LPK VANHAINEN Soittajantie 10

Transkriptio

1 LPK VANHAINEN Soittajantie 10 TUTKIMUSSELOSTUS Kosteus- ja sisäilmatutkimukset HELSINGIN KAUPUNKI RAKENNUSVIRASTO HKR-Rakennuttaja p

2 HELSINGIN KAUPUNKI RAKENNUSVIRASTO HKR-Rakennuttaja S I S Ä L L Y S L U E T T E L O 1. YHTEENVETO TUTKIMUKSEN PERUSTIEDOT KOHTEEN PERUSTIEDOT JA TAUSTA KÄYTETYT MITTALAITTEET JA TUTKIMUSMENETELMÄT SAADUT TIEDOT Henkilökunnalta saadut tiedot Isännöitsijältä/tilaajalta saadut tiedot Havainnot piirustuksista ja asiakirjoista PUTKITUNNELI JA RYÖMINTÄTILAT Havainnot ja johtopäätökset Toimenpide-ehdotukset KELLARIN TILAT Havainnot ja johtopäätökset Toimenpide-ehdotukset KERROKSEN VARASTOTILA Havainnot ja johtopäätökset Toimenpide-ehdotukset MUUT 1. KERROKSEN TILAT Havainnot ja johtopäätökset Toimenpide-ehdotukset ULKOSEINÄT Havainnot ja johtopäätökset Toimenpide-ehdotukset VIEMÄRIKUVAUKSET Havainnot ja johtopäätökset Toimenpide-ehdotukset Liitteet 1. Pohjapiirrokset (1 sivu) 2. Mikrobianalyysilausunto (3 sivua)

3 1 1. YHTEENVETO Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää LPK Vanhaisessa vallitsevien sisäilmaongelmien aiheuttajia. Päiväkodin tiloissa on ollut jatkuvasti viemäritukoksia sekä näistä aiheutuvia hajuhaittoja. Lisäksi on todettu ummehtunutta maakellarin hajua erityisesti vesileikkihuoneen viereisessä varastotilassa. Rakennuksen alla kellarikerroksen tasolla sijaitsee putkitunneli sekä maanvaraisia ryömintätiloja. Ryömintätilat olivat monin paikoin kosteat, maan pinnassa oli näkyvää mikrobikasvustoa ja tiloissa vallitsi selkeä maakellarin haju. Pintamaasta otetussa näytteessä todettiin runsaasti mikrobeja. Kellarikerroksessa lämmönjakohuoneen edessä sijaitsee liukumäen alatasanne, jossa on turva-alusta ja tämän alla puukorotettu lattiarakenne. Puurakenteissa todettiin jonkin verran tummentumia ja mikrobikasvustoa. Vaurioiden aiheuttaja on maakosteus, joka on päässyt kastelemaan maanvaraisen betonilaatan päällä olevia puurakenteita. Ensimmäisen kerroksen varastotilassa todettiin tutkimuksen yhteydessä selkeitä hajuhaittoja. Näiden havaittiin olevan peräisin varastotilan takana sijaitsevasta putkien pystynousutilasta. Tilassa olevien putkien ja IV-kanavien läpiviennit oli tiivistetty villalla, joka päästää pienhiukkaset ja hajut kulkeutumaan ryömintätiloista yläkertaan. Lasten pesutilassa sekä keittiössä todettiin paikallisia kosteusvaurioita seinien alaosissa niissä kohdin, joissa ei ollut laatoitusta ja vesieristystä. Todetut vauriot ovat mitä ilmeisimmin aiheutuneet käytetystä vedestä, joka on päässyt vaurioittamaan seinärakenteita. Molemmissa tiloissa todettiin seinäpinnoissa merkittävästi mikrobikasvustoa. Lasten pesutilan edustalla kosteus oli levinnyt kynnyksen kohdalta käytävälle. Ulkoseinissä on aiemmin todettu ongelmia, mutta näitä ei tutkittu järjestelmällisesti tässä yhteydessä, koska päiväkodin hajuhaittojen todettiin johtuvan muista syistä. Ulkoseiniä tulee seurata ja tarvittaessa selvittää näiden kuntoa tulevaisuudessa, mikäli ongelmia on syytä epäillä. Rakennuksen viemärilinjoja huuhdeltiin ja kuvattiin muiden tutkimusten yhteydessä. Kuvauksissa selvisi, että viemärit ovat painuneet monin paikoin, mikä on aiheuttanut toistuvat tukokset ja hajuhaitat. Tutkimusten perusteella ensisijaiset korjaukset ovat ryömintätilojen kosteusvauriokorjaukset sekä ryömintätilojen sekä putkitunnelin läpivientien tiivistäminen. Tämän lisäksi tutkimuksissa havaitut kosteusvauriot tulee korjata liukumäen alatason lattiassa, lasten pesutilassa, käytävällä pesutilan edustalla sekä keittiössä. Viemäriongelmien ratkaiseminen edellyttää viemärien korjaus- ja uusimistöitä. Kosteusvaurioiden ja viemäriongelmien korjaaminen edellyttää erillistä korjaussuunnittelua.

