ILMASE-hanke 18.4.2012. Juha Salopelto Kasvuohjelmatutkimus

Samankaltaiset tiedostot
Ympäristöystävällistä tehoviljelyä?

Projektin väliraportti kasvukaudelta 2011 YM 24/48/2011

Tukes -Viljan laatu -Havaintokaistat -ISO-VILJA tulokset -DON -NOS -BSAG

Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto. Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto näytettä

Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto

Kesällä 2011 kevätvehnä- ja ohralajikkeet esillä parkkipaikan viereisellä pellolla. Havaintokaistat

Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto. Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto näytettä

Salo Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita

Juha Salopelto. Tonni lisää satoa - 3,7 => 9 - NOS kokeet - Havainnointikaistat

Kasvinviljelyseminaari

5.3. Virkkala Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita

Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto. Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto näytettä

KASVUKAUSI 2008 Millä keinoilla onnistuttiin. Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto näytettä

Viljan analyysit 2012 ISO-VILJA Homemyrkyt 6268

Agrimarket-ketjun yhteistyötä viljelijöiden kanssa

Projektin väliraportti kasvukaudelta 2012 YM 24/48/2011

Juha Salopelto Hankkija OY Sijoitusvinkit kasvukaudelle 2017 Koetoiminta Lajikekokeet Havaintokaistat -Vilja + nurmi Sopimusviljelyn tulokset

Rukiiseen kannattaa panostaa. Simo Ylä-Uotila

Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi

Agrimarket- ketjun yhteistyötä viljelijöiden kanssa

Miten huippusadot tuotetaan? Anne Kerminen

Projektiraportti kasvukaudelta 2013 ja yhteenvetoa koevuosilta YM 24/48/2011

Lannoituksen tarkentaminen Lahti Anne Kerminen

Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus. Yara Suomi

Kaura vaatii ravinteita

Myllyvehnän lannoitus AK

Tasapainoinen lannoitus estää ravinnepuutokset. 1/2012 Anne Kerminen

Agrimarketin VILJAILTA Hiitteenharju, Harjavalta YaraVita- hivenravinneratkaisut kasvukaudelle

Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön. Anne Kerminen Yara Suomi

Lannoittamalla kestävää ja kannattavaa viljelyä. Anne Kerminen

Kasvuohjelmaseminaari

Sokerijuurikkaan lannoitus. Aleksi Simula

ISO-VILJA Viljatutkimus 2007

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitus prosessina

Varautuminen kasvukauteen Asiakkuuspäällikkö Ilkka Mustonen

Satoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon!

Kasvuohjelmaseminaari

Tasapainoinen lannoitus. 2/2012 A Kerminen

Projektiraportti kasvukaudelta 2014 ja yhteenvetoa koevuosilta YM 24/48/2011

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius

Lisälannoitus kasvukaudella

Tähtäimessä viljavat vainiot? Agrimarket kevät 2010

Kasvuohjelmatutkimus 2014

Sadon tuotannon tehokkuuden mittaaminen ympäristöindekseillä. Ympäristöindeksien historia Raisiokonsernissa

MegaLab tuloksia 2017

Lannoitusratkaisut, ravinteiden merkitys. Ilkka Suur-Uski

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitussuunnittelu. Tuomas Mattila Erikoistutkija & maanviljelijä

Typestä jää hyödyntämättä 30 %, kun ph on 6,2 sijasta 5,8

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

Lietelannan käytön strategiat ja täydennys. Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013

Rikinpuute AK

Kasvuohjelma SSO, Salo Martti Yli-Kleemola puh

Viljakaupan rooli ympäristöviestinnässä. Jaakko Laurinen Kehityspäällikkö Raisio Oyj

Kasvinviljelytila Lahdessa

Ravinteiden käytöntehokkuus kasvintuotannossa

Kasvinsuojelu Katri Haavikko p

Mallasohran ja myllyvehnän laadunvarmistus Arto Markkula p

Kasvintuotanto kannattaa

SIJOITTAMINEN MAAHAN PINTALEVITYS NPKS NKS NS. Fosforin sijoittaminen tärkeää! AMMONIUMNITRAATTI + KALSIUM NPKS-LANNOITTEET MULTAUS SIJOITUSLANNOITUS

Viljo -lannoitteet Hämeenlinna Jukka Kivelä. Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos, Ekosovellus tmi

Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009

Kasvuohjelma- tutkimus 2013

Mallasohran ja myllyvehnän laadunvarmistus Arto Markkula p

Peltohavaintohanke. Työpaketti 2. Ravinteiden kierron tehostaminen. Hautomokuori orgaanisen aineen lisääjänä luomu- ja tavanomaisella pellolla

