LOHJAN KAUPUNKI TALPELAN KYLÄ ISOTALON TILA 1:38 RANTA-ASEMAKAAVA ASTA BJÖRKLUND, RISTO IIVONEN ARKKITEHDIT OY KUORTANEENKATU 5 00520 HELSINKI 21.01.2010 BJÖRKLUND: 0505601758; IIVONEN: 0505216122; FAX: 09-7532256; E-MAIL: arkkitehdit@bjorklund-iivonen.fi
TALPELAN KYLÄ ISOTALO 1:38 RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 20.01.2010 PÄIVÄTTYÄ RANTA-ASEMAKAAVAKARTTAA 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Dnro Ranta-asemakaava koskee Lohjan kaupungin Talpelan kylän tilaa 1:38. Kaavalla muodostuu maatilojen talouskeskusten, loma-asuntojen ja erillispientalojen korttelialueita sekä niihin liittyviä ja niitä palvelevia maa- ja metsätalous-, venevalkama- ja ranta-asemakaavatiealuetta. Ranta-asemakaavan vireille tulosta on ilmoitettu kuulutuksella xx.yy.2009 Ranta-asemakaavan laatimisesta on huolehtinut maanomistaja, joka on toimittanut ranta-asemakaavan sen laadinnan eri vaiheissa kunnalliseen hyväksymismenettelyyn - Ympäristölautakunta 15.10.2009 - OAS julkisesti nähtävillä 2-16.11.2009 - Ympäristölautakunta 18.02.2010 - Ranta-asemakaavan laadituttajat, maanomistajat: Esko Alanko Talpelantie 443, 08100 Lohja puhelin: (019) 367723, 040 7250 484 Ranta-asemakaavan laatija: Asta Björklund, Risto Iivonen Arkkitehdit Oy Kuortaneenkatu 5, 00520 Helsinki puhelimet: Björklund: 050-5601758, Iivonen: 050-5216122, telefax: 09-7532256, e-mail: arkkitehdit@bjorklund-iivonen.fi 1.2. Ranta-asemakaava-alueen sijainti Alue sijaitsee Pohjois-Lohjalla Talpelan kylässä Talpelanlahden ja Sepänniemensalmen luoteisrannalla E-18 moottoritien kahden puolen. Etäisyys Lohjan keskustaan on linnuntietä n. 8 km. 1.3. Ranta-asemakaavan tarkoitus Ranta-asemakaavan laatiminen tuli ajankohtaiseksi Helsinki-Turku moottoritien toteuttamisen myötä. Kaavoituksen kohteena olevan maatilan toimintaedellytykset heikkenivät, kun oleellisia osia tilasta joutui tien alle. Alueelle on aiemmin laadittu ranta-asemakaavaehdotus, jota koskevan kaupunginvaltuuston hyväksymispäätöksen Korkein hallinto-oikeus kumosi naapurin valituksen seurauksena. Suunnittelualueen luoteisosan kalliot sijoittuvat Uudenmaan maakuntakaavassa merkinnän arvokas harjualue tai muu geologinen muodostelma alle. Alueen kaakkoisosan peltoaukeat kytkeytyvät avoimien maisematilojen jatkumoon, joka ulottuu koillisesta Maikkalanselältä Hiukoonlammen kautta Karstunlahdelle. Karstun kylä ja ranta-alue ovat maakuntakaavassa kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue, tie tai kohde. Tavoitteena on näistä lähtökohdista loma- ja omakotiasuntojen toteuttamisella sekä korvata tilan heikentyneitä toimintaedellytyksiä että turvata avoimien maisematilojen säilyminen. 2
