Yksiköt: Kaupungin päiväkodit / perhepäivähoito / avoin varhaiskasvatus Yksityiset päiväkodit / perhepäivähoito Seurakunnat Järjestöt

Transkriptio

1 Tämä on Loviisan kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma VASU. Sen lähtökohtana ovat valtakunnalliset varhaiskasvatuksen perusteet. Sivistyslautakunta hyväksyy joka toinen vuosi päivitetyn suunnitelman. Päivähoitoyksiköt tekevät omat varhaiskasvatussuunnitelmansa, joissa niiden tavoitteet tarkentuvat. Perhepäivähoitajille tehdään yhteinen VASU, jossa huomioidaan heidän työnsä erityispiirteet. Yksiköt: Kaupungin päiväkodit / perhepäivähoito / avoin varhaiskasvatus Yksityiset päiväkodit / perhepäivähoito Seurakunnat Järjestöt Lapsen VASU laaditaan yhdessä vanhempien kanssa ja se ohjaa lapsikohtaisesti varhaiskasvatuksen toteuttamista. Suunnitelman toteuttamista arvioidaan säännöllisesti palautekeskustelujen avulla.

2 MITÄ VARHAISKASVATUS ON? Varhaiskasvatus on vanhempien ja kasvatusalan ammattilaisten yhteistyötä, jonka tavoitteena on tukea alle kouluikäisten lasten kasvua, kehitystä ja oppimista. Varhaiskasvatus koostuu hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuudesta, jossa lapsen omaehtoisella leikillä on keskeinen merkitys. VARHAISKASVATUKSEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET Varhaiskasvatuksen tehtävänä on tukea lapsen persoonallisuuden tasapainoista kehitystä ja luoda turvallinen ja ilmapiiriltään lämmin toimintaympäristö, jossa lapsilla ja aikuisilla on hyvä olla. Lapset kohdataan ainutlaatuisina yksilöinä ja heidät hyväksytään ryhmässä. Tutut ja turvalliset aikuiset ovat aidosti läsnä lapsen elämässä. Lapsi tulee kuulluksi ja ymmärretyksi ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti. Kasvattajalta edellytetään herkkyyttä ja kykyä reagoida lapsen tarpeisiin ja tunteisiin. Tavoitteena on hyvinvoiva lapsi!

3 VARHAISKASVATUSYMPÄRISTÖ Varhaiskasvatusympäristö tarkoittaa lähiympäristöä, joka on kiinnostava ja herättää lapsissa uteliaisuutta, kokeilunhalua, mielenkiintoa ja halun erilaiseen toimintaan ja itsensä ilmaisuun. Lelujen ja välineiden saatavillaolo kannustaa omatoimisuuteen ja leikkiin. Olennainen osa varhaiskasvatusta on rikkaan leikkiympäristön tietoinen luominen ja uudistaminen. Siinä otetaan huomioon lasten leikin kehitysvaiheet, lasten ikä ja erilaisten leikkien vaatima tila- ja välineratkaisut. Riittävä määrä aikuisia luo turvallisen kasvuympäristön lapsille ja mahdollisuuden pienryhmätoimintaan. Aikuisten hyvä keskinäinen vuorovaikutus heijastuu lapsiin ja luo kodinomaisuutta.

4 KIELELLINEN KEHITYS JA KIELEN MERKITYS VARHAISKASVATUKSESSA Varhaiskasvatuksen tavoitteena on vahvistaa lapsen kieltä. Pieni lapsi ilmaisee itseään kokonaisvaltaisesti, elein, ilmein ja liikkeiden avulla. Hän tarvitsee lähelleen kasvattajan, joka tuntee lapsen yksilöllisen tavan kommunikoida ja rohkaisee lapsen halua vuorovaikutukseen. Lapsille kohdistetun puheen sävyllä on merkitystä. Lämmin ja luonteva keskustelu lyhyiden, komentelevien lauseiden sijasta välittää hyväksyntää ja huolenpitoa. Samalla lapsen myönteinen minäkuva kehittyy. Päivittäiset toimintarutiinit opettavat lapsille eri tilanteisiin liittyviä sanoja, ilmaisuja ja kieltä. Lapsi oppii ymmärtämään kuulemaansa ja toimii ohjeiden mukaan. Leikit, sadut, laulut, lorut, näytelmät ja nukketeatteri ovat erittäin tärkeitä kielen oppimiselle.

