Elintarviketieteiden Seuran jäsenlehti Kehittyvä 4/11 kehittyvaelintarvike.fi Elintarvike Tulevaisuuden joustava pakkauslinja pian valmis Nykytekniikalla huippulaatuisia kuvia pakkauksiin Pakkaukset & logistiikka
n PÄÄKIRJOITUS 4/2011 Pakkaamista ei tarvitse pyytää anteeksi Yli 30 vuotta sitten aloin ensimmäisen kerran todella miettiä pakkaamisen roolia elintarvikkeissa. Huonon työllisyystilanteen takia olin valmistumiseni jälkeen pari kuukautta jäätelötehtaan pakkaamossa vuorotyössä. Kahden kuukauden työkokemuksen pohjalta osasin vastata VTT:n työpaikkahaastattelussa esitettyihin pakkauksia koskeviin kysymyksiin. Luit oikein. Tuo lyhyt työkokemus oli laittanut harmaat aivosolut liikkeelle. Korkeakoulussa pakkaukset eivät nimittäin tuohon aikaan olleet luento-ohjelmassa mukana. Pian tutkijana aloitettuani kuitenkin huomasin, että pakkaaminen joutuu koko ajan olemaan puolustusasemissa tyylillä olen se välttämätön paha, anteeksi kun olen olemassa. Maassamme ei ollut montaakaan pakkausalan asiantuntijaa. Onneksi näistä ajoista on menty paljon eteenpäin. Pakkaustutkimus PTR ry perustettiin 1980-luvulla. Korkeakoulutasoista opetusta ja tutkimusta pakkaamisesta on niin Viikissä kuin Lappeenrannassa. Alalle on tullut runsaasti uusia asiantuntijoita. Tiesitkö esimerkiksi, että vuosina 2008 2010 toteutetun, Tekesin pakkausalueelle kohdistuneen Futupack-aktivoinnin tuloksena alalle saatiin aktivoitua noin 40 pakkauksiin keskittynyttä tutkijaa? Mutta kun tarkalla korvalla kuuntelee, edelleenkin pakkaukset joutuvat olemaan anteeksipyyntöasemissa. Nykyisestä hallitusohjelmastakaan en onnistunut juuri löytämään pakkauksia. Tehokasta logistiikkaa ei kuitenkaan synny ilman pakkauksia. Sekä toimivat kuluttaja- ja kuljetuspakkaukset että lavat ja rullakot ovat jakelun ja varastoinnin kulmakiviä! Eikä siinä kaikki, pakkauksen tehtävät ovat todella moninaiset. Hallitusohjelma kuitenkin lupaa, että kuluttajille turvataan oikeus tietää ruuan alkuperä, tuotantotapa ja koostumus perusteluna se, että elintarvikkeiden jäljitettävyys parantaa kuluttajien luottamusta. Tässä pakkauksilla on keskeinen rooli. Hallitusohjelma toteaakin, että avoimuuden ja läpinäkyvyyden lisäämiseksi ja toimenpiteiden pohjaksi tehdään selvitys elintarvikkeiden pakkausmerkinnöistä. Hallituksen tavoite suomalaisten elintarvikkeiden, luomu- ja erikoistuotteiden jalostuksen, markkinoinnin ja viennin tehostamisesta ei myöskään onnistu ilman tehokkaita pakkauksia. Luin kesälomallani Worldwatch-instituutin Maailman tila 2011 -raporttia teemalla, kuinka maailma ruokitaan. Pitkin kirjaa tulee esiin se, että nälän poistamiseksi monissa tapauksissa riittää, että jo tuotettu ruoka käytetään paremmin hyödyksi. Tehokkaat varastointi- ja pakkausmenetelmät ovat siis A ja O. Ratkaisut voivat olla yksinkertaisia ja edullisia. Esimerkiksi halvat muovikassit pitävät pitkäpavut kuivina ja tuholaiset loitolla. Paremmin rakennetuissa siiloissa vilja pysyy laadukkaana, ja aurinkokuivaus säilyttää hedelmät vitamiineineen. Ja tietysti viimeisessä esimerkissä hyvä pakkaus estää tuotteita kostumasta uudelleen! Tässä meillä suomalaisilla on paljon annettavaa ihan globaalilla tasolla. Raija Ahvenainen-Rantala päätoimittaja, TkT KUVA: TAUNO RANTALA www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 4/2011 3
