Hollolan kunta Nostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Kaavaselostus 82116099-02 ehdotus 22.1.2008
Hollolan kunta Nostavan logistiikka-alueen asemakaava 82116099-02 ehdotus 22.1.2008 Ramboll Terveystie 2 FI-15870 Hollola Finland Puhelin: 02075 7800 www.ramboll. 1
Nostavan logistiikka-alueen asemakaava Asemakaava selostus, joka koskee 22. päivänä tammikuuta 2008 päivättyä asemakaavakarttaa. Asemakaava koskee: Hollolan kunnan osia tiloista Jarvalan kylä 1:132, 3:61 ja 14:2, Okeroisten kylä 22:33, 22:63 ja 22:78 ja Utulan kylä 1:20, 3:27, 3:42, 3:53, 3:56 ja 3:32 sekä tiloja Okeroisten kylä 16:9, Utulan kylä 1:1, 3:6, 3:11, 3:24, 3:49, 3:50, 3:51, 3:58 Asemakaavalla muodostuvat: Hollolan kunnan Nostavan (13) kunnanosan korttelit 1650-1657, suojaviher-, katu-, rautatie- ja teollisuusraidealueet. Asemakaavan on laatinut Ramboll Finland Oy, Terveystie 2, 15870 Hollola, puh (03) 52 351 Vireille tulo Kaavoitus on käynnistetty teknisen lautakunnan päätöksellä 22.5.2007 74. Alueen asemakaavoituksen käynnistämisestä on ilmoitettu Hollolan Sanomissa ja kunnan ilmoitustaululla. Kunnanhallituksen hyväksyminen Kunnanhallitus on hyväksynyt asemakaavan _._.200_. Kunnanvaltuuston hyväksyminen Kunnanvaltuusto on hyväksynyt asemakaavan _._.200_. Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Nostavan (13) kunnanosassa Hakosillan alueen pohjoispuolella ja Koivusillanjoen itäpuolella. Alue rajautuu idässä Helsinki-Lahti päärataan. 2
Kuva 1. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti ja rajaus peruskartalla. Kaavan nimi ja tarkoitus Nostavan logistiikka-alueen asemakaava. Asemakaavan tavoitteena on mahdollistaa logistiikka- ja tuotantokeskuksen sekä siihen liittyvien toimintojen sijoittaminen alueelle. Asemakaavoitettavan alueen pinta-ala on n. 135 ha. Rakennusoikeutta muodostuu n. 385 755 kem 2. 3
Selostuksen sisällysluettelo 1. TIIVISTELMÄ...6 1.1 Kaavaprosessin vaiheet... 6 1.2 Asemakaava... 6 1.3 Toteuttaminen... 6 2. LÄHTÖKOHDAT...7 2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 7 2.1.1 Alueen yleiskuvaus... 7 2.1.2 Luonnonympäristö... 7 2.1.3 Rakennettu ympäristö...19 2.1.4 Maanomistus...25 2.2 Suunnittelutilanne...26 2.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset...26 3. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET...33 3.1 Asemakaavan suunnittelun tarve...33 3.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset...34 3.3 Osallistuminen ja yhteistyö...34 3.3.1 Osalliset...34 3.3.1 Osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyt...34 3.4 Asemakaavan tavoitteet...35 3.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet...35 3.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot...36 3.5.1 Huoltotievaihtoehtojen vertailu...37 3.6 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet...37 4. ASEMAKAAVAN KUVAUS...38 4.1 Kaavan rakenne...38 4.1.1 Mitoitus...38 4.1.1 Palvelut...39 4.2 Aluevaraukset...39 4.2.1 Korttelialueet...39 4.2.2 Erityisalueet...39 4.2.3 Muut alueet...40 4.3 Kaavan vaikutukset...40 4.3.1 Vaikutukset väestön rakenteeseen ja kehitykseen...40 4.3.2 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen...40 4.3.3 Vaikutukset taajamakuvaan...41 4.3.4 Vaikutukset asumiseen...41 4.3.5 Vaikutukset palveluihin...41 4.3.6 Vaikutukset työpaikkoihin ja elinkeinotoimintaan...41 4.3.7 Vaikutukset virkistykseen...41 4.3.8 Vaikutukset liikenteen järjestämiseen...42 4.3.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja muinaismuistoihin...44 4.3.2 Vaikutukset tekniseen huoltoon...44 4.3.3 Vaikutukset erityistoimintoihin...44 4.3.4 Vaikutukset ympäristönsuojeluun ja ympäristöhäiriöihin...45 4.3.5 Vaikutukset sosiaaliseen ympäristöön...46 4.3.6 Vaikutukset maisemaan...46 4.3.7 Vaikutukset luonnonoloihin...50 4.3.8 Vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen...52 4.3.9 Vaikutukset vesistöihin ja vesitalouteen...52 4.3.10 Vaikutukset maa- ja metsätalouteen...58 4.3.11 Vaikutukset luonnonsuojeluun...58 4.3.12 Vaikutukset talouteen...58 4.3.13 Vaikutukset terveyteen ja turvallisuuteen...59 4
