RANTARAKENTAMINEN JA SEN OHJAUS SUOMESSA Vesiparlamentti Tornio 3.11.2015 Leena Ruokanen
Rannoilla suunnitteluvelvoite Maankäyttö- ja rakennuslain 72 :n mukaan Suomessa rannoille rakentaminen perustuu asemakaavaan tai rantayleiskaavaan. Kunta laatii kaavan Maanomistaja voi laadituttaa ranta-asemakaavan Valtio eli ELY-keskus ohjaa kaavan laadintaa ja valvoo kaavan lainmukaisuutta Viranomaisneuvottelut ja muut neuvottelut lausunnot valitusoikeus Mahdollisuus poiketa suunnitteluvelvoitteesta 2
Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) toimivuusarviointi MRL tuli voimaan 1.1.2000 Vuonna 2003 hieman alle 50 % rantarakentamisesta perustui kaavaan ja vuonna 2011 jo 73 %. Rantojen käyttöä lukuun ottamatta rakentamiseen liittyvä alueidenkäytön ohjaustarve on suurimmalla osalla maaseutua melko vähäinen. Poikkeamisen edellytyksiä laissa tulee täsmentää, jos poikkeamistoimivaltaa siirretään kunnille. Haasteena kuntakohtaiset vaihtelut tulkinnassa. Poikkeamista ei tule käyttää enenevässä määrin tilanteissa, joissa ranta-alueiden käytön periaatteiden ratkaiseminen riittävän laaja-alaisen kaavoituksen kautta on perusteltua. 3
Juha Sipilän hallituksen ohjelma ELY-keskusten rooli kaavoitus- ja rakentamisasioissa muutetaan konsultoivaksi ELY-keskusten valitusoikeutta kaavapäätöksistä rajoitetaan Maakuntakaavojen vahvistusmenettelystä YM:ssä luovutaan Tavoite 1.1.2016 Rantarakentamisen poikkeamispäätökset siirretään kokonaisuudessaan kuntiin Tavoite 1.4.2016 Luvan myöntämisen edellytyksiä ei muuteta 4
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Perustuvat maankäyttö- ja rakennuslakiin (MRL 22-24 ) Valtioneuvoston päätös tuli voimaan 26.11.2001, tarkistus 2008. Erityistavoitteina mm.: Alueidenkäytön suunnittelussa on maaseudun asutusta sekä matkailu- ja muita vapaa-ajan toimintoja suunnattava mahdollisuuksien mukaan tukemaan maaseudun taajamia ja kyläverkostoa sekä infrastruktuurin hyväksikäyttöä Alueidenkäytön suunnittelussa rantaan tukeutuva lomaasutus on suunniteltava siten, että turvataan luontoarvoiltaan arvokkaiden ranta-alueiden säilyminen sekä loma-asumisen viihtyisyys. 5
Erityistavoitteet ovat velvoittavia. Valtion viranomaiset arvioivat toimenpiteidensä vaikutuksia ja hakevat ratkaisuja, jotka edistävät tavoitteiden toteuttamista ja pidättäytyvät toimenpiteistä, joilla vaikeutetaan tavoitteiden saavuttamista. Tavoitteiden toteutumista tulee edistää kaikessa kaavoituksessa 6
Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa yleiskaavaa Länsi-Lapin maakuntakaavassa on määräys: Ranta-alueilla taajama-toimintojen alueiden (A), asuntovaltaisten alueiden (AA) ja keskuskylien (at) ulkopuolella vapaan rantaviivan osuus tulee olla vähintään puolet muunnetusta rantaviivasta. Pysyvän asutuksen sijoittumista tulee edistää olemassa olevaa rakennetta täydentäen. Rantaalueella tulee turvata rannan suuntainen kulkuyhteys. Tulva-, sortuma- ja vyörymävaara-alueet on osoitettava yleisja asemakaavoissa joko alueina tai rakentamisrajoituksina. Rakennuspaikkoja ei saa suunnitella sijoitettavaksi alueille, joilla on tulvan, sortuman ja vyörymän vaaraa. Maankäytön suunnittelussa tulee ottaa huomioon tulvariskialueet ja tulvien hallintasuunnitelmat. 7
oikeusvaikutteinen Rantayleiskaava Poikkeaa tavanomaisesta yleiskaavasta ohjaa suoraan rakentamista Tarkoitettu loma-asumisen järjestämiseen Kaava perustuu selvityksiin ja vaikutusten arviointiin luonnonarvot, maisema, rakennettu ympäristö, vesiensuojelu, virkistystarpeet emätilaselvityksellä varmistetaan, ettei maanomistajille aiheudu kohtuutonta haittaa (MRL 39.4 ) sekä maanomistajien yhdenvertainen kohtelu (perustuslaki) Emätila on vuonna 1959 olemassa ollut tila. Emätiloja kohdellaan tasapuolisesti suhteessa toisiinsa. (emätila = maanomistaja) 8
Rakennuspaikkojen määrä ja sijainti osoitetaan kiinteistökohtaisesti. Oltava määräys, että kaavaa voidaan käyttää rakennusluvan myöntämisen perusteena. Rakentamiselta vapaaksi jätettävät ranta-alueet turvataan rakentamisrajoituksella (MRL 43.2 ). 9
Erityiset sisältövaatimukset ranta-alueiden kaavalle (MRL 73 ) Yleis- tai asemakaavan sisältövaatimusten on lisäksi katsottava, että 1) suunniteltu rakentaminen ja muu maankäyttö sopeutuu rantamaisemaan ja muuhun ympäristöön; 2) luonnonsuojelu, maisema-arvot, virkistystarpeet, vesiensuojelu ja vesihuollon järjestäminen sekä vesistön, maaston ja luonnon ominaispiirteet otetaan muutoinkin huomioon; sekä 3) ranta-alueille jää riittävästi yhtenäistä rakentamatonta aluetta. 10
