Ruukin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Loviisan kaupunki 15.9.2012
RUUKIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 1. PERUSTA 2. PÄIVÄKOTIMME TOIMINTA-AJATUS 3. PÄIVÄKOTIMME KASVUYMPÄRISTÖNÄ 4. VARHAISKASVATUKSEN TOTEUTUMINEN PÄIVÄKODISSAMME 4.1. LAPSILÄHTÖISYYS 4.2. ARVOPOHJA 4.3. TAVOITTEET 4.4. HAVAINNOINTI 4.5. ARVIOINTI 4.6. SUUNNITTELU 4.7. LAPSELLE OMINAISET TAVAT TOIMIA 4.8. VARHAISKASVATUKSEN SISÄLLÖLLISET ORIENTAATIOT 5. KIELI JA KOMMUNIKAATIO 6. KASVATUSKUMPPANUUS 7. MONIKULTTUURINEN VARHAISKASVATUS 8. MONIAMMATILLINEN YHTEISTYÖ 2
1. PERUSTA Ruukin päiväkoti sijaitsee Loviisan kaupungissa, Ruotsinpyhtäällä. Päiväkoti on 100-vuotias hirsirakennus kauniine yksityiskohtineen. Talon sisustus noudattelee käytännönläheistä linjaa. Päiväkoti on avoinna arkisin klo 5:45-17:00. Henkilökunta muodostuu seuraavasti: 4 päivähoitajaa, yksi henkilökohtainen avustaja, keittiöstä sekä siivouksesta vastaava työntekijä ja 2 lastentarhanopettajaa, joista toinen toimii päiväkodinjohtajana. 3
Päiväkodissa on kolme lapsiryhmää, joissa puuhastelevat 32 lasta: HEMULIT 0-3 -vuotiaiden kokopäivähoitoa 2 päivähoitajaa HATTIVATIT 3-5 -vuotiaiden kokopäivähoitoa 2 päivähoitajaa ja lastentarhanopettaja MUUMIT 5-6 -vuotiaiden kokopäivähoitoa esiopetus lastentarhanopettaja ja henkilökohtainen avustaja 4
2. PÄIVÄKODIN TOIMINTA-AJATUS Tavoitteena on tarjota hyvää ja turvallista päivähoitopalvelua ja varhaiskasvatusta sitä tarvitseville perheille. Tehtävämme on perheiden tukeminen kasvatustyössä. Pienen ja kodinomaisen päiväkodin ilmapiiri sallii lasten yksilöllisyyden ja erilaisuuden sekä antaa lapsille mahdollisuuden kasvaa ja kehittyä oman sisäisen aikataulun mukaan. Päiväkotimme ovet ovat aina avoinna lasten vanhemmille ja tietenkin kaikille vierailijoille. 5
3. PÄIVÄKOTI KASVUYMPÄRISTÖNÄ Kasvuympäristö käsittää niin fyysisen varhaiskasvatusympäristön kuin vuorovaikutuksellisen ympäristön. Ruukki alueena, tarjoaa monipuolisesti mahdollisuuksia tutustua luontoon ja kulttuuriin. Päiväkodin naapurina on alakoulu, jonka liikuntasali ja puukäsityöluokka ovat käytössämme. Kävelymatkan päässä sijaitsee liikennepuisto, urheilukenttä ja uimaranta. Talvisten liikuntamuotojen harjoittelu kuuluu näin ollen luonnollisena osana toimintaamme. Lähellä olevaa luontoa tarkkailemalla voimme seurata vuodenaikojen vaihtelua ympäristökasvatuksessa. Päiväkotimme piha-alue on aidattu. Maasto on luonnonmukaisesti vaihtelevaa ja tarjoaa mahdollisuuksia luovaan leikkiin. Lisäksi pihallamme on myös keinut ja leikki- sekä kiipeilyteline. 6
Päiväkotimme sisätilat antavat mahdollisuuden erilaisiin leikkeihin lasten toiveiden ja tarpeiden sekä toiminnan mukaan. Lelut ja välineet ovat lasten saatavilla ja tukevat näin oma-aloitteisuutta, uteliaisuutta ja leikkiä. Avoimuus, kiireettömyys ja positiivisuus leimaavat päiväkotimme vuorovaikutuksellista ympäristöä. Aikuisilla on yhtenevä näkemys kasvatustyöstä. Ilmapiiri on turvallinen ja joustava. 7
HAVAINNOINTI SUUNNITTELU ARVIOINTI TURVALLISUUS YHTEENKUULUVUUS YKSILÖLLISYYS OPPIMAANOHJAAMINEN VÄLITTÄMINEN HYVÄKSYNTÄ ONNISTUMISEN KOKEMUKSIA AINUTLAATUISUUS LEIKKI LIIKKUMINEN TUTKIMINEN ORIENTAATIOT KOKEMINEN LAPSILÄHTÖISYYS RUUKIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA AIKA EMPATIA HUOLENPITO KASVATUSKUMPPANUUS KANNUSTAMINEN KASVATTAJUUS LÄSNÄOLO 8