4 2 2. TUTKIMUKSEN PERUSTIEDOT Tutkimuskohde: LPK Vanhainen Soittajantie HELSINKI Tutkimusajankohta: Tilaaja: Vastuuhenkilö: Muut yhteystiedot: Tutkimuksen rajaus: Tutkimuksen vaiheet: Tilakeskus, jaospäällikkö Hannu Lassila Maria Saari, HKR-Rakennuttaja Päiväkodin johtaja Sari Niskanen Päiväkodissa on henkilökunnalla ollut oireilua ja tiloissa on jatkuvasti erilaisia hajuhaittoja. Lisäksi viemärit tulvivat säännöllisesti. Tarkoituksena on selvittää rakenteiden ja viemärien kuntoa ja niissä olevia mahdollisia puutteita, jotka vaikuttavat sisäilman laatuun. Lopuksi on laadittu korjaustoimenpide-ehdotukset kohteeseen. Katselmointi ja henkilökunnan haastattelu Rakennuksen silmämääräinen läpikäynti ja tutkimuskohtien valitseminen epäiltyjen riskikohtien perusteella Rakenteiden avaukset ja tutkimukset Materiaalinäytteiden ottaminen Viemärien kuvaustyöt Johtopäätökset ja raportointi 3. KOHTEEN PERUSTIEDOT JA TAUSTA Numero: Omistaja: Kuvaus: P0000 Helsingin kaupunki Lasten päiväkotirakennus LPK Vanhainen Käyttö: Sosiaaliviraston käytössä oleva päiväkoti Kunnossapitovastuu: Kiinteistövirasto, Tilakeskus Koko: 854 brm 2 ja 3008 rm 3 Kerrokset: 1 maanpäällinen kerros ja 1 osittainen kellarikerros Rakennusvuosi: 1969 Peruskorjausvuodet: Ei tiedossa, tehty laajennus ja muutos 1990-luvun lopulla Muut tiedot: Ei tutkimukseen liittyviä muita tietoja Aiemmin tehdyt tutkimukset: Ulkoseinien kosteuskatselmus 2007 (HKR-Rakennuttaja) Kuntoarvio 1994 (HKR-Rakennuttaja) Perusrakennetyypit: Alapohja Pääosin ryömintätilallinen kantava betonialapohja Runko Betonirunko Ulkoseinä Pääosin tiiliverhottu betoniseinä, osin kevytrakenteinen Yläpohja Betonirakenteinen

