1 Helsingin kaupunki MUISTIO HKR-Rakennuttaja Rakennuttajatoimisto 1 Riitta Harju 9.3.2009 Käpylän peruskoulu Väinölänkatu 7 ja Untamontie 2 00610 HELSINKI Käpylän peruskoulun sisäilma- ja kosteusongelmiin liittyvä katselmus 1. Tutkimuksen perustiedot Tutkimusajankohta: 11.2.2009 Henkilöt: Jukka Tolvanen virka-apulaisrehtori Kari Tuominen tekninen isännöitsijä Kari Vähämäki eritysiasiantuntija /HKR-Rakennuttaja Riitta Harju eritysiasiantuntija /HKR-Rakennuttaja kouluisäntä Kohteen yhteystiedot: virka-apulaisrehtori Jukka Tolvanen p. 310 82080 Lähtökohta: katselmuskäynti liittyi HKR-rakennuttajan ja tilakeskuksen tekemään ns. priorisointilistaan Tilaajan yhteyshenkilö: Pekka Hapuoja/ Kiinteistövirasto, tilakeskus 2. Perustiedot 2.1. Väinölänkatu 7 (ylätalo) Kerrokset: 5 maanpäällistä kerrosta ja 1 maanalaista kerrosta Rakennusvuodet: 1929 Peruskorjausvuodet: 1977 Ulkoseinien pintamateriaalina on sileä rappaus. Rakennuksen kantavat seinät ovat massiivitiiltä. Rakennuksen kantavana alapohjana toimii teräsbetoninen massiivilaatta. Rakennuksen kerrosten välipohjat ovat paikalla valettuja teräsbetonisia kaksoislaattapalkistoja. Rakennuksen vesikaton kantavana rakenteena on puurakenteiset kattotuolit. Varsinaisena vesikatteena toimii ruodelaudoituksen päälle asennettu konesaumattu peltikatto. Katon sadevesien poisto tapahtuu vesikourujen ja syöksytorvien avulla pihaalueelle. Rakennuksen salaojat on uusittu v. 2000.
2 Ilmanvaihtojärjestelmä on luokkahuoneiden ja muiden vastaavien tilojen osalta painovoimainen ja nykyisiä vaatimuksia ajatellen riittämätön. Ruokaloita, voimistelusalia, puku-/ pesuhuoneita, poikien ja tyttöjen WC-tiloja ja teknistä työtä palvelee koneellinen ilmanvaihtojärjestelmä, joka on osin pelkästään koneellinen poistoilmanvaihtojärjestelmä ja osin koneellinen tulo- / poistoilmajärjestelmä. Oppilaita tiloissa on noin 150 ja henkilökuntaa noin 15. 2.2. Untamontie 2 (alatalo) Kerrokset: 4 maanpäällistä kerrosta ja 1 maanalaista kerrosta Rakennusvuodet: 1950 Peruskorjausvuodet: 1977 Ulkoseinien pintamateriaalina on sileä rappaus. Rakennuksen kantavat seinät ovat massiivitiiltä. Rakennuksen kantavana alapohjana toimii teräsbetoninen massiivilaatta. Rakennuksen kerrosten välipohjat ovat paikalla valettuja teräsbetonisia kaksoislaattapalkistoja. Katon vesikatteena on tiililaatta. Tiililaatta on vaihdettu v. 2001. Ilmanvaihtojärjestelmä on luokkahuoneiden ja muiden vastaavien tilojen osalta painovoimainen ja nykyisiä vaatimuksia ajatellen täysin riittämätön. Ruokalaa ja juhlasalia sekä asuntosiipeä palvelee koneellinen ilmanvaihtojärjestelmä, joka on osin pelkästään koneellinen poistoilmanvaihtojärjestelmä ja osin koneellinen tulo- / poistoilmajärjestelmä. Oppilaita tiloissa on noin 170 ja henkilökuntaa noin 20. 3. Havainnot ja toimenpiteet 3.1 Väinölänkatu 7 (ylätalo) 3.1.1 Havainnot Rakennuksen 1. kerroksen molemmissa siivissä on aiemmin ollut keittiö ja ruokalatilat. Tilat ovat osittain maanpinnan alapuolella. Tällä hetkellä tiloissa toimii lasten iltapäiväkerho. Etelän puoleisessa siivessä oli havaittavissa vanhan keittiön jälkeisissä tiloissa lattialla sekä seinällä noin 1 metrin korkeudelle saakka kohonnut kosteutta pintakosteudenilmaisimella. Lisäksi samoissa tiloissa oli havaittavissa seinillä kosteusjälkiä. Tiloissa oli myös aistittavissa hienoista maakellarin hajua.
