Petri Puroaho Osatyökykyisten ja vammaisten työllistäminen

Transkriptio

1 Petri Puroaho Osatyökykyisten ja vammaisten työllistäminen

2 Puheenvuoron sisältö Vates-säätiö sosiaalisen yritystoiminnan tukijana Kohderyhmän työllisyystilanne Työllistämisen tukipalvelut työhönvalmennus työn mukauttaminen ja työolojen järjestelytuki apuvälineet Esimerkkejä: työllistyykö Antti? Järjestäjän toiveet: perustietoa, kohderyhmän työllistymisen tilanne, tietoutta sosiaalisesta työllistämisestä, esimerkkejä työn mukauttamisesta ja konkreettisia lukuja

3 Vates-säätiö Vaikuttaa valtakunnallisesti. Asiantuntijaorganisaatio, joka toimii vammaisten ja osatyökykyisten yhdenvertaiseksi työllistymiseksi. Edistää yhdessä muiden alan toimijoiden kanssa sosiaalista yritystoimintaa ja tiedottamalla hyvistä käytännöistä, aktivoimalla, neuvomalla ja kannustamalla. Lisätietoa:

4 Välityömarkkinat osana työelämää projekti Edistää vammaisten ja osatyökykyisten työllisyyttä valtakunnallisesti sekä kehittää työelämän monimuotoisuutta. Saattaa alueelliset työllisyystoimijat vuoropuheluun järjestämällä vuosien 2014 ja 2015 aikana alueellisia tiedotusja neuvontatilaisuuksia (yhteistyössä Työelämä 2020 hankkeen kanssa 15 ELY-alueella), joihin pyydetään välityömarkkinatoimijat, työnantajat, viranomaiset, vammaispalveluiden tuottajat, TE-hallinnon työntekijät ja muut alueelliset toimijat. Lisää alueellisten työmarkkinoiden tietoisuutta vammaisten ja osatyökykyisten työvoimapotentiaalista ja olemassa olevista palkkatukimuodoista.

5 Sosiaalinen yritys Sosiaalinen yritys harjoittaa normaalia liiketoimintaa. Sosiaalisella yrityksellä on sosiaalisia tavoitteita ja sen työvoimasta vähintään 30% on vajaakuntoisia tai vajaakuntoisia ja pitkäaikaistyöttömiä. Vajaakuntoisella tarkoitetaan vammaista ja osatyökykyistä työntekijää, jonka työskentelymahdollisuudet ovat heikentyneet esimerkiksi vamman, sairauden tai vajavuuden takia. Pitkäaikaistyötön on ollut vähintään 12 kuukautta työttömänä työnhakijana. Tyypillinen välityömarkkinatoimija (siirtymätyömarkkinat), työttömyyden ja avoimien työmarkkinoiden välissä.

6 Taustaa Vammaisen, vajaakuntoisen, osatyökykyisen ja kuntoutujan elämäntilanteen taustalla on monenlaisia syitä, esimerkiksi synnynnäinen vamma, onnettomuuteen joutuminen, sairaus tai vaikkapa työolosuhteiden aiheuttama allerginen taipumus. Vajaakuntoisella mahdollisuudet löytää sopivaa työtä, jatkaa nykyisessä työssä tai edetä ammatissaan ovat huonontuneet vamman, sairauden tai jonkin työntekoon liittyvän rajoitteen vuoksi. Vajaakuntoinen ei tarkoita mitään yleistä vajaavaisuutta, vaan työhön tai työolosuhteisiin liittyviä rajoittavia tekijöitä.

7 Vammaisten ja osatyökykyisten työllisyys Usein haastava tai heikko. Työttömyyden syynä usein fyysiset esteet, työkokemuksen puute, työnantajien, työtoverien tai asiakaskunnan ennakkoluulot ja vammaisuutta koskevan tiedon puute. Suhteessa työtehtävään, vammainen ei ole läheskään aina osatyökykyinen. Sairaudestaan tai vammastaan huolimatta vammaisella tai osatyökykyisellä työntekijällä on usein hyvät mahdollisuudet työntekoon yksilöllisesti räätälöityjen tehtävien, työaikajärjestelyjen sekä muiden tukitoimien avulla. Valtakunnallisesti ongelmana on se, että työllistämistä helpottavat tuista ei tiedetä tai niitä ei käytetä tarpeeksi.