5 3 Vesikatto Tasakatto, bitumikermi Ilmanvaihto Koneellinen tulo-poistoilmanvaihto Lämmitysjärjestelmä Ei selvitetty tutkimuksen yhteydessä 4. KÄYTETYT MITTALAITTEET JA TUTKIMUSMENETELMÄT Tutkimuksissa käytettiin pintakosteuden mittauksissa Gann Hydromette LG3 -ilmaisinta ja rakennekosteuden mittauksessa Vaisalan HMI41 -mittalaitetta ja HMP42 - mittapäätä. Kohteessa tehtiin 6 kpl rakenneavauksia ulkoseinään, alapohjaan ja väliseinään. Otettiin 7 kpl materiaalinäytteitä, joista suoritettiin mikrobianalyysit Työterveyslaitoksen Työympäristömikrobiologian laboratoriossa. Viemäreitä huuhdeltiin ja kuvattiin Painehuuhtelu Oy PTV:n toimesta. 5. SAADUT TIEDOT 5.1. Henkilökunnalta saadut tiedot Henkilökunnalta saatiin tietoja henkilökunnan oireilusta, viemäriongelmista ja hajuhaitoista. Viemärinhajujen lisäksi erityisesti varastotilassa vesileikkihuoneen vieressä on todettu olevan jatkuvasti ummehtunut maakellarin haju Isännöitsijältä/tilaajalta saadut tiedot Ei tutkimukseen liittyviä tietoja Havainnot piirustuksista ja asiakirjoista Arkistoitu aineisto Tutkimusta tehtäessä käytössä olivat rakennuksen pohjakuvat, joitakin vanhoja rakennekuvia sekä viemärikuvia Havainnot asiakirjoista Ei erityisiä, tutkimukseen liittyviä havaintoja. 6. PUTKITUNNELI JA RYÖMINTÄTILAT 6.1. Havainnot ja johtopäätökset Päiväkodin tilojen alla on putkitunneli ja ryömintätiloja, joihin pääsee luukusta lämmönjakohuoneen kautta. Putkitunneli kulkee pitkittäissuunnassa rakennuksen alla ja siinä on betonilattia (kuva 1). Putkitunnelin molemmin puolin sijaitsee maanvaraisia ryömintätiloja, jotka ulottuvat koko rakennuksen alle. Tilojen maapohja oli kostea ja siinä näkyi paikoitellen vettä.

6 4 Kuva 1: Putkitunneli rakennuksen alla Kuva 2: Kasvustoa maapohjassa ja rakennusjätteitä Osassa ryömintätiloja oli rakennusjätteitä ja puutavaraa. Sekä putkitunnelissa että maanvaraisissa tiloissa oli aistittavissa voimakas ummehtunut maakellarin haju. Tilojen maapohjassa näkyi monin paikoin vaaleaa kasvustoa (kuva 2), josta otettiin

7 5 materiaalinäyte 7. Näytteessä todettiin olevan merkittävästi mikrobeja ja vahva viite vauriosta. Tutkimusten perusteella voidaan todeta, että rakennuksen alapuolisessa maapohjassa on melko voimakas kosteusrasitus, joka pitää ryömintätilat kosteina ja on aiheuttanut mikrobikasvustoa maan pinnalle. Pintamaan kasvustojen vuoksi ryömintätiloissa vallitsee lähes jatkuvasti selkeä maakellarin haju Toimenpide-ehdotukset Maanvaraisista ryömintätiloista tulee poistaa kaikki tiloissa olevat roskat ja jätteet, erityisesti mikrobikasvustolle altis puutavara. Pintamaa tulee poistaa suurtehoimuroimalla ja laittaa tilalle sepeliä tai kevytsoraa kapillaarikatkoksi, jolloin kosteuden nousu maapohjassa vaikeutuu ja tilat pysyvät kuivempina. Tällöin päästään myös eroon ryömintätiloissa vallitsevista hajuhaitoista. 7. KELLARIN TILAT 7.1. Havainnot ja johtopäätökset Lämmönjakohuoneen betonilattialla näkyi vesijälkiä, jotka ovat saattaneet aiheutua lattiakaivon tulvimisesta tai kellaritiloja ympäröivästä kosteusrasituksesta (kuva 3). Kuva 3: Lämmönjakohuone Lämmönjakohuoneen lattiakaivon tulviminen ja sen edellyttämät toimenpiteet liittyvät viemärien kuntoon, jota on selvitetty tarkemmin raportin kohdassa 11.