1.4. Luettelo liiteasiakirjoista 1. Sijaintikartta (kansi) 2. Ote maakuntakaavasta 3. Mahdollisen Espoo-Lohja-Salo rautatien arvioitavat ratavaihtoehdot 4. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5. Ympäristöselvitys (myös selostuksen liitteenä) 6. Valokuvia rakentamisen keskittymistä lähialueilla 7. Maisema-analyysi (myös selostuksen liitteenä) 8. Maisemarakenne; kaltevuudet (myös selostuksen liitteenä) 9. Luontoselvitys 10. Meluselvitys (uudisrakennuksilla täydennetty kartta selostuksen liitteenä) 11. Mitoitustarkastelu (myös selostuksen liitteenä) 12. Luonnosvaiheen havainnekuva (myös selostuksen liitteenä) 13. Rakennustyyppien havainnekuvia (myös selostuksen liitteenä) 14. Alustavat luonnosvaihtoehdot havainnekuvina 15. Kantatilatarkastelu 2. TIIVISTELMÄ Ranta-asemakaavan laatiminen tuli vireille 15.10.2009. Hankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli julkisesti nähtävillä 2-16.11.2009. Siitä ei esitetty mielipiteitä. Ympäristölautakunta 18.2.2010 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue on osa koillis-lounassuuntaista avoimien maisematilojen jatkumoa, joka ulottuu Lohjanjärven Maikkalanselältä Hiukoonlammen kautta Karstunlahdelle. Avoimet tilat muodostuvat sekä järvistä ja lammista että pelloista ja niityistä. Korkeat kallio- ja harjumuodostelmat rajaavat niitä. Maaston korkeuserot ovat suuret. Maasto nousee järven rannoilta yli 70 m siirryttäessä alueen korkeimmille lakialueille. Alueen koillisosassa E-18 moottoritie meluesteineen katkaisee avoimen rantavyöhykkeen. Luoteisosassa tie on tunnelissa Orosmäen alla. 3.1.2 Luonnonympäristö Alueen itäpuolella rantarinteillä on peltoa pienine metsäsaarekkeineen. Talpelanlahteen pistää metsäinen harjannemainen niemi. Länsipuoli on metsäinen Orosmäen alue. Sen lakialueilla näkyvissäolevat avokalliot ovat karuja, mutta niiden itäpuoleisten peltoihin ja Talpelanlahteen viettävien reunakallioiden monipuolinen kasvillisuus kertoo emäksisemmästä kivilajista. Myös peltojen välisissä metsiköissä ja rantametsissä on havaittavissa kalkkivaikutusta. Suunnittelualue kuuluu hemiboreaaliselle kasvillisuusvyöhykkeelle. Kasvilajistossa on vaateliaita eteläisiä lajeja ja siten se edustaa monin kohdin Lohjan seudulle tyypillistä rehevää kalkkivaikutteista luontoa. Laadittussa luontoselvityksessä on käytetty kuusiportaista arvoluokitusta (0-5). Alueen arvokkaimmissa luontokuviot ovat paikallisesti arvokkaita (2) ja paikallisesti erittäin arvokkaita (3). Viimemainitut sijaitsevat rannalla ja Orosmäen itäpuolisella reunakalliolla. 3.1.3 Rakennettu ympäristö Isotalon tilan talouskeskus sijaitsee suunnittelualueen lounaisreunalla ja muodostaa rakentamisen keskittymän yhdessä naapurinsa (Juuti) kanssa. Alueen muut rakennukset ovat talousrakennus niityllä alueen keskellä ja rantasauna Talpelanlahteen pistävän niemen kärjessä. Saman niemen kaakkoisrinteessä alueen ulkopuolella sijaitsee kolme lomaasuntoa.
Muuta rakennettua ympäristöä ovat Talpelantieltä Maimianniemeen johtava yksityistie ja siitä haarautuva Orosmäen laelle johtava tie. Moottoritien yhteydessä on lisäksi rakennettu liikennealueelle silta, meluesteitä ja -valleja sekä muokattu täytöin maastoa suunnittelualueella. 3.2 Suunnittelutilanne Maakuntakaava on vahvistettu 26.11.2006. Siinä alueelle ei ole merkitty toimintoja. Orosmäen kalliot ovat arvokas harjualue tai muu geologinen muodostelma. Talpelantien tuntumaan on sijoitettu ulkoilureitti, josta erkanee haara Talpelanlahden eteläpuolitse Kisakallion urheiluopistolle. Suunnittelualue on myös kulttuuriympäristönä maakunnallisesti merkittävän Talpelan kylämaiseman ja perinnemaiseman osa. Vuoden 1992 ei-oikeusvaikutuksellisessa Lohjan kunnan yleiskaavassa alue on maa- ja metsätalousaluetta. Lohjan kaupunginvaltuuston 9.2.2004 hyväksymässä maankäytön kehityskuvassa 2025 suunnittelualue sisältyy Länsi-Lohjan osa-alueeseen. Lähin palveluja sisältävä kyläkeskus on Karstu (ala-aste ja seuratalo), jonne etäisyys on n. 3,5 km. Lohjan kaupunginvaltuusto on 23.6.2004 ( 53) hyväksynyt Lohjan haja-asutusalueiden kehitysstrategian. Lohjan Kaupunkisuunnittelukeskuksessa on myös ollut käynnissä Hajarakentamisen ohjaamisen projekti, jonka maisemaselvitykset ovat valmistuneet 12.12.2008 (Leena Antikainen ja Anna Levonmaa). Lähtökohtavaiheessa on lisäksi laadittu seuraavat selvitykset: Maikkalanselkä Karstunlahti ympäristöselvitys, jossa on tarkasteltu avoimen maisematilan rajauksia, rakennusten keskittymiä alueella ja nykyistä rakeisuutta. Suunnittelualueen meluselvitys, jossa on tarkasteltu E-18 moottoritien vaikutuksia Suunnittelualueen luontoselvitys Suunnittelualueen maisema-analyysi Suunnittelualueen maisemarakenne- ja kaltevuusselvitys Ranta-asemakaavan mitoitusselvitys 3.3 Pohjakartta Pohjakarttana on käytetty Maanmittauslaitoksen maastotietokarttaa (DWG). 4. RANTA-ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Suunnittelun tarve ja käynnistäminen Aloitteen ranta-asemakaavan laatimisesta on tehnyt alueen yksityinen maanomistaja. Tavoitteena on loma- ja omakotiasuntojen toteuttamisella korvata tilan heikentyneitä toimintaedellytyksiä ja turvata avoimien maisematilojen säilyminen. 4.2. Osalliset ja yhteistyö Ranta-asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa on määritelty seuraavat osalliset: Lähialueiden maanomistajat Ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa Lohjan kaupunki - rakennusvalvonta - ympäristöyksikkö - kunnallistekninen suunnittelu - terveysvalvonta - johtava palotarkastaja Uudenmaan ympäristökeskus Uudenmaan liitto Länsi-Uudenmaan maakuntamuseo Museovirasto Tiehallinto, Uudenmaan tiepiiri Ratahallintokeskus 4
4.3 Ranta-asemakaavan tavoitteet 4.3.1 Lähtökohta-aineiston antamat ja alueen oloista johdetut tavoitteet Lohjan haja-asutusalueiden kehitysstrategiassa esitetyssä visiossa on asetettu mm. seuraavia kehittämistavoitteita: Haja-asutusalueella asukasluvun kasvu on samaa suuruusluokkaa tai lievästi suurempaa kuin kaavoitetulla alueella Uusi asutus pyritään ohjaamaan nykyisiin kyläkeskuksiin kuitenkaan vaarantamatta haja-asutusalueiden maaseutumaista ilmettä. Mahdollisuus harvaan sijoittuvaan rakentamiseen säilytetään. Haja-asutusalueita kehitettään tasapuolisesti vaalien uusmaalaista kulttuurimaisemaa. Nykyinen julkinen ja yksityinen palveluverkko turvataan. Maatilatalouden, maatalouden liitännäiselinkeinojen, matkailun sekä pienimuotoisen yritystoiminnan toimintaedellytykset taataan erilaisilla aktiivisilla toimenpiteillä. Parannetaan etätyöskentelyn toimintaedellytyksiä Lohjan haja-asutusalueilla. Rohkaistaan