttil (Alto Univrsity) Kirros 7 CS-A40 / Autumn / 55

30 Phimmn tpuksn joik-nlyysiä: Jokinn solmu littn jonoon krrn Jokinn kri käyään läpi kksi krt suuntmttomill vrkoill; krrn kummnkin krn pään muuttuss hrmst mustksi krrn suunntuill vrkoill kun krn lähtösolmu muuttuu hrmst mustksi Solmujn littminn jonoon j poistminn jonost on vkioikist loritmin joik on O( V + E ) Suuntmttomin vrkkojn yhtnäistn komponnttin löytäminn on hlppo j thokst lvyshun vull Tommi Junttil (Alto Univrsity) Kirros 7 CS-A40 / Autumn / 55

31 Syvyyshku Tommi Junttil (Alto Univrsity) Kirros 7 CS-A40 / Autumn / 55

32 Syvyyshku Myös nimllä syvyyssuuntinn läpikäynti (nl. pth-irst srh, DFS) Toinn systmttinn tp käyä vrkkoj läpi Löytää myös kikki lähtösolmust svutttvt solmut Ei kuitnkn tuot lyhimpiä polkuj ti täisyyksiä Mutt löytää vrkost rknntt, jot voin hyöyntää muiss loritmiss I (supp prusvrsio): Aloittn virilmn solmuiss lähtösolmust lkn Virilln rkursiivissti nykyisn viriltvn solmun vlkoisiss npuriss Kun solmuss virilu lk, värjätään s hrmksi Kun kikiss sn npuriss on viriltu, värjätään solmu mustksi Tommi Junttil (Alto Univrsity) Kirros 7 CS-A40 / Autumn / 55

33 Psuokooin Dpth-irst-srh(G, s): or h vrtx v V : v.olor WHITE v.pr NIL visit(u): u.olor GRAY or h v with {u,v} E: i v.olor = WHITE: v.pr u visit(v) u.olor BLACK visit(s) Tommi Junttil (Alto Univrsity) Kirros 7 CS-A40 / Autumn / 55

34 Esimrkki Syvyyshku suuntmttomss vrkoss Kuvt ll näyttävät tilntn jokisn visit-kutsun luss (viriltu solmu u on piirrtty sinisllä) j tilntn loritmin lopuss (viiminn kuv) Solmun npurit on käyty läpi milivltisss järjstyksssä Tommi Junttil (Alto Univrsity) Kirros 7 CS-A40 / Autumn / 55

35 Suunntull vrkoll vihtn vin jälln rivi or h v with {u,v} E riviksi or h v with (u,v) E Esimrkki Syvyyshku suunntuss vrkoss Tommi Junttil (Alto Univrsity) Kirros 7 CS-A40 / Autumn / 55

36 Phimmn tpuksn joik-nlyysiä: Jokisss solmuss virilln krrn (solmun tul oll vlkoinn, jott siinä viriltisiin j s muuttn hti virilun luss hrmksi) Kun solmuss virilln, jokinn siitä lähtvä kri käyään läpi loritmi toimii jss O( V + E ) Jälln surmll ltäjäsolmujn ttriuuttj tkspäin löytään polku lähtösolmust ko. solmuun. Polku i kuitnkn ol välttämättä lyhin mhollinn. Tommi Junttil (Alto Univrsity) Kirros 7 CS-A40 / Autumn / 55

37 Ljnnttu vrsio Ljnntn prusvrsiot lisäämällä jokisn solmuun kksi uutt viriluiklim-ttriuutti: loitusiklim krtoo jnhtkn, jolloin solmuss virilu loitttiin (solmu värjättiin hrmksi), j loptusiklim krtoo jnhtkn, jolloin virilu loptttiin (solmu värjättiin mustksi) Aiklimt ovt ksvvi kokonislukuj lkn luvust Aiklimojn lisäksi ljnntn loritmi niin, ttä i ol yhtä lähtösolmu vn ottn (milivltissti ti jollin strtill) uusi lähtösolmuj niin kun kunns kikiss solmuiss on viriltu Ei löytä nää vin yhstä solmust svutttvi solmuj vn myös vrkon rknntt Tommi Junttil (Alto Univrsity) Kirros 7 CS-A40 / Autumn / 55

38 Psuokooin Dpth-irst-srh(G = (V, E)): or h vrtx v V : v.olor WHITE v.pr NIL tim 0 visit(u): // Innr rursiv untion or trvrsin vrtis tim tim + u.strt = tim u.olor GRAY or h v with {u,v} E: // (u,v) E or irt rphs i v.olor = WHITE: v.pr u visit(v) u.olor BLACK tim tim + u.inish = tim or h vrtx u V : i u.olor = WHITE: visit(u) Tommi Junttil (Alto Univrsity) Kirros 7 CS-A40 / Autumn / 55

39 Esimrkki Trkstlln oikll näkyvää suunnttu vrkko Ossyvyyshut (visit-unktion kutsut pääloritmin viimisllä rivillä) loitttu solmuist kkosjärjstyksssä Solmujn krt käyty läpi milivltisss järjstyksssä Eltäjäsolmuist tulvt krt mrkitty sinisllä Suunnttu vrkko: 3/6 2/9 /0 /6 y z s t x w v u 4/5 7/8 2/3 4/5 Sm rilill piirrttynä: /0 /6 s t Solmun virinn pri / krtoo solmun loitus- j loptusiklimt j 3/6 y 2/9 z w 7/8 v 2/3 u 4/5 4/5 x Tommi Junttil (Alto Univrsity) Kirros 7 CS-A40 / Autumn / 55

40 Eltäjäsolmuist tulvt krt muoostvt syvyyshkumtsän 2 Formlisti tämä on livrkko G pr = (V,E pr ), missä E pr = {(u.pr,u) u V j u.pr NIL} Syvyyhkumtsä voi koostu usst syvyyshkupuust 3, joist jokisn juuri on ossyvyyshun nsimmäisksi viriltu solmu Syvyyshkumtsä vrkoll i ol yksikäsittinn vn riippuu syvyyshun suoritusjärjstyksstä Trkstlln solmuun u liitttyjn iklimojn muoostm ikväliä [u.strt, u.inish] Khn ri solmun u j v ikvälill pät yksi survist: [u.strt,u.inish] j [v.strt,v.inish] ivät likk toisin [u.strt,u.inish] on kokonn välin [v.strt,v.inish] sisällä [v.strt,v.inish] on kokonn välin [u.strt,u.inish] sisällä 2 myös nimllä syvyyssuuntinn mtsä 3 myös nimllä syvyyssuuntispuu Tommi Junttil (Alto Univrsity) Kirros 7 CS-A40 / Autumn / 55

41 Esimrkki Trkstlln oikll näkyvää suunnttu vrkko Syvyyshkumtsän krt on korostttu sinisllä Suunnttu vrkko: 3/6 2/9 y z /0 /6 s t Solmut z, y, x j w voin svutt solmust s syvyyshkumtsässä j niin ikvälit ovt solmun s ikvälin sisällä Solmujn t, v j u, jotk kuuluvt ri puuhun kuin s syvyyshkumtsässä, ikvälit ivät likk solmun s ikvälin knss x w v 4/5 7/8 2/3 Sm rilill piirrttynä: /0 /6 s t 2/9 z v 2/3 3/6 y w 7/8 u 4/5 u 4/5 4/5 x Tommi Junttil (Alto Univrsity) Kirros 7 CS-A40 / Autumn / 55

42 Olttn, ttä olln thty syvyyshku suunntull vrkoll Voin luokitll krt hun tuloksn suhtn Puukrt (nl. tr s) ovt syvyyshkupuuhun kuuluvt krt Tkutuvt krt (nl. k s) ovt kri, jotk johtvt solmust johonkin sn syvyyshkupuun ltäjäsolmuun (tämä sisältää silmukkkrt) Etnvät krt (nl. orwr s) ovt kri, jotk johtvt solmust johonkin sn syvyyshkupuun jälkläissolmuun Poikittiskrt (nl. ross s) koostuvt lopuist krist Suuntmttomill vrkoill tkutuvt j tnvät krt käsittään ylnsä smn sin j poikittiskri i ol Tommi Junttil (Alto Univrsity) Kirros 7 CS-A40 / Autumn / 55

43 Esimrkki Trkstlln oikll näkyvää suunnttu vrkko j sn syvyyshku Puukrt on korostttu sinisllä Suunnttu vrkko: 3/6 2/9 y z /0 /6 s t Tkutuvt krt ovt: (x,z) j (u,t) Etnvät krt ovt: (s,w) Poikittiskrt ovt: (u,v), (v,s), (v,w) j (w,x) x w v 4/5 7/8 2/3 Sm rilill piirrttynä: /0 /6 s t 2/9 z v 2/3 u 4/5 u 4/5 3/6 y w 7/8 4/5 x Tommi Junttil (Alto Univrsity) Kirros 7 CS-A40 / Autumn / 55

44 Os krityypistä on hlppo tunnist syvyyshun ikn Jos visit(u) -kutsuss trkstlln krt (u,v) E, niin kri on puukri jos v on vlkoinn tkutuv kri jos v on hrm j tnvä ti poikittiskri jos v on must Suunnttu vrkko on syklitön jos j vin jos syvyyshkumtsä i sisällä tkutuvi kri suunntun vrkon syklittömyys voin tunnist jss O( V + E ) Tommi Junttil (Alto Univrsity) Kirros 7 CS-A40 / Autumn / 55