8 6 Lämmönjakohuoneen edustalla ulkoseinän vieressä on lasten liukumäen alataso, joka sijaitsee n. 2 metriä maan pinnan alapuolella (kuva 4). Tästä kohdin avattiin lattiarakennetta, jonka todettiin olevan sisältä alaspäin seuraavanlainen: turva-alusta n. 50 mm lastulevy n. 12 mm lattian puurakenne n. 150 mm betonilaatta, johon avaus päättyi Kuva 4: Liukumäen alataso Kuva 5: Turva-alustan alapuolisia puurakenteita

9 7 Lattian puurakenteet olivat paikoitelleen tummuneet ilmeisesti kosteuden vaikutuksesta (kuva 5). Lattia oli kuitenkin melko hyväkuntoinen päällepäin, eikä rakennetta avattaessa todettu hajuhaittoja. Puuosat olivat hieman irti betonilaatasta. Betonin pinnalta mitattiin pintakosteusarvoja, jotka olivat selvästi kohonneet. Lattian puurakenteesta otettiin materiaalinäyte 5, jossa todettiin jonkin verran mikrobeja sekä viite vauriosta. Liukumäen alatason puurakenteissa todetut vauriot ovat mitä ilmeisimmin aiheutuneet ulkopuolisesta kosteudesta, joka on päässyt kastelemaan lattiaa joko altapäin tai ulkoseinän kautta. Tämän tyyppiset puukorotetut lattiarakenteet, jotka sijaitsevat ulkopuolisen maanpinnan alapuolella, vaurioituvat usein herkästi maakosteuden vaikutuksesta Toimenpide-ehdotukset Liukumäen alataso tulee korjata poistamalla lattian nykyiset puurakenteet. Tämän jälkeen voidaan suunnitella ja toteuttaa uusi lattiarakenne, joka kestää paremmin maakosteutta. Turva-alustojen asentaminen suoraan betonilattian päälle ei ole suositeltava korjausvaihtoehto, koska tällöin kosteus pääsee nousemaan lattialaatasta turva-alustaan, mikä saattaa aiheuttaa alustan mikrobivaurioitumisen KERROKSEN VARASTOTILA 8.1. Havainnot ja johtopäätökset Vesileikkihuoneen vieressä sijaitsee varastotila (kuva 6), jossa henkilökunta on aistinut jatkuvasti ummehtunutta hajua. Hajuhaitat olivat selvästi todettavissa myös tutkimusten yhteydessä. Kuva 6: Varastotila

10 8 Varaston lattialta mitatut pintakosteusarvot olivat normaalit. Lattiamatosta otettiin materiaalinäyte 2, jossa ei todettu olevan viitettä vauriosta. Lattiaan tehtiin myös timanttiporalla reikä, jossa pintalaatan alla todettiin olevan kevytsorakerros. Lattiarakenne oli avauskohdassa kuiva, eikä siinä näkynyt viitteitä kosteudesta. Varaston vesileikkihuoneen puoleiseen seinään tehtiin rakenneavaus, jossa todettiin seinän olevan tiilirakenteinen. Seinässä on vesileikkihuoneen puolella kaakeli ja varaston puolella maalattu kipsilevy. Seinärakenteen alaosasta mitattiin suhteellisen kosteuden arvoksi n. 76,5 %, joka on sisätiloissa olevalle väliseinälle hieman korkea arvo, mutta kuitenkin normaaleissa rajoissa. Seinän jalkalistasta otettiin materiaalinäyte 1, jossa ei todettu olevan viitettä vauriosta. Varaston WC-tilan vastaisesta seinästä mitattiin rakenteen suhteellista kosteutta kahdesta kohtaa seinän alaosasta. Suhteellisen kosteuden arvoiksi saatiin mittauspisteissä 51,1 % ja 53,6 %, eli seinä oli mittausten perusteella kuiva. Yhteenvetona em. tutkimuksista voidaan todeta, että varastossa tehdyissä rakenne- ja kosteustutkimuksissa ei löytynyt mitään selitystä varaston hajuhaitoille. Jälkimmäisellä tutkimuskäynnillä varastotila oli tyhjennetty tavaroista. Alakattolevyjä avattaessa todettiin, että varaston peräseinän takana on tila, jossa on mm. IVkanavien ja putkien pystynousulinjat (kuva 7). Putkien nousutilassa ja varaston alakaton yläpuolella tuntui varastossa oleva maakellarin haju vielä selkeämpänä. Hajuhaitat tulevat mitä ilmeisimmin ryömintätilasta pystylinjojen läpivientien kautta ja kulkeutuvat edelleen varastotilaan. Putkien ja kanavien juuressa näkyi ainoastaan villaa, joka ei tiivistä läpivientejä, vaan hajut ja mahdolliset epäpuhtaudet pääsevät kulkeutumaan ryömintätiloista päiväkodin käyttötiloihin. Kuva 7: LVI-linjojen nousutila varaston seinän takana