5 LAPSELLE OMINAINEN TAPA TOIMIA Lapselle ominainen tapa toimia on leikkiminen, liikkuminen, tutkiminen ja eri taiteen alueisiin liittyvä ilmaiseminen. Kielellä on keskeinen merkitys lapselle ominaisessa tavassa toimia. LEIKKIMINEN Varhaiskasvatuksessa oppiminen perustuu leikkiin. Lapset käyttävät leikkiensä aineksina kaikkea näkemäänsä, kuulemaansa ja kokemaansa. He jäljittelevät ja luovat uutta. Kaikki, mikä näkyy lasten leikeissä, on lapselle merkityksellistä. LIIKKUMINEN Päivittäinen monipuolinen liikunta on tärkeää lapsen tasapainoiselle kasvulle, kehitykselle ja terveydelle. Liikunallisen elämäntavan kehittyminen alkaa jo varhaislapsuudessa. Liikkuessaan lapsi kokee iloa, ilmaisee tunteitaan ja oppii kehonsa hallintaa. Ympäristön tulee olla sopivan haasteellinen ja houkutteleva ja liikuntavälineiden lasten saatavilla myös omaehtoisen liikunnan ja leikin aikana.

6 TUTKIMINEN JA KOKEMUKSET Lapsen oppimiseen ja tutkimiseen liittyy omaehtoinen leikki, huumori ja ilo. Yritys, erehdys ja oivallus vahvistaa lapsessa oppimisen iloa. Uusien asioiden oppiminen edellyttää kytkentöjä omaan kokemusmaailmaan ja aiemmin opittuun. Omalla toiminnallaan kasvattajat mahdollistavat ja kannustavat lasten omaa ajattelua, ongelmanratkaisua ja mielikuvitusta. Monipuolinen ja joustava varhaiskasvatusympäristö mahdollistaa kaikkien aistien ja koko kehon käytön tutkimisen, kokeilemisen ja oivalluksen välineinä. Matemaattisen ja loogisen ajattelun kehitys alkaa jo varhaisessa iässä. Tieto koskee esineiden ja ilmiöiden välisiä suhteita. luokittelu sarjoittaminen / ryhmittely lukumäärät (pelit, leikit jne.) vertailu (yhtä monta, enemmän jne.) muodot mittaaminen

7 Tutkiva ihmettely on lapselle syntymästä saakka luontaista. Tutustuminen luontoon alkaa vuodenaikojen vaihtelun ihmetyksestä, retkistä, lähiympäristön tutkimisesta ja rikkaista aistimuksista luonnossa. Perinteet, vanha kansanrunous, sadut, esineet, kertomukset, valokuvat, museot, perinteiset laulu- ja ulkoleikit herättävät kiinnostuksen vanhaan aikaan ja miten ennen elettiin.

8 TAITEELLINEN KOKEMINEN JA ILMAISU Varhaiskasvatuksessa annetaan lapselle mahdollisimman monipuolisia kokemuksia taiteen eri alueilta: musiikki kuvataide tanssi draama kirjallisuus käden taidot Ensisijaisena tavoitteena on luovan ajattelun kehittäminen, lapsen tunne-elämän ja mielikuvituksen rikastuttaminen ja rohkaiseminen itsensä ja tunteidensa ilmaisuun. Kasvattaja antaa tilaa, aikaa ja rauhaa lapsen omalle mielikuvitukselle ja luovuudelle. Keskeisintä on, että lasta autetaan ja ohjataan innostumaan, nauttimaan ja tuntemaan mielihyvää näkemästään, kuulemastaan ja kokemastaan.

9 ETIIKKA Lasten jokapäiväisessä elämässä on tilanteita ja tapahtumia, joita voidaan tarkastella oikean ja väärän, totuuden ja valheen, hyvän ja pahan näkökulmista. Päivittäisten tapahtumien yhteydessä on luontevaa käsitellä myös oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvoa, suhtautumista luontoon ja eläimiin. Hyvä ja ehjä itsetunto luo edellytykset kunnioittavalle toisen ihmisen kohtelulle, empaattisuudelle ja lähimmäisen rakkaudelle. Lasten uskonnollisen tai katsomuksellisen kasvatuksen sisällöstä sovitaan vanhempien kanssa ja huomioidaan toiminnan suunnittelun yhteydessä. Lapselle tarjotaan varhaiskasvatusympäristössä valoisia, myönteisiä, turvallisuutta lisääviä kokemuksia ja hiljentymistä. Lapselle opetetaan suvaitsevaisuutta erilaisia tapoja, kulttuureita ja uskontoja kohtaan.

