Tuloksia yrityskyselystä vammaisten ja osatyökykyisten työllistämisestä

Transkriptio

1 Tuloksia yrityskyselystä vammaisten ja osatyökykyisten työllistämisestä Tähän raporttiin on koottu alustavasti tuloksia kyselystä, jossa selvitettiin yritysten käsityksiä vammaisten ja osatyökykyisten työllistämisen tukitoimista sekä kysyttiin tukitoimien kehittämisehdotuksia. Kysely lähetettiin yrityspäättäjälle ja siihen vastasi noin 1500 päättäjää. Kyselyyn pystyi vastaamaan samasta yrityksestä useampi päättäjä. Tällaista yritysten kuulemista ei ole ennen tehty. Kysely on osa Sitran rahoittamaa ja Vates-säätiön toteuttamaa laajempaa selvitysprojektia, jossa selvitetään vammaisten ja osatyökykyisten henkilöiden työllistämisen kansantaloudellista merkitystä. Koko selvityksen tulokset julkaistaan elokuussa, jolloin myös kyselyn tuloksia on ehditty analysoimaan lisää. Koko hankkeen ohjausryhmässä ovat mukana mm. Elinkeinoelämän Keskusliitto ja Suomen Yrittäjät. Kyselyn toteutti Innolink Research Oy. Kyselystä selvisi mm. se, että yrityksissä on potentiaalia vammaisten ja osatyökyisten palkkaamiseksi, mutta yrityksillä ei ole riittävästi tietoa yhteiskunnan tuista ja esim. työehtosopimusten sitovuudesta. Korostamme, että seuraavissa graafeissa esitetyt vastaukset ovat koko vastaajajoukon yhteisiä vastauksia. Kun vastauksia tarkastellaan eri taustatekijöitä peilaten, tulee niihin erilaisia painotuksia. Yksityiskohtaisempi analyysi valmistuu elokuun loppuun mennessä ja se on luettavissa Vates-säätiön verkkosivuilla Lisätietoa kyselystä ja sen tuloksista antavat Vates-säätiöstä: Marjatta Varanka, toimitusjohtaja, p Jukka Lindberg, kehittämispäällikkö, p TAUSTATIEDOT 11 % 0 % 21 % 23 % < % 11 % < % Kuva 1. Yrityksen koko henkilömäärä. Alle 100 hengen, hengen ja yli 500 hengen yrityksiä edusti kutakin noin kolmannes vastaajista. 1

2 18 % 8 % 6 % 4 % 34 % < < Kuva 2. Henkilömäärä toimipaikoissa, joihin vastaajan oma työ kohdistuu. 3 % 2 % 3 % 4 % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 42 % Kuljetus ja varastointi Majoitus- ja ravitsemistoiminta Kiinteistöalan toiminta Palvelut liike-elämälle Terveys- ja sosiaalipalvelut Muut palvelut Muut toimialat 9 % 7 % Teollisuus 631 Rakentaminen 112 Kauppa 133 Kuljetus ja varastointi 56 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 41 Kiinteistöalan toiminta 28 Palvelut liike-elämälle 161 Terveys- ja sosiaalipalvelut 52 Muut palvelut 150 Muut toimialat 152 Kuva 3. Yrityksen toimiala. 2

3 8 % 25 % 1 % 3 % 7 % 5 % 14 % 16 % 21 % Toimitusjohtaja / yrittäjä Henkilöstöjohtaja/-päällikkö Muu yrityksen ylin johto / toimialajohtaja Alue-/paikallisjohtaja Päällikkö, jolla alaisia Päällikkö, jolla ei alaisia Asiantuntija / konsultti Assistentti Muu Toimitusjohtaja / yrittäjä 213 Henkilöstöjohtaja/- päällikkö 313 Muu yrityksen ylin johto / toimialajohtaja 244 Alue-/paikallisjohtaja 77 Päällikkö, jolla alaisia 370 Päällikkö, jolla ei alaisia 128 Asiantuntija / konsultti 104 Assistentti 13 Muu 50 Kuva 4. Vastaajan tehtävä. Vastaajat edustavat yritysten ylintä päätöksentekotasoa. 2. TYÖYHTEISÖN SUHTAUTUMINEN VAMMAISIIN JA OSATYÖKYKYISIIN 43 % 17 % Kyllä tiedä Kyllä tiedä Teollisuus Rakentaminen Kauppa Kuljetus ja varastointi Majoitus- ja ravitsemistoiminta Kiinteistöalan toiminta Palvelut liike-elämälle Terveys- ja sosiaalipalvelut Muut palvelut Muut toimialat Kuva 5.a Onko työyhteisöön otettu työhön vammaisia tai osatyökykyisiä henkilöitä. 3

