Inkoon kunta Esikoulukerhon sekä aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma kevät 2018

Transkriptio

1 Inkn kunta Esikulukerhn sekä aamu- ja iltapäivätiminnan timintasuunnitelma kevät

2 1. Esikulukerhn sekä aamu- ja iltapäivätiminnan järjestäminen Timinta- ajatus 1.2 Timinnan tehtävä ja timintaa hjaavat linjaukset 1.3 Arvphja 2. Yhteistyö Kdin ja kulun kasvatustyön tukeminen 2.2 Yhteistyö varhaiskasvatuksen, esipetuksen ja peruspetuksen kanssa 2.3 Yhteistyö ppilashulln kanssa 3. Timintaa hjaavia periaatteita Hyvinvinnin, tunne-elämän ja ssiaalisen kehityksen tukeminen 3.2 Eettisen kasvun tukeminen 3.3 Lapsen sallisuus 3.4 Osallisuuden, yhdenvertaisuuden ja tasa-arvn edistäminen sekä ssiaalinen vahvistaminen 3.5 Lunnn ja ympäristön humiiminen timinnassa 3.6 Kestävän elämäntavan välttämättömyys 3.7 Kulttuurinen mninaisuus rikkautena 3.8 KiVa Kulu 3.9 Liikkuva kulu 4. Tukea tarvitsevat lapset Aamu- ja iltapäivätiminta tukitimena 4.2 Yhteistyö timinnan alkaessa 5. Suunnittelu Timipaikkakhtainen lukuvusisuunnitelma 5.2 Timinnan sisällön vusisuunnitelma 5.3 Päivähjelma 5.4 Timinnan suunnitteluun ja tiedttamiseen varattava aika 6. Aamu- ja iltapäivätiminnan järjestäminen Timinnan laajuus ja lapsiryhmien kk 6.2 Timintaan hakeminen 6.3 Timintamaksut 6.4 Maksun perimättä jättäminen tai alentaminen 6.5 Timinta-ajan muuts ja paikan irtisanminen 6.6 Kulkeminen ja kuljetukset 6.7 Turvallisuus 6.8 Vakuutukset 1

3 6.9 Välipala 7. Timinnan järjestämisen vusikell kevät Henkilöstö Kelpisuus 8.2 Rikstaustan selvittäminen 8.3 Lasta kskevien asiiden salassapitvelvllisuus 9. Seuranta ja arviinti Esikulukerhn sekä aamu- ja iltapäivätiminnan järjestäminen Aamu- ja iltapäivätiminnalla tarkitetaan peruspetuslain (628/1998) 1 8 a luvun mukaista peruspetuksen ppilaille suunnattua hjattua timintaa, jnka kknaisuudesta kunta vastaa. Peruspetuslain mukaisesti Opetushallitus päättää aamu- ja iltapäivätiminnan tavitteista ja keskeisistä sisällöistä antamalla timintaa varten peruspetuslain (1136/2003) 48 a:n mukaisesti perusteet 2. Aamu- ja iltapäivätiminta tulee järjestää näiden perusteiden mukaisesti. Inkn kunta alitti varhaiskasvatuksen täydentävän päivähidn tarjamisen esikulukerhna. Esikulukerh timii kulussa aamu- ja iltapäivätiminnan rinnalla. Timintasuunnitelma kskee myös esikulukerha. Pikkeuksena n esikulukerhmaksuihin liittyvä luku. Kunta vi itse päättää aamu- ja iltapäivätiminnan maksuista tiettyjen rajjen sisällä. Sen sijaan esikulukerhn maksuja säätelee sittain varhaiskasvatuksen asiakasmaksulaki. Tässä timintasuunnitelmassa käytetään esikulukerhsta sekä aamu- ja iltapäivätiminnasta luettavuuden takia nimitystä aamu- ja iltapäivätiminta. Timintasuunnitelmassa käytetyt termit määritellään siten, että timinnan järjestäjällä tarkitetaan kuntaa, palveluntuttajalla tarkitetaan yksityistä tai julkista palveluntuttajaa ja timintapaikalla paikkaa, missä esikulukerha sekä aamu- ja iltapäivätimintaa pidetään. 1.1 Timinta-ajatus Timintasuunnitelma n laadittu tukemaan ennen ja jälkeen kulupäivän järjestettävää timintaa. Tavitteena edistää laadukkaan timinnan yhdenmukaisuutta kaikissa Inkn 1 Peruspetuslaki 682/1998) 48 a, b, c, d, e, f (Laki peruspetuslain muuttamisesta 1136/2003) 2 Laki peruspetuslain muuttamisesta 48 a 3.mm. 2

