ULVILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSKATSAUS 2010

Transkriptio

1 ULVILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSKATSAUS 2010

2 2 KAAVOITUSKATSAUS 2010 Kaavoituskatsauksen (maankäyttö- ja rakennuslaki 7 ) tarkoitus on kertoa kaupungissa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. Maankäytön suunnittelu edellyttää, että kaavahankkeista tiedotetaan jo niiden alkuvaiheessa. Näin osallisilla on mahdollisuus vaikuttaa suunnitteluun alusta lähtien koko suunnitteluprosessin ajan. Kaavaa laadittaessa on riittävän aikaisessa vaiheessa laadittava kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista (maankäyttö- ja rakennuslaki 63 ). Osallistumis- ja arviointisuunnitelma laaditaan kaikista kaavoista suunnittelua aloitettaessa. Maankäytön suunnittelua hoidetaan maankäyttöosastolla, joka toimii kaupunginhallituksen alaisuudessa. Maankäyttö- ja rakennuslain 20 :n tarkoittamana kaavoittajana Ulvilassa toimii kaavoituspäällikkö Pauli Kekki. Kaavoja laatii myös kaavoituspäällikön sijainen, kaavoitusarkkitehti Susanna Roslöf. Osaston maanmittausteknikot ovat Arto Ahokas ja Juha-Markku Erkkola. Ulla Kiviharju toimii suunnitteluavustajana ja Johanna Hirvelä teknisenä avustajana. Kartoittaja Tapio Tuominen vastaa maastomittauksista. Kaavoituskatsaus on nähtävillä kaupungin maankäyttöosastolla ja kirjastoissa. Sen on luettavissa myös kaupungin kotisivuilla osoitteessa Kaavoituskatsauksesta tiedotetaan Ulvilan Seudussa, kaupungin ilmoitustaululla sekä kotisivuilla. 1. SEUTUKAAVA, MAAKUNTASUUNNITELMA, -OHJELMA JA MAAKUNTAKAAVA Maakunnan suunnittelu on maakunnan liiton tehtävä. Maakunnan johtava suunnitteluasiakirja on maakuntasuunnitelma. Sitä tukevat maakuntaohjelma ja maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma sekä maakuntakaava. Maakuntasuunnitelmassa osoitetaan maakunnan tavoiteltu kehitys vuotta eteenpäin. Siinä luodaan maakuntastrategia, joka on maakunnan pitkän tähtäyksen päämäärien ja tavoitteiden määrittämistä sekä niiden saavuttamiseksi tarvittavien strategisten toimenpiteiden valintaa, toteuttamista ja aikaansaadun toiminnan seurantaa. Satakunnan maakuntasuunnitelma 2030 Karhun kämmen lyö luotaa tulevaisuutta. Siinä on määritelty seuraavat kehittämisen painopisteet: -Satakunta hyvinvoinnin kärkialueena -Ympäristö ja aluerakenne kehittämisen perustana -Elinvoimainen maaseutu hyvän aluekehityksen takaajana -Vireä yritystoiminta kilpailukyvyn ehtona -Innovaatio- ja osaamisjärjestelmä elinkeinoelämän kehittämisen tukena

