Matematiikan kirjallinen viestintä ja tieteellinen tiedonhankinta

Transkriptio

1 Matematiikan kirjallinen viestintä ja tieteellinen tiedonhankinta p. 1/26 Matematiikan kirjallinen viestintä ja tieteellinen tiedonhankinta Arto Lepistö Matematiikan ja tilastotieteen laitos Turun yliopisto

2 Matematiikan kirjallinen viestintä ja tieteellinen tiedonhankinta p. 2/26 Kirjallisten opinnäytteiden tavoitteet Opetella kirjoittamaan matemaattista tekstiä. Harjoitella itsenäistä tieteellistä työskentelyä. Oppia tiedonhankintaa tieteellisistä tietokannoista. Tottua vieraskielisen matemaattisen kirjallisuuden käyttöön. Oppia matematiikkaa ja tilastotiedettä.

3 Matematiikan kirjallinen viestintä ja tieteellinen tiedonhankinta p. 3/26 Työskentelyn periaatteet Älä tyydy pelkkään käännöstyöhön. Perehdy materiaaliin ja pyri omaksumaan asiat. Suunnittele huolellisesti aineesi rakenne ja sisältö. Etsi mahdolllisesti lisämateriaalia. Oikolue aineesi ennen ensimmäisen version palautusta. Hyödynnä ohjaajaa tarvittaessa.

4 Matematiikan kirjallinen viestintä ja tieteellinen tiedonhankinta p. 4/26 Kirjoitukseen käytettävä ohjelma Vaihtoehtona paras on L A TEX. Kaikki matemaattiset symbolit käytettävissä. Kaavojen ladontaan on automaattiset työkalut. Ohjaajat osaavat auttaa ongelmissa.

5 Matematiikan kirjallinen viestintä ja tieteellinen tiedonhankinta p. 4/26 Kirjoitukseen käytettävä ohjelma Vaihtoehtona paras on L A TEX. Kaikki matemaattiset symbolit käytettävissä. Kaavojen ladontaan on automaattiset työkalut. Ohjaajat osaavat auttaa ongelmissa. Microsoft Word on työläämpi käyttää. Osa symboleista ei käytettävissä. Kaavojen ladonta työlästä. Luvassa yllättäviä ongelmia. Vaatii tietokoneelta enemmän suorituskykyä.

6 Matematiikan kirjallinen viestintä ja tieteellinen tiedonhankinta p. 4/26 Kirjoitukseen käytettävä ohjelma Vaihtoehtona paras on L A TEX. Kaikki matemaattiset symbolit käytettävissä. Kaavojen ladontaan on automaattiset työkalut. Ohjaajat osaavat auttaa ongelmissa. Microsoft Word on työläämpi käyttää. Osa symboleista ei käytettävissä. Kaavojen ladonta työlästä. Luvassa yllättäviä ongelmia. Vaatii tietokoneelta enemmän suorituskykyä. Mathematica soveltuu vain ammattilaiskäyttöön.

7 Matematiikan kirjallinen viestintä ja tieteellinen tiedonhankinta p. 5/26 Kirjallisen esityksen rakenne Johdanto kuuluu aina esitykseen. Esitys on jaettava luvuiksi ja kappaleiksi. Uusi kappale alkaa sisennyksellä. Esitys etenee loogisesti ja suoraviivaisesti. Tekstiin lisätään viittaukset lähteisiin ja esityksen loppuun lähdeluettelo. Sisällysluettelo tarpeen pidemmissä esityksissä.

8 Matematiikan kirjallinen viestintä ja tieteellinen tiedonhankinta p. 6/26 Matemaattisen tekstin kieliasu Kielioppisäännöt ovat voimassa myös matemaattista tekstiä kirjoitettaessa. Selittävä ja johdatteleva teksti kaavojen välillä on tarpeen. Liian monimutkaiset ja pitkät lauseet eivät usein paranna tekstiä. Vältä turhaa toistoa.

