Porin aarre kilpailuohjelma

Transkriptio

1 Porin aarre ilpailuohjelma

2 2

3 sisältö 1 ilpailuutsu Kilpailun järjestäjä, luonne ja taroitus Osallistumisoieus Palinnot ja lunastuset Palintolautaunta Kilpailun säännöt ja ilpailuohjelman hyväsyminen Kilpailuasiairjojen luovutus Kilpailun aiataulu ilpailuteniset tiedot Ohjelma-asiairjat Kilpailuseminaari Kilpailua osevat ysymyset ja lisätiedot Kilpailuehdotusten julisuus Kilpailun rataiseminen ja tulosten julistaminen Jatotoimenpiteet Kilpailuehdotusten äyttöoieus Kilpailuehdotusten palautus ja vauuttaminen Kilpailun ieli ilpailualue Kilpailun tausta Kilpailualueen toimijat Kilpailualueen ja lähiympäristön uvaus Sijainti ja arvot Asemaaava Raennettu ympäristö Viheralueet ja viherympäristö Raennettavuus ilpailun tavoitteet suunnitteluohjeet Sovittaminen aupuniuvaan ja aupuniraenteeseen Uudisraennusen ja olevien raennusten väliset yhteydet Tilaohjelma Kooelmatilat Aulatilat ja sisäänäynti Ravintola Tapahtumatila Tietopalveluesus Näyttelytilat Porin lastenulttuuriesus Henilöunnan tilat Aputilat Porin Aarre -uudisraennus Sataunnan Museon nyyinen raennus ja mahdollinen laajennus Uusi asuinraentaminen Juliset ulotilat Huolto, liienne ja pysäöinti ilpailuehdotusten arvosteluperusteet ilpailuehdotusten laadintaohjeet Vaadittavat asiairjat Esitystapa Kilpailusalaisuus Kilpailuehdotusten sisäänjättö...31 valouvat: Heli Kosela, Porin aupunisuunnittelu Päivi Setälä, Porin lastenulttuuriesus Annina Vainio, Sitowise Oy viistouvat: Hannu Lammi, Porin aupunisuunnittelu Röni-Kuva Oy 3

4 4

5 1 ilpailuutsu 1.1 Kilpailun järjestäjä, luonne ja taroitus Porin aupuni järjestää yleisen aritehtuuriilpailun Sataunnan Museon laajennusen, Sataunnan Museon ja Porin taidemuseon uusien ooelmatilojen, Porin lastenulttuuriesusen seä moniäyttöisten ja yhteisöllisten ulttuuritoimintaa palvelevien tilojen ja orttelin julisten ulotilojen suunnittelusta. Lisäsi ortteliin suunnitellaan asuinraentamista. Kilpailu järjestetään yhteistyössä Suomen Aritehtiliiton anssa ja liiton ilpailusääntöjen muaisesti. Kilpailutehtävänä on rataista olemassa olevaan raennusantaan ja aupuniuvaan, valtaunnallisesti merittävän ulttuuriympäristön ja ansallisen aupunipuiston laidalle sopiva raentamisen volyymi ja uudisraennusen aritehtoninen luonne. Aiemmin teollisuusäytössä olleen orttelin avautuminen luo uusia mahdollisuusia julisen ulo- ja sisätilan suunnitteluun. Uudisraentaminen ytetään tiiviisti olemassa olevaan raennusantaan. Kilpailulla haetaan erilaisia rataisuja yhteyden toteuttamisesi. Sataunnan Museon olemassa oleva raennus on perusorjausen tarpeessa. Kilpailussa tutitaan museoraennusen tilojen uudistamista ja äyttötaroitusen muuttamista seä lisäraentamista. 1.3 Palinnot ja lunastuset Kilpailun palintoina jaetaan yhteensä euroa seuraavasti: I palinto palinto I palinto euroa euroa euroa Lisäsi tehdään asi euron suuruista lunastusta. Lunastuset ovat palintoja ehdotusille, joissa join osaoonaisuus on rataistu erityisen ansioaasti. Palinnoille on anottu verovapautta. Palintolautaunta valitsee palittavat ja lunastettavat ehdotuset. Palintolautaunta voi ysimielisellä päätösellä jaaa palintoihin varatun summan toisinin Suomen Aritehtiliiton ilpailusääntöjen muaisesti. Lisäsi palintolautaunta voi jaaa unniamainintoja. Palinnot masetaan Suomen Aritehtiliiton (SAFA) autta. Suomen Aritehtiliitto perii ilpailusääntöjensä muaisesti 7 % palinnoista ja lunastusista. 1.2 Osallistumisoieus Kilpailuun voivat osallistua ysittäiset henilöt ja työryhmät. Kilpailijoiden toivotaan muodostavan työryhmiä, joissa on muana aritehtisuunnittelun ja maisemasuunnittelun ammattilainen. Vähintään yhdellä työryhmään uuluvalla henilöllä tulee olla oieus harjoittaa aritehdin ammattia omassa maassaan. Kilpailun palintolautaunnan jäsenet ja sihteeri seä näiden yhtiöumppanit ovat esteellisiä osallistumaan ilpailuun. Esteellisiä ovat myös ilpailuhaneen valmisteluun tai siihen liittyvään päätösenteoon osallistuneet henilöt ja heidän yhtiöumppaninsa. 5

6 1.4 Palintolautaunta Kilpailun palintolautauntaan uuluvat Kilpailun järjestäjän nimeäminä: Mio Nurminen Porin aupuni, aritehti aupunisuunnittelupäälliö, puheenjohtaja Risto Reipas Porin aupuni, aritehti asemaaava-aritehti Pentti Klemetti Porin aupuni, aritehti aupunginaritehti Matti Karjanoja Porin aupuni, aritehti raennusvalvontapäälliö Katja Tuomala Porin aupuni, suunnitteluhortonomi Päivi Setälä Porin lastenulttuuriesus, johtaja Juhani Ruohonen Sataunnan Museo, johtaja Diana Bergroth- Kaupunginhallitusen Lampinen puheenjohtaja Juha Vasama Kunnanvaltuuston I varapuheenjohtaja Suomen Aritehtiliiton nimeäminä: Tapani Mustonen Aritehti SAFA Pea Vapaavuori Aritehti SAFA Palintolautaunta uulee ehdotusia arvioidessaan ainain maisemasuunnittelun, liiennesuunnittelun, raennushistorian, ansallisen aupunipuiston ja museotoiminnan asiantuntijoita seä tulevien äyttäjien edustajia. Lisäsi palintolautaunta voi uulla muita tarpeellisesi atsomiaan asiantuntijoita. Asiantuntijat voivat osallistua palintolautaunnan oousiin. Asiantuntijat ja ilpailun sihteeri eivät osallistu päätösenteoon. Kilpailun sihteerinä toimii aritehti Annina Vainio, Sitowise Oy. 1.5 Kilpailun säännöt ja ilpailuohjelman hyväsyminen Kilpailussa noudatetaan tätä ilpailuohjelmaa ja Suomen Aritehtiliiton ilpailusääntöjä. Kilpailuohjelma liitteineen on ilpailun järjestäjän, palintolautaunnan ja Suomen Aritehtiliiton ilpailutoimiunnan hyväsymä. Kilpailuutsu on julaistu SAFA:n verosivujen ilpailualenterissa, SAFA:n Aritehtuuriilpailut-uutisirjeessä ja Aritehtiuutisissa. 1.6 Kilpailuasiairjojen luovutus Kilpailuohjelma liitteineen on ladattavissa lähtien masutta ilpailun verosivuilta Kilpailijoita ehotetaan seuraamaan ilpailun verosivuja oo ilpailun ajan. Kilpailun verosivuilla tiedotetaan ilpailuun liittyvistä asioista tarvittaessa myös ilpailuajan uluessa. Kilpailijoilla on oieus äyttää ilpailuohjelman ja sen liitteiden aineistoja ainoastaan ilpailuehdotusen laatimiseen. Aineiston äyttö muuhun taroituseen on ielletty. 1.7 Kilpailun aiataulu Kilpailu alaa ja päättyy Lista ilpailuun jätettyjen ehdotusten nimimereistä julaistaan ilpailun verosivuilla ilpailuajan päätyttyä. 6