4 80 % 70 % 60 % 50 % 0 % Teollisuus Rakentami nen Kauppa Kuljetus ja varastointi Majoitusja ravitsemist oiminta Kiinteistöal an toiminta Palvelut liikeelämälle Terveys- ja sosiaalipal velut Muut palvelut Muut toimialat Sarja1 47 % 28 % 48 % 43 % 67 % 64 % 44 % 71 % 50 % 59 % Kuva 5.b Vammaisia tai osatyökykyisiä henkilöitä työllistäneiden osuus niistä, jotka tunsivat työyhteisönsä tilanteen (vastasivat kyllä tai ei). Vastaukset toimialoittain. 70 % 60 % 50 % 0 % Sarja1 47 % 53 % 55 % 64 % 66 % Kuva 5.c Vammaisia tai osatyökykyisiä henkilöitä työllistäneiden osuus niistä, jotka tunsivat työyhteisönsä tilanteen (vastasivat kyllä tai ei). Vastaukset yrityksen henkilömäärän mukaan. 4

5 17 % 34 % Rahallinen tuki Asiantuntijatuki käytetty tukea tiedä Rahallinen tuki 246 Asiantuntijatuki 54 käytetty tukea 209 tiedä % Kuva 6.a Yhteiskunnan tukien käyttö työhön ottamisen yhteydessä 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % tiedä käytetty tukea Asiantuntijatuki Rahallinen tuki 0 % Kuva 6.b Yhteiskunnan tukien käyttö työhön ottamisen yhteydessä, vastaukset yrityksen henkilömäärän mukaan. 5

6 16 % 54 % Kyllä tiedä Kuva 7.a Onko työyhteisössä tehty työn tai työympäristön sopeutuksia työntekijän työssä pysymiseksi, kun työkyky on alentunut. Teollisuus Rakentaminen Kauppa Kuljetus ja varastointi Majoitus- ja ravitsemistoiminta Kiinteistöalan toiminta Palvelut liike-elämälle Kyllä Terveys- ja sosiaalipalvelut Muut palvelut Muut toimialat 0 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Kuva 7.b Työn tai työympäristön sopeuttaminen toimialoittain. 6

7 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % Kyllä 0 % Kuva 7.c Työn tai työympäristön sopeuttaminen, vastaukset yrityksen henkilömäärän mukaan. 13 % 14 % 11 % Rahallinen tuki Asiantuntijatuki käytetty tukea tiedä 62 % Kuva 8.a Yhteiskunnan tukien käyttö työn ja työympäristön sopeutuksissa. 7

8 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % tiedä käytetty tukea Asiantuntijatuki Rahallinen tuki 0 % Kuva 8.b Yhteiskunnan tukien käyttö työn ja työympäristön sopeutuksissa, vastaukset yrityksen henkilömäärän mukaan 3. TUKITOIMIEN TUNNETTUUS JA SOVELTUVUUS Palkkatuki Työolosuhteiden järjestelytuki Työvalmentajapalvelu Työharjoittelujakso Työkokeilu Apuvälinetuki Tunnen ja kokemusta Tunnen, ei kokemusta En tunne Oppisopimuksen koulutuskorvaus Siirtymätyö 0 % 60 % 80 % 100 % Kuva 9. Yhteiskunnan eri tukien tunnettavuus ja kokemus niiden käytöstä. 8

