Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet

Transkriptio

1 Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet Ulla Ojuva Mervi Lehmusaho Timo Renfors

2 Ulla Ojuva

3 1. TERVEYDEN EDISTÄMISEN JOHTAMINEN JA RAKENTEET Viiden sairaanhoitopiirin alueen Kanerva-KASTE-hankkeessa on tavoitteena: - Yhtenäistää kroonisten kansansairauksien ehkäisyä, tunnistamista ja hoitoa. - Vähentää terveys- ja hyvinvointiriskejä lisääviä elin- ja elämäntapoja. - Kehittää terveys- ja hyvinvointijohtamisen prosesseja ja toimintatapoja. - Uudistaa ennaltaehkäisyn käytänteitä. Tehdyn kyselyn tarkoituksena oli selvittää nykytilanne sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteista. Terveyden edistämisen rakenteilla tarkoitetaan kokonaisuutta, johon kuuluvat - hyvinvointitietoa tuottava seuranta- ja raportointijärjestelmä - poikkihallinnollista toimintaa vahvistavat johtamiskäytännöt ja johtamisen työvälineet - osaava henkilökunta - hyvät toimintakäytännöt - kaikki toimialat kattava toimeenpano-organisaatio (Hyvinvoiva ja terve kunta, THL 2010). Painopiste kyselyssä on sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen johtamisen organisoitumisessa ja kehittämiskohteiden tunnistamisessa. 2. KYSELY JA SEN SUORITTAMINEN Kysely kehitettiin vuoden 2009 aikana Kanerva-KASTE-hanketyöntekijöiden yhteistyönä samaan aikaan kun laadittiin kyselyä kuntien strategisen hyvinvointi- ja terveysjohtamisen ja sydän- ja verisuonisairauksien ehkäisyn nykytilanteesta. Kysely lähetettiin hankekoordinaattoreiden kautta sairaanhoitopiirien johtajaylilääkäreille, hallintoylihoitajille tai vastaaville henkilöille helmikuussa KYSELYYN VASTAAMINEN Hankealueella on sairaanhoitopiirejä 5, joista yksi toimii erityisvastuualueen yliopistollisena sairaalana. Vastaukset saatiin kaikista sairaanhoitopiireistä. Vastauksia oli koonnut johtajaylilääkärit, hallintoylihoitajat ja Kanerva-KASTE-hankekoordinaattorit. 4. TULOKSET Kyselyssä tiedusteltiin sairaanhoitopiirin terveyden edistämisen johtamisesta ja työryhmien ja henkilöiden tehtävistä, joille terveyden edistäminen on vastuutettu. Lisäksi kysyttiin käytössä olevista resursseista ja terveyden edistämisen rakenteiden kehittämishaasteista. Kysymykset muodostuivat seuraavasti: 1. Onko sairaanhoitopiirissä terveyden edistämisen yksikkö (kyllä/ei) 2. Onko sairaanhoitopiirissä erikseen nimetty oman organisaation sisäinen terveyden edistämisen johtoryhmä (kyllä/ei) a. keitä ryhmään kuuluu b. yksikön ja/ tai jäsenten tehtävät

4 c. kirjallinen/ sähköinen materiaali 3. Onko sairaanhoitopiirissä henkilö tai henkilöitä, joille on vastuutettu terveyden edistäminen (kyllä/ei) a. kuka/ketkä b. tehtävät c. oman työn ohella/kokoaikainen 4. Onko terveyden edistämiseen varattu budjetissa määräraha (kyllä/ei) 5. Onko sairaanhoitopiirillä terveyden edistämisen työryhmiä (shp:n vastuulla olevia, jolloin mukana voi olla myös kuntien edustajia; kyllä/ei) a. mitä ryhmiä b. kokoonpano c. tehtävät/tavoitteet 6. Mitä pitäisi tehdä sairaanhoitopiirissä terveyden edistämisen rakenteiden kehittämiseksi? Kysely suoritettiin ensimmäisen kerran ja vastaukset voivat olla puutteellisia. Niitä tarkennetaan ennen kuin uusintakysely toteutetaan. Nyt suoritetun kyselyn tulokset on koottu kolmen otsikon alle: johtaminen ja resurssit (kysymykset 1-4), työryhmät (kysymys 5) ja kehittämishaasteet (kysymys 6). 4.1 Johtaminen ja resurssit Hankealueen sairaanhoitopiireistä yhdellä on terveyden edistämisen yksikkö. Kahdessa sairaanhoitopiirissä terveyden edistäminen on vastuutettu johtajaylilääkärille ja yhdessä sekä johtajaylilääkärille että hallintoylihoitajalle. Yhdessä sairaanhoitopiirissä ollaan vastuuttamassa hallintoylihoitajalle alueellista yhteistyötä ja terveyden edistämisen prosessia. Johtajaylilääkärin nähdään kuitenkin vastaavan terveyden edistämisen kokonaisuudesta. Yhdessä sairaanhoitopiirissä työskentelee viisi ja yhdessä yksi kokoaikainen työntekijä (jäljempänä terveyden edistämisen suunnittelija). Oman työn ohessa terveyden edistämisen työtä tekevät ne henkilöt, joiden virka-/tehtäväkuviin ne on sisällytetty. Yhdessä sairaanhoitopiirissä terveyden edistäminen nähdään kuuluvan myös osaksi kunkin työyksikön perustehtävää siinä määrin kuin sitä on tarkoituksenmukaista toteuttaa. Kahden sairaanhoitopiirin terveyden edistämisen suunnittelijoiden tehtävänä on kehittää ja viedä eteenpäin terveyden edistämistyötä sairaanhoitopiirin sisällä ja tukea kuntien perusterveydenhuollossa tehtävää työtä. Lisäksi toisessa sairaanhoitopiirissä yhden työntekijän tehtäviin kuuluu sairaanhoitopiirin ja sen jäsenkuntien välisen yhteistyön kehittäminen, seudullinen ja maakunnallinen verkostoyhteistyö. Terveyden edistämisen johtoryhmä on kahdessa sairaanhoitopiirissä ja yhdessä se on suunnitteilla. Työryhmiin kuuluu pääasiassa terveydenhuollon eri alojen asiantuntijoita (kuten ravitsemuspäällikkö, fysiatri, terveyskeskuslääkäri, ylihoitaja, työsuojeluvaltuutettu) ja edustajia yhteistyökumppaneista (kuten ammattikorkeakoulu, yhtymähallitus). Tehtävänä on suunnitella terveyden edistämisen toimintaa ja koordinoida sen toteuttamista omassa organisaatiossa.