4.3.14 Vaikutukset eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä...59 4.3.15 Vaikutukset sosiaalisiin oloihin...59 4.3.16 Vaikutukset kulttuuriin...60 4.3.17 Muut kaavan merkittävät vaikutukset...60 4.4 Kaavamerkinnät ja määräykset...71 4.5 Nimistö...72 5. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS...73 5.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat...73 5.2 Toteuttaminen ja ajoitus...73 5.3 Toteutuksen seuranta...74 Selostuksen liiteasiakirjat 1. Asemakaavan laatimispäätös 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 3. Lausunnot ja muistutukset sekä vastineet asemakaavaluonnoksesta 4. Lausunnot ja muistutukset sekä vastineet asemakaavaehdotuksesta 5. Asemakaavoituksen seurantalomake 6. Havainnekuva 7. Luontoselvityksen kasvillisuuskartta 8. Nostavan logistiikkakeskuksen pohjavesiselvitys: tutkimuskartta 9. Meluselvityskartat 10. Pölyselvityskartta 11. Nostavan logistiikka-alueen raiteistosuunnitelman suunnitelmakartta, terminaalin ja asiakasraiteen pro ili ja poikkileikkaus, VR-Rata Oy 30.3.2007 12. Pinnantasaussuunnitelma 13. Louhintasuunnitelma 14. Kiviainesten oton vaiheistus 15. Valuma-aluekartta 16. Häiriintyvät kohteet kartta 17. Uoma lausunto SELOSTUKSEEN KUULUU ASEMAKAAVAKARTTA MERKINTÖINEEN JA MÄÄRÄYKSINEEN 5
1. Tiivistelmä 1.1 Kaavaprosessin vaiheet Tekninen lautakunta teki päätöksen 22.5.2007 74 aloittaa Nostavan logistiikkakeskuksen asemakaavoitus. Nostava-toimikunta päätti alueen asemakaavoittamisesta ja ympäristövaikutusten arvioinnin (YVA) laatimisesta kokouksessaan 18.12.2006. Kunnanvaltuuston hyväksymässä kaavoitusohjelmassa 2007-2010 on kerrottu Nostavan logistiikka/teollisuusalueen asemakaavan laatimistarpeesta. Kaavan vireille tulosta kuulutettiin 30.5.2007. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä 31.5.2007 alkaen MRL 63 mukaisesti. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma pidetään nähtävillä siihen asti kunnes asemakaavan muutosehdotus asetetaan julkisesti nähtäville. Tekninen lautakunta käsitteli asemakaavaluonnosvaihtoehtoja kokouksessaan 25.9.2007. Asemakaavaluonnosvaihtoehdot A ja B sekä luontoselvitys olivat nähtävänä 4.10. - 3.11.2007 MRL 62 ja MRA 30 :n mukaisesti. Tekninen lautakunta käsitteli asemakaavaehdotusta kokouksessaan xx.xx.2008. Asemakaavaehdotus oli nähtävillä xx.xx.-xx.xx.2008 MRA 27 mukaisesti. Yleisötilaisuuksia pidettiin Nostavan koululla 9.5.2007 ja Hollolan yläasteella 21.11.2007. 1.2 Asemakaava Asemakaavassa osoitetaan tavaraliikenteenterminaalin kortteleita, autopaikkojen kortteli, yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten kortteli, sekä niihin liittyvät katu-, suojaviher-, teollisuusraide- ja rautatiealueet. 1.3 Toteuttaminen Kaavan toteuttaminen edellyttää Lahden eteläisen kehätien valmistumista. Kunta toteuttaa alueen katualueen ja kunnallistekniikan. 6
2. Lähtökohdat 2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 2.1.1 Alueen yleiskuvaus Kaavoitettava alue sijaitsee n. 1,5 km Helsinki-Lahti pääradan ja oikoradan liittymästä Hakosillassa pohjoiseen Hollolan Nostavan (13) kunnanosassa. Alue sijaitsee Hakosillan alueen pohjoispuolella ja Koivusillanjoen itäpuolella. Alue rajautuu idässä Helsinki-Lahti päärataan. Kaava-alue on metsätalousaluetta, jonka länsipuolella virtaa Koivusillanjoki. Itäpuolella alue rajautuu Helsinki-Lahti päärataan, etelässä Hakosillan alueeseen. Suunnittelualueen pohjoiskulmauksessa kohoaa Pukkomäki. Kaavoitettava alue on n. 135 ha ja käsittää tavaraliikenteen terminaalialueen (I-vaihe). Alueelle osoitetaan huoltotieyhteys Koskimyllyntieltä. Alue on pääosin metsätalousaluetta, joka on suurelta osin avohakkuualuetta. Vähäjoen kohdalla radan varressa on kaksi asuinrakennusta, joista toinen on autio. Kuusenalantien päässä on omakotitalo ja loma-asunto. 