45 Topoloinn järjstäminn Tommi Junttil (Alto Univrsity) Kirros 7 CS-A40 / Autumn / 55

46 Suunntun syklittömän vrkon (V, E) topoloinn järjstys on linrinn järjstys solmujoukoll V niin, ttä jokisll krll (u,v) E sn lähtösolmu u on järjstyksssä nnn tulosolmu v Slvästi tälläist järjstystä i voi muoost suunntuill vrkoill, joiss on sykljä, ikä niitä voi siis järjstää topoloissti Esimrkki Trkstlln jälln oikll olv suunnttu syklitöntä vrkko pnts trousrs ti unrshirt shirt ht Topoloisi järjstyksiä sill ovt mm. wth lt soks jkt shos pnts,unrshirt,trousrs,shirt,lt,ti,soks,shos,wth,jkt,ht 2 wth,pnts,soks,trousrs,shos,lt,unrshirt,ht,shirt,ti,jkt Tommi Junttil (Alto Univrsity) Kirros 7 CS-A40 / Autumn / 55

47 Topoloinn järjstys voin lsk syvyyshku käyttämällä: suorittn syvyyshku vrkoll muutn normlisti mutt kun solmun läpikäynti on vlmis (s värittään mustksi), niin lisätään s tuloksn tllttvn linkittyn listn lkuun koko hun lopuss pluttn rknnttu list Aloritmin oikllisuun prusi on surv: kun solmu värittään mustksi syklittömässä vrkoss, niin kikki siitä svutttvt solmut on jo immin värittty mustiksi j tätn sn jälkn rknnttvss topoloisss järjstyksssä Syklittömissä vrkoiss solmust svutttvt solmut ivät voi oll hrmit kosk n olisivt tällöin syvyyshun rkursiopinoss (hkupolull) j tätn trkstltvn solmun ltäjiä: vrkoss olisi tällöin sykli Topoloinn järjstäminn voin siis thä jss O( V + E ) kosk yllä kuvttu loritmi on syvyyshun vrintti Muitkin loritmj on (sim. tämä wikipi-sivu) Tommi Junttil (Alto Univrsity) Kirros 7 CS-A40 / Autumn / 55

48 Esimrkki Trkstlln jälln oikll olv vrkko Solmujn virn on kirjttu rään syvyyshun iklimt [9,20] pnts unrshirt [,0] [,6] trousrs [5,6] ti shirt [2,7] ht [8,9] wth [2,3] lt soks [7,8] [2,22] jkt [3,4] shos [4,5] Tämän syvyyshun synnyttämä topoloinn järjstys on wth,pnts,soks,trousrs,shos,lt,unrshirt,ht,shirt,ti,jkt Tommi Junttil (Alto Univrsity) Kirros 7 CS-A40 / Autumn / 55

49 Vhvsti yhtnäist komponntit Tommi Junttil (Alto Univrsity) Kirros 7 CS-A40 / Autumn / 55

50 Vhvsti yhtnäistn komponnttin tsiminn voin myös thä syvyyshun vull Suunntun vrkon G = (V, E) vhvsti yhtnäinn komponntti (nl. stronly onnt omponnt, SCC) on mksimlinn osjoukko C V jonk kikill solmuill u,v C pät, ttä solmu v on svutttviss solmust u j solmu u on svutttviss solmust v Tätn jokinn vrkon sykli on jonkin vhvsti yhtnäisn komponntin sisällä Jokinn solmu, jok i kuulu yhtnkään sykliin, muoost omn yksikkökomponnttins Esimrkki Trkstlln oikll olv vrkko y z s t Sn vhvsti yhtnäist komponntit ovt {s}, {t,u}, {v} j {w,x,y,z} x w v u Tommi Junttil (Alto Univrsity) Kirros 7 CS-A40 / Autumn / 55

51 Suunntun vrkon G komponnttivrkko G SCC = (V SCC,E SCC ) on suunnttu vrkko, jonk solmujoukko V SCC koostuu vrkon G vhvsti yhtnäisistä komponntist, j joss on kri (C,C ) V SCC komponnttisolmust C toisn komponnttisolmuun C, C C, jos (u,v) on kri vrkoss G joillkin solmuill u C j v C Komponnttivrkko on syklitön. Miksi? Esimrkki Trkstlln llisn simrkin vrkko y z s t Sn komponnttivrkko on kuvttu oikll ll x w v u {s} {w, x, y, z} {t, u} {v} Tommi Junttil (Alto Univrsity) Kirros 7 CS-A40 / Autumn / 55

52 Komponnttin lskminn Suunntun vrkon G = (V, E) vhvsti yhtnäistn komponnttin lskmisn linrisss, li O( V + E ), jss on moni loritmj (sim. tämä wikipi-sivu) Survss sittään vrsio Kosrjun loritmist S käyttää syvyyshku khsti: Thään syvyyshku vrkoll, jott sn sill viriluiklimt 2 Thään vrkon G = (V,E) trnspoosi G T kääntämällä krtn suunnt: G T = (V,E T ), missä E T = {(u,v) (v,u) E} 3 Thään syvyyshku trnspoosivrkoll G T mutt loittn oshut solmuist kääntisssä järjstyksssä suhtss nsimmäisn syvyyshun loptusiklimoihin Vhvsti yhtnäist komponntit sn nyt jälkimmäisn syvyyshun syvyyshkumtsistä Tommi Junttil (Alto Univrsity) Kirros 7 CS-A40 / Autumn / 55

53 Trkstlln oiknpuolist vrkko 3/6 2/9 y z /0 /6 s t Sn vhvsti yhtnäist komponntit ovt {s}, {t,u}, {v} j {w,x,y,z} Kuvss on sittty myös rään syvyyshun iklimt j syvyyshkumtsän krt Vrkon trnspoosi on kuvttu oikll x 4/5 y w 7/8 z v 2/3 s u 4/5 t Huom, ttä vhvsti yhtnäist komponntit ovt smoj x w v u... j ttä komponnttivrkko on jälln syklitön j lkupräisn vrkon komponnttivrkon trnspoosi Tommi Junttil (Alto Univrsity) Kirros 7 CS-A40 / Autumn / 55

54 Oiknpuolistn vrkkojn nnottiot kuvvt nsimmäisn syvyyshun loptusiklimojn mukn kääntisssä järjstyksssä thtyä syvyyshku trnspoosivrkoll Solmust t lkv oshku löytää komponntin {t, u} Solmust v lkv oshku komponntin {v} Syvyyshku trnspoosivrkoll /2 9/6 7/8 /4 y z s t x w v u 3/4 0/5 5/6 2/3 Sm ri lill piirrttynä: /4 5/6 7/8 9/6 t v s z Solmust s lkv oshku komponntin {s} u 2/3 x 3/4 Solmust z lkv oshku komponntin {w,x,y,z} y /2 0/5 w Tommi Junttil (Alto Univrsity) Kirros 7 CS-A40 / Autumn / 55

55 Miksi tämä loritmi toimii oikin? I (toistus sittty kirjss): Ensimmäinn syvyyshku tuott loptusiklimoissn kääntisn topoloisn järjstyksn komponnttivrkon solmuill Vrkon trnspoosin komponnttivrkko on vrkon komponnttivrkon trnspoosi Toinn syvyyshku trnspoosill käy siis trnspoosin komponntit läpi inuktiivissti lkn komponntist, joist i ol kri toisiin trnspoosin komponnttivrkoss j 2 tämän jälkn käsitlln komponntin vin jos sn kikki surjkomponntit on jo käsitlty Vin komponnttin sisäist krt tulvt mukn syvyyshkumtsään (krt surjkomponnttihin ovt poikittiskri) Tommi Junttil (Alto Univrsity) Kirros 7 CS-A40 / Autumn / 55

CS-A1140 Tietorakenteet ja algoritmit

CS-A1140 Tietorakenteet ja algoritmit CS-A40 Titorkntt j loritmit Kirros 7: Vrkkoloritmj (os I) Tommi Junttil Alto-yliopisto Prustitin korkkoulu Titotkniikn litos Syksy 206 Sisältö: Vrkot Vrkkojn sitystpoj Lvyshku Syvyyshku Topoloinn järjstäminn

Lisätiedot

Kierros 8: Verkkoalgoritmeja (osa II)

Kierros 8: Verkkoalgoritmeja (osa II) Kirros 8: Vrkkolgoritmj (os II) Tommi Junttil Alto Univrsity Shool o Sin Dprtmnt o Computr Sin CS-A11 Dt Struturs n Algorithms Autumn 1 Tommi Junttil (Alto Univrsity) Kirros 8 CS-A11 / Autumn 1 1 / 1 Aiht:

Lisätiedot

CS-A1140 Tietorakenteet ja algoritmit

CS-A1140 Tietorakenteet ja algoritmit CS-A11 Titorkntt j lgoritmit Kirros 8: Vrkkolgoritmj (os II) Tommi Junttil Alto-yliopisto Prustitin korkkoulu Titotkniikn litos Syksy 1 Aiht: Pinottut vrkot Minimlist virittäjäpuut Lyhimmät polut Mtrili

Lisätiedot

S Laskennallinen systeemibiologia

S Laskennallinen systeemibiologia S-4.50 Lsknnllinn systmiiologi 4. Hrjoitus. Viill tutkittvll ljill (,, c, j ) on määrätty täisyyt c 0 8 8 8 0 8 8 8 c 0 4 4 0 0 Määritä puurknn käyttän UPGMA-mntlmää. Näytä kunkin vihn osrkntt vstvin täisyyksinn.

