CS-A1140 Tietorakenteet ja algoritmit

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "CS-A1140 Tietorakenteet ja algoritmit"

Transkriptio

1 CS-A11 Titorkntt j lgoritmit Kirros 8: Vrkkolgoritmj (os II) Tommi Junttil Alto-yliopisto Prustitin korkkoulu Titotkniikn litos Syksy 1

2 Aiht: Pinottut vrkot Minimlist virittäjäpuut Lyhimmät polut Mtrili kirjss Introution to Algorithms, r. (onlin vi Alto li): Minimlist virittäjäpuut: Luku Lyhimmät polut: Luku CS-A11 Titorkntt j lgoritmit / Kirros 8 Alto-yliopisto / Titotkniikn litos /1

3 Linkkjä: MIT. OCW vio on singl-sour shortst pths MIT. OCW vio on Dijkstr s lgorithm MIT. OCW vio on Bllmn-For Krusklin lgoritmin visulisointi Primin lgoritmin visulisointi Dijkstrn lgoritmin visulisointi CS-A11 Titorkntt j lgoritmit / Kirros 8 Alto-yliopisto / Titotkniikn litos /1

4 Pinottut vrkot CS-A11 Titorkntt j lgoritmit / Kirros 8 Alto-yliopisto / Titotkniikn litos /1

5 Monss sovlluksss vrkon kriin liittyy jokin numrinn pino, pituus, kustnnus tms Esimrkiksi tistöä kuvvss vrkoss solmut ovt tin ristyksiä j päätpistitä, krt ovt näitä yhistäviä titä j jokisn krn on lisätty kysisn tin pituus (täisyys pistin välillä) Sosilist vrkosto kuvvss vrkoss krin pinot voisivt krto simrkiksi sn, kuink mont vistiä solmuihin liittyt hnkilöt ovt vihtnt ksknään viimisn kuukun ikn Mtmttisss trkstluss kutsutn kriin liitttyjä numrisi rvoj pinoiksi CS-A11 Titorkntt j lgoritmit / Kirros 8 Alto-yliopisto / Titotkniikn litos /1

6 Pinotttu suuntmton vrkko on kolmikko (V, E, w), missä V on joukko solmuj, E on joukko kri solmujn välillä li joukko -osjoukkoj muoto {u,v} sitn, ttä u,v V j u v, j w : E R liittää jokisn krn pinon. Esimrkki: Oikll on kuvttu vrkko (V, E, w), missä solmut ovt V = {,,,,,,g} j krt ovt E = {{,},{,},{, },{,}, {,},{, },{,},{,},{,g},{, }}. Pinot ts ovt w({,}) =, w({,}) = jn g Pinottut suunntut vrkot määritllään smll tvll pitsi ttä krt ovt prj muoto (u,v) V V ivn kutn pinottmttomin suunnttujn vrkkojn tpuksss (ks. llinn kirros) Polut, syklit j puut määritllään smoin kuin pinottmttomill vrkoill CS-A11 Titorkntt j lgoritmit / Kirros 8 Alto-yliopisto / Titotkniikn litos /1

7 Minimlist virittäjäpuut CS-A11 Titorkntt j lgoritmit / Kirros 8 Alto-yliopisto / Titotkniikn litos /1

8 Trkstlln yhtnäistä pinotttu suuntmtont vrkko G = (V,E,w) Vrkon G virittäjäpuu on yhtnäinn syklitön vrkko T = (V, A, w) missä A E. Puun pino on siinä siintyvin krtn yhtnlskttu pino {u,v} A w({u,v}). Vrkon G virittäjäpuu on minimlinn (ngl. minimum spnning tr, MST) jos sn pino on pinin kikist vrkon virittäjäpuist Esimrkki: Vrkoll voi oll usit minimlisi virittäjäpuit Trkstlln vsmmnpuolist vrkko. Korosttut krt khss muuss vrkoss kuvvt kht vrkon virittäjäpuut. Kskimmäisn puun pino on 1 j s i ol minimlinn. Oiknpuolisn pino on j s on minimlinn. g g g CS-A11 Titorkntt j lgoritmit / Kirros 8 Alto-yliopisto / Titotkniikn litos 8/1

9 Sovllussimrkkinä voisi oll vrkko, jok kuv piirilvyä: solmut ovt komponnttj j krt kuvvt tpoj yhistää kksi komponntti virt- ti kllosignlijohotuksll. Vrkon minimlinn virittäjäpuu kuv nyt tvn yhistää kikki komponntit toisiins pinimmällä määrällä johotust. Trkstlln vin yhtnäisiä vrkkoj: i-yhtnäisill vrkoill voitisiin lsk pinimmät virittäjäpuut jokisll komponntill riksn Trkstlln myöskin vin suuntmttomi vrkkoj: suunntuill vrkoill virittäjäpuit vstv käsit on nimltään optimlinn hrutuminn (ngl. spnning rorsn o minimum wight, optiml rnhing), ktso sim. tämä wikipi-sivu koskin Emonin lgoritmi. Nämä käsittt ivät kuulu kurssin sisältöön. CS-A11 Titorkntt j lgoritmit / Kirros 8 Alto-yliopisto / Titotkniikn litos /1

10 Ylinn hn rtkisu virittäjäpuin löytämisksi Vrkoll voi oll ksponntilinn määrä virittäjäpuit Niinpä niin läpikäyminn minimlisn löytämisksi i ol thoks lähstymistp Minimlisn virittäjäpuun löytämisksi on myös rittäin thokkit lgoritmj Krusklin lgoritmi Primin lgoritmi Molmmt ovt hnit lgoritmj (ks. kirros ) N muoostvt puun loittmll tyhjästä krijoukost j lisäävät siihn kri hnsti kunns krt muoostvt minimlisn virittäjäpuun Tämän krijoukon A rkntmisn ikn pitään voimss surv invrintti li ominisuus: Kooin uloimmisn silmukn luss A on jonkin minimlisn virittäjäpuun krin osjoukko CS-A11 Titorkntt j lgoritmit / Kirros 8 Alto-yliopisto / Titotkniikn litos 1/1

11 Invrintin voimsspitämisksi lgoritmin lisäävät krijoukkoon A vin turvllisi kri (ngl. s g or A) li kri {u,v} / A, joill pät, ttä A {{u,v}} on myös jonkin minimlisn virittäjäpuun krtn osjoukko Ainkin yksi turvllinn kri löytyy in kunns A on virittäjäpuu: kosk A on jonkin minimlisn virittäjäpuun krtn osjoukko, ko. puust löytyy yksi kri, jok i ol joukoss A Trkstltvt hnt lgoritmit käyttävät ri huristiikk tällisn turvllisn krn thokksn löytämisn Ylinn vrsio psuokooin: MST-Gnri(G = (V, E, w)): A / // Th gs in th MST whil A os not orm spnning tr: lt {u,v} s g or A A A {{u,v}} rturn A CS-A11 Titorkntt j lgoritmit / Kirros 8 Alto-yliopisto / Titotkniikn litos 11/1

12 Nyt pitää nää khittää (ylinn) tp löytää turvllisi kri thokksti Vrkon G = (V,E,w) likkus on solmujoukon V ositus (S,V \ S) Kri ylittää likkuksn (S, V \ S) jos sn toinn päätpist on joukoss S j toinn V \ S Likkuksn ylittävä kri on kvyt jos sn pino on pinin kikist likkuksn ylittävistä krist Esimrkki: Trkstlln oikll näkyvää vrkko Likkus ({,, },{,,,g}) on sittty punisll ktkoviivll Krt {,}, {, } j {,} ylittävät likkuksn g Näistä kvyitä ovt {, } j {,} CS-A11 Titorkntt j lgoritmit / Kirros 8 Alto-yliopisto / Titotkniikn litos 1/1

13 Surv torm trjo hnill lgoritmill tvn löytää surv turvllinn kri Sn prustll voin ott mikä thns likkus, jok i hlkis jo muoostttu osittist virittäjäpuut j vlit sn ylittävistä krist jokin pinimmän pinon omv kri lisättäväksi puuhun Trvitn yksi lisämäärittly: likkus (S, V \ S) on yhtnsopiv krijoukon A E knss jos mikään joukon A kri i ylitä likkust Torm Olkoot G = (V, E, w) yhtnäinn, pinotttu j suuntmton vrkko. Jos A on jonkin vrkon minimlisn virittäjäpuun krtn osjoukko, (S, V \ S) on krijoukon A knss yhtnsopiv vrkon likkus j {u, v} on likkuksn ylittävä kvyt kri, niin tällöin {u, v} on turvllinn kri lisättäväksi joukkoon A. CS-A11 Titorkntt j lgoritmit / Kirros 8 Alto-yliopisto / Titotkniikn litos 1/1

14 Esimrkki: Trkstlln oikll olv vrkko Likkus ({,, },{,,,g}) on kuvttu punisll ktkoviivll Krt {,}, {, } j {,} ylittävät likkuksn Kvyt likkuksn ylittävät krt ovt {, } j {, } Tkillä olvn minimlisn virittäjäpuun krijoukko A on sittty korostttun Nämä krt ovt tosin rään minimlisn virittäjäpuun krtn osjoukko Likkus on yhtnsopiv krijoukon knss Tormn mukn krijoukkoon voin lisätä kumpi thns (mutti molmpi!) kvyistä krist j tuloksn on krijoukko, jok on myös rään minimlisn virittäjäpuun krtn osjoukko g CS-A11 Titorkntt j lgoritmit / Kirros 8 Alto-yliopisto / Titotkniikn litos 1/1

15 Toistus Olkoon A jonkin sllisn minimlisn virityspuun T krtn joukko, joll pät A A. Jos kri {u,v} A, niin s on turvllinn j toistus on vlmis. Olttn siis, ttä {u,v} / A j ttä u S j v V \ S. Krijoukoss A on yksi yksinkrtinn polku solmust u solmuun v kosk kysssä on puu. Olkoot y nsimmäinn solmu polull, jok kuuluu joukkoon V \S j x tämän ltäjä polull, jok siis kuuluu vilä joukkoon S. Kri {x, y} i kuulu joukkoon A kosk likkus on yhtnsopiv joukon knss. Kosk kri {u,v} on kvyt j {x,y} ylittää myös likkuksn, pät w({u,v}) w({x,y}). Trkstlln puut T, jok sn puust T poistmll kri {x, y} (tuloksn on kksi rillistä puut, toinn sisältää solmun u j toinn solmun v) j lisäämällä kri {u,v}. Tämän puun T pino on korkintn puun T pino j kosk T oli minimlinn, myös T on j kri {u,v} on turvllist lisätä joukkoon A. CS-A11 Titorkntt j lgoritmit / Kirros 8 Alto-yliopisto / Titotkniikn litos 1/1

16 Krusklin lgoritmi Krusklin lgoritmi löytää survn turvllisn krn survll mnttlyllä: luss kikki krt järjsttään pinon suhtn nousvn järjstyksn j krt käyään läpi tässä järjstyksssä j lisätään kri krijoukkoon A jos s yhistää kksi puut krijoukon kovmss mtsässä Jott voin nopsti päättää, yhistääkö kri kksi puut, pitään puin solmujoukkoj rillistn joukkojn titorkntss ( union-in, kirros ) Kun kri lisätään, puut yhistyvät yhksi isommksi puuksi j yhisttään puin solmujoukot Likkust i vrsinissti muoostt missään vihss vn kksi puut yhistävän krn {u, v} oslt likkus voisi oll s, joss solmun u sisältävä puu on toisll puolll j kikki muut solmut toisll. Kosk krn pino on pinin niistä, jotk yhistävät kksi puut, kri on kvyt tässä likkuksss. CS-A11 Titorkntt j lgoritmit / Kirros 8 Alto-yliopisto / Titotkniikn litos 1/1

