Sokerijuurikas ja ravinteet Susanna Muurinen
|
|
- Marjut Aaltonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Sokerijuurikas ja ravinteet Susanna Muurinen
2 Pääravinteet N-typpi P-fosfori K-kalium Ca-kalsium Mg-magnesium Na-natrium S-rikki Pääravinteiden otto kg ha -1 Hivenravinteet B- boori Cu- kupari Fe- rauta Mn- mangaani Mo- molypdeeni Zn- sinkki Cl- kloridi Hivenravinteiden otto maasta g ha -1 Ravinne kg/ha Typpi Fosfori Kali Natrium Magnesium Rikki 30 Kalsium Juurikkaan ottamat määrät
3 Rikki (S) MAAPERÄSSÄ Rikki orgaanisessa ja epäorgaanisessa muodossa Orgaaninen rikki on kiinni kuolleessa kasvimateriaalissa, humuksessa hitaasti mobilisoituvaa Epäorgaaninen rikki maassa sulfaatteina ja sulfideina sulfidit myrkyllisiä Kasvi ottaa rikin SO ionina maasta Myös ilmarakojen kautta ilmasta SO 2 KASVISSA Rikki on tärkeä osa proteiinien muodostusta (kaikilla kasveilla) Typen ja Rikin suhde kasveissa yleisesti 15:1 Typpi suhteen kasvu voi olla merkki rikin puutteesta Vaikuttaa aminohappo koostumukseen
4 Rikki (S) Suomen juurikasmaiden Rikkitilanne Juurikasmaiden rikkipitoisuudet vuosien välillä Varsinais- Suomessa, Satakunnassa ja Hämeessä. Juurikkaalla ei varsinaista selkeää maaperän rikkipitoisuus suositusta. Kirjallisuudessa arvoja 8-41 mg/l
5 Rikki (S) Pitoisuus kasvissa Ohjeellisena arvona täysikasvuisissa lehdissä kirjallisuudessa 0.35 % Vuoden 2013 kasvustonäytteet heinäkuussa / lokakuussa -viljelijöiden pelloilta % - koelohkolla % Vuoden 2015 koepelto kasvustoissa syyskuun näytteissä keskimäärin lehdissä 0.38 %
6
7 Rikin puutos Rikin puutos kasvustossa muistuttaa typen puutosoireita. Keltaisuutta myös nuorissa lehdissä Puutosoireet melko harvinaisia. Voi esiintyä kevyillä vähän orgaanista ainesta sisältävillä hiekkamailla Puutosta voi epäillä ellei lisätty typpi vaikuta kasvin kasvuun. Korkea typpi pitoisuus kasvissa voi aiheuttaa rikin puutosta. Puutosoirepelloilla aminohappopitoisuudet muuttuneet Rikki lisäyksellä ei ole saatu kuitenkaan vaikutusta satoon tai laatuun
8 Lehtien kauttaaltaan kellastumista (kuten typenpuutteessa). Nuorten lehtien kellastumista, lehdet hauraita
9 Kalsium (Ca) Suomen juurikasmaiden kalsiumtilanne Juurikasmaiden kalsiumpitoisuudet vuosien välillä Varsinais-Suomessa, Satakunnassa ja Hämeessä.
10 Kalsium (Ca) KASVISSA Kasvi ottaa kalsiumia Ca 2+ muodossa. Kalsium ei kulje kasvissa, joten kasvi tarvitsee sitä jatkuvasti. Siemenissä vähän kalsiumia, minkä tähden taimien alkukehitys kärsii happamassa maassa. Toimii kasvissa soluissa osmoottisenpotentiaalin säätelyssä ja soluseinien säätelyssä, osallistuu myös geenien säätelyyn ja hiilimetabolian säätelyyn.
11 Kalsium (Ca) Juurikkaan kalsiumpitoisuus kirjallisuudessa: 2.65 % hyvässä kasvustossa % kärsivässä kasvustossa Vuoden 2013 juurikasnäytteissä Suomessa Ca-pitoisuus nuorissa taimissa: % Vuoden 2015 näytteissä syksyllä lehdissä % Määrällisesti juurikas ottaa kalsiumia noin kg Ca ha -1 Vaihteluun vaikuttaa mm. lajikeominaisuudet Kalsiumin otto kasvukauden aikana jatkuvaa
12 Kalsium (Ca) Hyvin kalkituilla juurikaspelloilla harvoin puutosoireita. Puutosoireita voi esiintyä jos muut kationit vaikuttavat Kalsiumin ottoon. Esim. liiallinen K voi heikentää kalsiumin ottoa Liiallisella Na vaikutusta Ca ottoon. Kalsium : magnesium suhteen tulisi olla sopiva juurikas mailla. Ei alle 0.33 Vioitukset lehdissä: Lehden kärjet palaneet Lehdet käpristyvät Lehden kasvu hidastuu/lakkaa Lehden kasvu epänormaalia Pahassa Ca-puutos tilanteessa pääjuuri kärsii: Juuren kasvu hidastuu Juuressa tummumista
13 Magnesium (Mg) Suomen juurikasmaiden magnesiumtilanne Juurikasmaiden magnesiumpitoisuudet vuosien välillä Varsinais-Suomessa, Satakunnassa ja Hämeessä.
14 Magnesium (Mg) Tärkeä ravinne lehtivihreän muodostumisessa fotosynteesi sato Osallistuu proteiinien muodostumiseen, entsyymien aktivointi ja energian siirto Kirjallisuuden mukaan puutosoireita voi esiintyy mikäli Mg-pitoisuus lehdissä on alle 0.2%, varmasti oireita esiintyy mikäli pitoisuus laskee 0.1% Vuoden 2013 kasvustonäytteissä pitoisuudet olivat välillä % Vuoden 2015 lehtinäytteissä %
15 Magnesium (Mg) Ei puutos oireita kalkituilla mailla Hiekkamailla voi esiintyä puutosta. Muilla ravinteilla vaikutusta puutosoireiden esiintymiseen: Oireita vähentävät N ja Na Mg-pitoisuutta kasvissa vähentää runsas K- lannoitus Kaikki tummat laikut lehdissä eivät johdu Mg puutoksesta (esim.pseudomonas bakteeri)
16
17 Boori (B) Suomen juurikasmaiden booritilanne Tyydyttävä Juurikasmaiden booripitoisuudet vuosien välillä Varsinais- Suomessa, Satakunnassa ja Hämeessä. Juurikaan yleisimmät boorin lähteet ovat lannoitteet.
18 Boori (B) Booripitoisuuden mittaus lehdistä antaa parhaimman kuvan kasvin boori tilanteesta.
19 mg/kg ka. Booripitoisuus on riittävä kun se ylittää 30 mg B kg-1 ja puutosoireita voi esiintyä mikäli pitoisuus on alle 20 mg B kg-1. Vuonna 2013 koekasveissa boorin määrä oli mg B kg-1 ka Boori pitoisuus juurikkaan lehdissä kaavukaudella
20 Boori(B) Boorin saanti riippuu lahoavan orgaanisen aineen määrästä, maalajista ja kosteudesta. Puutosoireita voi esiintyä ph:n ollessa korkea, hiekkamailla, kuivina kesinä. Boori liikkuu huonosti, joten oireet alkavat nuorista lehdistä ja kasvupisteen kuolemisella. Puutos aiheuttaa sydänmätää Riittävä boorin saanti vaikuttaa satoon ja sokeripitoisuuteen.