Modduksen vaikutus kasviin

Sokerijuurikas ja ravinteet Susanna Muurinen

Luomukokeet Loviisa Micaela Ström

Jalostuspäivät, Mikkeli Janne Mäkikalli Viljavuuspalvelu Oy

Soilfood Hämeessä yhdistymisen myötä Suomen suurin ravinteiden kierrättäjä

Kemiallinen kasvinsuojelu Ylivieska Katri Haavikko p

NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli

Lehtilannoitekokeet Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Ravinteet. Mansikan lannoitus ja kastelu -koulutus Raija Kumpula

Pellon peruskunnon työkalut, ravinteet. Ilkka Mustonen, Yara Suomi Oy

Viljelykierron vaikutukset tilan talouteen, työmäärään ja maan kasvukuntoon. Tuomas Mattila Kilpiän tila Suomen ympäristökeskus SYKE OSMO -hanke

Mangaani porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Viljelyohjelmalla lisää puhtia

Viljakokeiden tuloksia MTT Ruukista Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Tautien ja juolavehnän torjunta uudet kuulumiset. Janne Laine, puh ,

Maltaan viljely käytännössä. Hannu Mäkipää ProAgria Pohjois-Savo

Viljan kasvinsuojelu 2013

Havaintokoe 2010 Kevätvehnän aluskasvikoe 1 (Vihti)

VILJAMARKKINATILANTEESTA. Salo, Tauno Parviainen, Hankkija Oy, Vilja- ja raaka-aineryhmä

ProAgria lohkotietopankki. Esityksen sisältö

Ajankohtaista viljamarkkinoilla

Ympäristö ja viljelyn talous

Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013

Ravinnetaseet. Ympäristötuen lisätoimenpide lannoituksen ja sadon ravinnemäärien seurantaan MAATALOUDEN YMPÄRISTÖTUKI

Kokemuksia Huippufarmari Haussa - kilpailusta

KASVUOHJELMATUTKIMUS 2015

IPM-kokemuksia kesältä 2010

Nurmen lannoitusohjelmat

Calciprill-kalkki - vaikutus maan happamuuteen ja satoon ohralla ja timoteinurmella kasvukaudella 2013

LOIMAAN SUORAKYLVÖKOE

Loviisan vuoden 2018 lajikekokeiden esittely. Micaela Ström Torbjörn Lönnfors

Rikkatorjuntakoe. Lohko 6, Ohra

Luomuviljojen lajikehavaintokokeet Kokemuksia ja tuloksia

Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla

Transkriptio:

ILMASE-hanke 18.4.2012 Juha Salopelto Kasvuohjelmatutkimus

Tuloksia ISO-VILJA sopimuksilta 2011 -Ohra -Kaura -Vehnä -Ruis 42110 Analyysiä 1 342 Karjatilojen vilja analyysiä

Lämpösumma Kasvukausi josta ei tahtonut loppua tulla Helsinki-Vantaa 2000 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 5.5. 20.5. 4.6. 19.6. 4.7. 19.7. 3.8. 18.8. 2.9. 17.9. 2.10. 17.10. 31.10. keskim. 2002 2008 21.huhti 1980-2000 2009 23.huhti 2010 25.huhti 2011 17.huhti 469 astetta

Kasvukausi josta ei tahtonut loppua tulla Oulu 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 294 astetta 5.5. 20.5. 4.6. 19.6. 4.7. 19.7. 3.8. 18.8. 2.9. 17.9. 2.10. 17.10. keskim. 2002 2008 29.huhti 1980-2000 2009 2.touko 2010 10.touko 2011 5.touko

Kasvukausi josta ei tahtonut loppua tulla Lappeenranta 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 295 astetta 5.5. 20.5. 4.6. 19.6. 4.7. 19.7. 3.8. 18.8. 2.9. 17.9. 2.10. 17.10. keskim. 2002 2008 23.huhti 1980-2000 2009 24.huhti 2010 26.huhti 2011 22.huhti

Kasvukausi josta ei tahtonut loppua tulla Utti 2000 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 403 astetta 5.5. 20.5. 4.6. 19.6. 4.7. 19.7. 3.8. 18.8. 2.9. 17.9. 2.10. 17.10. keskim. 2002 2008 23.huhti 1980-2000 2009 23.huhti 2010 25.huhti 2011 21.huhti