8 Työllistymisen tukipalvelut Yritysvastuuverkoston FIBSin keväällä 2013 toteuttaman työelämän vastuullisia käytäntöjä koskeneen tutkimuksen tuloksissa ilmeni ristiriitoja sanojen ja tekojen välillä. Vastaajista 90% kertoi panostavansa yhdenvertaisuuteen, tasa-arvoon ja monimuotoisuuteen, mutta vain 35% pyrki edistämään heikoimmassa asemassa olevien työnsaantia. Työllistämällä vammaisen tai osatyökykyisen työnantaja/yritys rakentaa imagoaan edelläkävijänä ja ennakkoluulottomana työnantajana. Työnantajalle on tarjolla monenlaisia palveluja, esimerkiksi työkokeilu, työhönvalmennus, työolosuhteiden järjestelytuki, palkkatuet, työtehtävien mukauttaminen sekä apuvälineiden käyttö.

9 TE-toimiston palvelut Työkokeilu: - Työpaikalla järjestettävää ei-työsuhteista palvelua. Tavoitteena on selvittää asiakkaan ammatinvalinta- ja uravaihtoehtoja (mm. alan vaihto) tai tukea paluuta työmarkkinoille. - Työkokeilun avulla voidaan selvittää kykeneekö henkilö tietyn alan tai ammatin mukaiseen työhön vammastaan tai sairaudestaan huolimatta. - Kesto max 12 kk, joista 6 kk saman työnantajan tehtävissä (kunta 6+6). Työhönvalmennus: - Tavoitteena on tukea ja ohjata asiakasta työpaikan etsimisessä tai tukea työssä pysymistä työsuhteen alussa. Työhönvalmentaja voi myös etsiä asiakkaalle sopivia työpaikkoja sekä tukea ja neuvoa työnantajaa. - Työhönvalmennus yhdistetään usein muihin asiakkaalle tarjottaviin palveluihin. - Kesto max 50 tuntia / vuosi

10 Työhönvalmennus Työhönvalmennuspalvelu on turvallinen tapa rekrytoida. Työhönvalmentajapalvelu voidaan hankkia vammaiselle, osatyökykyiselle tai pitkäaikaistyöttömälle rekrytoinnin, työhön paluun tai työssä pysymisen tueksi, esimerkiksi TE-toimistosta. Työhönvalmentaja tuntee asiakkaansa osaamisen ja pystyy antamaan oikean kuvan työllistyjän työkyvystä. Työhönvalmentajilla on käytössään verkostot, joiden kautta voi hankkia tukea niin työllistyjälle kuin työnantajallekin rekrytoinnin onnistumiseksi Työhönvalmentaja etsii ja räätälöi työntekijälle sopivia työpaikkoja ja työtehtäviä sekä tukee työnantajaa työntekijän perehdytyksessä ja erilaisten tukien hakemisessa. Työhönvalmentajan palvelu voidaan yhdistää palkkatukeen.

11 Työhönvalmennus: Springhouse (Etelä- Pohjanmaa) Paradoksi: saadakseen töitä vaikeasti työllistyvän (esim. vammaisen tai osatyökykyisen) pitää olla erittäin innokas ja aktiivinen, monin kerroin parempi kuin normi työnhakija. Hyvän työntekijän rekrytointi epäonnistuu, jos nähdään ensin esteet, eikä työntekijän potentiaali. Käytännön toiminnassa on ollut havaittavissa varovaisempaa suhtautumista erilaisten työntekijöiden rekrytoimiseen. Työllistymisen edistämiseksi ja turhien ennakkoajatusten poistamiseksi toivotaan enemmän tilanteita, joissa työnantaja ja työnhakija voivat kohdata. Tuttuus ja verkostoituminen auttavat. Työnantajilla ei ole ollut ennakkoluuloja rekrytoida ihmisiä, joilla on palkkatukioikeus tai jotka ovat osallistuneet Työhönvalmennus palveluun. Työnhakijoille suunnatulle Työhönvalmentaja -palvelulle on selvästi tarvetta! Työhönvalmentajan toive: antakaa työnhakijoille mahdollisuus näyttää kykynsä. Ottakaa esimerkiksi työkokeiluun. Sen kautta selviää moni asia.