21 B- koealueet ja koejäsenet Munkkila Munkkila maalaji He He ph 6,3 6,3 Ca K P 33 24,4 Mg Na Mn B 0,4 0,4 Cu - 3,3 Välttävä/huononlainen Välttävä Zn - 2,4
22 B- koealueet ja koejäsenet 2014 N P K Mn B *Kontrolli 1 (NPK ei hiveniä) Kontrolli 2 (Kasvun Hiven NK +P) ,3 0,23 Wolf Trax B DDP 0.4 kg/ha ,07 B DDP 0.8 kg/ha ,15 B DDP 1.2 kg/ha ,22 B DDP 3 kg/ha ,56 Bortrac 1 l/ha ,15 Bortrac 1 l/ha + Mantrac 1l/ha ,0 0, N P K Mn B *Kontrolli 1 (NPK ei hiveniä+k) Kontrolli (Hiven Y2) ,5 0,4 Wolf Trax B DDP 0.4 kg/ha ,07 B DDP 0.8 kg/ha ,15 B DDP 1.2 kg/ha ,22 B DDP 3 kg/ha ,56 Bortrac 3 l/ha ,45 * ruutujen pohjalannoitus
23 B- tuloksia B-porras kahdelta vuodelta. Vuosien välinen satotaso ero on suuri
24 B- tuloksia B-pitoisuus lehdissä näytteet juuri ennen sadonkorjuuta B-pitoisuuden kehitys kasvukauden aikana
25 Mangaani (Mn) Tyydyttävä Juurikasmaiden Mn pitoisuudet vuosien välillä Varsinais-Suomessa, Satakunnassa ja Hämeessä. Viljavuusarvo ei varmasti pysty kertomaan juurikaan Mn puutteesta.
26 Mangaani (Mn) Riittävä mangaanipitoisuus juurikkaassa vaihtelee mg Mn kg -1 välillä kirjallisuudessa. Puutosoireita juurikkaalla jos pitoisuus noin mg Mn kg -1 tai alle. SjTn kokeissa Mn-pitoisuudet vaihtelivat välillä mg Mn kg -1 ka. Vuoden 2013 kasvustonäytteissä viljelijöiden pellolta jopa 550 mg Mn kg -1 ka.
27 Mangaani (Mn) Kokeissa Mn- lannoitukselle on saatu vastetta vain puutosoireisissa kasvustoissa. Mn lannoitus tehtävä vuosittain lohkoilla joilla puutosta esiintyy herkästi. Mn lannoitus sijoituslannoituksena tai lehtiruiskutuksena Muilla ravinteilla vaikutusta lehtien Mn-pitoisuuteen. Pitoisuutta nostavat: Rikki Ammonium Kalium Fosfori Natrium Mn puutosoireita voivat lisätä maan korkea: Rauta Kupari tai sinkki pitoisuus
28 Mangaani (Mn) Kuivuus: Aikaisin keväällä kuivuuden aikaan voi esiintyä lehdissä puutosoireita Kylmyys: Oireita voi esiintyä myös, jos maa on keväällä kylmä ja märkä. ph: ph:n nosto kalkituksella vähentää kasville käyttökelpoisen Mn-saantia ja voi aiheuttaa puutosoireita. Runsas orgaanisen aineksen määrä maassa heikentää Mn saantia Kasvuvaihe: Oireet esiintyvät yleensä keväästä kesään, myöhemmin syksyllä kasvuston tilanne korjaantuu
29 Mn- koealueet ja koejäsenet Tuorla Munkkila maalaji HeS He ph 6,5 6,3 Ca K P 32 24,4 Mg Na Mn 5 10 B 0,9 0,4 Cu - 3,3 Zn - 2,4 Tyydyttävä/välttävä Huono/huononlainen Tyydyttävä/ välttävä Tyydyttävä
30 Mn- koealueet ja koejäsenet 2014 N P K Mn B *Kontrolli 1 (NPK ei hiveniä) ,0 Kontrolli 2 (Kasvun Hiven NK +P) ,3 0,23 Mn DDP 1,2 kg/ha ,4 Mn DDP 2,4 kg/ha ,8 Mn DDP 3,6 kg/ha ,2 Mn DDP 9 kg/ha ,0 Mantrac 2l/ha ,0 2x Mantrac 1 l/ha ,0 Mantrac 1 l/ha + Bortrac 1 l/ha ,5 0, N P K Mn B Zn Mg *Kontrolli 1 (NPK ei hiveniä+k) Kontrolli (Hiven Y2) ,5 0,4 Mn DDP 1.2 kg/ha ,4 Mn DDP 2.4 kg/ha ,8 Mn DDP 3.6 kg/ha ,2 Mn DDP 9 kg/ha Mn DDP ,4 Mn DDP 1.2, B DDP ,4 0,2 Mn DDP 1.2, B 1, Zn ,4 0,2 0,3 Mn DDP 1.2, B 1, Zn 0.5, Mg ,4 0,2 0,3 0,5 Mantrac 2 l/ha Mantrac 1 l/ha + Bortrac 1 +1 l/ha ,5 0,15 Mantrac + Bortrac+Zintrac 1l/ha ,5 0,15 0,7 Mantrac + Bortrac+Zintrac+ Magtrac 4l/ha ,5 0,15 0,7 1,2 * ruutujen pohjalannoitus
31 Mn- tuloksia , , , ,5 40 Kont. (Mn; B ) Mn 0,4 kg/ha Mn 0,8 kg/ha Mn 1,2 kg/ha Mn 3 kg/ha 14 Juurisato t/ha Sokeri % Mn-porras kahdelta vuodelta. Vuosien välinen satotaso ero on suuri
32 Mn- tuloksia Sokerisato (t/ha) vuosilta Vuonna 2014 pelkästään Mn ruiskutus ei tuonut sadonlisää hiventen lisäys menetelmien välillä ei eroja.
33 Mn- pitoisuus lehdissä Ruiskutus Lisätty Mn näkyy kasvissa vaikkei satovaste olekaan yhtä selvä.
34 Mn liikkuvuus lehdissä 4 Mn mg/kasvin lehdet 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 Mantrac 2l/ha 2x Mantrac 1l/ha Mantrac 1l/ha+ Bortrac 1l/ha Vanhat Uudet - Mn ei liiku lehdistä toisiin, mutta lehdistä - juureen kylläkin lehtinäytteet kerätty juuri enenne nostoa syyskuun lopussa. Lehtilannoite ruiskutus tehty heinäkuun alussa ja heinäkuun puolessavälissä.