Lisätiedot

12. Liikenteenhallinta verkkotasolla

12. Liikenteenhallinta verkkotasolla 2. Liikntnhllint vrkkotsoll 2. Liikntnhllint vrkkotsoll Vrkon topologi Liiknnmtriisi Liikntnhllint vrkkotsoll Kuormntsus lunto2.ppt S-38. Liiknntorin prustt Kvät 200 2 2. Liikntnhllint vrkkotsoll 2. Liikntnhllint

Lisätiedot

Kuvausta f sanotaan tällöin isomorfismiksi.

Kuvausta f sanotaan tällöin isomorfismiksi. Määritelmä..12. Oletetn, että 1 =(V 1,E 1 ) j 2 =(V 2,E 2 ) ovt yksinkertisi verkkoj. Verkot 1 j 2 ovt isomorfiset, jos seurvt ehdot toteutuvt: (1) on olemss bijektio f : V 1 V 2 (2) kikill, b V 1 pätee,

Lisätiedot

Vastaa tehtäviin 1-4 ja valitse toinen tehtävistä 5 ja 6. Vastaat siis enintään viiteen tehtävään.

Vastaa tehtäviin 1-4 ja valitse toinen tehtävistä 5 ja 6. Vastaat siis enintään viiteen tehtävään. S-8. Sähkönsiirtoärstlmät Tntti 8..7 Vst thtäviin -4 vlits toinn thtävistä 5 6. Vstt siis nintään viitn thtävään.. Tutkitn ll piirrttyä PV-käyrää, ok kuv sllist vrkko, oss on tuotntolu kuormituslu niidn

Lisätiedot

Säännöllisestä lausekkeesta deterministiseksi tilakoneeksi: esimerkki

Säännöllisestä lausekkeesta deterministiseksi tilakoneeksi: esimerkki Säännöllisstä luskkst dtrministisksi tilkonksi: simrkki Hikki Turiinn Yksinkrtistn säännöllistn luskkidn muuttminn dtrministisiksi tilkoniksi onnistuu usin plkästään lusktt tutkimll. Jos luskkn rknn on

Lisätiedot

Puolijohdekomponenttien perusteet A Ratkaisut 1, Kevät Tarvittava akseptoridouppaus p-tyypin kerrokseen saadaan kaavalla

Puolijohdekomponenttien perusteet A Ratkaisut 1, Kevät Tarvittava akseptoridouppaus p-tyypin kerrokseen saadaan kaavalla OY/PJKOMP R1 17 Puolijohkoonnttin rustt 5171A Rtkisut 1, Kvät 17 1. ( Trvittv kstoriouus tyyin krroksn sn kvll kbt ln Ł ni ni Ł kbt 1 ( 1 c,85 V 17» 1,8 1 c. 17 1 c Ł,59V Mtrilivkiot on otttu luntoonistn

Lisätiedot

Matematiikan johdantokurssi, syksy 2017 Harjoitus 6, ratkaisuista. 1. Onko jokin demojen 5 tehtävän 3 relaatioista

Matematiikan johdantokurssi, syksy 2017 Harjoitus 6, ratkaisuista. 1. Onko jokin demojen 5 tehtävän 3 relaatioista Mtemtiikn johntokurssi, syksy 07 Hrjoitus 6, rtkisuist. Onko jokin emojen 5 tehtävän reltioist ) R := {(, ), (, ), (, ), (, ), (, ), (, ), (, ), (, )}, ) S := {(, ), (, ), (, ), (, ), (, ), (, ), (, ),

Lisätiedot

Diskreetin matematiikan perusteet Laskuharjoitus 6 / vko 13

Diskreetin matematiikan perusteet Laskuharjoitus 6 / vko 13 MS-A040 Diskreetin mtemtiikn perusteet, IV/07 Kngslmpi / Jkosson Diskreetin mtemtiikn perusteet Lskuhrjoitus / vko Tuntitehtävät 4-4 lsketn lkuviikon hrjoituksiss j tuntitehtävät 45-4 loppuviikon hrjoituksiss.

Lisätiedot

ELEC-E8419 tentti joulukuu 2016

ELEC-E8419 tentti joulukuu 2016 ELECE849 tntti oulukuu 6 rtkisut. Erilisiss päsymmtrisissä vioiss komponnttivrkot kytktään yhtn ri tvoin. Ehot komponnttivrkkon kytknnöill päsymmtrisissä vioiss ovt survt: vihinn msulku: vihinn moikosulku:

Lisätiedot

Knauf Safeboard Säteilysuojalevy 03/2009. Knauf Safeboard Säteilysuojalevy. 0% lyijyä. 100% turvallisuus.

Knauf Safeboard Säteilysuojalevy 03/2009. Knauf Safeboard Säteilysuojalevy. 0% lyijyä. 100% turvallisuus. Knuf Sfor Sätilysuojlvy 03/2009 Knuf Sfor Sätilysuojlvy 0% lyijyä. 100% turvllisuus. Knuf Sfor Knuf Sfor Suoj röntgnsätiltä Lyijytön Suoj plolt Hlppo snt Hyvä äännristävyys Ympäristöystävällinn hävittää

Lisätiedot

solmujoukko V omassa säiliössä (sekvenssi) kaarijoukko E kaarialkio-säiliössä kussakin kaarialkiossa viite sen alku- ja loppusolmuun

solmujoukko V omassa säiliössä (sekvenssi) kaarijoukko E kaarialkio-säiliössä kussakin kaarialkiossa viite sen alku- ja loppusolmuun Grf-tetorkenteen toteutus Grfn toteutus? Perustp : krlst e f Tetorkenteet, syksy 7 Grf-tetorkenteen toteutus Perusopertoen työmäärä krlstss...: ovtko solmut u j v verekkäsä?: O(m) solmun lsäys: O() solmun

Lisätiedot

TASORITILÄN ASENNUS SEKÄ ALUSVALUN SIISTIMINEN ANKKURIREIKIEN PORAUS POIKKILEIKKAUS REUNAPALKISTA KANNATTIMEN KOHDALLA ALUSVALU KANNATTIMEN ASENNUS

TASORITILÄN ASENNUS SEKÄ ALUSVALUN SIISTIMINEN ANKKURIREIKIEN PORAUS POIKKILEIKKAUS REUNAPALKISTA KANNATTIMEN KOHDALLA ALUSVALU KANNATTIMEN ASENNUS 12*1 6 1*1 - - 6 6 OS-6 IP1 OS-6 IP1 6 4*2 3 OS-6 IP1 OS-6 IP1 99-12*1 24 1*1 OS-6 IP1 HVINNKUV 1*1 1*1 OSLUTTLO KOKOONPNOLL R1Y-1, JOT VLMISTTN 1 KPPLTT PL* S3K2 42.1.9 1 PL*122 S3K2 371.1 1. 1 PL1*9

Lisätiedot

Asentajan viiteopas. Jaetut ilmastointilaitteet RZQG71L9V1B RZQG100L9V1B RZQG125L9V1B RZQG140L9V1B RZQG71L8Y1B RZQG100L8Y1B RZQG125L8Y1B RZQG140L7Y1B

Asentajan viiteopas. Jaetut ilmastointilaitteet RZQG71L9V1B RZQG100L9V1B RZQG125L9V1B RZQG140L9V1B RZQG71L8Y1B RZQG100L8Y1B RZQG125L8Y1B RZQG140L7Y1B Asntjn viitops Jtut ilmstointilittt RZQG71L9V1B RZQG100L9V1B RZQG125L9V1B RZQG140L9V1B RZQG71L8Y1B RZQG100L8Y1B RZQG125L8Y1B RZQG140L7Y1B RZQSG100L9V1B RZQSG125L9V1B RZQSG140L9V1B RZQSG100L8Y1B RZQSG125L8Y1B

Lisätiedot

Pakkauksen sisältö: Sire e ni

Pakkauksen sisältö: Sire e ni S t e e l m a t e p u h u v a n v a r a s h ä l y t ti m e n a s e n n u s: Pakkauksen sisältö: K e s k u s y k sikk ö I s k u n t u n n i s ti n Sire e ni P i u h a s a rj a aj o n e st or el e Ste el

Lisätiedot

Näytä tai jätä tarkistettavaksi tämän jakson tehtävät viimeistään tiistaina 18.6. ylimääräisessä tapaamisessa.