2.1.2 Luonnonympäristö Nostavan osayleiskaava-alueen luonto- ja maisemaselvityksen on laatinut Enviro Oy yhteistyössä Ympäristösuunnittelu Ok:n kanssa kesällä 2004. Logistiikkakeskuksen asemakaavoituksen yhteydessä laadittiin luonto- ja maisemaselvitys kesällä 2007. Suunnittelualueelta laaditun luontoselvityksen tavoitteena on antaa riittävä kokonaiskuva alueen luonnonympäristöstä sekä selvittää ne luonnon ominaispiirteet ja arvokkaat elinympäristöt, jotka asemakaavaa laadittaessa tulee ottaa huomioon. Asemakaavatyön pohjana on käytetty olemassa olevia selvityksiä, joita on täydennetty maastokäynnein kevään ja kesän 2007 aikana (biologi Kaisa Torri). Maastotyöt aloitettiin liitooravakartoituksilla toukokuussa ja selvityksiä jatkettiin kasvillisuuden osalta kesä-heinäkuussa. 2.1.2.1 Maa- ja kallioperä Suunnittelualue sijoittuu Koivusillanjoen ja Vähäjoen väliselle kallioalueelle. Kallioalueen korkeimpia paikkoja ovat Koivusillankallio (noin +120 m mpy) ja Pukkomäki (noin +138 m). Logistiikkakeskuksen alueella Koivusillankallion ja Pukkomäen välissä on luoteis-kaakkosuuntainen kalliopainanne. Myös aluetta rajaavat jokilaaksot ovat syviä kalliopainanteita. Kallion päällä olevan maaperän paksuus vaihtelee suuresti. Mäkien lakialueilla kallio on paljas. Kallioiden rinteet ovat ohuen moreenin peittämiä ja pienissä notkelmissa ja tasanteilla moreenin päällä on silttikerroksia. Jokilaaksoissa kalliota peittävä silttikerros on useita kymmeniä metrejä paksu, esimerkiksi Vähäjoella kallio on 58 m syvyydessä maan pinnasta (suullinen tieto kaivon omistajalta 13.9.2007). Koivusillankallion ja Pukkomäen välissä kairauspisteissä maaperän paksuus 7-25 metriä. Pennasenmäen vedenottamolla maaperä on 18 m heikosti vettä johtavaa silttiä, jonka alla on moreenia ainakin 22 m syvyyteen (suullinen tieto vesiosuuskunnalta 13.9.2007). Yksityiskohtaiset maaperätiedot löytyvät I-vaiheen alueella tehdyistä maaperäkairauksista (Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy 2006) ja Nostavan logistiikka-alueen pohjavesiselvityksestä (Ramboll Finland Oy 2007). Alueen moreeni on heikosti tai kohtalaisesti vettä johtavaa. Jokilaaksojen ja painanteiden silttikerrokset johtavat vettä heikosti. Alueella ei ole vettä hyvin johtavia hiekka- tai soramuodostumia. 7
2.1.2.2 Maisema Nostavan asemakaava-alue sijoittuu maisemallisessa maakuntajaossa eteläisen rantamaan alueeseen ja siinä tarkemmin eteläiseen viljelyseutuun. Eteläisen viljelyseudun maisemalle on tyypillistä jokilaaksojen viljelymaisema. Päijät-Hämeen maisematyyppiluokituksessa Nostavan seutu sijoittuu Porvoonjoen viljelyseudulle, joka avautuu Salpausselän eteläpuolella. Sille on tyypillistä tasaiset tai loivasti kumpuilevat savipohjaiset viljelysmaat ja niiltä kohoavat metsäiset moreeni- ja kalliomäet. Maisemakuva on yleismuodoltaan rauhallinen ja avara. Nostavan seudun maisema on pienipiirteistä. Laajat, maastomuodoiltaan vaihtelevat metsäselänteet ovat suuntautuneet asemakaava-alueen länsi- ja pohjoispuolella pohjoiseteläsuuntaisesti. Peltoalat ovat pienehköjä ja kumpuilevia. Laajin avoin, kumpuileva peltoalue sijoittuu selvitysalueen pohjoisosaan, Okeroisten viljelymaisemaan. Asemakaava-alue sijoittuu lounas-koillissuuntaisten Vähäjoen ja Koivusillanjoen väliselle selännevyöhykkeelle. Kaava-alueen topogra an korkein osa on Pukkomäki, joka sijaitsee suunnittelualueen pohjoiskulmassa. Pukkomäen ja Koivusillankallion välistä aluetta halkoo luode-kaakkosuuntainen laaksopainanne. Lähimaisemassa asemakaava-alueen pohjoispuolella sijaitsee mäkistä metsävyöhykettä, lännessä Simolan peltoaukeat, idässä Vähäjoen ja Luhdanjoen laaksot sekä Nostavan kylä. Asemakaava-alue käsittää rautatien ja Koivusillanjoen välisen