7 2 ilpailuteniset tiedot 2.1 Ohjelma-asiairjat Kilpailun ohjelma-asiairjoihin uuluvat tämä ilpailuohjelma seä sen liitteet. Kilpailuohjelman liitteisiin uulu selvitysiä, joissa on lisätietoa suunnittelualueesta. Jos liiteaineistojen ja ilpailuohjelman välillä on ristiriitoja, ilpailuohjelman tiedot ovat ensisijaisia. Kilpailuohjelman liitteet: 1. Kilpailun tilaohjelma 2. Kilpailualueen pohjaartta (dwg) 3. Voimassa oleva asemaaava (pdf) 4. Olevien raennusten piirustuset a) Sataunnan Museo (pdf/dwg) b) Hotelli Otava (dwg) c) Porin Teatteri (dwg) d) Raatihuone (pdf/dwg) 5. Sataunnan Museon raennushistoriaselvitys 6. Hotelli Otavaa osevat artielit teosesta Toiveet ja todellisuus, Sataunnan raennusperinnön hoito -projeti loppuraportti 7. Viistoilmauvia ilpailualueelta 8. Valouvia ilpailualueelta 9. Karhuortteli a) Karhuortteli, asemapiirustus (pdf/dwg) b) Karhuortteli, julisivut Hallitusadulle ja Valtaadulle (dwg) c) As Oy Porin Mesiämmen, julisivut (dwg) d) As Oy Porin Otso, pääpiirustuset (pdf) 10. Porin ansallinen aupunipuisto a) Porin ansallisen aupunipuiston historia ja maisema b) Porin ansallisen aupunipuiston hoito- ja äyttösuunnitelma 11. Joiesus a) Joiesus, yleissuunnitelma b) Joiesus haneen esitteet ja julaisut (lini) 12. Katusuunnitelmat a) Hallitusatu b) Eteläranta c) Teatteriatu d) Valtaatu e) Annanatu 13. Alueleiaus- ja aluejulisivupohja (dwg) 7

8 8

9 2.2 Kilpailuseminaari Kilpailusta iinnostuneille järjestetään avoin ilpailuseminaari lo Sataunnan Museossa (Hallitusatu, Pori). Kilpailuseminaarissa on mahdollista esittää ilpailun järjestäjälle ysymysiä. Seminaarissa esitetyt ysymyset ja niihin annetut vastauset julaistaan ilpailun verosivuilla mennessä. Kilpailuseminaarin jäleen on mahdollisuus tutustua ilpailualueeseen ja oleviin raennusiin, myös tiloihin, jota eivät tavallisesti ole yleisölle avoinna. Kilpailuseminaariin tulee ilmoittautua mennessä ilpailun verosivuilla. Kilpailun tulos julistetaan eriseen järjestettävässä julistamistilaisuudessa, jona ajanohdasta ilmoitetaan ilpailun verosivuilla. Kilpailun tulos ja arvostelupöytäirja julaistaan myös ilpailun verosivuilla. Lisäsi ilpailun tulos julistetaan SAFA:n verosivuilla ja Aritehtuuriilpailuja-lehdessä. 2.6 Jatotoimenpiteet Palintolautaunta antaa suosituset jatotoimenpiteistä ilpailun tulosen perusteella. Taroitus on, että suunnittelutyö annetaan voittaneen ehdotusen teijöille, miäli Porin aupuni teee tarvittavat haneen jatosuunnittelua ja toteutusta osevat päätöset. 2.3 Kilpailua osevat ysymyset ja lisätiedot Kilpailijoilla on mahdollisuus esittää ilpailua osevia ysymysiä. Kysymyset tulee esittää lo mennessä ilpailun verosivujen autta. Kysymyset ja ilpailun järjestäjän niihin antamat vastauset julaistaan ilpailun verosivuilla mennessä. 2.4 Kilpailuehdotusten julisuus Kaii hyväsytyt ilpailuehdotuset julaistaan ilpailun verosivuilla ilpailuajan päätyttyä. Yleisöllä on mahdollisuus ommentoida ilpailuehdotusia. Yleisön palaute annetaan tiedosi palintolautaunnalle. Kilpailuehdotusista järjestetään mahdollisesti myös näyttely. 2.5 Kilpailun rataiseminen ja tulosten julistaminen Kilpailun tulos julistetaan arviolta esällä Kilpailun rataisusta annetaan välittömästi tieto palittujen ja lunastettujen ehdotusten teijöille luottamusellisesti. 2.7 Kilpailuehdotusten äyttöoieus Palittujen ja lunastettujen ilpailuehdotusten omistusoieus siirtyy ilpailun järjestäjälle. Ehdotusten teijänoieus jää teijöille. Järjestäjällä on oieus äyttää hyväsi ilpailuehdotusten aiheita ja ideoita teijänoieuslain muaisesti. Kilpailun järjestäjällä ja SAFA:lla on oieus julaista palittujen ja lunastettujen ehdotusten materiaaleja orvausetta. 2.8 Kilpailuehdotusten palautus ja vauuttaminen Kilpailijoiden lähettämää aineistoa ei vauuteta eiä palauteta. Kilpailijoita pyydetään säilyttämään aluperäinen aineisto. 2.9 Kilpailun ieli Kilpailun ieli on suomi. Kilpailuehdotuset on laadittava suomen tai ruotsin ielellä. 9

10 3 ilpailualue 3.1 Kilpailun tausta Porin aupunginhallitus päätti järjestää yleisen aritehtuuriilpailun Porin Aarteesta. Aarre vahvistaa toteutuessaan Porin aupunistrategiassa asetettuja tavoitteita Tunnettu Pori, Hyvän elämän Pori ja Lasten ja nuorten Pori. Aarre rataisee tilallisia ja toiminnallisia tarpeita aupungin ulttuurillisessa sydämessä. Porin aupungin sivistystoimialan palveluohjelmaan on irjattu tavoitteisi hyvinvoinnin edistäminen ulttuuripalveluja ehittämällä seä laaduaat ja saavutettavat ympärivuotiset ulttuuripalvelut. Palveluohjelmaan sisältyy ulttuurin osalta myös museoiden ooelmatilatarpeiden ja lastenulttuuriesusen tilatarpeiden rataiseminen. Vuonna 2017 valmistuneessa valtaunnallisessa museopoliittisessa ohjelmassa orostetaan museoiden meritystä alueen vetovoimateijänä. Ohjelman muaan museoiden tulee myös saattaa aineistonsa entistä laajemmin äyttöön ja esille seä edistää ulttuuriperintötiedon saatavuutta. Museoiden tulee tuottaa palveluja uudella tavalla ja toimia myös ohtaamispaioina. Näihin museopoliittisen ohjelman tavoitteisiin myös Porin Aarre pyrii vastaamaan. Aarteessa ja sen yhteydessä tarjotaan ulttuuripalveluja laaja-alaisesti. Aarre madaltaa ynnystä äyttää ulttuuripalveluja ja tarjoaa uusia ohtaamismahdollisuusia. 10