5 Materiaalia löytyy työryhmien kokoonpanosta ja tehtävistä sekä kirjallisessa että sähköisessä muodossa. Terveyden edistämiseen on vaihtelevasti varattu määrärahoja eri sairaanhoitopiireissä. Määrärahoja käytetään pääsääntöisesti koulutuksiin ja työntekijöiden henkilöstömenoihin. 4.2 Työryhmät Jokaisessa sairaanhoitopiirissä toimii terveyden edistämisen työryhmiä (kuten diabetes- ja TULPPA-työryhmä). Kolmessa sairaanhoitopiirissä on alueellinen työryhmä, jossa edustajia voi olla myös muilta hallinnonaloilta (kuten seurakunta, poliisi, oppilaitokset, järjestöt) kuin terveydenhuollosta. Yhdessä näistä kolmesta sairaanhoitopiiristä toimii myös neljän pääteeman ympärillä olevat alaryhmät, joiden toimintakausi on 1 2 vuotta kerrallaan. Työryhmien suunnitelmat/tehtävät perustuvat laajempiin, yleisesti sovittuihin strategioihin. Alueellisten työryhmien tehtävänä on myös osaltaan toteuttaa, kehittää ja koordinoida tehtävää terveyden edistämistyötä. 4.3 Kehittämishaasteet Kehittämisen osa-alueiksi nostettiin seuraavia asioita: yhteistyön kehittäminen erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä prosessi, jossa sovitaan toimijoiden tehtävät ja vastuut organisoida systemaattisesti erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja alueellisten työryhmien toiminta terveyden edistämisen johtoryhmän perustaminen, jossa mukana myös kuntien päättäjiä arvioida rakenteiden ja työryhmien toimintaa mukana olevien toimijoiden ja strategisen tavoitteen näkökulmista työryhmien työskentelytapojen ja sisältöjen kehittäminen terveyden edistämisen suunnitelman/toimintaohjelman toteuttaminen preventiotyön tukeminen ja vakiinnuttaminen kuntien perusterveydenhuollossa moniammatillisten työryhmien perustaminen kuntiin 5. JATKOTYÖSKENTELY Hankkeen yhtenä päämääränä oli yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli, jossa on sovittu toimintaperiaatteista, kuten johtaminen, koordinointi, vastuut paikallisesti, seudullisesti ja koko erityisvastuualueella. Tavoitteena oli kehittää mm. terveys- ja hyvinvointijohtamisen prosesseja ja toimintatapoja. Hankkeen aikana erityisvastuualueella on hyväksytty terveyden edistämisen toimikunnan toimintasuunnitelma. Suunnitelma sisältää kaksi toisiinsa liittyvää toimintalinjaa: 1) Terveyden edistäminen Kys-ervan organisaatiossa ja 2) Sairaanhoitopiirien rooli ja tehtävät terveyden edistämisen tukemisessa maakunnissa ja kunnissa.

6 Kanerva-KASTE-hankkeen tehtävänä on luoda pohjaa/ toimintamallia erityisvastuualueen terveyden edistämisen toimikunnan työlle. Saatujen vastausten perusteella ja erityisvastuualueellaan tehtyjen peruslinjausten pohjalta on hyvä jatkaa yhtenäisten rakenteiden kehittämistyötä hyödyntäen sairaanhoitopiirien kokemuksia terveys- ja hyvinvointijohtamisesta.