Työllistymisen tukemisen toimintamallit ja laatu
|
|
- Olavi Toivonen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kuntoutussäätiö Työllistymisen tukemisen toimintamallit ja laatu Mika Ala-Kauhaluoma Kuntoutussäätiö Kuntoutussäätiö
2 Työllistymistä tukevat reformit luvun alussa kansaneläkkeen lepäämään jättämistä koskeva lainsäädäntö (1999) vajaakuntoiset työnhakijat tasa-arvoisiksi nuorten ja pitkäaikaistyöttömien kanssa työllisyysmäärärahojen kohdentamisessa (2002) kunnan sosiaalihuollon piiriin työllistämistä tukeva toiminta ja työtoiminta (2002) laki kuntouttavasta työtoiminnasta (2001) yhteispalvelupistekokeilu ( ) työvoiman palvelukeskukset (2004) laki sosiaalisista yrityksistä (2004) 2 M.A-K, Kuntoutussäätiö
3 Ongelmat ovat sekä sosiaalisia että institutionaalisia Uuden aallon hyvinvoinnin ja työllistymisen tukemisen tavat edustavat käytännön politiikkainstrumentteja, joiden avulla julkinen valta pyrkii harjoittamaan sille annettua tehtävää vastatakseen erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon kentän kohtaamiin ongelmiin Ne ovat samalla myös ovat toimenpiteitä, joilla pyritään integroimaan kansalaisia täysivaltaisiksi yhteiskunnan jäseniksi ja sitä kautta hyviksi veronmaksajiksi. EU-politiikassa tästä tavoitteesta käytetään sosiaalisen inkluusion käsitettä. Sosiaaliset ongelmat kulminoituvat pitkittyneeseen työttömyyteen ja syrjäytymiseen, institutionaaliset ongelmat puolestaan vanhojen järjestelmien kyvyttömyyteen ehkäistä kyseisten ilmiöiden olemassaoloa 3 M.A-K, Kuntoutussäätiö
4 Toimeenpanon ratkaisuja Monitoimijainen yhteistyö on saanut useita erilaisia käytännön muotoja. Toistaiseksi tyypillisin organisoitumisen tapa on ollut projekti. Projektiyhteistyö nähdään uutena tapana kehittää palveluosaamista ja myös täydentää palvelujärjestelmän puutteita. Projektit osoittaneet toimivuutensa osana hallinnan uusia koordinointikäytäntöjä, mutta ne ovat myös tuottaneet välittömiä työllistymistuloksia ja tietoa erilaisista työllistymisen toimintamallien soveltamisesta suomalaisessa palvelujärjestelmässä Keskeinen kysymys on millä tavalla hyvät ja tulokselliset toimintamallit jalostuvat osaksi kansallisia strategioita, toimintapoliittisia suunnitelmia ja palvelujärjestelmää. Keskeinen kysymys on kuinka paljon tästä tuotekehittelystä kannattaa maksaa? Julkisen palvelujärjestelmän tuotekehitystyö ei useimmiten ole ilmaista eikä edes edullista. Ei voida (valitettavasti) vedenpitävästi osoittaa että nyt synnytetyt uudet mallit ja toimintatavat olisivat jääneet syntymättä ilman unionin rahoitusta. Kuitenkin: Suuri osa hankkeissa kehitetyistä palvelumalleista ovat otettavissa nykyistä laajemmin suoraan käyttöön esimerkiksi työvoiman palvelukeskusten yhteydessä. 4 M.A-K, Kuntoutussäätiö
5 Työllistymistä tukevien toimintamallien päälinjaukset YKSILÖINTERVENTIOT YHTEISÖINTERVENTIOT Erilaiset työvalmennuksen mallit Siirtymävaiheiden koulutus- ja ohjausmallit Palveluohjaus- ja aktivoitumismallit Yhteisölliset toimintamallit, jäsenyhteisöt Alueellisen työllisyyden kehittäminen Paikallisen yrittäjyyden tukeminen 5 M.A-K, Kuntoutussäätiö
6 Käytännön työorientaatiot Työllistymistä tukevien projektien tyypillisinä työorientaatioina toimivat heikoimmassa asemassa olevien kansalaisten 1. Yksilökohtainen palveluohjaus (case management), 2. valtaistaminen (empowerment) tai 3. aktivointi Useimmiten projektien käytännön työ kuitenkin muodostuu näiden kolmen erityyppisistä yhdistelmistä 6 M.A-K, Kuntoutussäätiö
7 Hankeperintö työvoimapolitiikan normaalipalvelujen näkökulmasta Sosiaalirahaston hankkeissa kehitetyt uudet toimintamallit kuten tuettu työllistyminen, mielenterveyskuntoutujille tarkoitettujen klubitalojen siirtymätyöohjelma sekä sosiaalinen yritys- ja osuuskuntatoiminta ovat vakiintuneet asemaansa osaksi vakinaista palvelujärjestelmää. (Joskaan ei kovin kattavalla tavalla.) Projektien toimintavoista ja -malleista on omaksuttu viime vuosina normaalipalveluihin runsaasti myös epäsuoremmin näyttäytyviä palasia. Erityisesti kokemukset erilaisista palveluohjaus- ja aktivoitumismalleista ovat olleet kysyttyjä. Yhteispalvelukokeilussa oli nähtävissä työllistymistä tukevien hankkeiden jälkiä, kuin myös niiden pohjalta perustettujen työvoiman palvelukeskuksissa. Myös nuorten työpajatoiminnassa, nykymuotoisessa oppisopimuskoulutuksessa ja kuntien sosiaalitoimen uusissa työotteissa näkyy projektikehittämisen perintötekijöitä. Yhtenä hyvänä esimerkkinä toimii sosiaalityön kenttään luvulla omaksuttu kuntouttavan sosiaalityön käsite ja käytäntö. 7 M.A-K, Kuntoutussäätiö
8 Katse myös työvoiman kysyntään Työvoiman kysyntä ei edelleenkään kohdistu riittävästi työmarkkinoiden heikoimpiin ryhmiin. Työllistymistä tukevien ohjelmien päämäärät ovat periaatteessa usein samoja kuin kuntoutustoiminnan päämäärät: yksilön resurssien vahvistaminen sekä vaikutusmahdollisuuksien ja elämänhallinnan lisääminen. Siten uusille toimintatavoille on ollut tunnusomaista, että ne ovat keskittyneet pääosin työvoiman tarjontaan vaikuttamiseen. Tämä on ollut suomalaisessa työttömyyden hoidon ja hyvinvointipolitiikan pitkän linjan kontekstissa laajemmaltikin melko tyypillistä. Suomalainen aktivointipolitiikka eroaakin useista eurooppalaisista malleista siinä, että muualla tarkastelu kohdistuu enemmän myös työnantajiin. 8 M.A-K, Kuntoutussäätiö