35 Sinkki (Zn) Juurikasmaiden sinkkipitoisuudet vuosien välillä Varsinais-Suomessa, Satakunnassa ja Hämeessä.
36 Sinkki MAAPERÄSSÄ Sinkki esiintyy maaperässä vain Zn 2+ muodossa. Juurikas tarvitsee sinkkiä pienen määrän, välttämätön täyden sadon tuottamiseen. Juurikassadon sinkin tarve voi tulla täytetyksi jo pelkästään ilmasta tulevalla sinkkilaskeumalla tai karjanlannan käytöllä Runsas fosforin saanti voi aiheuttaa juurikkaalla sinkin puutetta KASVISSA Sinkki liittyy läheisesti kasvin typpiaineenvaihduntaan Sinkin puutos johtaa valkuaisaineiden muodostumisen häiriintymiseen Riittävä sinkkipitoisuus juurikkaan lehdissä noin 20 mg Zn kg -1 Sinkin kokonaisotto kasvukaudella noin 0.2 g Zn ha -1 Kasvukaudella 2013 Znpitoisuus kasvustossa oli mg Zn kg -1
37 Sinkki Juurikaskasvusto tarvitsee sinkkiä heti itämisen jälkeen. Pääasiassa puutosoireita esiintyy vain emäksisillä mailla Runsas fosforin saanti estää sinkin liikkumisen kasvissa ja sinkki jää juuriin, lehtiin ilmestyy puutosoireita Yleisesti puutosoireet juurikkaalla ovat harvinaisia
38 Rauta (Fe) Raudan puutosta esiintyy hyvin harvoilla alueilla. Mahdollista alueilla, joissa suuria määriä mangaania Puutosoireet esiintyvät ensin nuorissa lehdissä. Kirjallisuudessa annetut juurikkaan lehtien rautapitoisuudet vaihtelevat seuraavasti: Terveet lehdet mg Fe kg -1 Puutosoireiset lehdet mg Fe kg -1 Rautapitoisuus vuoden 2013 kasvustonäytteissä vaihteli mg Fe kg -1
39 Lehtilannoitekoe- tuloksia Pohjalannoitus (NPKS+Pravinne) Lehtilannoitteista Valmiste Ainemäärät N P K S N P K Mn B Mg Zn S Mo Cu Fertilieder Gold 3l/ha B-Mo B 5.7%; Mo 0.35% ,17 0,01 Fertilieder Vital 3l/ha NPK % ,27 0,06 0,09 330g/l; 110g/l; Multiple 1l/ha Mn-Cu- Zn- Mg 84g/l;84g/l ,33 0,08 0,08 0,11 Solatrell 5l/ha PK P 192g/l; K62 g/l; ,96 0,31 Mn jet extra 2x 1l/ha Mn Mn 235 g/l ,48 Headland Boron 15% 2x 1l/ha B B 150 g/l ,3 Mantrac +Bortrac 1l/ha Mn+B Mn 500 g/l; N 69g/l ,13 0,5 0,15 Maatilan Hiven 1.5l/ha N-K-Mg-S-B-Cu-Fe-Mn-Zn-Mo ,05 0,02 0,01 0,03 0,01 0,01
40 Lehtilannoitekoe- tuloksia
41 Kiitos
Mangaani porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)
Mangaani porraskokeen tuloksia 2014-2016 Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Mangaani (Mn) Tyydyttävä Juurikasmaiden Mn-pitoisuudet Varsinais-Suomessa, Satakunnassa ja Hämeessä vuosina 2002-2012 Viljavuusarvosta
LisätiedotBoori porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)
Boori porraskokeen tuloksia 2014-2016 Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Boori (B) Suomen juurikasmaiden booritilanne Tyydyttävä Juurikasmaiden booripitoisuudet vuosina 2002-2012 Varsinais-Suomessa,
LisätiedotSokerijuurikkaan lannoitus. Aleksi Simula
Sokerijuurikkaan lannoitus Aleksi Simula Sisältö: Sokerijuurikkaan lannoitusohjelmat Kevätlannoitus Lehtilannoitus Muut kasvukauden täydennykset Yara Megalab kasvianalyysi Lannoitustarve juurikkaalla Typpi:
LisätiedotLehtilannoitekokeet Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)
Lehtilannoitekokeet 2014-2016 Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) HtS, m ph 6.4 Ca 3900 K 253 P 10 Mg 248 Na 44 Mn 9 Huononlainen B 1.4 Hyvä Koevuosi 2014 Lajike: Diana KWS Ruudun koko: 8m X 2m Siemenetäisyys:
LisätiedotRavinteet. Mansikan lannoitus ja kastelu -koulutus Raija Kumpula
Ravinteet Mansikan lannoitus ja kastelu -koulutus 1.11.2017 Raija Kumpula Sivu 1 3.11.2017 sisältö muutama asia kasvin veden ja ravinteiden otosta (edellisviikon aiheet) sivu- ja hivenravinteet ravinteisiin
LisätiedotKasvuohjelmaseminaari
Kasvuohjelmaseminaari Hämeenlinna Pekka Lipsanen Kevätvehnän typpilannoitusoptimit Rapsin lannoitusoptimi Pelkkä typpi ei riitä hyvään satoon Tasapainoisesti lannoitettu rapsi : Tuotti 800 kg suuremman
LisätiedotTasapainoinen lannoitus. 2/2012 A Kerminen
Tasapainoinen lannoitus viljat ja öljykasvit 2/2012 A Kerminen Typpi lisää satoa ja valkuaista 9000 8000 7000 6000 5000 Kevätvehnän typpilannoitus sato ja valkuais-% 14 13 12 11 Typen puutteessa kasvi
LisätiedotRukiiseen kannattaa panostaa. Simo Ylä-Uotila
Rukiiseen kannattaa panostaa Simo Ylä-Uotila Syysviljojen ravinteidenotto syksyllä 2014 30.10.2014 30.10.2014 30.10.2014 Syysohra 868 kg ka/ha BBCH 22-23 Ruis 788 kg ka/ha BBCH 24-25 Syysvehnä 600 kg ka/ha
LisätiedotMegaLab tuloksia 2017
MegaLab tuloksia 2017 Näytteet Kesällä 2017 Sucros ja Yara tarjosivat juurikkaan viljelijöille mahdollisuuden toimittaa analysoitavaksi yhden lehtinäytteen Näytteet kerättiin kesä heinäkuun vaihteessa.