11 3.2 Kilpailualueen toimijat Sataunnan Museo Sataunnan Museo on vuonna 1888 perustettu ulttuurihistoriallinen museo, joa toimii maauntamuseona Sataunnan maaunnan alueella. Museoon uuluu neljä toimipistettä: Hallitusatu 11:ssa toimiva ulttuurihistoriallinen museo seä Luontotalo Ari, Rosenlew-museo ja Raennusulttuuritalo Toivo. Sataunnan Museon tehtävänä on ulttuuriperinnön tallentaminen ja esilletuominen elämysiä ja tietoa jaamalla. Museon ooelmissa on yli esinettä ja valouvaa. Lisäsi museolla on aristoooelmat. Museo harjoittaa näyttelytoimintaa seä järjestää muun muassa luentoja, työpajoja, opastettuja aupuniierrosia ja lasten ulttuuriperintöopetusta. Maauntamuseona Sataunnan Museon tehtävänä on myös ulttuuriympäristöjen artoittaminen, suojelu ja hoito seä museotoiminnan edistäminen ja ohjaaminen oo maaunnan alueella. Sataunnan Museon tavoitteena haneessa on museotoimintojen ehittäminen ja uudenlaisten museooemusten mahdollistaminen. Aarteeseen sijoittuvat museon uudet ooelmatilat seä avoimen varaston, tietopalveluesusen, Rosenlew-museon ja vaihtuvien näyttelyjen oonaisuus. Museon ooelmat ja muut aineistot saavat riittävät ja olosuhteiltaan asianmuaiset tilat. Samalla ne saatetaan esitetysti laajemmin esille ja saavutettavasi. Avoin varasto tuo uudenlaisen, iinnostavan tavan esitellä ooelmia. Aarre tapahtumatiloineen antaa mahdollisuudet monipuoliseen ulttuuri- ja tapahtumatarjontaan ja uudenlaiseen ohtaamispaiaan seä uusia oemusia ävijöille. Haneen myötä museo voi luopua nyyisistä varastotiloistaan Konepajanrannassa (n m 2 ) ja Vähälläraumalla (n m 2 ). Myös nyyisin Aittaluodossa sijaitseva Rosenlew-museo siirretään Porin Aarteen yhteyteen. Porin taidemuseo Porin taidemuseo on Maire Gullichsenin aloitteesta vuonna 1981 perustettu nyytaiteen museo, joa esittelee otimaisen ja ansainvälisen taiteen uusimpia virtausia. Museon hallinnoimat ooelmat painottuvat modernismiin ja uudempaan taiteeseen. Pedagoginen toiminta palvelee eri-iäisiä asiaaita auttaen löytämään lähestymistapoja taiteen ja visuaalisen ulttuurin ilmiöiden äsittelemiseen. Porin taidemuseo toimii vuonna 1860 valmistuneessa Paahuoneessa Koemäenjoen rannalla Raatihuoneen orttelin pohjoisosassa. Taidemuseolla ei ole suoraa fyysistä yhteyttä ilpailualueeseen, mutta se sijaitsee haneen vaiutuspiirissä vain muutaman sadan metrin etäisyydellä. Taidemuseon olevien tilojen yhteyteen ei ole mahdollista raentaa museon tarvitsemia lisätiloja. Taidemuseon täydentävät ooelmatilat sijoitetaan Sataunnan Museon ooelmatilojen yhteyteen, jolloin museot voivat hyödyntää yhteisiä ooelmien äsittely- ja onservointitiloja. Porin lastenulttuuriesus Porin lastenulttuuriesus on taiteilijoiden työyhteisö. Sen toiminta on uutta luovaa, taiteellisen toimintaan pohjautuvaa, varhaista tuea antavaa, ennaltaehäisevää, yhteisöllistä ja laajasti vaiuttavaa. Kesus on perustettu Lastenulttuuriesusessa ohdataan uuausittain yli lasta erilaisissa työpajoissa ja noin 200 henilöä äy viioittain Vauvojen väriylpy työpajoissa. Lastenulttuuriesus on tuottanut myös monia valtaunnallisesti huomioituja näyttelyitä ja julisia teosia. Kesusen ehittämä Vauvojen väriylpy on valtaunnallisesti tunnettu brändi. Lastenulttuuriesusella ei nyyisin ole omia toimitiloja. Meritysellinen toiminta lapsiryhmien anssa tarvitsee oman vaituisen, toimintaan profiloitavan luovan tilan. Tilan on oltava riittävän suuri ja helposti saavutettava, sillä oululais- ja päiväotiryhmät voivat olla isoja ja erityisryhmien anssa pitää huomioida erityistarpeet. Vauvojen väriylpy tarvitsee hygieniasyistä oman erillisen työpajatilansa ja apueittiötilan erityismateriaalien valmistamiseen. Lastenulttuuriesusen tuottamat työpajat ovat erityisen pidettyjä niitä varten ehitettyjen ja valmistettujen, ohderyhmille erityisesti suunniteltujen turvallisten välineidensä ja tilailluusioiden vuosi. Täysipainoinen toiminta edellyttää teniset työtilat teosten, tilailluusioiden ja näyttelyiden raentamiseen ja orjaamiseen. 11

12 Koemäenjoi Eteläranta 3.2 terassi t e r a s s i uloterassi Museonpuisto Hallitusatu P a n i m o u j a A n n a n a t u Teatteriuja Nortamonpuisto Teatteriatu Raatihuoneenpuisto Selim Palmgreninatu Valtaatu O t a v a u j a ilpailualue A n n a n a t u O t a v a n a t u tarastelualue ansallisen aupunipuiston raja

13 3.3 Kilpailualueen ja lähiympäristön uvaus Sijainti ja arvot Kilpailualueen sijainti ja rajaus Kilpailualue sijaitsee Porin esustassa Koemäenjoen etelärannalla. Kilpailualueena on Sataunnan Museon ortteli (ortteli nro 25) seä entisen oluttehtaan orttelin (ortteli nro 26) esiosa ja aaoisulma. Sataunnan Museon oleva raennus täyttää oo Hallitusadun pohjoispuolelle sijoittuvan orttelin 25, eiä museolle ole mahdollista raentaa tarvittavia lisätiloja saman orttelin alueelle. Kilpailualueen pinta-ala on noin m 2. Kilpailun tarastelualueena on Koemäenjoen, Annanadun, Valtaadun ja Teatterinadun rajaama alue. Kilpailualueen aiemmat vaiheet Hallitusadun eteläpuolelle sijoittuva osa on Porin Oluttehtaan vanhaa panimoaluetta. Bayerilainen olutpanimo, josta myöhemmin ehittyi Porin Oluttehdas, aloitti oluen valmistusen alueella vuonna Vuonna 1972 Porin Oluttehdas siirtyi Sinebrychoff Oy:lle, joa taas siirtyi osasi tansalaista panimoonserni Carlsbergiä vuonna Porin panimo suljettiin vuonna Tehtaan toiminta on päättynyt, ja pääosa tehdasraennusista on purettu. Jäljellä on vinottain vastapäätä Sataunnan Museota vuosina raennettu Porin vanha, suojeltu sähölaitos (aritehti Esil Hindersson, Aritehtuuritoimisto Fagerholm & Nordman), joa on suojeltu asemaaavalla seä vuonna 1938 valmistunut, huonountoinen Uusi panimo (aritehti Jaao Tähtinen) sein suojeltu asemaaavalla. Entisen oluttehtaan orttelin länsipäähän on raenteilla ja suunnitteilla asuinerrostaloja. Korttelin itäpäässä on ilpailualueeseen uuluva Hotelli Otavan raennus ja Nortamonpuisto seä ilpailualueen ulopuolella Porin Teatteri. Kansallinen aupunipuisto Suunnittelualue uuluu osittain ansalliseen aupunipuistoon (MRL 68 ). Sataunnan Museo, Porin Teatteri, Nortamonpuisto ja Hotelli Otava ovat osa Porin ansallista aupunipuistoa. Koo suunnittelualue uuluu ansallisen aupunipuiston vaiutuspiiriin. Porin ansallisen aupunipuiston erityisarvoisi on sen perustamispäätösessä määritelty ilpailualueella ja sen läheisyydessä: Etelärannan aiaautensa huomattavin yhtenäinen iviaupunioonaisuus Kivi-Pori ja Pohjoisrannan vanha, monipuolinen ja monumentaalinen teollisuusmiljöö ja muodostavat Koemäenjoen rantaan ansallisesti ainutlaatuisen aupunimaiseman. Kaupunia itä länsi- ja etelä pohjoissuunnassa halova puistoaseli on ansallisen aupunipuiston aavahistoriallisesti näyvin elementti ja Porin tunnusmeri. Chiewitzin aavan muaiset ristiäispuistot jäsentävät aupunitilaa seleästi ja muodostavat merittävän viherraenteen ja turvallisen evyenliienteen uluväylän aupuniesustan sisälle. Puistoaselien varrelle on esittynyt ulttuurihistoriallisesti ja raennustaiteellisesti arvoasta raennusantaa, päätteenään Raatihuoneenpuisto ja Raatihuone. Puistoadut yhdistävät aupungin muut viheralueet toisiinsa Kaupuniesustan alueen päätavoitteita ansallisen aupunipuiston hoito- ja äyttösuunnitelmassa ilpailualueen osalta ovat: Etelä- ja Pohjoisrannan valtaunnallisesti arvoaan raennetun ulttuuriympäristön ehittäminen oonaisuutena ja sen maisemallisen arvon orostaminen. Viherraenteen ylläpitäminen ja vahvistaminen. Ristiäispuistojen historiallisten ominaispiirteiden ja arvouuden orostaminen ja äytön lisääminen. Raennetun ulttuuriympäristön arvouuden ylläpitäminen, säilyttäminen ja ehittäminen. Kaupuniympäristön elävyyden ylläpitäminen ja lisääminen. Liiumismahdollisuusien parantaminen ansallisessa aupunipuistossa. Rantaraentamisen maisemallisten näöulmien huomioiminen. Kansallisen aupunipuiston arvot tulee huomioida ilpailuehdotusta laadittaessa. Kilpailualue. 13

14 Kivi-Pori Kivi-Pori on valtaunnallisesti merittävä raennettu ulttuuriympäristö (RKY). Kivi-Porin vuoden 1852 palon jäleen raennettujen rantaorttelien aupunitalot ja juliset raennuset muodostavat yhden edustavimpia vanhoja iviaupunginosia maassamme. Porin aupungin vanhimman asutetun osan, jonne sijoittuivat aupungin ensimmäinen raatihuone, iro ja uninaanartano. Koemäenjoen luodot ja Porin teollisuusmaisema Kilpailualue rajautuu pohjoisessa Koemäenjoeen ja sen luotoihin, jota ovat puistomaisesti hoidettua viristysaluetta. Joen pohjoisrantaa reunustavat Porin Puuvillan vanhat punatiiliset tuotantoraennuset, jota nyyisin ovat opetusen ja hallinnon äytössä. Joiympäristö on oonaisuudessaan valtaunnallisesti merittävää ulttuuriympäristöä. Kivi-Porin alue Koemäenjoen etelärannalla muodostaa yhtenäisen, riaspiirteisen lassistisen ja ertaustyylisen oonaisuuden, missä atunäymät ovat yhtenäisiä, ja missä myös monet pihat ovat säilyttäneet perinteisen asunsa portteineen ja maasiineineen. Alue attaa pääpiirteissään 1558 perustetun Sataunnan Museo sijaitsee Hallitusadun varrella. Hotelli Otava. 14