9 Työantajien työllistämisasenne (Ala-Kauhaluoma & Härkäpää 2007) Taustaltaan heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevia työntekijöitä työskenteli noin joka kolmannessa yrityksessä. Tilanne oli yleisin suurissa yrityksissä Työnantajat pitivät työllistämisessä ongelmallisena sitä että ko. työntekijät vaativat enemmän aikaa työtehtävien suorittamiseen kuin muut; vaikeus arvioida työnhakijan pätevyyttä; työnantajalle ei ole tarjolla riittävästi ohjausta, tukea ja neuvontaa Omakohtainen kokemus heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevan henkilön työllistämisestä vaikutti myös asenteisiin ja ennakkoluuloihin ja valmiuteen arvioida työntekijöitä Usealle työnantajalle arvioiden tekeminen oli kuitenkin vaikeaa, mistä kertoo vaikea sanoa - vaihtoehdon valinneiden suuri osuus. Osa vastausvaihtoehdon valinneista totesikin, että arvioinnin vaikeus johtuu siitä että jokainen on yksilö, ei voi yleistää koskemaan kaikkia. Yleisissä (ja samalla vastaajan kannalta teoreettisissa) kysymyksissä perusongelmana on, että vastaajat joutuvat kokemuksen puuttuessa tekemään arvionsa jonkin keskimääräisen oletuksen perusteella. 9 M.A-K, Kuntoutussäätiö
10 Asenteisiin vaikuttavat tekijät Yrittäjät tai yritykset jotka ovat yhteiskunnallisesti valveutuneita ja ympäristöstään huolehtivia arvostavat enemmän myös heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevia henkilöiden työnpanosta. Sen sijaan ne yrittäjät tai yritykset, joissa rekrytoinnista vastaa ammattikouluttamaton henkilö ja joissa vajaakuntoiset nähdään työyhteisössä riskiksi suhtautuvat todennäköisemmin negatiivisesti työllistämiseen. Myös negatiivinen suhtautuminen yhteiskuntavastuuseen ja ympäristöohjelmaan ennustaa kielteistä näkemystä heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevista henkilöistä työtätekevänä voimavarana. Liiketoimintaansa laajentavat, kasvuyritykset, jotka arvioivat työllistämisen vähemmän riskialttiiksi ja katsovat tukipalvelut tärkeiksi työllistämisen kannalta, ovat myös todennäköisimmin työllistäneet henkilön heikoimmassa työmarkkinaasemassa olevista työnhakijoista. Suomalaiset yrittäjät ja työnantajat eivät poikkea ulkomaalaisista kollegoistaan suhtautumisessaan vaikeimmin työllistettäviä ryhmiä kohtaan. 10 M.A-K, Kuntoutussäätiö
11 Mitä ainakin voisi tehdä? Työvoimapalveluja koskevissa kehittämisehdotuksissa yleisimmin kannatettiin työsopimuksen joustoihin ja taloudellisiin kannustimiin liittyviä ehdotuksia, mutta myös työvoimatoimenpideehdotuksia Suurelle osalle työnantajista taloudelliset kannustimet ja työsopimuksen joustot ovat tärkeitä rekrytointipäätöksen kannalta ja niiden eri muotoja tulisikin kehittää Valtaosa yrityksistä oli käyttänyt hyväkseen erilaisia työllistämisen tukimuotoja ja suuri osa oli niihin tyytyväisiä, mutta erityisesti uusimpia tukimuotoja oli käytetty sangen vähän Yritysten vapaamuotoiset ehdotukset palvelujen ja kannustimien kehittämisestä osoittivat sen, että niihin perehtyminen on puutteellista: usein ehdotukset koskivat jo olemassa olevia palveluita tai kannustimia. Tarvitaan yksityiskohtaista tietoa sekä palveluista että em. ryhmien työnhakijoiden taidoista Lisäksi tarvitaan pitkäjänteistä kumppanuuteen perustuvaa yhteistyötä yritysten kanssa - tämä on työllistymisen tukipalveluiden osalta ongelma: usein katsotaan edelleenkin, että työllistyminen on tukiprosessin päätepiste eikä siis nähdä, että sekä työllistynyt että hänen työnantajansa saattavat hyvinkin tarvita tukea, opastusta ja neuvoja myös työllistymisen jälkeen. tarjonnasta kysyntään kumppanuusmalli Yritykseltä yritykselle (b-to-b) tapahtuvan markkinoinnin tehostaminen 11 M.A-K, Kuntoutussäätiö
12 Työnantajayhteistyön keskeiset ominaisuudet 1. Luottamus 2. Yhteisesti hyödyttävät tavoitteet 3. Pitkäkestoinen yhteistyösuhde työnantajien ja palvelun tarjoajan välillä 4. Ammattitaitoa ja pätevyyttä palvelujen tuottamisessa 5. Asiakaskeskeisyys keskittyy työnantajien tarpeisiin 12 M.A-K, Kuntoutussäätiö
13 Mitkä tekijät vaikuttavat yhteistyön syntymiseen, kehittymiseen ja pysyvyyteen? Kuusi pääteemaa: 1. työnantajien sitoutuminen yhteiskuntavastuuseen 2. palvelun tarjoajan pätevyys luotettavuus, laatu 3. palvelun tarjoajan ja työnantajan välinen luottamus 4. asiakaskeskeisyys 5. hyötyä sekä työnantajalle että palvelun tarjoajalle 6. pitkäkestoinen, tehokas ja kumpaakin osapuolta tyydyttävä yhteistyö 13 M.A-K, Kuntoutussäätiö
14 Teemat vaihtelevat yhteistyön eri vaiheissa 1. Yhteistyön aloitusvaihe: 1. työnantajan sitoutuminen paikallisyhteisön tukemiseen 2. taloudelliset kannustimet 3. asiakaskeskeisyys 2. Yhteistyön kehittymisvaihe: 1. palvelun tarjoajan ammatillinen kompetenssi (tiedot, taidot, tarjotut palvelut) 2. lisäpalveluiden tarjoaminen järjestelyt) 3. Yhteistyön ylläpitovaihe: 1. yhteyden pitäminen, pitkäkestoinen yhteistyö 2. pätevien tukipalveluiden tarjoaminen pitkäkestoisesti 3. luottamus nopea reagointi, rehellisyys ja toisen osapuolen ymmärtäminen 4. suorat hyödyt työllistyneiden määrä, tuottavat työntekijät 5. epäsuorat hyödyt työnantajareferenssit ja tyytyväiset rahoittajat; markkinointimahdollisuudet, yrityskuva, monimuotoinen työvoima 14 M.A-K, Kuntoutussäätiö