s.20 Nanokomposiittipakkaukset parantavat säilyvyyttä Uudet biopohjaiset nanokomposiittikalvot ja -päällysteet ovat perinteisiin pakkausmateriaaleihin verrattuna läpäisemättömämpiä. s.22 Monen vaiheen kautta pakkausasiantuntijaksi Pakkausasiantuntijaksi voi kasvaa yllättävien käänteiden kautta, Ruokakeskon pakkausasiantuntija Marju Erävaara kertoo. s.42 Aistinvaraiselle tutkimukselle eurooppalainen kattojärjestö Eurooppalainen aistinvaraisen tutkimuksen kattojärjestö perustettiin toukokuussa Firenzessä, jossa Elintarviketieteiden seuraa edusti ETT Kaisu Vuokko. KUVA: KLAUS DüRRSchmiD KUVA: heini haverinen KUVA: KATRiiNA matilainen Sisältö 4 2011 22.9.2011 Pääkirjoitus: Pakkaamista ei tarvitse pyytää anteeksi, Raija Ahvenainen-Rantala... 3 Kolumni: Pakkausalan on elettävä ajan hermolla, Risto Laiho... 6 Puheenvuoro: Hyvin suunniteltu pakkaus kasvattaa tulosta, Terhen Järvi-Kääriäinen... 8 Maailma mausteilla: Menestyvä elintarvike tarvitsee Tapio Wirkkalansa, Ari Virtanen... 34 Pakina: Tyhjentävää pakkausrakkautta, Heikki Manner... 37 n Ajankohtaista Uusia tuulia Viikin elintarvikeopetuksessa, Hannu Salovaara & Vieno Piironen...10 Kuopiolaista toksikologian osaamista viedään Hong Kongiin, Ulla Kaltiala... 11 Elintarviketurvallisuus elintarvikeketjun tilastoissa, Sirpa Karppinen...12 Elintarvikealalle maksuton tuotekehityksen täydennyskoulutusohjelma, Aija Kortesmaa...13 n Teema: Pakkaukset & logistiikka Pakkausviestinnän elementit tehokkaaseen käyttöön, Elina Rusko...14 Tulevaisuuden joustava pakkauslinja kohta valmis, Anna-Liisa Pirhonen...18 Nanokomposiittipakkaukset parantavat elintarvikkeiden säilyvyyttä, Jari Vartiainen & Marja Pitkänen... 20 Marju Erävaara: Monen urhean vaiheen kautta pakkausasiantuntijaksi, Raija Ahvenainen-Rantala... 22 Tehokkuutta elintarvikkeiden jakeluun, Saara Hämäläinen... 25 Pakkauselämyksiä LOHAS-kuluttajille, Jussi Huhtanen... 26 Pakkaussuunnittelu pohjautuu laaja-alaiseen asiantuntemuksen, Janne Asikainen... 28 Kai Lankinen: Nykytekniikalla huippulaatuisia kuvia pakkauksiin, Pirjo Huhtakangas... 30 Kierrätettävän kuljetuslaatikon käyttö on ympäristöteko, Pirjo Huhtakangas... 32 Itsepalvelukassa tasaa ruuhkia Säkylän Sotilaskodissa, Pirjo Huhtakangas... 33 n Lainsäädäntö Uusi muoviasetus kokoaa yhteen muovisäädökset, Riitta-Maija Osmonen... 36 n Talous & Markkina Lähiruoka haastaa jakelujärjestelmät ja perinteisen elintarviketeollisuuden, Petri Ollila... 38 n Ravitsemus & terveys Alkoholi lihottaa suomalaisia, Kaisu Meronen... 40 Suomi on vähäsuolaisten tuotteiden edelläkävijä...41 B12-vitamiinin puutos yhteydessä muistiongelmiin...41 n Tiede & tutkimus Aistinvaraiselle tutkimukselle eurooppalainen kattojärjestö, Kaisu Vuokko... 42 Väitöksiä, Raija Ahvenainen-Rantala... 45 n Tapahtumia Tartu tulevaisuuteen! Anna Hillgrén... 46 n Palstat Alkupaloja... 9 Haarukassa... 48 Uutuuskirjoja... 50 Hankintaopas...51 Tunnustuksia... 55 Nimityksiä... 56 Tapahtumakalenteri... 57 n ETS-sivut Kotoisia ja eksoottisia tuulahduksia, Laila Seppä... 58 PTJ vieraili kolmessa tehtaassa Turun seudulla, Juhani Sibakov & Pirjo Huhtakangas... 60 Kannattajajäsen: Logica Suomi Oy... 62 ETS-palsta, Anna Kojo... 62
s.14 Pakkausviestinnän elementit tehokkaaseen käyttöön Pakkausviestintää eivät ole pelkästään pakkauksesta löytyvät tekstit ja kuvat, vaan kokonaisuus, joka muodostuu useista eri elementeistä, erikoistutkija Elina Rusko tähdentää. KUVA: VTT Vuoden 2011 teemat & erikoisteemat Nro Ilmestyy Teema 1/2011 25.2. Analytiikka, laboratoriot ja valvonta & meijeriteollisuus 2/2011 15.4. Prosessit, laatu ja ravitsemus 3/2011 27.5. Hygienia, turvallisuus ja vastuullisuus & lihateollisuus 4/2011 22.9. Pakkaukset ja logistiikka 5/2011 18.10. Vesi, valmistus- ja lisäaineet & leivontatekniikka 6/2011 9.12. Markkinointi ja kansainvälinen kauppa n Mikäli haluat kirjoittaa lehteen, ota hyvissä ajoin yhteyttä toimitukseen, jotta kirjoitukselle voidaan varata tilaa. Kunkin numeron sisäl tö päätetään jo noin kolme kuukautta ennen lehden ilmestymistä. Toimitus pidättää itsellään oikeuden muokata ja lyhentää tekstejä. Lehti ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta. Kirjoituksista ei makseta palkkioita. Kirjoituksissa ja ilmoituksissa esitetyistä mielipiteistä vastaa niiden laatija. n Kehittyvä Elintarvike -lehteä julkaisee Elin tarviketieteiden Seura r.y. (ETS). Se on maamme suurin elintarvikealan yhdistys. Seura toimii yhdyssiteenä tutkimuksen ja teol lisuuden välillä ja kattaa elintarvike kemian, -teknologian ja -ekonomian sekä ravitsemuksen ja biotekniikan alueet. www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 4/2011 5