15 Asemaaava Kilpailualueella on voimassa asemaaava nro Asemaaava on saanut lainvoiman Porin oluttehtaan toiminnan päätyttyä teollisuustontin uusi äyttö on rataistu asunto- ja palvelupainotteisella asemaaavalla. Asemaaavan tavoitteena on ollut avata ortteli aupunilaisten äyttöön. Asemaaavan muutosella on pyritty parantamaan aupuniympäristön laatua ja turvaamaan esustan ilpailuyyisyys seä yritysten toimintaympäristönä että houuttelevana asuinympäristönä. Kilpailualueella voimassa olevan asemaaavan määräyset eivät sido ilpailijoita luuun ottamatta suojelumääräysiä, ilpailualueen länsipuoliseen tonttiin rajoittuvaa toriauiota ja Hallitusadun atualuetta. Asemaaavassa on ar! -merinnällä osoitettu alueet, joilla saattaa sijaita muinaismuistolain rauhoittamia iinteitä muinaisjäännösiä. Hotelli Otava ja teatterin vanha osa on osoitettu sr-37 -merinnällä raennustaiteellisesti ja aupuniuvan annalta täreisi raennusisi, joita ei saa puraa. Teatteriuja, orttelin esiosaan liie- ja toimistoraennusten orttelialueelle sijoittuva atuauio ja Panimouja muodostavat orttelin läpi itä länsisuunnassa ulevan jalanuluyhteyden. Vastaavasti Otavauja, Otava-auio ja ilpailualueen länsipuoliseen tonttiin rajoittuva toriauio muodostavat pohjois eteläsuuntaisen yhteyden Hallitusadulta Valtaadulle. Asemaaavassa osoitettu maanalainen uluyhteys Hallitusadulla on ilpailussa tulittava sijainniltaan ja laajuudeltaan ohjeellisesi. Museoujan osalta jalanulun yhteys Koemäenjoen suuntaan on mahdollista rataista toisinin. V HALLITUSKATU p Katariinanatu I I r T TV13 e=1.25 max YO 14 t e= I et V G5002 sr sr t V 9 AL-69 ai /ma 35dB V 1 TELJÄ 2. HALLITUSKATU p-i t ap/100 as,l,to : K-47 uloterassi ar! 3ap 9 V V 412 ANNANKATU 2 P5002 MUSEON- PUISTO Museon- puisto 4 8 VP 1 t ar! KARHU- AUKIO 2as 3 ap M501 3 V VI V K-47 V 35dB 35dB sr I uloterassi VALTAKATU 4 8 sr Hallitusatu ma t I ai/ma sr-33 r 830 sr-37 ppy ai /ma ap/100as,l,to V V pp/h dB AL ap/100as,l,to V 4600 V 25 YM 1 I 1ap/100 l,to ar! K-47 3ap K5002 a M MUSEOKUJA 45 YK-1/s M501 Nortamonpuisto P ap PANIMOKUJA TEATTERIKUJA AL ai /ma 15 P/S I ai/ma K OTAVA- AUKIO sr-33 ma Eteläranta HALLITUSKATU ai/ma K ai/ma 3 2 ar! 1350 sr /8 V Kilpailuehdotusten ei tarvitse noudattaa asemaaavassa osoitettuja raennusalan rajoja tai muita raentamista osevia määräysiä. Kilpailualueelle sijoittuvissa raennusissa on uitenin huomioitava ilpailualueeseen rajoittuvien asuntoorttelien asuinraennuset. I 6 6 OTAVAKUJA et terassi t t 1000 pr-1 I VP 940 as 30% Y-12 t terassi sr sr-14 pr-1 KATARNAN- KATU ar! NORTAMON- PUISTO / sr-13 IV K-1/s I TEATTERIKATU 46 Teatteriatu t Ote asemaaavasta sr p yo 20% 3000 sr y-1 P Y-1/s l 35% 1660 sr-13 p LINNA VP-1/s Raatihuoneenpuisto RAATIHUONEENPUISTO

16 3.3.3 Raennettu ympäristö Sataunnan Museo Sataunnan Museon oleva raennus on vuonna 1973 valmistunut betonirunoinen, osin maan alla sijaitseva I-errosinen raennus, jona julisivut ovat pesubetonielementtejä. Raennus on lähivuosina perusorjausen tarpeessa. Uuden museoraennusen suunnittelu oli aianaan pitä prosessi, joa esti yli 10 vuotta. Sinä aiana muuttui seä raennusen paia että tilaohjelma. Esiuvia haettiin ulomaita myöten. Museoraennusen suunnittelusta vastasi Aritehtitoimisto Olaf Küttner. Suunnitelmia hiottiin yhteistyössä suunnittelijan, museolautaunnan ja Suomen Museoliiton esen. Suunnittelussa pidettiin täreänä, ettei raennus ilpaile vanhojen raennusten anssa oreuden eiä julisivujen puolesta. Raennusesta haluttiin suhteellisen matala, jotta se jäisi puiden taase seä raatihuoneen, pappilan ja teatterin raennusia matalammasi. Jo suunnittelun aluvaiheessa haluttiin, että uusi raennus on selvästi alisteinen ja matalampi uin joivarren vanhat raennuset. Lopullisessa suunnittelurataisussa ylin erros on pinta-alaltaan pienempi ja vedetty muusta raennusmassasta sisään, jotta raennusen oreuden vaiutelma olisi todellista matalampi. Julisivut ovat umpinaiset ja niiden umpinaisuutta on orostettu järjestämällä iuna-auot enimmäseen nauhamaisiin ryhmiin, siten että yhtenäistä umpinaista pintaa on paljon. Myös sisäänäyntien järjestäminen raennusrungon sisäpuolelle orostaa laatiomaista vaiutelmaa. Julisivuissa äytetyt materiaalit ovat tyypillisiä luvun aritehtuurille. Soeli ja ylin erros on muottilautapintaista betonia ja pohjaerros ja ensimmäinen erros on päällystetty pesubetonielementeillä, jota ovat pitiä ja apeita. Merittävimpiä tiloja raennusessa ovat olmeen erroseen valoauon ympärille järjestetyt pysyväisnäyttelytilat seä veistosellinen portaio. Raennusen erityispiirteisiin uuluu sahalaita-aihe, joa toistuu eripuolilla raennusta. Raennusen arvoja ja muutosensietoyyä on pohdittu raennusesta laaditussa raennushistoriallisessa selvitysessä. Hotelli Otava Hotelli Otava uuluu Porin 1800-luvun puolivälin ainutlaatuiseen monumentaaliesustaan, Kivi-Poriin. Hotelli Otava raennettiin vuonna 1857 aupungin ainoasi hotellisi aupunginaritehti C.J. von Heideenin suunnitelmin. Kasierrosinen, ivinen hotelliraennus tunnetaan myös suomalaisen teatterin syntypaiana (vuonna 1875). Vuonna 1891 ruotsalainen aritehti J.E. Stenberg suunnitteli Hotelli Otavan orotusen olmierrosisesi. Kun Hotelli Otavan toiminta vuonna 1985 päättyi, se oli vanhin yhtäjasoisesti toiminut hotelli-ravintola Suomessa. Otavan ravintola tunnetaan myös yhtenä Pori Jazzin syntypaioista. Viimeisinä toimintavuosina raennus oli jo pahoin rapistunut. Monien vaiheiden jäleen Porin aupuni osti Hotelli Otavan vuonna Vielä samana vuonna äynnistyi raennusen orjaussuunnittelu osana EU osarahoitteista hanetta, josta vastasi Sataunnan Museo. Huonoon untoon päässeen, mutta ulttuurihistoriallisesti arvoaan Hotelli Otavan restaurointihane toteutettiin vuosina orein periaattein. Hotellin 1800-luvun lopun huonejaoa palautettiin, raennusosia entisöitiin ja raennuseen tehtiin painovoimainen ilmanvaihto. Tulevasi äytösi ajateltiin toimisto- ja majoitusäyttöä. Kuhunin olmeen erroseen tehtiin errosohtaiset eittiö- ja saniteettitilat. Tiloihin luotiin 1800-luvun lopun ilme. Kosa hotellin ravintolaosa on purettu vuonna 1985, ei raennusessa ole esim. yleisötilaisuusiin soveltuvia suurempia yhtenäisiä huonetiloja. Hotelli Otava on restaurointitöiden valmistumisesta saaa ollut toimistoäytössä, ensin valtiononttorilla ja viime vuodet Porin aupungilla, joa edelleen myös omistaa raennusen. Ajateltu majoitusäyttö ei ole toteutunut. Raennusessa toimivat aupungin henilöstö- ja tarastustoimi. 16

