Selvitys vaikeasti työllistettävien palkkaamisesta palveluyrityksiin

Transkriptio

1 Selvitys vaikeasti työllistettävien palkkaamisesta palveluyrityksiin Mikko Martikainen Helmikuu 2003

2 Toimenpiteet työttömien työnhakijoiden työllistämiseksi Vuoden 2003 työvoimatiedustelun yhteydessä Palvelutyönantajat selvitti yritysten näkemyksiä erilaisiin viranomaisten toimenpiteisiin, joilla voitaisiin tukea työttömien työnhakijoiden työllistymistä yrityksiin. Kysymyksessä painotettiin erityisesti vaikeasti työllistyvien työttömien työllistymistä tukevia toimenpiteitä 1. Kyselyssä selvitettiin viiden erityistoimenpiteen saamaa kannatusta. Kyselyssä pyydettiin PT:n jäsenyrityksiä arvioimaan seuraavien toimenpiteiden merkitystä sen kannalta, edesauttaisivatko ne työttömien työnhakijoiden ottamista töihin. 1 Työvoimahallinnon ja yritysten yhdessä kustantama ja suunnittelema, yrityksen tarpeista lähtevä täsmäkoulutus työttömille. 2 Yrityksen ja kouluttajan yhdessä suunnittelema ja toteuttama koulutus. Yritys valitsee kouluttajan ja koulutukseen osallistuvat työttömät. Työvoimahallinto osallistuu kustannuksiin esimerkiksi 50 prosentilla. 3 Palkkatuki, jossa viranomainen maksaa yritykselle osan työhön otetun työttömän palkasta; esimerkiksi 500 euroa kuukausittain. 4 Työnantajan maksamien sosiaaliturvamaksujen (keskimäärin 25 prosenttia palkasta) alentaminen yleisesti yrityksen kaikkien työntekijöiden osalta viidellä prosentilla 5 Työnantajan maksamien sosiaaliturvamaksujen (keskimäärin 25 prosenttia palkasta) puolittaminen työhön otetun työttömän osalta 500 euron palkkatuki Palvelutyönantajien jäsenyritysten näkökulmasta suosituin ja eniten kannatusta saanut toimenpide on yritykselle maksettava 500 euron kuukausittainen palkkatuki työttömän palkkaamisesta. 55 prosenttia yrityksistä katsoi, että palkkatukea tarvitaan työttömien työnhakijoiden työllistämiseksi. Työntekijämäärältään eri kokoisten yritysten osalta voidaan todeta palkkatuen saavan laajempaa kannatusta alle 500 työntekijää työllistävien yritysten keskuudessa. Vähintään 500 työntekijää työllistävien yritysten keskuudessa 500 euron suuruisen palkkatuen kannatus tukimuotona on pienempi. Eri toimenpiteiden merkitys PT:n jäsenyritysten osalta esitetty kuviossa 1. 1 Kaavakkeessa ollut kysymys oli formuloitu seuraavasti: Työttömiä työnhakojoita on työvoimatoimistoissa edelleen runsaat Monien työttömien ammattitaito ja osaaminen on vähäinen tai vanhentunut. Joillakin heistä työkyky on osittain heikentynyt ja heidän työn tuottavuutensam on keskimääräistä alhaisempi. Heidän työllistämiseksi tarvitaan joissakin tapauksissa erityistoimenpiteitä. Minkälaisia viranomaisten tukitoimenpiteitä yrityksenne tarvitsisi ottaakseen työhön tällaisia työttömiä työnhakijoita?

3 Sosiaaliturvamaksujen alentaminen Sosiaaliturvamaksujen alentaminen viidellä prosentilla kaikkien työntekijöiden osalta nähdään PT:n jäsenyrityksissä soveliaampana keinona kuin sosiaaliturvamaksujen alentaminen puolella ainoastaan palkatun työttömän työnhakijan osalta. Sosiaaliturvamaksujen alentamista yrityksen kaikkien työntekijöiden osalta kannatti 48 prosenttia. Tämän tukitoimenpiteen suosio oli jonkin verran suurempaa suurissa yrityksissä verrattuna pieniin yrityksiin. Yli 500 henkilöä työllistävistä yrityksistä runsas 60 prosenttia kannatti toimenpidettä ja alle 500 henkilöä työllistävistä yrityksistä 48 prosenttia. Sosiaaliturvamaksujen alentamista ainoastaan työttömän työnhakijan osalta piti kannatettavana keinona 30 prosenttia yrityksistä. Alle 500 henkilöä työllistävät yritykset pitivät tätä sosiaaliturvamaksujen alentamisvaihtoehtoa hiukan useammin suotavana kuin suuret yritykset. Ero ei kuitenkaan ollut yhtä johdonmukainen kuin edellä. Kuvio 1. Palvelutyönantajien jäsenyritysten näkemykset viranomaisten eri tukitoimien vaikutuksista vaikeasti työllistettävien palkkaamiseen yksityisissä palveluyrityksissä 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % 23 % 24 % 55 % 49 % 30 % Työvoimapoliittinen täsmäkoulutus Yrityksen itse suunnitelema työvoimakoulutus Palkkatuki (500 euroa/kk) SOTU maksujen alentaminen 5 %(kaikki työntekijät) SOTU maksujen alentaminen puolella (työttömät) Työttömien työnhakijoiden koulutus yritysten tarpeisiin Työttömien työnhakijoiden koulutus yritysten tarpeista lähtien koettiin kaikkein harvemmin käyttökelpoiseksi tukimuodoksi. Työvoimahallinnon ja yritysten yhdessä suunnittelemaa, toteuttamaa ja kustantamaa koulutusta 2 suotavana tukitoimenpiteenä piti 23 prosenttia yrityksistä. Suurissa yli 500 henkilöä työllistävissä yrityksissä suhtautuminen tähän tukitoimenpiteeseen oli myönteisempää kuin alle 500 henkilöä työllistävissä yrityksissä. Suurissa yrityksissä 35 prosenttia yrityksistä piti tukitoimenpidettä suotuisana. 2 Vastaa lähinnä tämän hetkistä työvoimapoliittisena koulutuksena annettavaa koulutusta.

4 Koulutusta, jossa yrityksellä itsellään on mahdollisuus valita kouluttaja ja koulutukseen osallistuvat työttömät pidettiin vain hiukan useammin kannatettavana tukitoimenpiteenä. Keskimäärin 24 prosenttia yrityksistä katsoi, että tällä tukimuodolla on vaikutusta työttömien työnhakijoiden palkkaamiseksi. Yli 500 henkilöä työllistävistä yrityksistä 42 prosenttia suhtautui siihen myönteisesti. Toimialoittaiset erot suhtautumisessa eri tukitoimenpiteisiin Toimialoittain tarkasteltuna yritysten näkemykset eri tukitoimenpiteisiin suhtautumisesta eivät yleiskuvaltaan poikkea edellä esitetystä kokonaiskuvasta. Työn hintaan ja kustannuksiin vaikuttavat tekijät ovat keskeisiä ja edelleen sosiaaliturvamaksujen alennukset olisi kohdistettava yleisesti kaikkiin työntekijöihin, ei ainoastaan työttömiin työnhakijoihin. Koulutuksen mahdollisuudet työttömien työnhakijoiden palkkaamisen näkökulmasta koetaan myös rajallisiksi. Työttömien työnhakijoiden kouluttaminen joko työvoimapoliittisen koulutuksen luonteisena tai koulutuksena, jossa yrityksellä on hyvin suuri vaikutusmahdollisuus koulutuksen toteuttamiseen, saa myös toimialoittain tarkasteltuna pienempää kannatusta kuin erityyppiset rahalliset tukitoimenpiteet. Palvelutyönantajien vuoden 2003 työvoimatiedustelun mukaan työvoiman määrän ennakoidaan kasvavan eniten yrityspalveluissa, kaupan alalla ja yksityisissä terveys- ja sosiaalipalveluissa. Näin ollen mielenkiintoista on tarkemmin katsoa näiden toimialojen yritysten näkemyksiä esitettyihin eri tukitoimenpiteisiin. Kaupan alan yritykset Kaupan alan yritysten näkemykset eivät merkittävästi poikkea Palvelutyönantajien jäsenyritysten yleisestä suhtautumisesta kyselyssä esitettyihin eri toimenpiteisiin. 500 euron suuruinen kuukausittainen palkkatuki ja työnantajan sosiaaliturvamaksujen alentaminen viidellä prosentilla kaikkien työntekijöiden osalta saavat eniten kannatusta. Työnantajan maksamien sosiaaliturvamaksujen alentaminen puolella palkatun työttömän osalta saa selvästi vähemmän kannatusta. Työttömien työnhakijoiden osaamisen kohottaminen koulutuksen kautta saa vähiten kannatusta. Koulutuksen kohdalla suurta eroa ei ole sen suhteen tapahtuuko koulutus työvoimapoliittisena koulutuksena vaiko koulutuksena, jossa yritys voi valita koulutukseen osallistujat ja koulutuksen antajan.

5 Kuvio 2. Kaupan alan yritysten näkemykset eri tukitoimenpiteiden merkityksestä vaikeasti työllistettävien työttömien työnhakijoiden työhön palkkaamiseen SOTU maksujen alentaminen puolella (työttömät) SOTU maksujen alentaminen 5 %(kaikki työntekijät) Palkkatuki (500 euroa/kk) 30 % 53 % 58 % Yrityksen itse suunnitelema työvoimakoulutus 26 % Työvoimapoliittinen täsmäkoulutus 24 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Yksityinen terveys- ja sosiaaliala Yksityisen terveys- ja sosiaalialan työllisyyden ennakoidaan kasvavan vakaasti. Jo useamman vuoden ajan Palvelutyönantajien työvoimatiedustelujen mukaan alan työvoiman tarve on ollut kasvussa. Väestön ikääntymisen nähdään yleisesti lisäävän kysyntää alan tuottamille palveluille. Kuntasektorin ja julkisen sektorin palvelun tuottajien sekä yksityisten terveys- ja sosiaalipalveluiden tuottajien yhteistyö lisääntyy vähitellen. Tämä tulee näkymään alan yritysten lisääntyvänä työvoiman tarpeena. Yksityisen terveys- ja sosiaalialan yritysten osalta suhtautuminen esitettyihin eri tukitoimenpiteisiin on pitkälti saman tyyppinen kuin Palvelutyönantajien jäsenyrityksissä yleisesti. Eniten kannatusta saavat 500 euron suuruinen palkkatuki ja sosiaaliturvamaksujen alennus yrityksen kaikkien työntekijöiden osalta viisi prosenttia. Työn hintaan ja kustannuksiin vaikuttavat toimet saavat selkeästi eniten kannatusta. Kuvio 3. Yksityisen terveys- ja sosiaalialan yritysten näkemykset eri tukitoimenpiteiden merkityksestä vaikeasti työllistettävien työttömien työnhakijoiden työhön palkkaamiseen SOTU maksujen alentaminen puolella (työttömät) SOTU maksujen alentaminen 5 %(kaikki työntekijät) Palkkatuki (500 euroa/kk) 36 % 52 % 66 % Yrityksen itse suunnitelema työvoimakoulutus 22 % Työvoimapoliittinen täsmäkoulutus 25 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

6 Yrityspalvelut Yrityspalveluiksi 3 luokiteltavissa yrityksissä työvoiman määrän kasvu on viime vuosina ollut ripeintä. Yrityspalveluihin luokiteltavat Palvelutyönantajien jäsenyritykset ennakoivat vuoden 2003 työvoiman määrän kasvuksi runsaat 3500 henkilöä. Yrityspalvelut ryhmän sisällä työvoiman lisäys on suurinta kiinteistöpalveluissa, jossa lisäykseksi ennakoidaan 2300 henkilöä. Toiseksi suurimpana alana ovat tietotekniikan palveluyritykset, jotka ennakoivat lisäykseksi 680 henkilöä. Yrityspalvelut ryhmään kuuluvat yritykset ovat varsin erilaisia niin työvoiman määrän kuin laadunkin suhteen. Kiinteistöpalveluiden osalta suhtautuminen eri tukitoimenpiteisiin on pääpiirteiltään sama kuin PT:n jäsenyritysten kokonaisuudessaan. Erona voidaan todeta työvoiman hintaan ja kustannuksiin vaikuttavien tukitoimenpiteiden korostuminen hyvin voimakkaasti: 60 prosenttia yrityksistä pitää 500 euron suuruista palkkatukea soveliaana tukitoimenpiteenä. Tämä käy ilmi kuviosta 4. Kuvio 4. Tietotekniikan palveluyritysten ja kiinteistöpalveluyritysten näkemykset eri tukitoimenpiteiden merkityksestä vaikeasti työllistettävien työttömien työnhakijoiden työhön palkkaamiseen Tietotekniikan palvelut Kiinteistöpalvelut 100 % 100 % 80 % 80 % 60 % 60 % 40 % 20 % 0 % 23 % 38 % 41 % 48 % 30 % 40 % 20 % 0 % 25 % 22 % 63 % 54 % 42 % Myös tietotekniikan palveluyritysten näkemykset noudattavat pääosaltaan Palvelutyönantajien jäsenyritysten yleistä näkemystä: työn hintaan ja kustannuksiin vaikuttavat tekijät ovat keskeisiä, sosiaaliturvamaksujen alennus olisi liitettävä yleisesti kaikkiin työntekijöihin ei ainoastaan työttömiin työnhakijoihin ja koulutuksen mahdollisuudet työttömien työnhakijoiden palkkaamisen näkökulmasta ovat rajalliset. Tietotekniikan palveluyritykset poikkeavat kuitenkin hiukan eri tekijöiden painotusten suhteen. Tietotekniikan palveluyrityksissä sosiaaliturvamaksujen alentaminen kaikkien työntekijöiden osalta saa enemmän kannatusta kuin 500 euron suuruinen palkkatuki. Sa- 3 Yrityspalveluihin on luokiteltu muun muassa seuraavat toimialat: tietotekniikan palvelut, kiinteistöpalvelut, henkilöstöpalvelut, mainostoimistot, huolinta-ala ja tilitoimistot.