kolumni Pakkausalan on elettävä ajan hermolla Pakkaaminen on tämän päivän yhteiskunnassa itsestään selvä välttämättömyys. Nykyaikaiset jakelujärjestelmät, jotka mahdollistavat suurten tavaramäärien ja laajojen tuotevalikoimien saatavuuden kaikkialla, asettavat tiukat vaatimukset pakkauksille ja pakkaussuunnittelulle. Pakkausten tuotanto onkin tänä päivänä merkittävä tuotannonala teollistuneissa maissa. Tuotantoluvut seuraavat varsin tarkasti teollisuuden tuotantolukuja. Koettu taantuma näkyy myös pakkaustilastoissa: pakkaustarvikkeiden valmistus myyntiin vuonna 2008 oli arvoltaan noin 1,8 miljardia euroa, vuonna 2009 noin 1,4 miljardia euroa. Mihin tätä miljardiluokan tuotantoa tarvitaan? Pakkauksen perustehtävät on nopeasti lueteltu: suojata tuotetta ympäristöltä tai ympäristöä tuotteelta, helpottaa tuotteen käsittelyä ja kertoa tuotteesta. Siihen se yksinkertaisuus päättyykin. Pakkaukset ovat nimittäin varsin moniulotteinen asia yhteiskunnassa. Ja tätä moninaisuutta voidaan lähestyä useasta eri näkökulmasta. Pakkauksia arvioidaan niiden tuotanto- ja jakeluteknisten ominaisuuksien, tuotteen suojaamisen, myyvyyden, informatiivisuuden, käsiteltävyyden, ympäristövaikutusten, hinnan, työllistävän vaikutuksen jne. suhteen. Nämä ominaisuudet ja vaatimukset ovat vielä yleensä ristiriidassa keskenään. Tulevaisuudessa pakkauksen rooli ei yksinkertaistu. Pakkaamiseen kohdistuu lukuisia kehityspaineita. Pirstoutuva kuluttajakenttä vaatii tarkasti segmentoituja tuotteita, joiden elinkaari on entistä lyhyempi. Tämä kehitys takaa jatkossa runsaasti työtä tuotantolinjojen ja pakkaussuunnittelun parissa toimiville. Tuotelaadun takaaminen valmistuksesta aina käyttäjälle asti vaatii lisää panostuksia. Viimeaikojen elintarvikkeiden turvallisuuteen liittyneet skandaalit asettavat myös pakkaussuunnittelulle paineita kuluttajasuojan parantamiseksi. Globalisaation myötä tuoteväärennöksistä on muodostunut kasvava ongelma. Koko logistisen ketjun hallinta ja aitouden takaaminen on yhä haasteellisempaa. Näiden ongelmien ratkaisemisessa pakkauksella on keskeinen rooli. Kuluttajien turvallisuuteen liittyy myös erilainen ilkivallan ja suoranaisen terrorismin uhka. Pakkausten avulla on mahdollista taata tuotteen koskemattomuus ja havaita mahdollinen tuotteen asiaton käsittely jakeluketjussa. Tarve erilaisiin turvasuljentaan liittyviin ratkaisuihin kasvaakin koko ajan. Reaaliaikaisen jakelutiedon saanti on myös erittäin tärkeää. Arvoketjun kustannustehokas hallinta edellyttää, että kaikkien osapuolten tietojärjestelmät kykenevät automaattisesti kommunikoimaan keskenään. Tämä vaatii kansainvälisesti yhteensopivien järjestelmien ja standardien entistä laajempaa käyttöönottoa. Tähän suuntaan vie myös kaupan kehitys kohti yhä pidemmälle menevää itsepalvelua ja automaatiota. Pakkauksen rooli markkinointiviestinnässä korostuu myymälämarkkinoinnin merkityksen kasvaessa perinteisten medioiden kustannuksella. Pakkauksella on yhä keskeisempi rooli tuotteen myyjänä, sillä valintatilanteessa se on esillä ostopäätöksen tekohetkellä. On sanottu, että pakkaus on tuotteen sielu, joten pakkaussuunnittelijan on kyettävä kristallisoimaan tuotelupaus pakkauksen avulla. Erilaisten mobiililaitteiden tarjoamat lähes rajattomat mahdollisuudet tiedonvälitykseen yhdistyvät jatkossa myös kiinteästi pakkauksiin. Pakkaussuunnittelijan on kyettävä näkemään ne mahdollisuudet, joita nämä tekniikat tarjoavat esimerkiksi tuoteinformaation välittämisen, markkinatiedon keräämisen, myynninedistämisen ja jäljitettävyyden suhteen. Kuluttajapakkausten käsiteltävyys on asia, joka puhuttaa vuodesta toiseen. Näin on varmasti myös jatkossa, sillä vanhusväestön osuuden kasvaessa muun muassa avattavuus muodostaa