Sosiaalinen yritys. Mahis työhön projektin väliseminaari. Projektipäällikkö Ellen Vogt ESPINNO-hanke

Transkriptio

1 Työllistymisen i polut työpaja: Sosiaalinen yritys Mahis työhön projektin väliseminaari Projektipäällikkö Ellen Vogt ESPINNO-hanke Diakonia-ammattikorkeakoulu

2 Etelä-Suomen palveluinnovaatiot ( ) Etelä-Suomen EAKR-ohjelma Uudet palveluinnovaatiot: Avustavien tehtävien analysointi ja tuotteistus hyvinvointipalveluissa Sosiaaliset kriteerit kuntien hankinnoissa Vajaakuntoisten, t kehitysvammaisten i t tai muuten vaikeassa työmarkkinatilanteessa olevien henkilöiden ammattikoulutuksen ja työllistymismahdollisuuksien kehittäminen Palvelusetelin käytön laajentamismahdollisuuksien selvittäminen + sosiaaliset kriteerit Sosiaalisen yritystoiminnan edistäminen =>Työvoiman laajentaminen, hyvinvoinnin lisääminen, osallisuuden lisääminen, sosiaalisen ja yhteiskunnallisen yrittäjyyden tukeminen

3 Kumppanit THL (hallinnoija) Diakonia-ammattikorkeakoulu Espoon kaupunki Kymenlaakson erityishuollon kuntayhtymä Lappeenrannan kaupunki Laurea-ammattikorkeakoulu

4 Tulokset Avustavat tehtävät analysoitu ja tuotteistettu 6 Espoon hyvinvointipalveluiden pilottikohteessa Opas palveluinnovaatioista Toteutettu x määrä palveluiden kilpailutuksia käyttäen sosiaalisia kriteereitä Luotu mittarit sosiaalisten tavoitteiden toteutumisen osoittamiseen Toteutettu opas sosiaalisten kriteereiden käytöstä kuntien hankinnoissa Yhteistyössä: Kuntaliitto, Tampereen kaupunki, Oulun kaupunki, Kymenlaakson erityishuollon kuntayhtymä ja Lappeenrannan kaupunki

5 Esityksen rakenne Sosiaalisen yrittäjyyden taustaa Millainen i on suomalainen sosiaalinen yritys? Sosiaalisten yritysten nykytilanne Suomessa

6 SOSIAALISEN YRITTÄJYYDEN TAUSTAA

7 Määrittelyn vaikeus Ei ole olemassa yhtä yleisesti hyväksyttyä euroopalaista tai kansainvälistä sosiaalisen yrityksen määritelmää. Olemassa monia erilaisia määritelmiä, joihin voi sisältyä hyvin erilaisia reunaehtoja ja määritteitä: työllistettävistä kohderyhmistä sosiaalisen yrityksen tarkoituksesta k t voitontavoittelusta voitonjaon rajoittamisesta Lähde: Paavo Saikkonen , HOT-hanke

8 Miksi i sosiaaliset yritykset t ovat tulleet t ajankohtaisiksi ik i Euroopassa? Useimmissa EU-maissa ongelmina Pysyvä rakenteellinen työttömyys Monilla heikossa työmarkkina-asemassa asemassa olevilla ryhmillä vaikeuksia työllistyä hyvänkin talouskasvun aikana Väestön ikääntyminen Työllisyyttä nostettava hyvinvoinnin ylläpitämiseksi Kaikki työvoima käyttöön! Yhteiskunnallisia palveluja tarvitaan entistäkin enemmän Väestön ikääntyminen Yksilöiden palvelutarpeiden/-vaateiden kasvu Perinteiset toimenpiteet eivät ole osoittautuneet riittäviksi Sosiaalinen yritys yksi institutionaalinen innovaatio muiden joukossa Lähde: Mukaellen Paavo Saikkonen , HOT-hanke

9 Lakeja sosiaalisista yrityksistä EU-maissa Lait Belgia 1995, Suomi 2004, Liettua 2004, Italia 2006, Britannian Community Interest Company 2005 Social Enterprise, Social Firm Ruotsin rajoitetun voitonjaon yhtiö 2006 Lait sosiaalisista osuuskunnista Italia 1991 Espanja, Kreikka, Portugali, Ranska ja Puola 2006 Lähde: Mukaellen Paavo Saikkonen , HOT-hanke

10 Yhtenäistä 2000-luvun määritelmissä Yhä useammin painottuu sosiaalisen yrityksen markkinalähtöisyys: Sosiaalinen yritys saa toimeentulonsa ensisijaisesti myymällä tuotteitaan ja palveluitaan Sosiaalinen yritys toimii yhteiskunnallisen tavoitteen hyväksi tai työllistää vaikeassa työmarkkinaasemassa olevia Tavoittelee voittoa, mutta sijoittaa voittonsa ensisijaisesti yrityksen tai yhteisön kehittämiseen ei omistajiensa eduksi Lähde: Paavo Saikkonen , HOT-hanke