17 Psuokooin: MST-Kruskl(Q = (V, E, w)): A / or h vrtx v V: // All vrtis r initilly in thir own unit sts MAKE-SET(v) sort th gs E into nonrsing orr y thir wight or h g {u, v} E in nonrsing wight-orr: i FIND-SET(u) FIND-SET(v): // Ar u n v in irnt sts? A A {{u,v}} // Ror th mrg g UNION(u, v) // Mrg th sts rturn A Algoritmin phimmn tpuksn jojksi sn O( E log E ) jos totuttn rillistn joukkojn oprtiot kirroksn tspinottuill rillistn joukkojn mtsillä krtn järjstäminn on its siss lgoritmin ik vivin os symptoottisss trkstluss Kosk E V j tätn log E log V, voin phimmn tpuksn joik kirjoitt myös muooss O( E log V ) CS-A11 Titorkntt j lgoritmit / Kirros 8 Alto-yliopisto / Titotkniikn litos 1/1

18 CS-A11 Titorkntt j lgoritmit / Kirros 8 Alto-yliopisto / Titotkniikn litos 18/1 Esimrkki: Krusklin lgoritmin käyttäminn Trkstlln oiknpuolist vrkko Vrkot ll näyttävät (korosttut krt) muoostttvn virittäjäpuun jokisn union-oprtion kutsun jälkn Kolmnnn osittisn virittäjäpuun smisksi toisst likkus voisi oll ({,,,,g},{,}). Krn {, } sijn olisi voitu vlit myös kri {, } j s toisnlinn lopputulos. g g g g g g g

19 Primin lgoritmi Primin lgoritmi on myös hn mutt vlits survn lisättävän krn rilill S pitää yllä krn vlinnn prustlv likkust: nsimmäisllä puolll on koko sn htkinn osittinn virittäjäpuu j toisll ts puuhun vilä kuulumttomt solmut Algoritmi käynnisttään milivltisst lähtösolmust Jokisll sklll vlitn milivltinn likkuksn ylittävä kvyt kri j tätn sn likkuksn toisll puolll olv solmu yhistyy virittäjäpuuhun j siirtyy likkuksn nsimmäisn puoln Jott löyttäisiin tällinn kvyt kri nopsti, jokisn likkuksn toisn puoln solmuun on liittty minimiprioritttijonon vimn tito pinimmän pinon omvst krst, jok siihn tul nsimmäisltä puollt Kun solmu siirrtään likkuksn nsimmäisn puoln, sn npurin ttriuuttj päivittään CS-A11 Titorkntt j lgoritmit / Kirros 8 Alto-yliopisto / Titotkniikn litos 1/1

20 Psuokooin: MST-Prim(G = (V,E,w), root): or h vrtx v V: v.ky v.prnt NIL root.ky = Q V // Min-priority quu (w.r.t. th ky) o th vrtis not yt in th MST A / // Th gs in th MST whil Q /: lt u vrtx in Q with th smllst ky rmov u rom Q i u root: A A {{u.prnt,u}} or h vrtx v with n g {u,v} E: i v Q n w({u,v}) < v.ky: v.prnt u v.ky w({u,v}) rturn A CS-A11 Titorkntt j lgoritmit / Kirros 8 Alto-yliopisto / Titotkniikn litos /1

21 Esimrkki: Primin lgoritmin käyttäminn Trkstlln oiknpuolist vrkko Vrkot ll näyttävät muoostttvn virittäjäpuun (korosttut krt) jokisn whil-silmukn kooin suorittmisn jälkn; vihrät solmut ovt likkuksn nsimmäinn puoli li n, jotk ivät ol joukoss Q g g g g g g g g CS-A11 Titorkntt j lgoritmit / Kirros 8 Alto-yliopisto / Titotkniikn litos 1/1

22 Ajoik-nlyysiä: Olttn prioritttijonot tootuttuiksi koill (kirros ) Alustusvih, muknlukin prioritttijonon lustus, voin thä jss O( V ) whil-silmukk jtn V krt kosk yksi solmu poisttn jonost Q jokisll krrll Priorittijonon pinimmän lkion poistminn vi jn O(log V ) Joukko A voin totutt listn ti tulukkon, joss on V 1 lkiot krn lisääminn siihn vi vkiojn Jokist krt trkstlln khsti, krrn kumpkin päätpistttä käsitltässä Solmujn vimi päivittään siis yhtnsä korkintn E krt, jokisn päivityksn vissä jn O(log V ) Kokonisjoik on siis O( V log V + E log V ). Tämä on O( E log V ) kosk E V 1 yhtnäisill vrkoill CS-A11 Titorkntt j lgoritmit / Kirros 8 Alto-yliopisto / Titotkniikn litos /1

23 Pini sivupolku: Stinr-puut Kutn llä nähtiin, minimlisi virittäjäpuit voin löytää hyvin thokksti Mutt jos thään hyvin pini muutos onglmnkuvuksn, sn onglm, joll i titä mitään lgoritmi, jok toimisi phimmsskin tpuksss thokksti (li polynomisss jss). Its siss uskotn (mutti ol vilä voitu toist), tti sllist thokst lgoritmi ol s olmss. Trkstlln siis minimlistn virittäjäpuin tsimisn sijn minimlistn Stinr-puin tsimistä Annttun yhtnäinn, pinotttu suuntmton vrkko G = (V, E, w) j päätsolmujn osjoukko S V. Vrkon minimlinn Stinr-puu on syklitön livrkko G = (V,A,w), A E, missä (i) kikki päätsolmut ovt svutttviss toisistn j (ii) jonk krtn kumultiivinn pino {u,v} A w({u,w}) on mhollisimmn pini. Toisin snon tsitään minimlisn pinoist puut, jok yhistää kikki päätsolmut mutt jonk i trvits pittää kikki solmuj CS-A11 Titorkntt j lgoritmit / Kirros 8 Alto-yliopisto / Titotkniikn litos /1

24 Esimrkki: Trkstlln ll vsmll olv vrkko, missä vihrät solmut {,, h, k} ovt päätsolmuj. Sn oikll puolll on vrkon Stinrpuu (korosttut krt), jonk pino g 1 1 g h i j 1 k h i j 1 k Virittäjäpuin j Stinr-puin rovisuun sittämisksi ll olvn vrkon korosttut krt kuvvt smn vrkon minimlisn virittäjäpuun g h i j 1 k CS-A11 Titorkntt j lgoritmit / Kirros 8 Alto-yliopisto / Titotkniikn litos /1

25 Sovllussimrkkinä voisi toimi immn piirilvysimrkin muunnos. Nyt päätsolmut kuvvt komponnttj, muut solmut kuvvt piirilvyn muit välipistitä, join kutt johotus voin vtää, j krt kuvvt jälln mhollisuuksi yhistää solmujn kuvmi komponnttj j pistitä johotuksll Nyt thotn löytää minimlinn Stinr-puu virittäjäpuun sijn kosk thotn vin yhistää komponntit toisiins, mhollissti joinkin välipistin kutt, mutt kikkiin välipistisiin i trvits vtää johotust CS-A11 Titorkntt j lgoritmit / Kirros 8 Alto-yliopisto / Titotkniikn litos /1

26 Minimlisn Stinr-puun löytäminn on simrkki niin snotust NP-kovst onglmst Sllisill onglmill i titä lgoritmj, joill olisi in polynominn joik suhtss syöttn kokoon Minimlistn Stinr-puin lskmisn on olmss lgoritmj, join joik on (i) ksponntilinn päätsolmujn joukon S kokoon mutt (ii) polynominn suhtss vrkon kokoon. S on tätn ns. ix-prmtr trtl -onglm, ktso sim. nämä sitlmäklvot. Nämä ivät kuulu kurssin sisältöön. CS-A11 Titorkntt j lgoritmit / Kirros 8 Alto-yliopisto / Titotkniikn litos /1

27 Lyhimmät polut CS-A11 Titorkntt j lgoritmit / Kirros 8 Alto-yliopisto / Titotkniikn litos /1

28 Monss sovlluksss olln kiinnostunit lyhimmistä poluist khn solmun välillä Esimrkiksi: mikä on khn osoittn täisyys (ti lyhin joik) krtss kun krtn pinot ovt täisyyksiä (joikoj)? Pinottuiss vrkoiss puhutn himn hrhnjohtvsti lyhyimmistä poluist kun trkoittn oiksti polkuj, jonk pino on pinin (ikä siis polkuj, joiss on mhollisimmn vähän solmuj) (kuv: puli omin, läh) CS-A11 Titorkntt j lgoritmit / Kirros 8 Alto-yliopisto / Titotkniikn litos 8/1

29 Polun p = (v,v 1,...,v k ) pino on sn krtn pinojn summ: w(p) = k 1 i= w({v i,v i+1 }) Khn solmun, u j v, lyhimmän polun pino δ(u, v) on kikkin solmust u solmuun v johtvin polkujn pinojn minimi, ti kun solmust u i ol yhtään polku solmuun v Esimrkki: Trkstlln oiknpuolist vrkko Lyhyimmän polun pino δ(, ) solmust solmuun on polun (,,, ) pino δ(,) = CS-A11 Titorkntt j lgoritmit / Kirros 8 Alto-yliopisto / Titotkniikn litos /1

30 Trkstlln survss yhstä lähtösolmust lähtvin lyhimpin polkujn (ngl. singl-sour shortst pths) onglm: Annttun pinotttu suunnttu vrkko j lähtosölmu s Etsi lyhin polku solmust s jokisn solmuun, jok on svutttviss solmust s Oltisiin voitu trkstll myös khn solmun välisn lyhimmän polun (ngl. singl-pir shortst pth) onglm: Annttun pinotttu suunnttu vrkko j kksi sn solmu u j v Etsi lyhin polku solmust u solmuun v Tunntuill jälkimmäisn onglmn rtkisvill lgoritmill on sm symptoottinn phimmn tpuksn ikvtivuus kuin prhill nsimmäisn onglmn rtkisvill lgoritmill Jtkoss sitttävät lgoritmit rovt pääsääntöissti jojltn j siinä, pystyvätkö n käsittlmään ngtiivisi pinoj krill CS-A11 Titorkntt j lgoritmit / Kirros 8 Alto-yliopisto / Titotkniikn litos /1

31 Joitin lyhimpin polkujn ominisuuksi Lyhimmillä poluill on optimlisn lirkntn ominisuus: lyhimpin polkujn ospolut ovt myös lyhimpiä polkuj Toisin snon: jos (v,v 1,...,v i,...,v k ) on lyhin (li pinimmän pinon omv) polku solmust v solmuun v k, niin (v,v 1,...,v i ) on lyhin polku solmust v solmuun v i j (vi,...,v k ) on lyhin polku solmust v i solmuun v k CS-A11 Titorkntt j lgoritmit / Kirros 8 Alto-yliopisto / Titotkniikn litos 1/1

32 Ngtiivist pinot krill Sykli p = (v,...,v k,v ) on ngtiisn pinon sykli jos w(p) < Jos mikä thns polku solmust u solmuun v sisältää ngtiivisn pinon syklin, niin lyhimmän polun pino solmust u solmuun v i ol hyvin määritlty j mrkitään δ(u,v) = Esimrkki: Oiknpuolisss vrkoss on ngtiivisn pinon sykli (,,,,) Lyhimmän polun pino solmust solmuun i ol hyvin määritlty kosk sykliä voin toist milivltinn määrä j vst sn jälkn suoritt lipolku (,, ) CS-A11 Titorkntt j lgoritmit / Kirros 8 Alto-yliopisto / Titotkniikn litos /1