yhä suuremmalle kuluttajajoukolle ongelman. Pakkaussuunnittelussa onkin otettava entistä tarkemmin huomioon erityisryhmien tarpeet ja kyettävä vastamaan näihin kustannustehokkaalla tavalla. Ympäristökysymykset ovat olleet keskeisesti esillä pakkausalalla jo vuosien ajan. Jatkossa näiden ohelle nousevat muut eettiset vaatimukset. Työturvallisuuteen, palkkaukseen ja mahdolliseen lapsityövoiman käyttöön liittyvät kysymykset voivat tulla hyvinkin voimakkaasti esiin kansainvälisesti toimivien yritysten hankkiessa pakkaustarvikkeensa eri puolilta maailmaa. Pakkausala ei ole staattinen, paikalleen jähmettynyt tuotannonala, vaan se elää ajan hermolla nyt ja tulevaisuudessa. Panostamalla tutkimukseen ja koulutukseen suomalaisen pakkausalan on mahdollista pysyä mukana kehityksen kärjessä. Haasteellista on kuitenkin se, miten suomalainen osaaminen oli se kuinka korkealla tasolla tahansa kyetään hyödyntämään globalisoituvassa ympäristössä ja ennen kaikkea globalisoituvissa yrityksissä. Jos yritysten, niin pakkauksia valmistavien kuin käyttävienkin, päätöksenteko tapahtuu kaukana Suomesta samalla, kun pakkaava teollisuus siirtää tuotantoaan kasvavassa määrin halvemman kustannustason maihin, kuinka paljon painaa suomalaisen osaamisen merkitys valintoja tehtäessä? Tässä on suomalaisen pakkausalan tulevaisuuden iso kysymys. π Risto Laiho johtaja Suomen Pakkausyhdistys KUVA: AULi FAgeRSTRöm 6 Kehittyvä Elintarvike 4/2011 I www.kehittyvaelintarvike.fi
Kehittyvä Elintarvike 22. vuosikerta ISSN 0787-8273 Aikakauslehtien liiton jäsenlehti JULKAISIJA TOIMITUS PÄÄTOIMITTAJA TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ AVUSTAJAT Elintarviketieteiden Seura r.y. PL 115, 00241 Helsinki p./f. (09) 547 47 00 toimitus@kehittyvaelintarvike.fi www.kehittyvaelintarvike.fi Raija Ahvenainen-Rantala raija.ahvenainen@kehittyvaelintarvike.fi p. 044 082 6118 Pirjo Huhtakangas toimitus@kehittyvaelintarvike.fi p. 040 822 1370 Anne Haikonen Anna Hillgrén Heikki Manner Kaisu Meronen Mari Sandell Jari Toivo Virpi Varjonen/Tanska Ari Virtanen/Etelä-Korea TOIMITUSKUNTA 4/2011 NEUVOTTELUKUNTA ILMOITUSMYYNTI ULKOASU JA PAINO Marju Erävaara Jussi Huhtanen Henry Lindell Heikki Manner Riitta-Maija Osmonen Seppo Tolonen Sampsa Varonen Erkki Vasara Raija Ahvenainen-Rantala Pirjo Huhtakangas Juha Ahvenainen Sampsa Haarasilta Matti Kalervo Eeva-Liisa Lehto Merja Leino Jussi Loponen Heikki Manner Janne Sallinen Tarja Suomalainen Jari Toivo Päivi Tähtinen Infoteam Oy p. (09) 441 133 f. (09) 447 427 infoteam@infoteam.fi Vammalan Kirjapaino Oy Jyri Leskinen TILAUSHINTA Kestotilaus 55 määräaikaistilaus 60 oppilaitokset 45 /vuosikerta 6 numeroa vuodessa irtonumero 9 /kpl + postituskulut KANSIKUVA LEHdEN TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET SEKÄ ETS R.Y:N JÄSENASIAT Marvaco Elintarviketieteiden Seura ry. Anna Kojo sihteeri-taloudenhoitaja PL 115, 00241 HELSINKI p. 050 337 1070 f. (09) 547 4700 sihteeri@ets.fi www.ets.fi
n PUheeNVUORO Hyvin suunniteltu pakkaus kasvattaa tulosta Aloittaessani työelämän 1970-luvulla korostettiin, että pakkaus säästää hintansa muualla jakeluketjussa. Näin on edelleenkin! Sen lisäksi oikein suunniteltu elintarvikepakkaus säästää myös ympäristöä. Tätä on syytä korostaa tulevaisuudessa erityisesti maapallomme rajallisuuden ja ilmaston muutoksen takia. Mutta myös siksi, että kuluttajat helposti ajattelevat pakkausta vain jätteenä, eivät tuotteen välttämättömänä suojaajana ja jakelun mahdollistajana. Pakkaus viestii yrityksen ympäristöarvoja Pakkaus on tuotteen hiljainen ja tärkein myyjä! Arvostammeko riittävästi pakkaussuunnittelijoita ja alan tutkijoita, jos annamme heille tuotekehityksen loppuvaiheessa vaativan tehtävän? Pakkaus tulee suunnitella samanaikaisesti tuotteen kanssa. Pakkaussuunnittelu ei ole vain pientä graafisen ilmeen viilausta, vaan pakkaus on tuotteen vaate. Sitä esitellään kerrottaessa