Vammaisten työllistymisen ja työllistämisen taloudelliset kannustimet. Harri Hietala VATES-säätiö

Transkriptio

1 Vammaisten työllistymisen ja työllistämisen taloudelliset kannustimet Harri Hietala VATES-säätiö

2 Työkyvyttömyyseläkeläiset Työkyvyttömyyseläkeläisiä ) Työuraan perustuvaa eläkettä saa reilut Töissä reilut 5-10 % henkilöinä ) Lisäksi haluaisi töihin 20 % noin Neljäsosalla vähintään kohtalainen työkyky KELA:n eläkettä saa Pelkkää vähimmäisturvaa noin Lähes puolella vähintään kohtalainen työkyky 3) Vajaakuntoisia työttömiä työnhakijoita lähes ) Lähteet: 1) Tilasto Suomen eläkkeensaajista, ETK & KELA. 2) Gould & Kaliva: Työkyvyttömyyseläke ja ansiotyö, ETK. 3) Karisalmi, Gould & Virta: Työkyvyttömyyseläkeläiset eri järjestelmissä, ETK. 4) Työnvälitystilasto, TEM Harri Hietala 2

3 Työkyvyttömyyseläkeläisten potentiaali työhön Harri Hietala 3

4 Osatyökykyisten työttömien määrä Vajaakuntoiset työnhakijat ja työttömät Henkilöä Koko maa vuosina Vajaakuntoiset työnhakijat yht. Vajaakuntoiset työttömät yht. Vajaak. pitkäaik. työttömät yht Lähde: TEM Harri Hietala 4

5 Vammaisten potentiaali työhön Työikäisiä vammaisia ) Töissä (vapaaehtoistyö mukana) % noin Lisäksi haluaisi töihin vajaa kolmasosa noin Työkyky erinomainen tai hyvä kolmasosalla noin Näistä työtä on vajaalla 60 prosentilla Kehitysvammaisista työikäisiä ) Töissä avoimilla markkinoilla Työtoimintaan osallistuu reilut Avotyötoiminnassa noin Lähteet: 1) Holm & Hopponen: Vammaisten työkyky 2007, PTT. 2) Kehitysvammapalvelut vuonna 2004, STM Harri Hietala 5

6 Miksi mahdollisuus työhön tärkeää? Henkilöiden kannalta (työ on perusoikeus): Työkykyä on mutta säilyy ja kehittyy vain työssä Hyödyllisyyden tunne ja sosiaaliset suhteet hyvinvointi Oman taloudellisen tilanteen parantaminen työ- ja vanhuusiässä Työnantajien kannalta: Työvoimapula mm. osa-aikaisissa suorittavissa tehtävissä Monimuotoinen, innovoiva ja tuottava yritys Yhteiskuntavastuun kantaminen Julkisen talouden kannalta: Julkisen talouden haasteet mm. ikääntymisestä johtuen Verotulojen kasvu työllisyyden nousun myötä Säästöt sotu-menoissa ja sote-palveluissa Harri Hietala 6

7 Vähimmäistyökyvyttömyyseläkettä saavien työllistymisen taloudelliset kannustimet Harri Hietala VATES-säätiö

8 Vähimmäistyökyvyttömyyseläkeläisten työttömyysloukku - Yhteenveto - Vähimmäistyökyvyttömyyseläkettä saavilla työttömyysloukku :n palkoilla. - Loukku aiheutuu eläkkeen kertaleikkaantumisesta 733,80 :n ansaintarajalla. - Loukku voidaan purkaa suhteuttamalla eläke palkkaan samaan tapaan kuin työttömyysturvassa: 40 %:n leikkuri koko palkasta, kun palkka ylittää 733,80. - Työllisyysaste nousisi 1 %-yks., jos henkilöä työllistyisi työhaluisesta ja -kykyisestä työkyvyttömyyseläkeläisestä. - Tämä tarkoittaisi :n palkkatasolla henkilön käteen jäävän tulon nousua :lla vuodessa. Kokonaisuutena ostovoima kasvaisi 185 milj.. - Julkisen talouden vero- ja sova-maksutuotot nousisivat 350 milj. sekä säästöt asumistuessa olisivat 160 milj. ja työkyvyttömyyseläkkeissä 290 milj.. Yhteensä julkinen talous kohentuisi siten potentiaalisesti jopa 800 milj Harri Hietala 8

