Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia

Samankaltaiset tiedostot
Suomalaisten veren kolesterolitasot ja rasvan ruokavaliossa FINRISKI 2012-tutkimuksen mukaan

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa

Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan

Sosiaali- ja terveydenhuollon nykyrakenteet ja mihin ollaan matkalla

Suomalaisten ravinnonsaanti, Finravinto ja Finriski Satu Männistö Dosentti, akatemiatutkija

WHO:n globaalit kroonisten tautien ehkäisyn tavoitteet ja niiden toteutuminen Suomessa

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?

Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan

Sepelvaltimotaudin riskitekijät ja riski koulutusryhmittäin

Uusia haasteita ja mahdollisuuksia kansantautien ehkäisyssä

Suolan terveyshaitat ja kustannukset

FINRISKI-tutkimus: Väestön kolesterolitaso on vuosikymmenien laskun jälkeen kääntynyt nousuun

Suomalaisten ravinnon saanti ja ravitsemussuositukset Satu Männistö Dos., akatemiatutkija

Ravinnon hiilihydraatit ystävä vai vihollinen? Mikael Fogelholm, dosentti, ETT Johtaja, Suomen Akatemia, terveyden tutkimuksen yksikkö

Erkki Vartiainen, ylijohtaja, professori

Suomalaislasten ravitsemus tänään. Suvi Virtanen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL ja Tampereen yliopisto

SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä

Lihavuus ja liitännäissairaudet

MIKÄ ON TÄRKEINTÄ RUOKAVALIOSSA RASVAN MÄÄRÄ VAI LAATU. Matti Uusitupa

Millaisin eväin eläkkeellä? - eläkeikäisten ravitsemus THL:n

Mitä lapset syövät? Tutkimusprofessori Suvi Virtanen Ravitsemus Suomessa

Terveyden edistämistä molemmin puolin rajaa

Matti Uusitupa Uusinta tutkimustietoa rasvoista Mikä on muuttunut vai onko mikään?

Pohjoismaiset ja suomalaiset ravitsemussuositukset Riitta Korpela

Mikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS

Diabeetikon ruokavalio. FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen

Ravitsemus- ja liikuntasuositukset ja painonhallinta

Terveyden edistämisen tulevaisuus Itä-Suomessa. Professori Tiina Laatikainen

Elintapaohjaus valtimotautien ja tyypin 2 diabeteksen ehkäisyssä Jaana Lindström 1

Kananmunatutkimusta suomalaisessa väestötutkimuksessa

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016

Suomalaisten suolan saanti. Seminaari: Suola näkymätön vaara Satu Männistö ETT, dosentti, akatemiatutkija

Verenpaine valtimotautien riskitekijänä-mihin hoidossa tulee kiinnittää huomiota

Valio Oy TYÖIKÄISEN RAVITSEMUS JA TERVEYS

Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa. Diabeteksen ehkäisy kannattaa- seminaari 27.9.

Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit. Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät Lihavuus kansanterveyden haasteena

Lautaselta vai purkista ravintoaineiden saanti ruoasta ja ravintolisistä. Maijaliisa Erkkola Helsingin yliopisto

Ravitsemussuositusten toteutuminen Rovaniemen ruokapalvelukeskuksen ruokalistoissa:

Painavaa asiaa kolesterolista ja sydänterveydestä

MUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ

HYVÄ RUOKA, PAREMPI MUISTI RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, TTK SAARA LEINO

Miten ravitsemustieto vaikuttaa, vai vaikuttaako?

Ravinnon rasvojen määrä ja laatu merkitys seerumin lipiditasoille

Proteiinin merkitys urheilijoiden ravitsemuksessa. Jan Verho

Taustatiedote: Benecol-meta-analyysi

Kun farkut vaihtuu lökäreihin koululaisten ylipainosta. Harri Niinikoski Dosentti, osastonylilääkäri TYKS lasten- ja nuortenklinikka Kevät 2013

Tavallisimmat ongelmat Suomessa

Iäkkään verenpaineen hoito. Antti Jula Geriatripäivät 2012, Turku

5. Rasvan laatu kuntoon

Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä?