Näytä tai jätä tarkistettavaksi tämän jakson tehtävät viimeistään tiistaina 18.6. ylimääräisessä tapaamisessa. Jkso 12. Sähkömgneettinen induktio Tässä jksoss käsitellään sähkömgneettist induktiot, jok on tärkeimpiä sioit sähkömgnetismiss. Tätä tphtuu koko jn rkisess ympäristössämme, vikk emme sitä välttämättä

Lisätiedot

Koestusnormit: VDE 0660 osa 500/IEC Suoritettu koestus: Nimellinen virtapiikkien kestävyys I pk. Ip hetkellinen oikosulkuvirta [ka]

Koestusnormit: VDE 0660 osa 500/IEC Suoritettu koestus: Nimellinen virtapiikkien kestävyys I pk. Ip hetkellinen oikosulkuvirta [ka] Oikosulkukstoisuus DN EN 439-1/EC 439-1 mukn Tyyppikostus DN EN 439-1 Järjstlmän tyyppikostuksn yhtyssä suoritttiin survt Rittl-virtkiskojärjstlmin skä vstvin Rittl RiLin-komponnttin kostukst: Eristysominisuut

Lisätiedot

ICS-C2000 Tietojenkäsittelyteoria Kevät 2016

ICS-C2000 Tietojenkäsittelyteoria Kevät 2016 ICS-C2 Tietojenkäsittelyteori Kevät 2 Kierros,. 5. helmikuut Demonstrtiotehtävien rtkisut D: Sievennä seurvi säännöllisiä lusekkeit (so. konstruoi yksinkertisemmt lusekkeet smojen kielten kuvmiseen): ()

Lisätiedot

13 Lyhimmät painotetut polut

13 Lyhimmät painotetut polut TIE-20100 Tietorakenteet ja algoritmit 297 13 Lyhimmät painotetut polut BFS löytää lyhimmän polun lähtösolmusta graafin saavutettaviin solmuihin. Se ei kuitenkaan enää suoriudu tehtävästä, jos kaarien

Lisätiedot

LIITE 8A: RAKENNELUVUN 137 YHTÄLÖITÄ

LIITE 8A: RAKENNELUVUN 137 YHTÄLÖITÄ LIITE 8A: RAKENNELUVUN 37 YHTÄLÖITÄ Raknnluvusta 37 on tämän työn yhtydssä syntynyt yli 00 yhtälöä, joista 00 yhtälöä on analysoitu. Näistä on osoittautunut 70 yhtälöä milnkiintoisiksi ja saman vrran otaksutaan

Lisätiedot

1.3 Toispuoleiset ja epäoleelliset raja-arvot

1.3 Toispuoleiset ja epäoleelliset raja-arvot . Toisuoleiset j eäoleelliset rj-rvot Rj-rvo lim f () A olemssolo edellyttää että muuttuj täytyy void lähestyä rvo kummst suust hyväsä. Jos > ii sot että lähestyy rvo oikelt ositiivisest suust. Jos ts

Lisätiedot

Johdatus graafiteoriaan

Johdatus graafiteoriaan Johdatus graafitoriaan Syksy 2017 Lauri Hlla Tamprn yliopisto Luonnontitidn tidkunta 2 Luku 1 Pruskäsittitä 1.1 Määritlmiä 1.2 Esimrkkjä 1.3 Trminologiaa 1.4 Joitakin rikoisia yksinkrtaisia graafja 1.5

Lisätiedot

T Syksy 2002 Tietojenkäsittelyteorian perusteet Harjoitus 5 Demonstraatiotehtävien ratkaisut. ja kaikki a Σ ovat säännöllisiä lausekkeita.

T Syksy 2002 Tietojenkäsittelyteorian perusteet Harjoitus 5 Demonstraatiotehtävien ratkaisut. ja kaikki a Σ ovat säännöllisiä lausekkeita. T-79.8 Syksy 22 Tietojenkäsittelyteorin perusteet Hrjoitus 5 Demonstrtiotehtävien rtkisut Säännölliset lusekkeet määritellään induktiivisesti: j kikki Σ ovt säännöllisiä lusekkeit. Mikäli α j β ovt säännöllisiä

Lisätiedot

3 Integraali ja derivaatta

3 Integraali ja derivaatta 3 Integrli j erivtt 3.1 Integrli ylärjns funktion Olkoon funktio f Riemnn-integroituv välin I jokisell suljetull osvälillä j välin I jokin kiinteä luku. Tällöin integrli määrittelee funktion G(): I R,

Lisätiedot

Digitaalinen videonkäsittely Harjoitus 5, vastaukset tehtäviin 25-30

Digitaalinen videonkäsittely Harjoitus 5, vastaukset tehtäviin 25-30 Digitlinen videonkäsittely Hrjoitus 5, vstukset tehtäviin 5-30 Tehtävä 5. ) D DCT sdn tekemällä ensin D DCT kullekin riville, j toistmll D DCT tuloksen sdun kuvn srkkeill. -D N-pisteen DCT:, k 0 N ( k),

Lisätiedot

Pythagoraan lause. Pythagoras Samoslainen. Pythagoraan lause

Pythagoraan lause. Pythagoras Samoslainen. Pythagoraan lause Pythgorn luse Pythgors Smoslinen Pythgors on legendrinen kreikklinen mtemtiikko j filosofi. Tiedot hänen elämästään ovt epävrmoj j ristiriitisi. Tärkein Pythgorst j pythgorlisi koskev lähde on Lmlihosin

Lisätiedot

58131 Tietorakenteet ja algoritmit (kevät 2015) Toinen välikoe, malliratkaisut

58131 Tietorakenteet ja algoritmit (kevät 2015) Toinen välikoe, malliratkaisut 583 Tietorkenteet j lgoritmit (kevät 205) Toinen välikoe, mllirtkisut. () Brnh n oun. Brnh n oun on lgoritmityyppi, joss tutkitn kikki ongelmn mhollisi rtkisuj puumisess rkenteess. Kun hvitn, että jokin

Lisätiedot

Sähkömagneettinen induktio

Sähkömagneettinen induktio ähkömgneettinen inuktio Kun johinsilmukn läpi menevä mgneettikentän vuo muuttuu, silmukkn inusoituu jännite j silmukss lk kulke sähkövit. Mgneettikentässä liikkuvn johtimeen syntyy myös jännite. Näitä

Lisätiedot

YHDYSKUNTALAUTAKUNTA TALOUSARVIOEHDOTUS 2018 TALOUSSUUNNITELMA

YHDYSKUNTALAUTAKUNTA TALOUSARVIOEHDOTUS 2018 TALOUSSUUNNITELMA YHDYSKUNTALAUTAKUNTA TALOUSARVIOEHDOTUS 2018 TALOUSSUUNNITELMA 2018-2020 TOIMIALA 50 YHDYSKUNTAPALVELUT P A L V E L U 5 0 0 T E K N I S E N J A Y M P Ä R I S T Ö T O I M E N H A L L I N T O J A M A A S

Lisätiedot

Variations on the Black-Scholes Model

Variations on the Black-Scholes Model Variations on th Black-Schols Mol Sovlltun matmatiikan jatko-opintosminaari 6.9 Koh-tuus maksaa osinkoja avoittna on tarkastlla tilantita, joissa B&S yhtälö i ol riittävä sllaisnaan (sim. option koh-tuus

Lisätiedot

Diskreetin matematiikan perusteet Ratkaisut 4 / vko 11

Diskreetin matematiikan perusteet Ratkaisut 4 / vko 11 Diskreetin mtemtiikn perusteet Rtkisut 4 / vko 11 Tuntitehtävät 41-42 lsketn lkuviikon hrjoituksiss j tuntitehtävät 45-46 loppuviikon hrjoituksiss. Kotitehtävät 43-44 trkstetn loppuviikon hrjoituksiss.

Lisätiedot

Algoritmit 1. Luento 9 Ti Timo Männikkö

Algoritmit 1. Luento 9 Ti Timo Männikkö Algoritmit 1 Luento 9 Ti 7.2.2017 Timo Männikkö Luento 9 Graafit ja verkot Kaaritaulukko, bittimatriisi, pituusmatriisi Verkon lyhimmät polut Floydin menetelmä Lähtevien ja tulevien kaarien listat Forward

Lisätiedot

II.1. Suppeneminen., kun x > 0. Tavallinen lasku

II.1. Suppeneminen., kun x > 0. Tavallinen lasku II. EPÄOLEELLISET INTEGRAALIT nt II.. Suppeneminen Esim. Olkoon f() =, kun >. Tvllinen lsku = / =. Kuitenkn tätä integrli ei ole ikisemmss mielessä määritelty, kosk f ei ole rjoitettu välillä [, ] (eikä

Lisätiedot

Syksyn 2015 Pitkän matematiikan YO-kokeen TI-Nspire CAS -ratkaisut

Syksyn 2015 Pitkän matematiikan YO-kokeen TI-Nspire CAS -ratkaisut Sksn 0 Pitkän mtemtiikn YO-kokeen TI-Nspire CAS -rtkisut Tekijät: Olli Krkkulinen Rtkisut on ldittu TI-Nspire CAS -tietokoneohjelmll kättäen Muistiinpnot -sovellust. Kvt j lskut on kirjoitettu Mth -ruutuihin.