vyöhykkeen. Alueen nykyinen korkeustaso vaihtelee pääasiassa välillä +90- +110 metriä mpy. Osittain asemakaava-alueeseen kuuluva Pukkomäki kohoaa korkeimmillaan +135 metrin korkeuteen. Suunnittelualueen keskiosissa on laaja avohakkuualue. Suurin yhtenäinen metsäalue on kaavoitettavan alueen pohjoislaidalla sekä Koivusillanjoen varrella. Mäkisyrjissä on avokallioita. Asemakaava-alue sijaitsee topogra altaan suhteellisesti ylevimmillä maastonosilla. Suunnittelualueen reunoille aukeaa jonkin verran näkymiä avoimista maisematiloista, mm. Simolan peltoaukeilta ja Nostavantieltä Vähäjoen peltoaukeiden yli katseltaessa. Muista suunnista maastonmuodot ja kasvillisuus estävät asemakaava-alueen näkyvyyttä. Kuva 2. Suunnittelualueen korkeussuhteet. 8
Kuva 3. Koivusillankallion avokalliota lännestä nähtynä Suunnittelualueella tai sen läheisyydessä ei ole valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita eikä valtakunnallisesti arvokkaita rakennettuja kulttuuriympäristöjä. Alueen pohjoispuolella sijaitsee maakunnallisesti arvokkaaksi luokiteltu Okeroisten kulttuurimaisema. Okeroisten maisemalle on luonteenomaista laajat ja maisemallisesti vaihtelevat viljelyalueet, joita rajaavat korkeat kalliot. Okeroisten kantatiloista suurin osa on säilynyt ja niiden päärakennukset ovat pääosin 1800-1900-lukujen vaihteesta ja 1900-luvun alusta. Nostavan osayleiskaavaa varten tehdyssä luonto- ja maisemaselvityksessä paikallisesti arvokkaiksi maisema-alueiksi on todettu Okeroisten maakunnallisen kulttuurimaiseman lisäksi Nostavan kylä- ja peltomaisema, Luhdanjokilaakso, Simolan peltomaisema, Hakosillan peltoaukea sekä Tikkakallion - Kuuselantien maisema. Keväisin tulviva Luhdanjokilaakso sijaitsee suunnittelualueesta noin 1,2 kilometrin etäisyydellä kaakossa. Simolan erillistila on Nostavan vanhimpia tiloja ja se sijaitsee joen ja Koskimyllyntien välisellä kumpareella. Simolan peltomaisemat ulottuvat lähes suunnittelualueen länsireunalle. Hakosillan peltoaukea sijaitsee asemakaava-alueen eteläpuolella pääradan molemmin puolin. Saavuttaessa etelästä Herralasta Nostavaan Hakosillan peltoaukeilta avautuu arvokas sisääntulomaisema. Tikkakallion - Kuusenalntien maisemakokonaisuus on pienipiirteinen ja sijaitsee suunnittelualueen koillispuolella liittyen Okeroisten viljelymaisemaan. 9
Kuva 4. Näkymä Simolan peltoaukeilta itään kohti asemakaava-aluetta. Lisäksi osayleiskaavan luonto- ja maisemaselvityksessä on mainittu paikallisesti merkittäviksi maisema-alueiksi Hakopolun avoin pelto- ja laidunmaisema, joka on suunnittelualueen eteläpuolella ja Vähäjoen maisema, suunnittelualueen kaakkoispuolella. Suunnittelualue on nähtävissä Nostavantieltä Vähäjoen peltojen yli. Kuva 5. Näkymä suunnittelualueelle Nostavantieltä Vähäjoen peltoaukean yli. Asemakaava-alueella tai sen välittömään läheisyyteen ei sijoitu valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaita perinnemaisemia. Noin kilometrin etäisyydellä suunnittelualueesta itään sijaitsee Luhdanjoen Tervalan niitty, Luhdanjoen Nokkasen niitty ja Luhdanjoen Tikan niitty, jotka ovat maakunnallisesti arvokkaita perinnemaisemia. Suunnitelmilla ei kuitenkaan ole niihin vaikutusta. 10
Kuva 6. Paikallisesti arvokkaat ja merkittävät maisema-alueet. 2.1.2.3 Maaperä ja kasvillisuus Lahden kaupunki kuuluu kasvimaantieteellisessä aluejaossa Etelä-Suomen lehtokeskukseen. Alueen rehevyys näkyy tuoreiden ja lehtomaisten kangasmetsien runsautena. Lahden alueen havumetsistä suurin osa on kuusivaltaisia sekametsiä. Kaavoitettava alue on metsätalousaluetta, jolla on hiljattain tehty laajoja avohakkuita. Kaava-alueen länsireunalla virtaa Koivusillanjoki ja alueen pohjoiskulmauksessa kohoaa Pukkomäki. Alueen maaperä on pääosin hiesua/moreenia ja alueella on myös kalliopaljastumia. Koivusillanjoen varsi on hienoa hietaa ja hietaa. Kasvillisuuskartta kaava-alueesta on liitteenä 7. Valtaosa asemakaavoitettavasta alueesta on hakkuuaukeaa. Laajoissa hakkuissa ylispuita on säilytetty paikoitellen, mutta varsinaisia metsäalueita on jäljellä lähinnä alueen pohjoiskulmassa sekä koillisreunalla. Hakkuuaukea on heinittynyt ja alueella kasvavat runsaina muun muassa metsäkastikka ja horsma. Rehevimmillä alueilla kasvaa jo pienikokoisia koivun ja pihlajan taimia. Aluetta on esitetty kuvassa 7. 11