Ravitsemuksen ABC Energiaravintoaineet - proteiinin ja rasvan rooli

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS

Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä

VÄESTÖTUTKIMUKSET: miksi niitä tehdään? Seppo Koskinen ja työryhmä

Alkoholi ja lihavuus. VIII Valtakunnallinen Kansanterveyspäivä Satu Männistö, dos., akatemiatutkija, THL

Verenpaine,sen säätely ja käyttäytyminen levossa ja rasituksessa. Jyrki Taurio Sisätautilääkäri TAYS/PSS

5. Ravintoaineiden saanti

Margariini tosi tärkeä osa monipuolista ruokavaliota!

Pohjoismaiset ravitsemussuositukset uudistuivat. Miten?

Sairauksien ehkäisyn strategiat

Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys Henna-Riikka Seppälä 1

KASVISSYÖJIEN KOLESTEROLI, VERENPAINE JA YLIPAINO

11. RUOKATOTTUMUKSET Johdanto Syötyjen aterioiden määrä arkipäivänä

Tutkitusti tehokas KOLESTEROLIA ALENTAVA LEVITE. Keiju Alentaja on ainoa Suomessa valmistettu kolesterolia alentava levite.

Terveydentila ja riskitekijät. Tutkimuspäällikkö Päivikki Koponen, THL

Verenpainetasot ja hoitotasapaino FINRISKI-tutkimusalueilla

Syöpä ja eriarvoisuus

ERIARVOISUUS VANHUUDESSA JA TERVEYDESSÄ

Tutkitusti tehokas KOLESTEROLIA ALENTAVA LEVITE. Keiju Alentaja on ainoa Suomessa valmistettu kolesterolia alentava levite.

ASEET KADONNEEN VYÖTÄRÖN METSÄSTYKSEEN

DYSLIPIDEMIAN EHKÄISYN JA HOIDON MERKITYS SYDÄN- JA VERISUONISAIRAUKSISSA. Professori Antero Kesäniemi Oulun yliopistollinen sairaala

Ruokaa Sydänystävälle!

Voitako rasvaksi? Dosentti, ravitsemusepidemiologi Sari Voutilainen, UEF Ei sidonnaisuuksia. UEF // University of Eastern Finland 1

Terveyden kehittymisen ja terveyden edistämisen trendejä

ALENTAA TEHOKKAASTI KOLESTEROLIA. Sydäntä keventävää asiaa

Kala osana terveellistä ja kestävää ruokavaliota

Kasvisravinto-opas. Vihjeitä viisaisiin valintoihin

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg

DIABEETIKON SYDÄN MIKKO PUHAKKA KARDIOLOGI JA SISÄTAUTILÄÄKÄRI JYVÄSKYLÄ MPU UEF

Ravitsemussuositukset erityisesti senioreiden näkökulmasta

Kansanterveyttä ja kansanterveystyötä

Terveysvaikutteiset elintarvikkeet ja ravintolisät lisähyötyä vai humpuukia. Tutkimusjohtaja Essi Sarkkinen Foodfiles

Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon

Lisää liikuntaa vai vähemmän istumista? Tommi Vasankari, prof., LT UKK-instituutti & THL

Sydäntä keventävää asiaa

RUORI/TP 2: Elintarvikkeiden aiheuttamien sairauksien tautitaakka I Jouni Tuomisto

Kohonnut verenpaine Vaitelias vaaratekijä. Kimmo Kontula Sisätautiopin professori, ylilääkäri HY ja HYKS Labquality Days

r = n = 121 Tilastollista testausta varten määritetään aluksi hypoteesit.

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta?

Lääkehoidon tavoitteet. Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä. Lääkehoidon aloitusrajat. Verenpaineen hoidon tavoitetasot

Sydänystävällinen, terveellinen ravinto Ravitsemussuunnittelija, TtM, Kati Venäläinen, KSSHP

SUKLAA JA SYDÄNTERVEYS

Keiju Alentaja. Tutkitusti tehokas kolesterolia alentava levite. Esite ravitsemuksen ja terveydenhuollon ammattilaisille

TERVEYS JA TERVEYSKÄYTTÄYTYMINEN SEKÄ NIIDEN MUUTOKSET KAINUUSSA VUOSINA 1996 JA 1999

Ylipainoinen sydänpotilas. Eeva Nykänen, ravitsemussuunnittelija KSSHP, Perusterveydenhuollon yksikkö Sydänfysioterapeutit Jyväskylässä

Keiju Alentaja. Tutkitusti tehokas kolesterolia alentava levite. Esite ravitsemuksen ja terveydenhuollon ammattilaisille

Pekka Puska Pääjohtaja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Miten potilaiden ja väestön riskikäyttäytymiseen voidaan vaikuttaa?