4. VARHAISKASVATUKSEN TOTEUTUMINEN PÄIVÄKODISSA Päiväkodin varhaiskasvatustyötä ohjaa valtakunnan tasolla laki lasten päivähoidosta. Loviisan kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma (VASU) ja tämä, Ruukin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma (VASU), perustuvat valtakunnallisen varhaiskasvatussuunnitelmaan. Lapsen VASU laaditaan yhteistyössä vanhempien kanssa ja se ohjaa lapsikohtaisesti varhaiskasvatuksen toteuttamista. 4.1 Lapsilähtöisyys on koko päiväkodin toiminnan perusta. Lapsen yksilöllisyyttä kunnioitetaan, lasta kuunnellaan ja kannustetaan. Tietämys lapsesta auttaa kasvattajaa ymmärtämään lasta ja näin ollen se näkyy toiminnassa. Lapselle taataan myös mahdollisuus lepoon ja rauhoittumiseen. 4.2 Arvopohja varhaiskasvatukselle päiväkodissamme rakentuu seuraavista tekijöistä: Kasvatuskumppanuus Kasvattajuus Huolenpito Empatia Läsnäolo Aika Kannustaminen 9
4.3 Tavoitteenamme on, että lapsi tuntee päiväkodissamme: Turvallisuutta Yksilöllisyyttä Hyväksyntää Yhteenkuuluvuutta Olevansa ainutlaatuinen Välittämistä Onnistumisen kokemuksia 4.4. Havainnoimalla opimme tuntemaan lapset ja heidän mielenkiinnon kohteensa. Lasten havainnointi leikissä on toimintaympäristön rakentamisen lähtökohta. Henkilökuntamme pitää lapsikohtaisesti havainnointipäiväkirjoja. 4.5. Suunnittelun pohjana on arviointi ja lasten toiveiden kuuntelu. VASU, niin tämä päiväkotikohtainen kuin lapsikohtaiset, toimivat elävinä dokumentteina ja työvälineinä meille kasvattajille arvioimisessa sekä ohjaavat toimintaamme. Lisäksi oman työyhteisön kanssa käytävät keskustelut auttavat oman työn arvioimisessa ja kehittämisessä. Työyhteisömme tapoihin kuuluvat vuosittain käytävät kehityskeskustelut esimiehen kanssa. 10
4.6. Toiminnan suunnittelu lähtee aina lapsesta ja lapsiryhmästä. Päiväkotimme henkilökunta suunnittelee ja toteuttaa toimintaa tiiviissä yhteistyössä yli lapsiryhmien. Esimerkiksi ystävänpäivää vietetään kaikki yhdessä laulaen ja leikkien. Pieni päiväkotimme suo mahdollisuuden rikastuttaa lasten vuorovaikutuskokemuksia niin ikäistensä kuin aikuistenkin suhteen. 4.7. Päiväkodissamme lapsi oppii hänelle ominaisilla tavoilla: Leikkiminen on lapselle omaa ja omaehtoista arvokasta toimintaa. Lasten leikkimistä ohjataan, niin että lapsi rohkaistuu kokeilemaan erilaisia leikkejä ja leikkimään erilaisten kavereiden kanssa. Havainnoidessaan lasten leikkiä aikuinen saa arvokasta tietoa lapsen ominaisuuksista; luonteesta, oppimistavasta, sosiaalisista taidoista, jne. Lapset eivät leiki oppiakseen mutta oppivat leikkiessään. Tärkeätä leikissä on leikkirauha ja mahdollisuus pienryhmäleikkeihin. Tämän mahdollistamiseksi hyödynnämme leikkeihin monia päiväkotimme tiloja; esimerkiksi eteistilat ja toisten ryhmien tilat. Sisäleikkien lisäksi leikimme ja liikumme paljon ulkona ja hyödynnämme lähiympäristöä. 11