3 3 Satakunnan maakuntaohjelma (A297) hyväksyttiin maakuntavaltuustossa Maakuntaohjelma on maakunnan kehittämisen perusasiakirja, johon kootaan yhteen: -kehittämistyön keskeiset tavoitteet -painopisteet -merkittävimmät toimenpide-esitykset -toteuttamisresurssit Ohjelma perustuu maakunnalliseen tahdonmuodostukseen ja laajaan viranomaisyhteistyöhön. Maakuntaohjelman keskeinen tehtävä on yhteen sovittaa maakuntaan kohdistuva muiden viranomaisten ja organisaatioiden laatima ohjelma- ja kehittämistyö niin, että ne osaltaan toteuttavat maakuntaohjelmaa. Satakunnan ensimmäinen kokonaismaakuntakaava hyväksyttiin maakuntavaltuustossa , 20. Maakuntakaava on toimitettu ympäristöministeriöön vahvistettavaksi. Vahvistus tapahtunee vuoden 2011 aikana. Tällöin Satakunnan seutukaava 5 ja muut maakunnan alueella olevat seutukaavojen osat kumoutuvat. Siihen asti kunnes maakuntakaava vahvistetaan ja määrätään noudatettavaksi, kuntakaavoitusta ohjaavana maakunnallisena kaavana on edelleen voimassa Satakunnan seutukaava 5, joka on saanut lainvoiman (KHO) ja joka on nyt voimassa maankäyttö- ja rakennuslain mukaisena maakuntakaavana ja sillä on maakuntakaavan oikeusvaikutukset. Maakuntakaavoituksen seuraavat vaiheet tulevat olemaan vaihekaavojen laadinta sekä analyysi- ja toimintamallien kehittäminen tukemaan maakuntakaavan käytäntöön soveltamista. Satakunnan maakuntakaava on laadittu ns. kokonaismaakuntakaavana. Tämä tarkoittaa sitä, että kaavassa ovat mukana kaikki maakunnan 26 kuntaa sekä kaikki asiakokonaisuudet eli toiminnot. 2. YLEISKAAVOITUS 2.1. Yleistä Yleiskaavan tarkoituksena on kunnan tai sen osan yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen sekä toimintojen yhteensovittaminen. Yleiskaavassa esitellään tavoitellun kehityksen periaatteet ja osoitetaan tarpeelliset alueet yksityiskohtaisen kaavoituksen ja muun suunnittelun sekä rakentamisen ja muun maankäytön perustaksi. Ulvilan kaupungissa on koko kaupungin aluetta koskeva valtuuston vuonna 1975 hyväksymä ohjeellinen yleiskaava. Tällä yleiskaavalla ei ole juridista merkitystä. Lisäksi Keskustaajaman alueelle on yleiskaavaa täydentämään ja osin sitä tarkentamaan laadittu virkistysosayleiskaava, jonka valtuusto on hyväksynyt ohjeellisena vuonna 1980.

4 4 Ulvilan kaupungin yleiskaavojen uusiminen perustuu vuoden alussa voimaan tulleeseen maankäyttö- ja rakennuslakiin, Satakunnan alueelle vuonna 2001 lainvoiman saaneeseen seutukaavaan, voimaan tulleisiin ja voimaan tulleisiin tarkistettuihin valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin, alueella voimassa oleviin yleis- ja asemakaavoihin sekä lukuisiin kaupungissa tehtyihin selvityksiin ja suunnitelmiin. Tarkoituksena on ajantasaistaa vanhat yleiskaavat. Lisäksi selvitetään uusien asunto- ja työpaikka-alueiden, maisemansuojelun ja muiden luontosuhteiden kannalta arvokkaiden alueiden sekä muiden alueiden mitoitus, aluevaraustarpeet, liikenneverkkoratkaisut ja muut keskeiset tekijät Ulvilan kaupungin mitoitustarkastelu ja Keskustaajaman osayleiskaava Koko kaupungin aluetta koskeva mitoitustarkastelu on tehty Keskustaajaman yleiskaavoituksen yhteydessä. Mitoitustarkastelu antaa pohjan muidenkin kunnan alueiden kehittämisratkaisuille. Koko kaupungin aluetta koskevan yleiskaavoitustyön ensimmäisenä vaiheena oli Keskustaajaman yleiskaava, jonka valtuusto hyväksyi oikeusvaikutteisena Yleiskaava on saanut lainvoiman Muiden alueiden yleiskaavoitus Keskustaajaman ulkopuolisten alueiden yleiskaavoituksen oli tarkoitus tapahtua vaiheittain, taajama kerrallaan Oikeusvaikutteiset yleiskaavat ovat voimassa Suosmeren alueella ja Leineperin taajamassa. Kaasmarkun yleiskaavoitus (karttaliite 1) on aloitettu vuonna 2007 laaditulla luontoinventoinnilla. Vuoden 2008 aikana suoritetaan rakennusinventointi ja aloitettiin varsinainen yleiskaavan laadinta. Yleiskaavoitus keskeytettiin määrärahojen karsinnan vuoksi. Työtä jatketaan ja se valmistuu vuonna Viivästystä työn loppuvaiheessa aiheutti laadittu, viranomaisten edellyttämä, arkeologinen selvitys. Harjunpään keskustan sekä muun kaupungin alueen yleiskaavoitus on keskeytetty määrärahojen puutteen vuoksi. 3. MAANHANKINTA Lähtökohtana on, että Ulvilan kaupunki kaavoittaa laajemmin vain omistamiaan maita. Tämän vuoksi maanhankinnalla on ratkaiseva ja välitön vaikutus kaavoituksen lähtökohtiin, tavoitteisiin, sisältöön ja toteuttamiseen. Ulvilan kaupunki on hankkinut Keskustaajamasta, sekä Kokemäenjoen länsiettä itäpuolelta runsaasti raakamaata pientalorakentamiseen. Yritystoimintaan maata on hankittu runsaasti Pitkärannan ja Valtavainion kaupunginosista, ns.