LisätiedotLannoitus ja Laatu. Susanna Muurinen Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus
Lannoitus ja Laatu Susanna Muurinen Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus Miten hyödynnät laatutietoja lannoituksessa? Puhtaus Sokeri K Na Amino-N % % 91.5 16.3 4.77.32 12 93.1 17.5 4.48.26 8 lannoite typen
LisätiedotKalium porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)
Kalium porraskokeen tuloksia 2013-2016 Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Maaperän Kalium-pitoisuus Vuoden 2012 yhteenvedosta voidaan todeta, että juurikasmaiden kaliumin (K) määrä on karkean arvion
LisätiedotHivenlannoitus viljoilla ja öljykasveilla AK 4/2017
Hivenlannoitus viljoilla ja öljykasveilla AK 4/2017 % Hivenravinteiden osuus näytteistä 60 50 40 30 Huono - Välttävä Tyydyttävä Hyvä - 20 10 0 Kupari Sinkki Mangaani Boori Lähde: Eurofins/Viljavuuspalvelu
LisätiedotRikinpuute AK
Rikkilannoitus Rikinpuute Rikin puutosoireet näkyvät ensimmäisenä nuorimmissa lehdissä. Ne ovat normaalia vaaleampia vähentyneen lehtivihreän muodostumisen takia. Rikin puute vaikeuttaa kasvin typen ottoa.
LisätiedotAgrimarketin VILJAILTA Hiitteenharju, Harjavalta YaraVita- hivenravinneratkaisut kasvukaudelle
Agrimarketin VILJAILTA Hiitteenharju, Harjavalta 13.3.2013 YaraVita- hivenravinneratkaisut kasvukaudelle Yara Suomi Oy Antti Pakkanen 18.3.2013 Kasvuohjelma 1 YaraVita TM Gramitrel Ravinnesisältö: Typpi
LisätiedotVILJAVUUSTUTKIMUS s-posti: neuvonta@viljavuuspalvelu.fi Päivämäärä Asiakasnro Tutkimusnro
1/8 Näytteen numero 1 2 3 4 5 6 7 Peruslohkotunnus 754-07722- 19 754-07334- 19 Pintamaan maalaji a) HeS HeS HeS HeS HsS HsS HeS Multavuus a) rm rm rm rm rm rm rm 0,8 1,0 0,7 0,5 0,4 0,6 0,5 Happamuus ph
LisätiedotKasvianalyysin tuloksia. Kesä/2013
Kasvianalyysin tuloksia Kesä/2013 Tasapainoinen lannoitus? Kasvi tuottaa satoa vain sen verran kuin vähiten tarjolla olevaa ravinnetta (kasvutekijää) riittää sadon muodostukseen Kasvi ottaa ravinteet maasta
LisätiedotPellon peruskunnon työkalut, ravinteet. Ilkka Mustonen, Yara Suomi Oy
Pellon peruskunnon työkalut, ravinteet Ilkka Mustonen, Yara Suomi Oy Ympäristötukiehtojen ravinnesuositukset kannattaa hyödyntää maksimaalisesti Typpilannoitussuositukset Fosforilannoitusmahdollisuuden
LisätiedotNurmen lannoitusohjelmat
Laadukas nurmi hevostalouden perusta - Näin onnistut Yaran resepteillä Minna Toivakka, MMM Kehityspäällikkö Yara Suomi Nurmen lannoitusohjelmat Minna Toivakka Celebration Hoss Nurmen merkitys hevostaloudelle
LisätiedotMiten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi
Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi Typpilannoitus, kevät 2015 Lohkon multavuus määrää lähtötason Satotasokorjaukset aiempaa korkeampia, uusi
LisätiedotTyppi porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)
Typpi porraskokeen tuloksia 213-216 Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Mihin juurikas tarvitsee typpeä? - Lehtivihreän määrä kasvaa - Lehtiala kasvaa - Kasvin yleinen elinvoima / lehtialan kesto kasvaa
LisätiedotPerunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa 2007-2009. LAJIKKEET JA LANNOITUS Elina Virtanen
Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa 2007-2009 LAJIKKEET JA LANNOITUS Elina Virtanen Kahta suomalaista ja kahta venäläistä lajiketta verrattiin kenttäkokeissa Karjalan tasavallan tuotanto-olosuhteissa.
LisätiedotLisälannoitus kasvukaudella
Lisälannoitus kasvukaudella Kuivina kasvukausina typen hyötysuhde jää alhaiseksi. Rehevinä kasvukausina typenpuute voi rajoittaa satoa ja valkuaista. Liika typpi altistaa laolle. Yleisen kasvukunnon kannalta
LisätiedotRavinteet tasapainoon lannan ravinnekoostumuksen täydentäminen kasvien tarpeita vastaaviksi
Ravinteet tasapainoon lannan ravinnekoostumuksen täydentäminen kasvien tarpeita vastaaviksi Tuomas J. Mattila Yliopistotutkija Helsingin yliopisto, Ruralia Instituutti Seinäjoki 1.2.2018 Rikalan Säätiö
LisätiedotPellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön. Anne Kerminen Yara Suomi
Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön Anne Kerminen Yara Suomi Maan rakenteen merkitys - kasvi on kasvupaikkansa vanki Hyvän sadon tekijät on pinnan alla Maaperän Rakenteelliset ominaisuudet
LisätiedotPuhtia kasvuun kalkituksesta, luomuhyväksytyt täydennyslannoitteet. Kaisa Pethman ProAgria Etelä-Suomi Hollola
Puhtia kasvuun kalkituksesta, luomuhyväksytyt täydennyslannoitteet Kaisa Pethman ProAgria Etelä-Suomi Hollola 12.12.2017 LISÄÄ OSAAMISTA, PAREMPI TULOS Elinvoimainen maatilatalous ELINA Liity Facebookissa:
LisätiedotKalkituksen merkitys sokerijuurikkaalle. Sakari Malmilehto, SjT
Kalkituksen merkitys sokerijuurikkaalle Miksi kalkitaan? Suomessa luontaisesti happamat maat Sokerijuurikkaalla heikko happamuuden sietokyky Uudet lajikkeet vaativat korkean ph:n pystyäkseen toteuttamaan
LisätiedotMiten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus. Yara Suomi
Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi Typpilannoitus, kevät 2015 Lohkon multavuus määrää lähtötason Satotasokorjaukset aiempaa korkeampia, uusi
LisätiedotTypestä jää hyödyntämättä 30 %, kun ph on 6,2 sijasta 5,8
1 KALKITUS Typestä jää hyödyntämättä 30 %, kun ph on 6,2 sijasta 5,8 50 hehtaarin tilalla Ohran N- lannoitus 90 kg/ha 30 kg/ha typpestä menee hukkaan. Lannoitetta jää hyödyntämättä 6500 kg (10suursäkkiä)