10 KASVATUSKUMPPANUUS Kasvatuskumppanuus on tietoista vanhempien ja henkilöstön sitoutumista toimimaan yhdessä lasten kasvun, kehityksen ja oppimisen prosessien tukemisessa. Se on luonteva osa varhaiskasvatusta. Tämä edellyttää keskinäistä luottamusta, tasavertaisuutta ja toistensa kunnioittamista. Vanhemmat ovat oman lapsensa asiantuntijoita. Vanhempien ja päivähoitohenkilöstön välisissä keskusteluissa sovitaan yhteisestä kasvatuskäytännöstä, joka kirjataan lapsen VASU:un. Kasvatuskumppanuuden yhtenä tavoitteena on edistää vanhempien keskinäisen yhteistyön muotoja ja tapoja esim. yhteiset juhlat, retket, askarteluillat.

11 ERITYINEN TUKI VARHAISKASVATUKSESSA Lapsi voi tarvita erityistä tukea kehityksensä eri osa-alueilla. Lapsen tarvitsema tuki järjestetään siinä päivähoitoyksikössä, jossa lapsi on hoidossa. Tuen järjestäminen aloitetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Päivähoitoryhmässä lapsen ympäristöä muokataan lapselle sopivaksi. Päivittäinen kasvatustoiminta suunnitellaan ja toteutetaan lapsen tarpeita vastaavalla tavalla, lapsen perustaitoja harjaannutetaan sekä hänen itsetuntoaan vahvistetaan. Jokaisessa päivähoitoyksikössä on käytettävissä kiertävän erityislastentarhanopettajan (kelton) palvelut. Kiertävät erityislastentarhanopettajat tarjoavat päivähoidon henkilöstölle ohjausta ja konsultaatiota, jonka tavoitteena on tarjota valmiuksia arjen osaamiseen ja suunnitteluun sekä selvittää ja järjestää tukitoimia yhdessä yhteistyötahojen kanssa. Tarvittaessa ryhmän kasvatushenkilöstö laatii lapselle erityisen tuen suunnitelman, joka sisällytetään osaksi lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan. Edellä mainittujen tukitoimenpiteiden lisäksi voidaan tarvittaessa pienentää lapsiryhmän kokoa tai selvittää erityispäivähoidon avustajan palkkaamisen tarvetta ryhmään.

12 MONIKULTTUURINEN VARHAISKASVATUS Monikulttuurisuudella tarkoitetaan eri kulttuurien vastavuoroisuutta ja tasavertaista rinnakkaiseloa. Monikulttuuriset lapset ja perheet ovat usein maahanmuuttaja taustaisia ja puhuvat äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia. Monikulttuurinen varhaiskasvatus tukee monikulttuurista lasta ja lapsen perhettä kasvamaan kahden kulttuurin kansalaisiksi, tukee monikulttuurisen lapsen kasvua kaksikieliseksi, sekä vahvistaa kaikkien lasten kasvua erilaisuuden kunnioittamiseen ja kulttuuriseen monimuotoisuuteen. Monikulttuurisuuden tulee voida näkyä päivähoidon arjessa lasten leikkeinä, lauluina, tavaroina, tapoina ja tarinoina. Lapsen identiteetin vahvistumisen kannalta on tärkeää, että hänen kieltään ja kulttuuriaan arvostetaan. Kun lapsi osaa hyvin äidinkieltään, myös suomen tai ruotsin kielen oppiminen on helpompaa. Näin luodaan pohja toiminnalliselle kaksikielisyydelle.

13 MONIAMMATILLINEN YHTEISTYÖ Varhaiskasvatuksen yhteistyötahot: Esikoulu ja koulu Kulttuuri- ja vapaa-aikakeskus Loviisan seudun seurakunnat Erityislastentarhanopettaja Loviisan kaupungin perusturva: Lastenneuvola, psykologi, hammashoitola, puheterapeutti, fysioterapeutti, perheneuvola, lastensuojelu, perhetyö Loviisan psykiatrinen poliklinikka, lasten ja nuorten vastaanotto Lastenlinna Eteva ja Kårkulla Folkhälsan