Tutkiminen on kokeilemista, pohtimista ja kyselemistä. Tutkiessaan lapsi tyydyttää uteliaisuuttaan ja osallistuu näin ympäröivään maailmaan. Tutkimisen mahdollistaa päiväkotiamme ympäröivä monipuolinen luonto ja sinne tehtävät retket. Aikuisen tehtävä on antaa lapselle tilaa pysähtyä jonkin kiinnostavan asian, ilmiön äärelle. Aikuinen toimii taustalla ja auttaa tarvittaessa. 12
Päiväkotimme alle 3-vuotiaiden kanssa toteutetaan Metsämäyrä- ja 3-5 -vuotiaiden Metsämörritoimintaa. Toiminta johdattaa lapset tutustumaan luonnon ihmeisiin. Lapset oppivat viihtymään luonnossa omien kokemusten, elämysten ja aistien kautta. Esimerkiksi vuodenaikojen vaihtelua seurataan leikkien, laulujen ja satujen johdattamana. Lapsi oppii kokeillen ja ilmaisten itseään. Taiteellinen kokeminen ja ilmaisu sallivat lapsen kokea mielikuvitusmaailman, jossa kaikki on mahdollista ja leikisti totta. Tarkoituksena on saada kokemuksia taiteen eri aloilta: musiikki, kuvataide, tanssi, draama, kirjallisuus ja kädentaidot. Tavoitteena on kehittää luovaa ajattelua, rikastuttaa tunne-elämää sekä mielikuvitusta ja rohkaista itsensä sekä tunteidensa ilmaisua. Keskeisintä on, että kasvattaja auttaa lasta nauttimaan, innostumaan ja tuntemaan mielihyvää näkemästään, kuulemastaan ja kokemastaan. 13
4.8. Varhaiskasvatuksen sisällölliset orientaatiot ovat aikuisesta lähtöisin. Orientaatioita voisi kuvailla tutkimuskohteiksi, joita lapset työstävät leikkimällä, liikkumalla, tutkimalla sekä taiteellisen kokemisen että ilmaisemisen keinoin. Päiväkodin henkilökunnan tulee olla tietoisia orientaatioista tuodakseen niitä lasten maailmaan. Sisällölliset orientaatiot rikastuttavat toimintaa ja ovat jo sinänsä osa arjen toimintaa. a. matemaattinen orientaatio; vertailu, luokittelu, lukumäärät, muodot, mittaaminen, päättely. Toteutuu arjen tilanteissa, esimerkiksi pukeminen. b. luonnontieteellinen orientaatio; luonnon ilmiöt, vuoden kiertokulku, lähiluonto, rakennettu ympäristö, kestävä kehitys. Toteutuu ns. aamuisissa kalenterihetkissä, retkillä ja esimerkiksi yhteisen ympäristön siisteyden huolehtimisesta. c. historiallis-yhteiskunnallinen orientaatio; ennen vanhaan - nyt, perinteet, nykypäivän yhteiskunta, omat sukujuuret, alueelliset perinteet ja juhlat. Perinneleikit ja laulut kuuluvat osana päiväkotimme arkeen. 14
d. esteettinen orientaatio; kokemukset kauneudesta, harmoniasta, melodiasta, rytmistä ja tyylistä. Kuuntelemista, tuntemista, kuvittelua, kunnioitusta ja havaitsemista luonnossa ja muussa ympäristössä. e. eettinen orientaatio; pohjana vuorovaikutukselle. Toisten huomioon ottamista, rohkaisua ja kannustusta sekä toisten arvostamista. Oikea väärä, totuus valhe. Toteutuu kaikessa lapsen päivän aikana ja kehityshaasteena erittäin olennainen merkitys. f. uskonnollis-katsomuksellinen orientaatio; suvaitsevaisuus, erilaiset tavat, kulttuurit ja uskonnot. Lähiympäristöömme kuuluu kirkko, jonne teemme vierailuja joulun ja pääsiäisen aikaan. Annamme lapsille mahdollisuuden kysymyksiin ja ihmettelyyn. Usein arjessamme käsitellään vaikeitakin elämään liittyviä asioita. 15