12 Työhönvalmennus: Etelä-Pohjanmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys Yhdistyksen seitsemän työvalmentajaa tekevät yhteistyötä maakunnan yritysten ja muiden työnantajien kanssa. Yhteistyökumppaneita on lähes sata. Yhdistys auttaa työnantajia tuntemalla työn aloittavat työntekijät ja hoitamalla työnantajan puolesta paperit työvoimahallintoon. Niin työntekijää kuin työnantajaakin tuetaan tarpeen mukaan perehtymisvaiheessa ja vielä sen jälkeenkin. Yhdessä työnantajan kanssa arvioidaan työntekijän suoriutumista työssä ja sopeutumista työyhteisöön. Yhteystiedot: Kauppaneliö 2, Seinäjoki ja (06)

13 Työolosuhteiden järjestelytuki Avoimilla työmarkkinoilla rekrytoijat ja työnantajat miettivät työntekijän tuottamaa hyötyä, riskien minimoimista, ja tuloksellisuutta. Saatetaan pelätä, että vammainen työnhakija olisi vähemmän tuottelias työyhteisölle kuin ns. terveet ihmiset. Työnantaja voi saada työolosuhteiden järjestelytukea, jos työhön palkattavan tai työssä jo olevan henkilön vamma tai sairaus edellyttää uusi työvälineitä tai kalusteita ja muutostöitä työpaikalla (työnteon kannalta välttämättömiä) apua työssä toiselta työntekijältä (määräajaksi)

14 TE-toimiston palvelut Harkinnanvarainen etuus: työolosuhteiden järjestelytuki Työnantajalle voidaan myöntää tukea jos työssä olevan tai työhön palkattavan henkilön sairaus tai vamma edellyttää työpaikalla tehtäviä muutoksia (max 4000 euroa/henkilö) tai toisen työntekijän antamaa apua (max 400 euroa/kk enintään vuoden ajan). Käytännön kokemus Etelä-Pohjanmaalla: Toisen työntekijän antamaan apuun ei ole järjestelytukea alueella myönnetty ei ole ollut hakemuksiakaan. Työnantajille palkkatuki on ollut riittävä apu/tuki. Työntekijällä neurologinen sairaus. Työnantaja haki tukea ilmalämpöpumpun hankintaan tukea. Näkö- ja liikuntavammainen. Työnantaja hakenut tukea esimerkiksi pyörätuoliliuskaan ja oviaukon leventämiseen. Ei voida myöntää tukea tavanomaisiin ergonomialaitteisiin (satulatuoli, rullahiiri, säädettävät työpöydät yms).

15 Työolosuhteiden mukauttaminen Tarkoittaa työtehtävien ja työympäristön yhteensovittamista työntekijän yksilöllisten ominaisuuksien ja edellytysten kanssa. Yhdenvertaisuuslain mukaan työnantajan on tarvittaessa tehtävä kohtuullisia mukautuksia työskentelyolosuhteisiin niin, että vammaisen työllistyminen ja työssä pärjääminen olisi mahdollista. Kohtuullisuutta arvioitaessa otetaan huomioon toimista aiheutuvat kustannukset, työnantajan taloudellinen asema sekä mahdollisuudet saada toimenpiteiden toteuttamiseen tukea julkisista varoista tai muualta. Lainsäädäntö: kohtuullisiin mukautuksiin tulossa tarkennuksia.

16 Työolosuhteiden mukauttaminen Esteettömyysratkaisuja: Esimerkiksi induktiosilmukka, pistekirjoitin, sähköinen nitoja, etätyö, pysäköintipaikka, sopivat tehtävät Työterveyslaitoksen tutkimus (2011): Vammaiset ja pitkäaikaissairaat olivat innostuneempia työstään kuin suomalaiset palkansaajat keksimäärin. Eniten mukautuksia on tehty työpisteen toimivuuteen. Kolmannes työnantajista oli kustantanut mukauttamisratkaisuja. Työvoimahallinnon myöntämää työolosuhteiden järjestelytukea oli saanut 6% ja palkkatukea 7%. Työolosuhteiden mukauttaminen ja joustava työn organisointi mahdollistavat työskentelyn avoimilla työmarkkinoilla huolimatta toimintakyvyn rajoitteista.

