Yksityinen palvelusektori heikoimmassa työmarkkinaasemassa olevien työllistäjänä

Transkriptio

1 Yksityinen palvelusektori heikoimmassa työmarkkinaasemassa olevien työllistäjänä Kristiina Härkäpää Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Kuntoutussäätiö Ala-Kauhaluoma M & Härkäpää K (2006), Työpoliittinen tutkimus 312, Työministeriö, Helsinki

2 Työnantajien asenteet - tarkastelunäkökulmia työnantajien yleiset asenteet vajaakuntoisten tai vammaisten henkilöiden työllistämistä kohtaan työnantajien asenteet tiettyjä ryhmiä edustavien vammaisten tai vajaakuntoisten työllistämistä kohtaan, yritystä kuvaavien tekijöiden, kuten toimialan, yrityskoon, vastaajan koulutustason ja yrityskulttuurin merkitys asenteiden kannalta aikaisemmat työllistämiskokemukset ja niiden vaikutus asenteisiin ja käsityksiin työnantajien kokemukset ja käsitykset työllistymisen tukipalveluista tukipalveluja tarjoavan organisaation ja yrityksen välinen yhteistyö

3 Työnantajien asenteet esteenä? kysyntä-näkökulma harvoin tarkastelussa yleiset asenteet yleensä myönteisiä asenteet kielteisiä kun tarkastellaan mm. työllistämisestä aiheutuvia kustannuksia sekä eri vammaryhmiä vaihtelevat mm. yrityksen koon, osin toimialan mukaan kokemus työllistämisestä vaikuttaa esim. Hernandez 2000

4 Työnantajien käsityksiä työllistämisen esteistä ja sitä helpottavista tekijöistä 10 tärkeintä syytä (Fabian ym. 1995) Työllistämisen esteitä Työllistämistä helpottavia tekijöitä 1. Työnantajan pelot 1. Ylimmän johdon tuki 2. Työnantajan ennakkoluulot 2. Yrityksen vahva sitoutuminen (sosiaaliseen vastuuseen) 3. Työnantajien välinpitämättömyys vammaisuutta kohtaan 3. Organisaatiossa on vahvoja roolimalleja 4. Organisaation henkilöstön väheneminen 4. Vammaisuutta koskevaa tietoa ja ymmärryksen lisäystä 5. Ei kokemusta työskentelystä vammaisten henkilöiden kanssa 6. Syvään juurtuneet väärinkäsitykset 7. Valmennus vaatii liikaa aikaa ja vaivaa 8. Yritys ei suhtaudu yleisellä tasolla myönteisesti työllistämiseen 9. Rekrytoinnista vastaavien koulutuksen puute 10. Yrityksen ylimmän johdon puutteellinen esimerkki käsittelevä koulutus 5. Paremmin kvalifioidut työnhakijat 6. Vammaisuutta koskevan koulutuksen kohdentaminen kaikille organisaatiotasoille 7. Yrityksen henkilöstölle tarjolla asiaa suoraan käsittelevää koulutusta 8. Tukea kielteisten asenteiden käsittelyyn 9. Vammaisasioita käsittelevän työryhmä toiminnassa 10. Tarjolla työtehtäviä, jotka mahdollista jakaa työntekijöiden kesken

5 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus TAVOITTEENA selvittää: missä määrin yritykset tällä hetkellä rekrytoivat työvoimaa heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevista ryhmistä millaisia työnantajien kokemukset ovat ja millaisia palveluja tai yhteistyötä työnantajat katsovat tarvitsevansa rekrytointiinsa tarkastelun fokus avoimille työmarkkinoille työllistämisessä kohdejoukkona koko maan kaupan sekä hotelli- ja ravintolaalalla toimivat yritykset ja kiinteistöpalvelut otos poimittiin Elinkeinoelämän keskusliiton jäsenrekisteristä, n = 2189 yritystä kyselyyn vastanneita 692 (vastausprosentti 32 %)

6 Kyselyyn vastanneet Lähetetyt Vastanneet Vastausprosentti % (n) % (n) Yrityksen toimiala Kaupan ala 56 (1238) 57 (391) 32 Hotelli- ja ravintolaala 38 (834) 36 (249) 30 Kiinteistöpalvelu 6 (126) 8 (52) 41 Yhteensä 100 (2198) 100 (692) 31 Yrityksen koko Pieni (0-9) 32 (706) 29 (198) 28 Keskisuuri (10-49) 53 (1172) 52 (352) 30 Suuri (50- ) 15 (320) 19 (125) 39 Yhteensä 100 (2198) 100 (675) 31 Yrityksen sijainti Etelä-Suomi 49 (1076) 49 (339) 32 Länsi-Suomi 31 (670) 28 (192) 29 Itä-Suomi 9 (198) 12 (80) 40 Pohjois-Suomi 12 (254) 11 (78) 31 Yhteensä 100 (2198) 100 (689) 31

7 Ketkä rekrytoivat? 48 % kaikista yrityksistä rekrytoinut em. ryhmistä kuluneen 12 kk aikana suuret yritykset useammin (70 % vs. 44 %) itäsuomalaiset yritykset harvemmin ei eroa toimialan mukaan kyselyhetkellä joka kolmannessa yrityksessä työskenteli taustaltaan heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevia henkilöitä

