Tuottavuuden parantamisestako ratkaisu terveydenhuollon kustannus- ja työvoiman saantiongelmiin?

Transkriptio

1 Tuottavuuden parantamisestako ratkaisu terveydenhuollon kustannus- ja työvoiman saantiongelmiin? Kalevi Luoma To be or Well be IV seminaari Oulu

2 Julkisen talouden kestävyysvaje Suomen julkisessa taloudessa vallitsee kestävyysvaje: Säädetyin julkisin hoito- ja hoivavelvoittein sekä annetuin veroastein julkisen talouden alijäämä uhkaa kasvaa hallitsemattomasti seuraavien vuosikymmenien kuluessa. Tuore VM:n arvio on, että vaaditun ja vallitsevan rakenteellisen rahoitusaseman välinen ero eli kestävyysvaje yltää noin 5, 5 prosenttiin bruttokansantuotteesta, siis noin 12 mrd euroon Kestävyysvajeen taustalla on väestön ikärakenteen muutos. Suomessa vanhushuoltosuhde (yli 65v/työikäinen väestö) kohoaa 25 prosentista liki 43 prosenttiin. Ikäsidonnaisten hoito- ja hoivamenojen BKT-osuuden arvioidaan kohoavan meillä vuoden 2007 tasosta noin 6 prosenttiyksiköllä 2035 mennessä Työikäisen väestön supistumisesta ja kansantuotteen kasvun hidastumisesta seurauksena verotulojen kasvun heikkenee. 2

3 Millä keinoin kestävyysvajeesta eroon? Työuria pidentämällä. Elinaikaodotteen kasvu lisää terveitä elinvuosia. Niiden kaikkien ei tarvitse olla eläkevuosia Kansantalouden tuottavuuden kasvun edistämisellä Julkisen sektorin erityisesti hoito- ja hoivapalveluiden tuottavuuden parantamisella. Tehokkaampi kestävyysvajeen ehkäisemisessä kuin yleinen tuottavuuden nousu. Hyvinvointipalvelujen tuottavuuden kohottaminen 0,25 prosenttiyksiköllä pienentäisi kestävyysvajetta yhdellä prosenttiyksiköllä. Vastaavansuuruinen vaikutus edellyttäisi yleisen tuottavuuden 1,25 prosenttiyksikön nousua. 3

4 Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelujen työlliset Tilastokeskuksen mukaaan vuosina ja vaihtoehtolaskelmien mukaan vuoteen 2040, 1000 työllistä Tilastokeskus NYKY-laskelma Työn tuottavuus 0%/v NYKY +0,5%/v MYÖHENN 0%/v MYÖHENNYS-laskelma Työn tuottavuus +0,5%/v

5 5

6 6

7 7

8 Tuottavuusindeksi Sairaaloiden tuottavuuskehitys Yliopistosairaalat Keskussairaalat Muut sairaalat Lähde: Häkkinen, Pirjo: Sairaaloiden tuottavuuden kehitys THL 13/2009 8

9 Mutta, entä vaikuttavuus? Vuosina parantuneen vaikuttavuuden ansiosta on pystytty välttämään yli kuolemaa, kun sydäninfarktipotilaiden hoidon kustannukset kasvoivat keskimäärin 1,9 prosenttia vuodessa Sydäninfarktipotilaiden lisäelinvuosien kustannukset olivat 1200 euroa, aivoinfarktipotilailla hieman yli 2000 euroa ja lonkkamurtumapotilailla noin 4000 euroa. Kaikki nämä ovat merkittävästi alhaisemmat, kuin mitä terveystaloustieteellisissä tutkimuksessa on käytetty maksuhalukkuutena lisäelinvuosille ( $ tai ) Alueelliset erot suuria. Jos kaikkialla kustannuksissa olisi päästy matalimman sairaanhoitopiirin tasolle, sydäninfarktipotilaiden hoidossa olisi säästetty 23 miljoona euroa, eli 29 prosenttia. Aivoinfarktipotilaiden hoidossa vastaavasti 34 miljoonaa euroa, eli 22 prosenttia 9

10 Kustannustehottomuus Terveyskeskusten kustannustehottomuus v

11 Tuottavuusindeksi Terveyskeskusten tuottavuuskehitys v ,02 1,00 0,98 0,96 0,94 0,92 0,90 0,88 0,86 0,84 0, Kaikki terveyskeskukset Otoksen terveyskeskukset (perusmalli) DRG-painotetut hoitojaksot (otos) 11

12 Terveyskeskusten tuottavuuskehitys (1980=100) 110,00 100,00 90,00 80,00 70,00 60,00 50,00 12

13 Menot per asukas Kustannusten ja väestöpohjan välinen yhteys Väkiluku (logaritminen asteikko) 13

14 Kustannustehottomuus % Kustannustehokkuutta laadun kustannuksella? 20,00 18,00 16,00 14,00 12,00 10,00 8,00 6,00 4,00 2,00 0,00 0,00 0,50 1,00 1,50 2,00 2,50 3,00 3,50 4,00 4,50 Tyytyväisyysindeksi 14

15 Miten toimintaa voidaan tehostaa? Horisontaalinen integraatio: Samantyyppiset ja tasoiset organisaatiot tuottajayksiköt yhdistyvät (sairaaloiden yhdistäminen) Vertikaalinen integraatio: Organisaatiot toimivat väestövastuullisesti ja tuottavat kattavat terveydenhuollon palvelut (yhteiset hallintopalvelut, tietojärjestelmät) terveyspalveluiden painopistettä helpompi siirtää sairaalahoidosta perusterveydenhoitoon ja spesialistien klinikoille Yksikkökoon kasvattamisella horisontaalisen integraation avulla ei saada kovin merkittäviä tehokkuusetuja pelkkä horisontaalinen integraatio voi tuoda noin 1-3 % tehokkuuden lisäyksen erikoissairaanhoidossa (perusterveydenhuollossa ja vanhusten laitoshoidossa samaa luokkaa) Kansainväliset kokemukset näyttävät puoltavan koko hoitoketjun kattavien integroitujen palvelujärjestelmien luomista (integroitujen mallien käyttöönoton tehokkuushyöty voi olla % erikoissairaanhoidossa). Näkökulma on esillä myös uudessa terveydenhuoltolakiehdotuksessa. Yhteiset tietojärjestelmät (mm. sähköiset potilasasiakirjat) avainasemassa, jotta mm. vertikaalisen integraation hyödyt saadaan esiin. Tietojärjestelmien tulisi kattaa riittävän suuria alueellisia kokonaisuuksia. Lähde: Miika Linna: Optimaalinen yksikkökoko, erikoistuminen ja käytännön organisointimallit. Julkaisussa: Hyvinvointipalveluja entistä tehokkaammin 15

16 Miten perusterveydenhuollon tuottavuutta voitaisiin nostaa? Pienten terveyskeskusten väestöpohjaa kasvattamalla ( optimiväestöpohja) Keskittämällä laboratorio- ja röntgenpalveluita Tehostamalla hallintoa Työoloja kehittämällä niin, että turvattaisiin lääkärien ja hoitohenkilöstön saatavuus, vähennettäisiin sairauspoissaoloja ja henkilöstön vaihtuvuutta, Tietojärjestelmien nykyistä paremmalla yhteensovittamisella Työvoiman kohdentamisella ruuhkatilanteiden mukaan 16

17 Johtopäätöksiä Hyvinvointipalveluiden saatavuuden turvaaminen edellyttää tuottavuuden kohottamista Tarvitaan tuottavuustalkoita, kaikilla tasoilla toimintayksiköistä koko järjestelmän kehittämisen tasolle Teknologisen kehityksen suomiin mahdollisuudet on käytettävä täysimääräisesti hyväksi Resurssien suuntaamisessa on löydettävä uutta joustavuutta. Kaikkea entistä ei voida säilyttää, jos halutaan että uusiin kustannusvaikuttaviin hoitomahdollisuuksiin löytyy resursseja Terveydenhuollon rahoitus- ja ohjausjärjestelmiä on kehitettävä niin, että taloudelliset kannustimet tukevat tuottavuuden ja kustannusvaikuttavuuden edistämistä 17