4 kunnan timintapaikissa. Timintasuunnitelmassa määritellään timinnan periaatteet, jnka mukaan timinta järjestetään niin palveluntuttajien kuin kunnan mana timintana. Kunta vastaa timinnasta kknaisuudessaan. Inkn hallintsäännön mukaan sivistys- ja hyvinvintilautakunta hyväksyy aamu- ja iltapäivätiminnan timintasuunnitelman sekä päättää timinnan valinta- ja maksuperusteista. Timinnasta vastaa sivistystimenjhtaja. Kulujen rehtrit timivat Inkn kunnan timintapaikkjen henkilökunnan lähiesimiehinä. Timintasuunnitelma n työväline rehtreille, hjaajille ja palveluntuttajille. Lasten hultajilla ja muilla kiinnstuneilla n mahdllisuus saada timintasuunnitelman kautta tieta siitä, miten Inkssa aamu- ja iltapäivätiminta järjestetään. Tämä timintasuunnitelma n vimassa Timintasuunnitelma päivitetään lukuvusittain ja se hyväksytään Inkn kunnan sivistys- ja hyvinvintilautakunnassa. Timinnan suunnittelussa tetaan humin lasten ja hultajien tiveet ja tarpeet. 1.2 Timinnan tehtävä ja timintaa hjaavat linjaukset Aamu- ja iltapäivätiminnalla pyritään vähentämään lasten yksinäistä aikaa ilman turvallisen aikuisen läsnäla ja hjausta ennen ja jälkeen kulupäivän. Timinnan järjestämiseen liittyvien ratkaisujen, timintatapjen ja timintaympäristön tulee tukea asetettujen tavitteiden saavuttamista. Timinnassa hulehditaan timintaympäristön turvallisuudesta ja siitä, että lapset eivät judu kiusaamisen, häirinnän tai väkivallan khteiksi. Aamu- ja iltapäivätiminta vahvistaa lasten itseluttamusta ja mnipulisten vurvaikutustaitjen kehittymistä. Se innstaa ja tukee lapsia myös mien vahvuuksien löytämiseen ja man saamisen kehittämiseen. Timinta valmentaa itsestä hulehtimiseen ja antaa mahdllisuuksia luvaan itsensä tteuttamiseen. Hyvin ja laadukkaasti järjestettynä timinta hjaa lasten tarpeet ja edellytykset humin ttaen lapsia kasvamaan vähitellen aktiiviseen, terveelliseen ja kestävään elämäntapaan sekä elämään kansainvälistyneessä ja teknlgisituneessa maailmassa. Timinnan suunnittelussa tetaan humin sekä yksilölliset että yhteisölliset näkökhdat. Timinta n ryhmätimintaa, ja ryhmää hjaavat säännöt ja arvt muvaavat saltaan lasten ssiaalista kasvua. Tavitteena n tarjta lapsille heidän tarpeitansa vastaavaa, mnipulista ja virkistävää timintaa sekä antaa myös mahdllisuus lepn ja itsekseen lemiseen. Kulupäivän aikana tapahtuneet asiat ja lasten mat kkemukset tulee mahdllisuuksien mukaan ttaa timinnassa humin. Aamu- ja iltapäivätimintaa tulee rakentaa jatkumna varhaiskasvatuksen, esi- ja peruspetuksen kasvatustehtävälle. Timinnalla n ma erityislunteensa, sillä se perustuu vapaaehtisuuteen ja sijittuu lasten vapaa- aikaan. Lasten kknaisvaltaisen hyvinvinnin edistäminen tteutuu parhaiten lunnllisia kasvuympäristöjä ja pedaggista asiantuntemusta hyödyntämällä ja yhdistämällä. Tavitteena n avin, rhkaiseva ja kiireetön ilmapiiri. 3

5 Lasten itsenäisyys lisääntyy kasvun myötä vähitellen, mutta lapset tarvitsevat vielä aikuisen turvaa, läsnäla ja hjausta. Timinnassa tulee lla riittävä määrä kelpisuuden maavia, saavia ja ammattitaitisia hjaajia. Timinnan suunnittelussa ja tteuttamisessa hyödynnetään eri timijiden välistä mniammatillista yhteistyötä ja yhteistyötä perheiden kanssa. Yhteistyön tarkituksena n lisätä tuntemusta lapsista ja auttaa heidän tarpeidensa tunnistamista sekä parantaa timinnan laatua. Työsuhteiden pitkäkestisuus edistää ihmissuhteiden pysyvyyttä, jka pulestaan lisää lasten turvallisuuden tunnetta ja hjaajan mahdllisuutta tukea lasten kehitystä. Aamu- ja iltapäivätiminta sisältyy kunnalliseen lasten- ja nurten hyvinvintisuunnitelmaan 3. Timintaa järjestettäessä tetaan humin eri kieliryhmien 4 tarpeet sekä eri- ikäisten lasten tarpeet. Myös eri kulttuuriryhmiin kuuluvien lasten tarpeet samin kuin paikalliset erityispiirteet tetaan humin mahdllisimman hyvin. 3 Lastensujelulaki (417/2007) 12 4 Peruspetuslaki 48 b 3 mm. (1136/2003) 4

6 1.3 Arvphja Inkn kunnan aamu- ja iltapäivätiminta tukee esi- ja peruspetuksen arvjen tteutumista. INKOON KUNNAN ARVOPOHJA Timimme Inkn kuluissa niin, että jkainen lapsi ppii hyväksymään ja kunniittamaan itseään, tisia ihmisiä ja ympäristöään. Edistämme erilaisuuden näkemistä vahvuutena. Pidämme hulta siitä, että ppimis- ja kasvuympäristö n turvallinen. Kulttuurinen mninaisuus rikkautena Luvuus Vurvaikutus Myönteisten muutsten pulesta timiminen Sumalainen kulttuuriperintö Oman kulttuuri-identiteetin rakentuminen Kasvu aktiiviseksi timijaksi Kiinnstus Ihmisyys, sivistys, tasa-arv ja demkratia Kasvu ihmisyyteen Elämän, ihmisikeuksien ja ihmisarvn kunniittaminen Vastuun ttaminen, itsesäätely Tait tehdä ratkaisuja Hyvinvinnin, demkratian, tasa-arvn ja laajan yhdenvertaisuuden edistäminen Kestävän elämäntavan välttämättömyys Lunta vaalivan elämäntavan ja kulttuurin luminen Kestävän kehityksen maksuminen ja sen mukaisesti timiminen Oppilaan ainutlaatuisuus ja ikeus hyvään petukseen Kkemus sallisuudesta Yhteisön timinnan ja hyvinvinnin rakentaminen yhdessä Kulun ja ktien yhteiseen arvphdintaan perustuva yhteistyö Lapsi n ainutlaatuinen ja arvkas juuri sellaisena kuin hän n. Häntä kuunnellaan, arvstetaan ja hänen ppimisestaan ja hyvinvinnistaan välitetään Kannustus ja yksilöllinen tuki Oman arvperustan rakentaminen 5