haja-asutusalueiden asukkaita alueidensa omaehtoiseen kehittämiseen sekä mahdollistetaan aktiivinen kylätoiminta. Kaikessa toiminnassa nojaudutaan kestävän kehityksen mukaisiin periaatteisiin. Luonto- ja ympäristöarvojen merkitystä korostetaan. E-18 moottoritien rakentaminen poisti Isotalon tilalta edellytykset maatilatalouden harjoittamiseen ja tätä kautta vaaransi perinnemaiseman säilyttämisen. Ranta-asemakaavan tavoitteena on ympärivuotisen loma-asumisen ja sitä täydentävän pientaloasumisen avulla vahvistaa Talpelan kyläasutusta ja luoda taloudellinen perusta perinnemaiseman ylläpidolle. Länsi-Lohjan haja-asutusalueiden asukaslisäysennusteet ovat 2001 2015 kehitysstrategian eri vaihtoehdoissa seuraavat: Vaihtoehto Lisäys asukkaita Lisäys asuinkuntia (keskikoko 3 henkeä) Keskitetty 101 34 Tasapainoitettu 208 70 Liikennepainotteinen 323 108 Karstun ei-oikeusvaikutteisessa osayleiskaavassa oli 56 vapaata rakennuspaikkaa v. 2001. Tasapainotetussa ja liikennepainotteisessa vaihtoehdossa kysyntää on ennakoitavissa myös osayleiskaava-alueen ulkopuolella. 4.3.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen Rakennusalojen ja ajoyhteyksien paikat täsmennetään maastossa keväällä 2010. 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Lähtökohtana on alueen maisemarakenne ja sen liittyminen suurmaisemaan. Uudisrakentaminen on sijoitettu kahteen ryhmään. Laaksossa sijaitsevat kaksi pientaloa täydentävät Juuti-Isotalon rakennusryhmää ja Orosmäen rinteen yläosan talot Talpelantien kahden puolen sijaitsevia rakennuksia. Laakson rakennukset sijaitsevat metsäisessä rinteessä niityn rajan tuntumassa järveltä tarkasteltuina puuston takana. Rinteen yläreunan talot asettuvat avokallioiden välisille metsävyöhykkeille hieman avoimeen maisemaan pilkistäen. Ajoneuvoliikenne perustuu olemassaoleviin yksityisteihin, joita jalankulkijoiden oikopolut täydentävät. Rantavyöhyke on yleisessä käytössä, Talpelanlahdelle on osoitettu kaava-alueen yhteinen venevalkama.
Luontoselvityksessä inventoidut arvokkaat luonnon monimuotoisuuden kohteet on rajattu maa- ja metsätalousalueiden osiksi. Alueen vesihuolto ja jätevesien käsittely järjestetään tontti- tai korttelikohtaisesti. 5.2 Kaavan mitoitus Ilman ranta-asemakaavaa rantarakentamisen mitoitus olisi seuraava (kantatilatarkastelu liite 15): Todellisen rantaviivan pituus on. n. 1,9 km. Muunnetun rantaviivan pituus on 1,2-1,3 km. Rantaan rajoittuvia lomarakennuksia on yhteensä 3, jolloin mitoitusluvuksi saadaan 2,5 loma-asuntoa / rantakilometri. Sallittu rakennuspaikkojen lukumäärä rantakilometriä kohti on 4-5 lomarakennusta. Vapaata rantaviivaa on yhteensä noin 1,7 km ja yhtenäistä vapaata rantaviivaa on enimmillään noin 0,76 km. Vähimmäisvaatimuksena on n. 0,25 km:n levyisen yhtenäisen vapaa-alueen säilyminen. Ranta-asemakaava-alue on mitoitustarkastelussa jaettu kahteen erityyppiseen osaan: rantavyöhykkeeseen, joka rajoittuu Orosmäen rinteeseen (vyöhykkeen leveys 60-200 metriä) ja ranta-alueeseen, joka muodostuu Orosmäen lakialueesta. Rantavyöhykkeellä sijaitsee tällä hetkellä kolme omarantaista loma-asuntotonttia ja maatilan talouskeskus, jolla ei kaavassa ole omaa rantaa. Vyöhykkeen raja-alueelle metsän puolelle on sijoitettu kaksi ei-omarantaista pientalotonttia. Näiden tonttien ja rannan välissä sijaitsee muinasmuistolailla rauhoitettu alueen osa, avoimena säilytettävä niitty ja Talpelantieltä Maimianniemeen johtava yksityistie. Ranta-alueelle on sijoitettu viisi loma-asuntotonttia yli 200 metrin etäisyydelle rantaviivasta. Esitetty uudisrakentaminen ei vähennä vapaan rantaviivan määrää. Uudet loma-asunnot eivät sijaitse rantavyöhykkeellä. Uudet pysyvät asunnot on sijoitettu rantavyöhykettä rajaavaan metsään. 