9 Matematiikan kirjallinen viestintä ja tieteellinen tiedonhankinta p. 7/26 Matemaattisen tekstin esitystapa Lähdeteoksen esitystapaa ei usein voi käyttää suoraan. Uusien selittävien tekstien ja välivaiheiden lisääminen usein tarpeen. Esitykseen tarpeettomien osien karsiminen. Lähdeteoksen esitysjärjestystä ei kannata aina seurata orjallisesti. Suunnittele tekstisi opiskelutoverisi luettavaksi.

10 Matematiikan kirjallinen viestintä ja tieteellinen tiedonhankinta p. 8/26 Matemaattisen tekstin esitystapa Teksti etenee oletuksista tuloksiin ja niistä edelleen johtopäätöksiin. Laaja todistus kannattaa jakaa aputuloksiksi. Esittele merkinnät ja symbolit. Sanojen lyhenteitä (Tod., Määr., ODY, ko.) ei käytetä. Helposti nähdään...

11 Matematiikan kirjallinen viestintä ja tieteellinen tiedonhankinta p. 9/26 Erityiskysymyksiä I Matemaattiset symbolit ja funktiot kirjoitetaan kursiivilla. Poikkeuksena monikirjaimiset funktioiden nimet. Matemaattisia lyhennysmerkintöjä,, =, ei käytetä normaalissa tekstissä. Virkettä ei aloiteta matemaattisella symbolilla tai kaavalla. Huomaa erot yhtälöiden, epäyhtälöiden ja lausekkeiden välillä.

12 Matematiikan kirjallinen viestintä ja tieteellinen tiedonhankinta p. 10/26 Yhtälö, epäyhtälö ja lauseke Yhtälössä kaksi matemaattista lauseketta todetaan yhtäsuuriksi. Yhtälöitä ovat esimerkiksi f(x) = g(x) ja 1 x 2 +1 = 2 Epäyhtälö ei ole yhtälö! ( ) e x x +1.

13 Matematiikan kirjallinen viestintä ja tieteellinen tiedonhankinta p. 11/26 Kaava Kaava on yhtälö, josta yksi tai useampi muuttuja tai parametri on ratkaistu. Kaavoja ovat esimerkiksi ja y = g(x) ( ) e x a = 2 x +1. Usein termillä kaava kuitenkin viitataan yleisesti mihin tahansa matemaattiseen ilmaisuun (esimerkkinä kaavaeditori ).

14 Matematiikan kirjallinen viestintä ja tieteellinen tiedonhankinta p. 12/26 Erityiskysymyksiä II Symboleihin ei liitetä taivutuspäätteitä. Teksti on siis kirjoitettava sellaiseen muotoon, ettei symbolien taivutukseen ole tarvetta. Vertaa: Etsitään S:n kaikki x:t, joillef(x) = 0. Etsitään joukon S kaikki pisteet x, jotka toteuttavat yhtälön f(x) = 0.

15 Matematiikan kirjallinen viestintä ja tieteellinen tiedonhankinta p. 13/26 Symbolien taivutus - esimerkki Ei näin: Merkitään mittaustulosta x:llä. Merkitään mittaustulosta x. Parempi tapa: Merkitään mittaustulosta symbolillax. Käytetään mittaustuloksesta merkintääx. Olkoonxmittaustulos.

16 Matematiikan kirjallinen viestintä ja tieteellinen tiedonhankinta p. 14/26 Erityiskysymyksiä III Kaavat on yhdistettävä luontevaksi osaksi tekstiä. Matemaattisia tekstiä sisältävien virkkeiden on oltava kielioppisääntöjen mukaisia. Kaava voi olla lauseessa objektina tai mahdollisesti sisältää lauseen predikaatin. Pitkät yhtälöketjut on usein helpointa esittää kaksoispisteen avulla.

17 Matematiikan kirjallinen viestintä ja tieteellinen tiedonhankinta p. 15/26 Predikaatti kaavassa Tämän nojallaa = b. Tämän nojallaaon yhtä suuri kuin b. Tästä nähdään, että n i=0 i = n(n+1) 2.

18 Matematiikan kirjallinen viestintä ja tieteellinen tiedonhankinta p. 16/26 Kaava objektina Näin ollen on voimassa yhtäsuuruusa = b. Väite 1 0 4x 2 3 dx = 4 9 nähdään oikeaksi edellisestä yhtälöstä.