33 Lyhyimmän polun pinon ylärjt j löysääminn Jtkoss sitttävät lgoritmit pitävät jokisll solmull v muistiss lyhimmän polun pinon ylärj v.ist Tämä ylärj v.ist on in suurmpi kuin lyhimmän polun pino lähtösolmust s solmuun v: δ(s,v) v.ist j lgoritmin lopuss, jos vrkoss i ol ngtiivisn pinon sykljä, yhtnvä lyhimmän polun pinon knss:v.ist = δ(s, v) Lyhimmät polut muoostvt lähtösolmuun juurruttun lyhimpin polkujn puun: solmun v ltäjä tllttn ttriuttiin v.pr Aluss ylärjt ovt kikill solmuill pitsi lähtösolmull s rvo on ltäjättriuutit sttn rvoon NIL Alustus psuokooin: Initiliz-singl-sour(G, s): or h vrtx v V: v.ist = v.pr = NIL s.ist = CS-A11 Titorkntt j lgoritmit / Kirros 8 Alto-yliopisto / Titotkniikn litos /1

34 Jos krll (u, v) pät, ttä u.ist + w(u, v) < v.ist, niin jtlln krll olvn jännitystä j voin suoritt löysnnys (ngl. rlxtion) päivittämällä v.ist = u.ist + w(u, v) Muuttn smll ltäjättriuutin rvo kosk tunntuin lyhin polku solmuun v tul nyt solmust u Psuokooin: Rlx(u, v): i u.ist + w(u,v) < v.ist: v.ist = u.ist + w(u,v) v.pr = u Tämä on ino pikk, missä ylärjn rvo muuttn Esitttävät lgoritmit rovt siinä, missä järjstyksssä j kuink mont krt löysnnystä suorittn kunns ylärjt ovt trkkoj Slvästikin löysnnys säilyttää ylärjominisuun: Jos δ(s, v) v.ist pät kikill solmuill v nnn jonkin krn löysnnystä, niin sm pät myös löysnnyksn jälkn CS-A11 Titorkntt j lgoritmit / Kirros 8 Alto-yliopisto / Titotkniikn litos /1

35 Dijkstrn lgoritmi Ahn lgoritmi lähtösolmust lähtvin lyhimpin polkujn lskmisksi Huom: krin pinojn tul oll i-ngtiivisi I: Alusttn ylärj-rvot yllä minitull tvll: lähtösolmull s j muill solmuill Jokisll V itrtioll Trkstlln solmu u jot i oll vilä käsitlty j joll on pinin ylärj-rvo (jok on its siss jo trkk lyhimmän polun pino). Ensimmäisllä itrtioll trkstlln siis lähtösolmu s. Trkstlln jokist solmust lähtvää krt j löysnntään mikäli mhollist. Eli päivittään krn mlisolmun ylärj-rvo mikäli solmust u solmuun v kulkmll sn lyhympi polku kuin imp prst rittiä pitkin. CS-A11 Titorkntt j lgoritmit / Kirros 8 Alto-yliopisto / Titotkniikn litos /1

36 Psuokooin: Dijkstr(G = (V,E,w), s): Initiliz-singl-sour(G, s) lt S = / lt Q = V // Min-priority quu with th istn ttriut s th ky whil Q /: lt u vrtx with minimum u.ist in Q rmov u rom Q lt S = S {u} or h vrtx v with (u,v) E: Rlx(u, v) CS-A11 Titorkntt j lgoritmit / Kirros 8 Alto-yliopisto / Titotkniikn litos /1

37 Esimrkki: Dijkstrn lgoritmin käyttäminn Trkstlln oiknpuolist vrkko. Kuvn nnottiot ilmisvt ylärj-ttriuuttin rvot lustuksn jälkn. Lähtösolmu on All olvt vrkot näyttävät ylärj-rvot j rkntuvn lyhimpin polkujn puun (korosttut krt) jokisn whil-silmukn kooin suorituksn jälkn CS-A11 Titorkntt j lgoritmit / Kirros 8 Alto-yliopisto / Titotkniikn litos /1

38 Phimmn tpuksn joik-nlyysiä: Olttn prioritttijonot totuttuiksi kkojn vull Alustusvih voin thä jss O( V ) Priorittijonon lustus vi suorviivisll tvll jn V log V mutt voitisiin hlposti thä myös jss O( V ) whil-silmukn kooi jtn korkintn V krt, krrn jokisll vrkon solmull u Pinimmän ylärjn omvn solmun u hku j poisto prioritttijonost vi jn O(log V ) Jokist krt solmust u trkstlln krrn Krn (u,v) löysnnys vi jn O(log V ): jos mlisolmun ylärjn rvo pinnntään, prioritttijono pitää päivittää kosk ylärj toimii sn vimn Kokonisjoik on siis O( V + V log V + V log V + E log V ) = O(( V + E )log V ). Vrkoill, joiss kikki solmut ovt svutttviss lähtösolmust, tämä on O( E log V ) kosk E V 1 tämänlisill vrkoill CS-A11 Titorkntt j lgoritmit / Kirros 8 Alto-yliopisto / Titotkniikn litos 8/1

39 Oikllisuun osoittmisksi riittää surv invrintti: jokisn itrtion jälkn pät, ttä jos lähtösolmust s on pulku solmuun t j t S, niin t.ist = δ(s,t) Tämä voin toist inuktioll joukon S koon suhtn: 1. Prustpus: kun S = 1, niin S = {s} j s.ist = δ(s,s) = (krn (s, s) solmust s itsnsä löysnnys i voi muutt rvo s.ist lähtörvost kosk krin pinot ovt i-ngtiivisi). Inuktiohypotsi: invrinnti pät kun S = k jollkin k 1. Inuktioskl: lkoon u jokin solmu, jok i kuulu joukkoon S j joll on pinin ylärj-rvo u.ist sllistn solmujn joukoss Jos u.ist =, niin mistään joukon S solmust x i ol krt mihinkään solmuun y / S kosk kikki joukon S solmuist lähtviä kri on jo löysnntty. Tätn δ(s, u) = j invrintti pät itrtion k + 1 jälkn kun S {u}. CS-A11 Titorkntt j lgoritmit / Kirros 8 Alto-yliopisto / Titotkniikn litos /1

40 Jtkuu: Muutoin u.ist. Nyt u.pr S j on olmss polku (s,..., u.pr, u) pinoll = u.ist = δ(s, u.pr) + w(u.pr, u) lähtösolmust s solmuun u. Tämä on lyhin polku lähtösolmust s solmuun u. Olttn nimittäin, ttä näin i olisi j ttä δ(s,u) < j lyhin polku on its siss (s,..., x, y,...u), missä y on nsimmäinn solmu polull jok i kuulu joukkoon S. Kosk (s,...,x,y,...u) on lyhin j kikki pinot krill ovt i-ngtiivisi, δ(s, y) < j δ(s,x) < w(x,y). Kosk x S, niin x.ist = δ(s,x) inuktiohypotsin prustll j krt (x)y on löysnntty jo immin; tätn y.ist = δ(s, y) <. Mutt tässä tpuksss u i ollutkn pinimmän ylärjn omv solmu joukkoon S kuulumttomin solmujn joukoss kutn luss vimm. Stiin ristiriit j tätn u.ist = δ(s, u) j (s,..., u.pr, u) on lyhin polku lähtösolmust s solmuun u. Kun solmu u on lisätty joukkoon S, krn (u,v) E jokklin v S i voi muutt ylärj-rvo v.ist kosk v.ist = δ(s, v) pät inuktiohypotsin tki. Tätn invrintti pät myös itrtion k + 1 jälkn kun S {u}. CS-A11 Titorkntt j lgoritmit / Kirros 8 Alto-yliopisto / Titotkniikn litos /1

41 Esimrkki: Ngtiivistn pinojn onglm Trkstlln ll olv vrkko, joss on ngtiivisn pinon kri Solmust lähtviä kri trkstlln vin krrn silloin kun solmu on juuri poistttu jonost Q Ngtiivistn pinojn tpuksss ylärj-rvo i nyt kuitnkn vilä täsmää lyhimmän polun pinon knss. Tätn solmujn j ylärjt ivät myöskään stu trkoiksi ikä niitä päivittä myöhmmin solmun ylärjn lskiss CS-A11 Titorkntt j lgoritmit / Kirros 8 Alto-yliopisto / Titotkniikn litos 1/1

42 Bllmnin Forin lgoritmi Toinn lgoritmi nntust lähtösolmust lkvin lyhimpin polkujn lskmisksi Ngtiivist pinot krill ovt nyt sllittuj Huom, jos vrkoss on lähtösolmust svutttv ngtiivisn pinon sykli I: Löysnntään kikki kri V 1 krt Jos löysnnys olisi vilä tämän jälknkin mhollist, vrkoss on svutttv ngtiivisn pinon sykli. Muutoin ylärj-rvot ovt yhtnviä lyhimmän polun pinon knss j ltäjättriuutist sn lyhimpin polkujn puu Dijkstrn lgoritmin kohll nähty ngtiivistn pinojn onglm korjtn siis löysntämällä solmust lähtviä kri mont krt CS-A11 Titorkntt j lgoritmit / Kirros 8 Alto-yliopisto / Titotkniikn litos /1

43 Psuokooin: Bllmn-For(G, s): Initiliz-singl-sour(G, s) or i = 1 to V 1: or h g (u,v) E: Rlx(u, v) or h g (u,v) E: i u.ist + w(u,v) < v.ist: rturn "Th grph hs ngtiv-wight yl" rturn "No ngtiv-wight yls, shortst-pth wights ry" Opitmointi: jos nsimmäisn or-silmukn jonkin itrtiokrrn mikään krn löysnnysyritys i lsk ylärj-rvo, sm toistuu survillkin itrtioill j silmukn suoritus voin loptt. CS-A11 Titorkntt j lgoritmit / Kirros 8 Alto-yliopisto / Titotkniikn litos /1

44 Esimrkki: Bllmnin Forin lgoritmi, i ngtiivisi pinoj Trkstlln oiknpuolist vrkko; solmun ylärj-rvo lustuksn jälkn on sittty sn virssä Vrkot ll näyttävät ylärj-rvot j muoostuvt lyhimmät polut (korosttut krt) jokisn nsimmäisn or-silmukn suorituksn jälkn Ylärj-rvot vkiintuvt jo kolmnnn itrtion jälkn Tässä krt käyään läpi järjstyksssä (,), (,), (,), (, ), (,), (,), (, ), (,), (, ) Optimlisll järjstyksllä yksi itrtio riittäisi smn lopputilntn svuttmisksi: (,), (,), (,), (, ), (, ), (,), (, ), (,) CS-A11 Titorkntt j lgoritmit / Kirros 8 Alto-yliopisto / Titotkniikn litos /1

45 Esimrkki: Bllmnin Forin lgoritmi, ngtiivisi pinoj krill Trkstlln oiknpuolist vrkko, jonk krill on ngtiivisi pinoj mutt joss i ol ngtiivisn pinon sykliä 1-8 All olvt vrkot kuvvt jälln lgoritmin suoritust Ylärj-rvot vkiintuvt jo kolmnnn itrtion jälkn Tässä krt käyään läpi järjstyksssä (,), (,), (,), (,), (,) Optimlisll järjstyksllä yksi itrtio riittäisi: (, ), (, ), (, ), (,), (,) CS-A11 Titorkntt j lgoritmit / Kirros 8 Alto-yliopisto / Titotkniikn litos /1

46 Esimrkki: Bllmnin Forin lgoritmi, ngtiivisn pinon sykljä Trkstlln oikpuolist vrkko, joss on ngtiivisn pinon sykli All olvt vrkot kuvvt jälln lgoritmin suoritust Lopuss.ist + w(,) = + = 1 <.ist = j tätn huomtn vrkon sisältävän ngtiivisn pinon syklin CS-A11 Titorkntt j lgoritmit / Kirros 8 Alto-yliopisto / Titotkniikn litos /1