Kuva 7. Näkymä alueen keskiosan hakkuuaukealta pohjoiseen. Vähäjoen peltojen kohdalla radan pohjoispuolella on muutama pihapiiri ja viljelykäytöstä poistuneita peltoja. Paikoitellen lupiini on vallannut alaa, mutta niittykasvillisuudessa esiintyvät myös muun muassa puna-apila, niittyleinikki ja mesiangervo. Kaavoitettavan alueen luonnonarvoiltaan merkittävimmät osa-alueet sijoittuvat Koivusillanjoen varrelle sekä rautatien viereltä koilliseen suuntautuvalle alueelle. Koivusillanjoen varsi on kosteaa lehtoa. Jokivarren tulvatasanteella on lajistoltaan monipuolista kasvillisuutta, mm. mukulaleinikkiä, keltavuokkoa sekä alueellisesti uhanalaista korpisorsimoa. Jokivartta reunustavan puustovyöhykkeen muodostavat haapa, koivu ja harmaaleppä. Kauempana uomasta sijaitsevalla kuusivyöhykkeellä on tehty laajoja hakkuita ja vain palasia reunusmetsiköstä on jäljellä. Koivusillanjoki on luokiteltu maakunnallisesti arvokkaaksi luontokohteeksi (Nostavan luonto- ja maisemaselvitys 2004), jokivartta on esitetty kuvassa 8. Kuva 8. Koivusillanjoki. 12
Pukkomäen kallioalue kuuluu kaava-alueeseen vain osittain. Myös Pukkomäen laella on suoritettu metsänhakkuita mäen eteläosassa, jossa puustoa on jäljellä vain jyrkähköllä kalliorinteellä. Osa kallion lakialueesta on jäkäläpeitteistä avokalliota. Pukkomäen alueella puusto on mäntyvaltaista ja metsätyyppi kuivahkoa kangasta. Pukkomäkeä on esitetty kuvassa 9. Kuva 9. Näkymä Pukkomäen laelta luoteeseen. Rautatien viereltä pohjoiseen/koilliseen suuntautuvalla kaistaleella sijaitsee puronotkelma ympäristöineen, järeää lehtomaisen kankaan kuusikkoa sekä pienialainen soistuma aivan alueen kärjessä. Rajamaan peltoalueelta kohti rautatietä laskevan puron lähiympäristö on kosteaa lehtoa (kasvillisuuskartan osa-alue 6). Puron varrella on perattu ja harvennettu puustoa ja yhdessä kohdassa avohakkuu ulottuu aivan puron laitaan asti. Puron varrella tehdyistä puuston käsittelyistä johtuen kyseessä ei ole metsälakikohde, mutta luonnontilaisen kaltainen purouoma on vesilain 17 a tarkoittama kohde lukuun ottamatta puron keskikohtaa, jonka yli on ajettu metsäkoneella avohakkuiden yhteydessä. Puronvarsilehdossa kasvaa muun muassa taikinamarjaa, tuomea, lehtopalsamia ja valkovuokkoa. Puronotkelmaa on esitetty kuvissa 10 ja 11. Kuva 10. Puronvarren lehtoa. 13
Kuva 11. Ajoura puron yli. Kaava-alueen pohjoisosassa rautatien varrella rinteessä sijaitse järeä kuusikko on pääosin lehtomaista kangasta. Pensaskerroksessa kasvavat mm. pihlaja ja tuomi, aluskasvillisuudessa esiintyy taikinamarjaa, valkovuokkoa ja oravanmarjaa. Paikoitellen kortteita ja saniaisia on runsaasti. Kuusikkoa on esitetty kuvassa 12. Kuva 12. Lehtomaista kangasta radan varressa. Aivan kaava-alueen reunalla kuusikon ja rautatien välissä sijaitsee pienialainen soistuma, jonka ruohovaltaisessa kasvillisuudessa esiintyy muun muassa kurjenjalkaa, ojakellukkaa ja leveäosmankäämiä. 14