7 2. Yhteistyö 2.1 Kdin ja kulun kasvatustyön tukeminen Ktien työtä tuettaessa lähtökhtana n, että lapsen hultajilla n ensisijainen vastuu lapsen kasvatuksesta. Ohjaajilla n timinnassa ammatillinen vastuu lapsen kasvatuksesta. Kdin ja kulun kasvatustyön tukeminen edellyttää keskinäiseen kunniitukseen ja tasa-arvisuuteen perustuvaa yhteistyötä. Kteja kannustetaan sallistumaan yhteistyöhön ja edistetään hultajien aktiivista rlia. Yhteistyö timinnan ja kdin välillä edellyttää avinta ja luttamuksellista vurvaikutusta ja tiedttamista. Yhteistyölle tulee timintapaikkakhtaisesti luda selkeät yhteistyömallit ja -rakenteet. Hyvän yhteistyön lähtökhtana vat: Keskinäinen arvstus Tisen kuuleminen Kunniitus Luttamus Vurpuhelu 2.2 Yhteistyö varhaiskasvatuksen, esipetuksen ja peruspetuksen kanssa Aamu- ja iltapäivätiminta timii yhteistyössä esi- ja alkupetuksen kanssa, tavitteena tiivis ja saumatn yhteistyö lapsen parhaaksi. Timintaa rakennetaan jatkumna varhaiskasvatuksen sekä esi- ja peruspetuksen kasvatustehtävälle, tuttujen aikuisten pysyessä lapsen ympärillä lapsen kasvaessa. Kasvun ja ppimisen plku etenee luntevasti ja jhdnmukaisesti eri timintjen välillä ja lu perustaa elinikäiselle ppimiselle. On tärkeää, että lapsen kknaispäivän ajan kulun henkilöstö timii keskenään luntevassa vurvaikutuksessa. Yhteistyöllä ludaan rakenteet timivalle ja lapsen edun mukaiselle yhteistyölle sekä yhteiselle timintakulttuurille. Nivelvaihepalaverit varhaiskasvatuksen, esi- ja alkupetushenkilöstön sekä esikulukerhn ja aamu- ja iltapäivätiminnan henkilöstön välillä tulee järjestää säännöllisesti keväisin, jtta tiednsiirt eri timintjen välillä tteutuu. Hultajien luvalla esikulukerhn sekä aamu- ja iltapäivätiminnan henkilökunta vi tutustua lapsen yksilölliseen varhaiskasvatussuunnitelmaan ennen kuin lapsi siirtyy esikuluun ja sen yhteydessä tteutettavaan aamu- ja iltapäivätimintaan. Inkn kunnassa suuri sa aamu- ja iltapäivätiminnanhjaajista timii kkpäivätyössä myös kulunkäynninhjaajina. Tämä helpttaa kulun ja aamu- ja iltapäivätiminnan välistä yhteistyötä, lisää ppilaan tuntemusta ja mahdllistaa sen, että tuttu ja turvallinen aikuinen seuraa lapsen mukana kk päivän ajan. 6

8 Lapsen tehdessä ktitehtäviään iltapäivätiminnassa hjaajat vat yhteydessä lapsen lukanpettajaan ja ktiin, js niitä tehdessä havaitaan, että lapsella ilmenee ppimisen haasteita. Ohjaajat tiedttavat kulua ja ktia myös muista havainnistaan, jtka vivat mahdllisesti vaikuttaa lapsen kasvuun, kehitykseen tai ppimiseen. 2.3 Yhteistyö ppilashulln kanssa Inkn kunnassa tteutettavan ppilashulln lennaisena tavitteena n ppimisen esteiden ja muiden ngelmien ehkäiseminen ja varhainen tunnistaminen. Tavitteena n myös välittämisen, hulenpidn ja myönteisen vurvaikutuksen timintakulttuurin edistäminen kuluyhteisössä. Oppilashulllla edistetään lapsen ppimista, tasapainista kasvua ja kehitystä. Oppilashulta tteutetaan yhteistyössä ppilaan ja hänen hultajiensa kanssa. Oppilashulttyötä hjaavat luttamuksellisuus, kunniittava suhtautuminen ppilaaseen ja hultajaan sekä heidän sallisuutensa tukeminen. Oppilashulttyössä tetaan aina humin lapsen edun ensisijaisuus. Aamu- ja iltapäivätiminta yhdessä ppilashulln palveluita tuttavan henkilöstön kanssa tukee lapsen kknaisvaltaista hyvinvintia ja kulunkäyntiä. Ohjaajat sallistuvat 7

9 kulukhtaisen yhteisöllisen ppilashultryhmän kkuksiin vähintään kerran lukuvuden aikana sekä yksittäistä ppilasta tai ppilasryhmää kskevaa asiaa käsittelevään asiantuntijaryhmään tarvittaessa. Aamu- ja iltapäivätiminta humiidaan myös sana Inkn kunnan ppilashultsuunnitelmaa lasten ja nurten ngelmia ehkäisevänä ja hyvinvintia edistävänä timenpiteenä. 3. Timintaa hjaavia periaatteita 3.1 Hyvinvinnin, tunne-elämän ja ssiaalisen kehityksen tukeminen Aamu- ja iltapäivätiminnan tavitteena n lasten hyvinvinnin, tunne-elämän, ja ssiaalisen kehityksen tukeminen. Ohjaajan myönteisellä suhtautumisella ja läsnällla n tässä suuri merkitys. On tärkeää, että jkainen lapsi kkee levansa arvstettu ja hyväksytty. Lapset tarvitsevat myös kaveripiirin hyväksyntää ja tunteen ryhmään kuulumisesta. Yhdessä timimalla pitaan ssiaalisessa vurvaikutuksessa tarvittavia taitja, kuten vastavurisuutta ja erimielisyyksien ratkaisua myönteisin keinin. Lapsia hjataan tunnistamaan erilaisia tunteita ja säätelemään maa timintaansa. 3.2 Eettisen kasvun tukeminen Aamu- ja iltapäivätiminta tukee lasten eettistä kasvua ja käsitystä ihmisten yhdenvertaisuudesta. Timinnan eettisenä lähtökhtana n esi- ja peruspetuksen arvperusta sekä kdin ja kulun kanssa yhdessä svitut kasvatukselliset periaatteet ja käytännöt. Aamu- ja iltapäivätiminnassa krstuu lapsilähtöisyys. Jkainen lapsi nähdään arvkkaana yksilönä. Lapset vat ikä- ja kehitysvaiheensa mukaisesti itsestään ja teistaan vastuullisia. He tarvitsevat eettisessä ajattelussaan ja vurvaikutustaidissaan aikuisten hjausta. Eettisessä kasvatuksessa ja yhdenvertaisuuden tukemisessa n tärkeää erityisesti aikuisten antama malli ja ryhmän vurvaikutussuhteet. Arkipäivän tilanteissa khdattavista eettisistä kysymyksistä keskustellaan yhdessä lasten kanssa. Aamu- ja iltapäivätiminta tukee peruspetuksen kasvatustavitteita. Lapsia kasvatetaan khtaamaan arvstavasti muita ihmisiä sekä nudattamaan hyviä tapja. 3.3 Lapsen sallisuus Lapsen sallisuus kstuu ikeudesta saada tieta itseä kskevista suunnitelmista, päätöksistä, ratkaisuista, timenpiteistä ja niiden perusteluista sekä mahdllisuuksista ilmaista mielipiteensä ja vaikuttaa näihin asiihin. Vastavurisuus n lennaista: vaikuttaminen ei le mahdllista, js ei pääse mukaan asiiden käsittelyyn eikä saa niistä tieta. Osallistuminen n timintaa, jssa sallisuus usein knkretisituu. Lapsen sallisuuden kannalta n tärkeää, että lapsi näkee man sallistumisensa vaikutuksen ja tulksen. 8