47 Phimmn tpuksn joik-nlyysiä: Alustusvih vi jn O( V ) Ensimmäisn or-silmukn kooi jtn V 1 krt, jokinn itrtio vi jn O( E ) Toisn or-silmukn kooi jtn korkintn E krt, jokinn itrtio vi vkiojn Kokonisjoik on O( V E ) CS-A11 Titorkntt j lgoritmit / Kirros 8 Alto-yliopisto / Titotkniikn litos /1

48 Esimrkki: vluuttkupp-ritrsin tsintä Annttun vihtokurssj ri vluuttojn välill Onko mhollist viht rh vluutst toisn niin, ttä lopuksi on stu nmmän sm vluutt kuin millä loitttiin? Eli onko vihtokurssj kuvvss vrkoss sykliä, jonk kripinojn tulo on suurmpi kuin 1? Tulon x 1 x x n rvo on suurmpi kuin 1 silloin kun sn logritmin rvo on suurmpi kuin USD log (x 1 x x n ) = log (x 1 )+log (x )+...+log (x n ) USD log (x 1 ) + log (x ) log (x n ) > kun log (x 1 ) + log (x ) log (x n ) <.8 EUR SEK EUR SEK Korvtn jokinn vihtokurssi α siis rvoll log α j pyöristtään himn ylöspäin mitättömän pintn voittojn (j pyöristysvirhin) liminoimisksi Tuloksn stvss vrkoss on ngtiivisn pinon sykli jos lkupräisssä vihtokurssivrkoss on ritrsin mhollisuus Esimrkissä ngtiivisn pinon sykli vst prosntin tuotto ( = 1.) trjov vihtoskvnssiä CS-A11 Titorkntt j lgoritmit / Kirros 8 Alto-yliopisto / Titotkniikn litos 8/1

49 Lyhimmät polut syklittömissä vrkoiss Syklittömill pinottuill j suunntuill vrkoill voin löytää hlposti järjstys krill niin, ttä löysntäminn voin thä optimlissti Lyhimpin polkujn lgoritmi: Lsktn vrkoll topologinn järjstys llisllä kirroksll sittyllä mntlmällä (kripinoj i huomioi tässä vihss) Alusttn ylärj-rvot j ltäjättriuutit normliin tpn Alkn lähtösolmust s j jtkn topologisn järjstykn mukn, löysnntään vuorolln jokisst solmust lähtviä kri Kosk kikki solmut j krt millä thns polull lähtösolmust kulloisn trkstltvn solmuun u on jo trkstltu topologisn järjstyksn tki, pät u.ist = δ(s, u) kun solmust u lähtviä kri ltn trkstll Topologinn järjstys voin lsk jss O( V + E ) Kokonisjoik on myös O( V + E ) CS-A11 Titorkntt j lgoritmit / Kirros 8 Alto-yliopisto / Titotkniikn litos /1

50 Esimrkki: Trkstlln oiknpuolist syklitöntä vrkko Huom, ttä siinä on ngtiivisn pinon kri 1-8 Eräs topologinn järjstys sill on,,,, Aloittn lähtösolmust j löysnntään solmuist lähtviä kri topologisss järjstyksssä. Suoritus tn ll kuvtull tvll: CS-A11 Titorkntt j lgoritmit / Kirros 8 Alto-yliopisto / Titotkniikn litos /1

51 Joitin lisälinkkjä All olvt ivät kuulu kurssin sisältöön Kirjn Introution to Algorithms, r. (onlin vi Alto li) luvuss sittään lgoritmj, joill voi lsk lyhimmät polut kikkin vrkon solmuprin välill Vikk sitttyjn lgoritmin symptoottist ikvtimukst ovt hyviä, lyhimpin polkujn lgoritmin optimointi on tärkää suurill vrkoill kutn krtoill MIT. OCW vio on sping up Dijkstr Googl thtlk on st rout plnning Dlling t l: Enginring Rout Plnning Algorithms Solmujn välistn polkujn tsimisn on myös muit hkustrtgioit kutn sim A*, prs-nsin hku jn; näitä voi trkstll vikkp tämän visulisointityöklun vull CS-A11 Titorkntt j lgoritmit / Kirros 8 Alto-yliopisto / Titotkniikn litos 1/1

Kierros 8: Verkkoalgoritmeja (osa II)

Kierros 8: Verkkoalgoritmeja (osa II) Kirros 8: Vrkkolgoritmj (os II) Tommi Junttil Alto Univrsity Shool o Sin Dprtmnt o Computr Sin CS-A11 Dt Struturs n Algorithms Autumn 1 Tommi Junttil (Alto Univrsity) Kirros 8 CS-A11 / Autumn 1 1 / 1 Aiht:

Lisätiedot

Kierros 7: Verkkoalgoritmeja (osa I)

Kierros 7: Verkkoalgoritmeja (osa I) Kirros 7: Vrkkoloritmj (os I) Tommi Junttil Alto Univrsity Shool o Sin Dprtmnt o Computr Sin CS-A40 Dt Struturs n Alorithms Autumn 207 Tommi Junttil (Alto Univrsity) Kirros 7 CS-A40 / Autumn 207 / 55 Sisältö:

Lisätiedot

CS-A1140 Tietorakenteet ja algoritmit

CS-A1140 Tietorakenteet ja algoritmit CS-A40 Titorkntt j loritmit Kirros 7: Vrkkoloritmj (os I) Tommi Junttil Alto-yliopisto Prustitin korkkoulu Titotkniikn litos Syksy 206 Sisältö: Vrkot Vrkkojn sitystpoj Lvyshku Syvyyshku Topoloinn järjstäminn

Lisätiedot

S Laskennallinen systeemibiologia

S Laskennallinen systeemibiologia S-4.50 Lsknnllinn systmiiologi 4. Hrjoitus. Viill tutkittvll ljill (,, c, j ) on määrätty täisyyt c 0 8 8 8 0 8 8 8 c 0 4 4 0 0 Määritä puurknn käyttän UPGMA-mntlmää. Näytä kunkin vihn osrkntt vstvin täisyyksinn.

Lisätiedot

12. Liikenteenhallinta verkkotasolla

12. Liikenteenhallinta verkkotasolla 2. Liikntnhllint vrkkotsoll 2. Liikntnhllint vrkkotsoll Vrkon topologi Liiknnmtriisi Liikntnhllint vrkkotsoll Kuormntsus lunto2.ppt S-38. Liiknntorin prustt Kvät 200 2 2. Liikntnhllint vrkkotsoll 2. Liikntnhllint

Lisätiedot

Vastaa tehtäviin 1-4 ja valitse toinen tehtävistä 5 ja 6. Vastaat siis enintään viiteen tehtävään.

Vastaa tehtäviin 1-4 ja valitse toinen tehtävistä 5 ja 6. Vastaat siis enintään viiteen tehtävään. S-8. Sähkönsiirtoärstlmät Tntti 8..7 Vst thtäviin -4 vlits toinn thtävistä 5 6. Vstt siis nintään viitn thtävään.. Tutkitn ll piirrttyä PV-käyrää, ok kuv sllist vrkko, oss on tuotntolu kuormituslu niidn

Lisätiedot

Matematiikan johdantokurssi, syksy 2017 Harjoitus 6, ratkaisuista. 1. Onko jokin demojen 5 tehtävän 3 relaatioista

Matematiikan johdantokurssi, syksy 2017 Harjoitus 6, ratkaisuista. 1. Onko jokin demojen 5 tehtävän 3 relaatioista Mtemtiikn johntokurssi, syksy 07 Hrjoitus 6, rtkisuist. Onko jokin emojen 5 tehtävän reltioist ) R := {(, ), (, ), (, ), (, ), (, ), (, ), (, ), (, )}, ) S := {(, ), (, ), (, ), (, ), (, ), (, ), (, ),

Lisätiedot

Säännöllisestä lausekkeesta deterministiseksi tilakoneeksi: esimerkki

Säännöllisestä lausekkeesta deterministiseksi tilakoneeksi: esimerkki Säännöllisstä luskkst dtrministisksi tilkonksi: simrkki Hikki Turiinn Yksinkrtistn säännöllistn luskkidn muuttminn dtrministisiksi tilkoniksi onnistuu usin plkästään lusktt tutkimll. Jos luskkn rknn on

Lisätiedot

T Syksy 2002 Tietojenkäsittelyteorian perusteet Harjoitus 5 Demonstraatiotehtävien ratkaisut. ja kaikki a Σ ovat säännöllisiä lausekkeita.

T Syksy 2002 Tietojenkäsittelyteorian perusteet Harjoitus 5 Demonstraatiotehtävien ratkaisut. ja kaikki a Σ ovat säännöllisiä lausekkeita. T-79.8 Syksy 22 Tietojenkäsittelyteorin perusteet Hrjoitus 5 Demonstrtiotehtävien rtkisut Säännölliset lusekkeet määritellään induktiivisesti: j kikki Σ ovt säännöllisiä lusekkeit. Mikäli α j β ovt säännöllisiä

Lisätiedot

Kuvausta f sanotaan tällöin isomorfismiksi.

Kuvausta f sanotaan tällöin isomorfismiksi. Määritelmä..12. Oletetn, että 1 =(V 1,E 1 ) j 2 =(V 2,E 2 ) ovt yksinkertisi verkkoj. Verkot 1 j 2 ovt isomorfiset, jos seurvt ehdot toteutuvt: (1) on olemss bijektio f : V 1 V 2 (2) kikill, b V 1 pätee,

Lisätiedot

Knauf Safeboard Säteilysuojalevy 03/2009. Knauf Safeboard Säteilysuojalevy. 0% lyijyä. 100% turvallisuus.

Knauf Safeboard Säteilysuojalevy 03/2009. Knauf Safeboard Säteilysuojalevy. 0% lyijyä. 100% turvallisuus. Knuf Sfor Sätilysuojlvy 03/2009 Knuf Sfor Sätilysuojlvy 0% lyijyä. 100% turvllisuus. Knuf Sfor Knuf Sfor Suoj röntgnsätiltä Lyijytön Suoj plolt Hlppo snt Hyvä äännristävyys Ympäristöystävällinn hävittää

Lisätiedot

ICS-C2000 Tietojenkäsittelyteoria Kevät 2016

ICS-C2000 Tietojenkäsittelyteoria Kevät 2016 ICS-C2 Tietojenkäsittelyteori Kevät 2 Kierros,. 5. helmikuut Demonstrtiotehtävien rtkisut D: Sievennä seurvi säännöllisiä lusekkeit (so. konstruoi yksinkertisemmt lusekkeet smojen kielten kuvmiseen): ()

Lisätiedot

a) Määritä signaalin x[n] varianssi (keskimääräinen teho) σ x c) Määritä signaalikvantisointikohinasuhde SQNR, kun tiedetään, että

a) Määritä signaalin x[n] varianssi (keskimääräinen teho) σ x c) Määritä signaalikvantisointikohinasuhde SQNR, kun tiedetään, että TL, DSK-lgoritmit S rjoitus. Trkstll kosiisigli [] cosπt s. Määritä sigli [] vrissi kskimääräi to. b Määritä sigli [] jot c Määritä siglikvtisoitikoisud SQNR, ku tidtää, ttä.79. b SQNR log Kvss b o kvtisoij

Lisätiedot

Diskreetin matematiikan perusteet Laskuharjoitus 6 / vko 13

Diskreetin matematiikan perusteet Laskuharjoitus 6 / vko 13 MS-A040 Diskreetin mtemtiikn perusteet, IV/07 Kngslmpi / Jkosson Diskreetin mtemtiikn perusteet Lskuhrjoitus / vko Tuntitehtävät 4-4 lsketn lkuviikon hrjoituksiss j tuntitehtävät 45-4 loppuviikon hrjoituksiss.