Lisätiedot

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola Luento 5. Termiinihinnan määräytyminen

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola Luento 5. Termiinihinnan määräytyminen Rahoitusriskit ja johdannaist Matti Estola Lunto 5 rmiinihinnan määräytyminn 1. rmiinin ylinn hinnoittlukaava Mrkitään trmiinisopimuksn kohd-tuudn spot hintaa sopimuksn tkopäivänä S :lla, kohd-tuudn trmiinihintaa

Lisätiedot

Asentajan viiteopas. Daikin Altherma - Matalan lämpötilan Split ERHQ011-014-016BA ERLQ011-014-016CA EHVH/X11+16S18CB EHVH/X11+16S26CB

Asentajan viiteopas. Daikin Altherma - Matalan lämpötilan Split ERHQ011-014-016BA ERLQ011-014-016CA EHVH/X11+16S18CB EHVH/X11+16S26CB Asntjn viitops Dikin Althrm - Mtln lämpötiln Split + ERHQ011-014-016BA ERLQ011-014-016CA EHVH/X11+16S18CB EHVH/X11+16S26CB Asntjn viitops Dikin Althrm - Mtln lämpötiln Split Suomi Sisällysluttlo Sisällysluttlo

Lisätiedot

Asennusopas. Daikin Altherma - Matalan lämpötilan Monoblocin varalämmitin EKMBUHCA3V3 EKMBUHCA9W1. Asennusopas. Suomi

Asennusopas. Daikin Altherma - Matalan lämpötilan Monoblocin varalämmitin EKMBUHCA3V3 EKMBUHCA9W1. Asennusopas. Suomi Dikin Altherm - Mtln lämpötiln Monolocin vrlämmitin EKMBUHCAV EKMBUHCA9W Suomi Sisällysluettelo Sisällysluettelo Tietoj sikirjst. Tieto tästä sikirjst... Tietoj pkkuksest. Vrlämmitin..... Vrusteiden poistminen

Lisätiedot

Asennusohje EPP-0790-FI-4/02. Kutistemuovijatkos Yksivaiheiset muovieristeiset. Cu-lanka kosketussuojalla 12 kv & 24 kv.

Asennusohje EPP-0790-FI-4/02. Kutistemuovijatkos Yksivaiheiset muovieristeiset. Cu-lanka kosketussuojalla 12 kv & 24 kv. Asennusohje EPP-0790-FI-4/02 Kutistemuovijtkos Yksiviheiset muovieristeiset kpelit Cu-lnk kosketussuojll 12 kv & 24 kv Tyyppi: MXSU Tyco Electronics Finlnd Oy Energy Division Konlntie 47 F 00390 Helsinki

Lisätiedot

TIE Tietorakenteet ja algoritmit 261

TIE Tietorakenteet ja algoritmit 261 TIE-20100 Tietorakenteet ja algoritmit 261 12 Graafit Seuraavaksi tutustutaan tietorakenteeseen, jonka muodostavat pisteet ja niiden välille muodostetut yhteydet graafiin. Keskitymme myös tyypillisimpiin

Lisätiedot

K Ä Y T T Ö S U U N N I T E L M A Y H D Y S K U N T A L A U T A K U N T A

K Ä Y T T Ö S U U N N I T E L M A Y H D Y S K U N T A L A U T A K U N T A K Ä Y T T Ö S U U N N I T E L M A 2 0 1 7 Y H D Y S K U N T A L A U T A K U N T A Forssan kaupunki Talousarvio ja -suunnitelma 2017-2019 / T O I M I A L A P A L V E L U 50 YHDYSKUNTAPALVELUT 5 0 0 T E

Lisätiedot

ELEC- E8419 välikoe b) Yhtiö A ilmoittaa että sillä on liian korkea jännite solmussa 1.

ELEC- E8419 välikoe b) Yhtiö A ilmoittaa että sillä on liian korkea jännite solmussa 1. ELE- E89 väliko 8..5 rkiu. ll olvn kuvn muki vrko on onglmi. Tiln ov kuvillii ikä kiki vihohdoi ol kyä mnlinn vrkko. Vli opivi oimnpiiä, oill onglm dn poiu miä hdään minn nn rkiulli prulu. Vikk ohonkin

Lisätiedot

Kertymäfunktio. Kertymäfunktio. Kertymäfunktio: Mitä opimme? 2/2. Kertymäfunktio: Mitä opimme? 1/2. Kertymäfunktio: Esitiedot

Kertymäfunktio. Kertymäfunktio. Kertymäfunktio: Mitä opimme? 2/2. Kertymäfunktio: Mitä opimme? 1/2. Kertymäfunktio: Esitiedot TKK (c) Ilkk Mellin (24) 1 Johdtus todennäköisyyslskentn TKK (c) Ilkk Mellin (24) 2 : Mitä opimme? 1/2 Jos stunnisilmiötä hlutn mllint mtemttisesti, on ilmiön tulosvihtoehdot kuvttv numeerisess muodoss.

Lisätiedot

Määritelmä Olkoon C R m yksinkertainen kaari ja γ : [a, b] R m sen yksinkertainen parametriesitys, joka on paloittain C 1 -polku.

Määritelmä Olkoon C R m yksinkertainen kaari ja γ : [a, b] R m sen yksinkertainen parametriesitys, joka on paloittain C 1 -polku. Muodostetn vektorikentän kri-integrli yksinkertisen kren tpuksess. Plutetn mieleen, että joukko C R m on yksinkertinen kri, jos löytyy sellinen jtkuv bijektio γ : [, b] C, jok on ploittin C 1 -funktio

Lisätiedot

ICS-C2000 Tietojenkäsittelyteoria Kevät 2016

ICS-C2000 Tietojenkäsittelyteoria Kevät 2016 ICS-C2000 Tietojenkäsittelyteori Kevät 2016 Kierros 5, 8. 12. helmikuut Demonstrtiotehtävien rtkisut D1: Hhmolusekkeet ovt esimerkiksi UN*X-järjestelmien tekstityökluiss käytetty säännöllisten lusekkeiden

Lisätiedot

Integraalilaskentaa. 1. Mihin integraalilaskentaa tarvitaan? MÄNTÄN LUKIO

Integraalilaskentaa. 1. Mihin integraalilaskentaa tarvitaan? MÄNTÄN LUKIO Integrlilskent Tämä on lukion oppimterileist hiemn poikkev yksinkertistettu selvitys määrätyn integrlin lskemisest. Kerromme miksi integroidn, mitä integroiminen trkoitt, miten integrli lsketn j miten

Lisätiedot

T Kevät 2009 Logiikka tietotekniikassa: perusteet Laskuharjoitus 7 (Predikaattilogiikka )

T Kevät 2009 Logiikka tietotekniikassa: perusteet Laskuharjoitus 7 (Predikaattilogiikka ) T-79.3001 Kevät 2009 Logiikk tietotekniikss: perusteet Lskuhrjoitus 7 (Predikttilogiikk 9.1 10.2) 19.3. 23.3. 2009 Rtkisuj demotehtäviin Tehtävä 9.1 Rtkisuss on käytetty usen otteeseen rjoitettuj universli-

Lisätiedot

Riemannin integraalista

Riemannin integraalista Lebesguen integrliin sl. 2007 Ari Lehtonen Riemnnin integrlist Johdnto Tämän luentomonisteen trkoituksen on tutustutt lukij Lebesgue n integrliin j sen perusominisuuksiin mhdollisimmn yksinkertisess tpuksess:

Lisätiedot

Hakemus- ja ilmoituslomake LAPL, BPL, SPL, PPL, CPL, IR lupakirjoja varten vaadittava lentokoe- ja tarkastuslentolausunto

Hakemus- ja ilmoituslomake LAPL, BPL, SPL, PPL, CPL, IR lupakirjoja varten vaadittava lentokoe- ja tarkastuslentolausunto kijn tiot kijn sukunimi kijn tunimt kijn llkirjoitus Lupkirjn tyyppi* Lupkirjn numro* Lupkirjn myöntänyt vltio kmus- j ilmoituslomk LPL, BPL, SPL, PPL, CPL, IR lupkirjoj vrtn vittv lntoko- j trkstuslntolusunto

Lisätiedot

Teoriaa tähän jaksoon on talvikurssin luentomonisteessa luvussa 10. Siihen on linkki sivulta

Teoriaa tähän jaksoon on talvikurssin luentomonisteessa luvussa 10. Siihen on linkki sivulta Jkso 10. Sähkömgneettinen induktio Näytä ti plut tämän jkson tehtävät viimeistään tiistin 13.6.2017. Ekstr-tehtävät vstvt kolme tvllist tehtävää, kun lsketn lskuhrjoituspisteitä. Teori tähän jksoon on

Lisätiedot

Lue tämä Pika-asennusopas ennen koneen käyttöä varmistuaksesi asetusten ja asennuksen oikeasta suorituksesta.

Lue tämä Pika-asennusopas ennen koneen käyttöä varmistuaksesi asetusten ja asennuksen oikeasta suorituksesta. Pik-snnusops Aloit tästä MFC-250C MFC-290C MFC-297C Lu tämä Pik-snnusops nnn konn käyttöä vrmistukssi stustn j snnuksn oikst suorituksst. VAROITUS Nout näitä vroituksi mhollistn hnkilövhinkojn välttämisksi.

Lisätiedot

Käydään läpi: ääriarvo tarkastelua, L Hospital, integraalia ja sarjoja.