15 Tuetun työllistymisen historia Tavoitteena työllistyminen palkkatyöhön avoimille työmarkkinoilla Menetelmä kehitetty 70- ja 80-luvulla Pohjois-Amerikassa Tausta oppimisvaikeuksista kärsivien ja mielenterveyskuntoutujien parissa Asiakkaiden voimavaroihin keskittymällä perinteisiä menetelmiä paremmat lopputulokset Suomessa ensimmäiset sovellut 1990-luvun puolivälin jälkeen 15
16 Laatu- ja prosessiajattelu Laatuajattelu on yhteistyön ajattelua ja rajapintojen hoitamista, prosessien hallintaa Laatu-termiä käytetään kuvaamaan esineiden, ihmisten tai prosessien ominaisuuksia ja haluttavuutta. Laatuajattelussa siis myös prosessiajattelu on välttämätön ehto On toisiinsa liittyvien toimintojen ja tehtävien muodostama kokonaisuus, joka alkaa asiakkaan tarpeesta ja päätyy asiakkaan tarpeen tyydyttämiseen Prosessi on ryhmä loogisesti yhteenkuuluvia toimintoja ja päätöksiä, joilla hallitaan toiminnnan resursseja Prosessi ylittää aina organisatorisia rajoja (yksikköjä, toimistoja, vastuualueita ym.) Prosesseilla on aina oltava johtaja Prosessin vaiheen asiakas = seuraava vaihe Tämä on asiakaskeskeisyyden ydin
17 Toimintamallin laatuarviointi Toimintamallia arvioidaan suhteessa tuetun työllistämisen laatumalliin Toimintaa voidaan peilata tieteellisesti osoitettuihin parhaisiin työvalmennuksen käytäntöihin Käytännöt kiteytyvät prosessien toimivuuteen Selvittää osaltaan hankkeen tavoitteiden onnistumista 17
18 Tuettu työllistyminen näyttöön perustuvana käytäntönä Vrt. esim. näyttöön perustuva lääketiede, käypähoito Määritellyt interventiot kliinisen päätöksentekoprosessin sijaan Asiakkaiden oikeus parhaaseen näyttöön perustuvaan palveluun Toimenpiteen vastaavuus asiakkaiden tavoitteiden kanssa 18
19 Laadunarviointi menetelmänä: case Nuorten Ystävät (Ala-Kauhaluoma & Harkko 2011) Ohjelmamallin periaatteiden ja tason noudattaminen 25 kohtainen asteikko (pisteytys 1-5) Tarkastelukohteena henkilöstöpolitiikka, organisaation toiminta ja asiakaspalvelu Erottaa näyttöön perustuvaa toimintaa harjoittavat toimijat sitä ei harjoittavista Kaksipäiväinen arviointikäynti ja kirjallinen materiaali 19
20 Keskeiset tulokset: henkilöstöpolitiikka Palvelun sisällön tulee olla pääasiassa tuetussa työllistämisessä Asiakaskuormituksen tulee olla kohtuullinen Asiakkaan ja työntekijän suhde on katkeamaton alkuhaastattelusta palvelusta irrottautumiseen Työntekijöiden oletetaan käyttävän valtaosan ajastaan asiakkaiden ja työnantajien kanssa 20
21 Keskeiset tulokset: organisaatio Palvelun sisäänottokriteerinä on asiakkaan toive työllistymisestä Työllistämisyksikön tulee kokoontua viikoittain keskustelemaan asiakkuuksista ryhmäpalavereihin Toiminnan ja työntekijöiden keskipitkän aikavälin tavoitteet tulee selkeästi määritellä asiakastulosten seurannan perusteella Tuetun työllistämisen perusteiden mukainen laadun arviointi tulee olla osa säännöllistä palvelun kehittämistä 21
22 Keskeiset tulokset: asiakaspalvelu Asiakkaita tulisi kannustaa mahdollisimman suureen avoimuuteen ja omatoimisuuteen Asiakkailla tulee olla henkilökohtainen työnhakuprofiili, jossa on tiedot asiakkaan tavoitteista, kokemuksista, taidoista, työn mukauttamisvaatimuksista, voimavaroista, henkilökohtaisista kontakteista jne Kaikki asiakkaat saavat kokonaisvaltaista työllistymiseen liittyvää sosiaalietuusneuvontaa 22
23 Keskeiset tulokset: asiakaspalvelu Työnhaku ja etsityt työpaikat on yksilöllistä, eikä perustu vanhoihin kontakteihin ja valmiisiin työpaikkoihin Toiminta tapahtuu luonnollisissa ympäristöissä Ensimmäinen kontakti työnantajaan tapahtuu 30 päivän kuluessa palveluun tulemisesta Työntekijöiden tulee tavata työnantajia vähintään 6 kertaa viikossa 23
24 Keskeiset tulokset: asiakaspalvelu Kaikkien työharjoittelujen tulisi olla mahdollista päättyä työsuhteiseen työhön Asiakkaita tulisi tukea työelämässä eteenpäin menemisessä (esim. vakinaistamisissa, koulutukseen hakeutumisessa, ammatinvaihdossa tms.) Asiakkuuden päättyvät, kun asiakas on tyytyväinen työhönsä ja osoittanut tasaista työssä suoriutumista tai asiakas ilmaisee halunsa päättää osallistumisensa palveluun 24
25 Johtopäätökset Asiakasprofiililtaan haastava kohderyhmä Nuoria, kipeitä, matalasti koulutettuja miehiä Työmarkkinoille kiinnittymistä ei enemmistöllä ole missään vaiheessa kunnolla tapahtunut Toisaalta päämärät ja tavoitteet enemmistöllä aloitusvaiheessa selvillä Verrattuna työhallinnon työvalmennuksen keskimääräiseen asiakasprofiiliin hankkeen asiakkaat ovat ikää lukuun ottamatta vertailukelpoisia (ka. 37 v. vs. 30 v.) Asiakassuhteet ovat pitkiä. Yhteistyöpäiväkirjojen mukaan asiakkuus jatkui edelleen lähes neljänneksellä. Pisin edelleen jatkuva asiakkuus on alkanut lokakuussa 2007, viimeisin syyskuussa 2009 Asiakassuhteet ovat myös intensiivisiä. Koko prosessin aikana asiakasta voidaan tavata jopa kymmeniä kertoja. Asiakaskohtainen vaihteluväli erittäin suurta 25