11 Toimenpide-ehdotukset Varastotilan hajuhaitat saadaan hallintaan ryömintätilojen kosteusvauriokorjausten myötä. Lisäksi varaston seinän takana olevien LVI-pystylinjojen läpiviennit alapohjaan tulee tiivistää huolellisesti esim. polyuretaanimassalla, ettei tätä kautta pääsisi jatkossakaan hajuhaittoja tai epäpuhtauksia sisäilmaan. Tiivistäminen edellyttää varaston ottamista väliaikaisesti pois käytöstä ja takaseinän purkamista, koska putkitilaan ei ole muuta pääsyä. Tiivistystöiden jälkeen varaston takaseinä voidaan rakentaa uudelleen. Ennen kuin ryömintätilat saadaan korjattua, on mahdollista, että vastaavia hajuhaittoja pääsee kulkeutumaan alapuolisista ryömintätiloista 1. kerrokseen myös muissa tiloissa. Mikäli maakellarin hajuja esiintyy muualla päiväkodin tiloissa, tulee kyseisten tilojen kaikki mahdolliset läpivientikohdat ryömintätiloihin tiivistää samoin kuin varastotilan seinän takana. 9. MUUT 1. KERROKSEN TILAT 9.1. Havainnot ja johtopäätökset Varaston tutkimusten yhteydessä selvitettiin myös viereisten tilojen kuntoa. Vesileikkihuoneeseen (kuva 8) ja viereiseen Punapirtin ryhmätilaan tehtiin lattialle timanttiporausreiät lattiarakenteen kunnon selvittämiseksi. Molemmissa tiloissa todettiin lattialaatan olevan kuiva ja hyväkuntoinen. Tilojen lattioilta mitatut pintakosteusarvot olivat myös normaalit. Vesileikkihuone kuuluu 1990-luvun lopulla tehtyyn laajennusosaan, joka on maanvarainen, kun alkuperäisten tilojen alla vaikuttaa olevan ryömintätila kaikkialla. Vesileikkihuoneen puisten jalkalistojen maali hilseilee, ja listat olivat jossain määrin turvonneet ilmeisesti kosteuden vaikutuksesta. Kuva 8: Vesileikkihuone