Kasvukausi josta ei tahtonut loppua tulla Turku 2000 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 375 astetta 5.5. 20.5. 4.6. 19.6. 4.7. 19.7. 3.8. 18.8. 2.9. 17.9. 2.10. 17.10. 28.10. keskim. 2002 2008 22.huhti 1980-2000 2009 24.huhti 2010 25.huhti 2011 16.huhti Salo 1702

Kasvukausi josta ei tahtonut loppua tulla Jokioinen 1800 1600 1400 1200 346 astetta 1000 800 600 400 200 0 5.5. 20.5. 4.6. 19.6. 4.7. 19.7. 3.8. 18.8. 2.9. 17.9. 2.10. 17.10. keskim. 1980-2000 2002 2008 22.huhti 2009 24.huhti 2010 25.huhti 2011 16.huhti

Typen käyttö Ohra 2007-2011 2007 2008 2009 2010 2011 Sato Kg / Ha RV % N lannoitus N sato jyvissä 3655 3955 4374 3618 4069 12,0 10,7 10,4 12,4 12,2 85,5 85,3 86,5 86,1 87,3 60,4 58,2 62,6 60,7 68,3 Lähde: Agrimarket- ketjun ISO-VILJA -viljelysopimusten analysointitiedot 2011

Laatuvertailu satovuosittain Ohra Kevätvehnä Kaura Satovuosi HLP RV% HLP RV% Sakoluk HLP 2002 64,6 12,7 78,8 15,0 315 55,7 2003 65,3 13,1 79,4 14,3 220 55,9 2004 64,5 11,6 75,9 13,2 225 56,1 2005 66,1 11,5 79,8 12,3 251 56,1 2006 69,1 12,2 82,0 12,4 305 57,0 2007 66,3 12,0 79,5 13,6 304 56,9 2008 66,0 10,7 80,5 12,9 238 57,1 2009 66,5 10,4 80,6 12,0 315 56,5 2010 64,5 12,4 81,1 13,7 332 52,5 2011 e 63,3 12,3 80,5 14,4 295 55,4 Lähde: Agrimarket- ketjun ISO-VILJA -viljelysopimusten analysointitiedot

Laatuvertailu sikatilat satovuosittain SUMMARY Ohra, sikatilat n KO, % RV, % ka TÄ, % ka hlp, kg syksy 2004 - kesä 2005 526 13,4 12,5 60,7 63,4 syksy 2005 - kesä 2006 491 13,2 12,2 61,4 66,4 syksy 2006 - kesä 2007 473 13,3 12,3 62,3 68,6 syksy 2007 - kesä 2008 329 13,5 12,3 61,1 65,5 syksy 2008 - kesä 2009 369 14,6 11,5 61,8 64,5 syksy 2009 - kesä 2010 297 14,1 11,4 62,0 66,8 syksy 2010 - kesä 2011 335 13,7 12,9 60,5 64,6 syksy 2011 - kesä 2012 118 13,5 12,8 60,5 61,8

ISO-VILJA historia 1994 Selvitys viljan haitta- ja arvo-osista. 1995 Kasvukaudenaikainen toiminta aloitettu Ensimmäiset lehtivihreämittaukset viljelijöiden pelloilla. ISO-VILJA tutkimus aloitettu 5000 ha

ISO-VILJA Viljatutkimus 2005 Ohra Typen kotiutus N kg/ha Alle 3000 92 3000-4000 85 4000-5000 86 Yli 5000 90 22.11.2005 Juha Salopelto

ISO-VILJA Viljatutkimus 2005 Ohra Typen kotiutus N kg/ha N jyvissä Alle 3000 92 37 3000-4000 85 55 4000-5000 86 64 Yli 5000 90 91 22.11.2005 Juha Salopelto

ISO-VILJA Viljatutkimus 2005 Ohra Typen kotiutus N kg/ha N jyvissä N oljissa Alle 3000 92 37 12 3000-4000 85 55 17 4000-5000 86 64 20 Yli 5000 90 91 23 22.11.2005 Juha Salopelto

ISO-VILJA Viljatutkimus 2005 Ohra Typen kotiutus N N N N kg/ha jyvissä oljissa tase Alle 3000 92 37 12 44 3000-4000 85 55 17 13 4000-5000 86 64 20 1 Yli 5000 90 91 23-25 22.11.2005 Juha Salopelto

Viljatutkimus 2004 Ohra Siemen Tsp g Itävyys % kg / ha Kpl / m2 Alle 3000 44,7 92 261 537 3000-4000 44,6 92 253 521 4000-5000 45,1 93 250 515 Yli 5000 43,5 94 249 538

Viljatutkimus 2004 Ohra Käytetyt ravinteet N kg / ha P kg / ha K kg / ha Alle 3000 90 14,6 26 3000-4000 86 13,0 25 4000-5000 85 13,9 28 Yli 5000 87 13,2 31 23.12.2004 Juha Salopelto

Viljatutkimus 2004 Ohra Käytetyt ravinteet N P K Startti kg / ha kg / ha kg / ha % Alle 3000 90 14,6 26 2 3000-4000 86 13,0 25 7 4000-5000 85 13,9 28 21 Yli 5000 87 13,2 31 26 23.12.2004 Juha Salopelto

Viljatutkimus 2004 Kasvin suojelu (lohkot joilla torjunta tehty) Tauti 1 Tauti 2 Sääde 2 Ohra % % % Alle 3000 18 18 9 3000-4000 36 41 21 4000-5000 33 48 26 Yli 5000 30 70 41 23.12.2004 Juha Salopelto

Viljatutkimus 2005 Tunnusluvut laatujärjestelmiä varten 1 Paljonko jyviä / 1 N kilo 40 => 48 23.12.2004 Juha Salopelto

Viljatutkimus 2005 Tunnusluvut laatujärjestelmiä varten 1 Paljonko jyviä / 1 N kilo 40 => 48 2 Typen kotiutus % 64 => 72 23.12.2004 Juha Salopelto

ISO-VILJA historia 1994 Selvitys viljan haitta- ja arvo-osista. 1995 Kasvukaudenaikainen toiminta aloitettu Ensimmäiset lehtivihreämittaukset viljelijöiden pelloilla. ISO-VILJA tutkimus aloitettu 5000 ha 1996 Aloitettiin kaupan lehtivihreämittaukset Viljelyn ympäristövaikutusten seuranta. Ensimmäiset ravinnetaselaskelmat Nimeksi ISO-VILJA teknologia 1997 Ensimmäinen laatujärjestelmä koulutus ISO 9001 ISO-VILJA TM 1998 Maan rakenneongelmat esille

ISO-VILJA historia 1994 Selvitys viljan haitta- ja arvo-osista. 1995 Kasvukaudenaikainen toiminta aloitettu Ensimmäiset lehtivihreämittaukset viljelijöiden pelloilla. ISO-VILJA tutkimus aloitettu 5000 ha 1996 Aloitettiin kaupan lehtivihreämittaukset Viljelyn ympäristövaikutusten seuranta. Ensimmäiset ravinnetaselaskelmat Nimeksi ISO-VILJA teknologia 1997 Ensimmäinen laatujärjestelmä koulutus ISO 9001 ISO-VILJA TM 1998 Viljan laatuhinnoittelu käyttölaadun mukaan Arvo-osat mitataan joka kuormasta HLP, RV ja Tärkkelys ISO-VILJA Auditoinnit viljaliikkeissä Maan rakenneongelmat esille 1999 Viljan typpi- ja fosforisisältö tilitykseen Ensimmäiset ISO-VILJA ajokortit

ISO-VILJA historia 1994 Selvitys viljan haitta- ja arvo-osista. 1995 Kasvukaudenaikainen toiminta aloitettu Ensimmäiset lehtivihreämittaukset viljelijöiden pelloilla. ISO-VILJA tutkimus aloitettu 5000 ha 1996 Aloitettiin kaupan lehtivihreämittaukset Viljelyn ympäristövaikutusten seuranta. Ensimmäiset ravinnetaselaskelmat Nimeksi ISO-VILJA teknologia 1997 Ensimmäinen laatujärjestelmä koulutus ISO 9001 ISO-VILJA TM 1998 Viljan laatuhinnoittelu käyttölaadun mukaan Arvo-osat mitataan joka kuormasta HLP, RV ja Tärkkelys ISO-VILJA Auditoinnit viljaliikkeissä Maan rakenneongelmat esille 1999 Viljan typpi- ja fosforisisältö tilitykseen Ensimmäiset ISO-VILJA ajokortit Maan rakenneongelmat tutkimuksen kohteeksi 2000 Ensimmäinen mittauskioski Somerolle Viljatilan laatu- ja ympäristöindeksi ISO-VILJA mukaan kotieläintilakokonaisuuteen Ensimmäinen viljatilan auditointi 2001 Viljatutkimuksesta esille Ca / Mg ja maan rakenne

ISO-VILJA historia 1994 Selvitys viljan haitta- ja arvo-osista. 1995 Kasvukaudenaikainen toiminta aloitettu Ensimmäiset lehtivihreämittaukset viljelijöiden pelloilla. ISO-VILJA tutkimus aloitettu 5000 ha 1996 Aloitettiin kaupan lehtivihreämittaukset Viljelyn ympäristövaikutusten seuranta. Ensimmäiset ravinnetaselaskelmat Nimeksi ISO-VILJA teknologia 1997 Ensimmäinen laatujärjestelmä koulutus ISO 9001 ISO-VILJA TM 1998 Viljan laatuhinnoittelu käyttölaadun mukaan Arvo-osat mitataan joka kuormasta HLP, RV ja Tärkkelys ISO-VILJA Auditoinnit viljaliikkeissä Maan rakenneongelmat esille 1999 Viljan typpi- ja fosforisisältö tilitykseen Ensimmäiset ISO-VILJA ajokortit Maan rakenneongelmat tutkimuksen kohteeksi 2000 Ensimmäinen mittauskioski Somerolle Viljatilan laatu- ja ympäristöindeksi ISO-VILJA mukaan kotieläintilakokonaisuuteen Ensimmäinen viljatilan auditointi 2001 Viljatutkimuksesta esille Ca / Mg ja maan rakenne 2002 Viljan sähköinen jäljitettävyys 0 0 teoria mallasohran valkuaisen hallitsemiseksi 2003 Suorakylvö ja hivenravinteet ISO 9001, ISO 14001 BS 8800 Suomen Rehu 2005

ISO-VILJA historia 1994 Selvitys viljan haitta- ja arvo-osista. 1995 Kasvukaudenaikainen toiminta aloitettu Ensimmäiset lehtivihreämittaukset viljelijöiden pelloilla. ISO-VILJA tutkimus aloitettu 5000 ha 1996 Aloitettiin kaupan lehtivihreämittaukset Viljelyn ympäristövaikutusten seuranta. Ensimmäiset ravinnetaselaskelmat Nimeksi ISO-VILJA teknologia 1997 Ensimmäinen laatujärjestelmä koulutus ISO 9001 ISO-VILJA TM 1998 Viljan laatuhinnoittelu käyttölaadun mukaan Arvo-osat mitataan joka kuormasta HLP, RV ja Tärkkelys ISO-VILJA Auditoinnit viljaliikkeissä Maan rakenneongelmat esille 1999 Viljan typpi- ja fosforisisältö tilitykseen Ensimmäiset ISO-VILJA ajokortit Maan rakenneongelmat tutkimuksen kohteeksi 2000 Ensimmäinen mittauskioski Somerolle Viljatilan laatu- ja ympäristöindeksi ISO-VILJA mukaan kotieläintilakokonaisuuteen Ensimmäinen viljatilan auditointi 2001 Viljatutkimuksesta esille Ca / Mg ja maan rakenne 2002 Viljan sähköinen jäljitettävyys 0 0 teoria mallasohran valkuaisen hallitsemiseksi 2003 Suorakylvö ja hivenravinteet 2005 Ravinnetaseet ja lehtivihreämittaukset ehdolle ympäristötukeen 2007 Rypsi osaksi ISO-VILJAA ISO 9001, ISO 14001 BS 8800 Suomen Rehu 2005

ISO-VILJA Viljatutkimus 2005 Ohra Tautien torjunta Sato kg/ha Ei torjuttu 3698 Rikka vaiheessa Lippulehti vaiheessa 4009 4465 Sekä että 4562 22.11.2005 Juha Salopelto

ISO-VILJA Viljatutkimus 2005 Ohra Tautien torjunta N lannoitus kg/ha Ei torjuttu 87 Rikka vaiheessa Lippulehti vaiheessa 88 85 Sekä että 81 22.11.2005 Juha Salopelto

ISO-VILJA Viljatutkimus 2005 Ohra Tautien torjunta N lannoitus kg/ha N jyvissä kg/ha N oljissa kg/ha N Tase kg/ha Ei torjuttu 87 55 17 16 Rikka vaiheessa Lippulehti vaiheessa 88 60 18 10 85 69 20-4 Sekä että 81 72 20-11 22.11.2005 Juha Salopelto

Ohra tautien torjunta Ei torjuttu T1 vaiheessa T2 vaiheessa T1+2 vaiheessa Sato Kg/Ha 3723 3891 4553 4566 HLP Kg 63,6 65,1 66,6 67,2 RV % 12,5 11,7 11,7 11,5 Lajite 1+2 % 80,7 87,5 89,4 90,7 Lajite 4 % 6,2 4,7 4,3 3,4 Jyväkoko % 7,2 7,05 4,2 2,2 Tärkkelys % 60,8 61,4 61,7 62,1 Lähde: Agrimarket- ketjun ISO-VILJA -viljelysopimusten analysointitiedot 2011

Ohra tautien torjunta 5000 4000 3000 2000 1000 0 168 830 843 Ei torjuntaa T1 vaiheessa T2 vaiheessa T1+T2 vaiheissa Perus Sadon lisä Lähde: Agrimarket- ketjun ISO-VILJA -viljelysopimusten analysointitiedot 2011

Ohra muokkausmenetelmä / tautien torjunta 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 665 2909 Suorakylvö 386 3152 Kevennetty 198 3452 Kyntö Ei tornuntaa T 1 Lähde: Agrimarket- ketjun ISO-VILJA -viljelysopimusten analysointitiedot

Ohra muokkausmenetelmä / tautien torjunta 5000 4000 3000 846 826 787 2000 1000 2909 3152 3452 0 Suorakylvö Kevennetty Kyntö Ei tornuntaa T2 (T1+T2) Lähde: Agrimarket- ketjun ISO-VILJA -viljelysopimusten analysointitiedot

ISO-VILJA Viljatutkimus 1995-2006 Viljavuusluokka / sato ohralla 4500 4000 3500 3000 2500 2000 301 502 581 688 811 1035 3316 3316 3316 3316 3316 3316 3316 Huono Huononlainen Välttävä Tyydyttävä Hyvä Korkea Arveluttavankorkea Perus Sadonlisä

ISO-VILJA Viljatutkimus 1995-2006 Viljavuusluokka / Typen kotiutus 4500 4000 3500 3000 2500 2000 89,4 88,6 90,5 90,3 91,1 89,9 89,2 Huono Huononlainen Välttävä Tyydyttävä Hyvä Korkea Arveluttavankorkea Perus Sadonlisä N lannoitus 100 80 60 40 20 0

ISO-VILJA Viljatutkimus 1995-2006 Viljavuusluokka / Typen kotiutus 4500 4000 3500 3000 2500 2000 55,2 60,2 63,8 65,7 69,3 69,2 72,8 Huono Huononlainen Välttävä Tyydyttävä Hyvä Korkea Arveluttavankorkea Perus Sadonlisä N-sato 100 80 60 40 20 0

ISO-VILJA Viljatutkimus 1995-2006 Viljavuusluokka / Typen kotiutus 100 90 80 70 60 50 40 30 10 20-10 0-20 -30-40 55,2 60,2 63,8 65,7 69,3 69,2 72,8-34,4-28,6-27,1-25,1-22,2-20,8-17,7 Huono Huononlainen Välttävä Tyydyttävä N jyvissä Hyvä Korkea N käyttämätön Arveluttavankorkea

ISO-VILJA Viljatutkimus 1995-2005 Viljavuusluokka / Typen kotiutus 100 90 80 70 60 50 40 30 10 20-10 0-20 -30-40 -19,6 Huono Huononlainen -12,4-9,9-7,4-6,1-2,2 Välttävä Tyydyttävä Hyvä Korkea Arveluttavankorkea N jyvissä N oljissa N käyttämätön 1,9

Typen kotiutus Keinot Vähentäminen =>Rajoitukset =>Valvominen Lisääminen =>Kasvinsuojelu =>Osaaminen =>Osoittaminen? 90 54 = 36

Typen kotiutus Keinot Vähentäminen =>Rajoitukset =>Valvominen Lisääminen =>Kasvinsuojelu =>Osaaminen =>Osoittaminen? 90 54 = 36 Tutkimustilat 86-65 = 21

Ravinteiden kierto Agrin ohra 2010 Sato 3618 Kg / Ha N lannoitus 86,1 Kg / Ha RV 12,2 % N talteen N Tase 60,3 Kg / Ha 25,8 Kg / Ha

Ravinteiden kierto Agrin ohra 2010 Sato 3618 Kg / Ha N lannoitus 86,1 Kg / Ha RV 12,2 % N talteen N Tase 60,3 Kg / Ha 25,8Kg / Ha 86-60=26

