ULVILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSKATSAUS 2009

ULVILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSKATSAUS 2009

2 KAAVOITUSKATSAUS 2009 Kaavoituskatsauksen (maankäyttö- ja rakennuslaki 7 ) tarkoitus on kertoa kaupungissa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. Maankäytön suunnittelu edellyttää, että kaavahankkeista tiedotetaan jo niiden alkuvaiheessa. Näin osallisilla on mahdollisuus vaikuttaa suunnitteluun alusta lähtien koko suunnitteluprosessin ajan. Kaavaa laadittaessa on riittävän aikaisessa vaiheessa laadittava kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista (maankäyttö- ja rakennuslaki 63 ). Osallistumis- ja arviointisuunnitelma laaditaan kaikista kaavoista suunnittelua aloitettaessa. Maankäytön suunnittelua hoidetaan maankäyttöosastolla, joka toimii kaupunginhallituksen alaisuudessa. Maankäyttö- ja rakennuslain 20 :n tarkoittamana kaavoittajana Ulvilassa toimii kaavoituspäällikkö Pauli Kekki. Kaavoja laativat myös kaavoitusinsinööri Matti Rope sekä kaavoitusarkkitehti Susanna Roslöf. Osaston maanmittausteknikot ovat Arto Ahokas ja Juha-Markku Erkkola. Ulla Kiviharju toimii suunnitteluavustajana ja Johanna Hirvelä teknisenä avustajana. Kartoittaja Tapio Tuominen vastaa maastomittauksista. Kaavoituskatsaus on nähtävillä kaupungin maankäyttöosastolla ja kirjastoissa. Sen on luettavissa myös kaupungin kotisivuilla osoitteessa www.ulvila.fi. Kaavoituskatsauksesta tiedotetaan Ulvilan Seudussa, kaupungin ilmoitustaululla sekä kotisivuilla. 1. SEUTUKAAVA, MAAKUNTAOHJELMA, -SUUNNITELMA JA MAAKUNTAKAAVA Satakunnan seutukaava 5 ohjaa maankäyttöä Ulvilan alueella. Seutukaava on tullut lainvoimaiseksi 4.4.2001. Satakunnan maakuntaohjelma 2007-2010 on hyväksytty maakuntavaltuustossa 4.12.2006. Ohjelma sisältää maakunnan mahdollisuuksiin ja tarpeisiin perustuvat kehittämistavoitteet, kehittämisen kannalta keskeisimmät hankkeet ja muut olennaiset toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi ja suunnitelman ohjelman rahoittamiseksi. Maakuntaohjelma laaditaan aina neljää seuraavaa vuotta varten. Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma laaditaan vuosittain ja se hyväksytään kunkin vuoden lokakuun loppuun mennessä. Maakuntasuunnitelman aikatähtäin on noin 20-30 vuotta eteenpäin. Vuonna 2003 on hyväksytty Satakunnan maakuntasuunnitelma 2030. Maakuntasuunnitelmassa osoitetaan maakunnan tavoiteltu kehitys. Siinä luodaan maakunnan pitkäntähtäimen kehittämisstrategia ja visio. Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma valmistellaan yhteistyössä valtion viranomaisten, kuntien, seutuorganisaatioiden sekä kehittämiseen osallistuvien yhteisöjen ja järjestöjen sekä muiden osallistahojen kanssa. Valtion viranomaisten on otettava toiminnassaan huomioon niin maakunta-

3 suunnitelma kuin maakuntaohjelma, edistettävä niiden toteuttamista ja arvioitava toimenpiteidensä vaikutuksia aluekehitykseen. SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVAN LAATIMINEN Satakunnan maakuntakaava laaditaan ns. kokonaismaakuntakaavana. Tämä tarkoittaa sitä, että kaavassa ovat mukana kaikki maakunnan 26 kuntaa sekä kaikki asiakokonaisuudet eli toiminnot. Satakunnassa maakuntakaavan laatimisvaiheet ovat seuraavat: Aloitusvaihe Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2003 Tavoitevaihe Satakunnan maakuntakaavan tavoiteraportti 2004 Valmisteluvaihe Valmisteluvaiheen aineiston perusselvitysten laatiminen 2005-2006 ja aineiston nähtäville asettaminen mielipiteitä varten 2007 Ehdotusvaihe Valmisteluvaiheen aineisto nähtäville/luonnos oli nähtävillä alkukesällä 2008, ehdotusvaihe 2009 Hyväksymisvaihe Maakuntahallituksen ja maakuntavaltuuston hallinnolliset hyväksymispäätökset 2009 Vahvistamisvaihe Ympäristöministeriön vahvistamispäätös 2009-10 Valmisteluvaiheen aineistoa on laadittu Satakunnan maakuntakaavan tavoitteiden sekä maankäyttö- ja rakennuslaissa maakuntakaavalle asetettujen sisältövaatimusten mukaisesti. Selvitykset on laadittu osallistuvaa ja vuorovaikutteista suunnittelumenetelmää käyttäen. Teemaraportit on lähetty maakuntakaavatoimikunnan kautta kuntiin, yhteistyöryhmien jäsenille ja muille sidosryhmille tiedoksi ja mahdollista kommentointia varten 2. YLEISKAAVOITUS 2.1. Yleistä Yleiskaavan tarkoituksena on kunnan tai sen osan yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen sekä toimintojen yhteensovittaminen. Yleiskaavassa esitellään tavoitellun kehityksen periaatteet ja osoitetaan tarpeelliset alueet yksityiskohtaisen kaavoituksen ja muun suunnittelun sekä rakentamisen ja muun maankäytön perustaksi. Ulvilan kaupungissa on koko kaupungin aluetta koskeva valtuuston vuonna 1975 hyväksymä ohjeellinen yleiskaava. Lisäksi Keskustaajaman alueelle on yleiskaavaa täydentämään ja osin sitä tarkentamaan laadittu virkistysosayleiskaava, jonka valtuusto on hyväksynyt ohjeellisena vuonna 1980. Ulvilan kaupungin yleiskaavojen uusiminen perustuu vuoden 2 000 alussa voimaan tulleeseen maankäyttö- ja rakennuslakiin, Satakunnan alueelle vuonna 2001 lainvoiman saaneeseen seutukaavaan, 1.6.2001 voimaan tulleisiin ja 1.3.2009 voimaan tulleisiin tarkistettuihin valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin, alueella voimassa oleviin yleis- ja asemakaavoihin sekä lukuisiin kau-

4 pungissa tehtyihin selvityksiin ja suunnitelmiin. Tarkoituksena on ajantasaistaa vanhat yleiskaavat. Lisäksi selvitetään uusien asunto- ja työpaikka-alueiden, maisemansuojelun ja muiden luontosuhteiden kannalta arvokkaiden alueiden sekä muiden alueiden mitoitus, aluevaraustarpeet, liikenneverkkoratkaisut ja muut keskeiset tekijät. 2.2. Ulvilan kaupungin mitoitustarkastelu ja Keskustaajaman osayleiskaava Koko kaupungin aluetta koskeva mitoitustarkastelu on tehty Keskustaajaman yleiskaavoituksen yhteydessä. Mitoitustarkastelu antaa pohjan muidenkin kunnan alueiden kehittämisratkaisuille. Koko kaupungin aluetta koskevan yleiskaavoitustyön ensimmäisenä vaiheena oli Keskustaajaman yleiskaava, jonka valtuusto hyväksyi oikeusvaikutteisena 10.10.2005 89. Yleiskaava on saanut lainvoiman 21.6.2007. 2.3. Muiden alueiden yleiskaavoitus Keskustaajaman ulkopuolisten alueiden yleiskaavoituksen oli tarkoitus tapahtua vaiheittain, taajama kerrallaan Oikeusvaikutteiset yleiskaavat ovat voimassa Suosmeren alueella ja Leineperin taajamassa. Kaasmarkun yleiskaavoitus (karttaliite 1) on aloitettu vuonna 2007 laaditulla luontoinventoinnilla. Vuoden 2008 aikana suoritetaan rakennusinventointi ja aloitettiin varsinainen yleiskaavan laadinta. Yleiskaavoitus keskeytettiin määrärahojen karsinnan vuoksi. Työtä jatketaan ja se valmistuu vuonna 2010 Harjunpään keskustan sekä muun kaupungin alueen yleiskaavoitus keskeytetään määrärahojen puutteen vuoksi. Työtä jatketaan, kun siihen saadaan määrärahat. 3. MAANHANKINTA Lähtökohtana on, että Ulvilan kaupunki kaavoittaa vain omistamiaan maita. Tämän vuoksi maanhankinnalla on ratkaiseva ja välitön vaikutus kaavoituksen lähtökohtiin, tavoitteisiin, sisältöön ja toteuttamiseen. Ulvilan kaupunki on hankkinut Keskustaajamasta, sekä Kokemäenjoen länsiettä itäpuolelta runsaasti raakamaata pientalorakentamiseen. Yritystoimintaan maata on hankittu runsaasti Pitkärannan ja Valtavainion kaupunginosista, ns. Kettumetsän yrityspuiston alueelta. Vuodesta 2005 lähtien raakamaata on hankittu yli 220 ha Pitkäjänteisen ja suunnitelmallisen kaupungin kehittämisen edellytyksenä on, että kaavoitettavaa raakamaata on kaupungin omistuksessa aina vähintään 5-

5 10 vuoden tarpeita varten. Kaupungin raakamaan omistus on tällä hetkellä määrällisesti riittävä, mutta kauppoja voidaan edelleen tehdä kaupungin kannalta strategisesti tärkeiltä alueilta. 4. KAAVARUNKO/YLEISSUUNNITELMA Pitkärannan ja Valtavainion kaupunginosien kaavoitus aloitettiin yleissuunnitelman ja kaavarungon laatimisella. Sillä saatiin aikaan alueen yleispiirteinen perusratkaisu asemakaavojen pohjaksi ja ratkaistiin kokonaisvaltaisesti katujen, puistojen ja rakennettavien alueiden sijainti alueella sekä niiden yhteensovittaminen kaavataloudellisesti mahdollisimman edullisesti. Suunnitteluun yhdistettiin alueen alustava kunnallistekniikan suunnittelu. Kaavarunko valmistui 14.6.2007 ja sen nähtävilläpidosta ilmoitettiin 30.8.2007. Pitkärannan ja Valtavainion kaavarunko on alueen edelleen asteittaisen jatkuvan asemakaavoituksen pohjana. 5. ASEMAKAAVOITUS Asemakaavoituksella pyritään täydentämään ja tiivistämään olevaa yhdyskuntarakennetta. Asemakaavoitusta suoritetaan yleiskaavan mukaisesti vaiheittain kaupungin kehittämistarpeiden mukaisesti. Kaikissa asemakaavoissa laaditaan ensin osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja ilmoitetaan alueen asemakaavoituksen vireille tulosta. Alueelle laaditaan ensin asemakaavaluonnos tai -luonnoksia, joista kuullaan osallisia ja he voivat esittää luonnoksista kysymyksiä ja mielipiteitä joko suullisesti tai kirjallisesti. Saatujen mielipiteiden pohjalta laaditaan asemakaavaehdotus, joka asetetaan nähtäville MRL:n 65 :n edellyttämällä tavalla. Lopullinen asemakaavaehdotus saatetaan kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi. Asemakaavan laatimisen yhteydessä neuvotellaan tarpeellisessa määrin eri viranomaisten ja kaupungin hallintokuntien kanssa sekä pyydetään tarvittaessa lausuntoja. 5.1 Voimaan tulleet asemakaavat vuosina 2008-2009 Pitkärannan yritysalue I (korttelit 879-881, 884 ja 887 sekä lähivirkistys- ja katualueet, kuulutus Ulvilan Seudussa 9.10.2008) Valtavainion yritysalue I (korttelit 901-903 sekä suojaviher- ja katualueet, kuulutus 9.10.2009) Pitkärannan asuntoalue I (korttelit 810-845 sekä virkistys- ja katualueet, kuulutus 16.10.2008

6 Palovainio (korttelit 445-451 sekä lähivirkistys- ja katualueet, kuulutus 17.4.2008) Keskusta-Suurpää (korttelit 112, 113 ja 124 sekä puisto-ja katualuetta, kuulutus 12.6.2008 Hannula (kortteli 180 sekä puistoaluetta, kuulutus 4.1.2008) Harjunpää (korttelit 2, 3, 10-11 sekä katualue, kuulutus 9.10.2008) Mukulamäki (kortteli 44, kuulutus 4.6.2009) Suosmeren yleiskaava (loppuosa/ KHO, kuulutus 19.3.2009) Pitkäranta yritysalue II (korttelit 844, 845, 875, 876, 881, 882, 883 ja 885, kuulutus 9.7.2009) Hormisto (korttelit 701-712, osa kortteleita 713 ja 714 sekä puisto-, lähivirkistys-, maatalous- ja katualueita, kuulutus 8.10.2009) 5.2 Siltatien, Kiltatien ja Välskärintien risteysalueen asemakaavan muutos (karttaliite 2, kohde 1) Aloitetaan liikenneympyrän mahdollistavan asemakaavanmuutoksen laadinta Kiltatien ja Siltatien kohdalla Kellarimäen kaupunginosassa (20). Siltatien iikenneympyrään liitetään myös Välskärintie Pappilanlammen kaupunginosassa (17). Asemakaavan muutos kuulutetaan vireille ja laaditaan osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Tämän jälkeen laaditaan asemakaavaluonnos ja se asetetaan nähtäville. Tavoitteena on saada asemakaavaehdotus julkisesti nähtäville ja asemakaava hyväksytyksi valtuustossa vuoden 2010 aikana. 5.3 Keskusta-Suurpään asemakaava, kortteli 132 (karttaliite 2, kohde 2) Alue on yleiskaavassa osoitettu merkinnällä AK-4/AP eli alueelle voidaan kaavoittaa enintään nelikerroksisia kerrostaloja ja/tai asuinpientaloja. Alueen toteutustapa on ratkaistu ja tarkoituksena on saada asemakaava luonnoksena nähtäville vuodenvaihteen 2009-2010 aikoihin ja ehdotuksena julkisesti nähtäville keväällä 2010. 5.4 Harjunpään asemakaavan ideointi ja muutos, kortteli 17, rivitaloalue (karttaliite 2, kohde 3) Asemakaavan muutoksen tarkoituksena on ideoida korttelin toteutus pienipiirteisinä rivitalotontteina ja muuttaa asemakaava ideoinnin mukaiseksi. Asemakaavan muutos kuulutetaan vireille ja laaditaan osallistumis- ja arviointisuunnitelma vuoden 2010 aikana. Tämän jälkeen laaditaan asemakaavaluonnos ja se asetetaan nähtäville. Tavoitteena on saada asemakaavaehdotus julkisesti nähtäville ja asemakaava hyväksytyksi valtuustossa vuoden 2011 aikana.