12 10 Kaikki märkätilat käytiin läpi tutkimusten yhteydessä. Yhdessä pesutilassa näkyi laatoittamattomalla seinällä kosteuden aiheuttamia jälkiä kipsilevyn alaosassa (kuva 9). Seinälevystä otettiin oven vierestä materiaalinäyte 3, jossa todettiin olevan merkittävästi mikrobeja ja vahva viite vauriosta. Pesutilasta mitatut pintakosteusarvot olivat normaalit, mutta kosteus oli päässyt kynnyksen kohdalta leviämään käytävän maton alle. Kuva 9: Pesutilan levyseinän alaosa Henkilökunnan WC-tilassa näkyi kaakeloidussa seinässä halkeama. Muuten tila vaikutti olevan kunnossa, ja sieltä mitatut pintakosteusarvot olivat normaalit, joten halkeaman vuoksi ei välittömiin korjaustoimenpiteisiin katsota olevan aihetta. Muissa WC- ja pesutiloissa ei ollut mitään erityistä merkillepantavaa ja näistä mitatut pintakosteusarvot olivat normaalit. Keittiössä näkyi muutamassa kohdassa paikallisia kosteusvaurioita seinän alaosassa, joissa seinän maalipinnoite on irronnut (kuva 10). Kyseiset vauriot ovat saattaneet aiheutua tilassa vallitsevasta kosteudesta ja käytetystä vedestä, joiden vaikutuksesta maalipinnat ovat irtoilleet. Seinätasoitteesta otettiin materiaalinäyte 6, jossa todettiin olevan runsaasti mikrobeja ja vahva viite vauriosta. Keittiön lattialta mitatut pintakosteusarvot olivat normaalit yhtä lattiakaivoa lukuun ottamatta, jonka ympärillä arvot olivat kohonneet. Kyseinen ilmiö on hyvin tyypillinen kosteissa tiloissa, eikä sen vuoksi ole aihetta ryhtyä välittömiin korjaustoimenpiteisiin. Lisäksi keittiön ikkunan vierustalla oli yksi paikallinen maalin irtoamisjälki, joka on saattanut aiheutua ikkunan vuotamisesta. Tähän palataan raportin kohdassa 10.1.

13 11 Kuva 10: Kosteusvaurioita keittiön seinän alaosassa 9.2. Toimenpide-ehdotukset Vesileikkihuoneen puiset jalkalistat suositellaan poistettaviksi. Näiden paikalle tulisi tarvittaessa asentaa keraamiset listat, jotka kestävät kosteutta paremmin. Lasten pesutilassa tulee poistaa seiniltä kaikki vaurioituneet levyt, koska näissä todettiin mikrobikasvustoa. Korjaustoimenpidevaihtoehtoja ovat joko poistettujen levyjen korvaaminen uusilla tai uusia märkätila kokonaan siten, että kaikissa seinissä on laatoitus ja vesieristys. Jälkimmäinen toimenpide on näistä kahdesta suositeltavampi, koska levyrakenteen korvaaminen toisella saattaa aiheuttaa vastaavia kosteusvaurioita myös tulevaisuudessa. Molemmissa korjausvaihtoehdoissa levyseinien kunto tulee tarkastaa levyn poistamisen jälkeen sen selvittämiseksi, onko seinärakenteessa kosteusvaurioita myös syvemmällä kuin pelkästään levyn pinnalla. Tämän jälkeen voidaan päättää tarvittavista toimenpiteistä. Käytävän lattia pesutilan edustalta tulee korjata kastuneelta alueelta poistamalla lattiamatto ja tasoitteet, kuivattamalla lattia ja lopuksi pinnoittamalla se uudelleen. Keittiössä todetut kosteusvauriot on mahdollista korjata paikallisesti poistamalla vaurioituneet rakenteet ja korvaamalla nämä uusilla. Kuten WC-tilassa, myös keittiössä tulee korjausten yhteydessä selvittää keittiön seinärakenteiden kuntoa ja tarvittaessa laajentaa korjaustoimenpiteitä. Seinäpintojen uusiminen ei estä rakenteiden vaurioitumista myös jatkossa, mikäli olemassa olevat rakenteet korvataan uusilla samanlaisilla. Tämän vuoksi on syytä miettiä, onko keittiön osalta tästä ja muistakin syistä aihetta peruskorjaukseen, jolloin myös keittiön toiminnallisuutta voidaan parantaa.