Kuva 13. Pienialainen soistuma radan varrella. 2.1.2.4 Eläimistö Hakkuuaukealla havaittiin merkkejä hirvistä ja valkohäntäpeuroista. Radanvarressa pesii metsäviklo, alueen linnustossa on myös mm. mustarastaita ja viherpeippoja. Koivusillanjoella tehtiin havaintoja saukon esiintymisestä alueella. Saukko on EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) laji ja uhanalaisluokitukseltaan silmälläpidettäviin (NT) kuuluva laji. 2.1.2.5 Erityispiirteet ja suojelukohteet Suunnittelualueella ei ole ympäristökeskukselta saatujen tietojen mukaan suojeltuja luontotyyppejä tai erityisesti suojeltavien eliölajien esiintymiä. Alueella on kuitenkin maakunnallisesti arvokkaaksi luokiteltu jokivarsi sekä luonnontilaisen kaltainen purouoma, joka on vesilain 17 a tarkoittama kohde (vesilaki 264/1961. Suunnittelualuetta lähin suojelualue on Tikkakallion yksityinen luonnonsuojelualue (YSA043632 ja YSA045153). Tikkakallio sijaitsee noin 500 metrin etäisyydellä suunnittelualueesta, eikä hankkeella ole suojelualueisiin kohdistuvia vaikutuksia. Alueella on kartoitettu luontodirektiivin liitteen IV(a) lajeista liito-oravan (Pteromys volans) esiintymistä. Kevään 2004 kartoitusten yhteydessä löydettiin liito-oravan asuttuja elinympäristöjä osoittavia tuoreita jätöksiä Koivusillankallion alueelta joen varresta. Alueella tehtiin uusia selvityksiä keväällä 2007, mutta tällöin ei havaittu merkkejä lajin esiintymisestä aiemmilla havaintopaikoilla eikä muuallakaan kaava-alueella. Aiemmin lajille soveltuviksi luokitelluilla alueilla Koivusillanjoen varrella on tehty metsänhakkuita. 15
Koivusillanjoella on tehty havaintoja luontodirektiivin liitteen IV(a) lajeihin kuuluvasta saukosta. Saukon esiintyminen tulee huomioida alueen suunnittelussa. Koivusillanjoen ylittävä silta tulee rakentaa siten, että sen alareunoille tehdään saukkojen kulkemisen mahdollistavat maaluiskat. Lisäksi tulee turvata veden laadun säilyminen mahdollisimman hyvänä. 2.1.2.6 Vesistöt ja vesitalous Pohjavesi Pohjavettä esiintyy suunnitellulla logistiikka-alueella ja alueen lähiympäristössä kolmessa muodossa: 1) kalliorinteiden siltti- ja moreenikerrosten paikallinen pohjavesi 2) kallioraoissa esiintyvä kalliopohjavesi sekä 3) jokilaakson savenalaisissa moreenissa oleva paineellinen pohjavesi. 1) Suunnitellulla logistiikka-alueella kalliomäkien ohuissa moreeni- ja silttikerroksissa esiintyy paikallisesti pohjavettä. Pohjaveden pinta on lähellä maan pintaa. Pohjaveden virtaus noudattelee pääpiirteissään kallion topogra aa, eli suuntautuu kalliomäiltä alas purkautuen ojiin ja edelleen aluetta rajaaviin jokilaaksoihin. Paljaat kalliot muodostavat alueelle selkeät vedenjakajat, jotka jakavan alueen pohjaveden virtauksen pieniin valuma-alueisiin. Pohjaveden virtaussuunnat ja vedenjakajat on esitetty liitteessä 8. 2) Kallion raoissa esiintyy kalliopohjavettä. Kalliopohjavettä otetaan käyttöön porakaivoista. Porakaivoja on tehty alueille, joissa rengaskaivojen vedenantoisuus on vähäinen tai maakerrokset ovat niin ohuet, ettei rengaskaivon tekeminen onnistu. 3) Hakosillan alueella Pennasenmäen vedenottamon vesi tulee jokilaakson savenalaisesta moreenista. Saven alle salpautunut vesi on paineellista, painetaso on maanpinnan yläpuolella. Pohjavesi muodostuu jokilaaksoa ympäröivillä moreenirinteillä. Jokilaaksojen savien alla esiintyy todennäköisesti paineellista pohjavettä muuallakin kuin Hakosillassa, mutta havaintoja on vähän eikä muodostuman laajuudesta ole tarkkaa tietoa. Paineellinen pohjavesi ei arviolta ulotu rakennettavalle logistiikka-alueelle. Välittömästi suunnitellun logistiikka-alueen eteläpuolella on Pennasenmäen IIIluokan pohjavesialue. Pohjavesialueen pinta-ala on 0,37 km 2, josta pohjaveden muodostumisaluetta on 0,13 km 2. Pohjavesialue on moreeninotko, jossa moreenin päällä on paksuja silttikerroksia. Pohjavesialueen sijainti on esitetty liitteessä 1. Pennasenmäen pohjavesialue on rajattu suojaamaan Pennasen osuuskunnan vedenottamoa ja alueella on paikallisesti merkitystä vedenhankintakohteena. Suuremmassa mittakaavassa alueella ei kuitenkaan ole vedenhankinnallista erityisarvoa, sillä alueelta ei saada käyttöön merkittäviä (>100 m 3 /d) pohjavesimääriä. Lisäksi vesi ei täytä talousveden laatuvaatimuksia ja -suosituksia korkean mangaanipitoisuuden vuoksi. Pennasenmäen vedenottamolla on mangaanin- ja raudanpoistolaitteisto. Vedenottamolta