26 Johtopäätökset Nuorten ystävien tuettu työllistäminen täyttää näyttöön perustuvan käytännön laatuvaatimukset Mittauksen yhteenveto Pisteitä yhteensä 91. Pistekeskiarvo 3,79. Viitearvot Erinomainen tuetun työllistymisen laatu Hyvä tuetun työllistymisen laatu Tuetun työllistymisen laatuvaatimukset täyttyvät 68 - Toiminta ei ole tuettua työllistymistä 26
27 Johtopäätökset Haasteena konkreettisen toimintaohjelman luominen erinomaisen laatutason saavuttamiseksi. Tässä tulee huomioida em. lisäksi: 1. Työvalmentajien osaaminen ja roolitukset. Esim. työnantajayhteistyö, työlainsäädäntö ja markkinointi, asiakkaan omatoimisuuden korostaminen 2. Vertaistuen toteutuminen 3. Lähiverkostojen aktivointi 4. Verkostoyhteistyön kehittäminen > Palvelua tulisi arvioida puolen vuoden välein, kunnes mallin toteuttamisen erinomainen laatutaso on saavutettu. 27
28 Kuntoutussäätiö KIITOS! Kuntoutussäätiö
Tuettu työllistyminen Suomessa: Koulutus ja laatunäkökulma Mika Ala Kauhaluoma
Tuettu työllistyminen ja työllistymisen tukipalvelut -seminaari 2.12.2016 Helsinki Tuettu työllistyminen Suomessa: Koulutus ja laatunäkökulma Mika Ala Kauhaluoma Helsinki 2.12.2016 TRADES DIPLOMA 1998
LisätiedotYksityinen palvelusektori heikoimmassa työmarkkinaasemassa olevien työllistäjänä
Yksityinen palvelusektori heikoimmassa työmarkkinaasemassa olevien työllistäjänä Kristiina Härkäpää Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Kuntoutussäätiö Ala-Kauhaluoma M & Härkäpää K (2006), Työpoliittinen
LisätiedotSosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus
Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto 4.3.2015 1 Nykytila Sosiaalihuoltolaki
LisätiedotTEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti
TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa
LisätiedotSosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus
Sosiaalinen kuntoutuminen 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Työ- ja elinkeinopalvelut Työ- ja elinkeinotoimiston uusi palvelumalli rakentuu kolmeen palvelulinjaan ja yrityslähtöisyyden
LisätiedotJYVÄSKYLÄ, MUURAME, JÄMSÄ
2012 2015 JYVÄSKYLÄ, MUURAME, JÄMSÄ Töihin!-palvelu: yritys- ja työnantajayhteistyö Ohjaus- ja kuntoutuspalvelut: palveluohjaus, kuntouttava työtoiminta ja työkyvyn arviointi Seinätön TYP: verkostoyhteistyö
LisätiedotKokemuksia työhönvalmennuksesta: kenelle, miten ja millaisin tuloksin? Leena Toivonen Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskus Urasuuntapalvelut
Kokemuksia työhönvalmennuksesta: kenelle, miten ja millaisin tuloksin? Leena Toivonen Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskus Urasuuntapalvelut 1 Mitä työhönvalmennus on? 1990-luvun puolivälistä lähtien
LisätiedotTe-toimisto. työllistymisen tukimuodot
Te-toimisto työllistymisen tukimuodot Kirsi Elg Asiantuntija, Jyväskylän työvoiman palvelukeskus Keski-Suomen TE-toimisto Tuetun työllistymisen palvelulinja 1 Asiakkaalle hänen palvelutarpeensa mukaista
Lisätiedot10. Tuetun työllistymisen työhönvalmennuksen toimintaympäristökartoitus Kymenlaaksossa
10. Tuetun työllistymisen työhönvalmennuksen toimintaympäristökartoitus Kymenlaaksossa (http://www.kehitysvammaliitto.fi/wp-content/uploads/kit-projekti-toimintaymparistokartoituksentulokset.pdf) KIT-hankkeen
LisätiedotTyö- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä.
Työ- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä. Ammatillisen kuntoutuksen päivät Verve, Oulu 18.9. 2014 Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja Työurien pidentäminen
LisätiedotEtelä-Pirkanmaan välityömarkkinoiden kehittämisprojekti
Etelä-Pirkanmaan välityömarkkinoiden kehittämisprojekti Tavoitteena kehittää työllisyyden hoitoa alueella Keskeisimpinä tehtävinä - Luoda työllistymisen polkuja pidempään työttömänä olleille henkilöille
LisätiedotTYP-toiminta sekä alueiden kehittämisen ja kasvupalvelujen vaikutukset työllistämiseen Anna-Liisa Lämsä
TYP-toiminta sekä alueiden kehittämisen ja kasvupalvelujen vaikutukset työllistämiseen Mikä TYP on? TYP eli työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu on toimintamalli, jossa TE-toimisto, kunta
LisätiedotKuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry.
Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry. Lähtökohdat Esitelmä perustuu tutkimukseen Ekholm E, Teittinen A. Vammaiset nuoret ja työntekijäkansalaisuus. Osallistumisen esteitä
LisätiedotVerkostoja hyödyntäen järjestöje kautta aitoon työllistymiseen
Verkostoja hyödyntäen järjestöje kautta aitoon työllistymiseen Mikkeli 15.10.2014 Petri Puroaho Taustani Sosiaaliohjaaja, yhteiskuntatieteiden maisteri ja opettaja/kouluttaja Työkokemusta ja yhteistyötä
LisätiedotPetra-projekti Nuorten työllistymisen tukeminen. Työllisyyspalvelut, Vantaan kaupunki Hankevastaava Annukka Jamisto 14.5.2014
Petra-projekti Nuorten työllistymisen tukeminen Työllisyyspalvelut, Vantaan kaupunki Hankevastaava Annukka Jamisto 14.5.2014 Petra-projektit Petra Nuoret työhön ja kouluun: 1.3.2010-31.10.2013 Petra Nuoret
LisätiedotVälityömarkkinat osana työelämää. Pori Petri Puroaho, Vates-säätiö
Välityömarkkinat osana työelämää Pori 11.6.2014 Petri Puroaho, Vates-säätiö Välityömarkkinat osana työelämää projekti Edistää vammaisten ja osatyökykyisten työllisyyttä sekä kehittää työelämän monimuotoisuutta.