7 5.5 Pitkärannan asuntoalueen II vaihe (tila Koskinen RN:o 2:315 heti Rantalan asemakaava-alueen kaakkoispuolella, karttaliite 2, kohde 4) Tarkoituksena on laatia alueelle rivitaloasemakaava. Asemakaava kuulutetaan vireille ja laaditaan osallistumis- ja arviointisuunnitelma vuoden 2010 aikana. Tämän jälkeen laaditaan asemakaavaluonnos ja se asetetaan nähtäville. Tavoitteena on saada asemakaavaehdotus julkisesti nähtäville ja asemakaava hyväksytyksi valtuustossa vuoden 2011 aikana. 5.6 Palusjärven rantakaava Palusjärven ranta-asemakaava on kuulutettu uuden maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti vireille 8.10.2007. Ranta-asemakaava on ollut ehdotuksena nähtävillä ja se tulee valtuustokäsittelyyn vuoden 2009 lopulla. Rantaasemakaavaa laatii maanomistajien toimeksiannosta Ympäristönsuunnittelu Oy Tampereelta. 5.7 Kettumetsän, Hormiston ja Pitkärannan asuinalueen I vaiheen asemakaavan rakentamistapaohjeet Ennen uusien asemakaava-alueiden toteuttamista niille laaditaan rakentamistapaohjeet. Niiden tarkoituksena on hyvän, tasapainoisen ja riittävän yhtenäisen asuinalueen tai yritystoiminnan alueen aikaansaaminen. Vähäiset asemakaavan muutokset Yksityisten suunnittelemat rakennushankkeet edellyttävät usein asemakaavan muuttamista. Vuosittain tulee vireille joitakin yksityisten hakemia asemakaavan muutoksia. Niiden vireilletulosta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta kuulutetaan maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämällä tavalla kaupungin ilmoitustaululla, Ulvilan Seutu -nimisessä sanomalehdessä sekä Internetissä. Yksityisen hakemasta kaavanmuutoksesta kaupunki perii kaavan laatimisesta ja käsittelystä aiheutuvat kustannukset maankäyttö- ja rakennuslain 59 :n perusteella. Asumiseen varattujen tonttien riittävyys Ulvilan keskustaajamassa on kaupungin omistamia, valmiiksi kaavoitettuja asemakaavatontteja kaikenlaisiin asumismuotoihin. Raakamaata on hankittu niin, että lisäkaavoituksella tontteja on kaavoitettavissa noin kymmenen vuoden tarpeisiin. Pientalotontteja on myös Harjunpäässä, Kaasmarkussa, Leineperissä, Koskissa ja Molkkarinmäessä. Kaasmarkussa rakentamisalueita saadaan lisää parhaillaan käynnissä olevalla yleiskaavoituksella. Yleis- ja asemakaavoituksen pohjaksi suoritetut inventoinnit Keskustaajaman alueella, Kaasmarkussa ja Suosmeressä on tehty rakennusja luontoinventoinnit, Harjunpäässä rakennusinventointi.