17 Hotelli Otava on suojeltu asemaaavalla ja se on myös osa valtaunnallisesti merittävää ulttuuriympäristöä. Olennaiset muutoset raennusessa eivät ole mahdollisia. Raennus voidaan liittää orttelin muihin raennusiin esim. restaurointihaneessa raennetun uuden porrastornin autta. Raennusen äyttö voi uitenin muuttua ja jonin asteiset uuden äytön edellyttämät muutoset ovat mahdollisia. Porin Teatteri Porin Teatteri on raennettu vuonna 1884 ruotsalaisen aritehti J.E. Stenbergin suunnitelmin. Uusrenessanssityylinen, aluperäisessä äytössään säilynyt teatteriraennus uuluu yhdessä Turun ja Helsingin ruotsalaisten teattereiden anssa maamme vanhimpiin. Teatterin mittava perusorjaus ja laajennus valmistui vuonna Teatterin vanhan osan julisivut säilyivät perusorjausessa lähes ennallaan. Betoniraenteiseen uudisosaan tuli teatterin pieni näyttämö, näyttelijöiden puuhuoneet seä tenisiä tiloja. Teatterin julisivujen rappauspintojen orjaus ja alimaalaus toteutettiin vuosina Teatterin sisätilat restauroitiin ja näyttämöteniia uudistettiin vuosina Teatterin raennusen ei tällä hetellä ohdistu muutostarpeita. Teatteri on suojeltu asemaaavalla. Kortteliin raentuvilla uusilla ulttuuritoimintaa palvelevilla tiloilla ja teatterilla voi olla toisistaan synergiaetua. Ympäröivä raennusanta Suunnittelualueen ympäristössä on runsaasti merittäviä raennusia, jota muodostavat Kivi-Porin arvoaan raennusannan. Suoraan suunnittelualueeseen vaiuttavia arvoraennusia ovat Valtaadun varrella, vastapäätä Hotelli Otavaa: Annaatu 5-7 Porin Lyseo (raennettu 1857, aritehti G.Th. Chiewitz; muutos ja laajennus lyseosi 1893, aritehti Yrjö Sadenius) Valtaatu 20 Entinen Kauppaseura (raennettu 1858, muutettu nyyasuunsa 1896 ja 1913) Valtaatu 22 Honasen iinteistö (raennettu , orotettu ja laajennettu 1919). Hallitusadun varrella ja Etelärannassa, Sataunnan Museon ympäristössä: Porin raatihuone (raennettu 1841, aritehti Carl Ludvig Engel). Raatihuoneen torni (1891, aritehti J.E. Stenberg) muodostaa maisemallisen dominantin joimaisemassa. Hallitusatu 20 Porin entinen sähölaitos (raennettu aritehti Esil Hindersson ja laajennettu 1909 ja Aritehtuuritoimisto Fagerholm & Nordman) Hallitusatu 9 Heinen aupunitalo, nyyisin Porin seurauntien toimisto (raennettu 1892, aritehti Ricardo Björnberg) Eteläranta 10 Svensa Klubben / Suomalainen Klubi (raennettu 1854, A. Wahlberg). Uudet asuinorttelit Entisen oluttehtaan orttelin länsipäähän on raennettu ja suunnitteilla asuinerrostaloja. Kerrostalot ovat osa Karhuorttelisi nimettyä oonaisuutta, joa muodostuu Valtaadulta Hallitusadulle jatetun Annanadun molemmille puolille. Karhuorttelin raennuset nousevat olevan raennusannan harjaoreutta oreammalle ja muuttavat voimaaasti aupuniuvaa ja erityisesti joimaisemaa. Annanadun länsipuolelle on jo valmistunut asi asuinohdetta. Parhaillaan valmistumassa on Annanadun ja Hallitusadun ulmauseen sijoittuva oreimmalta osaltaan VI-errosinen asuintalo. Koonaisuus täydentyy vielä Hallitusadun varteen sijoittuvalla V-errosisella lamellitalolla seä Annanadun ja Valtaadun ulmauseen sijoittuvilla ahdella V-errosisella raennusella. Uusien asuinorttelien alueella sijaitsee asemaaavassa suojeltu aritehti Jaao Tähtisen suunnittelema Uusi panimo vuodelta Huonountoisen raennusen myöhemmät laajennuset on purettu panimon toiminnan päätyttyä. Uuden panimon vierestä nousee Panimouja Annanadulta asunerrostalojen pihaansien tasolle. Asuaiden pysäöintipaiat sijoittuvat pihaannen alle. Ajoyhteys orttelin 26 länsipään pysäöintitiloihin on Hallitusadulta. 17

18 Nortamonpuisto Valtaadun ja Teatteriadun ulmassa Viheralueet ja viherympäristö Laajempi ontesti Porin esustan ohdalla Koemäenjoen rannalla olevat Pohjois- ja Eteläranta muodostavat yhdessä Kirjurinluodon viher- ja viristysalueen anssa ainutlaatuisen, ulttuurihistoriallisesti ja vapaa-ajanvietolle merittävän oonaisuuden. Samaan ansallisen aupunipuiston muodostamaan alueoonaisuuteen uuluu myös ilpailualueen välittömään läheisyyteen sijoittuva historiallisesti merittävä Raatihuoneenpuisto. Aiemmin Niolaintorina tunnettu ja vuoteen 1859 asti auppatorina toiminut Raatihuoneenpuisto päätettiin perustaa puistosi Puiston nyyinen ilme valmistui Suurin osa olleesta puustosta säilytettiin ja jätettiin ehystämään puiston esialuetta seä symmetrisiä ja oristeellisia uaistutusia. Puutarha-aritehtoniseen tyyliin raennettu puisto muodostui uin osasi Raatihuonetta orostaen sen aritehtonista ja hallinnollista arvouutta. Raatihuoneenpuisto integroituu suoraan Nortamonpuistoon ja muuhun ilpailualueeseen. Nortamonpuisto Teatteriadun ja Valtaadun ulmausessa sijaitseva Nortamonpuisto niminen viheralue on poieama Kivi-Porin raenteessa. Vuonna 1946 orttelin aaoisnurassa sijaitsevalle viheralueelle suunniteltiin 90 pöydän puistoravintolaa. Kuitenin vuonna 1951 viheralueelle valmistui lasten leiipuisto, joa sittemmin saneerattiin vuosina ja Viheralueella on leiivälineiden lisäsi penejä seä ooasta puustoa ja vuoden 1998 suunnitelman muaiset pensasistutuset. Nortamonpuiston äyttötaroitus tulee pysyä viheralueena ja julisena oleselutilana, joa toimii utsuvana sisääntulona alueen raennusille. Alueen uudessa ilmeessä tulee ottaa huomioon Kivi-Porin, Raatihuoneenpuiston ja Etelärannan uudistustöiden aritehtuuri, arvoas historiallinen aupuniuva ja ansallisen aupunipuiston erityisarvot. 18

19 Istute pienvenesatama 218 venepaiaa Valaistu muuri MERKINNÄT Oleva 4 A A (+3.0) I I Ro 24 G uloterassi B pysäöinti pyöräpysäöinti sadevesiouru 1 B C 6 uloterassi ahvila-ravintola C +3.5 Hallitusatu t SRo 5% Ro Siltaan suunnattu gobo D D P iinteä tasanne Ro Eteläranta K I K Ro venepalvelut + iosi Museonpuisto pyörä- terassi t t 11 terassi terassi Ro SRo Nurm Istute Gran tiililad Nopp Gran Gran Valet Asfal Porta mass Gran Kaide Pen Istuin Polu Ros Syvä Muur Sillan esim Proje Valai BEGA Valai BEGA Ote Porin Joiesusen yleissuunnitelmasta Raennettavuus Joiesus Porin Aarre -aritehtuuriilpailun suunnittelualue rajautuu pohjoisessa Porin Joiesusen alueeseen. Joiesus-haneessa laadittiin suunnitteluilpailuna yleissuunnitelma tavoitteenaan ranta-alueen vetovoiman ja äytön ehittäminen. Kilpailun voittajasi ja jatosuunnitteluun valittiin WSP Finland Oy:n ja Aritehdit NRT Oy:n suunnittelema Birdy. Porin aupuni toteuttaa alueen muutostöitä vaiheittain. Ensimmäisen vaiheen muutostyöt Porin sillan ja Cafe Jazzin välisellä alueella on toteutettu vuonna Toisen vaiheen raennussuunnittelu on parhaillaan äynnissä ja asemaaavan muutos vireillä. Entisen oluttehtaan orttelista on purettu laajat teollisuusraennuset, eiä aluperäisiä pinnanmuotoja ole säilynyt. Maanpinnan oreusasema on Hallitusadun puolella noin tasossa +8.4 ja Hotelli Otavan ohdalla noin tasossa Pohjaveden pinnan arvioidaan olevan ilpailualueella noin tasossa Pohjaveden pinnan alapuolelle ei tule suunnitella raentamista ilman erityisen painavaa syytä. 19