LisätiedotPirjo Oksanen
TYÖLLISYYDEN JA HYVINVOINNIN EDISTÄMISEN INTEGROITU TOIMINTAMALLI KUOPION ALUEEN TYÖVOIMA- JA YRITYSPALVELUJA KOSKEVA TYÖLLISYYSKOKEILU PITKÄAIKAISTYÖTTÖMYYDEN VÄHENTÄMISEKSI 14.9.2016 Pirjo Oksanen KOKEILUALUE
LisätiedotMonialaisen yhteispalvelun järjestäminen Kainuussa Anne Huotari Työllisyysasiantuntija, TYP-johtaja Kajaanin kaupunki, Kainuun TYP
Monialaisen yhteispalvelun järjestäminen Kainuussa Anne Huotari Työllisyysasiantuntija, TYP-johtaja Kajaanin kaupunki, Kainuun TYP Työttömyys Kainuussa Asukkaita Kainuussa 75 415 Työvoima 33 822 Työttömien
LisätiedotOpiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin
Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Kotityö ja puhdistuspalvelujen perustutkinnossa Nakkila Pirkko 29.11.2012 Työllistyminen on yksi keskeinen keino syrjäytymisen ehkäisemiseen Riittävät
LisätiedotTyönantajien näkemyksiä ja kokemuksia erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä
Työnantajien näkemyksiä ja kokemuksia erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Anna-Liisa Lämsä KT, TYP-verkostopäällikkö Pohjois-Pohjanmaan työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu Työnantajakysely
LisätiedotOTE 4 Mallit työllistymiseen ja osallisuuteen. SATAOSAA Satakunnan osallisuusmalli
OTE 4 Mallit työllistymiseen ja osallisuuteen SATAOSAA Satakunnan osallisuusmalli Satakunnan Osallisuusmalli Sosiaalisen kuntoutuksen malli Sosiaalisen kuntoutuksen malli (kesken) Vammaispalveluiden työ-
LisätiedotYhdessä hyvä OTE. KYMENLAAKSO - lähtötilanteesta tavoitetilaan
Yhdessä hyvä OTE KYMENLAAKSO - lähtötilanteesta tavoitetilaan Työtoiminnasta töihin Työtoiminnasta työhön painopisteet lähtötilanteesta tavoitetilaan Lähtötilanne Verkostotyöpajapäivät, palvelumuotoilupäivät,
LisätiedotMiten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät
Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät 17.3.2016 Esityksen tavoite Taustalla mm. käynnissä oleva hanke Työuria pidentävät yhteistoiminnalliset keinot (Typyke),
LisätiedotHelena Määttälä 22.2.2011
Helena Määttälä 22.2.2011 Työmarkkinoille kuntoutuvat asiakkaat yhteisessä toimintaympäristössä Tavoite: Yhteinen toimintaympäristö, jossa mahdollistetaan yhteisille asiakkaille sellaiset palvelut ja palveluprosessit,
LisätiedotTE-toimiston palvelulinjat osana palvelumallin muutosta
osana palvelumallin muutosta Vaivio 25.4.2012 8.5.2012 Palvelulinjoihin perustuvalla toiminnalla.. varmistetaan asiakkaiden palvelutarpeita vastaava palvelu varmistetaan eri palvelukanavien tehokas ja
LisätiedotJYVÄSKYLÄ, MUURAME, JÄMSÄ
2013 2015 JYVÄSKYLÄ, MUURAME, JÄMSÄ : yritys- ja työnantajayhteistyö Ohjaus- ja kuntoutuspalvelut: palveluohjaus, kuntouttava työtoiminta ja työkyvyn arviointi Seinätön TYP: verkostoyhteistyö Jämsässä
LisätiedotToimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä. Eveliina Pöyhönen 12.11.2010
Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä Eveliina Pöyhönen 12.11.2010 1 Lähtökohta Vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden palvelut ja niiden kehittäminen Pitkäaikaistyöttömät Vammaiset
LisätiedotTyövalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa
Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa Työtie-projektin ja kuntien yhteinen kokeilu. Mukana Juuka, Valtimo, Nurmes ja Lieksa. Kesto projektin rahoituspäätöksen mukaan. Käynnistynyt kuuden valitun työvalmentajan
LisätiedotKAINUULAISET VÄLITYÖMARKKINAT MURROKSESSA. KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179)
KAINUULAISET VÄLITÖMARKKINAT MURROKSESSA KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179) KAIRA-HANKE Hallinnoija Kainuun maakunta -kuntayhtymä Kesto 2008 2010, optio vuoteen
LisätiedotVäyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle
Väyliä Työelämään Tietoa työnantajalle Sisällysluettelo Diili 4-5 Hankkeen tavoitteena on auttaa ammattikoulutettuja alle 29-vuotiaita työnhakijoita työllistymään hyödyntäen työvoimahallinnon palveluita
Lisätiedot11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä
Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan
LisätiedotErilaisista osaajista työvoimaa -tour 2011 (Työmieli, Punainen Talo, Valtaväylä, Mieluisa)
Erilaisista osaajista työvoimaa -tour 2011 (Työmieli, Punainen Talo, Valtaväylä, Mieluisa) Tiistai 23.8.2011, Rauma Rauman Merimuseo Oppilaitos-yhteistyöyritys -työmalli ja opinnollistaminen: käytännöllinen
LisätiedotHelsingin kaupunki Esityslista 17/ (5) Kaupunginhallitus Kj/ Päätös Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.
Helsingin kaupunki Esityslista 17/2014 1 (5) Päätöshistoria 22.04.2014 469 Päätös päätti panna asian pöydälle. Esittelijä kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Leena Mickwitz, kaupunginsihteeri, puhelin: 310
LisätiedotOlemme edelläkävijöitä työelämän ja työllisyyttä edistävän yritysyhteistyön kehittämisessä. Vaikuttamis- ja kehittämistyö on tärkeä osa toimintaamme.
Rakenne Töihin!-palvelu on työllisyyttä edistävä palvelukokonaisuus, jonka perustana on laaja ja tiivis yritysyhteistyö. Tarkoituksenamme on tukea työllistymistä valmentamalla asiakkaita työelämään ja
LisätiedotEnnaltaehkäisevien ja kuntoutumista tukevien toimintatapojen sekä kehittämistarpeiden kartoitus
Ennaltaehkäisevien ja kuntoutumista tukevien toimintatapojen sekä kehittämistarpeiden kartoitus Kotihoidon, tukipalveluiden ja palveluohjauksen henkilökunnalle syksyllä 2014 1. Ikä Vastaajien määrä: 86
LisätiedotKatsaus reformien vaikutuksiin viimeisen 20 vuoden aikana ja miten eteenpäin?
Katsaus reformien vaikutuksiin viimeisen 20 vuoden aikana ja miten eteenpäin? Suomen vammaispoliittisen ohjelman VAMPO - seurannan seminaari: Työ ja toimeentulo Pikku parlamentti, Helsinki 9.11. 2015 Patrik
LisätiedotTuula Poikonen. Etappeja matkan varrelta
Tuula Poikonen 2.12.2016 Tuettu työllistyminen ja työllistymisen tukipalvelut Etappeja matkan varrelta 2 1994 suunnitelma ja sosiaalilautakunnan päätös tuetun työllistymisen (avotyö!) kehittämisestä tausta
LisätiedotHallitusohjelman linjauksia työvoima- ja yrityspalveluihin (TE-palvelut)
Hallitusohjelman linjauksia työvoima- ja yrityspalveluihin (TE-palvelut) Kuntajohtajafoorumi Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus 10.10.2019 2 Työvoima- ja yrityspalvelujen uudistaminen: 3 Työvoima- ja yrityspalvelujen
LisätiedotKiinni työelämässä -seminaari 11.11.09
MAHIS TYÖHÖN Kiinni työelämässä -seminaari Työllistymisen tuet ja palvelut Sari Honkonen ja Arja Pitkänen 11.11.09 1 TYÖLLISTYMISTÄ EDELTÄVÄT PALVELUT Työssäoppiminen on oppilaitoksen järjestämää työpaikalla
LisätiedotTUETTU TYÖLLISTYMINEN
TUETTU TYÖLLISTYMINEN Pori 8.2.2010 Suvi Pikkusaari Työhönvalmennuksen kehittämiskoordinaattori VATES-säätiö VATES-säätiö Asiantuntijaorganisaatio, joka toimii vammaisten ja osatyökykyisten ihmisten yhdenvertaiseksi
LisätiedotMiten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?
Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Psykologi Tanja Josefsson, Tampereen TE-toimisto Projektipäällikkö Paula Salminen, Epilepsialiitto ry 24.4.2014 Kuka on osatyökykyinen Osatyökykyisyys (ent.