19 Matematiikan kirjallinen viestintä ja tieteellinen tiedonhankinta p. 17/26 Yhtälöketju Yhtälön g(y)x = f(y) perusteella voidaan muuttujan x arvo saada seuraavasti: x = f(y) g(y) = 2y2 y 2 = 2. Ylläoleva muotoilu on usein luettavuuden kannalta huono. Yhtälöiden väliset ekvivalenssit tai implikaatiot esitetään selittävällä tekstillä ( mistä nähdään, että... )

20 Matematiikan kirjallinen viestintä ja tieteellinen tiedonhankinta p. 18/26 Erityiskysymyksiä IV Sanaa teoreema ei juurikaan käytetä suomen kielessä. Jos-sanan parina kannattaa käyttää niin-sanaa: Jos a = b, b = c jac = d, niin a = c, b = d jaa = d. Sana paria siten, että ei yleensä tule käyttää. Englanniksi kirjoitetussa matemaattisessa tekstissä yleinen such that ei ole käännettävissä lauserakennetta muuttamatta.

21 Matematiikan kirjallinen viestintä ja tieteellinen tiedonhankinta p. 19/26 Letx > 0 be such that... Ei näin: Olkoonx > 0 siten, että... Tässä on aine siten, että tukka nousee pystyyn. Parempi tapa: Olkoonxsellainen positiiviluku, että... Tässä on sellainen aine, että tukka nousee pystyyn.

22 Matematiikan kirjallinen viestintä ja tieteellinen tiedonhankinta p. 20/26 Erityiskysymyksiä V Suomen kielessä viittaukset lause 7 tai kuva 3 eivät ole erisnimiä. Lauseella voi olla vakiintunut nimi ja tämä nimi ei ole välttämättä suora käännös (esimerkkinä väliarvolauseet). Pilkun käytön säännöt ja yhdyssanojen kirjoitussäännöt eroavat suomen ja englannin kielissä.

23 Matematiikan kirjallinen viestintä ja tieteellinen tiedonhankinta p. 21/26 Yhdyssanat Yhdys sanojen oikein kirjoituksen ali arvioimisen myötä vaikutusta pään säryn liika kasvuun ei voida yli arvioida. Kiinnitä huomiota yhdyssanojen oikeinkirjoitukseen. Huomaa ajatusviivan ja yhdysmerkin (tavuviiva) ero. Ajatusviiva erottaa esimerkiksi välin ääripäitä (18 65-vuotiaat) tai vuorovaikutuksen osapuolia (TPS HIFK-ottelu).

24 Matematiikan kirjallinen viestintä ja tieteellinen tiedonhankinta p. 22/26 Ajatusviiva ja yhdysmerkki Gauss Seidel Method suomennetaan Gaussin ja Seidelin menetelmä tai Gaussin Seidelin menetelmä tai Gauss Seidel-menetelmä. Joskus jokin näistä muodoista on vakiintunut käytännöksi (Runge Kutta-menetelmä). Peto saalis-malli, δ ǫ-menetelmä, resurssi kuluttaja-malli.

25 Matematiikan kirjallinen viestintä ja tieteellinen tiedonhankinta p. 23/26 Muutamia vinkkejä Tekstin selkeys ja yksiselitteisyys on olennaisempaa kuin kauniiden lauserakenteiden käyttö. Tekstin seuraamista helpottaa, mikäli uusi käsite kirjoitetaan kursiivilla, kun se esitellään ensimmäisen kerran. Suomen kielessä käytetään desimaalierottimena pilkkua. Luentomonisteet eivät aina ole mallikelpoisia.

26 Matematiikan kirjallinen viestintä ja tieteellinen tiedonhankinta p. 24/26 Lisäohjeita Kielikeskus: Kielenhuolto Jukka Korpelan sivut: jkorpela/kielet Kirjoittajan ABC-kortti: webcgi.oulu.fi/oykk/abc/ MOT-nettisanakirja Vilkaise tätä opasta (tai laitoksen matemaattisen tekstin kirjoittamisen opasta) myös kirjoitusvaiheessa.