Suomalainen terveydenhuolto muutoksessa

Transkriptio:

Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia Erkki Vartiainen, LKT, professori, ylijohtaja 7.10.2013 1

Jyrkkä lasku sepelvaltimotautikuolleisuudessa Pohjois-Karjala ja koko Suomi 35 64-vuotiaat miehet 700 600 500 400 Pohjois-Karjala Projektin alku Projektin ulottaminen koko maahan Pohjois-Karjala Ikävakioitu kuolleisuus per 100 000 asukasta 300 200 Koko Suomi - 75% - 82 % 100 Vuosi 69 72 75 78 81 84 87 90 93 96 99 2002 7.10.2013 THL 2

Ikävakioitu sepelvaltimotautikuolleisuus 25-64 vuotiailla Mortality/ 100 000 600 500 400 300 200 100 0 1952 1955 1958 1961 1964 1967 1970 1973 1976 1979 1982 1985 1988 1991 1994 1997 2000 2003 2006 2009

Riskitekijöiden vaikutus kuolleisuuden laskuun Havaittu ja riskitekijöiden laskulla ennustettu sepelvaltimokuolleisuus, 35 64-vuotiaat miehet % 0-10 -20-30 -40-50 -60-70 -80-90 1972 1977 1982 1987 1992 1997 2002 2007 Havaittu Riskitekijät Kolesteroli Diastolinen Tupakointi Vartiainen E 7.10.2013 THL 4

Sydänkuolleisuuden väheneminen Suomessa 0-100 -200-300 -400 373 fewer deaths Riskitekijät -71% Kolesteroli - 53% Tupakointi - 11% Verenpaine - 7% Hoidot -24% Infarktin hoito - 4% Hoito infarktin jälkeen - 8% Sydämen vajaatoiminta - 2% Leikkaushoito - 8% Rintakivunhoito - 2% Muut syyt -5% 1982 1997 T Laatikainen et al Am J Epid 2005 7.10.2013 THL 5

Kolesterolitason muutokset 1982-2012 Miehet 6,4 6,2 mmol/l 6,0 5,8 5,6 5,4 Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Turku/Loimaa 5,2 Helsinki/Vantaa 5,0 1982 1987 1992 1997 2002 2007 2012 Vuosi Pohjois- Pohjanmaa/Kainuu 7.10.2013 6

Kolesterolitason muutokset 1982-2012 Naiset 6,4 6,2 mmol/l 6,0 5,8 5,6 5,4 5,2 Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Turku/Loimaa Helsinki/Vantaa 5,0 1982 1987 1992 1997 2002 2007 2012 Vuosi Pohjois- Pohjanmaa/Kainuu 7.10.2013 7

Kolesterolitason muutos ikäryhmittäin 2007-2012 Miehet mmol/l 6,0 5,8 5,6 5,4 5,2 5,0 4,8 4,6 4,4 4,2 4,0 25-34 35-44 45-54 55-64 65-74 Ikäryhmä 2007 2012 7.10.2013 8

Kolesterolitason muutos ikäryhmittäin 2007-2012 Naiset 6,0 5,5 mmol/l 5,0 4,5 2007 2012 4,0 25-34 35-44 45-54 55-64 65-74 Ikäryhmä 7.10.2013 9

Leipärasva Miehet Naiset 2007 2012 2007 2012 Ei mitään 12% 9% 11% 7% Rasvalevite 40 37% 24% 41% 24% Rasvalevite 60 11% 17% 10% 17% Voi-kasviöljylevitteet 19% 35 % 20% 39% Voi 4% 7% 2% 5% 7.10.2013 Esityksen nimi / Tekijä 10

Rasvan käyttö ruoan valmistuksessa Miehet Naiset 2007 2012 2007 2012 Kasviöljy 48% 51% 57% 58% Margariinit 21% 11% 17% 8% Voi-kasviöljylevitteet 13% 16 % 11% 14% Voi 12% 17% 11% 16% 7.10.2013 Esityksen nimi / Tekijä 11

% Leipärasvan laatu 30-59 vuotiailla miehillä 07/10/2013 Erkki Vartiainen 12

Kasviöljyn käyttö ruoan valmistuksessa 70 60 50 40 30 20 Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Lounais-Suomi Heslinki/Vantaa Pohjois- Pohjanmaa/Kainuu 10 0 1972 1977 1982 1987 1992 1997 2002 2007 2012