LisätiedotMETSÄTAIMITARHAPÄIVÄT 2016 KEKKILÄ PROFESSIONAL
METSÄTAIMITARHAPÄIVÄT 2016 KEKKILÄ PROFESSIONAL Superex - kastelulannoitteet Vesiliukoiset Superex lannoitteet Puhtaita ja täysin vesiliukoisia ph 4,5-4,8 Kastelusuuttimet pysyvät auki Voidaan sekoittaa
LisätiedotKasvien ravinteiden otto, sadon ravinteet ja sadon määrän arviointi
Netta Junnola ProAgria Etelä-Suomi Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Kasvien ravinteiden otto, sadon ravinteet ja sadon määrän arviointi Kasvien ravinteiden otto Tapahtuu ilman ja maan kautta Ilmasta
LisätiedotKotipuutarhan ravinneanalyysit
1 Kotipuutarhan ravinneanalyysit Eurofins Viljavuuspalvelu Oy 22.4.2018 Manna Kaartinen myyntipäällikkö puh. 044 320 4012 Eurofins Viljavuuspalvelu Oy Viljavuuspalvelu on perustettu 1952 Helsingissä Vuodesta
LisätiedotKaura vaatii ravinteita
Knowledge grows Kaura vaatii ravinteita Anne Kerminen, Yara Suomi Näin kauraa viljellään Suomessa Viljelijäkysely syksyllä 2016 (320 vastausta) Rehukauraa 55 % ja elintarvikekauraa 54 % Viljelyala 23 ha/tila
Lisätiedot17VV VV 01021
Pvm: 4.5.2017 1/5 Boliden Kevitsa Mining Oy Kevitsantie 730 99670 PETKULA Tutkimuksen nimi: Kevitsan vesistötarkkailu 2017, huhtikuu Näytteenottopvm: 4.4.2017 Näyte saapui: 6.4.2017 Näytteenottaja: Mika
LisätiedotJalostuspäivät, Mikkeli 2012. 17.2.2012 Janne Mäkikalli Viljavuuspalvelu Oy
Jalostuspäivät, Mikkeli 2012 17.2.2012 Janne Mäkikalli Viljavuuspalvelu Oy Viljavuuspalvelu Oy Viljavuuspalvelu on maatalous ja ympäristölaboratorioanalyysejä äi i l tuottava yritys Pääasiakaskuntana ovat
LisätiedotLaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitussuunnittelu. Tuomas Mattila Erikoistutkija & maanviljelijä
LaPaMa Lannoita paremmin -malli Lannoitussuunnittelu Tuomas Mattila Erikoistutkija & maanviljelijä Hyvä lannoitus täydentää kasvin ja maaperän vuorovaikutusta Kasvin ravinnetarve Lohkon ravinnetila Ravinteiden
LisätiedotVILJAVUUSTUTKIMUS s-posti: Päivämäärä Asiakasnro Tutkimusnro
1/7 Näytteen numero 1 2 3 4 5 6 7 Peruslohkotunnus 04749-48 04757-56 04765-64 04777-76 04778-77 04779-78 04784-83 Nimi A1 A5 B6 KA KB S BB Pintamaan maalaji a) HHt HHt HHt HHt HHt HHt HHt Multavuus a)
LisätiedotMarjojen kasvuohjelmien kasviravinneratkaisut. Raija Roos 11.2009
Marjojen kasvuohjelmien kasviravinneratkaisut Raija Roos 11.2009 Maan kunto Korostuu monivuotisilla kasveilla Luontaisesti enemmän pinta- kuin syväjuurisia Maan kunnolla ratkaseva merkitys juuriston tapaan
Lisätiedot17VV VV Veden lämpötila 14,2 12,7 14,2 13,9 C Esikäsittely, suodatus (0,45 µm) ok ok ok ok L. ph 7,1 6,9 7,1 7,1 RA2000¹ L
1/5 Boliden Kevitsa Mining Oy Kevitsantie 730 99670 PETKULA Tutkimuksen nimi: Kevitsan vesistötarkkailu 2017, elokuu Näytteenottopvm: 22.8.2017 Näyte saapui: 23.8.2017 Näytteenottaja: Eerikki Tervo Analysointi
LisätiedotLannoitus ja siihen vaikuttavat tekijät
Lannoitus ja siihen vaikuttavat tekijät Kasvun edellytykset Ilmasto Kasvi Lannoitus Vesi Maa/kasvualusta Kasvutekijät Kasvin kasvu ja sadontuotto riippuvat useista kasvutekijöistä Kasvutekijät eivät korvaa
LisätiedotTasapainoinen lannoitus estää ravinnepuutokset. 1/2012 Anne Kerminen
Tasapainoinen lannoitus estää ravinnepuutokset 1/2012 Anne Kerminen Sadon määrällä on merkitystä kotieläintilalla 3500 kg hehtaarisadolla 5500 kg hehtaarisadolla Panostamalla peltoviljelyyn hehtaarin sadolla
LisätiedotVILJAVUUSTUTKIMUS. Oulun Kaupunki, Yhdyskunta-ja ympäristöp Maa ja mittaus PL 32/ Solistinkatu 2 90015 OULUN KAUPUNKI. Viljavuustietojen yhteenveto
VILJAVUUSTUTKIMUS Sammonkatu 8, Oulu p. 08-5145600 f. 08-33029 Pvm Työ nro As.nro 9.10.2015 3743 22631 Oulun Kaupunki, Yhdyskunta-ja ympäristöp Maa ja mittaus PL 32 Solistinkatu 2 90015 OULUN KAUPUNKI
LisätiedotYmpäristöystävällistä tehoviljelyä?
Ympäristöystävällistä tehoviljelyä? Kasvinsuojeluseuran ja PesticideLife-hankkeen SYYSPUINTI 2011 Martti Yli-Kleemola Koelohko Koejäsenet KWS Scirocco ja Trappe kevätvehnät 100 kg N /ha typpitasolla lannoitettuna
LisätiedotNurmien lannoitus ravinteiden näkökulma
Nurmesta Tulosta -hanke Nurmien lannoitus ravinteiden näkökulma Nurmex-tietoisku 12 Marita Jääskeläinen Ravinnepoistuma nurmella Heinänurmen ravinnepoistuma eri satotasoilla Sadossa poistuvat ravinteet
LisätiedotVILJAVUUSTUTKIMUS. Oja Hannu. Tulospalvelu Käyttäjätunnus: 30412 Salasana: Oja Hannu. Valtakatu 4, PL 29 84101 YLIVIESKA. Viljavuustietojen yhteenveto
VILJAVUUSTUTKIMUS Sammonkatu 8, Oulu p. 08-5145600 f. 08-3113029 Pvm Työ nro As.nro 1.08.2013 96975 30412 Oja Hannu Valtakatu 4, PL 29 84101 YLIVIESKA Tulospalvelu Käyttäjätunnus: 30412 Salasana: Oja Hannu
LisätiedotStarttifosforikokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)
Starttifosforikokeen tuloksia 2012-2016 Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Juurisato t/ha Juurisato t/ha Juurisato t/ha Juurisato t/ha Juurisadon muutos eri viljavuusluokissa Tyydyttävä P-luku alle
LisätiedotSoilfood Hämeessä yhdistymisen myötä Suomen suurin ravinteiden kierrättäjä
Soilfood Hämeessä.7.06 yhdistymisen myötä Suomen suurin ravinteiden kierrättäjä . Maaperä on tärkein Kun maaperä on parhaassa mahdollisessa kunnossa, se sitoo hiiltä ja tuottaa suurempia satoja pienemmillä
LisätiedotVILJAVUUSTUTKIMUS. Oulun Kaupunki Tekn.Keskus Leipivaara Anne Uusikatu 26 90100 OULU. Viljavuustietojen yhteenveto. Pvm Työ nro As.