tuotteesta muille. Minkä vaikutelman ympäristötietoinen kuluttaja saa tuotteesta? Hoituuko se kymmenien erilaisten logojen ja symbolien avulla? Annammeko riittävästi suunnitteluaikaa, jotta tuote löytää juuri oikean ostajan, joka todella käyttää tuotteen? Pakkaussuunnittelutiimi voi vaikuttaa yrityksen tulokseen ja imagoon! Tarjoammeko kuluttajille oikeankokoisia annoksia tässä ylipaino- ja ruokahävikkimaailmassa? Pakkaus estää tuotehävikkiä ja tiedottaa tuotteesta ja näin säästää ympäristöä. Kehitysmaiden vuosittain saama ruoka-apu on vain kymmenesosa pelkästään Isossa-Britanniassa tapahtuvasta ruokahävikistä. Työkaluja suunnitteluun Tekesin ja yritysten rahoittamassa kaksivuotisessa tutkimusprojektissa selvitettiin pakkaamisen ympäristövaikutuksia. Aiheesta julkaistiin kolme raporttia, ja tutkimukseen liittyvästä päätöksentekopuusta tulee artikkeli alan kansainväliseen tieteelliseen julkaisuun lähitulevaisuudessa. Yksi raporteista, Pakkaussuunnittelijan työkalulaatikko ympäristömyötäisyyden edistämiseksi Suomessa, käsittelee kysymystä nimenomaisesti pakkaussuunnittelijan työkentän kannalta, mutta toivottavasti tiiviin koosteen lukee moni muukin yrityksessä. Toinen raportti, Pakkausten vastuullisuusnäkökohdat yritysten kilpailukykytekijöinä, selvittää miten vastuullisuusnäkökohtien huomiointia on tehty pakkausalalla ja miten sitä voitaisiin Suomessa parantaa. Projektiin liittyneitä elinkaarilaskelmia käsiteltiin jo Kehittyvä Elintarvike -lehden numerossa 2/2011. Laskelmissa todettiin, että fermentoidun soijavalmisteen, ruisleivän tai kinkkuleikkeiden kohdalla pakkauksen merkitys ympäristölle on vähäisempi kuin pelkästään kuluttajalla helposti tapahtuva ruokahävikki. Työkalulaatikkoon on myös taulukoitu relevantteja asioita, miten pakkaussuunnittelussa saavutetaan vastuullista laatua. Esimerkiksi ympäristömyötäisen pakkaajan kannattaisi edistää alumiinipakkausten kierrätystä vuokapakkauksen etiketissä. Eri materiaalien ympäristövaikutusten lisäksi on tiivistettyä tietoa lainsäädännöstä, standardeista ja muista tärkeistä suunnittelussa muistettavista kohdista ja useita linkkejä kansainvälisiin julkaisuihin, jotka useimmat voi hakea suoraan internetin avulla. Raportti jätettiin vapaasti ladattavaksi internet-tiedostoksi. Osallistuneet yritykset saivat projektin aikana myös laajemman kirjallisuuskatsauksen ja työpajojen aineiston. Usein kysytään, mitä ympäristövaikutuksia tulee mitata ja miten arvioida pakkauksen ympäristömyötäisyyttä. Tärkeintä on pakattavan tuotteen hävikin vähentäminen. Kyseisiä asioita on mietitty myös kansainvälisesti projektin aikana ja siksi työkalupakissa on linkit hyödyllisille, muualla julkaistuille sivuille. Osallistuvat yritykset saivat tutustua Global Packaging Forumin indikaattoreihin VTT:n organisoimassa työpajassa. Maallikoitten koulutusta tarvitaan Edellinen eduskunta hyväksyi uuden jätelain ja samalla 100 % tuottajavastuun pakkauksille. Uuden hallituksen ohjelmassa on esillä muun muassa pakkausverojen käyttöönoton mahdollisuus ja tarkoituksenmukaisuuden selvittäminen vuoden 2012 loppuun mennessä. Alan tulisi kouluttaa maallikoita ymmärtämään, että pakkaus säästää ympäristöä, ja siksi se ei ole sopiva verotuksen kohde. Pakkaus optimoidaan tuotteen, jakeluketjun ja käyttötilanteen mukaan. Pakkaukset sopivat KUVA: KARi KääRiäiNeN pääsääntöisesti energiahyödyntämiseen, ja sen lisäksi kierrätetään materiaalina juomapakkauksia, aaltopahvi-, kartonki-, lasi- ja metallipakkauksia. Valitettavasti kierrätys- ja hyödyntämisohjeiden antamista pienissä pakkauksissa haittaa se, että kunnilla on oikeus antaa omia paikallisia jätemääräyksiä. Lisäksi EU-komissio ja -parlamentti eivät 1990-luvun puolivälissä päässeet sopuun kierrätysmerkinnöistä muuten kuin numeroiden ja lyhenteiden osalta. Kyseiset numerot ja lyhenteet ovat kehityksen myötä osittain vanhentuneet tai olleet alun pitäenkin riittämättömiä kierrätystä edistämään. Saataisiinko Suomessa aiheesta kunnollinen tutkimus- ja selvitysprojekti aikaan? Lisää taloudellisia resursseja Taloudelliset resurssit pakkaustutkimukselle ja -suunnittelulle toivottavasti nousevat tulevaisuudessa. Helpompi rahoitustilanne olisi saanut minutkin jatkamaan pitempään työelämässä. Tekes voi rahoittaa korkeintaan vain 50 % tarvittavan tutkimuksen kustannuksista. Kun parivuotisen tutkimusprojektin toisen puolen yritysrahoituksen hankkiminen voi viedä puolikin vuotta, syntyy turhauttava yhtälö tutkijoille. Hyvä EU-hakemuskin vaatii laajaa kansainvälistä yhteistyötä ja kallista valmistelutyötä. Esimerkiksi kevään 2011 pakkaushankehakuun tuli 23 ehdotusta, josta EU voi rahoittaa korkeintaan kolmea kolmen miljoonan projektia. Nekään eivät silloin anna tutkimuslaitoksille mahdollisuutta pitkäjänteiseen työskentelyyn nopeasti kehittyvällä alalla. π Terhen Järvi-Kääriäinen pakkaustutkija emerita 8 Kehittyvä Elintarvike 4/2011 I www.kehittyvaelintarvike.fi
n ALKUPALOJA Pakkausalan peruskurssi on uudistettu Suomen Pakkausyhdistys on luotsannut ansiokkaasti jo 74 pakkausalan peruskurssia vuosikymmenien saatossa. Seuraava, 75. pakkausalan peruskurssi toteutetaan uudistetussa muodossa. Kurssin rakennetta on virtaviivaistettu siten, että se toteutetaan seitsemän päivän mittaisena kolmessa jaksossa loka-, marras- ja tammikuussa. Kurssin asiasisältö on teemoitettu viideksi asiakokonaisuudeksi, jotka ovat pakkaamisen reunaehdot ja pakkaussuunnittelu, pakkaus ja markkinointiviestintä, eri pakkausvaihtoehdot, kehittyvät pakkausmateriaalit sekä teollinen pakkaaminen. Ensimmäisessä käydään läpi pakkaussuunnittelun periaatteet, lainsäädännön vaatimukset, kuluttajien, jakelun ja kaupan vaatimukset sekä keskeisimmät tuotteen pakkaukselle asettamat vaatimukset. Toinen asiakokonaisuus sisältää pakkauksen roolin markkinoinnissa, visuaalisen pakkaussuunnittelun sekä painatukseen ja painopinnan valmistukseen liittyvät kysymykset. Keskeisenä ajatuksena on suunnittelun eri osapuolten saumaton yhteistyö ja miten se toteutetaan. Kolmannessa kokonaisuudessa esitellään kaikki tärkeimmät pakkausmateriaalit, niiden perusominaisuudet ja eri jatkojalostusmahdollisuudet. Keskeisellä sijalla on kunkin materiaalin tarjoamat mahdollisuudet koko arvoketjua ajatellen. Kehittyvät pakkausmateriaalit -osio tarjoaa perustiedot alan tutkimuksesta sekä uusimmista tai vielä tulossa olevista alan ratkaisuista ja innovaatioista. Viimeisessä asiakokonaisuudessa käydään läpi ostotoimintaan, laadunvalvontaan ja kustannuslaskentaan liittyvät asiat sekä tarjotaan perustiedot pakkauslinjoista ja -menetelmistä. Kurssi sisältää myös ryhmissä toteutettavan pakkassuunnittelutehtävän ja kaksi tehdasvierailua. Koulutuspaikkakin on vaihtunut: se on luonnonkaunis Majvik Kirkkonummella. Lisätietoja: www.pakkaus.com Kuljetusala siirtymässä kokonaan sähköiseen tiedonsiirtoon Toimitusketju sähköistyy Suomessa kokonaan vuoden 2013 alkuun mennessä. Ensimmäinen, jo tehty muutos alalla on kotimaan tavarankuljetusten rahtikirjan (SFS 5865) uudistaminen yhteensopivaksi sähköistä tiedonsiirtoa varten. Yksilölliset rahtikirjanumerot puolestaan otetaan käyttöön 1.1.2012 alkaen. Muissa Pohjoismaissa lähetystiedoista MTT:n arvion mukaan Suomen kauppojen ruokahävikki on reilut 65 miljoonaa kiloa vuodessa. Kauppojen ruokajätemäärä on viime vuosina suhteellisesti pienentynyt, ja se on noin puolet kotitalouksien hävikistä. Suomalaisista vähittäis- ja tukkukaupoista ruokaa päätyy biojätteisiin 65 75 miljoonaa kiloa: 12 14 kiloa jokaista suomalaista kohti. 