Rasvan päivittäinen saanti miehillä osuutena kokonaisenergiasta 40 30 20 10 Kokonaisrasva (~ 30 E%) SFA (~10 E%) MUFA (10-15 E%) PUFA (5-10 E%) 0 1982 1992 1997 2002 2007 2012 7.10.2013 Esityksen nimi / Tekijä 14

Rasvan päivittäinen saanti naisilla osuutena kokonaisenergiasta 40 30 20 10 Kokonaisrasva (~ 30 E%) SFA (~10 E%) MUFA (10-15 E%) PUFA (5-10 E%) 0 1982 1992 1997 2002 2007 2012 7.10.2013 Esityksen nimi / Tekijä 15

Kuva 1. Työikäisten (25-64 -vuotiaiden) miesten ja naisten dietaarisen kolesterin (mg) saanti vuosina 1982-2012. mg 550 500 450 400 350 300 250 200 150 1982 1992 1997 2002 2007 2012 Miehet Naiset Esityksen nimi / 7.10.2013 Tekijä 16

Mitattu veren kolesterolin muutos ja ruokavaliomuutoksen perusteella laskettu Hegsted (Am J Clin Nutr 1993;57:875) kaava: Veren kolesterolin muutos = tyydyttyneen rasvan muutos - monityydyttymättömien rasvojen muutos + syödyn kolesterolin muutos Mitattu miehillä 0,09 mmol/l Laskettu 0,095 Mitattu naisilla 0,16 mmol/l Laskettu 0,114 7.10.2013 Esityksen nimi / Tekijä 17

Verestä mitattu kolesterolin muutos ja rasvojen käytön muutoksilla ennustettu muutos 7.10.2013 Esityksen nimi / Tekijä 18

Mitkä seuraavista seikoista kuvaavat ruokavalintojanne: Noudatan vähähiilihydraattista ruokavaliota % N Ei lainkaan tärkeä 24 1143 Ei kovin tärkeää 31 1475 Samantekevää 24 1147 Tärkeää 18 851 Hyvin tärkeää 4 205 7.10.2013 Esityksen nimi / Tekijä 19

Mitkä seuraavista seikoista kuvaavat ruokavalintojanne: Noudatan vähähiilihydraattista ruokavaliota Ei lainkaan tärkeä Ei kovin tärkeä Samantekevä Kolesteroli Voita leivällä Voita ruoan valmistuksesa Mariinia ruoan valmistuksessa Öljyä ruoan valmistuksessa Rasvaton maito 5,28 5 % 19 % 15 % 54 % 40 % 5,39 5 % 18 % 15 % 56 % 41 % 5,31 5 % 18 % 17 % 52 % 36 % Tärkeä 5,31 7 % 18 % 15 % 57 % 41 % Hyvin tärkeä 5,47 18 % 27 % 18 % 47 % 31 % Kaikki erot tilastollisesti merkitseviä 7.10.2013 Esityksen nimi / Tekijä 20

Ei lainkaan tärkeä Ei kovin tärkeä Samantekevä Mitkä seuraavista seikoista kuvaavat ruokavalintojanne: Noudatan vähähiilihydraattista ruokavaliota N Energia MJ Hiilihydraatit EN% Proteiini EN% Rasva EN% SAFA EN% MUFA EN% 348 8,21 45,1 16,5 34,6 13,4 12,3 6,1 476 8,06 44,1 16,9 35,3 13,4 12,7 6,3 345 8,01 43,7 17,0 35,5 13,9 12,6 6,0 Tärkeä 248 7,29 42,5 18,2 35,3 13,1 12,4 6,6 Hyvin tärkeä 62 7,23 37,3 19,7 39,2 14,9 13,7 7,0 PUFA EN% Kaikki erot tilastollisesti merkitseviä 7.10.2013 Esityksen nimi / Tekijä 21

mmhg Systolisen verenpaineen muutos 1982-2012 25-64 vuotiaat miehet 160 155 150 145 140 135 130 125 Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Turku/Loimaa Helsinki/Vantaa Pohjois-Pohjanmaa/Kainuu 120 1982 1987 1992 1997 2002 2007 2012 Muutos 2007-2012: Alue p<0.001 Vuosi p<0.001 Ikävakioitu, väestöpainotettu 7.10.2013 22