10 Lapset sallistuvat timinnan sisällön suunnitteluun mnin eri tavin. Suunnitteluun sallistuminen järjestetään tilannekhtaisesti lasta kuulemalla, eri tavin äänestämällä tai yhteisissä keskusteluissa. Usein lapset saavat ehdttaa itse, mitä tehdään ja missä. Tämä mahdllistaa sen, että sekä yksittäisten lasten kuten myös ryhmän tiveet ja tarpeet tulevat esille ja ne vidaan ttaa humin timintaa järjestettäessä. Lapsilta kysellään heidän mia kiinnstuksen khteita ja heidän tiveitansa tteutetaan mahdllisuuksien mukaan seuraavan kuukauden tai lukukauden aikana. 3.4 Osallisuuden, yhdenvertaisuuden ja tasa-arvn edistäminen sekä ssiaalinen vahvistaminen Aamu- ja iltapäivätiminnassa tavitteena n sallisuuden, yhdenvertaisuuden ja tasaarvn edistäminen sekä ssiaalinen vahvistaminen. Timinta tteutetaan niin, että se lisää lasten nnistumisen kkemuksia ja sallisuutta. On tärkeää, että lapset tulevat kuulluksi timinnassa ja vivat sallistua sen suunnitteluun ja tteuttamiseen. Humita kiinnitetään erityistä tukea tarvitsevien ja eri kulttuuritaustaisten lasten sallistumisen edistämiseen. Timinnassa kunniitetaan lasten maa kieli- ja kulttuuritaustaa sekä elämäntapaa ja -arvja. Samalla hulehditaan, että kukaan ei judu muita hunmpaan asemaan esimerkiksi etnisen alkuperänsä, sukupulensa, ikänsä, uskntnsa tai vammansa vuksi. Suunnittelussa ja tteutuksessa tetaan humin tyttöjen ja pikien kehityksen ert ja erilaiset tarpeet. 3.5 Lunnn ja ympäristön humiiminen timinnassa Inkn kunnalla n rikkautenaan lunt, jka ympäröi jkaista timintapaikkaa. Aamu- ja iltapäivätimintaa suunniteltaessa humiidaan lunnnläheisyys, tavitteena lunnsta ja ulkilusta nauttiminen kaikkina vudenaikina säästä riippumatta. Aamu- ja iltapäivätiminnassa halutaan kehittää lasten taita lla vastuullisia lähiympäristön ja kulttuuriperinnön vaalijita. 3.6 Kestävän elämäntavan välttämättömyys Aamu- ja iltapäivätiminnan timintakulttuuria ja timinnan sisältöä kehitettäessä humiidaan kestävän elämäntavan välttämättömyys. Timinnalla edistetään lapsen lunnntuntemusta ja syvennetään lapsen ja lunnn välistä suhdetta. Henkilökunnan timiessa esimerkkinä, lapsia hjataan maksumaan ympäristövastuullinen sekä lunta kunniittava elämäntapa sekä autetaan ymmärtämään mien elämäntapjen merkitys paitsi itselle, myös lähiyhteisöille, yhteiskunnalle ja lunnlle. Aamu- ja iltapäivätiminnassa pyritään ehkäisemään jätteen syntyä sekä kierrättämään ja uudelleen käyttämään käyttökelpista materiaalia. 9

11 3.7 Kulttuurinen mninaisuus rikkautena Aamu- ja iltapäivätiminnassa nähdään kaksikielisyys ja kulttuurien mninaisuus rikkautena. Timinta tukee lasten man kulttuuri-identiteetin rakentumista sekä lapsen kiinnstusta muita kulttuureita khtaan. Mnikulttuurisuuden khtaaminen edesauttaa lapsen kasvua aktiiviseksi timijaksi massa kulttuurissaan ja yhteisössään. Mnikulttuurisuudesta, kulttuurien eravaisuuksista sekä niiden yhtäläisyyksistä keskustellaan avimesti. Eri kulttuureihin tutustumalla vidaan mnipulistaa timintaa, lisätä ymmärrystä ja vähentää ennakkluulja sekä rikastuttaa yhdessäla. Kunniitusta ja luttamusta muita ihmisiä, ihmisryhmiä sekä kansja khtaan vahvistetaan kaikessa timinnassa. 3.8 KiVa Kulu KiVa Kulu 5 n kiusaamisen vastainen timenpidehjelma, jka n kehitetty Turun ylipistn psyklgian ppiaineen ja Oppimistutkimuksen keskuksen yhteistyönä. KiVa Kulun n tdettu vähentävän kiusaamista ja lisäävän kuluhyvinvintia. Inkn kunta n llut mukana KiVa Kulu- hankkeessa syksystä 2010 lähtien. Hankkeen tavitteena n vähentää ja ennaltaehkäistä kulukiusaamista sekä minimida kiusaamisesta aiheutuvia seurauksia. Aamu- ja iltapäivätiminta timii yhteistyössä kdin ja kulun kanssa KiVa- hankkeen tteutumiseksi. 3.9 Liikkuva kulu Inkn kunnalle n myönnetty valtinavustusta Liikkuva kulu- hjelmaan kaikissa kuluissa. Kska aamu- ja iltapäivätiminta n kiinteä sa kulun timintaa ja timintakulttuuria, n Liikkuva kulu- hankkeen tteuttaminen myös siellä luntevaa. Lapsille annetaan mahdllisuus sallistua liikunnallisten tukiiden ja fyysistä aktiivisuutta lisäävän ympäristön suunnitteluun. Mahdllisuus vaikuttaa lisää lapsen halua sallistua ja samalla mtivi lasta liikkumaan. 4. Tukea tarvitsevat lapset Aamu- ja iltapäivätiminta vahvistaa lasten kknaisvaltaista kasvua ja kehitystä. Sillinkin, kun kyse n tukea tarvitsevista lapsista, timinnan järjestämisen ja tteuttamisen lähtökhtana vat aamu- ja iltapäivätiminnan yleiset tavitteet ja sisällöt. Työskentelytapjen ja timintaympäristön suunnittelussa tulee ttaa humin lasten ikä ja kehitysvaihe sekä yksilölliset tarpeet. Timinnan tulee tukea itsetunnn ja matimisuuden kehitystä, ssiaalista kasvua sekä itsenäistymistä lasten mien edellytysten mukaisesti. Lapsia kannustetaan alitteellisuuteen ja aktiivisuuteen. Heille tarjtaan mahdllisuuksia nnistumisen kkemuksiin ja yhdessä timimiseen