11 SOSIAALINEN YRITYS SUOMESSA Lähde: Mukaellen Paavo Saikkonen , HOT-hanke

12 Sosiaalinen yritys Suomessa: lähtökohdat Vuoteen 2004 mennessä Suomessa ei omaa lakia sosiaalisille yrityksille Lähes kaikissa Euroopan maissa sosiaalista yrittäjyyttä säädelty lailla Erityisesti pyritty vaikuttamaan vammaisten alhaiseen työllistymisasteeseen Lakiesitys annettiin syksyllä 2003 Laki sosiaalista yrityksistä (1351/2003) tuli voimaan Lakia on uudistettu tt tämän ä jälkeen ja muutokset t tulivat t voimaan Muutoksia lähinnä määrittelyihin ja palkkatukien laskentaperusteisiin

13 Mikä on suomalainen sosiaalinen yritys? (1/2) Yritys yritysten y joukossa merkitty kaupparekisteriin palvelujen hyödykkeiden tuottaja samalla tavalla kuin muutkin yritykset voi toimia millä tahansa toimialalla maksaa kaikille työntekijöille alan työehtosopimuksessa täysin työkykyiselle sovitun palkan

14 Mikä on suomalainen sosiaalinen yritys?(2/2) Erityiset piirteet Työntekijöistä vähintään 30 % on työvoimatoimiston osoittamia vajaakuntoisia tai pitkäaikaistyöttömiä vähintään yksi vajaakuntoinen yrittäjää ei lasketa tähän kiintiöön On hyväksytty työministeriön sosiaalisten yritysten rekisteriin Väljemmät työhallinnon tukien myöntämisperusteet kuin tavallisilla yrityksillä Palkkatuki Työllisyyspoliittinen avustus

15 Kohderyhmien h määrittelyt t Pitkäaikaistyötön = työtön työnhakija, joka on ollut yhtäjaksoisesti 12 kuukautta työttömänä työnhakijana tai työnhakijaa, joka on ollut useammassa työttömyysjaksossa yhteensä vähintään 12 kuukautta työttömänä työnhakijana (7, 5 mom.) Vaikeasti työllistyvä = työmarkkinatukeen oikeutettu työtön työnhakija, joka on saanut työmarkkinatukea työttömyytensä perusteella vähintään 500 päivää tai jonka oikeus työttömyyspäivärahaan yy on päättynyt y (7, 12 mom.) Vajaakuntoinen = henkilöasiakas, jonka mahdollisuudet saada sopivaa työtä, säilyttää työ tai edetä työssä ovat huomattavasti vähentyneet asianmukaisesti todetun vamman, sairauden tai vajavuuden takia. (7, 6 mom.) Lähde: Laki julkisesta työvoimapalvelusta (1295/2002)

16 Palkkatukivertailu - summat noin-summia, laskettu päiväkohtaisista korvauksista - palkkatuki on aina harkinnanvarainen, työ- ja elinkeinotoimisto tekee päätökset Tavallinen yritys Määrärahojen puitteissa Sosiaalinen yritys Määrärahat varattu Vajaakuntoinen 843 eur/ kk, kesto 6-24 kk 50 % palkk.kustannuksista, kesto 36 kk (max 1300 eur/ kk) tai 843 eur/ kk, kesto 36 kk Pitkäaikaistyötön eur/ kk, kesto 6-10 kk 50 % palkk.kustannuksista, kustannuksista kesto 24 kk (max 1300 eur/ kk) tai 843 eur/ kk, kesto 24 kk Vaikeasti työllistyvä vajaakuntoinen 1001 eur/ kk, kesto 12 kk + 527/ kk, kesto 12 kk 1001 eur/ kk, kesto 24 kk eur/kk, kesto 12 kk Vaikeasti työllistyvä 1001 eur/ kk, kesto 12 kk eur/kk, kesto 12 kk 1001 eur/kk, kesto 24 kk Lähde: Pirkanmaan Syke projekti 2008

