Sokerijuurikas ja ravinteet Susanna Muurinen

Transkriptio

1 Sokerijuurikas ja ravinteet Susanna Muurinen

2 Pääravinteet N-typpi P-fosfori K-kalium Ca-kalsium Mg-magnesium Na-natrium S-rikki Pääravinteiden otto kg ha -1 Hivenravinteet B- boori Cu- kupari Fe- rauta Mn- mangaani Mo- molypdeeni Zn- sinkki Cl- kloridi Hivenravinteiden otto maasta g ha -1 Ravinne kg/ha Typpi Fosfori Kali Natrium Magnesium Rikki 30 Kalsium Juurikkaan ottamat määrät

3 Rikki (S) MAAPERÄSSÄ Rikki orgaanisessa ja epäorgaanisessa muodossa Orgaaninen rikki on kiinni kuolleessa kasvimateriaalissa, humuksessa hitaasti mobilisoituvaa Epäorgaaninen rikki maassa sulfaatteina ja sulfideina sulfidit myrkyllisiä Kasvi ottaa rikin SO ionina maasta Myös ilmarakojen kautta ilmasta SO 2 KASVISSA Rikki on tärkeä osa proteiinien muodostusta (kaikilla kasveilla) Typen ja Rikin suhde kasveissa yleisesti 15:1 Typpi suhteen kasvu voi olla merkki rikin puutteesta Vaikuttaa aminohappo koostumukseen

4 Rikki (S) Suomen juurikasmaiden Rikkitilanne Juurikasmaiden rikkipitoisuudet vuosien välillä Varsinais- Suomessa, Satakunnassa ja Hämeessä. Juurikkaalla ei varsinaista selkeää maaperän rikkipitoisuus suositusta. Kirjallisuudessa arvoja 8-41 mg/l

5 Rikki (S) Pitoisuus kasvissa Ohjeellisena arvona täysikasvuisissa lehdissä kirjallisuudessa 0.35 % Vuoden 2013 kasvustonäytteet heinäkuussa / lokakuussa -viljelijöiden pelloilta % - koelohkolla % Vuoden 2015 koepelto kasvustoissa syyskuun näytteissä keskimäärin lehdissä 0.38 %

6

7 Rikin puutos Rikin puutos kasvustossa muistuttaa typen puutosoireita. Keltaisuutta myös nuorissa lehdissä Puutosoireet melko harvinaisia. Voi esiintyä kevyillä vähän orgaanista ainesta sisältävillä hiekkamailla Puutosta voi epäillä ellei lisätty typpi vaikuta kasvin kasvuun. Korkea typpi pitoisuus kasvissa voi aiheuttaa rikin puutosta. Puutosoirepelloilla aminohappopitoisuudet muuttuneet Rikki lisäyksellä ei ole saatu kuitenkaan vaikutusta satoon tai laatuun

8 Lehtien kauttaaltaan kellastumista (kuten typenpuutteessa). Nuorten lehtien kellastumista, lehdet hauraita

9 Kalsium (Ca) Suomen juurikasmaiden kalsiumtilanne Juurikasmaiden kalsiumpitoisuudet vuosien välillä Varsinais-Suomessa, Satakunnassa ja Hämeessä.

10 Kalsium (Ca) KASVISSA Kasvi ottaa kalsiumia Ca 2+ muodossa. Kalsium ei kulje kasvissa, joten kasvi tarvitsee sitä jatkuvasti. Siemenissä vähän kalsiumia, minkä tähden taimien alkukehitys kärsii happamassa maassa. Toimii kasvissa soluissa osmoottisenpotentiaalin säätelyssä ja soluseinien säätelyssä, osallistuu myös geenien säätelyyn ja hiilimetabolian säätelyyn.