9 Kuvan 9 vastausvaihtoehdot kokonaisuudessaan: TE-toimisto voi myöntää vajaakuntoisen työnhakijan palkkakustannuksiin palkkatukea e /kk, enintään 24 kk kerrallaan. Työnantaja maksaa normaalin palkan. TE-toimisto voi myöntää työolosuhteiden järjestelytukea työpaikan ulkoisten olosuhteiden muutoksiin enintään e/työllistyjä ja henkilökohtaiseen opastukseen e/kk, enintään 12 kk/24 kk. Tapaturma- ja liikennevakuuttajat voivat myös korvata työolosuhteiden järjestelyjä. Työhönvalmentajan palvelu tukee ja valmentaa työnhakijaa sopivan työtehtävän etsinnässä. Työhönvalmentaja tukee myös työnantajaa ja työyhteisöä työtehtävien mukauttamisessa ja tarvittavien tukien hakemisessa. Palvelu on työnantajalle maksutonta. Palvelua voi saada mm. TE-toimistosta, vakuutusyhtiöiltä ja tuetun työn palveluntuottajilta. Työnantajalla on mahdollisuus tutustua työntekijään ennen varsinaista rekrytointia työharjoittelujakson aikana. TE-toimiston myöntämän työharjoittelujakson aikana (enintään 6 kk) ei edellytetä työnantajan maksavan palkkaa. Työkokeilu (3-6 kk) tarjoaa työnantajalle mahdollisuuden selvittää työntekijän soveltuvuutta, työkykyä ja jaksamista työssä. Työkokeilun aikana ei edellytetä työnantajan maksavan palkkaa. Työkokeilun voi myöntää TE-toimisto, KELA ja vakuutuslaitokset. Apuvälinetukea voi saada työn kannalta tarpeellisiin ja välttämättömiin teknisiin laitteisiin ja henkilökohtaisiin apuvälineisiin. Kela korvaa kaikki kustannukset, tapaturma- ja liikennevakuuttajat kohtuulliset kustannukset. Oppisopimustoimisto/keskus voi myöntää oppisopimuksen koulutuskorvauksena e/kk oppisopimuksen ajalle. Mielenterveyskuntoutujien klubitalo järjestää siirtymätyötä, jossa yritys palkkaa työelämään pyrkivän kuntoutujan määräaikaiseen työsuhteeseen (max 6 kk). Klubitaloyhteisö turvaa tarvittaessa sijaisjärjestelyn työnantajalle, jos siirtymätyössä oleva työntekijä ei jostain syystä pysty työstä suoriutumaan. Sijainen ei aiheuta ylimääräisiä kustannuksia työnantajalle. 9

10 Palkkatuki Työolosuhteiden järjestelytuki Työvalmentaja palvelu Työharjoittelujakso Työkokeilu Apuvälinetuki Oppisopimuksen koulutuskorvaus Siirtymätyö 0 % 50 % 60 % 70 % 80 % Kuva 10.a Yhteiskunnan eri tukitoimien soveltuvuus. Palkkatuki Työolosuhteiden järjestelytuki Työvalmentajapalvelu Työharjoittelujakso Työkokeilu Apuvälinetuki Oppisopimuksen koulutuskorvaus Siirtymätyö Teollisuus 76 % 38 % 35 % 73 % 70 % 14 % 34 % 8 % Rakentaminen 79 % 31 % 39 % 74 % 71 % 8 % 39 % 6 % Kauppa 78 % 35 % 80 % 74 % 12 % 35 % 12 % Kuljetus ja varastointi 80 % 31 % 29 % 64 % 64 % 15 % 29 % 15 % Majoitus- ja ravitsemistoiminta 77 % 36 % 26 % 85 % 79 % 46 % 13 % Kiinteistöalan toiminta 81 % 11 % 48 % 81 % 70 % 7 % 37 % 7 % Palvelut liike-elämälle 74 % 35 % 28 % 74 % 63 % 17 % 35 % 8 % Terveys- ja sosiaalipalvelut 83 % 35 % 35 % 77 % 79 % 27 % 6 % Muut palvelut 72 % 38 % 74 % 59 % 18 % 29 % 11 % Muut toimialat 75 % 36 % 38 % 73 % 66 % 27 % 35 % 6 % Kuva 10.b Yhteiskunnan eri tukitoimien soveltuvuus toimialoittain. Keltainen väri ilmaisee kunkin toimialan kannalta soveltuvinta tukimuotoa. Lihavoitu arvo ilmaisee tukitoimen kannalta sitä toimialaa, jossa sen soveltuvuus on korkein. 10

11 4. TUKITOIMIEN KANNUSTAVUUS 12 % Nykyiset tukimuodot ovat riittävän kannustavia 25 % Nykyiset tukimuodot eivät kannusta riittävästi 63 % Emme halua/tarvitse yhteiskunnan tukea työllistämiseen Kuva 11. Yhteiskunnan eri tukien kannustavuus. 5. TYÖKYVYN KOMPENSOINTI 44 % Työnantaja maksaa työehtosopimuksen mukaisen normaalin palkan, johon työnantaja hakee yhteiskunnalta palkkatukea. 56 % Työnantaja maksaa työehtosopimuksen mukaan räätälöidyn yksilöllisen työn mukaisen palkan, ja työntekijä itse hakee täydentävää sosiaaliturvaa Kuva 12. Työkyvyn kompensointi. Työnhakijan pysyvästi alentunutta työkykyä voitaisiin kompensoida periaatteessa kahdella tavalla. Vastaajia pyydettiin valitsemaan vaihtoehdoista edustamalleen yritykselle paremmin sopiva. 11