17 Sosiaalisen yrityksen työllisyyspoliittinen liitti avustus Voidaan myöntää sosiaalisen yrityksen perustamiseen ja toiminnan vakiinnuttamiseen. Ei myönnetä liiketoiminnasta aiheutuviin kustannuksiin eikä investointeihin. Avustuksen myöntämisen ehtona on yhtiöjärjestyksessä oleva maininta yrityksen tavoitteesta työllistää heikossa työmarkkina-asemassa olevia henkilöitä. Sosiaaliset yritykset voivat saada avustusta enimmillään 75 prosenttia hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista, kunnat ja kuntayhtymät 50 prosenttia. Avustusta voidaan myöntää enintään viiden vuoden ajaksi kerrallaan. Yritystoiminnan käynnistämis- ja vakiinnuttamiskustannuksiin voidaan myöntää avustusta vain ajaksi, jonka yritystoiminnan käynnistämisen ja vakiinnuttamisen arvioidaan kestävän. Avustusta voidaan maksaa ennakkoon enintään 50 prosenttia. Kullekin kalenterivuodelle tehdään oma rahoituspäätös. Avustuksen myöntää TE-keskuksen työvoimaosasto. Lisätietoja: Työministeriön ohje työllisyyspoliittisesta avustuksesta (O/4/2007 TM)

18 Muita sosiaalisen yrittäjän tukia Työolosuhteiden järjestelytuki työllistyvälle henkilölle työkoneet, työmenetelmät ja olosuhteet tai/ja henkilökohtainen ohjaus Lisätietoja: Työministeriön ohje ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalveluja saavan ja vajaakuntoisen henkilöasiakkaan tukemiseen liittyvistä toimenpiteistä ja etuuksista (O/1/2006 TM). Starttirahatti noin euroa kuukaudessa enintään 18 kuukauden ajan. Lisätietoja: Työministeriön ohje työllistämistukijärjestelmästä sekä työmarkkinatuen työharjoittelusta ja työelämävalmennuksesta (O/21/2005 TM). Aloittavan yrittäjän tuki eli KELA:n elinkeinotuki vajaakuntoisille Avustuksen määrä perustuu tarpeellisuus- ja kohtuullisuus-harkintaan. Se on enintään 80 % hyväksyttävistä kokonais-kustannuksista. kustannuksista. Suurin mahdollinen elinkeinotuki on euroa. Lisätietoja: -> kuntoutus -> ammatillinen kuntoutus -> elinkeinotuki Yrityksen kehittämisavustus Voidaan myöntää sosiaalisen yrityksen investointiin korotettuna säädösten määrittelemien enimmäismäärien puitteissa. Yrityksen kehittämisavustusta voidaan myöntää sosiaaliselle yritykselle myös yrityksen kilpailukykyä parantaviin kehittämishankkeisiin yrityksen kilpailukykyä parantaviin kehittämishankkeisiin. Kaikille yrityksille tarkoitettu yritysten tuki- ja rahoitusmuodot

19 NYKYTILANNE

20 Nykytilanne 1/2 Työministeriön rekisteriin merkitty mennessä 208 sosiaalista yritystä Perustamisessa erotettavissa kolme tyyppiaaltoa Työkeskusten tai muiden sosiaalisen työllistämisen toimialan organisaatioiden tai niiden osien rekisteröitymisen vaihe Pienyritysten perustamisen vaihe (SYKE-projekti projekti, Pirkanmaa) Kunnallisten sos.yritysten perustamisen vaihe Tarkkaa tietoa yrityksiin työllistyneiden henkilöiden määrästä ei tällä hetkellä ole TEM tehnyt kyselyn 206 sos.yritykselle syyskuussa 2009 Ainoastaan 110 yritystä vastasi Näissä työllistettyinä 264 vajaakuntoista ja 343 pitkäaikaistyötöntä henkilöä Lisäkysely lähetetty niille, jotka eivät vastanneet

21 Nykytilanne 2/2 Sosiaalisen yrityksen työllisyysvaikutukset jääneet hyvin pieniksi Työllistettyjen yj lukumäärät hyvin pieniä Nyt nähtävissä että rekisteristä poistuu /on poistettava lukuisa määrä yrityksiä Sosiaalisen yrityksen kriteerit eivät enää täyty Työllistettynä pitkäaikaistyöttömiä, mutta ei vajaakuntoisia henkilöitä Sosiaalisen yrityksen lain uudistamiselle suuri paine TEM käynnistänyt ESR-rahoituksella valtakunnallisen sosiaalisten yritysten kehittämishankkeen Yhteinen yritys ( ). Tehtävät: tuottaa tietoa ja tehdä kehittämisehdotuksia, jotta TEM voi mm. arvioida sosiaalisten yritysten lakia ja sosiaalisten yritysten toimintaedellytyksiin liittyviä seikkoja monipuolisen, tulevaisuussuuntautuneen tiedon pohjalta. toimia tukirakenteena alue- ja paikallishallinnon viranomaisille (TE-keskukset ja TE-toimistot) ja sosiaalisen yrityksen perustamista tai liiketoiminnan kehittämistä suunnitteleville. Kumppanuushanke Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (hallinnointi, johto), Syfo, Diakoniaammattikorkeakoulu ja Suomen Uusyrityskeskukset ry) Lisätietoja: