Toimitusjohtaja SUUNNITELMA 08.03.2012 HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Tavoitteet 3. Kehittämiskohteet 4. Organisaatio 5. Toteutus 6. Aikataulu 7. Rahoitus 1.
Johdanto Suomen yhteiskunnan väestön ikärakennemuutoksesta johtuen huoltosuhde on heikentymässä ja osin samasta syystä osin teknologisesta ja kulttuurista kehityksestä johtuen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarve ja palvelukysyntä ovat kasvamassa. Näiden seurauksena kansantalouteen on syntymässä kestävyysvaje. Ikärakennemuutoksen seurauksena myös kilpailu osaavasta työvoimasta tulee kiristymään. Edelleen kilpailu myös sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalla tulee kiristymään mm. terveydenhuoltolain säännösmuutosten seurauksena. Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan tuottavuus ei myöskään ole kehittynyt niin hyvin kuin olisi ollut toivottavaa. Tuottavuuskehitys ei myöskään tässä organisaatiossa ole vastannut asetettuja tavoitteita. Henkilökunnan hyvinvointi, toiminnan vaikuttavuus ja taloudellinen tuottavuus on tiiviisti sidoksissa toisiinsa. Näin ollen näitä kolmea tavoitetta edistävät toimenpiteet on tarkoituksenmukaista ja tarpeellista kytkeä yhteen. Hyvinvoinnilla on myös suoria taloudellisia vaikutuksia. Kuntayhtymän strategia perustuu tasapainotetun mittariston (BSC) mukaiseen ajatteluun. Sen mukaan osaava henkilöstö saa aikaan toimivia palveluprosesseja, joiden seurauksena asiakkaat ja potilaat saavat tarvitsemiaan palveluja, jotka tuottavat toivottuja terveys- ja hyvinvointivaikutuksia, joista toiminnan kustannuksista vastaavat ovat halukkaita maksamaan. 2. Tavoitteet
Terveydenhuollon tuottavuusajattelussa ja tuottavuuden tavoittelussa keskeisiä käsitteitä ovat: Tuottavuus = Tuotantoprosessissa aikaansaatu tuotos (suorite, palvelu tai menetelmä) suhteessa käytettyihin panoksiin (voimavarat tai raha) Vaikuttavuus = Tuotantoprosessissa tuotosten avulla saadut vaikutukset (elämän laadun ja/tai pituuden muutos) Tehokkuus = Panokset suhteessa vaikuttavuuteen. Tuottavuuteen voidaan BSC-käsitteistön mukaan arvioida vaikuttavan ainakin seuraavien tekijöiden: Henkilökunnan ja osaamisen osalta Henkilökunnan riittävyys Henkilökunnan osaamistaso Henkilökunnan motivaatio ja jaksaminen Henkilökunnan työolosuhteet Prosessien osalta Prosessien toimivuus Prosessien joustavuus ja muutoskyky Palvelukokonaisuuden toimivuus Kapasiteetin käyttöaste Asiakkaiden osalta
Palvelujen saatavuus ja saavutettavuus Palvelun laatu ja virheettömyys Asiakkaiden tyytyväisyys Palvelun oikea kohdentuminen Edellä esitetyn perusteella ja kuntayhtymän reaalitilanne huomioon ottaen hankkeelle voidaan asettaa ainakin seuraavia tavoitteita: Tuottavuus- ja kustannustietoisuuden lisääminen kuntayhtymässä Hintakilpailukyvyn parantaminen Tuottavuuden parantaminen vähintään jo aiemmin tavoitteeksi asetetun 1 %/vuosi verran Kustannusten kasvun hillitseminen siten, että kasvu on enintään 2/3 toimialan valtakunnallisesta kustannusten kasvusta 3. Kehittämiskohteet Hankkeen toimenpiteet on syytä kohdistaa asioihin, joita muuttamalla voidaan arvioida todennäköisin saavutettavan tavoiteltuja hyötyjä taikka joita muuttamalla arvioidaan saavutettavan mahdollisimman suuria hyötyjä. Organisaation sisällä toteutettavat toimenpiteet kohdentuvat henkilöstöön ja osaamiseen toisaalta ja prosesseihin toisaalta. Organisaation ulkopuolelle toimenpiteet