mmhg Systolisen verenpaineen muutos 1982-2012 25-64 vuotiaat naiset 160 155 150 145 140 135 Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Turku/Loimaa Helsinki/Vantaa Pohjois-Pohjanmaa/Kainuu 130 125 120 1982 1987 1992 1997 2002 2007 2012 Muutos 2007-2012: Alue p<0.001 Vuosi p<0.001 Ikävakioitu, väestöpainotettu 7.10.2013 23

mmhg Diastolisen verenpaineen muutos 1982-2012 25-64 vuotiaat miehet 100 95 90 85 80 Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Turku/Loimaa Helsinki/Vantaa Pohjois-Pohjanmaa/Kainuu 75 70 1982 1987 1992 1997 2002 2007 2012 Muutos 2007-2012: Alue p<0.001 Vuosi p<0.001 Alue*vuosi p=0.021 Ikävakioitu, väestöpainotettu 7.10.2013 24

mmhg Diastolisen verenpaineen muutos 1982-2012 25-64 vuotiaat naiset 100 95 90 85 80 Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Turku/Loimaa Helsinki/Vantaa Pohjois-Pohjanmaa/Kainuu 75 70 1982 1987 1992 1997 2002 2007 2012 Muutos 2007-2012: Alue p<0.001 Vuosi p<0.001 Alue*vuosi p=0.002 Ikävakioitu, väestöpainotettu 7.10.2013 25

g/vrk 18 Suolan saanti Suomessa 1977-2007 16 14 12 10 8 6 4 2 Laskettu, miehet Laskettu, naiset 24 t virtsa, miehet 24 t virtsa, naiset Linear (24 t virtsa, miehet) Linear (24 t virtsa, naiset) Linear (Laskettu, miehet) Linear (Laskettu, naiset) 0 1977 1979 1981 1982 1987 1991 1992 Vuosi 1994 1997 1998 2002 2007 Lähteet: Karvonen et al. 1977, Nissinen et al. 1982, Pietinen et al. 1981, Pietinen et al. 1990, Valsta 1992, KTL/Nutrition Report 1995, Laatikainen et al. 2006, KTL/ FINRAVINTO 1997, FINRAVINTO 2002 ja FINRAVINTO 2007

Suolan saannin lasku on pysähtynyt Työikäisten miesten ja naisten suolan saanti vuosina 1992-2012 g/vrk 14 12 10 8 6 4 2 0 1992 1997 2002 2007 2012 Miehet Naiset Vuosi FINRAVINTO

Sydäntautikuolleisuus ja sairastavuus laskenut 1970-luvulta 80 % työikäisessä väestössä. 75 % laskusta johtuu kolesterolin, verenpaineen ja tupakoinnin vähenemisestä, 25 % hoidon paranemisesta. Kolesterolin lasku ollut tärkein yksittäinen syy sydäntautikuolleisuuden laskuun: sen osuus on ollut puolet kuolleisuuden laskusta. 7.10.2013 28

Johtopäätökset Kolesteroli on noussut 1,7 % miehillä ja 3,1 % naisilla vuodesta 2007 vuoteen 2012 Tyydyttyneen rasvan käytön lisääntyminen selittää veren kolesterolitason nousun Tyydyttyneen rasvan osuuden lisäys johtui lähinnä voi ja voi-kasvisöljy levitteiden suosion kasvusta leivän päällä ja ruoan valmistuksessa Vain niillä 4 %:lla väestöstä, joiden mielestä vähähiilihydraattisen ruokavalion noudattaminen oli erittäin tärkeää veren kolesterolitaso oli muita korkeampi, mikä johtui suuremmasta tyydyttyneiden rasvojen saannista 7.10.2013 29

Johtopäätökset Systolinen verenpaine on edelleen laskenut Diastolinen verenpaineen lasku pysähtynyt ja kääntynyt hienoiseen nousuun Suolansaanti on lisääntynyt 7.10.2013 30

IMPACT model: CHD mortality 2000 1500 RISE in Beijing 1984 1999 In 1999: 1820 EXTRA DEATHS ATTRIBUTABLE TO RISK FACTOR CHANGES Cholesterol 77% 1000 500 0-500 1984 Critchley, Capewell et al Circulation 2004 110: 1236-1244 1999 Diabetes 19% BMI 4% Smoking 1% 370 FEWER DEATHS BY TREATMENTS AMI treatments 41% Hypertension treatment 24% Secondary prevention 11% Heart failure 10% Aspirin for Angina 10% Angina:CABG & PTCA 2%