5. KIELI JA KOMMUNIKAATIO Kieli kehittyy luontevasti arjen vuorovaikutustilanteissa. Edistämme tätä kehittymistä aktiivisesti, tietoisesti ja tavoitteellisesti lapsen hoitopäivän aikana. Leikit, sadut, lorut ja näytelmät tukevat kielen kehitystä voimakkaasti. Kuullun ymmärtäminen ja annettujen ohjeiden mukaan toimiminen mittaavat kehitystasoa sinänsä. Ryhmässä lasten vuorovaikutustaidot kehittyvät ja he oppivat toimimaan ryhmän jäsenenä ja tarvittaessa odottamaan omaa vuoroaan. Meidän tehtävämme on huolehtia siitä, että lasten toimintaympäristö on kielellisesti virikkeellinen ja lasten yksilöllistä kielellistä kehitystä edistävä. Erilaiset symbolit, kuvat, kirjaimet ja kirjoitettu kieli ovat omiaan tukemaan lasten kielellistä kehitystä. 16
6. KASVATUSKUMPPANUUS Meidän päiväkodistamme vanhemmat saavat lapselleen päivähoitopaikan joustavasti ja jonottamatta. Kasvatuskumppanuuden perusta luodaan jo lapsen ja hänen vanhempiensa tutustuessa päiväkotiimme. Kumppanuuden rakentumisen vastuu on meillä, päiväkodin työntekijöillä. Siinä yhdistyvät meidän ammatillinen näkemyksemme sekä vanhempien asiantuntijuus lapsesta. 17
Yhteistyömme perustuu avoimeen ja ehdottoman luottamukselliseen vuorovaikutukseen, jonka välineinä ovat: yksilöllinen tutustuminen ja päivähoitosuhteen aloitus avoimet ovet päivittäiset keskustelut tuonti- ja hakutilanteissa vanhempainillat keskustelut vanhempien kanssa lapsen varhaiskasvatussuunnitelma / esiopetussuunnitelma yhteiset retket ja tapahtumat 18
7. MONIKULTTUURINEN VARHAISKASVATUS Monikulttuurisuudella tarkoitetaan eri kulttuurien vastavuoroisuutta ja tasavertaista rinnakkaiseloa. Monikulttuuriset lapset ja perheet ovat usein maahanmuuttajataustaisia ja puhuvat äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia. Monikulttuurisen varhaiskasvatuksen tehtävänä on tukea lasta ja perhettä kasvamaan kahden kulttuurin kansalaisiksi, tukea kaksikielisyyttä ja vahvistaa lasten kasvua erilaisuuden kunnioittamiseen. Monikulttuurisuuden tukeminen näkyy päiväkodissamme leikkeinä, lauluina, esineinä, tarinoina ja tapoina. 19
8. MONIAMMATILLINEN YHTEISTYÖ Lapsen tuen tarpeen arvioinnin lähtökohtana päiväkodissamme on vanhempien ja kasvatushenkilöstön havaintojen yhtenevä tarkastelu tai lapsen aiemmin todettu erityisen tuen tarve. Lapsi voi tarvita tukea kehityksensä eri osa-alueilla eripituisia jaksoja. Tuki voi olla yleistä, tehostettua tai erityistä tukea. Yleinen tuki on päivittäin tapahtuvaa, ennalta ehkäisevää, lapsen kehityksen riskitekijöihin sidoksissa olevaa. Tehostettu ja erityinen tuki puolestaan on luonteeltaan yksilöllisempää ja strukturoidumpaa. Tuen elementit liittyvät luontevasti muuhun toimintaan ja päiväkodin arkeen. Tukitoimena voi olla esimerkiksi pienryhmätoiminta kielen ja motorisen kehityksen tukemiseksi, ohjattu ryhmätoiminta sosiaalisen kehityksen tueksi. Lisäksi tukitoimena voidaan pienentää lapsiryhmän kokoa tai palkata avustaja ryhmään. Päiväkotimme käytössä on kiertävän erityislastentarhanopettajan palvelut, joka on konsultoivaa ja ohjaavaa. Tarvittaessa lapselle laaditaan yhteistyössä vanhempien ja muiden yhteistyötahojen kanssa erityisen tuen suunnitelma, joka on osa lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa. Käytössämme on myös moniammatillinen lapsen 20
kasvun tukiryhmä, johon kuuluu erityislastentarhanopettaja, päiväkodinjohtaja ja/tai henkilökunnan edustaja, psykologi ja terveydenhoitaja. Ryhmän tavoitteena on löytää parhaat mahdolliset tavat tukea lasten kehitystä. 21