Lisätiedot

Puolijohdekomponenttien perusteet A Ratkaisut 1, Kevät Tarvittava akseptoridouppaus p-tyypin kerrokseen saadaan kaavalla

Puolijohdekomponenttien perusteet A Ratkaisut 1, Kevät Tarvittava akseptoridouppaus p-tyypin kerrokseen saadaan kaavalla OY/PJKOMP R1 17 Puolijohkoonnttin rustt 5171A Rtkisut 1, Kvät 17 1. ( Trvittv kstoriouus tyyin krroksn sn kvll kbt ln Ł ni ni Ł kbt 1 ( 1 c,85 V 17» 1,8 1 c. 17 1 c Ł,59V Mtrilivkiot on otttu luntoonistn

Lisätiedot

ELEC-E8419 tentti joulukuu 2016

ELEC-E8419 tentti joulukuu 2016 ELECE849 tntti oulukuu 6 rtkisut. Erilisiss päsymmtrisissä vioiss komponnttivrkot kytktään yhtn ri tvoin. Ehot komponnttivrkkon kytknnöill päsymmtrisissä vioiss ovt survt: vihinn msulku: vihinn moikosulku:

Lisätiedot

58131 Tietorakenteet ja algoritmit (kevät 2015) Toinen välikoe, malliratkaisut

58131 Tietorakenteet ja algoritmit (kevät 2015) Toinen välikoe, malliratkaisut 583 Tietorkenteet j lgoritmit (kevät 205) Toinen välikoe, mllirtkisut. () Brnh n oun. Brnh n oun on lgoritmityyppi, joss tutkitn kikki ongelmn mhollisi rtkisuj puumisess rkenteess. Kun hvitn, että jokin

Lisätiedot

Hakemus- ja ilmoituslomake LAPL, BPL, SPL, PPL, CPL, IR lupakirjoja varten vaadittava lentokoe- ja tarkastuslentolausunto

Hakemus- ja ilmoituslomake LAPL, BPL, SPL, PPL, CPL, IR lupakirjoja varten vaadittava lentokoe- ja tarkastuslentolausunto kijn tiot kijn sukunimi kijn tunimt kijn llkirjoitus Lupkirjn tyyppi* Lupkirjn numro* Lupkirjn myöntänyt vltio kmus- j ilmoituslomk LPL, BPL, SPL, PPL, CPL, IR lupkirjoj vrtn vittv lntoko- j trkstuslntolusunto

Lisätiedot

OSA 1: POLYNOMILASKENNAN KERTAUSTA, BINOMIN LASKUSÄÄNTÖJÄ JA YHTÄLÖNRATKAISUA

OSA 1: POLYNOMILASKENNAN KERTAUSTA, BINOMIN LASKUSÄÄNTÖJÄ JA YHTÄLÖNRATKAISUA OSA 1: POLYNOMILASKENNAN KERTAUSTA, BINOMIN LASKUSÄÄNTÖJÄ JA YHTÄLÖNRATKAISUA Tekijät: Ari Heimonen, Hellevi Kupil, Ktj Leinonen, Tuomo Tll, Hnn Tuhknen, Pekk Vrniemi Alkupl Tiedekeskus Tietomn torninvrtij

Lisätiedot

3 Integraali ja derivaatta

3 Integraali ja derivaatta 3 Integrli j erivtt 3.1 Integrli ylärjns funktion Olkoon funktio f Riemnn-integroituv välin I jokisell suljetull osvälillä j välin I jokin kiinteä luku. Tällöin integrli määrittelee funktion G(): I R,

Lisätiedot

Koestusnormit: VDE 0660 osa 500/IEC Suoritettu koestus: Nimellinen virtapiikkien kestävyys I pk. Ip hetkellinen oikosulkuvirta [ka]

Koestusnormit: VDE 0660 osa 500/IEC Suoritettu koestus: Nimellinen virtapiikkien kestävyys I pk. Ip hetkellinen oikosulkuvirta [ka] Oikosulkukstoisuus DN EN 439-1/EC 439-1 mukn Tyyppikostus DN EN 439-1 Järjstlmän tyyppikostuksn yhtyssä suoritttiin survt Rittl-virtkiskojärjstlmin skä vstvin Rittl RiLin-komponnttin kostukst: Eristysominisuut

Lisätiedot

Integraalilaskentaa. 1. Mihin integraalilaskentaa tarvitaan? MÄNTÄN LUKIO

Integraalilaskentaa. 1. Mihin integraalilaskentaa tarvitaan? MÄNTÄN LUKIO Integrlilskent Tämä on lukion oppimterileist hiemn poikkev yksinkertistettu selvitys määrätyn integrlin lskemisest. Kerromme miksi integroidn, mitä integroiminen trkoitt, miten integrli lsketn j miten

Lisätiedot

13 Lyhimmät painotetut polut

13 Lyhimmät painotetut polut TIE-20100 Tietorakenteet ja algoritmit 297 13 Lyhimmät painotetut polut BFS löytää lyhimmän polun lähtösolmusta graafin saavutettaviin solmuihin. Se ei kuitenkaan enää suoriudu tehtävästä, jos kaarien

Lisätiedot

TKT20001 Tietorakenteet ja algoritmit Erilliskoe , malliratkaisut (Jyrki Kivinen)

TKT20001 Tietorakenteet ja algoritmit Erilliskoe , malliratkaisut (Jyrki Kivinen) TKT0001 Tietorakenteet ja algoritmit Erilliskoe 5.1.01, malliratkaisut (Jyrki Kivinen) 1. [1 pistettä] (a) Esitä algoritmi, joka poistaa kahteen suuntaan linkitetystä järjestämättömästä tunnussolmullisesta

Lisätiedot

Neliömatriisin A determinantti on luku, jota merkitään det(a) tai A. Se lasketaan seuraavasti: determinantti on

Neliömatriisin A determinantti on luku, jota merkitään det(a) tai A. Se lasketaan seuraavasti: determinantti on 4. DETERINANTTI JA KÄÄNTEISATRIISI 6 4. Neliömtriisi determitti Neliömtriisi A determitti o luku, jot merkitää det(a) ti A. Se lsket seurvsti: -mtriisi A determitti o det(a) () -mtriisi A determitti void

Lisätiedot

Kertymäfunktio. Kertymäfunktio. Kertymäfunktio: Mitä opimme? 2/2. Kertymäfunktio: Mitä opimme? 1/2. Kertymäfunktio: Esitiedot

Kertymäfunktio. Kertymäfunktio. Kertymäfunktio: Mitä opimme? 2/2. Kertymäfunktio: Mitä opimme? 1/2. Kertymäfunktio: Esitiedot TKK (c) Ilkk Mellin (24) 1 Johdtus todennäköisyyslskentn TKK (c) Ilkk Mellin (24) 2 : Mitä opimme? 1/2 Jos stunnisilmiötä hlutn mllint mtemttisesti, on ilmiön tulosvihtoehdot kuvttv numeerisess muodoss.

Lisätiedot

Riemannin integraalista

Riemannin integraalista Lebesguen integrliin sl. 2007 Ari Lehtonen Riemnnin integrlist Johdnto Tämän luentomonisteen trkoituksen on tutustutt lukij Lebesgue n integrliin j sen perusominisuuksiin mhdollisimmn yksinkertisess tpuksess:

Lisätiedot

Näytä tai jätä tarkistettavaksi tämän jakson tehtävät viimeistään tiistaina 18.6. ylimääräisessä tapaamisessa.

Näytä tai jätä tarkistettavaksi tämän jakson tehtävät viimeistään tiistaina 18.6. ylimääräisessä tapaamisessa. Jkso 12. Sähkömgneettinen induktio Tässä jksoss käsitellään sähkömgneettist induktiot, jok on tärkeimpiä sioit sähkömgnetismiss. Tätä tphtuu koko jn rkisess ympäristössämme, vikk emme sitä välttämättä

Lisätiedot

A-Osio. Valitse seuraavista kolmesta tehtävästä kaksi, joihin vastaat. A-osiossa ei saa käyttää laskinta.

A-Osio. Valitse seuraavista kolmesta tehtävästä kaksi, joihin vastaat. A-osiossa ei saa käyttää laskinta. MAA Loppukoe 5.. Jussi Tyni Tee pisteytysruudukko konseptin yläreunn! Vstuksiin väliviheet, jotk perustelevt vstuksesi! Lue ohjeet huolellisesti! A-Osio. Vlitse seurvist kolmest tehtävästä kksi, joihin

Lisätiedot

Reaalinen lukualue. Millainen on luku, jossa on päättymätön ja jaksoton desimaalikehitelmä?

Reaalinen lukualue. Millainen on luku, jossa on päättymätön ja jaksoton desimaalikehitelmä? Relinen lukulue POLYNOMIFUNKTIOT JA -YHTÄLÖT, MAA Millinen on luku, joss on päättymätön j jksoton desimlikehitelmä? Onko sellisi? Trkstelln Pythgorn luseest stv yksikköneliön lävistäjää, luku + = x x =.

Lisätiedot

3.3 KIELIOPPIEN JÄSENNYSONGELMA Ratkaistava tehtävä: Annettu yhteydetön kielioppi G ja merkkijono x. Onko

3.3 KIELIOPPIEN JÄSENNYSONGELMA Ratkaistava tehtävä: Annettu yhteydetön kielioppi G ja merkkijono x. Onko 3.3 KILIOPPIN JÄSNNYSONGLMA Rtkistv tehtävä: Annettu yhteydetön kielioppi G j merkkijono x. Onko x L(G)? Rtkisumenetelmä = jäsennyslgoritmi. Useit vihtoehtoisi menetelmiä, erityisesti kun G on jotin rjoitettu

Lisätiedot

Asentajan viiteopas. Jaetut ilmastointilaitteet RZQG71L9V1B RZQG100L9V1B RZQG125L9V1B RZQG140L9V1B RZQG71L8Y1B RZQG100L8Y1B RZQG125L8Y1B RZQG140L7Y1B

Asentajan viiteopas. Jaetut ilmastointilaitteet RZQG71L9V1B RZQG100L9V1B RZQG125L9V1B RZQG140L9V1B RZQG71L8Y1B RZQG100L8Y1B RZQG125L8Y1B RZQG140L7Y1B Asntjn viitops Jtut ilmstointilittt RZQG71L9V1B RZQG100L9V1B RZQG125L9V1B RZQG140L9V1B RZQG71L8Y1B RZQG100L8Y1B RZQG125L8Y1B RZQG140L7Y1B RZQSG100L9V1B RZQSG125L9V1B RZQSG140L9V1B RZQSG100L8Y1B RZQSG125L8Y1B

Lisätiedot

Preliminäärikoe Pitkä Matematiikka 5.2.2013

Preliminäärikoe Pitkä Matematiikka 5.2.2013 Preliminäärikoe Pitkä Mtemtiikk 5..0 Kokeess s vstt enintään kymmeneen tehtävään. Tähdellä ( * ) merkittyjen tehtävien mksimipistemäärä on 9, muiden tehtävien mksimipistemäärä on 6.. ) Rtkise yhtälö b)

Lisätiedot

11. MÄÄRÄTTY INTEGRAALI JA TILAVUUS

11. MÄÄRÄTTY INTEGRAALI JA TILAVUUS 11. MÄÄRÄTTY INTEGRAALI JA TILAVUUS Tilvuus on sen verrn rkielämässä viljelty käsite, että useimmiten sen syvemmin edes miettimättä ymmärretään, mitä juomlsin ti pikkuvuvn kylpymmeen tilvuudell trkoitetn.