VILJAVUUSTUTKIMUS Sammonkatu 8, 90570 Oulu p. 08-5145600 f. 08-3113029 Pvm Työ nro As.nro 19.10.2010 73415 13424 Oulun Kaupunki Tekn.Keskus Leipivaara Anne Uusikatu 26 90100 OULU Tilatunnus saapui 05.10.2010
LisätiedotRavinne ja lannoitusasiaa. Tapio Salo MTT
Ravinne ja lannoitusasiaa Tapio Salo MTT Makroravinteet Useiden vihanneslajien makroravinteiden tarve on korkea Ravinteita sekä korjattavassa sadossa että peltoon jäävissä kasvinosissa Ravinnetarpeen ajankohta
LisätiedotMarjojen kasvuohjelmien kasviravinneratkaisut. Seppälä 9.12.2009
Marjojen kasvuohjelmien kasviravinneratkaisut Seppälä 9.12.2009 Maan kunto Korostuu monivuotisilla kasveilla Luontaisesti enemmän pinta- kuin syväjuurisia Maan kunnolla ratkaiseva merkitys juuriston tapaan
Lisätiedot1910-LUKU TIEDEMIEHEN PALO ON KAIKEN KIPINÄ
1910-LUKU TIEDEMIEHEN PALO ON KAIKEN KIPINÄ 1920-LUVULLA LANNOITEKOKEET KANTAVAT HEDELMÄÄ 1930-LUVUN UUSI ALKU HELSINGISSÄ Superex-lannoitteet Kekkilä Superex-lannoitteet ovat korkealaatuisia ja vesiliukoisia
LisätiedotVesiruton mahdollisuudet maanparannusaineena
Vesiruton mahdollisuudet maanparannusaineena Vesiruton hyötykäyttö seminaari Kauttua 7.9.2017 Lea Hiltunen, Lea.Hiltunen@luke.fi Elodeaprojekti Vesiruton soveltuvuus maanparannusaineeksi ja potentiaali
LisätiedotOranki-hanke: Koeasetelma ja Maan orgaanisen aineksen vaikutus sadontuottoon
Oranki-hanke: Koeasetelma ja Maan orgaanisen aineksen vaikutus sadontuottoon Tapio Salo, Riikka Keskinen, Helena Soinne, Mari Räty, Janne Kaseva, Visa Nuutinen, Eila Turtola Orgaaninen aines maaperän tuottokyvyn
LisätiedotVarautuminen kasvukauteen Asiakkuuspäällikkö Ilkka Mustonen
Varautuminen kasvukauteen 2018 12.2.2018 Asiakkuuspäällikkö Ilkka Mustonen Kasvi ja maa tarvitsevat vuosittain fosforia YaraMilalla ravitset kasvia sekä ylläpidät helposti käyttökelpoista fosforia, jonka
LisätiedotKesällä 2011 kevätvehnä- ja ohralajikkeet esillä parkkipaikan viereisellä pellolla. Havaintokaistat
Kesällä 2011 kevätvehnä- ja ohralajikkeet esillä parkkipaikan viereisellä pellolla Havaintokaistat Kevätvehnälajikkeet havaintoruuduilla Lajike Sato Kasvu pv. Lämpös. Lako-% Tjp Hlp Valk.% Sako 1 Sako
LisätiedotProjektin väliraportti kasvukaudelta 2011 YM 24/48/2011
Projektin väliraportti kasvukaudelta 2011 YM 24/48/2011 Typpilannoituksen vaikutus sadon määrään ja laatuun, typen kotiuttamiseen sadossa ja ravinteiden huuhtoutumiseen Martti Yli-Kleemola, Hankkija-Maatalous
LisätiedotViljan ja öljykasvien lisälannoitus kasvukaudella
Viljan ja öljykasvien lisälannoitus kasvukaudella Miten saan lannoituksesta parhaan hyödyn? Kasvuohjelma info tilaisuus 16.2.2012 Siuntion Hyvinvointikeskus Juha Liespuu, Yara Suomi Oy Sadon rakentumisen
LisätiedotLiitetaulukko 1/11. Tutkittujen materiaalien kokonaispitoisuudet KOTIMAINEN MB-JÄTE <1MM SAKSAN MB- JÄTE <1MM POHJAKUONA <10MM
Liitetaulukko 1/11 Tutkittujen materiaalien kokonaispitoisuudet NÄYTE KOTIMAINEN MB-JÄTE
LisätiedotMAAN VILJELYN JÄRKIPÄIVÄ IV- UUDET LANNOITUSRATKAISUT
MAAN VILJELYN JÄRKIPÄIVÄ IV- UUDET LANNOITUSRATKAISUT 23.2.2017 Tuorlan maatalousoppilaitos Humuspehtoori Oy Suvi Mantsinen Humuspehtoori oy Pälkäneellä toimiva 30-vuotias perheyritys, toiminta laajenemassa
LisätiedotKalsium (Ca) Viljat, öljykasvit
Kalsium (Ca) Viljat, öljykasvit Kalsiumia tarvitaan kasvin laadun ja terveyden ylläpitämiseen sekä kasvin rakenteen vahvuuteen soluseinien rakennusaineena. Se vaikuttaa maan ph-tasoon sekä veden ja ravinteiden
LisätiedotVINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN
VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN Vilja-alan yhteistyöryhmä Helmikuu 2011 Opas päivitetty huhtikuussa 2013 1 VEHNÄMARKKINAT SUOMESSA Vehnän kylvöala on viimeisen viiden vuoden aikana ollut n. 225
LisätiedotVILJELYSUUNNITELMA 2008
VILJELYSUUITELMA 2008 Sivu 1 14.4.2008 14:48:16 140-08772-32 (32) A Lantalantaus 0,30 ha 0,30 ha urmet (nivuotinen) Laidunnurmi Heinänurmi seos Satotavoite 4000 ry 3.viljelyvuosi Fosforin tasaus Ei -tasausta
LisätiedotMyllyvehnän lannoitus 5.10 2009 AK
Myllyvehnän lannoitus Vehnän valkuaispitoisuuteen vaikuttavat mm. Lajike Annettu typpilannoitus kg/ha Lannoituksen ajoitus Satotaso Maalaji Kasvukausi Eri lajiketyyppien sadot ja valkuaispitoisuudet Seuraavissa
LisätiedotYaraVita -lehtilannoitteet. Huomio yksityiskohtiin
-lehtilannoitteet Huomio yksityiskohtiin -lehtilannoitteet RATKAISU HIVENRAVINTEIDEN PUUTOKSEEN -sarja on hivenravinneratkaisu kasvien oikea-aikaiseen täsmäkäsittelyyn. Yhdenkin hivenravinteen puute estää
LisätiedotSolun toiminta. II Solun toiminta. BI2 II Solun toiminta 6. Kasvien vesi- ja ravinnetalous
Solun toiminta II Solun toiminta 6. Kasvien vesi- ja ravinnetalous 1. Avainsanat 2. Vesi nousee kasveihin lähes ilman energian kulutusta 3. Putkilokasvin rakenne ja toiminta 4. Ilmarakojen toiminta ja
LisätiedotLannoitus kasvukaudella ja UUTTA YaraVitalehtilannoitukseen. Ilkka Mustonen Yara Suomi Oy
Lannoitus kasvukaudella ja UUTTA YaraVitalehtilannoitukseen Ilkka Mustonen Yara Suomi Oy Keskimääräinen tilakoko Suomessa 42 ha Sato 8 700 kg/ha = 9 rekkaa Kotkaniemi koe YaraMila Y25 130 kg N/ha (lisää
LisätiedotME OLEMME IKAR IKAR IKAR-
ME OLEMME IKAR IKAR on moderni ja maailmanlaajuudella toimiva nestemäisten lannoitteiden valmistaja. IKAR-teknologiat tehokkaita nestemäisiä lannoitteita, joissa on ainutlaatuinen koostumus, yksi parhaista
LisätiedotTulosten analysointi. Liite 1. Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma
Liite 1 Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma Tulosten analysointi Liite loppuraporttiin Jani Isokääntä 9.4.2015 Sisällys 1.Tutkimustulosten
LisätiedotHannamari Jaakkola. Ravinteiden vaikutus sokerijuurikkaan sokeripitoisuuteen
Hannamari Jaakkola Ravinteiden vaikutus sokerijuurikkaan sokeripitoisuuteen Opinnäytetyö Kevät 2010 Maa- ja metsätalouden yksikkö Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma 2 SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU Opinnäytetyön
LisätiedotMaan kasvukunto, lannoitus ja orgaaniset ravinteet. Jyväskylä
Maan kasvukunto, lannoitus ja orgaaniset ravinteet Jyväskylä 7.12.2017 Kierrätetyt ravinteet 2016 Ravinnelietteistä ja -kuiduista sekä Maanparannuslannoksista 280 t typpeä 80 t fosforia 60 t kaliumia 100
LisätiedotNURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi 25.5.2012. Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli
NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi 25.5.2012 Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli 29.5.2012 Nurmen tiheys 50%. Neljännen vuoden nurmi. Tiheys on kasvuston osuus % pinta-alasta. Kuva MTT Mikkeli.
LisätiedotLietelannan käytön strategiat ja täydennys. Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013
Lietelannan käytön strategiat ja täydennys Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013 x 1000 ha Nurmiala maakunnittain v. 2011 100 Nurmiala (x 1000 ha) 90 80 70 60 50 40 30 20 10
LisätiedotOikeanlainen perustamis- ja satovuoden lannoitus tuo selvää sadonlisää
Oikeanlainen perustamis- ja satovuoden lannoitus tuo selvää sadonlisää Antti Laine ja Merja Högnasbacka MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINASTA KILPAILUKYKYÄ Kymmenellä askeleella keskisato nousuun -seminaari
LisätiedotLaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitus prosessina
LaPaMa Lannoita paremmin -malli Lannoitus prosessina Tuomas J. Mattila Erikoistutkija, SYKE Maanviljelijä 2019 Sisällys Lannoitus on merkittävä osa tuotantokustannuksista Miten suunnittelet lannoituksen?
LisätiedotSander van Broekhoven HortiNova
Sander van Broekhoven HortiNova 03-05-2018 Sander.vanbroekhoven@hortinova.nl Esittely Sisältö NovaCropControlin / HortiNovan esittely Antagonistiset (vastakkaiset) vuorovaikutukset Marjojen/hedelmien laadun
LisätiedotKiertotalouden lannoiteratkaisut Varsinais-Suomeen Sampo Järnefelt
Kiertotalouden lannoiteratkaisut Varsinais-Suomeen 2017 Sampo Järnefelt Mikä Soilfood? 1.7.2016 yhdistymisen myötä Suomen suurin ravinteiden kierrättäjä Hyvän ja huonon pellon ero Satotaso-erot hyvän ja
LisätiedotMikä on kationinvaihtokapasiteetti? Iina Haikarainen ProAgria Etelä-Savo Ravinnepiian Kevätinfo
Mikä on kationinvaihtokapasiteetti? Iina Haikarainen ProAgria Etelä-Savo Ravinnepiian Kevätinfo 15.3.2017 Kationinvaihtokapasiteetti Ca 2+ K + Mg 2+ Kationi = Positiivisesti varautunut ioni Kationinvaihtokapasiteetti
LisätiedotHeinäseminaari, Jyväskylä Päivi Näkki Viljavuuspalvelu Oy
Heinäseminaari, Jyväskylä 2012 27.10.2012 Päivi Näkki Viljavuuspalvelu Oy Keskimääräinen happamuus ja ravinteisuus 2006-2010 2005-2009 Luonnonmukainen viljely Suure Yksikkö Arvo Viljavuusluokka Arvo
LisätiedotSatoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon!
Satoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon! Hyvinkää 17.3.2011 Raimo Kauppila Kotkaniemen tutkimusasema Yara Suomi Oy Tasapainoinen lannoitus Viljelykasville
LisätiedotLiite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä
Liite 1 Saimaa Immalanjärvi Vuoksi Mellonlahti Joutseno Venäjä Liite 2 1 5 4 3 2 Liite 3 puron patorakennelma Onnelan lehto Onnelan lehto Mellonlahden ranta Liite 4 1/7 MELLONLAHDEN TILAN KEHITYS VUOSINA
LisätiedotYaraVita -lehtilannoitteet. Huomio yksityiskohtiin
-lehtilannoitteet Huomio yksityiskohtiin CHECKIT auttaa tunnistamaan ravinnepuutoksen ja antaa suosituksen oikeasta Yaran tuotteesta. Lataa puhelimeesi tai tablettitietokoneeseesi CheckIT-sovellus. YARA
LisätiedotKasvinsuojelu 2019 ja koetoiminnan tuloksia. Berner Oy, ViljelijänBerner, Viljelijän Avena Berner
1 Kasvinsuojelu 2019 ja koetoiminnan tuloksia Berner Oy, ViljelijänBerner, Viljelijän Avena Berner VILJELIJÄN AVENA BERNER -toimipisteet. 2 Kasvinsuojeluratkaisut vuodelle 2019 on haettu vuodesta 2006
LisätiedotRavinnerikkaat viljelykasvit kansanterveyden perustana
Ravinnerikkaat viljelykasvit kansanterveyden perustana Mervi Seppänen Maataloustieteiden laitos, Helsingin yliopisto Terveys tulee maatilalta, ei apteekista Health comes from the farm, not from the pharmacy
LisätiedotNurmien fosforilannoitus
Nurmien fosforilannoitus Separoitua tietoa lannasta ja ravinteista, Ravinnerenki- ja Lantalogistiikka-hankkeen tulosseminaari Kuopiossa 25.4.2019 Arja Mustonen, Maarit Hyrkäs ja Perttu Virkajärvi, Luke
LisätiedotVaihtoehto luomuviljan lannoitukseen Satu Lehmus Ecolan Oy Kokemäki
Vaihtoehto luomuviljan lannoitukseen Satu Lehmus Ecolan Oy 12.2.2018 Kokemäki S U C C ESS, RECYC L E D. Kestävää kasvua kiertotaloudesta ECO LAN O N KIERTOTALO UDEN EDELLÄKÄVIJÄ Valjastamme kiertotalouden
LisätiedotTilaaja: Maanmittauslaitos PL 7617 01051 LASKUT. Asiakasnumero: Tilatunnus: Näytteitä: Saapumispvm: Tilausnumero: 99 28.10.