11 Kalsium (Ca) Juurikkaan kalsiumpitoisuus kirjallisuudessa: 2.65 % hyvässä kasvustossa % kärsivässä kasvustossa Vuoden 2013 juurikasnäytteissä Suomessa Ca-pitoisuus nuorissa taimissa: % Vuoden 2015 näytteissä syksyllä lehdissä % Määrällisesti juurikas ottaa kalsiumia noin kg Ca ha -1 Vaihteluun vaikuttaa mm. lajikeominaisuudet Kalsiumin otto kasvukauden aikana jatkuvaa

12 Kalsium (Ca) Hyvin kalkituilla juurikaspelloilla harvoin puutosoireita. Puutosoireita voi esiintyä jos muut kationit vaikuttavat Kalsiumin ottoon. Esim. liiallinen K voi heikentää kalsiumin ottoa Liiallisella Na vaikutusta Ca ottoon. Kalsium : magnesium suhteen tulisi olla sopiva juurikas mailla. Ei alle 0.33 Vioitukset lehdissä: Lehden kärjet palaneet Lehdet käpristyvät Lehden kasvu hidastuu/lakkaa Lehden kasvu epänormaalia Pahassa Ca-puutos tilanteessa pääjuuri kärsii: Juuren kasvu hidastuu Juuressa tummumista

13 Magnesium (Mg) Suomen juurikasmaiden magnesiumtilanne Juurikasmaiden magnesiumpitoisuudet vuosien välillä Varsinais-Suomessa, Satakunnassa ja Hämeessä.

14 Magnesium (Mg) Tärkeä ravinne lehtivihreän muodostumisessa fotosynteesi sato Osallistuu proteiinien muodostumiseen, entsyymien aktivointi ja energian siirto Kirjallisuuden mukaan puutosoireita voi esiintyy mikäli Mg-pitoisuus lehdissä on alle 0.2%, varmasti oireita esiintyy mikäli pitoisuus laskee 0.1% Vuoden 2013 kasvustonäytteissä pitoisuudet olivat välillä % Vuoden 2015 lehtinäytteissä %

15 Magnesium (Mg) Ei puutos oireita kalkituilla mailla Hiekkamailla voi esiintyä puutosta. Muilla ravinteilla vaikutusta puutosoireiden esiintymiseen: Oireita vähentävät N ja Na Mg-pitoisuutta kasvissa vähentää runsas K- lannoitus Kaikki tummat laikut lehdissä eivät johdu Mg puutoksesta (esim.pseudomonas bakteeri)

16

17 Boori (B) Suomen juurikasmaiden booritilanne Tyydyttävä Juurikasmaiden booripitoisuudet vuosien välillä Varsinais- Suomessa, Satakunnassa ja Hämeessä. Juurikaan yleisimmät boorin lähteet ovat lannoitteet.

18 Boori (B) Booripitoisuuden mittaus lehdistä antaa parhaimman kuvan kasvin boori tilanteesta.

19 mg/kg ka. Booripitoisuus on riittävä kun se ylittää 30 mg B kg-1 ja puutosoireita voi esiintyä mikäli pitoisuus on alle 20 mg B kg-1. Vuonna 2013 koekasveissa boorin määrä oli mg B kg-1 ka Boori pitoisuus juurikkaan lehdissä kaavukaudella

20 Boori(B) Boorin saanti riippuu lahoavan orgaanisen aineen määrästä, maalajista ja kosteudesta. Puutosoireita voi esiintyä ph:n ollessa korkea, hiekkamailla, kuivina kesinä. Boori liikkuu huonosti, joten oireet alkavat nuorista lehdistä ja kasvupisteen kuolemisella. Puutos aiheuttaa sydänmätää Riittävä boorin saanti vaikuttaa satoon ja sokeripitoisuuteen.

21 B- koealueet ja koejäsenet Munkkila Munkkila maalaji He He ph 6,3 6,3 Ca K P 33 24,4 Mg Na Mn B 0,4 0,4 Cu - 3,3 Välttävä/huononlainen Välttävä Zn - 2,4

22 B- koealueet ja koejäsenet 2014 N P K Mn B *Kontrolli 1 (NPK ei hiveniä) Kontrolli 2 (Kasvun Hiven NK +P) ,3 0,23 Wolf Trax B DDP 0.4 kg/ha ,07 B DDP 0.8 kg/ha ,15 B DDP 1.2 kg/ha ,22 B DDP 3 kg/ha ,56 Bortrac 1 l/ha ,15 Bortrac 1 l/ha + Mantrac 1l/ha ,0 0, N P K Mn B *Kontrolli 1 (NPK ei hiveniä+k) Kontrolli (Hiven Y2) ,5 0,4 Wolf Trax B DDP 0.4 kg/ha ,07 B DDP 0.8 kg/ha ,15 B DDP 1.2 kg/ha ,22 B DDP 3 kg/ha ,56 Bortrac 3 l/ha ,45 * ruutujen pohjalannoitus

23 B- tuloksia B-porras kahdelta vuodelta. Vuosien välinen satotaso ero on suuri

24 B- tuloksia B-pitoisuus lehdissä näytteet juuri ennen sadonkorjuuta B-pitoisuuden kehitys kasvukauden aikana

25 Mangaani (Mn) Tyydyttävä Juurikasmaiden Mn pitoisuudet vuosien välillä Varsinais-Suomessa, Satakunnassa ja Hämeessä. Viljavuusarvo ei varmasti pysty kertomaan juurikaan Mn puutteesta.