Lisätiedot

12. Liikenteenhallinta verkkotasolla

12. Liikenteenhallinta verkkotasolla 12. Liikenteenhllint verkkotsoll luento12.ppt S-38.1145 Liikenneteorin perusteet Kevät 2006 1 12. Liikenteenhllint verkkotsoll Sisältö Verkon topologi Liikennemtriisi Liikenteenhllint verkkotsoll Kuormntsus

Lisätiedot

T Kevät 2009 Logiikka tietotekniikassa: perusteet Laskuharjoitus 7 (Predikaattilogiikka )

T Kevät 2009 Logiikka tietotekniikassa: perusteet Laskuharjoitus 7 (Predikaattilogiikka ) T-79.3001 Kevät 2009 Logiikk tietotekniikss: perusteet Lskuhrjoitus 7 (Predikttilogiikk 9.1 10.2) 19.3. 23.3. 2009 Rtkisuj demotehtäviin Tehtävä 9.1 Rtkisuss on käytetty usen otteeseen rjoitettuj universli-

Lisätiedot

6 Integraalilaskentaa

6 Integraalilaskentaa 6 Integrlilskent 6. Integrlifunktio Funktion f integrlifunktioksi snotn funktiot F, jonk derivtt on f. Siis F (x) = f (x) määrittelyjoukon jokisell muuttujn rvoll x. Merkitään F(x) = f (x) dx. Integrlifunktion

Lisätiedot

LIITE 8A: RAKENNELUVUN 137 YHTÄLÖITÄ

LIITE 8A: RAKENNELUVUN 137 YHTÄLÖITÄ LIITE 8A: RAKENNELUVUN 37 YHTÄLÖITÄ Raknnluvusta 37 on tämän työn yhtydssä syntynyt yli 00 yhtälöä, joista 00 yhtälöä on analysoitu. Näistä on osoittautunut 70 yhtälöä milnkiintoisiksi ja saman vrran otaksutaan

Lisätiedot

Diskreetin matematiikan perusteet Ratkaisut 4 / vko 11

Diskreetin matematiikan perusteet Ratkaisut 4 / vko 11 Diskreetin mtemtiikn perusteet Rtkisut 4 / vko 11 Tuntitehtävät 41-42 lsketn lkuviikon hrjoituksiss j tuntitehtävät 45-46 loppuviikon hrjoituksiss. Kotitehtävät 43-44 trkstetn loppuviikon hrjoituksiss.

Lisätiedot

12. Liikenteenhallinta verkkotasolla

12. Liikenteenhallinta verkkotasolla luento12.ppt S-38.145 - Liikenneteorin perusteet - Kevät 2005 1 Sisältö Verkon topologi Liikennemtriisi Liikenteenhllint verkkotsoll Kuormntsus 2 Topologi Verkko muoostuu joukost solmuj j linkkejä Merk.

Lisätiedot

Olkoon. M = (Q, Σ, δ, q 0, F)

Olkoon. M = (Q, Σ, δ, q 0, F) T 79.148 Tietojenkäsittelyteorin perusteet 2.4 Äärellisten utomttien minimointi Voidn osoitt, että jokisell äärellisellä utomtill on yksikäsitteinen ekvivlentti (so. smn kielen tunnistv) tilmäärältään

Lisätiedot

Laskennan mallit Erilliskoe , ratkaisuja (Jyrki Kivinen)

Laskennan mallit Erilliskoe , ratkaisuja (Jyrki Kivinen) 58226 Lskennn mllit Erilliskoe 4.2.2, rtkisuj (Jyrki Kivinen). [6+6+3+3 pistettä] () Kieli A koostuu niistä kkoston {, } merkkijonoist, joiss esiintyy osjono. Esitä kielelle A sekä deterministinen äärellinen

Lisätiedot

811312A Tietorakenteet ja algoritmit 2015-2016. V Verkkojen algoritmeja Osa 2 : Kruskalin ja Dijkstran algoritmit

811312A Tietorakenteet ja algoritmit 2015-2016. V Verkkojen algoritmeja Osa 2 : Kruskalin ja Dijkstran algoritmit 811312A Tietorakenteet ja algoritmit 2015-2016 V Verkkojen algoritmeja Osa 2 : Kruskalin ja Dijkstran algoritmit Sisältö 1. Johdanto 2. Leveyshaku 3. Syvyyshaku 4. Kruskalin algoritmi 5. Dijkstran algoritmi

Lisätiedot

Kieli, merkitys ja logiikka, kevät 2011 HY, Kognitiotiede. Vastaukset 2.

Kieli, merkitys ja logiikka, kevät 2011 HY, Kognitiotiede. Vastaukset 2. Kieli, merkitys j logiikk, kevät 2011 HY, Kognitiotiede stukset 2. ** Kikiss utomteiss lkutil on. 1.. nn äärelliset utomtit luseille (1-c), jokiselle omns. (1).. c. q3 q4 q3 q4 q5 q6. Muodost äärellinen

Lisätiedot

HAVAINNOINTI JA TUTKIMINEN

HAVAINNOINTI JA TUTKIMINEN ilumuoto st ksvtu luun ou perusk Tuntikehyksen os-lue: HAVAINNOINTI JA TUTKIMINEN A2 Aivomyrsky j unelmien leikkipuisto Kesto: 1 kksoistunti, 45 min + 45 min Aihe: Syvennetään jtuksi ympäristöstä liittyvästä

Lisätiedot

2.2 Automaattien minimointi

2.2 Automaattien minimointi 24 2.2 Automttien minimointi Kksi utomtti, jotk tunnistvt täsmälleen smn kielen ovt keskenään ekvivlenttej Äärellinen utomtti on minimlinen jos se on tilmäärältään pienin ekvivlenttien utomttien joukoss

Lisätiedot

ICS-C2000 Tietojenkäsittelyteoria Kevät 2015

ICS-C2000 Tietojenkäsittelyteoria Kevät 2015 ICS-C2 Tietojenkäsittelyteori Kevät 25 Kierros 3, 26. 3. tmmikuut Demonstrtiotehtävien rtkisut D: Ldi epädeterministinen äärellinen utomtti, jok test onko nnetun inäärijonon kolmnneksi viimeinen merkki,

Lisätiedot

Lämmönsiirto (ei tenttialuetta)

Lämmönsiirto (ei tenttialuetta) ämmönsiirto um 4..3 ämmönsiirto (i tnttialutta) rminologiaa ämpötila on suur, joka kuvaa, mitn kuuma jokin sin tai ain on. ämpötilaa (lat. tmpratura) mitataan SI-järjstlmässä klvinillä (K) tai clsiusastilla

Lisätiedot

Kertaustehtävien ratkaisut

Kertaustehtävien ratkaisut Rtkisuist Nämä Juuri- j logritmiunktiot -kurssin krtusthtävin j -srjojn rtkisut prustuvt oppikirjn titoihin j mntlmiin. Kustkin thtävästä on ylnsä vin yksi rtkisu, mikä i kuitnkn trkoit sitä, ttä rtkisu

Lisätiedot

Sähkömagneettinen induktio

Sähkömagneettinen induktio ähkömgneettinen inuktio Kun johinsilmukn läpi menevä mgneettikentän vuo muuttuu, silmukkn inusoituu jännite j silmukss lk kulke sähkövit. Mgneettikentässä liikkuvn johtimeen syntyy myös jännite. Näitä

Lisätiedot

Olkoon. äärellinen automaatti. Laajennetaan M:n siirtymäfunktio yksittäisistä syötemerkeistä merkkijonoihin: jos q Q, x Σ, merkitään

Olkoon. äärellinen automaatti. Laajennetaan M:n siirtymäfunktio yksittäisistä syötemerkeistä merkkijonoihin: jos q Q, x Σ, merkitään T 79.00/002 Tietojenkäsittelyteorin perusteet 2. Äärellisten utomttien minimointi Voidn osoitt, että jokisell äärellisellä utomtill on yksikäsitteinen ekvivlentti (so. smn kielen tunnistv) tilmäärältään

Lisätiedot

MS-A010{3,4} (ELEC*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 7: Integraali ja analyysin peruslause

MS-A010{3,4} (ELEC*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 7: Integraali ja analyysin peruslause MS-A010{3,4} (ELEC*) Differentili- j integrlilskent 1 Luento 7: Integrli j nlyysin perusluse Pekk Alestlo, Jrmo Mlinen Alto-yliopisto, Mtemtiikn j systeeminlyysin litos 3.10.2016 Pekk Alestlo, Jrmo Mlinen

Lisätiedot

Algoritmi on periaatteellisella tasolla seuraava:

Algoritmi on periaatteellisella tasolla seuraava: Algoritmi on periaatteellisella tasolla seuraava: Dijkstra(V, E, l, v 0 ): S := { v 0 } D[v 0 ] := 0 for v V S do D[v] := l(v 0, v) end for while S V do valitse v V S jolle D[v] on minimaalinen S := S

Lisätiedot

Algoritmit 1. Luento 13 Ti 23.2.2016. Timo Männikkö

Algoritmit 1. Luento 13 Ti 23.2.2016. Timo Männikkö Algoritmit 1 Luento 13 Ti 23.2.2016 Timo Männikkö Luento 13 Suunnittelumenetelmät Taulukointi Kapsäkkiongelma Ahne menetelmä Verkon lyhimmät polut Dijkstran menetelmä Verkon lyhin virittävä puu Kruskalin

Lisätiedot

2.4 Pienimmän neliösumman menetelmä

2.4 Pienimmän neliösumman menetelmä 2.4 Pienimmän neliösummn menetelmä Optimointimenetelmiä trvitn usein kokeellisen dtn nlysoinniss. Mittuksiin liittyy virhettä, joten mittus on toistettv useit kertoj. Oletetn, että mittn suurett c j toistetn

Lisätiedot

Tehtävä 1. Jatka loogisesti oheisia jonoja kahdella seuraavaksi tulevalla termillä. Perustele vastauksesi

Tehtävä 1. Jatka loogisesti oheisia jonoja kahdella seuraavaksi tulevalla termillä. Perustele vastauksesi Tehtävä. Jtk loogisesti oheisi jonoj khdell seurvksi tulevll termillä. Perustele vstuksesi lyhyesti. ), c, e, g, b),,, 7,, Rtkisut: ) i j k - oike perustelu j oiket kirjimet, nnetn p - oike perustelu,

Lisätiedot

R4 Harjoitustehtävien ratkaisut

R4 Harjoitustehtävien ratkaisut . Mitkä seurvist lusekkeist eivät ole polynomej? Miksi eivät? Polynomin termine eksponentti on luonnollinen luku, ne lusekkeet, joiss eksponentti ei ole luonnollinen luku ei ole myöskään polynomi.. x x

Lisätiedot

VEKTOREILLA LASKEMINEN

VEKTOREILLA LASKEMINEN ..07 VEKTOREILL LSKEMINEN YHTEENLSKU VEKTORIT, M4 Vektoreiden j summ on vektori +. Tämän summvektorin + lkupiste on vektorin lkupiste j loppupiste vektorin loppupiste, kun vektorin lkupisteenä on vektorin

Lisätiedot

1.3 Toispuoleiset ja epäoleelliset raja-arvot

1.3 Toispuoleiset ja epäoleelliset raja-arvot . Toisuoleiset j eäoleelliset rj-rvot Rj-rvo lim f () A olemssolo edellyttää että muuttuj täytyy void lähestyä rvo kummst suust hyväsä. Jos > ii sot että lähestyy rvo oikelt ositiivisest suust. Jos ts

Lisätiedot

Esimerkki 8.1 Määritellään operaattori A = x + d/dx. Laske Af, kun f = asin(bx). Tässä a ja b ovat vakioita.