5 5 Kettumetsän yrityspuiston alueelta. Vuodesta 2005 lähtien raakamaata on hankittu yli 220 ha. Pitkäjänteisen ja suunnitelmallisen kaupungin kehittämisen edellytyksenä on, että kaavoitettavaa raakamaata on kaupungin omistuksessa aina vähintään 5-10 vuoden tarpeita varten. Kaupungin raakamaan omistus on tällä hetkellä määrällisesti riittävä, mutta kauppoja on edelleen tehtävä kaupungin kannalta strategisesti tärkeiltä alueilta. Yksityisten omistamia maita kaavoitetaan, kun kyse on vähäisestä asemakaavasta tai asemakaavan muutoksesta ja sen johdosta ei aiheudu kaupungille kustannuksia esim. katujen tai virkistysalueiden rakentamisen muodossa. Kaavanmuutos- ja sen käsittelykustannukset peritään maanomistajalta. Mikäli kaavassa osoitetaan uusia katuja tai virkistysalueista, niiden luovuttamisesta kaupungille ja rakentamisesta sovitaan maanomistajan kanssa kaavoitussopimuksella. 4. KAAVARUNKO/YLEISSUUNNITELMA Pitkärannan ja Valtavainion kaupunginosien kaavoitus aloitettiin yleissuunnitelman ja kaavarungon laatimisella. Sillä saatiin aikaan alueen yleispiirteinen perusratkaisu asemakaavojen pohjaksi ja ratkaistiin kokonaisvaltaisesti katujen, puistojen ja rakennettavien alueiden sijainti alueella sekä niiden yhteensovittaminen kaavataloudellisesti mahdollisimman edullisesti. Suunnitteluun yhdistettiin alueen alustava kunnallistekniikan suunnittelu. Kaavarunko valmistui ja sen nähtävilläpidosta ilmoitettiin Pitkärannan ja Valtavainion kaavarunko toimii alueen asteittain jatkuvan asemakaavoituksen pohjana. 5. ASEMAKAAVOITUS Asemakaavoituksella pyritään täydentämään ja tiivistämään olevaa yhdyskuntarakennetta. Asemakaavoitusta suoritetaan yleiskaavan mukaisesti vaiheittain kaupungin kehittämistarpeiden mukaisesti. Kaikissa asemakaavoissa laaditaan ensin osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja ilmoitetaan alueen asemakaavoituksen vireille tulosta. Alueelle laaditaan ensin asemakaavaluonnos tai -luonnoksia, joista kuullaan osallisia ja he voivat esittää luonnoksista kysymyksiä ja mielipiteitä joko suullisesti tai kirjallisesti. Saatujen mielipiteiden pohjalta laaditaan asemakaavaehdotus, joka asetetaan nähtäville MRL:n 65 :n edellyttämällä tavalla. Lopullinen asemakaavaehdotus saatetaan kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi. Asemakaavan laatimisen yhteydessä neuvotellaan tarpeellisessa määrin eri