26 Mangaani (Mn) Riittävä mangaanipitoisuus juurikkaassa vaihtelee mg Mn kg -1 välillä kirjallisuudessa. Puutosoireita juurikkaalla jos pitoisuus noin mg Mn kg -1 tai alle. SjTn kokeissa Mn-pitoisuudet vaihtelivat välillä mg Mn kg -1 ka. Vuoden 2013 kasvustonäytteissä viljelijöiden pellolta jopa 550 mg Mn kg -1 ka.

27 Mangaani (Mn) Kokeissa Mn- lannoitukselle on saatu vastetta vain puutosoireisissa kasvustoissa. Mn lannoitus tehtävä vuosittain lohkoilla joilla puutosta esiintyy herkästi. Mn lannoitus sijoituslannoituksena tai lehtiruiskutuksena Muilla ravinteilla vaikutusta lehtien Mn-pitoisuuteen. Pitoisuutta nostavat: Rikki Ammonium Kalium Fosfori Natrium Mn puutosoireita voivat lisätä maan korkea: Rauta Kupari tai sinkki pitoisuus

28 Mangaani (Mn) Kuivuus: Aikaisin keväällä kuivuuden aikaan voi esiintyä lehdissä puutosoireita Kylmyys: Oireita voi esiintyä myös, jos maa on keväällä kylmä ja märkä. ph: ph:n nosto kalkituksella vähentää kasville käyttökelpoisen Mn-saantia ja voi aiheuttaa puutosoireita. Runsas orgaanisen aineksen määrä maassa heikentää Mn saantia Kasvuvaihe: Oireet esiintyvät yleensä keväästä kesään, myöhemmin syksyllä kasvuston tilanne korjaantuu

29 Mn- koealueet ja koejäsenet Tuorla Munkkila maalaji HeS He ph 6,5 6,3 Ca K P 32 24,4 Mg Na Mn 5 10 B 0,9 0,4 Cu - 3,3 Zn - 2,4 Tyydyttävä/välttävä Huono/huononlainen Tyydyttävä/ välttävä Tyydyttävä

30 Mn- koealueet ja koejäsenet 2014 N P K Mn B *Kontrolli 1 (NPK ei hiveniä) ,0 Kontrolli 2 (Kasvun Hiven NK +P) ,3 0,23 Mn DDP 1,2 kg/ha ,4 Mn DDP 2,4 kg/ha ,8 Mn DDP 3,6 kg/ha ,2 Mn DDP 9 kg/ha ,0 Mantrac 2l/ha ,0 2x Mantrac 1 l/ha ,0 Mantrac 1 l/ha + Bortrac 1 l/ha ,5 0, N P K Mn B Zn Mg *Kontrolli 1 (NPK ei hiveniä+k) Kontrolli (Hiven Y2) ,5 0,4 Mn DDP 1.2 kg/ha ,4 Mn DDP 2.4 kg/ha ,8 Mn DDP 3.6 kg/ha ,2 Mn DDP 9 kg/ha Mn DDP ,4 Mn DDP 1.2, B DDP ,4 0,2 Mn DDP 1.2, B 1, Zn ,4 0,2 0,3 Mn DDP 1.2, B 1, Zn 0.5, Mg ,4 0,2 0,3 0,5 Mantrac 2 l/ha Mantrac 1 l/ha + Bortrac 1 +1 l/ha ,5 0,15 Mantrac + Bortrac+Zintrac 1l/ha ,5 0,15 0,7 Mantrac + Bortrac+Zintrac+ Magtrac 4l/ha ,5 0,15 0,7 1,2 * ruutujen pohjalannoitus

31 Mn- tuloksia , , , ,5 40 Kont. (Mn; B ) Mn 0,4 kg/ha Mn 0,8 kg/ha Mn 1,2 kg/ha Mn 3 kg/ha 14 Juurisato t/ha Sokeri % Mn-porras kahdelta vuodelta. Vuosien välinen satotaso ero on suuri

32 Mn- tuloksia Sokerisato (t/ha) vuosilta Vuonna 2014 pelkästään Mn ruiskutus ei tuonut sadonlisää hiventen lisäys menetelmien välillä ei eroja.