Esimerkki 8.1 Määritellään operaattori A = x + d/dx. Laske Af, kun f = asin(bx). Tässä a ja b ovat vakioita. 8. Operttorit, mtriisit j ryhmäteori Mtemttinen operttori määrittelee opertion, jonk mukn sille nnettu funktiot muoktn. Operttorit ovt erityisen tärkeitä kvnttimekniikss, kosk siinä jokist suurett vst

Lisätiedot

Algoritmit 1. Luento 8 Ke Timo Männikkö

Algoritmit 1. Luento 8 Ke Timo Männikkö Algoritmit 1 Luento 8 Ke 1.2.2017 Timo Männikkö Luento 8 Järjestetty binääripuu Solmujen läpikäynti Binääripuun korkeus Binääripuun tasapainottaminen Graafit ja verkot Verkon lyhimmät polut Fordin ja Fulkersonin

Lisätiedot

Suorat, käyrät ja kaarevuus

Suorat, käyrät ja kaarevuus Suort, käyrät j krevuus Jukk Tuomel Professori Mtemtiikn litos, Joensuun yliopisto Suor? Tämä kirjoitus on eräänlinen jtko Timo Tossvisen suorn määritelmää koskevn kirjoitukseen Solmun numeross 2/2002.

Lisätiedot

MS-A010{2,3,4,5} (SCI,ELEC*, ENG*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 7: Integraali ja analyysin peruslause

MS-A010{2,3,4,5} (SCI,ELEC*, ENG*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 7: Integraali ja analyysin peruslause MS-A010{2,3,4,5} (SCI,ELEC*, ENG*) Differentili- j integrlilskent 1 Luento 7: Integrli j nlyysin perusluse Pekk Alestlo, Jrmo Mlinen Alto-yliopisto, Mtemtiikn j systeeminlyysin litos November 20, 2017

Lisätiedot

Suorakaidekanavat. lindab suorakaidekanavat

Suorakaidekanavat. lindab suorakaidekanavat Suorkideknvt lind suorkideknvt lind suorkideknvt Sisällysluettelo Suorkideknvt Knv LKR... Liitosost Liitoslist LS... Liitoslist LS-... Kulmyhde LBR... Liitoslist LS... S-mutk LBXR... LBSR... Liitoslist

Lisätiedot

exp(x) = e x x n n=0 v(x, y) = e x sin y

exp(x) = e x x n n=0 v(x, y) = e x sin y 4 Alkisfunktioita 41 Eksponnttifunktio Eksponnttifunktio xp : R R on määritlty khitlmällä xp(x) = x x n = n! Pyrimm laajntamaan määritlmän koko tasoon C sitn, ttä 1 xp : C C on analyyttinn ja xp(x) = x,

Lisätiedot

Asentajan viiteopas. Daikin Altherma - Matalan lämpötilan Split ERHQ011-014-016BA ERLQ011-014-016CA EHVH/X11+16S18CB EHVH/X11+16S26CB

Asentajan viiteopas. Daikin Altherma - Matalan lämpötilan Split ERHQ011-014-016BA ERLQ011-014-016CA EHVH/X11+16S18CB EHVH/X11+16S26CB Asntjn viitops Dikin Althrm - Mtln lämpötiln Split + ERHQ011-014-016BA ERLQ011-014-016CA EHVH/X11+16S18CB EHVH/X11+16S26CB Asntjn viitops Dikin Althrm - Mtln lämpötiln Split Suomi Sisällysluttlo Sisällysluttlo

Lisätiedot

x k 1 Riemannin summien käyttö integraalin approksimointiin ei ole erityisen tehokasta; jatkuvasti derivoituvalle funktiolle f virhe b

x k 1 Riemannin summien käyttö integraalin approksimointiin ei ole erityisen tehokasta; jatkuvasti derivoituvalle funktiolle f virhe b 5 Integrlien lskemisest 51 Riemnnin summt [A2], [4, 61] Rjoitetun funktion f : [, b] R Riemnn-integroituvuudelle ytäpitäväksi on kurssill Anlyysi 2 osoitettu, että Riemnnin summill S P := f(ξ k ) ( ),

Lisätiedot

Riemannin integraali

Riemannin integraali LUKU 5 iemnnin integrli Tässä luvuss funktion f iemnnin integrli merkitään - b f = - b f() d. Vstvsti funktion f Lebesgue in integrli merkitään f = f() dm(). [,b] [,b] Luse 5.1. Olkoon f : [, b] rjoitettu

Lisätiedot

7.lk matematiikka. Geometria 1

7.lk matematiikka. Geometria 1 7.lk mtemtiikk 1 Htnpään koulu 7B j 7C Kevät 2017 2 Sisällys 1. Koordintisto... 4 2. Kulmien nimeäminen j luokittelu... 8 3. Kulmien mittminen j piirtäminen... 10 4. Ristikulmt j vieruskulmt... 14 5. Suort,

Lisätiedot

Pythagoraan lause. Pythagoras Samoslainen. Pythagoraan lause

Pythagoraan lause. Pythagoras Samoslainen. Pythagoraan lause Pythgorn luse Pythgors Smoslinen Pythgors on legendrinen kreikklinen mtemtiikko j filosofi. Tiedot hänen elämästään ovt epävrmoj j ristiriitisi. Tärkein Pythgorst j pythgorlisi koskev lähde on Lmlihosin

Lisätiedot

10. MÄÄRÄTYN INTEGRAALIN KÄYTTÖ ERÄIDEN PINTA-ALOJEN LASKEMISESSA

10. MÄÄRÄTYN INTEGRAALIN KÄYTTÖ ERÄIDEN PINTA-ALOJEN LASKEMISESSA MAA0 0. Määrätyn integrlin käyttö eräiden pint-lojen lskemisess 0. MÄÄRÄTYN INTEGRAALIN KÄYTTÖ ERÄIDEN PINTA-ALOJEN LASKEMISESSA Edellä on todettu, että f (x)dx nt x-kselin j suorien x =, x = sekä funktion

Lisätiedot

Painopiste. josta edelleen. x i m i. (1) m L A TEX 1 ( ) x 1... x k µ x k+1... x n. m 1 g... m n g. Kuva 1. i=1. i=k+1. i=1

Painopiste. josta edelleen. x i m i. (1) m L A TEX 1 ( ) x 1... x k µ x k+1... x n. m 1 g... m n g. Kuva 1. i=1. i=k+1. i=1 Pinopiste Snomme ts-ineiseksi kpplett, jonk mteriliss ei ole sisäisiä tiheyden vihteluj. Tällisen kppleen pinopisteen sijinti voidn joskus päätellä kppleen muodon perusteell. Esimerkiksi ts-ineisen pllon

Lisätiedot

Johdatus graafiteoriaan

Johdatus graafiteoriaan Johdatus graafitoriaan Syksy 2017 Lauri Hlla Tamprn yliopisto Luonnontitidn tidkunta 2 Luku 1 Pruskäsittitä 1.1 Määritlmiä 1.2 Esimrkkjä 1.3 Trminologiaa 1.4 Joitakin rikoisia yksinkrtaisia graafja 1.5

Lisätiedot

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola Luento 5. Termiinihinnan määräytyminen

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola Luento 5. Termiinihinnan määräytyminen Rahoitusriskit ja johdannaist Matti Estola Lunto 5 rmiinihinnan määräytyminn 1. rmiinin ylinn hinnoittlukaava Mrkitään trmiinisopimuksn kohd-tuudn spot hintaa sopimuksn tkopäivänä S :lla, kohd-tuudn trmiinihintaa

Lisätiedot

Koestusnormit: VDE 0660 osa 500/IEC Suoritettu koestus: Nimellinen virtapiikkien kestävyys I pk. Ip hetkellinen oikosulkuvirta [ka]

Koestusnormit: VDE 0660 osa 500/IEC Suoritettu koestus: Nimellinen virtapiikkien kestävyys I pk. Ip hetkellinen oikosulkuvirta [ka] Oikosulkukestoisuus EC:n mukn Oikosulkukestoisuus DN EN 439-1/EC 439-1:n mukn Tyyppikoestus DN EN 439-1 Järjestelmän tyyppikoestuksen yhteyessä suoritettiin seurvt Rittl-virtkiskojärjestelmien sekä vstvien

Lisätiedot

Käydään läpi: ääriarvo tarkastelua, L Hospital, integraalia ja sarjoja.

Käydään läpi: ääriarvo tarkastelua, L Hospital, integraalia ja sarjoja. DI mtemtiikn opettjksi: Täydennyskurssi, kevät Luentorunko j hrjoituksi viikolle : ti 9.. klo :-5:, to.. klo 9:5-: j klo 4:5-6: Käydään läpi: äärirvo trkstelu, L Hospitl, integrli j srjoj.. Kerrtn äärirvojen

Lisätiedot

1. Derivaatan Testi. Jos funktio f on jatkuva avoimella välillä ]a, b[ ja x 0 ]a, b[ on kriit. tai singul. piste niin. { f (x) > 0, x ]a, x 0 [

1. Derivaatan Testi. Jos funktio f on jatkuva avoimella välillä ]a, b[ ja x 0 ]a, b[ on kriit. tai singul. piste niin. { f (x) > 0, x ]a, x 0 [ 1. Derivtn Testi Jos funktio f on jtkuv voimell välillä ], b[ j x 0 ], b[ on kriit. ti singul. piste niin { f (x) < 0, x ], x 0 [ f x (x) > 0, x ]x 0, b[ 0 on lokli minimipiste (1) { f (x) > 0, x ], x

Lisätiedot

Asentajan ja käyttäjän viiteopas

Asentajan ja käyttäjän viiteopas Asntjn j käyttäjän viitops VRV IV järjstlmän ilmstointilit REYQ8T7Y1B REYQ10T7Y1B REYQ12T7Y1B REYQ14T7Y1B REYQ16T7Y1B REYQ18T7Y1B REYQ20T7Y1B REMQ5T7Y1B Asntjn j käyttäjän viitops VRV IV järjstlmän ilmstointilit

Lisätiedot

ILMAILUHALLINTO LUFTFARTSFÖRVALTNINGEN FINNISH CIVIL AVIATION AUTHORITY

ILMAILUHALLINTO LUFTFARTSFÖRVALTNINGEN FINNISH CIVIL AVIATION AUTHORITY TARKASTUSLENTOLAUSUNTO CPL(H) Hkijn sukunimi: Lupkirjn lji: Etunimi: Lupkirjn numro: Vltio: Hkijn llkirjoitus: Fi Lntoko: Trkstuslnto: Hylätyn trkstuslnon uusint 1 Lntokoulutuksn toriosuus Hkij on suorittnut

Lisätiedot

811312A Tietorakenteet ja algoritmit Kertausta jälkiosasta

811312A Tietorakenteet ja algoritmit Kertausta jälkiosasta 811312A Tietorakenteet ja algoritmit 2016-2017 Kertausta jälkiosasta IV Perustietorakenteet Pino, jono ja listat tunnettava Osattava soveltaa rakenteita algoritmeissa Osattava päätellä operaatioiden aikakompleksisuus

Lisätiedot

Syksyn 2015 Pitkän matematiikan YO-kokeen TI-Nspire CAS -ratkaisut

Syksyn 2015 Pitkän matematiikan YO-kokeen TI-Nspire CAS -ratkaisut Sksn 0 Pitkän mtemtiikn YO-kokeen TI-Nspire CAS -rtkisut Tekijät: Olli Krkkulinen Rtkisut on ldittu TI-Nspire CAS -tietokoneohjelmll kättäen Muistiinpnot -sovellust. Kvt j lskut on kirjoitettu Mth -ruutuihin.