Käydään läpi: ääriarvo tarkastelua, L Hospital, integraalia ja sarjoja. DI mtemtiikn opettjksi: Täydennyskurssi, kevät Luentorunko j hrjoituksi viikolle : ti 9.. klo :-5:, to.. klo 9:5-: j klo 4:5-6: Käydään läpi: äärirvo trkstelu, L Hospitl, integrli j srjoj.. Kerrtn äärirvojen

Lisätiedot

LINSSI- JA PEILITYÖ TEORIAA. I Geometrisen optiikan perusaksioomat

LINSSI- JA PEILITYÖ TEORIAA. I Geometrisen optiikan perusaksioomat (0) LINSSI- JA PEILITYÖ MOTIVOINTI Tutustutn linsseihin j peileihin geometrisen optiikn mittuksiss Tutkitn vlon käyttäytymistä linsseissä j peileissä Määritetään linssien j peilien polttopisteet Optiset

Lisätiedot

3.3 KIELIOPPIEN JÄSENNYSONGELMA Ratkaistava tehtävä: Annettu yhteydetön kielioppi G ja merkkijono x. Onko

3.3 KIELIOPPIEN JÄSENNYSONGELMA Ratkaistava tehtävä: Annettu yhteydetön kielioppi G ja merkkijono x. Onko 3.3 KILIOPPIN JÄSNNYSONGLMA Rtkistv tehtävä: Annettu yhteydetön kielioppi G j merkkijono x. Onko x L(G)? Rtkisumenetelmä = jäsennyslgoritmi. Useit vihtoehtoisi menetelmiä, erityisesti kun G on jotin rjoitettu

Lisätiedot

Lämmönsiirto (ei tenttialuetta)

Lämmönsiirto (ei tenttialuetta) ämmönsiirto um 4..3 ämmönsiirto (i tnttialutta) rminologiaa ämpötila on suur, joka kuvaa, mitn kuuma jokin sin tai ain on. ämpötilaa (lat. tmpratura) mitataan SI-järjstlmässä klvinillä (K) tai clsiusastilla

Lisätiedot

SATE1050 Piirianalyysi II syksy / 8 Laskuharjoitus 2 / Transientti-ilmiö (ratkaisut muodostaen diff. yhtälöt, EI saa käyttä Laplace-muunnosta!

SATE1050 Piirianalyysi II syksy / 8 Laskuharjoitus 2 / Transientti-ilmiö (ratkaisut muodostaen diff. yhtälöt, EI saa käyttä Laplace-muunnosta! SAT5 Piirinlyysi II syksy 6 / 8 skuhrjoius / Trnsini-ilmiö (rkisu muodosn diff. yhälö, I s käyä plc-muunnos!) Thävä. All olvss kuvss siyssä piirissä kykin siiryy hkllä = snnos snoon viivä (= induknssin

Lisätiedot

1. Laske sivun 104 esimerkin tapaan sellainen likiarvo luvulle e, että virheen itseisarvo on pienempi kuin 10 5.

1. Laske sivun 104 esimerkin tapaan sellainen likiarvo luvulle e, että virheen itseisarvo on pienempi kuin 10 5. MATEMATIIKAN JA TILASTOTIETEEN LAITOS Analyysi II Harjoitus Ratkaisuhdotuksia Aapo Tvanlinna. Lask sivun 4 simrkin tapaan sllainn likiarvo luvull, ttä virhn itsisarvo on pinmpi kuin 5. Huomataan nsin,

Lisätiedot

6 Hypertekstin rakenne ja navigointi

6 Hypertekstin rakenne ja navigointi 6 Hyprtkstin raknn ja navigointi Hyprtkstin prusraknn on vrkko li graafi Laajnntaan näkökulmaa WWW:stä ylisn hyprtkstin suuntaan. Hyprmiasta ja hyprtkstistä puhuttassa on hyvä huomata, ttä samoja trmjä

Lisätiedot

Sinilause ja kosinilause

Sinilause ja kosinilause Siniluse j kosiniluse GEOMETRI M3 Mikäli kolmion korkeus j knt tiedetään, voidn pint-l lske. Esimerkki: Lske kolmion l, kun 38 kulmn viereiset sivut ovt 8, j 6,8. Nyt knt tiedetään, korkeutt ei! 38 8,

Lisätiedot

Neliömatriisin A determinantti on luku, jota merkitään det(a) tai A. Se lasketaan seuraavasti: determinantti on

Neliömatriisin A determinantti on luku, jota merkitään det(a) tai A. Se lasketaan seuraavasti: determinantti on 4. DETERINANTTI JA KÄÄNTEISATRIISI 6 4. Neliömtriisi determitti Neliömtriisi A determitti o luku, jot merkitää det(a) ti A. Se lsket seurvsti: -mtriisi A determitti o det(a) () -mtriisi A determitti void

Lisätiedot

ICS-C2000 Tietojenkäsittelyteoria Kevät 2015

ICS-C2000 Tietojenkäsittelyteoria Kevät 2015 ICS-C2 Tietojenkäsittelyteori Kevät 25 Kierros 3, 26. 3. tmmikuut Demonstrtiotehtävien rtkisut D: Ldi epädeterministinen äärellinen utomtti, jok test onko nnetun inäärijonon kolmnneksi viimeinen merkki,

Lisätiedot

// Tulostetaan liukulukutyyppinen muuttuja riviä vaihtamatta // yhden desimaalin tarkkuudella. System.out.printf("%.

// Tulostetaan liukulukutyyppinen muuttuja riviä vaihtamatta // yhden desimaalin tarkkuudella. System.out.printf(%. Nämä tehtävät on trkoitettu inostn opiskelijoille, jotk pystyvät svuttmn 40 % rjn (21 pistettä) tekemällä 1 8 kpl ll olevist lisätehtävistä. Ole huolellinen j tee kikki pyydetty. Puutteellisi rtkisuj ei

Lisätiedot

58131 Tietorakenteet (kevät 2009) Harjoitus 11, ratkaisuja (Topi Musto)

58131 Tietorakenteet (kevät 2009) Harjoitus 11, ratkaisuja (Topi Musto) 811 Tietorakenteet (kevät 9) Harjoitus 11, ratkaisuja (Topi Musto) 1. Bellmanin-Fordin algoritmin alustusvaiheen jälkeen aloitussolmussa on arvo ja muissa solmuissa on arvo ääretön. Kunkin solmun arvo

Lisätiedot

Jäykän kappaleen tasokinetiikka harjoitustehtäviä

Jäykän kappaleen tasokinetiikka harjoitustehtäviä ynmiikk 1 Liite lukuun 6. Jäykän kppleen tskinetiikk - hrjitustehtäviä 6.1 vlvpkettiutn mss n 1500 kg. ut lähtee levst liikkeelle 10 % ylämäkeen j svutt vkikiihtyvyydellä npeuden 50 km / h 1 10 60 m mtkll.

Lisätiedot

Laskennan mallit Erilliskoe , ratkaisuja (Jyrki Kivinen)

Laskennan mallit Erilliskoe , ratkaisuja (Jyrki Kivinen) 58226 Lskennn mllit Erilliskoe 4.2.2, rtkisuj (Jyrki Kivinen). [6+6+3+3 pistettä] () Kieli A koostuu niistä kkoston {, } merkkijonoist, joiss esiintyy osjono. Esitä kielelle A sekä deterministinen äärellinen

Lisätiedot

Polynomien laskutoimitukset

Polynomien laskutoimitukset Polyomie lskutoimitukset Polyomi o summluseke, joss jokie yhteelskettv (termi) sisältää vi vkio j muuttuj välisiä kertolskuj. Esimerkki 0. Mm., 6 j ovt polyomej. Polyomist, joss o vi yksi termi, käytetää

Lisätiedot

a) Määritä signaalin x[n] varianssi (keskimääräinen teho) σ x c) Määritä signaalikvantisointikohinasuhde SQNR, kun tiedetään, että

a) Määritä signaalin x[n] varianssi (keskimääräinen teho) σ x c) Määritä signaalikvantisointikohinasuhde SQNR, kun tiedetään, että TL, DSK-lgoritmit S rjoitus. Trkstll kosiisigli [] cosπt s. Määritä sigli [] vrissi kskimääräi to. b Määritä sigli [] jot c Määritä siglikvtisoitikoisud SQNR, ku tidtää, ttä.79. b SQNR log Kvss b o kvtisoij

Lisätiedot

Oikeasta tosi-epätosi -väittämästä saa pisteen, ja hyvästä perustelusta toisen.