12 Timinta vi tarvittaessa lla sa esi- ja peruspetuksessa ppilaalle annettavaa ppimisen ja kulunkäynnin tukea. Peruspetuksen petussuunnitelman perusteissa tuen tast määritellään seuraavasti: Yleinen tuki n sa kaikkea ppilaan kasvatusta, petusta ja hjausta. Tehstettu tuki n lunteeltaan vahvempaa ja pitkäjänteisempää kuin yleinen tuki. Erityistä tukea annetaan niille ppilaille, jiden kasvun, kehityksen tai ppimisen tavitteiden saavuttaminen ei tteudu riittävästi muilla tukitimilla. Oppilaat, jille n tehty erityistä tukea kskeva päätös, vat lain mukaan ikeutettuja hakemaan aamu- ja iltapäivätimintaan kk peruspetuksen ajan. Kunta päättää timinnan laajuudesta. Kun tehstettua tai erityistä tukea saava ppilas sallistuu aamu- ja iltapäivätimintaan, n tärkeää että aamu- ja iltapäivätiminnan henkilöstö ttaa lapsen tuen tarpeet humin. Yhtä tärkeää n, että kulussa nähdään aamu- ja iltapäivätiminnan tarjamat mahdllisuudet ppilaan kulunkäynnin ja ppimisen tukemiseen. 4.1 Aamu- ja iltapäivätiminta tukitimena Inkn kunta kehittää jatkuvasti palvelujärjestelmää ja mnialaista yhteistyötä, jtta ne tukisivat parhaalla mahdllisella tavalla lapsen etua. Timintaa vidaan järjestää tukitimena lapsen ppimisen tueksi, lapsen edun mukaisena timintana 6 tai tukena ssiaalisessa vahvistamisessa 7. Js lapsi ei selviä itsenäisesti ktna yksilöllisten haasteiden, sairauden tai vamman vuksi, vi sivistystimenjhtaja myöntää paikan aamu- ja iltapäivätiminnasta myös vusilukan ppilaille myös ilman erityisen tuen päätöstä. Maksusta vidaan erikseen hakea myös vapautusta tai alennusta. Maksuvapautuksesta tai -alennuksesta päättää sivistystimenjhtaja. Tuen tarpeesta riippuen perusteeksi liitetään kulun, ppilashulthenkilöstön, erikissairaanhidn tai ssiaalitimen asiaa pultava lausunt. Kulun tai ppilashulln lausunta tarvitessaan hultaja n itse yhteydessä kuluun. Syitä, jiden vuksi paikka tai maksualennus/-vapautus vidaan ilman erityisen tuen päätöstä myöntää, vat esimerkiksi: Jatkuvaa hita vaativa pitkäaikaissairaus; astma, diabetes, epilepsia Maahanmuuttajatausta / kielen kehityksen tukeminen Kulunkäynnin tuki (esim. ktitehtävät, tukipetuksen mahdllistaminen) Äkilliseen kriisiin perustuva tuen tarve 6 Ssiaalihultlaki / Ssiaalihultlaki /

13 Muita haasteita, jiden vuksi aamu- ja iltapäivätimintaa vitaisiin järjestää kulunkäynnin tueksi tai lastensujelu-, ssiaalihult, - ppilashult, - tai muusta vastaavasta lapsen etuun liittyvästä syystä, kun lapsi ei selviydy itsenäisesti ktna. Jskus lapsi saattaa tarvita äkillisesti turvallista paikkaa aikuisen valvnnassa. Tällainen tilanne vi syntyä esimerkiksi kulukuljetuksessa ilmenneiden ngelmien tai sairauden vuksi. Tilapäisen maksuttman paikan aamu- ja iltapäivätimintaan vi myöntää myös rehtri. 4.2 Yhteistyö timinnan alkaessa Lapsen siirtyessä esi- ja peruspetukseen sekä aamu- ja iltapäivätimintaan tai lapsen sallistuessa timintaan j kulussa lleena, n tärkeää riittävän tiedn saaminen tarpeeksi ajissa lapsista ja heidän mahdllisista haasteistaan tuen tarpeen määrittelyn kannalta. Hakuvaiheessa vanhemmat täyttävät tiedn tuen tarpeesta hakulmakkeeseen ja antavat sustumuksensa sille, että aamu- ja iltapäivätiminta saa kululta tarvittavan tiedn. 5. Suunnittelu 5.1 Timintapaikkakhtainen lukuvusisuunnitelma Palveluntuttaja vastaa siitä, että timipaikka laatii timintapaikkakhtaisen lukuvusisuunnitelman. Siihen kirjataan mm: Timinnan sisältö ja sisällön vusisuunnitelma Päivän aikataulu Timintapaikan ja palveluntuttajan yhteystiedt, lukuvunna timivat hjaajat Timinta-ajat ja maksut Lapsiryhmän kk ja ryhmien määrä Yhteistyökumppanit Ktitehtävien tekemiseen liittyvät asiat Timinnasta lähteminen, turvallisuus ja vakuutukset 5.2 Timinnan sisällön vusisuunnitelma Timinnan sisällön vusisuunnitelma n suunniteltu Inkn kunnassa työskentelevien aamu- ja iltapäivätiminnanhjaajien kesken syksyllä Se timii runkna timintapaikkakhtaisissa lukuvusisuunnitelmissa. Timintaryhmät tiedttavat kteja ja kulua timintansa sisällöstä kuukausittain. Kuukausisuunnitelmasta selviää kunkin aamu- ja iltapäivätimintapaikan lpullinen viikkhjelma ja mahdlliset tapahtumat. Kuukausisuunnitelmaa suunniteltaessa humiidaan kulun timinta. 12