9 Työkyvyttömyyseläkeläisten työttömyysloukku käteen jäävä tulo Harri Hietala 9

10 Käteen jäävän tulon muutos työllistyttäessä väh.työkyv.eläkkeeltä/työttömyysturvalta Harri Hietala 10

11 Työkyvyttömyyseläkeläisten (ansioon perustuva eläke) työttömyysloukku Lähde: STM Harri Hietala 11

12 Työkyvyttömyyseläkeläisten työttömyysloukku - työllistymisveroasteet Harri Hietala 12

13 Työttömyysloukun purkaminen Nykyisin kannattaa tehdä työtä, jossa ansaitsee enintään juuri eläkkeen ansaintarajan 733,80 euroa tai sitten vasta ansion ollessa yli euroa Purkaminen: Vähimmäistyökyvyttömyyseläkkeellä olevien eläke leikkaantuisi 40 prosentilla koko palkkaa vastaan, kun palkka ylittää 733,80 euroa (suojaosuus) Ts. jokaista ansaittua palkkaeuroa vastaan työkyvyttömyyseläke olisi 40 senttiä pienempi, kun palkka ylittää 733,80 euroa Tällöin efektiiviset työllistymisveroasteet saataisiin painettua prosentin tasoon Harri Hietala 13

14 Loukun purkaminen 40 % leikkurilla efektiiviset työllistymisveroasteet Harri Hietala 14

15 Käteen jäävän tulon muutos työllistyttäessä vähimmäistyökyvyttömyyseläkkeeltä nykyisin ja 40 % leikkurilla Harri Hietala 15

16 Työllistymisen vaikutus työkyvyttömyyseläkeläisten taloudelle Kannattaa tehdä työtä, jossa ansaitsee juuri 733,80 euroa tai sitten vasta ansion ollessa yli euroa Kun luodaan kannustin ja mahdollisuus työskennellä euron palkkatasolla, käteen jäävä tulo nousee eurolla yli euroon Potentiaalisesti 1) työkyvyttömyyseläkeläisen työllistyessä tämä tarkoittaisi 185 milj. euron lisäystä ostovoimassa 1) Arvio potentiaalista perustuen: Tilasto Suomen eläkkeensaajista, ETK & KELA. Gould & Kaliva: Työkyvyttömyyseläke ja ansiotyö, ETK. Karisalmi, Gould & Virta: Työkyvyttömyyseläkeläiset eri järjestelmissä, ETK Harri Hietala 16

17 Työkyvyttömyyseläkeläisten työllistymisen potentiaaliset vaikutukset julkiselle taloudelle Julkisen talouden kannalta ) työllistyminen työllisyysaste +1 %-yks euron palkkatasolle merkitsisi 270 miljoonan euron kasvua ansiotulosta perittävien verojen ja sova-maksujen tuotossa Lisäksi kulutuksesta saadut välilliset verot tuottaisivat 80 miljoonaa enemmän Lisäksi asumistuessa tulisi 160 miljoonan euron säästöt ja työkyvyttömyyseläkkeissä 290 miljoonan euron säästöt Siten julkisen talouden tilanne kohentuisi jopa 800 milj. eurolla pelkästään suorina vaikutuksina vuositasolla Henkilöä kohden laskettuna tämä olisi euroa Harri Hietala 1) Arvio potentiaalista perustuen: Tilasto Suomen eläkkeensaajista, ETK & KELA. Gould & Kaliva: Työkyvyttömyyseläke ja ansiotyö, ETK. Karisalmi, Gould & Virta: Työkyvyttömyyseläkeläiset eri järjestelmissä, ETK. 17

18 Työkyvyttömyyseläkeläisten työllistymisen potentiaaliset vaikutukset julkiselle taloudelle Ansaitsisi juuri 733,80 /kk Ansaitsisi 1500 /kk ei eläkettä Ansaitsisi 1500 /kk - eläke säilyisi puoliksi Verot ansiotulosta kunnallisvero tt:n sova-maksut ta:n sova-maksut Verot kulutuksesta km. ALV km. muut kulutuksen verot YHTEENSÄ Säästö asumistuessa Säästö työkyvyttömyyseläkk YHTEENSÄ Harri Hietala Arvio potentiaalista henk. perustuen: Tilasto Suomen eläkkeensaajista, ETK & KELA. 18 Gould & Kaliva: Työkyvyttömyyseläke ja ansiotyö, ETK. Karisalmi, Gould & Virta: Työkyvyttömyyseläkeläiset eri järjestelmissä, ETK.