20 4 ilpailun tavoitteet Kilpailun tavoitteena on suunnitella aupuniuvallisesti ja toiminnallisesti oreatasoinen ja elämysellinen orttelioonaisuus, joa muodostuu Sataunnan Museon laajennusesta, Sataunnan Museon ja Porin taidemuseon uusista ooelmatiloista, Porin lastenulttuuriesusesta seä moniäyttöisistä ja yhteisöllisistä ulttuuritoimintaa palvelevista tiloista. Lisäsi ortteliin suunnitellaan asuinraentamista. Kilpailun taroitusena on sijoittaa tilaohjelman muaiset toiminnot suunnittelualueelle siten, että syntyy oreatasoinen, olevia arvoraennusia unnioittava oonaisrataisu seä aritehtonisesti ansioas ulttuurioonaisuus. Uudisraentaminen ytetään tiiviisti olemassa olevaan raennusantaan. Toimintojen välisten yhteysien toteutustapa rataistaan ilpailussa. Kilpailussa tutitaan Sataunnan Museon olevan raennusen sisätilojen taroitusenmuaista jäsentelyä ja joidenin tilojen uudistamista. Kilpailussa tulee rataista olevan raennusen julisivujen äsittely. Raennuseen on mahdollista suunnitella laajennusosa. Lisäsi ilpailussa rataistaan Hotelli Otavan raennusen uusi äyttö. Porin Aarteesta suunnitellaan aritehtuurin ja maisemasuunnittelun einoin mieleenpainuvaa ja helposti saavutettavissa olevaa sisä- ja ulotilaa, jossa vanha ja uusi ohtaavat. Uuden julisen ulotilan laatu seä sen suhde arvoaisiin lähipuistoihin ja ansalliseen aupunipuistoon tulee rataista ilpailussa. Kilpailussa huomioidaan orttelin läpi ulevat jalanulun uudet yhteydet. Uudisraentamisella ja sitä tuevalla ympäristöoonaisuudella halutaan lisätä Porin tunnettuutta ja vetovoimaa. Porin Aarre on uusi tapa olla porilainen. Se on myös valtaunnallisesti merittävä vetovoimallinen avaus: elämysen, oppimisen, digitaalisuuden, oleilun ja ulttuuri- ja luontoympäristön ainutlaatuinen ohde. 20

21 5 suunnitteluohjeet 5.1 Sovittaminen aupuniuvaan ja aupuniraenteeseen Umpinaisen teollisuusorttelin muuttuminen julisesi ulttuuritoimintoja palvelevasi sisä- ja ulotilasi on merittävä muutos aupuniraenteessa. Korttelin esiosan ja itäpäädyn liittäminen osasi olevaa aupuniraennetta on eseinen osa suunnittelutehtävää. Raentamisen mittaaavaa ja massoittelua tulee tutia suhteessa olevaan raennusantaa. Asemaaavalla suojellun Hotelli Otavan raennusen säilyttäminen on ilpailijoita sitova suunnitteluohje. Kilpailijan on esitettävä Otavan tilojen tuleva äyttö osana ilpailuehdotustaan. Hotelli Otavaan tulee ensisijaisesti sijoittaa join ilpailun tilaohjelman muaisista toiminnoista. Kilpailuehdotusta laadittaessa tulee huomioida myös ilpailualueen lähiympäristön muu arvoas raennusanta ja sovittaa uudisraentaminen ja mahdollinen lisäraentaminen osasi oonaisuutta. Uudisraennus ei saa heientää valtaunnallisesti merittävän raennetun ulttuuriympäristön tai ansallisen aupunipuiston arvoja. Kansallisen aupunipuiston arvojen turvaaminen on ilpailijoita sitova suunnitteluohje. Suunnittelussa tulee ottaa huomioon ansallisen aupunipuiston hoito- ja äyttösuunnitelmassa asetetut tavoitteet. Ehdotetun uudis- ja lisäraentamisen volyymiä tulee tarastella Kirjurinluodon ja Koemäenjoen suunnasta. Ehdotusen tulee huomioida raatihuoneen rooli aupuniuvallisena dominanttina. Samoin tulee huomioida näymä Raatihuoneenpuiston suunnasta. Hotelli Otavan ja teatterin vanhan osan raennusten päädyt ovat aupuniuvallisesti merittäviä. 5.2 Uudisraennusen ja olevien raennusten väliset yhteydet Yhteys ortteleiden välillä Kilpailijan tulee rataista, miten toimiva yhteys olevan museoraennusen ja uudisraennusen välillä järjestetään seä yleisölle, että ooelmatilojen ja näyttelytilojen välille. Hotelli Otava Hotelli Otavan tiloihin on mahdollista järjestää sisäyhteys uudisraennusesta raennuseen aiemmin tehdyn laajennusosan autta. 5.3 Tilaohjelma Haneen tilaohjelma on ilpailuohjelman liitteenä. Tilaohjelmassa annetut pinta-alat ovat ohjeellisia, ja niitä on mahdollista tarentaa suunnittelurataisun muaan. Tilaohjelman muaiset toiminnot tulee sijoittaa uudisraennuseen, Sataunnan Museon olevaan raennuseen ja siihen mahdollisesti tehtävään laajennusosaan seä Hotelli Otavan raennuseen. Tilat, jota Sataunnan Museon olevassa raennusessa tulee ottaa tilaohjelman muaisten toimintojen äyttöön, on mainittu ilpailuohjelman ohdassa 5.5. Kilpailijat voivat ilpailuohjelmassa uvatut tavoitteet huomioon ottaen valita, miten ja mihin raennusiin ja raennusosiin tilaohjelman muaiset toiminnot sijoittavat. Raennusten sijoittelussa tulee huomioida myös orttelin länsipäähän raenteilla olevat ja suunnitellut asuinerrostalot. 21

22 5.3.1 Kooelmatilat Sataunnan Museon ja Porin taidemuseon ooelmatilat muodostuvat ooelmavarastoista ja ooelmien äsittelyyn ja onservointiin varatuista tiloista seä ooelmien lastaus ja vastaanottotiloista. Uudet tilat tulee yhdistää nyyiseen museoraennuseen niin, että ne muodostavat toimivan oonaisuuden. Kooelmavarastot Kooelmavarastojen tehouuden annalta uusi metriä orea tila on optimaalinen. Kooelmavarastoista noin m 2 voi olla huoneoreudeltaan olme metriä oreaa tilaa. Miäli ilpailuehdotusessa tätä suurempi osa ooelmavarastoista esitetään uutta metriä matalammasi tilasi, tulee ooelmavarastojen laajuutta vastaavasti asvattaa. Kooelmavarastojen sijoittaminen pohjavedenpinnan alapuolelle on risi esineturvallisuuden näöulmasta. Osa ooelmavarastosta suunnitellaan Porin taidemuseon äyttöön. Porin taidemuseo ei sijaitse ilpailualueella. Taidemuseon äyttöön suunniteltavat uudet tilat toimivat itsenäisinä, eiä niistä tarvitse suunnitella yhteysiä taidemuseon olevaan raennuseen. Avoin varasto Avoin varasto on museon esinevarasto, johon yleisö pääsee tutustumaan. Avoimen varaston tavoitteena on esitellä museon esineooelmia ja ooelmatyötä yleisölle entistä paremmin ja laajemmin seä tarjota yleisölle uristus ulissien taase. Osa ooelmavarastoista toteutetaan avoimena varastona. Avoimen ooelmavaraston toiminnallisen periaatteen ideointi on osa suunnittelutehtävää. Yleisö ei saa päästä osemaan esineisiin, joten esineet tulee suojata esim. lasiseinillä tai yleisön ulua rajoittamalla. Esineitä tulee myös suojella valolta. Käytännössä voidaan säädellä joo valon määrää tai aiaa, jona esineet altistuvat valolle. Lasi, posliini ja metallit estävät hyvin valoa ja voivat olla esim. lasiseinillä tai iuna-auoilla varustetussa tilassa. Toteutusessa tulee huomioida myös varastotyösentely: tiloissa, joissa työsennellään truilla eli säilytetään suuriooisia esineitä, hyllyjen edessä ei voi olla lasiseiniä. Avoimessa varastossa tulee olla yleisön saatavilla lisätietoja esillä olevasta aineistosta. Avoimen varaston toteutusesimerejä: 1) Toteutetaan erillinen avoin varastotila, jossa esineet ovat esillä eivätä paattuina tai valolta suojattuna. Tällöin avoin varasto muistuttaa näyttelytilaa ja voi toteutustavasta riippuen (esineiden oltava suojattuna esim. lasiseinien taana) olla avoinna yleisölle näyttelyn tapaan. 2) Useampaan varastoon tehdään avoimia ohteita eli ysittäisiä aappeja/hyllyjä/laatiostoja, jota raennetaan esim. lasivitriineisi. Tällöin avoimeen varastoon voi tutustua opastetulla ierrosella, jolla tutustutaan erilaisiin aineistoihin ja säilytystapoihin. Kooelmien äsittely ja onservointi Kooelmien äsittely- ja onservointitilat suunnitellaan tilaohjelman muaan. Lastenulttuuriesusen tenisessä työtilassa tulee voida työstää isoja (esim. noin 4x7 m suuruisia) teosia. Tilassa tulee olla mahdollisuus tehdä ainain ahta projetia samanaiaisesti. Tilassa tulee olla vesi- ja uivauspiste, poistoimuri, vetoaapit, voimavirtapistoe ja poistoaivot. Tenisestä työtilasta läheisyydessä tulee olla erillinen hitsaustila. Puutavaravaraston tulee sijaita tenisen työtilan lähellä. Osa tenisestä työtilasta suunnitellaan erillisesi rauhallisesi työtilasi testiiliteosten ja materiaalien valmistamiseen. Kooelmatilojen yhteyteen suunnitellaan myös Porin taidemuseon ansainvälisen näyttelytoiminnan välivarastointitila. Välivarastotiloissa suoritetaan mm. taideteosten untoon liittyvät tulo- ja lähtötarastuset. Kooelmien lastaus ja vastaanotto Lastaustilan tulee olla sisäänajettava. Tilan oreuden tulee olla vähintään 5 m. Lastaustilat mitoitetaan 12 m pitälle uorma-autolle. 22