DELGENERALPLAN FÖR TORNE ÄLV-MUONIO ÄLV Längden på planeringsområdet är cirka 75 km. I området längs älven finns i nuläget 195 fritidshus och cirka 170 nya med planen. 11
Emätilaselvityskartta Väri kuvaa emätilan maata ja rajoilla osoitetaan olemassa olevat tilat eli emätilan lohkotilat 12
Esimerkki suoraan rakentamista ohjaavasta rantayleiskaavasta, Kolari Käyttötarkoituksen (RA, AO,M, MY) lisäksi rakennusoikeus on osoitettu kiinteistökohtaisesti: olemassa oleva (ympyrä) ja uusi (avoympyrä). Rakentamisrajoitus kohdistuu MYalueelle. 13
Rantarakentamisen ohjaus Kaavat laaditaan kunnan toimesta, pääosin konsulttityönä ELY-keskus ohjaa kaavan laadintaa neuvottelemalla osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta (OAS) kaavan ja valtion viranomaisten tavoitteista, mm. valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja maakuntakaavan huomioon ottamisesta selvitysten ja vaikutusten arviointien tarpeesta vaihtoehtotarkastelusta osallistumisjärjestelyistä kaavamerkinnöistä ja -määräyksistä Myös muut viranomaiset osallistuvat neuvotteluihin Lausunto kunnalle sekä valmisteluaineistosta että kaavaehdotuksesta 14
Mahdollisuus poiketa suunnitteluvelvoitteesta Kunta voi määrätä rakennusjärjestyksessä ranta-alueita, joilla rakentamisen ei tarvi perustua kaavaan Alueella ei ole sijainnin vuoksi odotettavissa suunnittelua edellyttävää rakentamista Alueella ei ole erityisiä luonnon- tai maisema-arvoja tai virkistyskäytön tarpeita Ei ole käytetty, koska edellyttää arvojen ja tarpeiden selvittämistä ELY-keskus voi myöntää päätöksellä poikkeuksen suunnitteluvelvoitteesta (MRL 171-173 ). Kunnilla on toimivaltaa mm. jo rakennetuilla rakennuspaikoilla. 15
Poikkeamisen edellytykset kunta voi erityisestä syystä myöntää (MRL 171.1 ) sisältää tarkoituksenmukaisuusharkinnan erityinen syy on myös luvanmyöntämisedellytys Poikkeaminen ei saa (MRL 172 ): 1) aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle; 2) vaikeuttaa luonnonsuojelun tavoitteiden saavuttamista; eikä 3) vaikeuttaa rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Poikkeusta ei saa myöntää, jos se johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheuttaa merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. 16
Poikkeamisen edellytykset on MRL:ssa yleisellä tasolla ja yhdenvertaisuusedellytys on perustuslaissa. Emätilaperiaatteesta ja muunnetun rantaviivan menetelmästä ei ole säännöksiä laissa. Siitä on muodostunut vakiintunut tapa laskea rantarakennuspaikkojen määriä. Poikkeamispäätösten edellytykset ovat laissa sanamuodoltaan joustavat, mutta käytännössä poikkeaminen uusien rantarakennuspaikkojen muodostamiseksi perustuu kuitenkin useimmiten emätilaperiaatteen tiukkaan soveltamiseen. 17
Rantarakentamisen poikkeamispäätökset Lapissa vuosina 2000-2014 -myönteiset yhteensä noin 3000 -hylättyjä hakemuksia yhteensä noin 500 -emätilalle jo rakennettu niin paljon -tulvavaara 18
19
20
Rantarakentamisen poikkeamispäätökset Tornionlaaksossa Riku Elo, Lapin ELYkeskus, 3.11.2015 21
Huomioita ja haasteita Lapin rantarakentamisessa Matkailukeskusten rakentamisen lisäksi pääosa lomaasuntorakentamisesta sijoittuu rannoille. Suoraan rakentamista ohjaava rantayleiskaava hyvä kaavamuoto. Pysyvä asuminen vähäistä ja voidaan ratkaista rantayleiskaavalla. Lapille ominaista pitkät suuret joet ja loma-asumiseen houkuttelevat suuret järvet. voidaan suunnitella riittävän laajoja alueita Suunnittelusta tulee helposti liian matemaattista eli rakennusoikeuksien laskennallista jakamista Haasteellista turvata riittävän pitkiä yhtenäisiä rakentamiselta vapaita rantoja. Niiden säilyminen tärkeä maiseman, luonnon, virkistyskäytön ja alueen luonteen turvaamiseksi Leena Ruokanen, Lapin ELYkeskus, 3.11.2015 22
Meän väylä Älvlandet: Meän visio (2006) Tarve maankäytön ja rakentamistavan koordinointiin on suurinta rajajoen rannoilla ja siellä, missä yhtenäiset, yli valtakunnan rajan ulottuvat luonto- ja kulttuuriympäristöalueet sijaitsevat. Ranta-alueet, jotka ovat tärkeitä virkistys- ja ulkoilualueita, sekä koskipaikat, hyvät kalastuspaikat ja rannat, jotka ovat erityisen arvokkaita luonto-ja maisema-alueita, tulisi säästää rakentamiselta. Suuria arvokkaita luonto-, maisema- ja kulttuuriympäristöjä tulisi säilyttää yhtenäisinä kokonaisuuksina. Uuden rakentamisessa tulisi noudattaa paikallista rakennusperinnettä materiaalivalinnassa, rakentamistavassa ja rakennusten sijoituksessa. Uusi asutus tulisi sovittaa olemassa olevien kylien yhteyteen tai muodostaa kylämäisiä asuinympäristöjä. 23