7 maten yritykset kokevat yrityksen itse työttömille työnhakijoille suunnitteleman koulutuksen mahdollisuudet parempana kuin PT:n jäsenyritykset yleensä. Yhteenveto keskeisistä tuloksista Työttömyys ja erityisesti pitkäaikaistyöttömyys ja vaikeasti työllistettävien työttömyys on Suomessa säilynyt korkealla tasolla talouden pitkään jatkuneesta hyvästä kehityksestä huolimatta. Yksityinen palvelusektori on yleisesti nähty alana, jolla olisi mahdollisuuksia laajetessaan palkata myös muutoin vaikeasti työllistettävissä olevia työttömiä. Vaikeasti työllistyvien työttömien palkkaaminen edellyttää kuitenkin viranomaisilta eritystoimenpiteitä. Yksityisten palvelualojen työllistämismahdollisuuksien lisäämisen näkökulmasta työn hintaan ja työn kustannuksiin vaikuttaminen on keskeistä. Tämä käy ilmi hyvin selvästi myös nyt käsillä olevan selvityksen tuloksista. Kaksi selvästi eniten kannatusta saanutta viranomaisten toimenpidettä olivat: euron suuruinen kuukausittainen palkkatuki, joka maksetaan työllistetyn työttömän työnhakijan palkan osana 2 työnantajan maksamien sosiaaliturvamaksujen alentaminen viidellä prosentilla kaikkien työntekijöiden osalta Tulos on linjassa Palvelutyönantajien vuoden 1999 työvoimatiedustelun yhteydessä tekemän kyselyn kanssa, missä kysyttiin eri veromuutosten vaikutuksia yritysten kasvu- ja työllistämismahdollisuuksien kannalta. Työnantajan sivukulujen alentaminen yleisesti koettiin selkeästi keskeisimpänä tekijänä. Työnantajan sivukulujen alentaminen vain työllistettäviin uusiin työntekijöihin ei ole yritysten kokonaistyövoimakustannusten kannalta riittävä. Parempana vaihtoehtona pidetään työnantajamaksujen yleistä alentamista, jolloin työvoimakustannuksia säästyy kokonaisuutena enemmän, mikä mahdollistaa useamman uuden työntekijän palkkaaminen. Hiukan yllättäen, vaikeasti työllistettävien työttömien työvoimakoulutuksen tehoon ja vaikutukseen ei uskottu kovinkaan paljoa. Noin neljäsosa PT:n jäsenyrityksistä katsoi, että työttömien kouluttaminen edesauttaisi työttömien työhönottoa. Suuret yli 500 henkilöä työllistävät yritykset suhtautuivat koulutuksen mahdollisuuksiin pieniä yrityksiä suopeammin. Palvelutyöantajien aikaisempien selvitysten mukaan työvoimatoimistojen välittämien työntekijöiden ammattitaidossa esiintyvät puutteet ovat merkittävin syy työvoimatoimistojen vähäiseen käyttöön. Osittain tästä syystä yritysten näkemykset perinteiseen työvoimapoliittiseen koulutukseen ovat negatiiviset. Uusia työelämälähtöisiä ja yritysten tarpeista lähteviä koulutusmuotoja ei kuitenkaan vielä tunneta riittävästi yritysten keskuudessa. Työvoimahallinnon haasteena on osoittaa elinkeinoelämälle näiden koulutusmuotojen tehokkuus ammattitaitoisen työvoiman saatavuuden varmistamisessa.