33 Mn- pitoisuus lehdissä Ruiskutus Lisätty Mn näkyy kasvissa vaikkei satovaste olekaan yhtä selvä.

34 Mn liikkuvuus lehdissä 4 Mn mg/kasvin lehdet 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 Mantrac 2l/ha 2x Mantrac 1l/ha Mantrac 1l/ha+ Bortrac 1l/ha Vanhat Uudet - Mn ei liiku lehdistä toisiin, mutta lehdistä - juureen kylläkin lehtinäytteet kerätty juuri enenne nostoa syyskuun lopussa. Lehtilannoite ruiskutus tehty heinäkuun alussa ja heinäkuun puolessavälissä.

35 Sinkki (Zn) Juurikasmaiden sinkkipitoisuudet vuosien välillä Varsinais-Suomessa, Satakunnassa ja Hämeessä.

36 Sinkki MAAPERÄSSÄ Sinkki esiintyy maaperässä vain Zn 2+ muodossa. Juurikas tarvitsee sinkkiä pienen määrän, välttämätön täyden sadon tuottamiseen. Juurikassadon sinkin tarve voi tulla täytetyksi jo pelkästään ilmasta tulevalla sinkkilaskeumalla tai karjanlannan käytöllä Runsas fosforin saanti voi aiheuttaa juurikkaalla sinkin puutetta KASVISSA Sinkki liittyy läheisesti kasvin typpiaineenvaihduntaan Sinkin puutos johtaa valkuaisaineiden muodostumisen häiriintymiseen Riittävä sinkkipitoisuus juurikkaan lehdissä noin 20 mg Zn kg -1 Sinkin kokonaisotto kasvukaudella noin 0.2 g Zn ha -1 Kasvukaudella 2013 Znpitoisuus kasvustossa oli mg Zn kg -1

37 Sinkki Juurikaskasvusto tarvitsee sinkkiä heti itämisen jälkeen. Pääasiassa puutosoireita esiintyy vain emäksisillä mailla Runsas fosforin saanti estää sinkin liikkumisen kasvissa ja sinkki jää juuriin, lehtiin ilmestyy puutosoireita Yleisesti puutosoireet juurikkaalla ovat harvinaisia

38 Rauta (Fe) Raudan puutosta esiintyy hyvin harvoilla alueilla. Mahdollista alueilla, joissa suuria määriä mangaania Puutosoireet esiintyvät ensin nuorissa lehdissä. Kirjallisuudessa annetut juurikkaan lehtien rautapitoisuudet vaihtelevat seuraavasti: Terveet lehdet mg Fe kg -1 Puutosoireiset lehdet mg Fe kg -1 Rautapitoisuus vuoden 2013 kasvustonäytteissä vaihteli mg Fe kg -1

39 Lehtilannoitekoe- tuloksia Pohjalannoitus (NPKS+Pravinne) Lehtilannoitteista Valmiste Ainemäärät N P K S N P K Mn B Mg Zn S Mo Cu Fertilieder Gold 3l/ha B-Mo B 5.7%; Mo 0.35% ,17 0,01 Fertilieder Vital 3l/ha NPK % ,27 0,06 0,09 330g/l; 110g/l; Multiple 1l/ha Mn-Cu- Zn- Mg 84g/l;84g/l ,33 0,08 0,08 0,11 Solatrell 5l/ha PK P 192g/l; K62 g/l; ,96 0,31 Mn jet extra 2x 1l/ha Mn Mn 235 g/l ,48 Headland Boron 15% 2x 1l/ha B B 150 g/l ,3 Mantrac +Bortrac 1l/ha Mn+B Mn 500 g/l; N 69g/l ,13 0,5 0,15 Maatilan Hiven 1.5l/ha N-K-Mg-S-B-Cu-Fe-Mn-Zn-Mo ,05 0,02 0,01 0,03 0,01 0,01

40 Lehtilannoitekoe- tuloksia

41 Kiitos