8 Inventoinnit toimivat sekä yleiskaavoituksen että asemakaavoituksen pohjana. KAAVOITUSOHJELMA 2009-2015 Tavoitteena on, että kaiken aikaa on tarjolla tontteja yritystoimintaan Kettumetsän yrityspuiston alueella ja asuintontteja erilaisiin asumismuotoihin Keskustaajamassa molemmin puolin Kokemäenjokea sekä eri puolilla kaupunkia. (luettelossa on tällä hetkellä tiedossa olevat tärkeimmät työt ja lähtökohtana aikataulussa on nykyinen henkilöstö) Vuosi 2009 Vuosi 2010 Vuosi 2011 Siltatien kiertoliittymän kaavanmuutos alkaa Suurpään kortteli 132, ideasuunnitelman teko valmistuu ja asemakaava tulee luonnoksena nähtäville Rakentamistapaohjeet: Kettumetsä, valmis Rakentamistapaohjeet: Hormisto, valmis Siltatien kiertoliittymän asemakaava valmis Suurpään korttelin 132, asemakaava valmis Harjunpään asemakaavan ideointi ja muutos alkaa, Tuohiniemen alue Pitkärannan asemakaavoitus II vaihe ( Kauko Koskisen alue ) asemakaavoitus alkaa Kaasmarkun yleiskaava jatkuu ja valmistuu Rakentamistapaohjeet, Pitkäranta asuinalueet, valmis Kaasmarkun asemakaava aloitetaan ( Prehtin-Simulan-Laineen alue ) Harjunpään asemakaavan ideointi ja muutos valmis, Tuohiniemen alue Pitkärannan asemakaavoitus, II vaihe ( Kauko Koskisen alue ) asemakaava valmistuu

9 Kettumetsän yrityspuiston asemakaavoitus, II vaihe (korttelin 876 länsipuoli), asemakaavoitus alkaa Ravanin jatkoalueen yleiskaavan muutos ja kaavarunkotyö aloitetaan Vuosi 2012 Harjunpää Korttelin 35 Y-tontin muutos asumiseen, työ alkaa Kaasmarkun asemakaava ( Prehtin-Simulan-Laineen alue ) valmistuu Harjunpään asemakaava, Ala-Tuorin alue, aloitus, luontoselvitys, Kellarimäen alueen ideasuunnitelman laatiminen alkaa Kirkkojuovan asemakaavoitus alkaa (Siltasen perikunnan maat). Kettumetsän yrityspuiston asemakaavoitus, II vaihe (korttelin 876 länsipuoli), asemakaava valmis Ravanin jatkoalueen yleiskaavan muutos ja kaavarunko jatkuu Vuosi 2013 Ravanin jatkoalueen yleiskaavan muutos ja kaavarunko valmis Kirkkojuovan asemakaavoitus valmis (Siltasen perikunnan maat). Harjunpää Korttelin 35 Y-tontin muutos asumiseen, työ valmis Harjunpään asemakaava, Ala-Tuorin alue, työ jatkuu Kellarimäen ideasuunnitelma valmis ja asemakaavoitus alkaa Kettumetsän yrityspuiston asemakaavoitus, III vaihe, laajennus etelään alkaa (FK-radan suunta) Vuosi 2014 Ravanin jatkoalueen asemakaavoitus, I vaihe alkaa Harjunpään asemakaava, Ala-Tuorin alue, kaava valmis Kettumetsän yrityspuiston laajennus etelään FK-radan suuntaan (III vaihe) valmis Palovainio, Kanervakujan ja Toivolantien vaikutuspiirin ja lähialu-

10 eiden asemakaavoitus alkaa Kellarimäen asemakaava valmis Vuosi 2015- Ravanin jatkoalueen I vaiheen asemakaava valmis Palovainio, Kanervakujan ja Toivolantien vaikutuspiirin ja lähialueiden asemakaava valmis Pitkärannan asuinalueen III vaiheen asemakaava alkaa (laajennnus etelään) Kettumetsän yrityspuiston IV vaihe alkaa, laajennus pohjoiseen Snällströmin ja Mika Koskisen alueille, Keskustaajaman yleiskaavan tarkistus alkaa Ravanin jatkoalueen asemakaava, II vaihe, alkaa Edellä mainittuihin suunnitelmiin liittyvää materiaalia on nähtävillä Ulvilan kaupungin maankäyttöosastolla. Lisätietoja antavat: Kaavoituspäällikkö Pauli Kekki, puh. 677 4622 tai 0400-13 4622 Sähköposti: pauli.kekki@ulvila.fi Kaavoitusarkkitehti Susanna Roslöf, p. 677 4718 Sähköposti: susanna.roslof@ulvila.fi Kaavoitusinsinööri Matti Rope, puh. 677 4623 Sähköposti: matti.rope@ulvila.fi Ulvilassa 2.11.2009 KAUPUNGINHALLITUS