3 Kuva 1. leikki/lepohuone eteläisessä siivessä Pohjoispuolella olevan siiven sosiaalitilassa havaittiin hyvin voimakasta maakellarin hajua. Sosiaalitilan lattia oli muista tiloista poiketen puuta. Pohjoissiiven puolella olevissa tiloissa ei havaittu kohonnutta kosteutta pintakosteuden ilmaisimella. 1. kerroksen kuvaamataidon luokan yhteydessä olevan pimiön ja savipajan lattiassa sekä 2. kerroksen suihkutilan alemmissa kaakeleissa oli havaittavissa kohonnutta kosteutta pintakosteuden ilmaisimella. Ylätalon muissa tiloissa ei ollut havaittavissa merkkejä kosteusvaurioista. Rakennuksessa ei ollut tehty peruskorjausta, mikä näkyi rakennuksen sisätilojen nuhjuisuutena ja ikkunoiden huonokuntoisuutena. 3.1.2 Toimenpiteet Katselmuksen perusteella etelän puoleisen siiven keittiön jälkeisen osan seinien tasoiteaineet ovat todennäköisesti mikrobivaurioituneet ja lisäksi lattiassa havaittiin samalla alueella kohonnutta kosteutta. Havaitut vauriot vaativat kiireellisiä korjauksia ja tiloja ei ole suositeltavaa käyttää ennen korjaustoimenpiteitä. Pohjoisen puolen siiven tiloissa ei havaittu kohonnutta kosteutta pintakosteudenilmaisimella, mutta sosiaalitilassa havaittiin hyvin voimakasta homeen hajua. Sosiaalitilan lattiarakenne ja kunto tulee selvittää ja tilaa ei ole suositeltavaa käyttää ennen selvityksiä. Pimiön ja savipajan lattiarakenteiden kosteus ja kunto tulee selvittää.
4 3.2 Untamontie 2 (alatalo) 3.2.1 Havainnot Alatalon piha-alueen kallistukset on korjattu noin 2 vuotta sitten. Kellarikerroksissa tai osittain maanpinnan alapuolella olevissa tiloissa ei havaittu merkkejä kosteudesta. Rappukäytävässä pohjoispuolella 3. ja 4. kerroksen välillä oli ikkunoiden alla havaittavissa kosteusjälkiä sekä kohonnutta kosteutta pintakosteuden ilmaisimella. Kuva 2. Rappukäytävä 3. ja 4. kerroksen välillä Maalin kupruilua ja kohonnutta kosteutta oli myös havaittavissa vintille menevän porrastasanteen kulmassa. Keittiön ja ruokalan väliseinän alaosassa oli havaittavissa maakellarin hajua. Kouluisännän mukaan rakenteiden sisällä olevissa putkissa oli ollut vesivuotoja, joita oli korjattu ja kuivatettu. Alatalon muissa tiloissa ei ollut havaittavissa merkkejä kosteusvaurioista. 3.2.1 Toimenpiteet Katselmuksen perusteella rappukäytävässä 3. ja 4. kerroksen välillä sekä vintille menevän porrastasanteen kulmassa havaittiin maalin kupruilua ja kohonnutta kosteutta pintakosteuden ilmaisimella. Havaitut vauriot vaativat korjaustoimenpiteitä ja lisäksi rappukäytävässä olevan seinärakenteen kunto ja vaurion syy tulee selvittää. Keittiön ja ruokalan väliseinän alaosassa oli havaittavissa maakellarin hajua ja väliseinärakenteen kunto tulee selvittää.
5 4. Yhteenveto Katselmuksen perusteella kummassakin rakennuksessa oli havaittavissa toimenpiteitä edellyttäviä kosteusvaurioita. Erityisesti Ylätalon ensimmäisessä kerroksessa havaitut vauriot olivat merkittäviä jolloin tilojen käyttö ei ole suositeltavaa ennen korjauksia. Vaurioiden syiden selvittämiseksi rakennuksissa tulee tehdä tarkempia rakennusteknisiä selvityksiä. Molempien rakennusten ikä ja lvis jäjestelmien todennäköinen kunto vaatii peruskorjausta mahdollisimman nopeasti. Erityisesti painovoimaisen ilmanvaihdon muuttaminen nykyaikaiseksi koneelliseksi tulo- ja poistojärjestelmäksi on tärkeää. Vakuudeksi, Riitta Harju HKR-Rakennuttaja/Rakennuttajatoimisto 1 p. (09) 310 39713 tai 040 336 0784 riitta.harju@hel.fi Liite: Jakelu: Liite 1; Pohjakuvat tekninen isännöitsijä Kari Tuominen/ Kiinteistövirasto kiinteistöpäällikkö Pekka Hapuoja/Kiinteistövirasto