6 6 viranomaisten ja kaupungin hallintokuntien kanssa sekä pyydetään tarvittaessa lausuntoja. 5.1 Voimaan tulleet asemakaavat vuosina Valtavainion yritysalue I (korttelit sekä suojaviher- ja katualueet, kuulutus ) Mukulamäki (kortteli 44, kuulutus ) Suosmeren yleiskaava (loppuosa/ KHO, kuulutus ) Pitkäranta yritysalue II (korttelit 844, 845, 875, 876, 881, 882, 883 ja 885, kuulutus ) Hormisto (korttelit , osa kortteleita 713 ja 714 sekä puisto-, lähivirkistys-, maatalous- ja katualueita, kuulutus ) Palusjärven ranta-asemakaava, korttelit 1-29, (US ) Suurpään asemakaava, korttelit 132 ja 127 sekä virkistys- ja katualueet (US ) 5.2 Harjunpään asemakaavan muutos, kortteli 17, rivitaloalue (karttaliite 2, kohde 1) Asemakaavan muutoksen tarkoituksena on ideoida korttelin toteutus pienipiirteisinä rivitalotontteina ja muuttaa asemakaava ideoinnin mukaiseksi. Asemakaavan muutoksen vireilletulosta on ilmoitettu ja tiedotettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä olosta. Tämän jälkeen laaditaan asemakaavaluonnos ja se asetetaan nähtäville. Tavoitteena on saada asemakaavaehdotus julkisesti nähtäville ja asemakaava hyväksytyksi valtuustossa vuoden 2012 aikana. 5.3 Harjunpään asemakaavan muutos, korttelit 2, 11 ja 11a (karttaliite 2, kohde 2) Asemakaavan muutoksen päätarkoitus on lisätä korttelin 2 tontin 11 (kallioluolasto) käyttötarkoitusmahdollisuuksia. Luolastossa sallittaisiin aiemman käyttötarkoitusmerkinnän lisäksi myös varastointi ja yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten rakentaminen. Lisäksi asemakaavan muutoksella siirretään Vannekujan päästä Kivipellontielle johtavan kevyenliikenteen yhteyden sijainti turvallisempaan ja tarkoituksenmukaisempaan paikkaan. Tällöin Harjunpään asemakaava-alue laajenee vähän. Asemakaavan muutoksen vireilletulosta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta on ilmoitettu Asemakaavaluonnos on ollut nähtävänä välisenä aikana. Tavoitteena on asemakaavan hyväksyminen vuoden 2011 aikana. 5.4 Palonpään asemakaavan muutos, osa korttelia 313 (karttaliite 2, kohde 3)

7 7 Asemakaavan muutoksen tarkoituksena on muuttaa entinen kasvitarharakennusten korttelialue erillispientalojen korttelialueeksi. Asemakaavan muutoksen vireilletulosta on ilmoitettu ja tiedotettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä olosta. Asemakaavaluonnos on ollut nähtävänä välisenä aikana. Kaava on tarkoitus saada hyväksytyksi vuoden 2011 aikana. 5.5 Rantalan asemakaavan laajennus luoteeseen tiloille Töyräs RN:o 4:15 Friitalan kylässä ja Sivula RN:o 1:35 Rantalan kylässä (karttaliite 2, kohde 4) Asemakaavan laatimisen tarkoituksena on laajentaa Rantalan asemakaavaaluetta luoteeseen oikeusvaikutteisen yleiskaavan mukaisesti enintään kolmekerroksisten kerrostalojen alueena. Alueelle on laadittu Ulvilan kaavoituslautakunnan hyväksymä alueen toteuttamistapaa kuvaava havainnepiirros, jonka mukaan alueen asemakaavoitusta todennäköisesti jatketaan. On mahdollista, että kaavoitettava alue laajenee suunnitellusta luoteeseen. Asemakaavan vireilletulosta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ilmoitetaan vuoden 2010 aikana ja kaava on tarkoitus saada valtuustoon hyväksyttäväksi v Siltatien, Kiltatien ja Välskärintien risteysalueen asemakaavan muutos (karttaliite 2, kohde 5) Liikenneympyrän rakentamisen mahdollistavan asemakaavanmuutoksen laadinta Kiltatien ja Siltatien kohdalla Kellarimäen kaupunginosassa (20) on aloitettu. Siltatien liikenneympyrään liitetään myös Välskärintie Pappilanlammen kaupunginosassa (17). Asemakaavan muutoksen vireilletulosta on ilmoitettu Samalla on tiedotettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä olosta. Tämän jälkeen laaditaan asemakaavaluonnos ja se asetetaan nähtäville. Tavoitteena on saada asemakaavaehdotus julkisesti nähtäville ja asemakaava hyväksytyksi valtuustossa vuoden 2011 aikana. Ympyrän katusuunnitelma laaditaan vuonna 2012 ja ympyrä toteutetaan v Pitkärannan asuntoalueen II vaihe (tila Koskinen RN:o 2:315 Rantalan asemakaava-alueen kaakkoispuolella, karttaliite 2, kohde 6) Tarkoituksena on laatia alueelle rivitaloasemakaava. Asemakaavan vireilletulosta ilmoitetaan ja laaditaan osallistumis- ja arviointisuunnitelma vuoden 2011 aikana. Tämän jälkeen laaditaan asemakaavaluonnos, joka asetetaan nähtäville. Tavoitteena on saada asemakaavaehdotus julkisesti nähtäville ja asemakaava hyväksytyksi valtuustossa viimeistään vuoden 2013 aikana, jolloin alueen kunnallistekniikan rakentamiseen aikaisintaan päästään. Vähäiset asemakaavan muutokset Yksityisten suunnittelemat rakennushankkeet edellyttävät usein asemakaavan muuttamista. Vuosittain tulee vireille muutamia yksityisten hakemia vähäisiä asemakaavan muutoksia. Niiden vireilletulosta sekä osallistumis- ja arviointi-