Kuinka parannetaan Menetelmä 1 Vähennetään N lannoitusta 10 Kg / Ha Agrin ohra 2010 Sato 3194 Kg / Ha - 424 Kg / Ha N lannoitus 76 Kg / Ha N talteen 52,8 Kg / Ha N tase 23,7 Kg / Ha Vähennys 2,1 Kg / Ha N tase (fytomassalla) -0,7 Kg / Ha 76-53= 24

Kuinka parannetaan Menetelmä 2 ja 3 Torjutaan taudit Ei torjuttu T1 vaiheessa T2 vaiheessa Sato Kg/Ha 3309 + 391 +791 HLP Kg 65,4 +0,9 +2,1 N lannoitus 85 87 87 N jyvissä 55.5 +4,6 +10,5

Ravinteiden kierto Agrin ohra 2010 Sato 3618 Kg / Ha N lannoitus 86,1 Kg / Ha RV 12,2 % N talteen N Tase 60,3 Kg / Ha 25,8Kg / Ha 86-60=26

Ympäristöystävällistä tehoviljelyä? Koelohko

Koejäsenet KWS Scirocco ja Trappe kevätvehnät 100 kg N /ha typpitasolla lannoitettuna Vain Trappe 150 kg N / ha typpitasolla lannoitettuna 170 kg N / ha typpitasolla lannoitettuna 200 kg N /ha typpitasolla lannoitettuna Kasvuohjelman mukainen kasvinsuojelu

23.06. otetun kasvustonäytteen analyysitulokset Tavoitearvot kevätvehnä Arvot näyte 23.06. Typpi, N g/kg ka 40 55 50 Fosfori, P g/kg ka 3,3 6,0 4,7 Kalium, K g/kg ka 33 45 44 Kalsium, Magnesium, Ca g/kg ka 4 10 5,9 Mg g/kg ka 2,0 3,0 2 Rikki, S g/kg ka 1,5 4,0 4,4 Boori, B mg/kg ka 6 12 6,6 Kupari, Mangaani, Cu mg/kg ka 7 15 8,9 Mn mg/kg ka 35 100 100 Sinkki, Zn mg/kg ka 25 70 49 Rauta (Fe) mg/kg 120 120

Koekaistojen sadonkorjuu 5.syyskuuta Koelohkot valmiina ja korjuupäiväksi sovittu 1.9. 31.8. 40 mm sade Puinti suoritettiin 5.9, kutakin koealaa puitiin 1 ha

Satotiedot, jyväsato kosteuskorjattuina 14,5 % puintikosteudet 18,6 21 % 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 17 16 15 14 13 12 Jyväsato kg/ ha Olkisato kg/ ha valk % 1000 Scirocco 150 Scirocco 170 Scirocco 200 Trappe 100 Trappe 150 Trappe 170 Trappe 200 11

Typen kotiuttaminen 250,0 230,0 210,0 190,0 170,0 150,0 130,0 110,0 90,0 70,0 50,0 30,0 10,0-10,0-30,0-50,0 Scirocco 150 Scirocco 170 Scirocco 200 Trappe 100 Trappe 150 Trappe 170 Trappe 200 Maasta Oljissa kg/ha Jyvissä kg/ha

Fosforin kotiuttaminen 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0-10,0-20,0-30,0-40,0 Scirocco 150 Scirocco 170 Scirocco 200 Trappe 100 Trappe 150 Trappe 170 Trappe 200 MAASTA Oljissa kg/ha Jyvissä kg/ha

Taloudellinen kannattavuus Sadon arvo Lannoitekust. Yht. Sadon arvo - lann. kust. KWS Scirocco 150 kg N/ha 1100 157 942 KWS Scirocco 170 kg N/ha 1142 181 961 KWS Scirocco 200 kg N/ha 1300 219 1081 Trappe 100 kg N/ha 1080 118 961 Trappe 150 kg N/ha 1237 157 1080 Trappe 170 kg N/ha 1308 181 1127 Trappe 200 kg N/ha 1441 219 1221 Lannoituskustannus toukokuun 2011 hinnoilla Sadon arvo lokakuun lopun 2011 hinnoilla Rehuviljaksi (valkuainen)

Koelohkon kasvinsuojelu T1(pensomisen loppu/korrenkasvun alku Logran 20 g Plus Oxitril 0,5 l + CCC 0,5 l + Mantrac Pro 1,0 l /ha T1+ viikko-> Menara 0,25 l + Moddus M 0,3 l + Axial 0,8 l + Mantrac Pro 1,0 l /ha T2 (korrenkasvun loppu/lippulehti) Moddus 0,15-0,2 l + MCPA 1 l /ha T3 (tähkälletulo) suunniteltu tehtäväksi Amistar 0,4 l + Menara 0,25 l + Karate Zeon 0,075 l /ha (Karate Zeon 1,8 l/24 ha)