LisätiedotSOSIAALISEN TYÖLLISTÄMISEN UUDET NÄKÖKULMAT-foorumi Kuntouttavan työtoiminnan työryhmä Pj. Jarno Karjalainen
SOSIAALISEN TYÖLLISTÄMISEN UUDET NÄKÖKULMAT-foorumi Kuntouttavan työtoiminnan työryhmä 30.11.2011 Pj. Jarno Karjalainen Jatkot/siirtymät kuntouttavan työtoiminnan jälkeen: Mitä ongelmia ja esteitä on siirtymiin/jatkopaikkoihin
LisätiedotKarikoista kartalle. Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari. Kunnat ja työllisyyden hoito
Karikoista kartalle Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari Kunnat ja työllisyyden hoito Taustaa kuntakokeiluun mukaan lähtemiselle Haasteet pitkäaikaistyöttömyyden hoidossa Irralliset palveluprosessit
LisätiedotTYÖHÖNVALMENNUS PALKKATUKIJAKSOLLA.
TYÖHÖNVALMENNUS PALKKATUKIJAKSOLLA www.valmennuskeskuspublic.fi 2018 TYÖHÖNVALMENNUS VÄLITYÖMARKKINOILLA KENELLE? Välityömarkkinoilla palkkatukijaksolla yhdistyksissä olevat työntekijät. Työntekijällä
LisätiedotKanava työvoimaa avoimille työmarkkinoille 2014
Kanava työvoimaa avoimille työmarkkinoille 2014 Toiminta-aika 1.4.2011-31.12.2014 4 palveluohjaajaa + projektipäällikkö Rahoitus ESR 85% ja kuntaosuus 15% mukana olevien kuntien mukaan asukasmäärien suhteessa:
LisätiedotVÄLITYÖMARKKINAT. Työtä ja sosiaalityötä
VÄLITYÖMARKKINAT Työtä ja sosiaalityötä Välityömarkkinoiden idea on tarjota työskentelymahdollisuuksia ihmisille, joiden on vaikea päästä avoimille työmarkkinoille. Rakennetyöttömyyden purku on pysyvää
LisätiedotTyöllisyyden edistäminen sosiaalisena kriteerinä kaupungin hankinnoissa
Työllisyyden edistäminen sosiaalisena kriteerinä kaupungin hankinnoissa Vantaan kaupunki Elina Patana 7.3.2016 Elinvoimaohjelman 2014-2016 painopisteet 1. Yrityspalveluiltaan ylivoimainen 2. Edelläkävijä
LisätiedotTE-palvelut ja validointi
TE-palvelut ja validointi Mestari2013 - Sinut on tunnistettu! koulutuspolitiikan seminaari 26.-27.11.2013 TE-PALVELUIDEN UUDISTAMINEN v. 2013- TE-PALVELUT JA VALIDOINTI EPÄVIRALLISEN JA ARKIOPPIMISEN TIETOJEN,
LisätiedotVantaan pitkäaikaistyöttömyyden
Työraide Vantaan pitkäaikaistyöttömyyden kuntakokeiluhanke Kuntaliiton lehdistötilaisuus 4.11. Anne Matilainen, projektipäällikkö, Vantaan kaupunki Työraide työllisyyden kuntakokeiluhanke Kesto 1.9.2012-31.12.2015
LisätiedotOsaamisen kehittämisen palvelulinjan palvelumalli
Osaamisen kehittämisen palvelulinjan palvelumalli Aamutunti 26.3.2013 1 Asiakkuus osaamisen kehittämisen palveluissa Henkilöasiakkaat, jotka tarvitsevat ammattitaidon parantamista tai tukea tavoitteiden
LisätiedotTEMPO Polkuja työelämään Pirkko Mäkelä-Pusa/
TEMPO Polkuja työelämään 2015-2018 Pirkko Mäkelä-Pusa/25.8.2016 Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä työuria. Osatyökykyisten
LisätiedotK O M P A S S I - ammatillisesta kuntoutuksesta kohti avoimia työmarkkinoita
K O M P A S S I - ammatillisesta kuntoutuksesta kohti avoimia työmarkkinoita Lapin välityömarkkinoiden työkokous 26.9.2013 projektipäällikkö Anne-Mari Arola Kompassi-projektin ammatillisen kuntoutuksen
LisätiedotSuomalaisen työpolitiikan linja
Suomalaisen työpolitiikan linja - Työmarkkinoiden muutostilanne ja haasteet - Suomalaisen työpolitiikan kokonaisuus ja tavoitteet - Suomen työmarkkinareformin lähtökohtia - Hallituksen periaatepäätös Työministeri
LisätiedotKaakkois-Suomen työllisyyden kehittäminen
Kaakkois-Suomen työllisyyden kehittäminen Aki Keskinen 16.11.2015 Esityksen sisältö 1. Yleistä rakennemuutoksesta ja työllisyydestä Kaakkois-Suomessa 2. Työllisyyden kehittämisen nykytilanne 3. Lyhyesti
LisätiedotValmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus. Työelämään valmentautuminen ja työllistyminen - yhteistyön kehittäminen työelämän kanssa
Valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus Työelämään valmentautuminen ja työllistyminen - yhteistyön kehittäminen työelämän kanssa Pvm 4.12.2009 Helsinki Opetushallitus 1 Työelämään valmentautuminen ja
LisätiedotMonikulttuurinen Neuvonta -hanke
MOONA Monikulttuurinen Neuvonta -hanke Heikki Niermi Hanke pähkinänkuoressa Hankkeella autetaan alueen työnantajia ottamaan ensimmäinen askel ulkomaalaistaustaisen työvoiman palkkaamiseksi. Monikulttuurisuuteen
LisätiedotMitä sitten, jos työkyky ei riitä avoimille työmarkkinoille? Paula Salminen 17.2.2014
Mitä sitten, jos työkyky ei riitä avoimille työmarkkinoille? Paula Salminen 7.2.204 Epilepsiaa sairastavien työllisyysongelmien tunnistaminen oikea työllistämisinterventio. Ei ongelmia: kohtaukset ovat
LisätiedotPaula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011. paula.kukkonen@bovallius.fi 1
Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011 paula.kukkonen@bovallius.fi 1 1) Bovallius - ammattiopiston ja Kuntoutus ORTON in esitys työhön kuntoutuksen ja työelämään valmennuksen
LisätiedotOhjaamo osana ESR-toimintaa
Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR
LisätiedotEtelä-Savon välityömarkkinat ja työllisyyden hoidon haasteet 2015
Etelä-Savon välityömarkkinat ja työllisyyden hoidon haasteet 2015 Verkostoja hyödyntäen järjestöjen kautta aitoon työllistymiseen 15.10.2014 1 17.10.2014 Etelä-Savon TE-toimisto/ Rakennepoliittinen ohjelman
Lisätiedot38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät
38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Osallisuus ja kumppanuus kuntoutuksen sosiaalisina mahdollisuuksina Janne Jalava & Ullamaija Seppälä 18. 19.3.2010 1 Johdanto 18. 19.3.2010 2 Kuntoutus on monitieteellinen
LisätiedotVALMENNUSKESKUS PUBLIC KASVUPALVELUT ETELÄ-SAVOSSA TONI VARIS.