90 95 prosenttia siirtyy sähköisesti, mutta Suomessa vastaava luku on vain noin 40 prosenttia. Tämä on yllättävää, sillä sähköisen asioinnin kautta palvelu on tutkitusti virheettömämpää, läpinäkyvämpää ja tehokkaampaa kaikissa ketjun vaiheissa, toteaa toimitusjohtaja Pekka Aaltonen Logistiikkayritysten Liitto ry:stä. Kauppojen ruokahävikki yli kymmenen kiloa suomalaista kohti vuodessa Eniten jätteeksi päätyy tuoretuotteita: hedelmiä, vihanneksia sekä leipää. Myös maitotuotteita, tuoretta lihaa ja kalaa sekä valmisruokia menee jätteeksi. Vähiten hävikkiä syntyy säilykkeistä, kuivatuista, pakastetuista ja muista pitkän käyttöajan tuotteista. Pakkauksen helpolle avattavuudelle testi Eurooppalainen standardisoimisjärjestö CEN on julkaissut menetelmän pakkauksen helpon avattavuuden testaamiseksi. Menetelmä on julkaistu teknisenä spesifikaationa CEN/TS 15945. Englanninkielinen julkaisu Packaging Ease of opening Criteria and test methods for evaluating consumer packaging on saatavissa Standardisoimisliiton asiakaspalvelusta. Se on ladattavissa Standardisoimisliiton verkkokaupasta (http:// sales.sfs.fi). Sata vuotta sitten Tampereella, Tammerkosken rannalla sijaitsevassa tehtaassa alettiin valmistaa uutta ja mullistavaa pakkausmateriaalia, aaltopahvia. Keveys, muokattavuus, painettavuus, suojaavuus, siisteys, edullisuus ja helppo pakattavuus ovat aaltopahvin parhaita kilpailuvaltteja. SCA Packaging Finland Oy valmistaa edelleen ekologisesti ja taloudellisesti kestävää ja tehokasta materiaalia. Aaltopahvi on maailman eniten käytetty pakkausmateriaali, ja sen kierrätysaste on Suomessa 92 % ja hyötykäyttöaste 99 %. MP-Maustepalvelu Oy ja Leipurin Oy yhteistyöhön MP-Maustepalvelu ja Leipurin Oy sopivat heinäkuussa pitkäaikaisesta yhteistyöstä Suomessa, Virossa, Latviassa, Liettuassa, Puolassa, Venäjällä ja muissa Ivy-maissa. Yhteistyömalliin kuuluvat tuote- ja teknologiaprosessit, sopimusvalmistus, logistiikka, myynti ja markkinointi hyödyntämällä kummankin osanpuolen erikoisosaamista. Yhteistyö tarjoaa uusia tuote- ja teknologiaratkaisuja liha- ja valmisruokateollisuuden lisäksi meijeri- ja juomateollisuudelle sekä leipomo- ja konditoriateollisuudelle. www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 4/2011 9
n AJANKOh TAi S T A Uusia tuulia Viikin elintarvikeopetuksessa Ulkomaiset opiskelijat pitävät Viikkiä hyvänä opiskelupaikkana nimenomaan lihateknologisen opetuksen ja koetehtaan vuoksi. KUVA: maatalous-metsätieteellisen TieDeKUNNAN VieSTiNTä Lähiaikoina Viikissä julistetaan haettavaksi elintarviketieteiden apulaisprofessorin tehtävä. Uusi lihateknologian professori on jo valittu. Kansainvälisyys opiskelussa lisääntyy edelleen. Viikin elintarviketieteiden apulaisprofessorin tehtävä julistetaan haettavaksi ns. tenure track -(vakinaistamispolku) menettelyllä. Helsingin yliopistossa on pari vuotta ollut järjestelmä, jossa tietylle alalle voidaan rekrytoida lahjakas ja motivoitunut nuori tutkija pätevöitymään professorin tehtävään. Nyt yliopiston rehtori on hyväksynyt elintarviketieteet yhdeksi syksyllä 2011 haettavaksi avattavista aloista. Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos haki tehtävää erityisesti kohteeseen raakaaineista elintarvikkeiksi, joka on yksi laitoksen tutkimuksen neljästä painoalasta. Tehtävään saadaan aluksi rahoitusta rehtorilta, mutta muutaman vuoden kuluttua tehtävä tulee voida rahoittaa laitoksen puitteissa. Kansainvälisyyttä lihateknologiassa Lihateknologian professori Eero Puolanne siirtyi elokuun alussa eläkkeelle. Hän kuitenkin jatkaa emerituksena kolmen vuoden ajan ja toimii myös Kööpenhaminan yliopiston Affiliated Professor ina vuosina 2011 2015. Hänen seuraajakseen Viikissä on kahdeksi vuodeksi valittu tanskalainen professori Per Ertbjerg. Syksy tuo Viikkiin myös kymmenkunta ulkomaista opiskelijaa liha-alalle opiskelemaan ja tekemään tutkielmia. Nämä opiskelijat kuuluvat pohjoismaisten yliopistojen yhteiseen ja EU-tasoiseen kansainväliseen kotieläintuotealan ns. EMFOL-maisteriohjelmaan (Erasmus Mundus Food of Life, emfoodoflife.eu). Ohjelmassa on mukana myös Espanja. Eräänä perusteluna Viikin valinnalle on ollut se, että Viikkiä on