23 5.3.2 Aulatilat ja sisäänäynti Riippumatta pääsisäänäynnin sijoittumisesta, tulee Porin Aarteelle suunnitella utsuvat ja moniäyttöiset aulatilat. Aulatilan aritehtoniseen ilmeeseen seä sen muuntojoustavuuteen on erityisesti panostettava. Aulan tulee palvella matalan ynnysen tilana, johon helppo tulla ja jona saavutettavuus on hyvä. Kilpailijoiden toivotaan ideoivan moniäyttöisen tilan toiminnallista onseptia. Moniäyttöiset alusteet uten esiintymislava joa toimii myös oleselu- ja istuselupaiana, lisää tilan moniäyttöisyyttä. Aulatilaan tulee olla utsuva ja mieleenpainuva sisäänäynti, joa integroituu ulotilojen laaduaaseen ympäristöraentamiseen. Aulatila tulee mitoittaa niin, että sen autta voi ulea isoin ryhmä. Aulatila voi toimia myös lastenulttuuriesusta palvelevana odotustilana. Erityisesti lastenulttuuriesusen asiaaista ajatellen sisäänäynnin yhteydessä tulee olla tilat lastenvaunujen säilytyseen. Lasten annalta sisääntulon olisi hyvä olla niin ettei se ole suoraan adulle, mutta on näyvissä ja helposti löydettävissä Ravintola Kilpailualueelle tulee sijoittaa noin asiaaspaian ravintola eittiöineen. Ravintolan sijainti on ilpailijan harittavissa. Ravintolan tulee palvella monipuolisesti orttelin aiia toimintoja. Sataunnan Museon raennusessa on nyyisin eittiö ja ravintola, mutta tiloja on mahdollista järjestellä toisinin Tapahtumatila Moniäyttöinen tapahtumatila soveltuu eri toimijoiden järjestämien yleisötapahtumien järjestämiseen. Tilan tulee olla hyvin joustava ja mahdollistaa erilaisten esitysten muiden tapahtumien järjestäminen. Tapahtumatila voi sijoittua esimerisi aulatilojen tai ravintolan yhteyteen Tietopalveluesus Tietopalveluesus on yleisölle avoin palvelupiste, joa palvelee Sataunnan Museon ooelma-, aristoja tietopalveluasiaaita. Se äsittää Sataunnan Museon aristotilat asiairja- ja valouvaooelmille seä Porin taidemuseon aristotilan. Lisäsi tietopalveluesusessa tulee olla tila, jossa asiaaat pääsevät tutimaan aristoaineistoja, seä palvelupiste yleisöä varten Näyttelytilat Aarteen näyttelytilat äsittävät Sataunnan Museon vaihtuvien näyttelyiden tilan, Rosenlew-museon näyttelytilan, Poriginal Gallerian näyttelytila seä Porin lastenulttuuriesusen näyttelytilan. Näyttelytiloissa huoneoreuden tulee olla vähintään 4 m. Näyttelytilojen yhteyteen tulee sijoittaa näyttelyverstas, joa voi olla aiien Aarteessa näyttelytoimintaa harjoittavien yhteisäytössä. Verstaassa esiraennetaan näyttelyitä ja siinä tulee olla tilaa myös raennustarvieiden ja näyttelyrevisiitan säilyttämiseen. Sijainnin tulee olla myös ulopuolisen yrittäjän toimintaedellytysiä ajatellen mahdollinen. Ravintolaan tulee olla erillinen sisäänäynti uloa seä mahdollisuus uloterassiin, jota voidaan äyttää seä esä- että talviautena. Keittiötiloihin tulee olla huoltoyhteys. Ravintolan yhteydessä tulee olla erillinen tai erotettavissa oleva monitoimitila, jota voidaan vuorata esimerisi oousia ja oulutustilaisuusia varten. Myös ravintolatoiminnot voivat tilapäisesti laajentua monitoimitilaan. 23

24 5.3.7 Porin lastenulttuuriesus Lastenulttuuriesusen tilan tulee olla monimuotoinen, taiteelliseen oemiseen ja työsentelyyn erilaisille ja eriooisille ryhmille soveltuva tila. Tilassa tulee hygieniasyistä olla erillinen työpajatila Vauvojen väriylpy toiminnalle ja tämän tilan välittömässä läheisyydessä apueittiö erityismateriaalien valmistamiseen seä materiaali- ja teosvälinevarastotilat. Lisäsi suunnitellaan teniset työtilat teosten, tilailluusioiden ja näyttelyiden raentamiseen. Työpajatilat Työpajatilaa äytetään taiteellisesti ohjattuun toimintaan ja oemusellisuuteen. Se tulee sijaita niin, että tila on ätevästi äytettävissä niin päivisin uin iltaisin. Tilan tulee olla jaettavissa ahteen erilliseen tilaan mahdollisimman äänieristävällä materiaalilla tai vaihtoehtoisesti pitää olla asi tilaa. Vauvojen väriylpy tarvitsee hygieniasyistä erillisen lämpötilaltaan säädettävissä ja lattialämmitysellä olevan tilan. Tilassa tulee olla vapaata työsentelytilaa vähintään 50 m 2, vesipisteet, valaisun säätelymahdollisuus, mahdollisuus päivänvaloon, vaihtelevaan teniiaan ja toistuvan ripustusen mahdollistava valoinen seinämateriaali. Lattian ja seinien tulee olla helposti puhdistettava ja osteutta estävät. Apueittiö Vauvojen väriylpy -työpajat tarvitsevat omat itsetehdyt materiaalit, joiden valmistuseen tarvitaan eittiötila välineistöineen Henilöunnan tilat Henilöunnan tilat palvelevat Sataunnan Museota ja Porin lastenulttuuriesusta. Henilöunnan tilat voidaan joo esittää yhteen tai sijoittaa toimintojen yhteyteen suunnittelurataisusta riippuen Aputilat Kilpailuehdotusessa tulee huomioida ohjeellisesti raennuseen tarvittavat aputilat. Ilmanvaihtoonehuoneet yhteensä noin 500 m 2 voi sijoittaa yhdestä olmeen 1 2-errosiseen onehuoneeseen. Väestönsuojat tulee suunnitella valtioneuvoston asetusen väestönsuojista muaisesti. Suojatiloille tulee esittää rauhanajan äyttö. 5.4 Porin Aarre -uudisraennus Raennusen tulee olla aritehtonisesti oreatasoinen, utsuva ja saavutettava ooontumispaia. Tilasuunnittelun lähtöohtana on tilojen seleys, toiminnallisuus ja esteettömyys seä helppo orientoitavuus. Tilojen tulee sopia aiille väestöryhmille muaan luien lapset, iääntyneet ja liiuntaesteiset. Raennus yteytyy ja avautuu esällä ja talvella sitä ehystävään aupunitilaan ja orttelin ulotiloihin. Varastotilat Lastenulttuuriesusen toiminta tarvitsee toimintojen välittömässä läheisyydessä olevan teosvälinevaraston ja materiaalivaraston. Lastenulttuuriesusen Väriylpy-työpaja. 24