17 Työolosuhteiden mukauttaminen Tyypilliset mukauttamisratkaisujen kohteet: työajan joustot, työmatkat, työpaikkarakennuksen saavutettavuus, työpaikan yhteiset tilat, henkilökohtainen työpiste, työvälineet, työn sisältö ja työn organisointi. Riittävästi ratkaisuja tehneiden keskuudessa myönteiset arviot psykososiaalisista työoloista ovat johdonmukaiset. Työolosuhteiden mukauttamisratkaisuilla ja yksilöllisten tarpeiden huomioimisella voitiin kompensoida henkilöiden erilaisia toimintarajoitteita.

18 Työolosuhteiden mukauttaminen MS-liiton esimerkkejä kohtuullisista mukautuksista: Joustavat työajat ja lupa etätyöpäiviin Ylimääräiset lepotauot ja lepopaikan järjestäminen Työpisteen siirtäminen rauhallisempaan paikkaan Parkkipaikan järjestäminen lähelle työpaikkaa Esteettömyyden parantaminen, työtä helpottavien työvälineiden ja tarpeellisten apuvälineiden hankkiminen Vammaisfoorumin esimerkkejä mukautuksista: Induktiosilmukka, tehtävien räätälöinti, valaistusmuutos, pyörätuoliluiska, sähköovet, ruudunlukijaohjelma, puhesyntetisaattori, pysäköinti lähellä ulko-ovea, inva-wc lähellä työtilaa, ruokalassa esteetön liikkuminen, matalat pöydät, taukotiloissa vuode, puhelinneuvonta etätyönä

19 Kelan palvelut - apuvälineet Apuvälineiden käytön tavoitteena on työkyvyn ja ansiomahdollisuuksien parantaminen ja säilyttäminen parantaa selviytymistä apuvälineillä niissä toiminnoissa, joita sairaus tai vamma välittömästi vaikeuttaa työssä tai opiskelussa Apuväline voi olla esim. liikkumisväline työssä tai työmatkalla, näkemisen, kuulemisen, kommunikoinnin ja oppimisen apuväline työssä. Palvelu on suunnattu vajaakuntoisille henkilöille, jotka eivät sairauden, vian tai vamman aiheuttaman haitan takia suoriudu työstä ilman haettavaa apuvälinettä tai suoriutuminen ilman apuvälinettä on kohtuuttoman vaikeaa tai rasittavaa.

20 Yhteenvetoa Vammaisten ja osatyökykyisten työllistämisessä keskiössä ovat asenteiden muuttuminen ja tietoisuuden kasvaminen. Osaaminen ja asenne edellä mutta positiivinen erityiskohtelu rekrytoinnissa erilaisuuden hyväksi on sallittua. Palkkaamalla osatyökykyisen, vammaisen tai pitkäaikaissairaan tuot työyhteisöösi monimuotoisuutta. Yhteiskuntavastuu konkretisoituu pienissä teoissa. Tarjolla monenlaisia tukimuotoja tai toimintatapoja: Työkokeilu (6kk yhdellä työnantajalla), työhönvalmennus (50h/vuosi), työolosuhteiden järjestelytuki (4000 ), palkkatuet, työtehtävien mukauttaminen sekä apuvälineet.

21 Lähteitä Vammaiset, vajaakuntoiset ja kuntoutujat työmarkkinoilla Opas työnantajille Springhouse: työhönvalmentaja Maija Korpela Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus: työvoimapalveluasiantuntija Sirpa Rintala Kela: Terveysosasto, kuntoutusryhmä/ohjaustiimi Marjaana Pajunen Työterveyslaitoksen www-sivut ja julkaisu: Työn sisältö ja työolosuhteiden mukauttaminen avoimilla työmarkkinoilla toimivilla vammaisilla ja pitkäaikaissairailla Suomen MS-liitos julkaisu: Työelämän taitekohdissa Kyvyt käyttöön Extrat ja Vates-säätiön asiantuntijat