otetaan käyttöön jokilaakson siltin alla moreenissa esiintyvää pohjavettä. Vedenottokaivo on 22 m syvä. Siltinalainen pohjavesi on paineellista ja Pennasenmäen ottamolta tapahtuu jatkuvaa pohjaveden ylivuotoa Koivusillanjokeen. Vedenottamon valuma-alue rajautuu pohjoisessa Koivusillankallioon ja etelässä Hakosillan avokallioihin. Pohjavesialuerajausta voidaan pitää vedenottamon ohjeellisena suoja-alueena. Osuuskunnan kaivo toimittaa vettä Pennasentien omakotitaloihin. Osuuskuntaan kuuluu 9 taloutta (4.9.2007). Muutamalla taloudella Pennasentiellä on oma kaivo. Pennasentietä lukuun ottamatta suunnitellun logistiikkakeskuksen alueella ja lähiympäristössä olevien talojen vesihuolto on pääosin omien kaivojen varassa. Kaivoja on käytössä noin 30. Ainoastaan Seisakkeentiellä suunnitellun logistiikkaalueen länsipuolella on kunnallinen vesijohto. Kaivojen sijainti on esitetty liitteessä 8. 16
Yksityiskaivot ovat joko rengas- tai porakaivoja. Rengaskaivot ovat matalia ja niistä saadaan käyttöön paikallista pohjavettä. Käyttöön saatava pohjavesi muodostuu kaivon lähiympäristössä ja kaivon yläpuolella olevassa rinteessä. Kaivot ovat usein antoisuudeltaan pieniä ja joissakin kaivoissa voi kuivina aikoina olla vesipula. Useissa alueen taloissa rengaskaivot on korvattu syvillä kallioporakaivoilla, joiden pohjavesi otetaan kallioperän halkeamista. Porakaivojen antoisuus on alueen rengaskaivoja suurempi. Yksityiskohtaiset kaivotiedot on esitetty Nostavan logistiikka-alueen pohjavesiselvityksessä (Ramboll Finland Oy 2007). Pintavesi Hulevesien purkuvesistö Vesistömaantieteellisesti hankealueella muodostuvat hulevedet on tarkoitus johtaa Porvoonjoen päävesistöalueen latvaosalla sijaitsevalle Vähäjoen osa-alueelle ja siellä Koivusillanjokeen ja Vähäjokeen. Koivusillanjoki virtaa hankealueen länsipuolella ja Vähäjoki itäpuolella. Joet yhdistää Hankaanjoki. Vähäjoesta vedet virtaavat Luhdanjokeen (Porvoonjokeen). Osa-alueella valuma-alueen pinta-ala on 75,6 km 2 ja järvisyys 0,9 %. Lisävesiä liittymäkohtaan tulee muilta osavaluma-alueilta. Koko Luhdanjoen valuma-alueen pinta-ala Kukonkoskessa on noin 318 km 2 ja järvisyysaste alhainen, 0,9 %. Tehtyjen selvitysten perusteella Vähäjoella ja sen latvapuroilla on potentiaalia kalataloudellisille kunnostuksille. Vähäjoen alaosalle on aikoinaan istutettu taimenta. Joessa on todettu esiintyvän myös puronieriää. Hankaanjoessa olosuhteet ovat nykyisinkin soveliaat lohikalojen lisääntymiselle. Mainittakoon lisäksi, että Porvoonjoki on mukana kalataloudellisessa jokikunnostushankkeessa (vuodet 2007-2011), jonka nimenä on Lohikalaa Suomenlahdelta Salpausselälle. Purkuvesistön veden laatu Porvoonjoen vesistön vedenlaatua on seurattu säännöllisesti. Viimeisin yhteenveto koskee vuosia 2001-2006. Vesistöalueen latvaosien virtavesille on tyypillistä suuret virtaamavaihtelut, jotka johtuvat vesimääriä tasaavien järvialtaiden puutteesta. Myös hajakuormituksen vaikutus veden laatuun on ajoittain suuri. Valuma-alueelta huuhtoutuu pääasiassa kiintoainesta (humusta) ja ravinteita. Hajakuormituksen lisäksi vesistöalueelle kohdistuu tai on aiemmin kohdistunut asumajätevesien johtamisesta aiheutuvaa pistekuormitusta. Herralan puhdistamon käsitellyt jätevedet johdetaan Luhdanjokeen laskevaan Hahmajokeen. Aiemmin Salpakankaan puhdistamon jätevedet johdettiin Vähäjoen alaosalle. Kesäkuusta 2006 lähtien vedet on käsitelty Lahdessa. Heikoista laimennusolosuhteista johtuen joen latvoilla ainepitoisuudet vedessä ovat usein suuria. Jokeen kohdistuu myös hygieenistä kuormitusta. Vuosien 2000-2003 seuranta-aineistossa Vähäjoen vesi luokiteltiin yleiseltä käyttökelpoisuudeltaan välttäväksi, purkupaikan alapuolella huonoksi. Puolen vuoden seuranta-aineiston perusteella pistekuormituksen poisjäänti vähensi joen alaosan ravinne- ja bakteeripitoisuuksia. Myös Luhdanjoki (Porvoonjoki) sijoittuu välttävään laatuluokkaan. Ali Juhakkalan puhdistamon jälkeen vedenlaatu muuttuu huonoksi. Koivusillanjokea ei vedenlaatutietojen puutteen vuoksi ole voitu luokitella. 17