8 8 suunnitelmasta ilmoitetaan maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämällä tavalla kaupungin ilmoitustaululla, Ulvilan Seutu -nimisessä sanomalehdessä sekä Internetissä. Yksityisen hakemasta kaavanmuutoksesta kaupunki perii kaavan laatimisesta ja käsittelystä aiheutuvat kustannukset maankäyttö- ja rakennuslain 59 :n perusteella. Asumiseen varattujen tonttien riittävyys Ulvilan keskustaajamassa on kaupungin omistamia, valmiiksi kaavoitettuja asemakaavatontteja kaikenlaisiin asumismuotoihin. Raakamaata on hankittu niin, että lisäkaavoituksella tontteja on kaavoitettavissa noin kymmenen vuoden tarpeisiin. Pientalotontteja on myös Leineperissä, Koskissa ja Molkkarinmäessä. Kaasmarkussa ja Harjunpäässä omakotitontit ovat loppumassa. Kaasmarkussa rakentamisalueita saadaan lisää parhaillaan käynnissä olevalla yleiskaavoituksella. Harjunpäässä seuraavana uutena erillispientaloalueena tullaan kaavoittamaan Kullaantien ja urheilukentän eteläpuolinen metsäalue. Työ on tarkoitus aloittaa vuonna Yleis- ja asemakaavoituksen pohjaksi suoritetut inventoinnit Keskustaajaman alueella, Kaasmarkussa ja Suosmeressä on tehty rakennusja luontoinventoinnit, Harjunpäässä rakennusinventointi. Inventoinnit toimivat sekä yleiskaavoituksen että asemakaavoituksen pohjana. KAAVOITUSOHJELMA Kaavoitusohjelman tavoitteena on, että kaiken aikaa on tarjolla tontteja yritystoimintaan Kettumetsän yrityspuiston alueella ja Kullaalla sekä asuintontteja erilaisiin asumismuotoihin Keskustaajamassa, molemmin puolin Kokemäenjokea sekä eri puolilla kaupunkia. (luettelossa on tällä hetkellä tiedossa olevat tärkeimmät työt ja lähtökohtana aikataulussa on nykyinen henkilöstö) Vuosi 2010 Suurpään kortteli 132 ja 127, asemakaava valmis Harjunpään asemakaavan ideointi ja muutos alkaa, Tuohiniemen alue Palonpään asemakaavan muutos alkaa, kortteli 313 Karvinen Kaasmarkun yleiskaava jatkuu