19 Työtoiminnassa olevien työllistymisen taloudelliset kannustimet Harri Hietala VATES-säätiö

20 Työtoiminnassa olevien työttömyysloukku käteen jäävä tulo Harri Hietala 20

21 Työtoiminnassa olevien työttömyysloukku - työllistymisveroasteet Harri Hietala 21

22 Työllistymisen vaikutus työtoiminnassa olevien taloudelle Kannattaa tehdä työtä, jossa ansaitsee juuri 733,80 euroa tai sitten vasta ansion ollessa yli euroa Jos olisi mahdollisuus työskennellä avoimilla työmarkkinoilla työtoiminnan sijaan, niin pelkästään juuri 733,80 euron palkkatasolla, käteen jäävä tulo nousisi eurolla yli euroon työtoiminnassa olevan työllistyessä tämä tarkoittaisi 28 milj. euron lisäystä ostovoimassa Harri Hietala 22

23 Työtoiminnassa olevien työllistymisen potentiaaliset vaikutukset julkiselle taloudelle Julkisen talouden kannalta työllistyminen 733,80 euron palkkatasolle merkitsisi 29 miljoonan euron kasvua ansiotulon verojen ja sova-maksujen tuotossa Lisäksi kulutuksesta saadut välilliset verot tuottaisivat yli 13 miljoonaa enemmän Lisäksi asumistuessa tulisi lähes 24 miljoonan euron säästöt ja työosuusrahassa 22 miljoonan euron säästöt Siten julkisen talouden tilanne kohentuisi lähes 89 miljoonalla eurolla pelkästään suorina vaikutuksina vuositasolla. Henkilöä kohden laskettuna tämä olisi lähes e Harri Hietala 23

24 Työtoiminnassa olevien työllistymisen potentiaaliset vaikutukset julkiselle taloudelle Kehitysvamm. avotyötoiminnassa olevat henkilö Muut kehitysv. työkyk. toimintakeskusten as henkilöä Muut työkyk. toimintakeskusten asiakkaat henkilöä YHTEENSÄ Verot ansiotulosta kunnallisvero tt:n sova-maksut ta:n sova-maksut Verot kulutuksesta km. ALV km. muut kulut. verot YHTEENSÄ Säästö asumistuessa Säästö työosuusrahassa YHTEENSÄ Harri Hietala 24

25 Vammaisen rekrytoinnista aiheutuvat kustannukset työnantajalle Harri Hietala VATES-säätiö

26 Työnantajan kustannukset vammaisen rekrytoinnista - Työnantajille on tarjolla erilaisia tukia vammaisen palkkaamiseen: korkein korotettu palkkatuki, työolosuhteiden järjestelytuki, työhönvalmennus, jne. - Työnantajan kustannukset vammaisen palkkaamisesta jäävätkin ensimmäisenä (rekrytointi)vuonna 60 prosenttia ja yli matalammiksi kuin vaihtoehtoisen palkkatuetun rekrytoinnin aina euron kuukausipalkkoihin asti. - Vaikka työolosuhteiden järjestelytuki jätetään pois, työnantajan kustannukset vammaisen rekrytoinnista ovat prosenttia matalammat ensimmäisenä vuonna aina euron palkkatasolle saakka. - Vammaisen ja osatyökykyisen henkilön kohdalla palkkatuki voi myös jatkua pidempään jopa useita vuosia. - Lisäksi työhönvalmentajan osaaminen ja tuki pienenevät rekrytoinnin riskejä Harri Hietala 26

27 Työhönvalmentaja Tukee työnantajaa, työntekijää ja työyhteisöä vammaisen tai osatyökykyisen työllistyessä Työnantajaa mm. työntekijän etsimisessä, työtehtävien räätälöinnissä, työntekijän perehdyttämisessä ja työsuhteeseen liittyvissä asioissa Työntekijää mm. työnhaussa, työsuhteen solmimisessa, työyhteisöön tutustumisessa ja työtehtävissä kehittymisessä Räätälöidään aina henkilön mukaan. Tuki voi olla pitkäaikaista ja pysyvääkin. 27

28 Palkkatuki Palkkatuki on harkinnanvaraista, mutta työnantajan täyttäessä ehdot osatyökykyisen kohdalla myönnetään lähes poikkeuksetta Palkkatuki koostuu perusosasta ja 60 tai 90 %:lla korotetusta lisäosasta -> n /1 325 /kk Palkkatuki voi olla enintään 75 % kustannuksista ja voidaan myöntää kerrallaan enintään 24 kk:ksi 28