Kuva 14. Suunnitellun logistiikkakeskuksen sijainti vesistöaluejaon mukaisella kartalla. 2.1.2.7 Maa- ja metsätalous Suunnittelualue on pääosin laajaa avohakkuualuetta. Alueen asutuksen yhteydessä on kolme pientä peltoa. 18
2.1.2.8 Luonnonsuojelu Suunnittelualueella ei ole ympäristökeskuksen tiedossa olevia suojeltuja luontotyyppejä tai erityisesti suojeltavien eliölajien esiintymiä. Valtakunnallisiin suojeluohjelmiin ja Natura 2000 verkostoon Hollolasta kuuluvat kohteet eivät sijaitse Nostavassa. 2.1.3 Rakennettu ympäristö Vähäjoen kohdalla radan varressa on kaksi asuinrakennusta, joista toinen on autio ja Kuusenalantien päässä sijaitsevat omakotitalo ja loma-asunto. Muu lähin asutus sijaitsee pääradan itäpuolella n. 100 m päässä suunnittelualueesta junaradan ja Vähäjoen välissä sekä suunnittelualueen eteläpuolella n. 150 m päässä Hakosillanalueella. 2.1.3.1 Väestön rakenne ja kehitys Hollolan kunnassa oli vuoden 2005 lopussa 21 199 asukasta. Väestömäärän muutos on ollut 1990-2005 +6 %. Hollolan kunnan väestöstä ikäryhmään 0-14 kuului 4 340 henkilöä, 15-64 14 000 henkilöä ja 65-2 859 henkilöä vuoden 2005 lopussa. Nostavassa oli vuoden 2005 lopussa 738 asukasta. Nostavan väkiluku on kasvanut 29 asukkaalla vuodesta 2003 vuoden 2005 loppuun. 2.1.3.2 Yhdyskuntarakenne Kaavoitettava alue sijaitsee Nostavan kylän taajamarakenteen länsipuolella pääradan tuntumassa. Junarata erottaa alueen Nostavan kylästä. Vähäjoen kohdalla junaradan itäpuolella on omakotitaloja. Hakosillan asuinalue sijaitsee kaavoitettavan alueen eteläpuolella sekä Kuusenalantien ja Pihlajakujan omakotitalot alueen pohjoispuolella. 2.1.3.3 Taajamakuva Suunnittelualueelle ympäristöstä avautuu näkymiä Nostavantieltä Vähäjoen peltojen yli ja Koskimyllyntieltä Simolan ja Hälvälän peltojen yli. Kaavoitettava alue sijaitsee Nostavan kylän länsipuolella pääradan varressa. Nostavan kylä on muodostunut Yli- ja Ali-Kauppilan talojen ympärille. 1920-luvulle mennessä kylälle oli perustettu Vähä- ja Uusitalon tilat. Nostavan kylän rakennuskanta on pääosin viime sotien jälkeen rakennettua mm. rintamamiestaloja ja maatiloja. Muuta rakennuskantaa edustavat Malmi Steelin teollisuusrakennus, VPK-talo ja koulu. 2.1.3.4 Asuminen 1700- ja 1800-luvun vaihteen maankäyttöä kuvaavassa Kuninkaan kartastossa Koivusillanjoen ja Vähäjoen välissä sijaitseva suunnittelualue on ollut metsäistä mäkimaata. Kyläasutusta tai tiestöä ei ole ollut lähistöllä. Lähin kyläasutus on sijainnut koillisessa Okeroisissa, idässä Renkomäessä ja lounaassa Hankaalla. Nostavan kylän keskusta sijaitsee noin 500 metrin etäisyydellä suunnittelualueen rautatiehen rajautuvasta kaakkoisreunasta. Vähäjoki-laakso ja rautatie toimivat luonnollisina rajaavina elementteinä Nostavan kylän ja suunnittelualueen välillä. Nostavan kylän rakentaminen on toteutunut pääasiassa 1900-luvun puolivälin jälkeen ja se on sijoittunut teiden ja rautatien varsille. Pientalovaltainen rakentaminen on eri-ikäistä ja siten eri tyylisuuntia edustavaa. Asutus on pääosin keskittynyt Nostavan kyläalueelle, Nostavantien ja Tikkakalliontien varsille. Asemakaavaalueen lähistöllä vanhimmat maatilat sijaitsevat viljelyksien keskellä olevilla kumpareilla. Lähimpänä suunnittelualuetta pientaloasutusta on välittömästi rautatien kaakkoispuolella Seisakkeentien päädyssä, Vähäjoella ja suunnittelualueen eteläpuolella, noin 250 metrin etäisyydellä Pennasentien varrella, jossa toimii myös lomamökkejä vuokraava yritys, Jokikummun lomamajat. Myös kaava-alueen pohjoispuolisella reservialueella, Kuusenalantien ja Pihlajakujan varrella on lähimmillään noin 80 metrin etäisyydellä maatilojen tilakeskuksia, erillispientaloja ja loma-asunto. 19