Lisätiedot

Digitaalinen videonkäsittely Harjoitus 5, vastaukset tehtäviin 25-30

Digitaalinen videonkäsittely Harjoitus 5, vastaukset tehtäviin 25-30 Digitlinen videonkäsittely Hrjoitus 5, vstukset tehtäviin 5-30 Tehtävä 5. ) D DCT sdn tekemällä ensin D DCT kullekin riville, j toistmll D DCT tuloksen sdun kuvn srkkeill. -D N-pisteen DCT:, k 0 N ( k),

Lisätiedot

TASORITILÄN ASENNUS SEKÄ ALUSVALUN SIISTIMINEN ANKKURIREIKIEN PORAUS POIKKILEIKKAUS REUNAPALKISTA KANNATTIMEN KOHDALLA ALUSVALU KANNATTIMEN ASENNUS

TASORITILÄN ASENNUS SEKÄ ALUSVALUN SIISTIMINEN ANKKURIREIKIEN PORAUS POIKKILEIKKAUS REUNAPALKISTA KANNATTIMEN KOHDALLA ALUSVALU KANNATTIMEN ASENNUS 12*1 6 1*1 - - 6 6 OS-6 IP1 OS-6 IP1 6 4*2 3 OS-6 IP1 OS-6 IP1 99-12*1 24 1*1 OS-6 IP1 HVINNKUV 1*1 1*1 OSLUTTLO KOKOONPNOLL R1Y-1, JOT VLMISTTN 1 KPPLTT PL* S3K2 42.1.9 1 PL*122 S3K2 371.1 1. 1 PL1*9

Lisätiedot

Rekursioyhtälön ratkaisutapa #1: iteratiivinen korvaus

Rekursioyhtälön ratkaisutapa #1: iteratiivinen korvaus NodeCount(v /* lskee solmun v lipuun solmujen lukumäärän */ if solmu v on null return 0 else return + NodeCount(v.left + NodeCount(v.right Rekursio: lgoritmi kutsuu itseään Usein hjot j hllitse -perite:

Lisätiedot

TIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy Antti-Juhani Kaijanaho. 22. syyskuuta 2016

TIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy Antti-Juhani Kaijanaho. 22. syyskuuta 2016 lusekkeet, lusekkeet, TIEA241 Automtit j kieliopit, syksy 2016 Antti-Juhni Kijnho lusekkeet j smuus TIETOTEKNIIKAN LAITOS 22. syyskuut 2016 Sisällys lusekkeet, lusekkeet lusekkeet j smuus j smuus lusekkeet

Lisätiedot

Teoriaa tähän jaksoon on talvikurssin luentomonisteessa luvussa 10. Siihen on linkki sivulta

Teoriaa tähän jaksoon on talvikurssin luentomonisteessa luvussa 10. Siihen on linkki sivulta Jkso 10. Sähkömgneettinen induktio Näytä ti plut tämän jkson tehtävät viimeistään tiistin 13.6.2017. Ekstr-tehtävät vstvt kolme tvllist tehtävää, kun lsketn lskuhrjoituspisteitä. Teori tähän jksoon on

Lisätiedot

OUML7421B3003. Jänniteohjattu venttiilimoottori KÄYTTÖKOHTEET TEKNISET TIEDOT OMINAISUUDET SOPIVAT VENTTIILIT TUOTETIEDOT. i OUV5049 i OUV5050

OUML7421B3003. Jänniteohjattu venttiilimoottori KÄYTTÖKOHTEET TEKNISET TIEDOT OMINAISUUDET SOPIVAT VENTTIILIT TUOTETIEDOT. i OUV5049 i OUV5050 OUML7421B3003 Jänniteohjttu venttiilimoottori TUOTETIEDOT OMINAISUUDET Helppo j nope sent Ei trvitse erillistä sennustelinettä Ei trvitse liikepituuden säätöä Momenttirjkytkimet Käsikäyttömhdollisuus Mikroprosessorin

Lisätiedot

y 1 = f 1 (t,y 1,,y n ) y 2 = f 2 (t,y 1,,y n ) (1) y n = f n (t,y 1,,y n ) DY-ryhmään liittyvä alkuarvotehtävä muodostuu ryhmästä (1) ja alkuehdoista

y 1 = f 1 (t,y 1,,y n ) y 2 = f 2 (t,y 1,,y n ) (1) y n = f n (t,y 1,,y n ) DY-ryhmään liittyvä alkuarvotehtävä muodostuu ryhmästä (1) ja alkuehdoista 9 5 DIFFERENTIAALIYHTÄLÖRYHMÄT 5. Esimmäis krtluvu diffrtilihtälörhmät Diffrtilihtälörhmiä trvit usiss sovlluksiss. Näistä usimmt void mllit simmäis krtluvu diffrtilihtälörhmi vull. Esimmäis krtluvu diffrtilihtälörhmä

Lisätiedot

θ 1 θ 2 γ γ = β ( n 2 α + n 2 β = l R α l s γ l s 22 LINSSIT JA LINSSIJÄRJESTELMÄT 22.1 Linssien kuvausyhtälö

θ 1 θ 2 γ γ = β ( n 2 α + n 2 β = l R α l s γ l s 22 LINSSIT JA LINSSIJÄRJESTELMÄT 22.1 Linssien kuvausyhtälö 22 LINSSIT JA LINSSIJÄRJSTLMÄT 22. Linssien kuvusyhtälö Trkstelln luksi vlon tittumist pllopinnll (krevuussäde R j krevuuskeskipiste C) kuvn mukisess geometriss. Tässä vlo siis tulee ineest ineeseen 2

Lisätiedot

II.1. Suppeneminen., kun x > 0. Tavallinen lasku

II.1. Suppeneminen., kun x > 0. Tavallinen lasku II. EPÄOLEELLISET INTEGRAALIT nt II.. Suppeneminen Esim. Olkoon f() =, kun >. Tvllinen lsku = / =. Kuitenkn tätä integrli ei ole ikisemmss mielessä määritelty, kosk f ei ole rjoitettu välillä [, ] (eikä

Lisätiedot

ICS-C2000 Tietojenkäsittelyteoria Kevät 2016

ICS-C2000 Tietojenkäsittelyteoria Kevät 2016 ICS-C Tietojenkäsittelyteori Kevät 6 Kierros 8, 7.. mliskuut Demonstrtiotehtävien rtkisut D: Määrittele Turingin koneen stndrdimllin muunnelm, joss koneen työnuh on molempiin suuntiin ääretön, j osoit

Lisätiedot

Lue tämä Pika-asennusopas ennen koneen käyttöä varmistuaksesi asetusten ja asennuksen oikeasta suorituksesta.

Lue tämä Pika-asennusopas ennen koneen käyttöä varmistuaksesi asetusten ja asennuksen oikeasta suorituksesta. Pik-snnusops Aloit tästä MFC-250C MFC-290C MFC-297C Lu tämä Pik-snnusops nnn konn käyttöä vrmistukssi stustn j snnuksn oikst suorituksst. VAROITUS Nout näitä vroituksi mhollistn hnkilövhinkojn välttämisksi.

Lisätiedot

Numeeriset menetelmät TIEA381. Luento 9. Kirsi Valjus. Jyväskylän yliopisto. Luento 9 () Numeeriset menetelmät / 29

Numeeriset menetelmät TIEA381. Luento 9. Kirsi Valjus. Jyväskylän yliopisto. Luento 9 () Numeeriset menetelmät / 29 Numeeriset menetelmät TIEA381 Luento 9 Kirsi Vljus Jyväskylän yliopisto Luento 9 () Numeeriset menetelmät 17.4.2013 1 / 29 Luennon 9 sisältö Numeerisest integroinnist Newtonin j Cotesin kvt Luento 9 ()

Lisätiedot

Juuri 10 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty

Juuri 10 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty Juuri 0 Thtävin ratkaisut Kustannusosakyhtiö Otava päivittty 9..08 Kokoavia thtäviä ILMAN TEKNISIÄ APUVÄLINEITÄ. a) Kirjoittaan kskiarvoll lausk :n avulla ja ratkaistaan yhtälöstä. π 4 π 4π :4 π 4 a b

Lisätiedot

solmujoukko V omassa säiliössä (sekvenssi) kaarijoukko E kaarialkio-säiliössä kussakin kaarialkiossa viite sen alku- ja loppusolmuun

solmujoukko V omassa säiliössä (sekvenssi) kaarijoukko E kaarialkio-säiliössä kussakin kaarialkiossa viite sen alku- ja loppusolmuun Grf-tetorkenteen toteutus Grfn toteutus? Perustp : krlst e f Tetorkenteet, syksy 7 Grf-tetorkenteen toteutus Perusopertoen työmäärä krlstss...: ovtko solmut u j v verekkäsä?: O(m) solmun lsäys: O() solmun

Lisätiedot

Kertausosa. Kertausosa. Verrattuna lähtöarvoon kurssi oli laskenut. Kalliimman tukkuhinta 1,2 480 = 576 Kalliimman myyntihinta 1,3

Kertausosa. Kertausosa. Verrattuna lähtöarvoon kurssi oli laskenut. Kalliimman tukkuhinta 1,2 480 = 576 Kalliimman myyntihinta 1,3 Kertusos. ) Edullisemm hit 480, = 64 Klliimm tukkuhit, 480 = 576 Klliimm myytihit, 576 = 748,80 b) 748,80 64 = 0,666... = 6,66% 7% 748,80. Liittymä puhelimell mks khde vuode ik 4 8,50 = 684. Liittymä ilm

Lisätiedot

1. Laske sivun 104 esimerkin tapaan sellainen likiarvo luvulle e, että virheen itseisarvo on pienempi kuin 10 5.

1. Laske sivun 104 esimerkin tapaan sellainen likiarvo luvulle e, että virheen itseisarvo on pienempi kuin 10 5. MATEMATIIKAN JA TILASTOTIETEEN LAITOS Analyysi II Harjoitus Ratkaisuhdotuksia Aapo Tvanlinna. Lask sivun 4 simrkin tapaan sllainn likiarvo luvull, ttä virhn itsisarvo on pinmpi kuin 5. Huomataan nsin,

Lisätiedot

9 A I N. Alkuperäinen piiri. Nortonin ekvivalentti R T = R N + - U T = I N R N. Théveninin ekvivalentti DEE-11110 SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET

9 A I N. Alkuperäinen piiri. Nortonin ekvivalentti R T = R N + - U T = I N R N. Théveninin ekvivalentti DEE-11110 SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET DEE11110 SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET http://www.tut.fi/smg/course.php?id=57 Rtkisut Hrjoitukset 3, 2014 Tehtävä 1. Pyydetään muodostmn nnetun piirin Nortonin ekvivlentti. Nortonin, smoin kuin Theveninin,

Lisätiedot

58131 Tietorakenteet (kevät 2009) Harjoitus 11, ratkaisuja (Topi Musto)

58131 Tietorakenteet (kevät 2009) Harjoitus 11, ratkaisuja (Topi Musto) 811 Tietorakenteet (kevät 9) Harjoitus 11, ratkaisuja (Topi Musto) 1. Bellmanin-Fordin algoritmin alustusvaiheen jälkeen aloitussolmussa on arvo ja muissa solmuissa on arvo ääretön. Kunkin solmun arvo

Lisätiedot

Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 (CHEM) Laskuharjoitus 4 / vko 47, mallivastaukset

Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 (CHEM) Laskuharjoitus 4 / vko 47, mallivastaukset Differentili- j integrlilskent (CHEM) Lskuhrjoitus / vko 7, mllivstukset Johdntotehtävä x dx = ln.693, joten rvo ln voidn pproksimoid integroimll numeerisesti funktiot x välillä [,]. Jetn väli [,] khteen

Lisätiedot