Oikeasta tosi-epätosi -väittämästä saa pisteen, ja hyvästä perustelusta toisen. Tietorakenteet, kevät 2012 Kurssikoe 2, mallivastaukset 2. (a) Järjestämistä ei voi missään tilanteessa suorittaa nopeammin kuin ajassa Θ(n log n), missä n on järjestettävän taulukon pituus. Epätosi: Yleisessä

Lisätiedot

Yhteysopas. Windows-ohjeet paikallisesti liitettyä tulostinta varten. Mitä paikallinen tulostaminen on? Ohjelmiston asentaminen CD-levyltä

Yhteysopas. Windows-ohjeet paikallisesti liitettyä tulostinta varten. Mitä paikallinen tulostaminen on? Ohjelmiston asentaminen CD-levyltä Yhtysopas Sivu 1/6 Yhtysopas Winows-ohjt paikallissti liitttyä tulostinta vartn Huomautus: Kun asnnat paikallissti liitttyä tulostinta, ja Ohjlmisto ja käyttöoppaat -CD-lvy i tu käyttöjärjstlmää, käytä

Lisätiedot

θ 1 θ 2 γ γ = β ( n 2 α + n 2 β = l R α l s γ l s 22 LINSSIT JA LINSSIJÄRJESTELMÄT 22.1 Linssien kuvausyhtälö

θ 1 θ 2 γ γ = β ( n 2 α + n 2 β = l R α l s γ l s 22 LINSSIT JA LINSSIJÄRJESTELMÄT 22.1 Linssien kuvausyhtälö 22 LINSSIT JA LINSSIJÄRJSTLMÄT 22. Linssien kuvusyhtälö Trkstelln luksi vlon tittumist pllopinnll (krevuussäde R j krevuuskeskipiste C) kuvn mukisess geometriss. Tässä vlo siis tulee ineest ineeseen 2

Lisätiedot

2.2 Automaattien minimointi

2.2 Automaattien minimointi 24 2.2 Automttien minimointi Kksi utomtti, jotk tunnistvt täsmälleen smn kielen ovt keskenään ekvivlenttej Äärellinen utomtti on minimlinen jos se on tilmäärältään pienin ekvivlenttien utomttien joukoss

Lisätiedot

Asennusopas. Daikin Altherma Matalan lämpötilan Monoblocin varalämmitin EKMBUHCA3V3 EKMBUHCA9W1. Asennusopas. Suomi

Asennusopas. Daikin Altherma Matalan lämpötilan Monoblocin varalämmitin EKMBUHCA3V3 EKMBUHCA9W1. Asennusopas. Suomi Dikin Altherm Mtln lämpötiln Monolocin vrlämmitin EKMBUHCAV EKMBUHCA9W Dikin Altherm Mtln lämpötiln Monolocin vrlämmitin Suomi Sisällysluettelo Sisällysluettelo Tietoj sikirjst. Tieto tästä sikirjst...

Lisätiedot

Kytkentäopas. Windows-ohjeet paikallisesti liitettyä tulostinta varten. Mitä paikallinen tulostaminen on? Ohjelmiston asentaminen CD-levyltä

Kytkentäopas. Windows-ohjeet paikallisesti liitettyä tulostinta varten. Mitä paikallinen tulostaminen on? Ohjelmiston asentaminen CD-levyltä Sivu 1/6 Kytkntäopas Winows-ohjt paikallissti liitttyä tulostinta vartn Huomautus: Kun asnnat paikallissti liitttyä tulostinta ikä Ohjlmisto ja käyttöoppaat -CD-lvy i tu käyttöjärjstlmää, käytä ohjattua

Lisätiedot

Asentajan ja käyttäjän viiteopas

Asentajan ja käyttäjän viiteopas Asntjn j käyttäjän viitops VRV IV järjstlmän ilmstointilit REYQ8T7Y1B REYQ10T7Y1B REYQ12T7Y1B REYQ14T7Y1B REYQ16T7Y1B REYQ18T7Y1B REYQ20T7Y1B REMQ5T7Y1B Asntjn j käyttäjän viitops VRV IV järjstlmän ilmstointilit

Lisätiedot

Analyysi 2. Harjoituksia lukuihin 1 3 / Kevät Anna sellainen välillä ] 2, 2[ jatkuva ja rajoitettu funktio f, että

Analyysi 2. Harjoituksia lukuihin 1 3 / Kevät Anna sellainen välillä ] 2, 2[ jatkuva ja rajoitettu funktio f, että Anlyysi Hrjoituksi lukuihin 3 / Kevät 5. Ann sellinen välillä ], [ jtkuv j rjoitettu funktio f, että () sup A m A j inf A min A, (b) sup A m A j inf A = min A, (c) sup A = m A j inf A min A, (d) sup A

Lisätiedot

( ) Pyramidi 4 Analyyttinen geometria tehtävien ratkaisut sivu 321 Päivitetty 19.2.2006. Saadaan yhtälö. 801 Paraabeli on niiden pisteiden ( x,

( ) Pyramidi 4 Analyyttinen geometria tehtävien ratkaisut sivu 321 Päivitetty 19.2.2006. Saadaan yhtälö. 801 Paraabeli on niiden pisteiden ( x, Pyrmidi Anlyyttinen geometri tehtävien rtkisut sivu Päivitetty 9..6 8 Prbeli on niiden pisteiden (, y) joukko, jotk ovt yhtä kukn johtosuorst j polttopisteestä. Pisteen (, y ) etäisyys suorst y = on d

Lisätiedot

Asentajan ja käyttäjän viiteopas

Asentajan ja käyttäjän viiteopas Asntjn j käyttäjän viitops VRV IV järjstlmän ilmstointilit RYYQ8T7Y1B RYYQ10T7Y1B RYYQ12T7Y1B RYYQ14T7Y1B RYYQ16T7Y1B RYYQ18T7Y1B RYYQ20T7Y1B RYMQ8T7Y1B RYMQ10T7Y1B RYMQ12T7Y1B RYMQ14T7Y1B RYMQ16T7Y1B

Lisätiedot

2. Laske tehtävän 1 mukaiselle 320 km pitkälle johdolle nimellisen p- sijaiskytkeän impedanssit ja admittanssit, sekä piirrä sijaiskytkennän kuva.

2. Laske tehtävän 1 mukaiselle 320 km pitkälle johdolle nimellisen p- sijaiskytkeän impedanssit ja admittanssit, sekä piirrä sijaiskytkennän kuva. ELECE849 k 6. Lk 6 Hz:n vrko olvn 5 :n ohdon ltoimpdni khdll tvll: kä olttmll ohto hävittmäki ttä ottmll hävit huomioon. Vrtil impdnin ro. Lk luonnollinn tho P kättämällä hävittmän ohdon ltoimpdni. Lk

Lisätiedot

Graafinen ohjeisto. Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty

Graafinen ohjeisto. Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty Grfinen ohjeisto Julkis- j yksityislojen toimihenkilöliitto Jyty Julkis- j yksityislojen toimihenkilöliitto Jyty Grfinen ohjeisto Sisällysluettelo: 1. Johdnto 2. Peruselementit Tunnus j versiot...2.1 Tunnuksen

Lisätiedot

ELEMENTTIMENETELMÄN PERUSTEET SESSIO 19: Gaussin integrointi emojanan alueessa.

ELEMENTTIMENETELMÄN PERUSTEET SESSIO 19: Gaussin integrointi emojanan alueessa. / ELEMENIMENEELMÄN PERUSEE SESSIO : Gaussin intgrointi mojanan alussa. JOHDANO Ylisssä lujuusopin lmnttimntlmässä lmntin jäykkyysmatriisi [ k ] ja kvivalnttinn solmukuormitusvktori { r } lasktaan määrätyistä

Lisätiedot

VEKTOREILLA LASKEMINEN

VEKTOREILLA LASKEMINEN ..07 VEKTOREILL LSKEMINEN YHTEENLSKU VEKTORIT, M4 Vektoreiden j summ on vektori +. Tämän summvektorin + lkupiste on vektorin lkupiste j loppupiste vektorin loppupiste, kun vektorin lkupisteenä on vektorin

Lisätiedot

Jotta rakentaminen ja sen ylläpitäminen onnistuu Junkohalli Oy:n voimin seuraavat 22 vuotta, esitämme että

Jotta rakentaminen ja sen ylläpitäminen onnistuu Junkohalli Oy:n voimin seuraavat 22 vuotta, esitämme että 1 Junkohlli Oy ESITYS KEI AREENA Titoktu 6 94600 Kmi ri.vinionp@junkohlli.fi 03.06.2013 p. 040 757 7124 Kmin Kupunginhllitu Kupunginjohtj Tro Niinn ESITYS KEI AREENA Junkohlli Oy:llä on hlu j vlmiu rknt

Lisätiedot

SARJAT JA DIFFERENTIAALIYHTÄLÖT Funktiojonot 1

SARJAT JA DIFFERENTIAALIYHTÄLÖT Funktiojonot 1 SARJAT JA DIFFERENTIAALIYHTÄLÖT 2003 JOUNI PARKKONEN Sisältö 0. Tästä tekstistä. Funktiojonot 0. Tästä tekstistä Tämä moniste on trkoitettu käytettäväksi kurssin Srjt j differentiliyhtälöt luentomterilin.

Lisätiedot

TIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy Antti-Juhani Kaijanaho. 22. syyskuuta 2016

TIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy Antti-Juhani Kaijanaho. 22. syyskuuta 2016 lusekkeet, lusekkeet, TIEA241 Automtit j kieliopit, syksy 2016 Antti-Juhni Kijnho lusekkeet j smuus TIETOTEKNIIKAN LAITOS 22. syyskuut 2016 Sisällys lusekkeet, lusekkeet lusekkeet j smuus j smuus lusekkeet

Lisätiedot

Riemannin integraali

Riemannin integraali LUKU 5 iemnnin integrli Tässä luvuss funktion f iemnnin integrli merkitään - b f = - b f() d. Vstvsti funktion f Lebesgue in integrli merkitään f = f() dm(). [,b] [,b] Luse 5.1. Olkoon f : [, b] rjoitettu

Lisätiedot

Esimerkki 8.1 Määritellään operaattori A = x + d/dx. Laske Af, kun f = asin(bx). Tässä a ja b ovat vakioita.