14 Kuukausi Kädentaidt ja kuukauden teemat Liikkuminen Tammikuu Talvisia askarteluja Leipmista mahd. mukaan Helmikuu Ystävänpäivä Kaverin kanssa n kivaa -mitä kaikkea vimmekaan tehdä yhdessä Leipmista mahd. mukaan Maaliskuu Leipmista mahd. mukaan Keväistä askartelua Hei pe! - avimet vat peille ja ehkä jillekuille muillekin Huhtikuu Pääsiäis- ja vappuaskarteluja Leipmista mahd. mukaan Tukkuu Äitienpäivä Leipmista mahd. mukaan Kevät n yhtä juhlaa - lapsilta ideat ja perheet mukaan kevätkarkelihin Kesäkuu Esikulukerh yhdessä timipaikassa Talviurheilua Luntretki Luntretki Talviurheilua Luntretki Sisäleikkejä ja pelejä Ulkilua Luntretki Liikuntaa ja leikkejä ulkna Luntretki Liikuntaa ja leikkejä ulkna 5.3 Päivähjelma Kukin timintapaikka päättää itse timintansa aikataulun siten, että timinnasta tulee mahdllisimman sujuvaa ja turhat siirtymätilanteet saadaan minimitua. Aikataulu antaa vanhemmille selkeän kuvan päivän kulusta ja helpttaa lapsen timintaan tumista ja timinnasta hakemista. Aamupäivä: Leikkiä timinnan tilissa Aamiainen kulun rukasalissa (aamiaiselle tultava viimeistään kl ) Ulkilua kulun pihalla. Kulupäivä Iltapäivä: Ulkilua kulun pihalla Välipala kulun rukasalissa Ktitehtävien tek / vapaata leikkiä / vapaaehtista hjattua timintaa halukkaille ulkna/ sisällä Vapaa leikki/ hjattu timinta/ ulkilua Oma pikkuvälipala vanhempien niin tivessa Ulkilua kulun pihalla 5.4 Timinnan suunnitteluun ja tiedttamiseen varattava aika Timintapaikkakhtaiseen suunnitteluun n laadun varmistamiseksi varattava riittävästi aikaa. Ohjaajat pitävät man timintapaikkansa timinnan suunnitteluun liittyviä kkuksia 13

15 vähintään kerran kuukaudessa. Kkuksen ajankhta vi työsuhteiden lunteesta riippuen sijittua myös kulupäivään. Timintapaikkakhtaiseen tiedtukseen sekä muuhun tietjen käsittelyyn nimetään vastuuhjaaja, jlle varataan suunnitteluaikaa. Kti, kulu ja aamu- ja iltapäivätiminta tiedttavat tisilleen lapsen päivänkulkuun liittyvistä asiista. 6. Aamu- ja iltapäivätiminnan järjestäminen Kunta vi järjestää timintaa itse tai yhdessä muiden kuntien kanssa tai hankkia palvelun stpalveluna muulta julkiselta tai yksityiseltä palvelujen tuttajalta tai antamalla avustusta palvelujen tuttajalle. Kunta vi käyttää edellä mainittuja timinnan järjestämistapja myös samanaikaisesti. Kunnan ja palveluntuttajan välille laaditaan spimus. Lapsen sallistuminen aamu- ja iltapäivätimintaan n hultajalle vapaaehtista. Timintaa tulee tarjta jk 570 tai 760 tuntia kulun työvuden aikana kullekin timintaan sallistuvalle lapselle. Perheet hyödyntävät tarjlla levan timinta-ajan tarpeidensa mukaisesti. Inkn kunnassa aamu- ja iltapäivätimintaa järjestetään ainastaan kulun työpäivinä pääsääntöisesti kl Kunta vi tarjta timintaa myös aamuisin alkaen kl 6.30 tai iltapäivisin kl asti, js perheillä ilmenee siihen tarvetta. Timintaa ei järjestetä kululaisille kulujen lma-aikina, lauantaityöpäivinä eikä sellaisina arkipäivinä, jllin kululla n iltajuhla päivällä tapahtuvan petuksen sijasta. Esikululaisten timintaa järjestetään myös kulujen lma-aikina. 6.1 Timinnan laajuus ja lapsiryhmien kk Inkn kunta tarjaa aamu- ja iltapäivätimintaa esikululaisista tislukkalaisiin asti, pidennetyn ppivelvllisuuden piiriin siirretyille sekä muiden vusilukkien erityisen tuen päätöksen saaneille ppilaille. Aamu- ja iltapäivätimintaa muiden vusilukkien ppilaille vidaan järjestää myös tukitimena lapsen ppimisen tueksi, lapsen edun mukaisena timintana tai tukena ssiaalisessa vahvistamisessa. Osallistuminen n lapselle vapaaehtista. Timintaa järjestettäessä n humiitava eri kieliryhmien tarpeet. Ohjaajien määrä suhteutetaan lapsilukumäärään seuraavalla tavalla: Yli 13 lasta/ 2 hjaajaa Yli 23 lasta/ 3 hjaajaa Yli 36 lasta/ 4 hjaajaa Yli 49 lasta/ 5 hjaajaa Henkilökhtaisia avustajia ei lasketa hjaajien lukumäärään. 14