kohdentuvat joko asiakkaisiin tai potilaisiin taikka yhteistyökumppaneihin ja heidän kanssaan tehtäviin asioihin. Tuottavuuden parantamisen kannalta oleellinen asia on kyetä karsimaan pois tekijöitä, joista aiheutuu kustannuksia, mutta jotka eivät tuota tavoiteltuja hyvinvointi tai terveysvaikutuksia. Henkilöstön osalta merkittävä kustannus aiheutuu sairauslomista, joiden vähentäminen hyvinvointia lisäämällä on yksi keskeinen kehittämiskohde. Palvelutuotannon prosesseissa työskentelee valtaosa henkilökunnasta, joten niissä aikaansaatava työvoimatarpeen väheneminen on toinen kehittämiskohde. Materiaalilogistiikan toimivuus on itsessään merkittävä asia, lisäksi palvelutuotantoprosessit ovat riippuvaisia materiaalilogistiikasta. Näin ollen materiaalilogistiikka on kolmas kehittämiskohde. Toiminta ja sen seuraaminen on myös sosiaali- ja terveydenhuollossa entistä riippuvaisempaa tietotekniikasta ja sen toiminnasta. Niinpä tietotekniikka on neljäs kehittämiskohde. Koko organisaation toimivuus riippuu sitä, miten toiminnot on organisoitu ja miten johtaminen onnistuu. Toimintojen organisoinnissa vaikuttaa paitsi kuntayhtymän oma organisaatiorakenne myös alueen ja lähialueiden kokonaisorganisointi toimialalla. Organisointi ja johtaminen on siten viiden kehittämiskohde. 4. Organisointi Hanketta ohjaamaan nimetään ohjausryhmä, johon tulee edustus yhtymähallituksesta, johdosta ja henkilöstöjärjestöistä.
Jokaista edellä mainittua kehittämiskohdetta varten nimetään kehittämistyöryhmä, jossa on tavoitteen kannalta keskeistä osaamista ja henkilöstöjärjestöjen edustus. Työryhmien kokoonpanot on esitetty liitteessä Ohjausryhmä Hallituksen edustajat Lautakunnan edustajat Johdon edustajat Toimitusjohtaja Peruspalvelujohtaja Johtajaylilääkäri Hallintoylihoitaja Talousjohtaja Henkilöstöjohtaja Tilaajajohtaja Henkilöstöjärjestöjen edustajat Henkilöstöryhmä Palveluprosessityöryhmä Logistiikkaryhmä
Tietotekniikkaryhmä Organisaatio- ja johtamisryhmä 5. Toteutus Toteutuksessa toimitaan yhteistyössä Lapin sairaanhoitopiirin kanssa (jossa on käynnistymässä vastaava hanke) ja mahdollisuuksien mukaan myös muiden erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien kanssa. Kehittämismenetelmänä käytetään mm. terveydenhuoltoon sovellettua Lean-menetelmää. 6. Aikataulu Hanke käynnistyy vuoden 2012 aikana ja kestää vuoden 2015 loppuun saakka. Suunniteltu aikataulu on esitetty liitteessä 2. 7. Rahoitus Tälle vuodelle hankkeeseen ei ole budjetoitu erillistä määrärahaa, mutta tulevina vuosina hankkeen toteuttamisessa tarvittavia toimia varten budjetoidaan määrärahoja hanketta varten henkilöstön koulutusmäärärahoihin ja kehittämismäärärahoihin.
AIKATAULU Toiminto 2012 2013 2014 2015 Suunnittelu ja organisointi Sovelletun Lean menetelmän koulutus