Esimerkki 8.1 Määritellään operaattori A = x + d/dx. Laske Af, kun f = asin(bx). Tässä a ja b ovat vakioita. 8. Operttorit, mtriisit j ryhmäteori Mtemttinen operttori määrittelee opertion, jonk mukn sille nnettu funktiot muoktn. Operttorit ovt erityisen tärkeitä kvnttimekniikss, kosk siinä jokist suurett vst

Lisätiedot

y 1 = f 1 (t,y 1,,y n ) y 2 = f 2 (t,y 1,,y n ) (1) y n = f n (t,y 1,,y n ) DY-ryhmään liittyvä alkuarvotehtävä muodostuu ryhmästä (1) ja alkuehdoista

y 1 = f 1 (t,y 1,,y n ) y 2 = f 2 (t,y 1,,y n ) (1) y n = f n (t,y 1,,y n ) DY-ryhmään liittyvä alkuarvotehtävä muodostuu ryhmästä (1) ja alkuehdoista 9 5 DIFFERENTIAALIYHTÄLÖRYHMÄT 5. Esimmäis krtluvu diffrtilihtälörhmät Diffrtilihtälörhmiä trvit usiss sovlluksiss. Näistä usimmt void mllit simmäis krtluvu diffrtilihtälörhmi vull. Esimmäis krtluvu diffrtilihtälörhmä

Lisätiedot

11. MÄÄRÄTTY INTEGRAALI JA TILAVUUS

11. MÄÄRÄTTY INTEGRAALI JA TILAVUUS 11. MÄÄRÄTTY INTEGRAALI JA TILAVUUS Tilvuus on sen verrn rkielämässä viljelty käsite, että useimmiten sen syvemmin edes miettimättä ymmärretään, mitä juomlsin ti pikkuvuvn kylpymmeen tilvuudell trkoitetn.

Lisätiedot

Automaattinen puheentunnistus. Teemu Hirsimäki <teemu.hirsimaki@hut.fi> Informaatiotekniikan laboratorio 30.1.2007

Automaattinen puheentunnistus. Teemu Hirsimäki <teemu.hirsimaki@hut.fi> Informaatiotekniikan laboratorio 30.1.2007 Automttinn puntunnitu Tmu Hirimki Informtiotkniikn lbortorio 30.1.2007 1 Mit puntunnitu on? Puntunnitin on jrjtlm, jok pyrkii tulkitmn putt jollin tvll. Kyttökotit: kyttöliittymn oju,

Lisätiedot

OSA 1: POLYNOMILASKENNAN KERTAUSTA, BINOMIN LASKUSÄÄNTÖJÄ JA YHTÄLÖNRATKAISUA

OSA 1: POLYNOMILASKENNAN KERTAUSTA, BINOMIN LASKUSÄÄNTÖJÄ JA YHTÄLÖNRATKAISUA OSA 1: POLYNOMILASKENNAN KERTAUSTA, BINOMIN LASKUSÄÄNTÖJÄ JA YHTÄLÖNRATKAISUA Tekijät: Ari Heimonen, Hellevi Kupil, Ktj Leinonen, Tuomo Tll, Hnn Tuhknen, Pekk Vrniemi Alkupl Tiedekeskus Tietomn torninvrtij

Lisätiedot

Huoltotiedote. Letkun vaihto. Mallit. Ilmoitus moottorin omistajalle. Veneliikkeen moottorivarasto. Huolto-osavarasto. Tarkastus

Huoltotiedote. Letkun vaihto. Mallit. Ilmoitus moottorin omistajalle. Veneliikkeen moottorivarasto. Huolto-osavarasto. Tarkastus Huoltotiedote N:o 98-16c Letkun vihto Mllit 1999 Mercury/Mriner 6 25 HP (2-thtiset) Srjnumerot 0G818363 0G829089 9.9/15, 25, 30/40, 50 (4-thtiset) Srjnumerot 0G820822 0G822265 135 200 HP (Ks. j EFI) Srjnumerot

Lisätiedot

3 Mallipohjainen testaus ja samoilutestaus

3 Mallipohjainen testaus ja samoilutestaus Tietojenkäsittelytiede 24 Joulukuu 2005 sivut 8 21 Toimittj: Jorm Trhio c kirjoittj(t) Historiljennus mllipohjisess testuksess Timo Kellomäki Tmpereen teknillinen yliopisto Ohjelmistotekniikn litos 1 Johdnto

Lisätiedot

Reaalinen lukualue. Millainen on luku, jossa on päättymätön ja jaksoton desimaalikehitelmä?

Reaalinen lukualue. Millainen on luku, jossa on päättymätön ja jaksoton desimaalikehitelmä? Relinen lukulue POLYNOMIFUNKTIOT JA -YHTÄLÖT, MAA Millinen on luku, joss on päättymätön j jksoton desimlikehitelmä? Onko sellisi? Trkstelln Pythgorn luseest stv yksikköneliön lävistäjää, luku + = x x =.

Lisätiedot

TALO C - TALO D, HOVIPOIKA, ASEMAPIIROS MAAKAAPELOINTI, AUTOPAIKAT, VALAISTUS VARSINAIS-SUOMEN ASUMISOIKEUS HOVIPOIKA-HOVINEITO

TALO C - TALO D, HOVIPOIKA, ASEMAPIIROS MAAKAAPELOINTI, AUTOPAIKAT, VALAISTUS VARSINAIS-SUOMEN ASUMISOIKEUS HOVIPOIKA-HOVINEITO 9 0 9 00 990 000 MMK x, UUSI RYHMÄ X MMK x, UUSI RYHMÄ X 0 MMK x0 0, NYKYINN SYÖTTÖ MMK x0 0, NYKYINN SYÖTTÖ 0 = MMK X = X T x GLK O 0 MMK x0 0, NYKYINN SYÖTTÖ MMK x0 0, NYKYINN SYÖTTÖ MMK x, UUSI RYHMÄ

Lisätiedot

ILMAILUHALLINTO LUFTFARTSFÖRVALTNINGEN FINNISH CIVIL AVIATION AUTHORITY

ILMAILUHALLINTO LUFTFARTSFÖRVALTNINGEN FINNISH CIVIL AVIATION AUTHORITY TARKASTUSLENTOLAUSUNTO CPL(H) Hkijn sukunimi: Lupkirjn lji: Etunimi: Lupkirjn numro: Vltio: Hkijn llkirjoitus: Fi Lntoko: Trkstuslnto: Hylätyn trkstuslnon uusint 1 Lntokoulutuksn toriosuus Hkij on suorittnut

Lisätiedot

Lyhyt johdatus joukko-oppiin ja relaatioihin

Lyhyt johdatus joukko-oppiin ja relaatioihin Lyhyt johtus joukko-oppiin j reltioihin Tommi Syrjänen 1 Johnto Tämän oppn trkoituksen on esittää lyhyt tiivistelmä joukko-opin j reltioien perusteist. Esitys seur pääpiirteissään kirjn Lewis, Ppimitriou:

Lisätiedot

ystävät LUONNON LAHJA Kaneli & appelsiini Minun valintani 1). Tuemme yhteisöjä, joista eteeriset öljymme ovat per

ystävät LUONNON LAHJA Kaneli & appelsiini Minun valintani 1). Tuemme yhteisöjä, joista eteeriset öljymme ovat per LUONNON Lhj LUONNOSTA ystävät Brighter Home -kokoelmmme on luotu ympäristöystävällisiä j sosilisesti vstuullisi käytäntöjä noudtten. Tästä kokoelmst löydät oiket lhjt kikille, jotk vlivt mpllomme. Kneli

Lisätiedot

t P1 `UT. Kaupparek. nro Y-tunnus Hämeenlinnan. hallinto- oikeudelle. Muutoksenhakijat. 1( UiH S<

t P1 `UT. Kaupparek. nro Y-tunnus Hämeenlinnan. hallinto- oikeudelle. Muutoksenhakijat. 1( UiH S< 1(0 1 4 1 1 4 UiH 0 0 0 1 S< A S I A N A J O T O I M I S T O O S S I G U S T A F S S O N P L 2 9, Ra u h a n k a t u 2 0, 1 5 1 1 1 L a h t i P u h e l i n 0 3 / 7 8 1 8 9 6 0, G S M 0 5 0 0 / 8 4 0 5

Lisätiedot

Malliratkaisut Demot

Malliratkaisut Demot Malliratkaisut Demot 1 12.3.2018 Tehtävä 1 Piirretään tilanteesta verkko, jossa kaupungeille on annetttu seuraavat numerot: 1 297 4 2 4 163 3 454 6 179 2 136 2 169 2 390 4 3 436 7 5 Kuva 1: Tehtävän 1

Lisätiedot