9 9 Harjunpään asemakaavan muutos, korttelit 2, 11 ja 11 a. Työ alkaa Rantalan asemakaavan laajennus, Aavasen alue. Työ alkaa. Vuosi 2011 Harjunpään asemakaavan muutos, korttelit 2, 11 ja 11 a. Työ valmis Kaasmarkun yleiskaava valmis Siltatien kiertoliittymän asemakaava jatkuu Palonpään asemakaavan muutos, kortteli 313 Karvinen, valmis Pitkärannan asemakaavoitus, II vaihe ( Kauko Koskisen alue ) asemakaavoitus alkaa Harjunpään asemakaavan ideointi ja muutos jatkuu, Tuohiniemen alue Rantalan asemakaavan laajennus, Aavasen alue. Työ valmis. Vuosi 2012 Kettumetsän asemakaavan muutos, Rimukankaantien poistaminen ja Mäntykankaantien jatkaminen Järvikyläntielle. Järvikyläntien puoleisen korttelinrajan siirto maanmittaustoimituksen mukaiseksi. Työ alkaa. Pitkärannan asemakaavoitus, II vaihe ( Kauko Koskisen alue ) asemakaavoitus jatkuu Siltatien kiertoliittymän asemakaava valmis Kaasmarkun asemakaava ( Prehtin-Simulan-Laineen alue ) alkaa Harjunpään asemakaavan ideointi ja muutos valmis, Tuohiniemen alue Harjunpään asemakaava, Ala-Tuorin alue, työ alkaa Vuosi 2013 Kettumetsän asemakaavan muutos, Rimukankaantien poistaminen ja Mäntykankaantien jatkaminen Järvikyläntielle. Järvikyläntien puoleisen korttelinrajan siirto maanmittaustoimituksen mukaiseksi. Työ valmis.

10 10 Pitkärannan asemakaavoitus, II vaihe ( Kauko Koskisen alue ) asemakaava valmis Kettumetsän yrityspuiston asemakaavoitus, II vaihe (korttelin 876 lounaispuoli), asemakaavoitus alkaa Harjunpään asemakaava, Ala-Tuorin alue, työ jatkuu Kirkkojuovan asemakaavoitus alkaa (Siltasen perikunnan maat). Kaasmarkun asemakaava ( Prehtin-Simulan-Laineen alue ) valmis Vuosi 2014 Kettumetsän yrityspuiston asemakaavoitus, II vaihe (korttelin 876 lounaispuoli), asemakaava valmis Kellarimäen alueen ideasuunnitelman laatiminen alkaa Harjunpään asemakaava, Ala-Tuorin alue, työ valmis Ravanin jatkoalueen yleiskaavan muutos ja kaavarunkotyö aloitetaan Palovainio, Kanervakujan ja Toivolantien vaikutuspiirin ja lähialueiden asemakaavoitus alkaa Kirkkojuovan asemakaavoitus (Siltasen perikunnan maat), valmis Vuosi 2015 Palovainio, Kanervakujan ja Toivolantien vaikutuspiirin ja lähialueiden asemakaavoitus jatkuu Keskustan asemakaava, Riipun alueen jatko kaakkoon. Työ alkaa Ravanin jatkoalueen yleiskaavan muutos ja kaavarunko jatkuu Kellarimäen ideasuunnitelma valmis Kettumetsän yrityspuiston asemakaavoitus, III vaihe, laajennus etelään alkaa (FK-radan suunta), aloitus Vuosi 2016 Ravanin jatkoalueen yleiskaavan muutos ja kaavarunko valmis Ravanin jatkoalueen asemakaavoitus, I vaihe alkaa

11 11 Vuosi Kellarimäen asemakaavoitus alkaa Pitkärannan asuinalueen III vaiheen asemakaava (laajennus etelään), aloitus Palovainio, Kanervakujan ja Toivolantien vaikutuspiirin ja lähialueiden asemakaava valmis Kettumetsän yrityspuiston asemakaavoitus, III vaihe, laajennus etelään (FK-radan suunta), valmis Keskustan asemakaava, Riipun alueen jatko kaakkoon. Työ jatkuu Ravanin jatkoalueen asemakaavoitus, I vaihe valmis Kettumetsän yrityspuiston asemakaavoitus, III vaihe, laajennus etelään, työ valmis Kettumetsän yrityspuiston IV vaihe, laajennus pohjoiseen Snällströmin ja Mika Koskisen alueille, aloitus Pitkärannan asuinalueen III vaiheen asemakaava (laajennus etelään), valmis Kellarimäen asemakaava valmis Ravanin jatkoalueen asemakaava, II vaihe, alkaa Keskustaajaman yleiskaavan tarkistus alkaa Keskustan asemakaava, Riipun alueen jatko kaakkoon. Työ valmis Lisätietoja antavat: Kaavoituspäällikkö Pauli Kekki, puh tai Sähköposti: pauli.kekki@ulvila.fi Kaavoitusarkkitehti Susanna Roslöf, p tai Sähköposti: susanna.roslof@ulvila.fi Ulvilassa KAUPUNGINHALLITUS

12

13