14 ULKOSEINÄT Havainnot ja johtopäätökset Rakennuksessa on aikaisemmin ollut ongelmia ulkoseinistä tulevien vesivuotojen osalta, ja näiden vuoksi päiväkodissa on tehty katselmus v Tämän tutkimuksen yhteydessä ulkoseinien ja ikkunarakenteiden kuntoa ei selvitetty järjestelmällisesti, koska sisäilmaongelmien ja hajuhaittojen aiheuttajiksi todettiin viemäriongelmat ja ryömintätilojen kosteusvauriot. Keittiötilassa todettiin seinässä ikkunan vieressä maalin irtoamisjälkiä, jotka ovat saattaneet aiheutua ikkunoiden vuotamisesta. Vesileikkihuoneen vieressä käytävällä avattiin ulkoseinää, joka on kevytrakenteinen (kuva 11). Ulkoseinän eristetilasta mitattu suhteellisen kosteuden arvo oli alle 50 %, eli eristetilan voidaan todeta olevan kuiva. Villaeristeestä otettiin materiaalinäyte 4, jonka todettiin viittaavan vaurioon. Seinä oli avauskohdassa hyväkuntoinen, eikä avauksessa ollut havaittavissa hajuhaittoja tai muita vaurioita. Ainoa huomiota herättävä seikka oli ampiaisten suuri määrä ikkunan sisäpuolella tässä kohdassa, mikä viittaa ikkunan tai seinärakenteen epätiiveyteen. Kuva 11: Laajennusosan kevytrakenteinen ulkoseinä Toimenpide-ehdotukset Keittiön olemassa oleva maalivaurio ikkunan vieressä tulee korjata paikallisesti ja seurata, ilmaantuuko tämä uudelleen. Laajennusosan kevytrakenteisen seinän osalta ei välittömiin toimenpiteisiin katsota olevan aihetta, vaikka näytteessä todettiinkin jonkin verran mikrobeja, koska näiden määrä oli kuitenkin melko alhainen. Jos ampiaisia esiintyy runsaasti myös tulevaisuudessa, tulee näiden aiheuttaja

15 13 paikallistaa ja poistaa, eli tällöin kysymyksessä saattaa olla mahdollinen julkisivurakenteissa sijaitseva ampiaispesä. Yleisesti voidaan todeta, että rakennuksen ulkoseinien kuntoa tulee seurata jatkossa ja selvittää tarvittaessa näiden kuntoa erillisellä tutkimuksella. Tutkimukseen on aihetta, mikäli rakennuksessa esiintyy ulkoseinien kautta tulevia vesivuotoja, ulkoseinille ilmestyy vastaavia uusia maalivauriojälkiä kuin keittiössä tai seinärakenteissa havaitaan joko ulkona tai sisällä muita vaurioita. 11. VIEMÄRIKUVAUKSET Havainnot ja johtopäätökset Päiväkodissa on jo pitkään ollut ongelmana toistuvat tukokset viemärilinjoissa sekä jatkuvat viemärinhajut. Tämän vuoksi viemärit huuhdeltiin ja kuvattiin niiden kunnon selvittämiseksi Painehuuhtelu Oy PTV:n toimesta. Kuvausten perusteella todettiin, että kaikki kuvatut viemärilinjat ovat painuneet monessa kohdassa, myös tonttikaivolta kaupungin liitoskaivolle johtava viemärilinja. Painumat aiheuttavat viemäreissä tukoksia ja hajuhaittoja. Lisäksi kuvauksissa ilmeni, että ulkona olevalta tonttitarkastuskaivolta tulee putkitunneliin ilmeisesti vanha käytöstä poistettu viemärilinja, jonka toinen pää sijaitsee tulppaamattomana putkitunnelin lattialla. Kyseisen viemärin kautta pääsee hajuhaittoja putkikanaaliin ja näistä edelleen alapohjan läpivientien kautta päiväkodin tiloihin Toimenpide-ehdotukset Rakennuksen viemärien toimivuus edellyttää linjojen kunnostamista ja uusimista. Tämä on mahdollista tehdä osittain putkitunnelissa, mutta viemärien uusimistyöt edellyttävät jonkin verran myös sisäpuolisia korjaustöitä kaikkien märkätilojen ja keittiön osalta sekä lisäksi ulkopuolisia kaivu- ja korjaustöitä poistolinjojen kunnostamiseksi. Em. työt edellyttävät viemäreiden osalta erillisiä LVI-suunnitelmia, joissa tulevien korjaus- ja uusimistöiden laajuus tulee selvitettyä tarkemmin. Raportin vakuudeksi, Maria Saari HKR-Rakennuttaja (09) Jakelu: Jukka Järvenranta Kv, Tilakeskus

16 14 Sari Niskanen Sosv / LPK Vanhainen