25 5.5 Sataunnan Museon nyyinen raennus ja mahdollinen laajennus Museon sisätilat Sataunnan Museon olmeen erroseen portaan ja valoauon ympärille järjestetyt pysyväisnäyttelytilat päänäyttelyn tilat säilytetään nyyisellään. Museon ensimmäisen errosen vaihtuvien näyttelyiden sali ja verstas seä ravintola, eittiö ja ooustila on ilpailijan harinnan muaan mahdollista muuttaa toiseen äyttöön. Kellarierrosen tiloihin ei ohdistu muutostarpeita. Miäli ilpailija osoittaa ellarierrosen tiloja muuhun uin nyyiseen äyttöön, tulee nyyisille toiminnoille osoittaa orvaavat tilat. Tällä hetellä ellarierrosen ooelmavasastoissa on pienesineitä, jota soveltuvat normaalioruisessa tilassa varastoitavisi. Uloaritehtuuri Kilpailuehdotusessa on mahdollista esittää olevan raennusen laajentamista esimerisi lisäerrosella. Raennushistoriaselvitysessä annetut suosituset tulee ottaa suunnittelussa huomioon. Mahdollisen attoerrosen tulee olla sisäänvedetty ja raennusen aluperäisen ilmeen tulee säilyä. Ylöspäin laajentaminen edellyttää joo museoraennusen olevien pilareiden vahvistamista, pilareiden lisäämistä tai muuta raenteellista rataisua. Kilpailijan tulee esittää raennusen julisivujen äsittely joo unnostamalla tai uusimalla. Nyyiset uorielementit on muutaman vuoden uluessa pao puraa niiden rapautumien taia. Joen puolella oleva atettu uloporras on ilpailijan harinnan muaan mahdollista poistaa tai muoata. Tilat, jota Sataunnan Museon olevan raennusen 1. errosessa on mahdollista ottaa muuhun äyttöön. TILAPÄISIÄ TYÖPISTEITÄ 25

26 5.6 Uusi asuinraentaminen Kortteliin tulee sijoittaa noin m 2 uutta asuntoraentamista. Asuinraentaminen sovitetaan osasi orttelioonaisuutta esimerisi erillisenä raennusmassana tai hybridiraentamisen einoin. Hybridiraentamisella taroitetaan toimintojen seoittumista. Asuinraentamisen aritehtuurin tulee olla laaduasta ja paiaan sopivaa. Suunnittelussa tulee huomioida orttelin länsiosaan raennetut ja suunnitellut asuinraennuset seä niihin liittyen voimassa olevan asemaaavan muaiset periaatteet. Asumisen osalta ilpailuehdotusessa esitetään ainoastaan raennusten tai raennusosien mittaaava ja massoittelu, joa mahdollistaa aupuniuvallisten vaiutusten arvioimisen. Asuntopohjia ei esitetä. 5.7 Juliset ulotilat Korttelin ulotilat Ulotilat ja niiden vaihettuminen sisätiloihin: Julisten ulotilojen tulee olla luontevasti, toiminnallisesti ja esteettömästi integroituna sisäänäynteihin ja julisivuihin vaihettuen. Pinnanmuodot: Maanpinnan muotoja voi ilpailualueella vapaasti muotoilla. Tavoitteena on saavuttaa alueelle oemusellisia ulotiloja, mieleniintoisia näymiä ja perspetiivejä. Maastonmuotoilussa tulee ottaa huomioon toimiva uivatus ja saavutettavuus. Julinen aupunitila: Alueesta tavoitellaan viihtyisää, utsuvaa ja houuttelevaa julista tilaa aien iäisille ja untoisille mm. erilaisten elementtien, värien, vuodenaiojen vaihtelun ja sääolosuhteiden hyödyntäminen suunnittelurataisuissa atsotaan edusi. Kohtaamispaia: Suunnittelualueelta tulee löytyä paioja ohdata muita. Kohtaamispaioissa edusi atsotaan eseliäisyys, innovatiivisuus ja integroituminen ympäristöön. Vuodenajat: Kilpailijoiden tulee innovatiivisesti ottaa huomioon suunnittelutyössään vuodenaiojen vaihtelu ja myös talven ajan viihtyisä, suojaisa, turvallinen ja aiille avoinna oleva oleselumahdollisuus. Länsiranniolla, Sataunnan seudulla lumiset paastalvet ovat olleet lyhyitä ja atonaisia. Taide: Kilpailuehdotusen tulee mahdollistaa taiteen yteminen luontevasi osasi oonaisuutta. Hulevedet: Kilpailijat voivat esittää hulevesien äsittelyä esimerisi viivyttämällä, haihduttamalla, eräämällä ja varastoimalla. Hulevesien äsittelyssä voidaan huomioida myös esteettiset ja viristyselliset arvot osana aritehtuuria ja ympäristöraentamista. Viheraritehtuuri: Alueen ompatin tilan vuosi ilpailussa atsotaan edusi vehreys ja raennusiin integroidut ja viihtyisyyttä lisäävät rataisut. Lisäsi ilpailijoiden tulee huomioida ilmaa puhdistavat ja hulevesiä vähentävät viheratto- ja -seinärataisut seä aupuniluonnon monimuotoisuutta edistävät ja dynaamiset asvuympäristöt. Nortamonpuisto Nortamonpuisto tulee sisällyttää osasi julisten uloja sisätilojen muodostamaa oonaisuutta. Puistoon ei tule sijoittaa raennusia, mutta evyemmät raennelmat ja tilan jäsentely ovat mahdollisia. Tavoitteena on, että Nortamonpuisto toimii Porin Aarteen luose johdattavana sisäänäyntialueena ja oleselupaiana. Alueella nyyisin olevaa leiipaiaa ei ole tarve säilyttää. Jatossain alueelle tulee sijoittaa myös leiiin soveltuvia elementtejä tai raenteita. Hotelli Otavan vieressä olevaa muuria ei tarvitse säilyttää. 26

27 Korttelin läpi ulevat jalanuluyhteydet Kilpailualueen Hallitusadun eteläpuolisen osan tulee olla aiina aioina läpiuljettava itä länsisuunnassa ja pohjois eteläsuunnassa. Yhteyden tulee liittyä ilpailualueen länsireunalla Panimoujaan ja toriauion autta Hallitusadulle. Reitistä suunnitellaan mieleniintoinen ja elämysellinen oonaisuus oleselupaioineen ja seiailumahdollisuusineen. Museoujan osalta jalanulun yhteys Hallitusadulta Koemäenjoen suuntaan on mahdollista rataista asemaaavasta poieten toisinin. Joiesus Koemäenjoen rannan osalta lähtöohtana on Joiesus-haneen yleissuunnitelman muainen rataisu. Ranta-aluetta voi artiuloida toisinin, jos se on ilpailuehdotusen annalta edusi. Yleissuunnitelmassa esitetyt liienneyhteydet on uitenin säilytettävä. 5.8 Huolto, liienne ja pysäöinti Uudisraennusen huoltoliienne Kilpailijan tulee esittää ooelmatilojen esineuljetusia ja muuta huoltoajoa palveleva huoltoyhteys. Sataunnan Museon olevan raennusen huoltoliienne Sataunnan Museon olevan raennusen huoltotilojen tarve ja mitoitus riippuu raennuseen sijoittuvista toiminnoista. Tällä hetellä raennusen huolto tapahtuu Etelärannasta ellarierrosen autta. Teatterin huoltoliienne Teatterin huolto tapahtuu Teatteriujan autta. Teatterin huoltoliienne säilyy nyyisellään, ja se tulee huomioida ilpailuehdotusta laadittaessa. Pelastusreitit Tarvittavat pelastusyhteydet tulee osoittaa. Saattoliienne Suurempia vierailijaryhmiä uljettavien linja-autojen pysähtymispaia on nyyisin Hallitusadulla. Pysäöinti Asumisen osalta ilpailuehdotusessa on osoitettava tontille 20 ap. Voimassa olevan asemaaavan muaan piha-alueelle ei saa sijoittaa pysäöintipaioja. Muiden tilaohjelman muaisten toimintojen edellyttämiä autopaioja ei sijoiteta ilpailualueelle, vaan Porin aupuni tulee osoittamaan tarvittavat autopaiat muualta lähialueelta. Liiuntaesteisten autopaiat 2 ap tulee sijoittaa sisäänäynnin lähelle. Koonaisuuteen on suunniteltava toimintojen edellyttämä määrä pyöräpysäöintiä. ylhäällä: Teatteriatu. alhaalla: Teatterin huolto säilyy Teatteriujalla. 27

28 28