VALMENNUSKESKUS PUBLIC 14.3.2018 KASVUPALVELUT ETELÄ-SAVOSSA TONI VARIS www.valmennuskeskuspublic.fi TAUSTAMME KK Valmennuskeskus Oy on vuonna 1975 perustettu koulutus-, valmennus- ja kuntoutusalan perheyhtiö
LisätiedotIDEASTA WALTTI-TALOKSI
WALTTI-TALO IDEASTA WALTTI-TALOKSI Ideointi käytännön työn pohjalta: Asiakkaan mahdollisuuksien kartoittaminen -> asiakkaat toimenpiteissä, joihin kuuluvat ja joista hyötyvät Työntekijöillä parempi havainnointimahdollisuus
LisätiedotNuorten tulosperustaiset hankinnat
Nuorten tulosperustaiset hankinnat Tausta Syksyn 2017 budjettiriihessä hallitus päätti lisätä tulosperusteisten hankintojen resursointia TE-hallinnossa Hallituksen linjauksen mukaisesti uudet tulosperusteiset
LisätiedotPalkkatukityön merkitys ja tavoitteet
Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet Parantaa työttömän työnhakijan ammattitaitoa, osaamista ja työmarkkina-asemaa ja näin edistää hänen työllistymistään avoimille työmarkkinoille TE-toimisto arvioi,
LisätiedotKESKI-SUOMEN TE-TOIMISTON TYÖNANTAJA- JA YRITYSPALVELUT
KESKI-SUOMEN TE-TOIMISTON TYÖNANTAJA- JA YRITYSPALVELUT 1 Tarkoitus Kysynnän ja tarjonnan kohtaaminen > työnantajat saavat tarpeisiinsa pohjautuvaa osaavaa työvoimaa ja henkilöasiakkaat saavat osaamiseensa
LisätiedotNäin sen teimme! Sirpa Paukkeri-Reyes,3.12.2014
Näin sen teimme! Sirpa Paukkeri-Reyes,3.12.2014 Lataa kirja ilmaiseksi! Oikeita töitä Vammaisten ja osatyökykyisten työllistymisen toimivia käytäntöjä Ruotsista, Tanskasta, Virosta ja Suomesta Face2Face
LisätiedotMitä TYPissä tapahtuu?
Mitä TYPissä tapahtuu? 16.5.2017 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu TYP Case: Keski-UudenmaanTYP Hyvinkää + Nurmijärvi Järvenpää + Tuusula, Kerava Kartoitusjakso 3kk Mäntsälä- Pornainen
LisätiedotUudistetut julkiset työvoima- ja yrityspalvelut työnhaun ja työssä pysymisen tukena. Kaapelitehdas 11.2.2013 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz
Uudistetut julkiset työvoima- ja yrityspalvelut työnhaun ja työssä pysymisen tukena Kaapelitehdas 11.2.2013 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz TE-toimiston uudistettu palvelumalli Palvelumalli perustuu
LisätiedotKAIKU TL 5, erityistavoite Sanna Saastamoinen Joensuu
KAIKU 1.8.2015 31.12.2018 TL 5, erityistavoite 10.1 Sanna Saastamoinen 27.3.2018 Joensuu KAIKUN TOIMINTA Polkuja kuntouttavasta työtoiminnasta koulutukseen ja työhön Maahanmuuttaneiden työllistymisen tuki
LisätiedotTukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle
Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle 2 Milloin opiskelija voi tarvita tukea työllistymiseen? Miten oppilaitoksessa voidaan ohjata työllistymisessä? Ammatillisen koulutuksen tavoitteena
LisätiedotTYÖLLISYYSAREENA Kuntouttava työtoiminta Raahen seutukunnassa
TYÖLLISYYSAREENA Kuntouttava työtoiminta Raahen seutukunnassa 19.1.2012 Kuntouttava työtoiminta Raahen seutukunnassa Sosiaalihuoltolain 17 mukainen sosiaalipalvelu, jonka organisoi kunnan/kaupungin määräämät
LisätiedotKuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I
HAUKIPUDAS, KIIMINKI, OULU, OULUNSALO, YLI-II Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari Work shop 1: Kuntien ja valtion välisen työjaon kokeilun mahdollisuudet (hallitusohjelma)
LisätiedotOTE 4 Mallit työllistymiseen ja osallisuuteen. Painopisteet lähtötilanteesta tavoitetilaan
OTE 4 Mallit työllistymiseen ja osallisuuteen Painopisteet lähtötilanteesta tavoitetilaan Työtoiminnasta töihin Lähtötilanne Työtoiminnasta työhön painopisteet lähtötilanteesta tavoitetilaan Verkostotyöpajapäivät,
LisätiedotSosiaalihuollon työllistymistä tukevan toiminnan ja työtoiminnan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistus. Susanna Rahkonen
Sosiaalihuollon työllistymistä tukevan toiminnan ja työtoiminnan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistus Susanna Rahkonen 7.2.2018 Uudistettavat palvelut Vammaisten henkilöiden työllistymistä tukeva
LisätiedotHallituksen esitys eduskunnalle laiksi julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden alueellista tarjoamista ja työelämäkokeilua koskevasta kokeilusta
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden alueellista tarjoamista ja työelämäkokeilua koskevasta kokeilusta Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta Kuuleminen 8.6.2017 Kehittämispäällikkö
LisätiedotSATAOSAA työhönvalmennus
SATAOSAA työhönvalmennus Yhteistyöterveiset SATAOSAA-hankkeesta. Olemme kehittämässä Satakuntalaisten osatyökykyisten työllistymisen ja osallisuuden edistämiseksi maakunnallista, eri toimijat yhdistävää
LisätiedotKUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA
KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA Peppi Saikku Kuntouttava työtoiminta tie osallisuuteen vai pakkotyötä? 20.10.2016 SSOS Kuntien lakisääteisiä palveluita ja muita velvoitteita työllisyydenhoidossa
Lisätiedottyöllisyysyksikkö , ,0 #JAKO/0! Toimintatulot 0, , ,0 #JAKO/0!
Työllisyysyksikkö Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet: työllisyysyksikkö 935 940,0 778 020,0 #JAKO/0! Toimintatulot 0,0 935 940,0 778 020,0 #JAKO/0! työllisyysyksikkö 2 831 200,0 2 692 110,0 #JAKO/0!
LisätiedotLinjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä Vintola Mauri
Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä 1 Linjaukset Palkkatuettu työ vähenee välityömarkkinoilla Tarkoituksena on tarjota työvälineitä paikallisen yhteistyön kehittämiselle
LisätiedotKOKEMUKSIA JA TUTKIMUSTIETOA YRITYSYHTEISTYÖN HYVISTÄ KÄYTÄNNÖISTÄ VÄLITYÖMARKKINOILLA
KOKEMUKSIA JA TUTKIMUSTIETOA YRITYSYHTEISTYÖN HYVISTÄ KÄYTÄNNÖISTÄ VÄLITYÖMARKKINOILLA Tutkimusjohtaja Mikko Kesä I p. 358 400 203 494 I mikko.kesa@innolink.fi I Omat kokemukset mm. Vaikeasti työllistettävien
LisätiedotUUDENMAAN ALUEEN TYÖLLISTÄMISPROJEKTIT MALLEJA JA VÄLINEITÄ
UUDENMAAN ALUEEN TYÖLLISTÄMISPROJEKTIT MALLEJA JA VÄLINEITÄ TAUSTAA UusiTaito- projekti on kerännyt kansallisilta hankkeilta ja ESR- hankkeilta hankekortteja Uudenmaan alueelta vuosina 2009-2011. Korteissa
LisätiedotVaikuttavuuden johtaminen, case: henkilökohtainen budjetti & vaikuttavuuskehittämö. Jonna Heliskoski, johtava asiantuntija
Vaikuttavuuden johtaminen, case: henkilökohtainen budjetti & vaikuttavuuskehittämö Jonna Heliskoski, johtava asiantuntija Vaikutusketju (The iooi method by Bertelsmann Stiftung) Ratkaisu (transformative
LisätiedotSEGMENTTIAJATTELUA PALVELUN TAVOITTEET JA TOTEUTUS. Koottu Henkilöasiakkuusstrategian loppuraportista
SEGMENTTIAJATTELUA PALVELUN TAVOITTEET JA TOTEUTUS Koottu Henkilöasiakkuusstrategian loppuraportista JULKISEN TYÖVOIMAPALVELUN TAVOITTEITA Työllisyysasteen nostaminen Osaavaa työvoimaa joustavasti työnantajan
LisätiedotTallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp
Eduskunnan työelämä- ja tasaarvovaliokunnan kuuleminen 19.11.2015 klo 12.15 Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Vuorotteluvapaasijaisena
LisätiedotYritetään ja työllistetään. Kehittämispäällikkö Seija Mustonen
Yritetään ja työllistetään Kehittämispäällikkö Seija Mustonen Oulu / Syyskuu 2013 Työttömien lukumäärä 18 000 16 000 14 000 12 000 13 226 Kaikki työttömät Yli 50- vuotiaat 14,4% 27,0% Henkilöä 10 000 8
LisätiedotHE 106/2017 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2018; työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan toimialaa koskevat asiat
HE 106/2017 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2018; työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan toimialaa koskevat asiat Kanta-Hämeen työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun
LisätiedotOsatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille
Osatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille 25.8.2015 Petri Puroaho Taustani ja ketä edustan? Taustani: n. 15 vuoden tieto- ja kokemuspääomaa työllistymisasioihiin liittyen Suomesta
LisätiedotPalvelutorin onnistumisen edellytykset
Palvelutorin onnistumisen edellytykset Päijät-Häme 24.8.2015 Sisältö 1. Taustaa 2. Sitran Palvelutori lyhyesti 3. Palvelutorin onnistumisen edellytykset Päijät-Hämeessä 2015 KPMG Oy Ab, a Finnish limited
LisätiedotOsatyökykyisille tie työelämään
Osatyökykyisille tie työelämään Kärkihanke osana strategisen hallitusohjelman toimeenpanoa 2016 2019 Painopistealue Hyvinvointi ja terveys Kuka on osatyökykyinen? Henkilö, jolla on käytössään osa työkyvystään
LisätiedotElinvoimaa monialaisista maakunnista
Elinvoimaa monialaisista maakunnista Kasvupalvelu-uudistus TE-palvelut ja yrityspalvelut kootaan julkiseksi kasvupalveluksi alvelulla edistetään yritystoimintaa, yritysten kasvua, uudistumista ja kansainvälistymistä
LisätiedotTyöhönvalmentaja etsii työlleen tekijän
Yhdenvertaisuusseminaari 30.11.2017 Helsinki Työhönvalmentaja etsii työlleen tekijän Yhdenvertaisuus työelämässä 30.11.2017 Anne Korhonen Mitä mielikuvia tai ajatuksia tulee mieleen sanasta työhönvalmentaja?
LisätiedotNovagon rekrytointipalvelu Go 4 Work! Työllistämistehtävä osana yrityskehitysyhtiön tuloksellista tekemistä
Novagon rekrytointipalvelu Go 4 Work! Työllistämistehtävä osana yrityskehitysyhtiön tuloksellista tekemistä Rekrytointipalvelut Novagolla 1.8.2012-30.4.2015 Omistajakuntien aloitteesta Novagolla käynnistettiin
Lisätiedotkynnyksetön Olopiste - työtoiminta
OLOPISTE Olopiste - kynnyksetön työtoiminta 1.9.2015-31.8.2018 Euroopan sosiaalirahasto (ESR) Harjulan Setlementti ry Sylvia-Koti yhdistyksen Kaupunkikylä Lahden ammattikorkeakoulu Lahden kaupunki osallistuu
LisätiedotKotoutumispalvelun kokeilu osana Tampereen työllisyyskokeilua. Kuntien ja kasvupalvelujen yhteistyö kotouttamisessa
Kotoutumispalvelun kokeilu osana Tampereen työllisyyskokeilua. Kuntien ja kasvupalvelujen yhteistyö kotouttamisessa Työ- ja elinkeinoministeriön päätöksen mukaan työvoima- ja yrityspalvelujen alueellisen
LisätiedotHenkilöasiakkaiden palvelut
Henkilöasiakkaiden palvelut Helena Räisänen Työllisyyssuunnittelija Rantasalmen kunta/työelämäpalvelut/toimintatalo Oskari 040 161 5045, helena.raisanen@rantasalmi.fi Yhteiskunnallista taustaa Suomessa
LisätiedotKAIKU. Sanna Saastamoinen
KAIKU Sanna Saastamoinen 22.9.2016 KAIKU pähkinänkuoressa Työhönvalmennusta 100 kuntouttavan työtoiminnan asiakkaalle Turvapaikanhakijoiden ja oleskeluluvan saaneiden työllistymisen tukemista Yhdistyksille
LisätiedotLisääkö työhönvalmennusmalli hyvinvointia ja millä hinnalla? Työelämän päämies projektin loppuseminaari
Lisääkö työhönvalmennusmalli hyvinvointia ja millä hinnalla? Työelämän päämies projektin loppuseminaari Aija Kettunen Pieksämäki 17.11.2015 18.11.2015 1 Sisältö Arviointikysymykset Taloudellisen arvioinnin
LisätiedotNäin sen teimme! Sirpa Paukkeri-Reyes,3.12.2014
Näin sen teimme! Sirpa Paukkeri-Reyes,3.12.2014 Silta työhön tavoitteet 2012-2014 Työnhakijoita siirtyy työttömyydestä, työkyvyttömyyseläkkeeltä ja kuntoutuksesta työelämään ja opintoihin Ihmisten osallisuus
LisätiedotSosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus
Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Työ kuuluu kaikille! 17.9.2015 Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto Sosiaalihuollon rooli vammaisten työllistymisen tukemisessa
Lisätiedot