12 6. TYÖEHTOSOPIMUKSEN SITOVUUS 60 % Kyllä Kuva 13.a. Onko yritykselle epäselvää työehtosopimuksen määräysten sitovuus tai soveltaminen tukitoimia tarvitsevien vammaisten henkilöiden työsuhteisiin? 60 % 50 % 0 % Sarja1 47 % 50 % 36 % 33 % 22 % 25 % Kuva 13.b. Työehtosopimuksen määräysten sitovuuden epäselvyysaste, vastaukset yrityksen henkilömäärän mukaan. 12

13 70 % 60 % 50 % 0 % Teollisuus Rakentami nen Kauppa Kuljetus ja varastointi Majoitusja ravitsemist oiminta Kiinteistöa lan toiminta Palvelut liikeelämälle Terveys- ja sosiaalipal velut Muut palvelut Muut toimialat Sarja1 39 % 59 % 42 % 37 % 38 % 54 % 39 % 33 % Kuva 13.c. Työehtosopimuksen määräysten sitovuuden epäselvyysaste, vastaukset toimialoittain. 7. ERI TEKIJÖIDEN ARVIOINTI He vaativat erityiskohtelua työpaikalla Heidän työsuhteensa ovat lyhytaikaisia He ovat vähemmän tehokkaita kuin muut työntekijät Heidän perehdyttämisensä on huomattavasti muita kalliimpaa Heillä on muita työntekijöitä korkeampi työtapaturmariski Heillä on muita enemmän töistä poissaoloja Kuva 14.a. Arvioi, kuinka hyvin yllolevat väittämät kuvaavat vammaisia ja osatyökykyisiä henkilöitä työntekijöinä? (asteikko: 1=täysin eri mieltä 5=täysin samaa mieltä) 13

14 Avoimilla työmarkkinoilla löytyy työtä myös vammaisille, kun asiaan sitoudutaan Vammaisten ja osatyökykyisten läsnäolo työyhteisössä edistää erilaisuuden ymmärtämistä ja hyväksymistä, ja siten edistää työyhteisön Nykytekniikalla ja tiedolla voidaan estää suurin osa vammaisuudesta aiheutuvista esteistä He ovat sitoutuneempia kuin muut työntekijät Kuva 14.b. Arvioi, kuinka hyvin ylläolevat väittämät kuvaavat vammaisia ja osatyökykyisiä henkilöitä työntekijöinä? (asteikko: 1=täysin eri mieltä 5=täysin samaa mieltä) 8. HENKILÖSTÖPOLITIIKKA Kyllä 70 % Kuva 15.a Vammaisten ja osatyökykyisten palkkaaminen on osa yrityksen henkilöstöpolitiikkaa tai yhteiskuntavastuuta. 14

15 Kyllä 82 % 70 % 72 % 70 % 70 % 53 % 18 % 28 % 47 % Kuva 15.b Vammaisten ja osatyökykyisten palkkaaminen on osa yrityksen henkilöstöpolitiikkaa tai yhteiskuntavastuuta, vastaukset henkilömäärän mukaan. 5 % 43 % Kyllä, aiomme palkata vuoden sisällä Kyllä, mutta vasta myöhemmin lähivuosina, aiomme vähentää työvoimaa 32 % Kuva 16. Aikooko yritys palkata lisää työntekijöitä. 15

16 13 % 28 % Työllistämme varmasti, kun oikea henkilö löytyy Selvitämme mahdollisuuksia Tarvitsemme lisätietoja 36 % Emme näe mahdollisuuksia omassa työyhteisössämme 23 % Kuva 17. Kiinnostus vammaisen tai osatyökykyisen palkkaamiseen. 37 % Kyllä 63 % Kuva 18.a. Lisätiedon tarve vammaisen työntekijän työhön ottamisesta. 16

17 Teollisuus Rakentaminen Kauppa Kuljetus ja varastointi Majoitus- ja ravitsemistoiminta Kiinteistöalan toiminta Kyllä Palvelut liike-elämälle Terveys- ja sosiaalipalvelut Muut palvelut Muut toimialat 0 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Kuva 18.b. Lisätiedon tarve vammaisen työntekijän työhön ottamisesta toimialoittain. Vammaisesta työntekijänä Taloudellisista tukimuodoista Työn ja työolosuhteiden sopeuttamisesta Asiantuntijapalveluista Työehtosopimuksen soveltamisesta Muusta 0 % 60 % 80 % 100 % Kuva 19. Lisätiedon tarpeiden vahvuus vammaisen työntekijän työhön ottamisesta aiheittain. 17