Koelohko 8.8.2011

Ohran viljelyn hiilijalanjälki Taija Sinkko Heli Yrjänäinen 24.4.2012

Kasvihuonekaasupäästöjen jakautuminen kotitalouksien eri toiminnoille Muu Koulu/työ Vaatteet Hyvnvointi Vapaa-aika Ruoka Asuminen 0 5 10 15 20 25 30 35 Lähde: Seppälä et al. 2009

Ohran hiilijalanjälki (kg CO2-ekvivalenttia/1000 kg ohraa) 1000 900 800 700 600 500 400 Siemenet Kuljetukset Kuivaus Peltotyöt Kalkitus Lannoitteiden valmistus Viljelymaan N2O 300 200 100 0 Tapaus 1 Sato 3380 Lannoite 84 Tapaus 2 Sato 3853 Lannoite 86 Tapaus 3 Sato 4096 Lannoite 88 Tapaus 4 Sato 4517 Lannoite 92 Tapaus 5 Sato 4663 Lannoite 86 kg/ha kg typpeä/ha

Ohran hiilijalanjälki (kg CO2-ekvivalenttia/1000 kg ohraa) 2000 1800 1600 1400 1200 1000 800 Siemenet Kuljetukset Kuivaus Peltotyöt Kalkitus Lannoitteiden valmistus Viljelymaan N2O 600 400 200 0 Tapaus 1 Sato 3380 Lannoite 84 Tapaus 2 Sato 3853 Lannoite 86 Tapaus 3 Sato 4096 Lannoite 88 Tapaus 4 Sato 4517 Lannoite 92 Tapaus 5 Sato 4663 Lannoite 86 Luomu kg/ha kg typpeä/ha

Vertailu: Lannoitteiden valmistuksen päästö 4 kg CO2-ekv./kg N (a) vs. 6,8 kg CO2-ekv./kg N (b) Ohran hiilijalanjälki (kgco2-ekvivalenttia/kg ohraa) 1,2 1 0,8 0,6 0,4 Siemenet Kuljetukset Kuivaus Peltotyöt Kalkitus Lannoitteiden valmistus Viljelyn N2O 0,2 0 1a 1b 2a 2b 3a 3b 4a 4b 5a 5b

Syysvehnä kotieläntilalle Sato kg /ha HLP kg RV % Tärkkelys % RV sato kg / ha Tärkkelys sato kg /ha Ohra 3995 63,8 12,3 60,7 491 2425 Kevätvehnä 4173 80,5 14,5 68,4 605 (123) Syysvehnä 4690 82,5 13,6 69,4 637 (130) 2854 (118) 3255 (134) Kaura 3969 56,0 13,3 528 (107)

Kasvuohjelman havaintokokeet Seinäjoki Huittinen Mustiala Elimäki Perniö Vihti

KASVUOHJELMAYHTEISTYÖTÄ VILJELIJÖIDEN KANSSA Havaintolohkotoimintaa kesällä 2012 Lapua Agrimarket??? Seinäjoki lannoituskoe Lauri Hantula Saarijärvi Tarvaala Kuopio Markku Väänänen Loimaa Tuomas Levomäki Perniö Pohjankartano Mustiala Kotkaniemi Elimäki Helkalan Ranssi Esa Antila, Lapua Heikki Miettinen, Mustiala Kimmo Helkala, Elimäki Lauri Hantula, Seinäjoki Matias Harjula, Saarijärvi Raimo Rokka, Perniö Tuomas Levomäki, Loimaa Annika Kilpiö, Agrimarket Forssa Ari Laaksonen, Agrimarket Seinäjoki Harri Huikari, Agrimarket Saarijärvi Jukka Vuorenmaa, Agrimarket Lapua Mauno Mäkitalo, Agrimarket Loimaa Tauno Parviainen, Agrimarket Salo Teemu Helkala, Agrimarket Kouvola Juha Salopelto Martti Yli-Kleemola

Kannattaako viljellä hyvin Matalien panosten Kasvuohjelma viljely Sato kg/ha 3380 4663 Hlp kg 62,9 66,7 N lannoitus kg 84 86 N sadossa 74 97 N tase 10-11 Hiilijalan jälki kg CO 2 /1000 kg 889 645