16 Lapsiryhmän suuruus yhtä hjaajaa khden n riippuvainen timinnan käytössä levista tilista ja niiden turvallisuudesta. Lisäksi n humiitava, kuinka paljn timintaa n jaettava eri tilihin turvallisuuden ja timinnan laadun varmistamisen vuksi. Lapsilukumäärään vaikuttavat myös lasten: ikä ja kehitystas erityisen tuen päätös lääkitystä vaativa pitkäaikaissairaus tuen tarve vapaissa ryhmätilanteissa, kmmunikinnissa tai ssiaalisessa vurvaikutuksessa Haastava käytös Edellä mainitut asiat humiiden, hjaajien määrän määrittelevät palveluntuttajien esimiehet tai rehtrit yhdessä sivistystimenjhtajan kanssa timintapaikkakhtaisesti ennen uuden timintakauden alkamista. Ohjaajamäärää tarkistetaan tarvittaessa, hjaajia kuunnellen. 6.2 Timintaan hakeminen Timinnasta ja timintaan hakemisesta tiedtetaan tulevien esikululaisten sekä lukkalaisten hultajia tammi-helmikuussa. Samassa yhteydessä kunta tiedttaa hausta myös erityisen tuen päätöksen saaneiden lukkalaisten hultajia. Haku aamu- ja iltapäivätimintaan tapahtuu WILMAssa. Otettaessa lapsia aamu- ja iltapäivätimintaan heihin svelletaan yhdenvertaisia valintaperusteita. Päätöksen timintaan ttamisesta tekee kulun rehtri. Aamu- ja iltapäivätimintapaikka myönnetään kk lukuvudeksi. Hakemuksella perheet situtuvat timintamaksujen maksamiseen. Päätös paikasta annetaan WILMAssa ennen kevätlukukauden päättymistä. Rehtrit tulstavat päätökset palveluntuttajalle tai hjaajille. 6.3 Timintamaksut Inkn kunnan sivistyslautakunta n pidetyssä kkuksessaan päättänyt aamuja iltapäivätiminnan maksuista. Timinta-aika Alle 3 tuntia/päivä Alle 4 tuntia/päivä Yli 4 tuntia/päivä 1-10 päivää/kuukausi Yli 10 päivää/kuukausi Vain aamutiminta/kuukausi 40 Hultajien tulee situtua ilmittautumisen yhteydessä tiettyyn tuntimäärään ja päivien määrään. Maksu peritään jkaiselta kuukaudelta, jllin lapsi n sallistunut timintaan. 15

17 Js timintaa järjestetään enintään 10 päivänä kuukaudessa, peritään vain pulet maksusta. Js lapsi ei sairautensa vuksi vi sallistua timintaan kalenterikuukaudenaikana yli 10 päivänä, peritään maksusta pulet. Js lapsi n sairautensa vuksi pissa kknaisen kalenterikuukauden, maksua ei peritä. Js lapsi ei muusta syystä sallistu timintaan kk kalenterikuukautena, peritään kuukausimaksusta pulet. Elkuussa peritään pulet maksusta. Nämä maksut kskevat myös esikulukerha, jllei varhaiskasvatuksen asiakasmaksulaki ikeuta alhaisempiin maksuihin. 6.4 Maksun perimättä jättäminen tai alentaminen Aamu- ja iltapäivätiminnan timintamaksujen harkinnanvaraisesta perimättä jättämisestä tai alentamisesta päättää sivistystimenjhtaja. Päätös tehdään määräajaksi tai enintään lukuvudeksi kerrallaan. Päätöstä ei myönnetä takautuvasti. Hakemuskaavake löytyy kunnan sivulta. Maksu vidaan jättää perimättä tai sitä vidaan alentaa, js hultajan elatusvelvllisuus, timeentuledellytykset tai hulllliset näkökhdat humin ttaen siihen n syytä 8. Aamu- ja iltapäivätiminta vidaan järjestää myös kehitysvammaisten erityishullsta annetun lain mukaisena muuna vastaavana timintana 9, jka n kirjattu erityishulthjelmaan, kun hidn tarve aiheutuu selkeästi lapsen kehitysvammasta. Tällöin maksuttmuus perustuu ssiaali- ja terveydenhulln asiakasmaksulakiin, 10 jnka mukaan kehitysvammalaissa tarkitettu erityishult n maksutnta alle 16- vutiaille. Maksun perimättä jättämisen tai sen alentamisen perusteena vi lla myös lapsen etu tai aamu- ja iltapäivätiminnan järjestäminen kulunkäynnin tukimutna. Asian pultamisessa humiidaan myös kulun, aamu- ja iltapäivätiminnan tai ppilashulln henkilöstön asiaa pultavat lausunnt. Muiden aamu- ja iltapäivätimintaa mahdllisesti järjestävien timijiden kanssa laaditaan spimus, jka vastaa kunnan hyväksymiä timinta- ja maksuperiaatteita. 6.5 Timinta- ajan muuts ja paikan irtisanminen Timinta-ajan muuts tehdään WILMA- hjelman kautta täyttämällä hakulmake uudelleen. Paikan irtisanminen n tehtävä kirjallisesti. Kirjallinen ilmitus jätetään hjaajille. Ohjaajat tiedttavat irtisanmisesta sivistystimista. Muuts tai irtisanminen astuu vimaan seuraavan kalenterikuukauden alusta. 8 Peruspetuslaki 48 f 9 Laki kehitysvammaisten erityishullsta (519/1977) 2 10 mm. 10 Laki ssiaali- ja terveydenhulln asiakasmaksuista (734/1992) 4 2 mm. 16

18 6.6 Kulkeminen ja kuljetukset Pääsääntöisesti aamu- ja iltapäivätiminta tapahtuu kululla. Lapset siirtyvät iltapäivätimintaan heti kulupäivän lputtua. Kulun tilissa järjestetyssä timinnassa, n hjaaja lapsia vastassa heidän kulupäivänsä lputtua lukilla levat lapset vivat lähteä ryhmästä ktiin tai jäädä dttamaan hultajia timinnan päätyttyä. Tällöin hultajan n annettava kirjallisesti sustumus lapsen yksin timinnasta lähtemiseen, jtta vastuu lapsesta siirtyy vanhemmille. Esipetusikäiset lapset haetaan iltapäivätiminnasta hultajan tai yli 15-vutiaan hakijan timesta. Hultaja tu lapsen aamutimintaan ja siirtää vastuun hjaajille tapaamalla hjaajat henkilökhtaisesti. Matkasta aamutimintaan ja iltapäivätiminnasta ktiin vastaa hultaja. Syksystä 2016 lähtien aamu- ja iltapäivätimintaan sallistuvilla lapsilla n llut mahdllisuus ana myöhäisempää kuljetusikeutta arkipäivisin. Kuljetus n maksullinen. Vakuutus n vimassa kulukuljetuksen ajan. 6.7 Turvallisuus Jkaisessa aamu- ja Iltapäivätimintapaikassa tulee lla vimassa leva timintapaikkakhtainen turvallisuus- ja pelastussuunnitelma. Inkn kunnan kuluilla järjestettävässä aamu- ja iltapäivätiminnassa nudatetaan kulun ja rakennuksen turvallisuus- ja pelastautumissuunnitelmaa. 6.8 Vakuutukset Palveluntuttaja vastaa lasten ja työntekijöiden vakuuttamisesta timinta-ajalla ja hjeistaa hjaajat tapaturmatilanteita varten. Vastuut ja vakuutukset kirjataan palveluntuttajien kanssa tehtäviin spimuksiin. Aamu- ja iltapäivätiminnassa sattuneen tapaturman hit n lapselle maksutn. Vakuutus n vimassa myös välittömästi aamu- ja iltapäivätiminnan aikana tapahtuvilla siirtymämatkilla sekä retkillä. Vakuutus sisältyy timintamaksuun. 6.9 Välipala Aamu- ja iltapäivätimintaan sallistuvalle lapselle tarjtaan välipala. Välipala ja aamutiminnassa tarjttava aamupala sisältyvät timintamaksuun. Välipala suunnitellaan kansallisia ravitsemussusituksia nudattaen mnipuliseksi ja vaihtelevaksi. 17

19 7. Timinnan järjestämisen vusikell kevät 2018 Tammikuu Helmikuu Inkn kunnan APIP-esitteen tarkistaminen APIP-palveluntuttajien valinta/valmistelu APIP-hakuhjeistus henkilökunnalle ja kuluille Hausta tiedttaminen. Sähköinen haku Wilmassa alkaa. Maaliskuu Laadun arviinti: lapset, hjaajat, hultajat Ohjaajien kulutuspäivä: timintasuunnitelman perusteet Huhtikuu Uusien ppilaiden kuluun tutustuminen, hjaajat sallistuvat vanhempainiltaan. Päätös timintapaikasta hultajille Tukkuu Nivelpalaverit Ohjaajat alittavat timintapaikkakhtaisen lukuvusisuunnitelman laatimisen 8. Henkilöstö 8.1 Kelpisuus Inkn kunnassa nudatetaan seuraavia aamu- ja iltapäivätiminnanhjaajan kelpisuusvaatimuksia: 1) aamu- ja iltapäivätiminnan hjaaja 2) kulunkäynninhjaaja 3) lähihitaja 4) nuris- ja vapaa-ajanhjaaja 5) lastenhjaaja ja lastenhitaja Päteviä vat myös henkilöt, jilla n sellainen ylempi tutkint, jka antaa tarvittavat tiedt ja taidt lasten kasvamisesta ja kehittymisestä. 8.2 Rikstaustan selvittäminen Aamu- ja iltapäivätiminnassa nudatetaan lakia lasten kanssa työskentelevien rikstaustan selvittämiseksi 11. Palvelun tuttajan vastuuhenkilö (rehtri) n velvllinen tarkistamaan henkilöstön riksrekisteritteet. 11 Laki lasten kanssa työskentelevien rikstaustan selvittämiseksi 504/

20 8.3 Lasta kskevien asiiden salassapitvelvllisuus Aamu- ja iltapäivätiminnan henkilöstö ei saa sivullisille ilmaista lasta tai hänen hultajaansa kskevia salassa pidettäviä tietja tai luvuttaa salassa pidettäviä asiakirjja. Tietjen ilmaiseminen ja asiakirjan luvuttaminen n mahdllista vain hultajan yksilöidyn sustumuksen perusteella 12. Peruspetuksesta ja siihen liittyvästä ppilashullsta vastaavat henkilöt vivat luvuttaa aamu- ja iltapäivätiminnasta vastaaville henkilöille timinnan asianmukaisen järjestämisen edellyttämät välttämättömät tiedt. Js lapsi siirtyy tisen petuksen järjestämään aamu- ja iltapäivätimintaan, aikaisemman järjestäjän n salassapitsäännösten estämättä viipymättä timitettava petuksen tai timinnan järjestämisen kannalta välttämättömät tiedt. Vastaavat tiedt vidaan antaa myös uuden petuksen järjestäjän pyynnöstä Seuranta ja arviinti Kunnan tulee sekä arviida tarjamaansa aamu- ja iltapäivätimintaa sekä sallistua timintansa ulkpuliseen seurantaan. Arviintien keskeiset tulkset tulee julkistaa. Inkn kunnan aamu- ja iltapäivätiminnassa timinnan tteutuminen ja asiakastyytyväisyys varmistetaan sekä kunnan vusittaisella arviintikyselyllä, jka tteutetaan hultajille WILMA- hjelman kautta. Myös lapset arviivat timinnan laatua. Kyselyiden tulkset humiidaan timinnan arviinnissa, kehittämisessä ja tteuttamisessa. Tulkset timitetaan tiedksi sivistys- ja hyvinvintilautakunnalle sekä sen sumen- ja rutsinkielisiin jastihin. Arviinnin tulksista tiedtetaan hultajia ja tulkset julkistetaan Inkn kunnan ktisivuilla. 12 Laki viranmaisten timinnan julkisuudesta (621/1999) 13 Peruspetuslaki 40 2 mm. (642/2010) 19