pidetty hyvänä opiskelupaikkana nimenomaan lihateknologisen opetuksen ja koetehtaan vuoksi. Opintojensa jälkeen nämä opiskelijat sijoittunevat kotimaihinsa tai EU-alueelle. EMFOLin lisäksi liha-alan yhteiselle koulutukselle Itämeren piirissä aiotaan jatkoa ja laajennusta. Pohjoismaiset lihatieteen professorit (Suomi, Ruotsi, Norja Tanska ja Viro) tekivät yliopistojensa tukemina tammikuussa 2011 aloitteen yhteisestä maisterikoulutuksesta. Rahoitusta varsinaiseen suunnitteluun ei vielä ole saatu. Syytä on kuunnella eri osapuolten ja myös teollisuuden kantoja ja varmistaa tuki tällaiseen toimintaan. Opettajien tai opiskelijoiden siirtyminen esimerkiksi muutamaksi viikoksi toiseen maahan aiheuttaa omat järjestelynsä, eikä ole aivan ongelmatonta opiskelijoillekaan. Sinänsä kansainvälisyys Viikin elintarviketieteissä ei ole uutta. Elintarviketieteissä on jo muutaman vuoden ajan pyörinyt englanninkielinen MSc Food -maisteriohjelma, ja se on pyrkijämääriltään yliopiston suosituimpia. Vuosittain tässä ohjelmassa aloittaa 10 15 opiskelijaa, joista suurin osa tulee Aasiasta, muun muassa Kiinasta. Ensimmäiset vuonna 2008 aloittaneet ovat jo valmistuneet, ja osa jatkaa tutkimustehtävissä Suomessa, osa palaa kotimaihinsa. Käytännön yhteistyötä elinkeinoelämän kanssa Viikin elintarviketieteissä on aina pidetty hyvin tärkeänä yhteistyötä elinkeinoelämän kanssa. Tutkimusyhteistyön lisäksi opettajat ja tutkijat ovat mukana erilaisissa työryhmissä, pitävät kursseja ja esitelmiä jne. Tuore osoitus yhteistyöstä on lihateollisuuden päätös rahoittaa lihateknologian koetehtaan johtajan tehtävä Viikissä. Tähän tehtävään on valittu ETM Pekka Kahila nykyisen koeosaston johtajan Olavi Törmän jäädessä eläkkeelle. Vastaavastihan maitoteollisuus (Valio Oy) on tukenut alan yliopisto-opetusta jo vuodesta 2006 lähtien resursoimalla Viikin koemeijeriin meijeri-insinöörin. Elintarviketeknologisissa aineissa harjoittelulla on aina ollut suuri merkitys. Harjoitteluissa saatu kokemus näyttää olevan merkittävä myös valmistuneiden rekrytoinneissa. On kiittäen todettava teollisuuden ja muiden toimijoiden valmius tarjota opiskelijoillemme hyviä, monipuolisia ja haastaviakin tehtäviä sisältäviä harjoittelupaikkoja. Ymmärrämme, että nyt kun teollisuus on aina vain erikoistuneempaa, monipuolisten harjoittelupaikkojen tarjoaminen ei välttämättä ole helppoa. Toivottavasti yritykset edelleen suhtautuvat vakavasti harjoittelemaan ja kesätöihin tuleviin opiskelijoihimme, sillä kyse on investoinnista, josta sekä yritys että koko ala hyötyvät. Opiskelijarekrytointi ja tutkinnot syynissä Myös opiskelijavalintaa pohditaan. Yliopiston hallinnon suunnasta toivomus olisi keventää valintaprosessia ja ottaa opiskelijat suurissa kiintiöissä. Toisaalta olisi työelämän tarpeiden kannalta perusteltua saada valituksi enemmän esimerkiksi sellaisia opiskelijoita, jotka suuntautuvat teollisuuteen ja valmistautuvat ottamaan vastuuta erilaisista teollisuuden johdon tehtävistä. Niinpä toistaiseksi elintarviketeknologia on omana valintakohteenaan. Elintarviketeknologian opiskelijat suorittavat yhteisen kandidaatin tutkinnon. Näinhän on ollut jo 1990-luvulta lähtien. Eriytyminen esimerkiksi liha-alalle tapahtuu vasta maisteritasolla neljännen ja viidennen opiskeluvuoden aikana. Elintarvikekemiassa kandidaatin tutkinto on jonkin verran toisenlainen, mikrobiologiassa se poikkeaa jo enemmän. Mutta koko ajan mietimme, olisiko vieläkin laajempi elintarviketieteiden kandidaattitutkinto tarkoituksenmukainen. Riittävän syvälliset perusvalmiudet kullekin erikoisalalle edellyttävät joka tapauksessa jonkinlaista orientoivaa valinnaisuutta kandidaatin tutkinnossa. π Hannu Salovaara professori hannu.salovaara(at)helsinki.fi Vieno Piironen professori vieno.piironen(at)helsinki.fi Viikin elintarviketieteet Helsingin yliopisto 10 Kehittyvä Elintarvike 4/2011 I www.kehittyvaelintarvike.fi