29 Työolojen järjestelytuki Korvataan työpaikan ulkoisiin olosuhteisiin tehtäviä muutoksia, jotka välttämättömiä henkilön työnteon kannalta Voidaan korvata myös toisen työntekijän antamaa apua Harkinnanvarainen ja edellyttää työnantajan osallistumista kustannuksiin kohtuullisissa määrin Tuki enintään henkilöä kohden Toisen antamaa apua enintään 20 tunnilta kk:ssa 18 kk:n ajan 20 tunnilta. 29

30 Muita tukia Vammainen voi saada henkilökohtaista apuvälinetukea ja kuljetustukea Työkokeilulla, avotyötoiminnalla ja oppisopimuksella voidaan kokeilla sopivuutta Osatyökykyisillä on mahdollista ottaa erillinen TyELvakuutus (työkyvyttömyysmaksu aina perusluokka 4) 30

31 Vammaisen rekrytointi: Kustannuslaskelman oletukset Palkkatuki on korkein korotettu (perustuki ja 90 % lisäosa) ensimmäisen 12 kuukauden ajan. Seuraavan 12 kuukauden ajan palkkatuki on perustuki. Työhönvalmennus alentaa rekrytoinnista aiheutuvia kuluja rekrytoitavan puolen kuukauden palkkaa vastaaviksi (neljäsosa keskimääräisistä) ja perehdytyksestä aiheutuvia kuluja 5 kuukauden palkkaa vastaaviksi (puolet keskimääräisistä). Työnantaja hakee ja saa työolosuhteiden järjestelytukea korkeimman mahdollisen euroa. Palkkatuetun rekrytointi: Palkkatuki on perustuki ensimmäisen 12 kuukauden ajan. Jatkossa tukea ei saada. Työhönvalmennusta ja järjestelytukea ei saada Harri Hietala 31

32 Rekrytoinnin kustannukset ja tuet kuukaudessa, palkka /kk 32

33 Palkka- ja sivukulut sekä palkkatuki kuukaudessa, palkka /kk 33

34 Työnantajan kustannus vammaisen rekrytoimisesta eri kk-palkoilla Harri Hietala 34

35 Työnantajan kustannus palkkatuetun rekrytoimisesta eri kk-palkoilla Harri Hietala 35

36 Työnantajalle taloudellisesti kannattavaa palkata vammainen Työnantajan kustannussäästö: Ensimmäisen vuoden aikana saavutetaan euron säästö, kun palkkataso on reilut 800 euroa kuukaudessa, ja euron säästö, kun palkka on vajaat euroa kuukaudessa. Kahden vuoden kokonaissäästöksi muodostuu euroa 900 euron kuukausipalkalla, euroa vajaan euron palkalla ja euroa euron palkkatasolla. Kahden vuoden aikainen kokonaisetu on yli 50 prosentin luokkaa euron palkkatasolle asti. Kustannussäästö ilman työolosuhteiden järjestelytukea: Kahden vuoden aikainen kokonaisetu on prosentin luokkaa lähes euron palkkatasolle asti. Kokonaissäästö on reilut 20 prosenttia vielä euron kuukausipalkallakin Harri Hietala 36

37 Vammaisen palkkaamisessa saavutettu säästö eri kk-palkoilla Harri Hietala 37

38 Vammaisen palkkaamisessa saavutettu suhteellinen säästö eri kk-palkoilla Harri Hietala 38

39 Vammaisen palkkaamisessa saavutettu suhteellinen säästö ilman järjestelytukea Harri Hietala 39

40 Vammaisen rekrytoimisen brutto- ja nettokustannus ilman järjestelytukea Harri Hietala 40

41 Vammaisen palkkaamisessa saavutettu säästö vrt. vaihtoehtoiseen rekrytointiin Säästö /v Säästö /v Säästö /v 41

42 Vammaisen palkkaamisessa saavutettu suht. säästö vrt. vaihtoehtoiseen rekrytointiin 60 % 35 % 42

43 Vammaisen palkkaamisessa saavutettu suhteellinen säästö ilman järjestelytukea % 43

44 Vammaisen palkkatuen osuus työvoimaksutannuksista Harri Hietala 44

45 Yhteenveto: win-win-win Henkilöt voittavat: Hyödyllisyyden tunne ja sosiaaliset suhteet hyvinvointi Käteen jäävien tulojen merkittävä nousu Kertyy ansioihin perustuvaa eläkettä Työnantajat voittavat: Potent. kymmeniä tuhansia motivoituneita ja osaavia tekijöitä Matalammat työvoimakustannukset ja rekrytointiriskit Monimuotoinen, innovoiva ja tuottava yritys Julkinen talous voittaa: Verotulojen kasvu työllisyyden nousun myötä Menosäästöt sotu-menoissa ja sote-palveluissa Harri Hietala 45