8 Keitä rekrytoidaan? (viimeksi kuluneen 12 kuukauden aikana työllistäneet työnantajat työnhakijaryhmän mukaan, %) Uutta työvoimaa rekrytoineet yritykset Kaikki vastanneet yritykset Fyysisesti vajaakuntoiset tai vammaiset 4 3 henkilöt Psyykkisesti vajaakuntoiset henkilöt 3 3 Pitkäaikaistyöttömät Ammattikouluttamattomat nuoret Kehitysvammaiset henkilöt 2 2 Maahanmuuttajat Yhteensä n

9 Yritysten raportoima preferenssijärjestys, % (jos työnhakijat ovat pätevyydeltään ja sopivuudeltaan tasaveroisia muiden kanssa) Järjestysnumero Yhteensä N Ammattikouluttamaton nuori Pitkäaikaistyötön Maahanmuuttaja Fyysisesti vajaakuntoinen tai vammainen Kehitysvammainen henkilö Psyykkisesti vajaakuntoinen

10 Työllistämisen vaikutus yrityskuvaan ja työyhteisöön Vaikuttaa myönteisesti Ei merkitystä suuntaan tai taa kiel- Vaikut- toiseen teisesti Yhteensä Fyysisesti vajaakuntoiset tai vammaiset Psyykkisesti vajaakuntoiset Pitkäaikaistyöttömät Ammattikouluttamattomat nuoret Kehitysvammaiset henkilöt Maahanmuuttajat N

11 Yritysten näkemys työntekijöistä verrattuna muihin työntekijäryhmiin (1/2) Työn tekemisen ja työssä selviytymisen kannalta tulevat hyvin toimeen muiden kanssa (59 %) suoriutuvat työstään (28-34 %) sitoutuneita työhön (60 %) työkyvyttömyyden riski suurempi (51 %) edellyttävät erityisjärjestelyjä (59 %)

12 Yritysten näkemys työntekijöistä verrattuna muihin työntekijäryhmiin (2/2) Työllistämisen ja sitä vaikeuttavien tekijöiden kannalta työllistäminen ei kustannustehokasta (53 %) sairauspoissaolot lisääntyvät (33 %) vaikeus arvioida pätevyyttä (69 %) riittämätön ohjaus työnantajalle (59 %) Arvioiden tekeminen usealle vaikeaa: vaikea sanoa - vaihtoehdon valinneiden osuus suuri (30-53 %) Arviot myönteisempiä, jos kokemusta työllistämisestä

13 Palveluiden käyttö ja kokemukset Kokemus käytöstä On käyttänyt n % myönteinen nen Työharjoittelu Työkokeilu Yhdistelmätuki Työllistämistuki yhteensä Työolosuhteiden järjestelytuki ei arv* ei arv* Työvoimakoulutus Oppisopimuskoulutus Työvalmentajan tukipalvelut 14 2 ei arv* ei arv* - Klubitalojen siirtymätyöohjelma 5 1 ei arv* ei arv* - Tukityön hakua aktivoiva ei arv* ei arv* - tukiseteli 4 1 * Kokemus käytöstä ei ole arvioitavissa vastausten pienen määrän vuoksi

14 Kehittämisehdotusten käyttöönotto työllistämisen kannalta Työsopimuksen joustot ja taloudelliset kannustimet irtisanomissuoja, määräaikaiset työsopimukset, työnantajamaksut (n. 70 %) sairausajan palkka (70 %), osatyökyvyttömyys, osa-aikatyö (noin 50 %) Työvoimapoliittiset toimenpiteet työllistämistuki (70 %), työharjoittelu ja kokeilu, tukijakson pidentäminen (n. 50 %) työvalmentajapalvelu, työolojen järjestelytuki (noin 25 %) Kokemus työllistämisestä merkitsi myönteisempää suhtautumista kehittämisehdotuksiin

15 Yhteenveto Suomalaiset yritykset eivät poikkea ulkomaalaisista kollegoistaan suhtautumisessaan vaikeimmin työllistyviä työnhakijoita kohtaan Kokemus työllistämisestä muokkaa asenteita myönteisemmiksi Valtaosa yrityksistä käyttänyt työllistämisen tukimuotoja ja suuri osa oli niihin tyytyväisiä, mutta uusimmat tukimuodot tuntemattomia Kehittämisehdotuksista kannatettiin yleisimmin työsopimuksen joustoihin ja taloudellisiin kannustimiin liittyviä ehdotuksia, mutta lähes yhtä suuri määrä yrityksiä kannatti myös työvoimatoimenpideehdotuksia Työnantajat kaipaavat tukea ja opastusta tukimuotojen käytössä ja työllistämisessä

16 Työnantajayhteistyö ja työllistymispalvelut yritykseltä-yritykselle -markkinointi tarjonnasta kysyntään kumppanuusmalli keskeiset ominaisuudet (Fabian ym. 1994): 1. luottamus 2. yhteisteisesti hyödyttävät tavoitteet 3. pitkäkestoinen yhteistyösuhde työnantajien ja palvelun tarjoajan välillä 4. ammattitaitoa ja pätevyyttä palvelujen tuottamisessa 5. asiakaskeskeisyys keskittyy työnantajien tarpeisiin