VILJAVUUSTUTKIMUS 29..23 Sivu (3) Tilaaja: Maanmittauslaitos PL LASKUT Asiakasnumero: Tilatunnus: Näytteitä: Saapumispvm: Tilausnumero: 8 99 28..23 VI3-4 Analyysi Maalaji Multavuus Johtoluku (xms/cm) Happamuus,
LisätiedotTilaaja: Maanmittauslaitos Pohjanmaan maanmittaustoimisto Ismo Mäki-Valkama PL 7617 01051 LASKUT
VILJAVUUSTUTKIMUS 3..23 Sivu () Tilaaja: Maanmittauslaitos Pohjanmaan maanmittaustoimisto Ismo Mäki-Valkama PL 6 LASKUT Asiakasnumero: Tilatunnus: Näytteitä: Saapumispvm: Tilausnumero: 68 4 2..23 VI3-34
LisätiedotElodean käyttö maanparannusaineena ja kasvitautitorjunnassa
Elodean käyttö maanparannusaineena ja kasvitautitorjunnassa OHRY 2 1.12.2016 Lea Hiltunen Vesiruton käyttö maanparannusaineena ja kasvitautitorjunnassa Maanparannusaineella pyritään edistämään kasvien
LisätiedotNEKO LUONNONKALI N 2 K 17
Luonnonkali NEKO LUONNONKALI N 2 K 17 Tyyppinimi Orgaaninen lannoite Raaka-aineet Vinassiuute, soijajauhe, kakaon kuori, auringonkukka, greipin siemen- ja hedelmämassa Koostumus painoprosentteina / innehåll
LisätiedotKasvinsuojelu 2019 ja koetoiminnan tuloksia Asmo Saarinen
1 Kasvinsuojelu 2019 ja koetoiminnan tuloksia Asmo Saarinen VILJELIJÄN AVENA BERNER -toimipisteet. 2 Kasvinsuojeluratkaisut vuodelle 2019 on haettu vuodesta 2006 lähtien Rikkakasviaineita on nykyään hyvin
LisätiedotHumuspehtoori oy. Pälkäneellä toimiva 30-vuotias perheyritys, toiminta laajenemassa Janakkalaan
Humuspehtoori oy Pälkäneellä toimiva 30-vuotias perheyritys, toiminta laajenemassa Janakkalaan Yritys valmistaa maanparannus- ja lannoiteaineita, joilla parannetaan pellon kaikkia kasvuominaisuuksia. Tuotteiden
LisätiedotLaPaMa Lannoita paremmin -malli. Viljavuusanalyysin käyttö. Tuomas J. Mattila Erikoistutkija, SYKE Maanviljelijä
LaPaMa Lannoita paremmin -malli Viljavuusanalyysin käyttö Tuomas J. Mattila Erikoistutkija, SYKE Maanviljelijä 2019 Näytteenotto - teoriassa Ruudukko Linjamenetelmä 2 Näytteenotto käytännössä lohkot vaihtelevat
LisätiedotKarjanlannan käyttö nurmelle
Karjanlannan käyttö nurmelle Lantalaji Naudan kuivekelanta Naudan lietelanta Naudan virtsa Lampaan kuivikelanta Hevosen kuivikelanta Kanan kuivikelanta Broilerin kuivikelanta Sian kuivikelanta Sian lietelanta
LisätiedotRehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013
Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013 MAISSI Maissi reagoi päivän pituuteen. Kasvu nopeutuu vasta päivien lyhetessä heinäkuun puolivälissä Maissin tärkein osa on tähkä, tavoite maito/taikinatuleentuminen
LisätiedotLannoiteopas 2016 2017
Lannoiteopas 2016 2017 Suomen oloihin suunniteltu valikoima Yara Suomen lannoitevalikoima on vuosien ajan kehitetty vastaamaan suomalaisten peltojen ja viljelykasvien ravinnetarpeita. Laadultaan ja määrältään
LisätiedotViljan ja öljykasvien sadonmuodostus; lannoituksen vaikutus satokomponentteihin
Viljan ja öljykasvien sadonmuodostus; lannoituksen vaikutus satokomponentteihin Miten saan lannoituksesta parhaan hyödyn? Hankkija - Maatalous Oy:n siemensopimustuottajien koulutuspäivä 26.1.2012 Kotkaniemi
LisätiedotHautomokuori orgaanisena maanparannusaineena
TIETOA RAVINTEISTA YMPÄRISTÖN JA YMPÄRISTÖN JA TILASI MAATILASI Hautomokuori orgaanisena maanparannusaineena Iina Haikarainen ProAgria Etelä-Savo Ravinnepiian Kevät-info 21.3.2018 Maan orgaaninen aines
LisätiedotKasvualusta joka hoitaa lannoituksen puolestasi
Kasvualusta joka hoitaa lannoituksen puolestasi Kompostit ja viheralueiden koristekasvien ravinnehuolto Tom Niemi Pensaat, perennat ja puut nurmikko on peruspintaa, muut koristekasvit tekevät parhaimmillaan
LisätiedotCalciprill-kalkki - vaikutus maan happamuuteen ja satoon ohralla ja timoteinurmella kasvukaudella 2013
Calciprill-kalkki - vaikutus maan happamuuteen ja satoon ohralla ja timoteinurmella kasvukaudella 2013 Merja Högnäsbacka MTT Ylistaro Alapääntie 104 61400 Ylistaro +358 29 531 7247 merja.hognasbacka@mtt.fi
LisätiedotTUTKIMUSSELOSTE. Tutkimuksen lopetus pvm. Näkösyv. m
TUTKIMUSSELOSTE Tarkkailu: Talvivaaran prosessin ylijäämävedet 2012 Jakelu: pirkko.virta@poyry.com Tarkkailukierros: vko 3 hanna.kurtti@poyry.com Tilaaja: Pöyry Finland Oy Havaintopaikka Tunnus Näytenumero
LisätiedotKasvinravitsemushanke Ruokaperunan lannoitusohjelmat. Perunatutkimuksen talvipäivät 11.2.2015 Anna Sipilä Petla
Kasvinravitsemushanke Ruokaperunan lannoitusohjelmat Perunatutkimuksen talvipäivät 11.2.2015 Anna Sipilä Petla Kasvinravitsemushanke 2012-2014, Ruokaperunan lannoitusohjelmat Perinteisen rakeisen NPK sijoituslannoituksen
Lisätiedot