5.3 Aluevaraukset Maatilojen talouskeskusten korttelialue (AM) 1. Alue käsittää nykyisen talouskeskuksen pihapiirin. Rakennusalat on rajattu nykyisten rakennusten mukaisiksi; lisäksi on osoitettu yksi täydennysrakennusmahdollisuus. Jotta maatilatalouden tulevaisuuden erilaiset suuntautumisvaihtoehdot olisivat toteutettavissa, rakennusten käyttötarkoituksia ei ole yksilöity. Erillispientalojen korttelialue (AO) - Kortteli on sijoitettu niityn ja metsän rajavyöhykkeelle metsän puolelle perinnemaiseman tuntumaan. Koska maasto on jyrkkä ja maiseman kannalta puuston säilyttäminen mahdollisimman tuuheana tärkeää, rakennukset on toteutettava vähintään kaksikerroksisina ja myös kaikki aputilat keskitettävä rakennusalalle. Pystysuunnassa rakennusvolyymia on kevennettävä siten, että toinen kerros on rakennuksen suurin. Kortteli on sijoitettu arvokkaiden luonnon monimuotoisuuden kohteiden ulkopuolelle paikkoihin, joissa päivämelu on alle 45 db (LAeq) ja yömelu alle 40 db (LAeq). Loma-asuntojen korttelialueet (RA) - Korttelit on sijoitettu Orosmäen lakialueen metsäkaistaleille avokallioiden tuntumaan. Koska maasto on jyrkkä ja maiseman kannalta puuston säilyttäminen mahdollisimman tuuheana tärkeää, rakennukset on toteutettava kaksikerroksisina ja myös kaikki aputilat keskitettävä rakennusalalle. Pystysuunnassa rakennusvolyymia on kevennettävä siten, että toinen kerros on rakennuksen suurin. Suurin sallittu kerrosala perustuu Lohjan valmisteilla olevassa rakennusjärjestyksessä esitettyyn: loma-asunto 150 m², sauna 35 m² ja talousrakennus 50 m² eli 150+85. Korttelit on sijoitettu arvokkaiden luonnon monimuotoisuuden kohteiden ulkopuolelle paikkoihin, joissa päivämelu on alle 45 db (LAeq) ja yömelu alle 40 db (LAeq). Venevalkama (LV/yk) - Alue on palvelee alueen asukkaiden ja heidän vieraidensa veneilyä. Alueelle voidaan rakentaa venesuojia. Maa- ja metsätalousalueet (M-1) - Alue on perinne- ja/tai kylämaiseman osa, joka on säilytettävä avoimena. Alueille sijoittuu useita arvokkaita luonnon monimuotoisuuden kohteita sekä yksi muinaismuistolailla suojeltu muinaisjäännös. Maa- ja metsätalousalueet (M-2) - Alueille sijoittuu useita arvokkaita luonnon monimuotoisuuden kohteita, Orosmäen arvokkaan geologisen muodostelman osia sekä E-18 moottoritien tunnelin ja suoja-alueen osia. 6
5.4 Kaavan vaikutukset 5.4.1 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Ranta-asemakaavan toteuttaminen ei muuta suunnittelun lähtökohtana olevaa maisemarakennetta eikä maisemakuvaa, koska arvokkaille kohteille ja niiden lähialueille ei ole esitetty rakentamista tai haittaavia käyttötarkoituksia. Kallioalueille on osoitettu kulkuyhteydet siten, että harvinaiset kasvilajit saavat olla rauhassa. Suunnittelualueen toimenpiteillä ei ole vaikutuksia lähistöllä sijaitsevaan luonnonsuojelualueeseen. 5.4.2 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Suunnittelualueelle sijoittuva loma- ja pysyvä asuminen tukevat Lohjan kaupungin haja-asutusalueiden kehitysstrategiassa esitettyjen linjausten ja kehittämistavoitteiden kuten kyläyhteisöjen kehittämisen ja palveluiden turvaamisen toteutumista. Uudisrakentaminen on kytketty olemassaolevien rakennusryhmien jatkeiksi. 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1. Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Havainnekuva ranta-asemakaava-alueesta (liite 12 ) Rakennustyyppien havainnekuvia (liite 13 ) 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus Ranta-asemakaavan toteutus on mahdollista aloittaa kaavan vahvistuttua ja saatua lain voiman.